Hereditaarisen angioödeeman (HAE) tyypillisin

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Hereditaarisen angioödeeman (HAE) tyypillisin"

Transkriptio

1 Katsaus Hanna Jarva ja Seppo Meri (HAE) on turvotuskohtauksia aiheuttava sairaus, jonka syynä on perinnöllinen komplementin C1:n estäjän (C1-INH) puutos. HAE-potilaita on Suomessa noin Käytännön lääkäri tapaa heitä työssään harvoin eikä ehkä muista epäillä C1-INH:n puutosta oireiden syynä. Tauti on harvinaisuudestaan huolimatta tärkeä tuntea, koska siihen saattaa liittyä henkeä uhkaava kurkunpään turvotus, joka ei reagoi kortisoniin eikä adrenaliiniin. HAE jaetaan laboratoriolöydösten perusteella tyyppeihin I ja II. Tyypissä I plasman antigeeninen C1-INH-pitoisuus on pieni. HAE:n tyypissä II C1-INH-pitoisuus on normaali tai jopa suuri, mutta estäjän biokemiallinen aktiivisuus on heikentynyt. Tyypin I HAE-potilailta on löytynyt laajoja deleetioita tai insertioita C1-INH-geenistä, ja tyypin II potilailla on pistemutaatio reaktiivista aluetta koodaavassa eksonissa. Hereditaarisen angioödeeman (HAE) tyypillisin oire on ajoittainen, itsestään ohimenevä turvotus kasvojen tai raajojen alueella. Turvotuskohtauksia pidettiin aiemmin neuroottisina, liittyväthän ne usein joko fyysiseen tai psyykkiseen stressiin. Viime vuosisadan lopulla Quincke (1882) ja Osler (1888) totesivat turvotusten esiintyvän suvuittain ja periytyvän vallitsevasti. Tauti nimettiin hereditaariseksi angioneuroottiseksi ödeemaksi (HANE). Kesti kuitenkin 80 vuotta, ennen kuin turvotuskohtausten syy selvisi: komplementin C1:n estäjän pitoisuus potilaiden seerumissa on pieni (Donaldson ja Evans 1963). Koska tautiin ei liity mitään»neuroottisuutta», tautia kutsutaan nykyisin nimellä hereditaarinen angioödeema. Kyllikki Ohela tutki HAE-tautia Suomessa luvulla ja teki siitä toistaiseksi ainoan suomalaisen väitöskirjan (Ohela 1977). Suomessa HAEsukuja tunnetaan yli 30 ja potilaita on Viimeisten 20 vuoden aikana ovat DNA-menetelmät kehittyneet ja tietämys HAE-taudin on genetiikasta lisääntynyt. Myös hoitolinjat ovat selkiytyneet ja korvaushoito C1:n estäjällä on tullut mahdolliseksi. Ensimmäistä kertaa on nyt myös käynnistetty suomalaisten HAE-potilaiden geenivirheitä kartoittava tutkimus. C1:n estäjä Komplementin C1:n estäjä (C1-INH) on proteaasinestäjä, joka koostuu 478 aminohaposta. Proteiinin N-päähän liittyy runsaasti sokerisivuketjuja, joiden merkitystä ei tunneta. C1-INH syntetisoituu pääosin maksassa, mutta myös fibroblastit, monosyytit ja endoteelisolut pystyvät tuottamaan pieniä määriä C1-INH:ta (Lotz ja Zuraw 1987, Katz ja Strunk 1989). C1-INH on akuutin vaiheen proteiini ja gammainterferoni indusoi sen tuotantoa. C1-INH-geeni, jossa on kahdeksan eksonia ja seitsemän intronia, sijaitsee kromosomissa 11 (Davis ym. 1986). C1- INH-geenin introneissa on poikkeuksellisen runsaasti Alu-sekvenssejä, jotka ovat lyhyitä toistuvia DNA-jaksoja (Carter ym. 1991). Alu-sekvenssien merkityksestä ei ole täyttä varmuutta, mutta ne saattavat yhdistää genomin eri osia sattumanvaraisesti. Tämä ns. homologinen rekombinaatio todennäköisesti altistaa C1-INH- 270 Duodecim 1999; 115: H. Jarva ja S. Meri

2 N N Serpiini C C Serpiini-entsyymikompleksi Entsyymi Kuva 1. Kaavio serpiinien toimintaperiaatteesta. Serpiinin (esim. C1-INH) reaktiivinen keskus (P1) sitoutuu entsyymin katalyyttiseen osaan. Entsyymi pilkkoo serpiinin polypeptidin, minkä jälkeen syntyy tiukka kompleksi eikä entsyymi pysty enää toimimaan. N = aminopää, C = karboksipää. Ensimmäinen löytämämme mutaatio suomalaiselta tyypin II HAE-tautia sairastavalta potilaalta aiheuttaa arginiinin vaihtumisen kysteiiniksi reaktiivisessa keskuksessa (Arg 444 ->Cys). P1 P1 geenin monille erityyppisille mutaatioille (Stoppa-Lyonnet ym. 1990). C1-INH kuuluu serpiinien proteaasinestäjäperheeseen (seriiniproteaasi-inhibiittorit). Seriiniproteaasit ovat entsyymejä (esim. trypsiini, plasmiini ja komplementin C1r ja C1s), joilla on seriiniaminohappo katalyyttisessä kohdassa. Serpiinejä ovat C1-INH:n lisäksi esim. α 1 -antitrypsiini, antitrombiini III ja α 2 -antiplasmiini. Serpiineillä on rakenteellisia ja toiminnallisia yhtäläisyyksiä. Niillä on tyypillisesti karboksipäässä nk. reaktiivinen alue, joka reagoi kohdeproteaasin (esim. C1s) kanssa (kuva 1). Reaktiivisen alueen keskus kiinnittyy proteaasiin, koska serpiini muistuttaa proteaasin oikeaa substraattia. Proteaasi pilkkoo serpiinin mutta ei pystykään irrottautumaan vaan inaktivoituu. Serpiinin spesifisyys riippuu reaktiivisen keskuksen aminohappokoostumuksesta ja rakenteesta. C1-INH on komplementin klassisen tien C1:n estäjämolekyyli (kuva 2). C1 esiintyy seerumissa pentameerina, joka koostuu yhdestä C1q-, kahdesta C1r- ja kahdesta C1s-molekyylistä. Normaalisti verenkierrossa C1-INH on löyhästi ja reversiibelisti kiinnittyneenä C1s:ään ja Kohdepinta C1r C1s C1q C2 C4 C2b C4b2a C4a C3 C5 C3b C5b MAC (C5b-9) C1-INH Kuva 2. Komplementin klassisen tien aktivaatio. C1q:n varsiin on kiinnittynyt kaksi C1r- ja kaksi C1s-molekyyliä. Kun C1q kiinnittyy aktivaattoriin, esimerkiksi vasta-aineeseen, C1-INH irtoaa. C1q:ssa ja C1r:ssä tapahtuu rakenteellisia muutoksia, ja niiden seurauksena C1r pystyy pilkkomaan C1s-molekyylin, joka taas pilkkoo toisen C1s-molekyylin. C1s pilkkoo C4:n ja C2:n, jolloin muodostuu C4b2a-kompleksi, joka on välttämätön aktivaation jatkumiselle (klassisen tien C3-konvertaasi). C1 C9 = komplementin komponentteja, C1-INH = C1:n estäjä, MAC = kalvotuhokompleksi. Katkoviiva kuvaa entsymaattista vaikutusta. 271

3 C1r:ään ja todennäköisesti estää C1:n autoaktivaation. Kun C1q kiinnittyy aktivaattoriin, esimerkiksi vasta-aineeseen, C1-INH irtoaa. C1q:ssa ja C1r:ssä tapahtuu rakenteellisia muutoksia, joiden seurauksena aktivaatio jatkuu. Aktivoitumisessa syntyvät myös pilkkoutumistuotteet C4a ja C2b. C4a on heikko anafylatoksiini ja C2b:lla on kiniinin kaltaista aktiivisuutta. C1-INH estää in vitro myös kallikreiinia, plasmiinia ja hyytymisjärjestelmän tekijöitä XII ja XI (kuva 3). Näistä kallikreiinin ja tekijä XII:n estolla on merkitystä myös in vivo. Bradykiniini lisää verisuonten läpäisevyyttä, laajentaa verisuonia ja supistaa sileää lihasta. Ihoon ruiskutettuna se aiheuttaa kivuliaan turvotuksen. HAE:n oireet HAE:n tyyppioire on turvotus kasvoissa, raajoissa, suoliston alueella tai kurkunpäässä. Ihoturvotukseen ei liity urtikariaa eikä kutinaa. Joskus turvonnut ihoalue punoittaa. Turvotus on»non-pitting»-tyyppistä. Ihoturvotusten kanssa analoginen gastrointestinaalialueen turvotus aiheuttaa kouristavaa vatsakipua, johon voi liittyä pahoinvointia ja oksentelua. Vatsakipukohtaukset ovat johtaneet turhiin leikkauksiinkin (Hakala ym. 1983). HAE-taudin vaarallisin oire on kurkunpään turvotus, joka voi johtaa kuolemaan. Kurkunpään ödeemaa esiintyy jopa 50 %:lla HAE-potilaista, ja hoitamattomana siihen liittyy huomattava kuolleisuus (Agostoni ja Cicardi 1992). Erotusdiagnostisesti on otettava huomioon muut angioödeeman syyt, tärkeimpänä allergia (taulukko 1). HAE-taudin turvotukset ja vatsakivut häviävät yleensä itsestään tunnissa. Oireet alkavat useimmiten lapsuudessa, pahenevat murrosiässä ja vähenevät usein vuoden iässä. HAE-tautia esiintyy yhtä paljon miehillä ja naisilla (Agostoni ja Cicardi 1992). Joskus oireet pahenevat raskauden aikana, mutta varsinkin raskauden loppuvaiheessa ne voivat vähentyä. Joillakin naisilla esiintyy kuukautisten aikana enemmän HAE-turvotuksia. Estrogeenilääkitys (esim. yhdistelmäpillerit) pienentää C1:n estäjän pitoisuutta seerumissa ja voi siten lisätä oireilua (Gordon ym. 1980, Winnewisser ym. Negatiivisesti varautuneet pinnat Prekallikreiini HMWK XII C1:n estäjän vaikutuskohta C3a PA C3 Fibriinin hajoamistuotteet Plasminogeeni Plasmiini Fibriini XIIa XI XIa Fibriini Trombiini Fibrinogeeni Protrombiini Prekallikreiini Kallikreiini Bradykiniini HMWK C5 C5a Kuva 3. Kaavio C1:n estäjän vaikutuskohdista kiniini-, hyytymis- ja fibrinolyyttisessä järjestelmässä. Paksut nuolet kuvaavat fysiologisesti tärkeitä mekanismeja. Hyytymiskaskadista on kuvattu vain HAE:n kannalta tärkeät kohdat. Poikkiviivat ( ) kuvaavat C1:n estäjän vaikutuskohtia. PA= plasminogeenin aktivaattori. HMWK =»high molecular weight kininogen». C3, C3a, C5, C5a = komplementin komponentteja ja aktivoitumistuotteita, XII = Hagemanin tekijä, XIIa = aktivoitunut Hagemanin tekijä. XI = tekijä XI, XIa = aktivoitunut tekijä XI hyytymisjärjestelmässä. 272 H. Jarva ja S. Meri

4 Taulukko 1. Erotusdiagnostisesti tärkeät angioödeeman syyt. C1:n toimivan estäjän puute perinnöllinen (HAE) tyyppi I tyyppi II hankinnainen (AAE) tyyppi I, esim. lymfoproliferatiivisiin sairauksiin liittyvä tyyppi II, autoimmuuni-aae Allerginen angioödeema ruoka-aineet lääkkeet hyönteisten pistot parasiitti-infektiot Kiertävät immunokompleksit HUVS (hypokomplementeeminen urtikaria-vaskuliittisyndrooma; usein C1q-vasta-aineisiin liittyvä) Muut turvotusten syyt, esim. sydänperäinen turvotus pahanlaatuisiin kasvaimiin liittyvä lymfödeema infektio trauma yläonttolaskimon tukos Bradykiniini on C2b:n ohella vahva ehdokas oireiden aiheuttajaksi. C1-INH:n puutoksen yhteydessä kiniinijärjestelmän aktivaatio johtaa liialliseen bradykiniinituotantoon. Bradykiniinipitoisuus on suurentunut HAE-potilaiden seerumissa kohtausten aikana (Nussberger ym. 1998). Kirjallisuudessa on kuvattu suku, jonka useilla jäsenillä on laboratoriolöydösten mukaan tyypin II HAE, mutta kenelläkään ei koskaan ole esiintynyt HAE-oireita. Tutkimuksissa selvisi, että näiden potilaiden C1-INH pystyy estämään kallikreiinia mutta ei C1s:ää. C1-INHgeenin reaktiivisessa keskuksessa todettiin pistemutaatio, joka vaikutti substraattispesifisyyteen (Zahedi ym. 1995). Tämän löydöksen perusteella bradykiniini vaikuttaisi tärkeimmältä välittäjäaineelta HAE-oireiden synnyssä, mutta myös muilla tekijöillä (esim. C2b) voi olla vaikutusta. Diagnoosi 1997). Turvotuskohtaukset saattavat liittyä pieniin traumoihin, fyysiseen tai psyykkiseen rasitukseen, hyönteisten pistoihin tai ruoka-aineisiin, mutta useinkaan niille ei löydy mitään selkeää laukaisevaa tekijää (Ohela 1977, Winnewisser ym. 1997). Oirekuva, oireiden voimakkuus ja esiintymistaajuus vaihtelevat paljon, myös saman suvun jäsenillä. Joillakin potilailla kohtauksia esiintyy tiheästi, jopa päivittäin, ja estolääkitys voi olla tarpeellinen; toisilla taas kohtauksia on harvakseltaan, vuosien välein. Mistä HAE-oireet johtuvat? C1-INH:n puute mahdollistaa C1-kompleksin autoaktivaation. Kohtauksen aikana komplementin klassisen tien aktivaatio on käynnissä, ja sen alkuvaiheessa C1-INH on ainoa estäjämolekyyli. C4b2akompleksilla on liukoisia ja solukalvoon kiinnittyneitä estäjämolekyylejä (C4b:tä sitova proteiini, C4bp, ja»decay accelerating factor», DAF), joten komplementin aktivaatio on tästä vaiheesta eteenpäin säätelyn alainen myös HAE:ssa. C4a ja C2b ovat kuitenkin vapaina verenkierrossa. C4a on heikko ja nopeasti hajoava anafylatoksiini. C2b:llä on kiniinin kaltaista aktiivisuutta, ja siten se lisää verisuonten läpäisevyyttä ja aiheuttaa turvotusta. HAE-tautia aletaan yleensä epäillä oireiden ja sukuanamneesin perusteella. Potilas voi olla sukunsa ensimmäinen tapaus, joten negatiivinen sukuanamneesi ei sulje pois HAE:ta. Tauti periytyy autosomissa vallitsevasti. Potilaat ovat yleensä heterotsygootteja viallisen geenin suhteen homotsygootit ovat erittäin harvinaisia. Kaikilta heterotsygooteilta voidaan biokemiallisesti todeta HAE mutta osa on läpi elämänsä oireettomia (ns. latentti HAE). Varsinainen diagnoosi tehdään määrittämällä sitraattiplasmasta C1:n estäjän, C3:n ja C4:n pitoisuudet ja C1- INH:n biokemiallinen aktiivisuus (taulukko 2). Plasmanäyte kannattaa ottaa oireiden aikana, koska oireettomalla HAE-potilaalla arvot voivat olla lähempänä normaaleja. HAE-potilaista %:lla C1-INH-pitoisuus plasmassa on selvästi pienentynyt, C4:n pitoisuus on pieni osoituksena klassisen tien aktivaatiosta ja C3:n arvo on lähes aina viitealueella (tyypin I HAE). Joillakin potilailla C1-INHpitoisuus on yllättävästi normaali tai jopa suuri, mutta sen biokemiallinen aktiivisuus on heikentynyt (tyypin II HAE). Koska potilaat ovat heterotsygootteja, voisi olettaa, että C1-INH:n pitoisuus olisi noin puolet normaalista. Kuitenkin molempien tyyppien HAE:ssa normaalin, funk- 273

5 Taulukko 2. Angioödeeman diagnostiikka. Näyte Viitearvot Angioödeeman tyyppi Sitraattiplasmanäyte HAE I HAE II AAE I ja II Antigeeninen C1:n estäjä g/l N tai C1:n estäjän biokemiallinen aktiivisuus > 80 % C g/l N N N C g/l, = pitoisuus pienentynyt tai suurentunut, N = pitoisuus normaali. tionaalisen C1-INH:n määrä on selvästi alle puolet normaalista. Syytä tähän ei tiedetä. Aluksi epäiltiin syyksi mutaatiota geenin säätelyalueella, mutta ilmeisesti poikkeavan proteiinin tuotanto estää tuntemattomalla mekanismilla normaaliproteiinin synteesiä. Hankinnainen angioödeema (acquired angioedema, AAE) on harvinainen, aikuisiässä ilmenevä tauti, jonka oireet ovat samat kuin HAE:n. Sen yleisyydestä Suomessa ei ole tietoa, mutta se on perinnöllistä HAE:tä selvästi harvinaisempi. AAE:ssä plasman C1-INH sitoutuu kiertäviin vasta-aineisiin, minkä vuoksi se ei pysty toimimaan normaalisti. Myös AAE jaetaan kahteen tyyppiin. Tyypin I AAE liittyy yleensä lymfoproliferatiivisiin sairauksiin. Potilaan perustaudin synnyttämät vasta-aineet tarttuvat epäspesifisesti C1-INH-proteiiniin. Tyypin II AAE (autoimmuuni-aae) on erittäin harvinainen. Potilailla esiintyy spesifisiä vasta-aineita nimenomaan C1-INH:n reaktiivista aluetta kohtaan. AAE:n oireet alkavat yleensä keski-iässä tai myöhemmin, eikä potilaan suvussa ole muilla samantyyppisiä oireita. AAE:hen ei liity C1- INH-geenin mutaatioita. C1-INH-proteiinin tuotanto on normaali, mutta sen toiminta on häiriintynyt ja katabolia lisääntynyt. Plasman C1-INH- ja C4-pitoisuudet ovat pieniä ja HAE:stä poiketen myös C1q-pitoisuus on pieni. Potilaan oireiden perusteella ei voi päätellä, onko kyseessä hankinnainen C1-INH:n puutos, HAE I vai HAE II. Jos todetaan hankinnainen puutos, täytyy etsiä perussyytä, esimerkiksi monoklonaalista B-solutautia. Muuten C1- INH:n puutteen laadulla ei ole vaikutusta potilaan hoitoon. Perinnöllisen HAE:n geenimutaatioita on tutkittu maailmalla viime vuosina. Tyypin I HAE:ssa mutaatioita on havaittu lähes jokaisessa C1-INH-geenin eksonissa. Mutaatiot ovat yleensä deleetioita, insertioita tai duplikaatioita, joiden vuoksi geenin transkriptio häiriintyy ja syntyvä proteiini on toimintakelvoton. On löydetty myös pistemutaatioita, jotka vaikuttavat syntyvän proteiinin rakenteeseen niin, ettei proteiinia voi erittyä solusta. Todennäköisesti Alusekvensseillä on vaikutusta näiden mutaatioiden syntyyn. Tyypin II HAE:ssä mutaatiot keskittyvät eksoniin 8 reaktiivista keskusta koodaavalle alueelle. Mutaatiot ovat pistemutaatioita, jotka johtavat yhden aminohapon vaihtumiseen. Syntyvä proteiini muistuttaa antigeenisesti normaalia estäjää, mutta substraattiin kiinnittyminen ei onnistu. DNA-diagnostiikka mahdollistaa varhaisen ja varman diagnoosin. Tällä on merkitystä nimenomaan HAE-suvuissa, koska lapsille ei oikeastaan ole viitearvoja ja diagnoosi on oikean hoidon kannalta tärkeä tietää. Sikiödiagnostiikkaan ei ole tarvetta, koska tauti on harvoin henkeä uhkaava ja tehokkaita lääkkeitä on olemassa. Hoito HAE:n hoito voidaan jakaa kohtausten hoitoon ja estolääkitykseen (taulukko 3). Ihoturvotukset eivät yleensä vaadi hoitoa, paitsi jos ne ovat kosmeettisesti tai muuten potilasta häiritseviä. Kurkunpään turvotus on hoidettava heti, ja myös vatsakivut hellittävät yleensä nopeasti lääkityksellä. Kohtausten hoidossa on käytetty jääplasmaa ja tiivistettyä C1-INH:ta, mutta näi- 274 H. Jarva ja S. Meri

6 Taulukko 3. HAE:n hoidossa käytettävät valmisteet. Valmiste Käyttö Ongelmat Jääplasma Akuutit, vaikeat turvotukset Veren välityksellä tarttuvien tautien riski C1-INH-tiiviste Akuutit, vaikeat turvotukset Veren välityksellä tarttuvien tautien riski Lyofilisoitu C1-INH 1 Akuutit, vaikeat turvotukset Danatsoli Kohtausten ehkäisy Jatkuvassa käytössä sivuvaikutuksia Myös pitkäaikainen estolääkitys (akne, painon nousu, virilisaatio) Traneksaamihappo Kohtausten ehkäisy ja hoito 1 Esimerkiksi C1-inhibitor TIM 3. hin liittyy veren välityksellä tarttuvien tautien (esim. B-hepatiitin ja HIV:n) riski. Lyofilisoituun C1-INH-tiivisteeseen ei liity tartuntariskiä, ja se onkin ensisijainen vaihtoehto kurkunpään ödeemaa hoidettaessa. Turvotusoireet lievenevät minuutissa, ja vaikutus kestää 3 5 päivää (Agostoni ja Cicardi 1992). Traneksaamihappo on teholtaan heikko, mutta sitä voidaan käyttää lievien oireiden akuuttihoidossa, esimerkiksi vatsakivuissa laskimoon tai suun kautta annettuna. Kohtausten estohoitoon käytetään androgeenijohdoksia tai traneksaamihappoa. Androgeenit ja androgeenijohdokset (esim. danatsoli) suurentavat plasman C1-INH-pitoisuutta tuntemattomalla mekanismilla. Danatsoli sopii sekä lyhyt- että pitkäaikaiseen estohoitoon. Annoksen suurentaminen lisää sivuvaikutuksia, joita ovat esimerkiksi akne, virilisaatio ja painon nousu. Danatsolia ei suositella lapsille eikä raskaana oleville, ja fertiili-ikäisten naisten hoidossa pitää noudattaa varovaisuutta. Danatsolin vaikutus tulee esiin vasta muutaman päivän kuluttua, joten sitä ei voida käyttää kohtausten hoidossa. Traneksaamihapon vaikutus tulee nopeasti esiin, ja tätä lääkettä on käytetty kohtausten hoidossa ja lyhytaikaiseen estohoitoon, esimerkiksi ennen hampaisiin kohdistuvia toimenpiteitä. Traneksaamihappo vaikuttaa estämällä seriiniesteraasien aktivaatiota ja on yleensä hyvin siedetty. AAE:n hoidossa ensisijaista on perussairauden hoito. Autoimmuunissa AAE:ssa voi olla hyötyä immunosuppressiivisesta lääkityksestä. Traneksaamihappo lievittää turvotusoireita myös AAE-potilailla (Cugno ym. 1994). Antihistamiineista, kortisonista ja adrenaliinista ei yleensä ole hyötyä kohtausten estossa tai hoidossa. Tämä on tärkeää muistaa erityisesti nielun alueen turvotuksissa. Lyofilisoitu C1-INH voisi tulevaisuudessa olla kotikäytössä valmiina annosruiskussa. Estolääkityksen tarve riippuu potilaan kokemasta haitasta. Estolääkitystä kannattaa käyttää, mikäli oireita esiintyy tiheästi, esimerkiksi päivittäin tai viikoittain ja ennen toimenpiteitä (luomenpoistot, hammaslääkärin toimenpiteet jne.). Jotkut naiset tarvitsevat estolääkitystä kuukautisten aikana. HAE-tautia on Suomessa viimeksi tutkittu 1970-luvulla (Ohela 1977). DNA-tutkimusmenetelmien nyt kehityttyä olemme käynnistäneet valtakunnallisen HAE-tutkimuksen, jonka yhteydessä keräämme DNA-näytteitä ja taustatietoja suomalaisista potilaista. Tavoitteena on mm. kehittää HAE:n diagnostiikkaa. Lääkärien on tärkeä muistaa HAE epämääräisten turvotusten erotusdiagnostiikassa. Vaikka tauti on harvinainen, se voi olla tappava. HAE:n oireet eivät parane tavanomaisilla lääkkeillä (antihistamiinit, kortisoni, adrenaliini), vaan turvotukset ja vatsakivut häviävät traneksaamihapolla tai tiivistetyllä C1:n estäjällä. Potilaiden on tärkeää tietää taudistaan ja sen hoidosta, koska vaikea turvotuskohtaus voi tulla missä ja milloin vain. Potilaille kannattaa antaa aina mukana pidettäväksi kirjalliset hoitoohjeet. 275

7 Kirjallisuutta Agostoni A, Cicardi M. Hereditary and acquired C1-inhibitor deficiency: Biological and clinical characteristics in 235 patients. Medicine 1992; 71: Carter P E, Duponchel C, Tosi M, Fothergill J E. Complete nucleotide sequence of the gene for human C1 inhibitor with an unusually high density of Alu elements. Eur J Biochem 1991; 197: Cugno M, Cicardi M, Agostoni A. Activation of the contact system and fibrinolysis in autoimmune acquired angioedema: a rationale for prophylactic use of tranexamic acid. J Allergy Clin Immunol 1994; 93: Davis A E, Whitehead A S, Harrison R A, Dauphinais A, Bruns G A, Cicardi M, ym. Human inhibitor of the first component of complement, C1: characterization of cdna clones and localization of the gene to chromosome 11. Proc Natl Acad Sci USA 1986; 83: Donaldson V H, Evans R R. A biochemical abnormality in hereditary angioneurotic edema: absence of serum inhibitor of C'1-esterase. Am J Med 1963; 35: Gordon E M, Ratnoff O D, Saito H, Donaldson V H, Pensky J, Jones P K. Rapid fibrinolysis, augmented Hageman factor (factor XII) titers, and decreased C1 esterase inhibitor titers in women taking oral contraceptives. J Lab Clin Med 1980; 96: Hakala M, Pirttiaho H, Ahonen T. Harhauttava HANE. Duodecim 1983; 99: Katz Y, Strunk R C. Synthesis and regulation of C1 inhibitor in human skin fibroblasts. J Immunol 1989; 142: Lotz M, Zuraw B L. Interferon-γ is a major regulator of C1-inhibitor synthesis by human blood monocytes. J Immunol 1987; 139: Nussberger J, Cugno M, Amstutz C, Cicardi M, Pellacani A, Agostoni A. Plasma bradykinin in angio-oedema. Lancet 1998; 351: Ohela K: Hereditaarinen angioneuroottinen ödeema (väitöskirja). Helsingin yliopisto, Osler W. Hereditary angio-neurotic oedema. Am J Med Sci 1888; 95: Quincke H. Über akutes umschriebenes Hautödem. Monatschefte prakt Dermatol 1882; 1: Stoppa-Lyonnet D, Carter P E, Meo T, Tosi M. Clusters of intragenic Alu repeats predispose the human C1 inhibitor locus to deleterious rearrangements. Proc Natl Acad Sci USA 1990; 87: Winnewisser J, Rossi M, Späth P, Bürgi H. Type I hereditary angiooedema. Variability of clinical presentation and course within two large kindreds. J Int Med 1997; 241: Zahedi R, Bissler J J, Davis A E, Andreadis C, Wisnieski J J. Unique C1 inhibitor dysfunction in a kindred without angioedema. II. Identification of an Ala 443 >Val substitution and functional analysis of the recombinant mutant protein. J Clin Invest 1995; 95: HANNA JARVA, LL, tutkija SEPPO MERI, dosentti, vt. immunologian professori Haartman-instituutti, bakteriologian ja immunologian laitos PL 21, Helsingin yliopisto Jätetty toimitukselle Hyväksytty julkaistavaksi

Komplementtitutkimukset

Komplementtitutkimukset Komplementtitutkimukset Hanna Jarva HUSLAB ja Haartman-instituutti Bakteriologian ja immunologian osasto Komplementti osa luontaista immuunijärjestelmää koostuu yli 30 proteiinista aktivoituu kaskadimaisesti

Lisätiedot

Autoimmuunitaudit: osa 1

Autoimmuunitaudit: osa 1 Autoimmuunitaudit: osa 1 Autoimmuunitaute tunnetaan yli 80. Ne ovat kroonisia sairauksia, joiden syntymekanismia eli patogeneesiä ei useimmissa tapauksissa ymmärretä. Tautien esiintyvyys vaihtelee maanosien,

Lisätiedot

Perinnöllinen välimerenkuume

Perinnöllinen välimerenkuume www.printo.it/pediatric-rheumatology/fi/intro Perinnöllinen välimerenkuume 2. DIAGNOOSI JA HOITO 2.1 Miten tauti todetaan? Yleensä taudin määrittelyssä edetään seuraavasti: Kliininen epäily: Perinnöllistä

Lisätiedot

Nivelreuman serologiset testit: mitä ne kertovat? LT, apulaisylilääkäri Anna-Maija Haapala TAYS Laboratoriokeskus

Nivelreuman serologiset testit: mitä ne kertovat? LT, apulaisylilääkäri Anna-Maija Haapala TAYS Laboratoriokeskus Nivelreuman serologiset testit: mitä ne kertovat? LT, apulaisylilääkäri Anna-Maija Haapala TAYS Laboratoriokeskus Sisältö 1. Nivelreuma: etiologia, esiintyvyys, diagnostiikka 2. Nivelreuman serologiset

Lisätiedot

Perusseikkoja julkista yhteenvetoa varten

Perusseikkoja julkista yhteenvetoa varten Perusseikkoja julkista yhteenvetoa varten Yleiskatsaus taudin epidemiologiaan Elinajanodotteen kasvamisen ja väestön ikääntymisen oletetaan tekevän nivelrikosta neljänneksi suurimman työkyvyttömyyden syyn

Lisätiedot

Cosentyx-valmisteen (sekukinumabi) riskienhallintasuunnitelman yhteenveto

Cosentyx-valmisteen (sekukinumabi) riskienhallintasuunnitelman yhteenveto EMA/775515/2014 Cosentyx-valmisteen (sekukinumabi) riskienhallintasuunnitelman yhteenveto Tämä on Cosentyx-valmisteen riskienhallintasuunnitelman yhteenveto, jossa esitetään toimenpiteet, joilla varmistetaan,

Lisätiedot

PLENADREN RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VERSIO 3.0

PLENADREN RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VERSIO 3.0 PLENADREN RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VERSIO 3.0 VI.2 VI.2.1 JULKISEN YHTEENVEDON OSIOT Tietoa sairauden esiintyvyydestä PLENADREN-valmistetta käytetään lisämunuaisten vajaatoiminnan

Lisätiedot

HYYTYMISVALMISTEIDEN HALLITTU KÄYTTÖ. Riitta Heino Erikoislääkäri TYKS, TOTEK

HYYTYMISVALMISTEIDEN HALLITTU KÄYTTÖ. Riitta Heino Erikoislääkäri TYKS, TOTEK HYYTYMISVALMISTEIDEN HALLITTU KÄYTTÖ Riitta Heino Erikoislääkäri TYKS, TOTEK ISCB 2009: KORVAUSPROTOKOLLAT 2010: FIBRINOGEENI 2011: HYYTYMISEN MONITOROINTI KORVAUKSEN HISTORIAA 70-luvulla: 2 litraa kirkkaita,

Lisätiedot

Naproxen Orion 25 mg/ml oraalisuspensio. 26.10.2015, Versio 1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Naproxen Orion 25 mg/ml oraalisuspensio. 26.10.2015, Versio 1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Naproxen Orion 25 mg/ml oraalisuspensio 26.10.2015, Versio 1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 VI.2.1 Julkisen yhteenvedon osiot Tietoa sairauden esiintyvyydestä Naproxen Orion on

Lisätiedot

Immuunipuutokset. Olli Vainio OY Diagnostiikan laitos OYS Kliinisen mikrobiologian laboratorio 17.10.2008

Immuunipuutokset. Olli Vainio OY Diagnostiikan laitos OYS Kliinisen mikrobiologian laboratorio 17.10.2008 Immuunipuutokset Olli Vainio OY Diagnostiikan laitos OYS Kliinisen mikrobiologian laboratorio 17.10.2008 Immuunijärjestelm rjestelmän n toiminta Synnynnäinen immuniteetti (innate) Välitön n vaste (tunneissa)

Lisätiedot

Sylvant (siltuksimabi) RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Sylvant (siltuksimabi) RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO EMA/198014/2014 Sylvant (siltuksimabi) RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Tämä on Sylvant-valmistetta koskevan riskienhallintasuunnitelman yhteenveto, jossa esitetään toimenpiteet, joiden

Lisätiedot

Potilaan opas. Tietoa henkilöille, joille on määrätty botulinutoksiini B:tä (NeuroBloc ) servikaalisen dystonian hoitoon

Potilaan opas. Tietoa henkilöille, joille on määrätty botulinutoksiini B:tä (NeuroBloc ) servikaalisen dystonian hoitoon Potilaan opas Tietoa henkilöille, joille on määrätty botulinutoksiini B:tä (NeuroBloc ) servikaalisen dystonian hoitoon Oppaan on laatinut Eisai Europe Limited Tässä oppaassa kerrotaan NeuroBloc -lääkkeestä

Lisätiedot

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Pregabalin Krka 17.2.2015, Versio 1.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot Täydellisyyden vuoksi, viitaten Direktiivin 2001/83 artiklaan 11, hakija varaa mahdollisuuden

Lisätiedot

Mevalonaattikinaasin vajaatoiminta (MKD) ja Hyperimmunoglobulinemia D-oireyhtymä (HIDS)

Mevalonaattikinaasin vajaatoiminta (MKD) ja Hyperimmunoglobulinemia D-oireyhtymä (HIDS) Mevalonaattikinaasin vajaatoiminta (MKD) ja Hyperimmunoglobulinemia D-oireyhtymä (HIDS) Mikä on Mevalonaattikinaasin vajaatoiminta? Mevalonaattikinaasin vajaatoiminta on perinnöllinen sairaus. Se on elimistön

Lisätiedot

Vanhusten virtsatieinfektio. TPA Tampere: Vanhuksen virtsatieinfektio

Vanhusten virtsatieinfektio. TPA Tampere: Vanhuksen virtsatieinfektio Vanhusten virtsatieinfektio 1 Perustieto Termit Oireeton bakteriuria Vti pitkäaikaishoidossa Oireet ja määritelmä Diagnoosi Haasteet Syventävä tieto Hoito TPA: virtsatieinfektio 2 Bakteriuria eli bakteerikasvu

Lisätiedot

PAKKAUSSELOSTE. VPRIV 200 yksikköä infuusiokuiva-aine, liuosta varten VPRIV 400 yksikköä infuusiokuiva-aine, liuosta varten velagluseraasi alfa

PAKKAUSSELOSTE. VPRIV 200 yksikköä infuusiokuiva-aine, liuosta varten VPRIV 400 yksikköä infuusiokuiva-aine, liuosta varten velagluseraasi alfa PAKKAUSSELOSTE VPRIV 200 yksikköä infuusiokuiva-aine, liuosta varten VPRIV 400 yksikköä infuusiokuiva-aine, liuosta varten velagluseraasi alfa Lue tämä pakkausseloste huolellisesti, ennen kuin aloitat

Lisätiedot

Syövän lääkehoito. Salla Kalsi

Syövän lääkehoito. Salla Kalsi Syövän lääkehoito Salla Kalsi Syöpä Yleisnimitys maligneille (pahanlaatuisille) kasvaimille Karsinogeeninen = syöpää aiheuttava Syövän taustalla voi olla Ympäristötekijät, elintavat, perimä, eräät virus-

Lisätiedot

Trombofilian tutkiminen leikkauspotilaalla. 8.5.2006 el Hannele Rintala

Trombofilian tutkiminen leikkauspotilaalla. 8.5.2006 el Hannele Rintala Trombofilian tutkiminen leikkauspotilaalla 8.5.2006 el Hannele Rintala Laskimotukoksen epidemiologia Ilmaantuvuus 1/1000 hv Miehillä yleisempiä Yleisyys lisääntyy 40 v jälkeen 10 v lisäys iässä kaksinkertaistaa

Lisätiedot

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 VI.2.1 Julkisen yhteenvedon osiot Tietoa sairauden esiintyvyydestä Ei oleellinen. Tämä on geneerinen hakemus. Valmisteyhteenveto noudattaa alkuperäisvalmisteen

Lisätiedot

LYMFOSYTOOSIT SANOIN JA KUVIN. Pentti Mäntymaa TAYS, Laboratoriokeskus

LYMFOSYTOOSIT SANOIN JA KUVIN. Pentti Mäntymaa TAYS, Laboratoriokeskus LYMFOSYTOOSIT SANOIN JA KUVIN Pentti Mäntymaa TAYS, Laboratoriokeskus Lymfosytoosin määritelmä veren lymfosyyttien määrä >3.5 x 10 9 /l lymfosyyttien kohonnut %-osuus erittelyjakaumassa voi johtua joko

Lisätiedot

CORTIMENT (budesonidi) 26.11.2013, versio 1.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

CORTIMENT (budesonidi) 26.11.2013, versio 1.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO CORTIMENT (budesonidi) 26.11.2013, versio 1.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot VI.2.1 Tietoa sairauden esiintyvyydestä Haavainen paksusuolentulehdus (UC)

Lisätiedot

Calciumfolinat Fresenius Kabi 10 mg/ml injektio-/infuusioneste, liuos. 11.8.2014, Versio 0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Calciumfolinat Fresenius Kabi 10 mg/ml injektio-/infuusioneste, liuos. 11.8.2014, Versio 0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Calciumfolinat Fresenius Kabi 10 mg/ml injektio-/infuusioneste, liuos 11.8.2014, Versio 0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 VI.2.1 Julkisen yhteenvedon osiot Tietoa sairauden esiintyvyydestä

Lisätiedot

Nucala. 01.02.2016 Versio 1 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Nucala. 01.02.2016 Versio 1 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO EMA/671186/2015 Nucala 01.02.2016 Versio 1 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot Tämä on Nucalan riskienhallintasuunnitelman yhteenveto, jossa esitetään toimenpiteet,

Lisätiedot

Harvinaissairauksien yksikkö. Lausunto Ehlers-Danlos tyyppi III:n taudinkuvasta. Taustaa. Alfa-tryptasemia. 21/03/16 /ms

Harvinaissairauksien yksikkö. Lausunto Ehlers-Danlos tyyppi III:n taudinkuvasta. Taustaa. Alfa-tryptasemia. 21/03/16 /ms Lausunto Ehlers-Danlos tyyppi III:n taudinkuvasta Taustaa EDS potilasyhdistys ja yksittäinen potilas ovat lähestyneet HYKS harvinaissairauksien yksikköä ja pyytäneet lausuntoa, minkälainen sairaus Ehlers-Danlos

Lisätiedot

Hemostaasiongelmia päivystyspotilaalla. Sisätautilääkäripäivät 27.11.2009 LT Pirjo Mustonen

Hemostaasiongelmia päivystyspotilaalla. Sisätautilääkäripäivät 27.11.2009 LT Pirjo Mustonen Hemostaasiongelmia päivystyspotilaalla Sisätautilääkäripäivät 27.11.2009 LT Pirjo Mustonen 1 1 Esitelmän sisältö varfariinia käyttävä potilas, jolla on aivoverenvuoto maksan vajaatoimintapotilas, joka

Lisätiedot

Bioteknologian tutkinto-ohjelma Valintakoe Tehtävä 3 Pisteet / 30

Bioteknologian tutkinto-ohjelma Valintakoe Tehtävä 3 Pisteet / 30 Tampereen yliopisto Bioteknologian tutkinto-ohjelma Valintakoe 21.5.2015 Henkilötunnus - Sukunimi Etunimet Tehtävä 3 Pisteet / 30 3. a) Alla on lyhyt jakso dsdna:ta, joka koodaa muutaman aminohappotähteen

Lisätiedot

INFLECTRA SEULONTAKORTTI

INFLECTRA SEULONTAKORTTI Demyelinoiva sairaus Jos potilaalla on aiempi tai äskettäin puhjennut demyelinioiva sairaus, anti-tnf-hoidon hyödyt ja haitat on arvioitava huolellisesti ennen INFLECTRA -hoidon aloitusta. INFLECTRA -hoidon

Lisätiedot

TIETOA HUULIHERPEKSESTÄ

TIETOA HUULIHERPEKSESTÄ TIETOA HUULIHERPEKSESTÄ MEDIVIR LEHDISTÖMATERIAALI Lisätietoja: Tuovi Kukkola, Cocomms Oy, puh. 050 346 2019, tuovi.kukkola@cocomms.com Lehdistökuvia voi ladata osoitteesta www.mynewsdesk.com/se/pressroom/medivir

Lisätiedot

Perinnöllisyys harvinaisten lihastautien aiheuttajana. Helena Kääriäinen Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Tampere

Perinnöllisyys harvinaisten lihastautien aiheuttajana. Helena Kääriäinen Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Tampere Perinnöllisyys harvinaisten lihastautien aiheuttajana Helena Kääriäinen Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Tampere 17.11.2011 Mistä lihastauti aiheutuu? Suurin osa on perinnöllisiä Osassa perimä altistaa

Lisätiedot

www.printo.it/pediatric-rheumatology/fi/intro PAPA-oireyhtymä Versio 2016 1. MIKÄ ON PAPA-OIREYHTYMÄ? 1.1 Mikä se on? PAPA on lyhenne englannin sanoista "Pyogenic Arthritis, Pyoderma gangrenosum and Acne",

Lisätiedot

Proscar. 7.8.2015, versio 3.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Proscar. 7.8.2015, versio 3.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Proscar 7.8.2015, versio 3.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 JULKISEN YHTEENVEDON OSIOT VI.2.1 Tietoa sairauden esiintyvyydestä Eturauhanen on ainoastaan miehillä oleva rauhanen. Eturauhanen

Lisätiedot

Viekirax-valmisteen (ombitasviiri/paritapreviiri/ritonaviiri) riskienhallintasuunnitelman yhteenveto

Viekirax-valmisteen (ombitasviiri/paritapreviiri/ritonaviiri) riskienhallintasuunnitelman yhteenveto EMA/775985/2014 Viekirax-valmisteen (ombitasviiri/paritapreviiri/ritonaviiri) enhallintasuunnitelman yhteenveto Tämä on Viekirax-valmisteen enhallintasuunnitelman yhteenveto, jossa esitetään toimenpiteet,

Lisätiedot

POTILAAN OPAS. EYLEA likitaitteisuuden aiheuttaman suonikalvon uudissuonittumisen hoidossa

POTILAAN OPAS. EYLEA likitaitteisuuden aiheuttaman suonikalvon uudissuonittumisen hoidossa POTILAAN OPAS EYLEA likitaitteisuuden aiheuttaman suonikalvon uudissuonittumisen hoidossa EYLEA Potilaan opas Lääkäri on määrännyt sinulle EYLEA -hoidon, koska sinulla on todettu likitaitteisuuden aiheuttama

Lisätiedot

Erityisturvallisuustiedote

Erityisturvallisuustiedote Erityisturvallisuustiedote Arava (leflunomidi) on tautiprosessia hidastava antireumaattinen lääke (DMARD), joka on tarkoitettu aikuisten aktiivista nivelreumaa tai aktiivista nivelpsoriaasia sairastavien

Lisätiedot

Hevosen hengitystiesairaudet klinikkaeläinlääkärin näkökulmasta. Antti Helminen Jokilaaksojen eläinklinikka Ylivieska

Hevosen hengitystiesairaudet klinikkaeläinlääkärin näkökulmasta. Antti Helminen Jokilaaksojen eläinklinikka Ylivieska Hevosen hengitystiesairaudet klinikkaeläinlääkärin näkökulmasta Antti Helminen Jokilaaksojen eläinklinikka Ylivieska Hevosen hengitysteiden anatomiaa Hengitystietautien merkitys hevostaloudelle jalkavaivojen

Lisätiedot

Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla. Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016

Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla. Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016 Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016 ICD-10 tautiluokituksessa kipuoire esiintyy vain muutaman psykiatrisen diagnoosin kuvauksessa

Lisätiedot

RISKINHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO PREGABALIN ORION 25, 50, 75, 100, 150, 225, 300 MG KOVAT KAPSELIT

RISKINHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO PREGABALIN ORION 25, 50, 75, 100, 150, 225, 300 MG KOVAT KAPSELIT RISKINHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO PREGABALIN ORION 25, 50, 75, 100, 150, 225, 300 MG KOVAT KAPSELIT ORION CORPORATION PÄIVÄMÄÄRÄ: 15-6-2015, VERSIO 2 VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot VI.2.1

Lisätiedot

IMMUUNIPUUTOKSET. Olli Vainio Turun yliopisto

IMMUUNIPUUTOKSET. Olli Vainio Turun yliopisto IMMUUNIPUUTOKSET Olli Vainio Turun yliopisto 130204 IMMUNOLOGIA Oppi kehon puolustusmekanismeista infektiota vastaan Immuunijärjestelmä = kudokset, solut ja molekyylit, jotka muodostavat vastustuskyvyn

Lisätiedot

NLRP12-geeniin liittyvä toistuva kuume

NLRP12-geeniin liittyvä toistuva kuume www.printo.it/pediatric-rheumatology/fi/intro NLRP12-geeniin liittyvä toistuva kuume 1. MIKÄ ON NLRP12-GEENIIN LIITTYVÄ TOISTUVA KUUME? 1.1 Mikä se on? NLRP12-geeniin liittyvä toistuva kuume on perinnöllinen

Lisätiedot

HPV-rokote tulee rokotusohjelmaan mitä, kenelle, miksi?

HPV-rokote tulee rokotusohjelmaan mitä, kenelle, miksi? HPV-rokote tulee rokotusohjelmaan mitä, kenelle, miksi? Tuija Leino THL Kerron tässä alkavasta rokotusohjelmasta rokotteesta Miksi otettu ohjelmaan? Miltä taudilta suojaudutaan? Miksi otettu ohjelmaan

Lisätiedot

Lasten immuunipuutokset. Merja Helminen Lasten infektiolääkäri TaYS lastenklinikka 2004

Lasten immuunipuutokset. Merja Helminen Lasten infektiolääkäri TaYS lastenklinikka 2004 Lasten immuunipuutokset Merja Helminen Lasten infektiolääkäri TaYS lastenklinikka 2004 Mikä on poikkeava infektioherkkyys lapsella? Sairausjaksot ikäryhmittäin päiväkotilapsilla Pönkä ym. 1994 Ikä (v)

Lisätiedot

Entyvio 300 mg kuiva aine välikonsentraatiksi infuusionestettä varten, liuos (vedolitsumabi)

Entyvio 300 mg kuiva aine välikonsentraatiksi infuusionestettä varten, liuos (vedolitsumabi) Entyvio 300 mg kuiva aine välikonsentraatiksi infuusionestettä varten, liuos (vedolitsumabi) RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO 27.6.2014, versio 1.0 VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot VI.2.1

Lisätiedot

ENTSYYMIKATA- LYYSIN PERUSTEET (dos. Tuomas Haltia)

ENTSYYMIKATA- LYYSIN PERUSTEET (dos. Tuomas Haltia) ENTSYYMIKATA- LYYSIN PERUSTEET (dos. Tuomas Haltia) Elämän edellytykset: Solun täytyy pystyä (a) replikoitumaan (B) katalysoimaan tarvitsemiaan reaktioita tehokkaasti ja selektiivisesti eli sillä on oltava

Lisätiedot

Pohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus Yleisöluento , Oulu

Pohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus Yleisöluento , Oulu Pohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus Yleisöluento 12.11.2016, Oulu TUKI- JA LIIKUNTAELIMISTÖN SAIRAUDET (TULES) Professori Jaro Karppinen TUKI- JA LIIKUNTAELIMISTÖ Tuki- ja liikuntaelimistöön kuuluvat

Lisätiedot

Sairastuneiden ja omaisten kanssa keskusteleminen

Sairastuneiden ja omaisten kanssa keskusteleminen Infosheet 38 Sairastuneiden ja omaisten kanssa keskusteleminen Ymmärrettävä tieto Antamalla ihmisille tilaisuuden esittää kysymyksensä voit räätälöidä heidän tarpeisiinsa sopivaa tietoa. Jokaiseen keskusteluun

Lisätiedot

Ihopsoriaasin hoitaminen. Anna Jussila, LL, erikoistuvan vaiheen lääkäri SATSHP, Ihotautien poliklinikka

Ihopsoriaasin hoitaminen. Anna Jussila, LL, erikoistuvan vaiheen lääkäri SATSHP, Ihotautien poliklinikka Ihopsoriaasin hoitaminen Anna Jussila, LL, erikoistuvan vaiheen lääkäri SATSHP, Ihotautien poliklinikka Hoidon tavoitteet 1. Oireiden minimointi 2. Elämänlaadun parantaminen 3. Työ- ja toimintakyvyn säilyttäminen

Lisätiedot

Ajankohtaista hematologiasta: Anemian laboratoriotutkimukset. Eeva-Riitta Savolainen Osastonylilääkäri Nordlab Oulu/OYS

Ajankohtaista hematologiasta: Anemian laboratoriotutkimukset. Eeva-Riitta Savolainen Osastonylilääkäri Nordlab Oulu/OYS Ajankohtaista hematologiasta: Anemian laboratoriotutkimukset Eeva-Riitta Savolainen Osastonylilääkäri Nordlab Oulu/OYS Anemia mitä tarkoitetaan? Veren hemoglobiini tai punasoluarvot ovat pienemmät kuin

Lisätiedot

Toctino (alitretinoiini)

Toctino (alitretinoiini) POTILASESITE Toctino (alitretinoiini) Raskaudenehkäisyohjelma Tästä esitteestä Tässä esitteessä on tärkeää tietoa Toctino-hoidostanne ja lääkkeen käyttöön liittyvästä mahdollisesta sikiöepämuodostumien

Lisätiedot

Anafylaksia Tietoa Jextin käyttäjälle

Anafylaksia Tietoa Jextin käyttäjälle Anafylaksia Tietoa Jextin käyttäjälle Mitä on anafylaksia? Allergiaoireet voivat vaihdella eri henkilöiden tai tapausten kesken. Allergiat ovat hyvin tavallisia joidenkin tutkimusten mukaan jopa yhdellä

Lisätiedot

Olmesartan medoxomil STADA. 10.11.2015, Versio V1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Olmesartan medoxomil STADA. 10.11.2015, Versio V1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Olmesartan medoxomil STADA 10.11.2015, Versio V1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot Olmesartan medoxomil STADA 10 mg kalvopäällysteiset tabletit Olmesartan

Lisätiedot

LIITE III VALMISTEYHTEENVEDON JA PAKKAUSSELOSTEEN OLEELLISET OSAT

LIITE III VALMISTEYHTEENVEDON JA PAKKAUSSELOSTEEN OLEELLISET OSAT LIITE III VALMISTEYHTEENVEDON JA PAKKAUSSELOSTEEN OLEELLISET OSAT Huomautus: Nämä valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen muutokset ovat voimassa komission päätöksen ajankohtana. Komission päätöksen jälkeen

Lisätiedot

ikiön seulonta- ja kromosomitutkimukset

ikiön seulonta- ja kromosomitutkimukset POTILASOHJE 1 (8) S ikiön seulonta- ja kromosomitutkimukset POTILASOHJE 2 (8) SISÄLLYSLUETTELO Mitä kehityshäiriöiden seulonta tarkoittaa? 3 Ultraääniseulontatutkimukset 4 Varhainen ultraääniseulonta Toisen

Lisätiedot

Miten genomitieto on muuttanut ja tulee muuttamaan erikoissairaanhoidon käytäntöjä

Miten genomitieto on muuttanut ja tulee muuttamaan erikoissairaanhoidon käytäntöjä Miten genomitieto on muuttanut ja tulee muuttamaan erikoissairaanhoidon käytäntöjä Genomitiedon vaikutus terveydenhuoltoon työpaja 7.11.2014 Sitra, Helsinki Jaakko Ignatius, TYKS Kliininen genetiikka Perimän

Lisätiedot

Trulicity-valmisteen (dulaglutidi) riskienhallintasuunnitelman (RMP) yhteenveto

Trulicity-valmisteen (dulaglutidi) riskienhallintasuunnitelman (RMP) yhteenveto EMA/601943/2014 Trulicity-valmisteen (dulaglutidi) riskienhallintasuunnitelman (RMP) yhteenveto Tämä on Trulicity-valmisteen riskienhallintasuunnitelman (RMP) yhteenveto, jossa esitetään toimenpiteet,

Lisätiedot

Kreatransporttihäiriö

Kreatransporttihäiriö Tietolehtiset on tarkoitettu yleiskatsauksiksi johonkin tiettyyn oireyhtymään tai sairauteen, ne eivät korvaa perinnöllisyysneuvontaa tai erikoislääkärin konsultaatiota. Kreatransporttihäiriö Erikoislääkäri

Lisätiedot

PEF-TYÖPAIKKASEURANTA AMMATTIASTMAN DIAGNOSTIIKASSA. Kosteusvaurioastma-koulutus kevät 2010 Keuhkosairauksien erikoislääkäri Irmeli Lindström

PEF-TYÖPAIKKASEURANTA AMMATTIASTMAN DIAGNOSTIIKASSA. Kosteusvaurioastma-koulutus kevät 2010 Keuhkosairauksien erikoislääkäri Irmeli Lindström PEF-TYÖPAIKKASEURANTA AMMATTIASTMAN DIAGNOSTIIKASSA Kosteusvaurioastma-koulutus kevät 2010 Keuhkosairauksien erikoislääkäri Irmeli Lindström PEF= Peak expiratory flow eli uloshengityksen huippuvirtaus

Lisätiedot

Traps Eli Tuumorinekroositekijän Reseptoriin Liittyvä Jaksoittainen Oireyhtymä (Periytyvä Irlanninkuume)

Traps Eli Tuumorinekroositekijän Reseptoriin Liittyvä Jaksoittainen Oireyhtymä (Periytyvä Irlanninkuume) www.printo.it/pediatric-rheumatology/fi/intro Traps Eli Tuumorinekroositekijän Reseptoriin Liittyvä Jaksoittainen Oireyhtymä (Periytyvä Irlanninkuume) 1. MIKÄ ON TRAPS? 1.1 Mikä se on? Tuumorinekroositekijän

Lisätiedot

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 VI.2.1 Julkisen yhteenvedon osiot Tietoa sairauden esiintyvyydestä Akne Aikuisiän aknea esiintyy 25 prosentilla aikuisista miehistä ja 50 prosentilla

Lisätiedot

Menjugate. 22.06.2016, Versio 1 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Menjugate. 22.06.2016, Versio 1 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Menjugate 22.06.2016, Versio 1 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 VI.2.1 Julkisen yhteenvedon osiot Tietoa sairauden esiintyvyydestä N. meningitidis -bakteeri voi aiheuttaa infektion

Lisätiedot

PREDIALYYSI - kun munuaisesi eivät toimi normaalisti

PREDIALYYSI - kun munuaisesi eivät toimi normaalisti PREDIALYYSI - kun munuaisesi eivät toimi normaalisti Munuaiset ovat pavunmuotoiset elimet ja ne sijaitsevat selkärankasi kummallakin puolella keskimäärin puolessa välissä selkääsi. Munuaiset toimivat suodattimena.

Lisätiedot

Selkärangan natiivikuvausindikaatiot VSKKssa alkaen 1.9.2015 1,2 tekijä: Roberto Blanco

Selkärangan natiivikuvausindikaatiot VSKKssa alkaen 1.9.2015 1,2 tekijä: Roberto Blanco tiedottaa 20/2015 17.8.2015 Selkärangan natiivikuvausindikaatiot VSKKssa alkaen 1.9.2015 1,2 tekijä: Roberto Blanco hyväksyjä: Roberto Blanco pvm: 17.8.2015 Ohje tilaajille ja kuvausyksiköille Selkärangan

Lisätiedot

Molat ja istukkasyöpä. Mikko Loukovaara EGO-päivät 29.-30.10.2015 Helsinki

Molat ja istukkasyöpä. Mikko Loukovaara EGO-päivät 29.-30.10.2015 Helsinki Molat ja istukkasyöpä Mikko Loukovaara EGO-päivät 29.-30.10.2015 Helsinki Trofoblastitautien luokittelu 1. Rypäleraskaus (mola hydatidosa) täydellinen (mola hydatidosa completa) osittainen (mola hydatidosa

Lisätiedot

1.000.000.000.000 euron ongelma yksi ratkaisu Suomesta? Sijoitus Invest 2015, Helsinki 11.11.2015 Pekka Simula, toimitusjohtaja, Herantis Pharma Oyj

1.000.000.000.000 euron ongelma yksi ratkaisu Suomesta? Sijoitus Invest 2015, Helsinki 11.11.2015 Pekka Simula, toimitusjohtaja, Herantis Pharma Oyj 1.000.000.000.000 euron ongelma yksi ratkaisu Suomesta? Sijoitus Invest 2015, Helsinki 11.11.2015 Pekka Simula, toimitusjohtaja, Herantis Pharma Oyj 1 Tärkeää tietoa Herantis Pharma Oy ( Yhtiö ) on laatinut

Lisätiedot

Lääkevalmisteella ei enää myyntilupaa

Lääkevalmisteella ei enää myyntilupaa PAKKAUSSELOSTE Nespo 15 mikrogrammaa, injektioneste, liuos injektiopullossa Nespo 25 mikrogrammaa, injektioneste, liuos injektiopullossa Nespo 40 mikrogrammaa, injektioneste, liuos injektiopullossa Nespo

Lisätiedot

EPILEPSIAKOHTAUKSEN. ENSIAPU Jokainen voi auttaa epilepsiakohtauksen saanutta

EPILEPSIAKOHTAUKSEN. ENSIAPU Jokainen voi auttaa epilepsiakohtauksen saanutta EPILEPSIAKOHTAUKSEN ENSIAPU Jokainen voi auttaa epilepsiakohtauksen saanutta EPILEPSIAKOHTAUKSEN ENSIAPU Epilepsiakohtaus on oire, joka haittaa ihmisen tavanomaista toimintakykyä. Epileptinen kohtaus on

Lisätiedot

SAV? Milloin CT riittää?

SAV? Milloin CT riittää? SAV? Milloin CT riittää? Evl Akuuttilääketiede To Sidonnaisuudet Ei sidonnaisuuksia 1 Potilastapaus 28- vuotias nainen vastaanotolla klo 12 Hypotyreoosi, hyvässä hoitotasapainossa Lääkityksenä Thyroxin

Lisätiedot

Keuhkoahtaumataudin monet kasvot

Keuhkoahtaumataudin monet kasvot Keuhkoahtaumataudin monet kasvot Alueellinen koulutus 21.4.2016 eval Henrik Söderström / TYKS Lähde: Google Lähde: Google Lähde: Google Lähde: Google Keuhkoahtaumatauti, mikä se on? Määritelmä (Käypä

Lisätiedot

Jardiance-valmisteen (empagliflotsiini) riskienhallintasuunnitelman (RMP) yhteenveto

Jardiance-valmisteen (empagliflotsiini) riskienhallintasuunnitelman (RMP) yhteenveto EMA/188850/2014 Jardiance-valmisteen (empagliflotsiini) riskienhallintasuunnitelman (RMP) yhteenveto Tämä on Jardiance-valmisteen riskienhallintasuunnitelman yhteenveto, jossa esitetään toimenpiteet, joilla

Lisätiedot

Päänsärky, purenta ja TMD. 26.5.2016 Taru Kukkula Oikomishoidon erikoishammaslääkäri Porin perusturva, Suun terveydenhuolto

Päänsärky, purenta ja TMD. 26.5.2016 Taru Kukkula Oikomishoidon erikoishammaslääkäri Porin perusturva, Suun terveydenhuolto Päänsärky, purenta ja TMD 26.5.2016 Taru Kukkula Oikomishoidon erikoishammaslääkäri Porin perusturva, Suun terveydenhuolto Etiologia Epäselvä, monitekijäinen Useita etiologialtaan ja patologialtaan erilaisia

Lisätiedot

Huomioitavia asioita annettaessa lääkeohjausta sepelvaltimotautikohtaus potilaalle. Anne Levaste, Clinical Nurse Educator

Huomioitavia asioita annettaessa lääkeohjausta sepelvaltimotautikohtaus potilaalle. Anne Levaste, Clinical Nurse Educator Huomioitavia asioita annettaessa lääkeohjausta sepelvaltimotautikohtaus potilaalle Anne Levaste, Clinical Nurse Educator 860703.0118/15FI 1 I24.0 Sydäninfarktiin johtamaton äkillinen sepelvaltimotukos

Lisätiedot

VASTASYNTYNEIDEN HARVINAISTEN SYNNYNNÄISTEN AINEENVAIHDUNTA- SAIRAUKSIEN SEULONTA

VASTASYNTYNEIDEN HARVINAISTEN SYNNYNNÄISTEN AINEENVAIHDUNTA- SAIRAUKSIEN SEULONTA VASTASYNTYNEIDEN HARVINAISTEN SYNNYNNÄISTEN AINEENVAIHDUNTA- SAIRAUKSIEN SEULONTA Synnynnäiset aineenvaihduntasairaudet Harvinaisia, periytyviä sairauksia Esiintyvyys < 1:2000 Oireet ilmenevät yleensä

Lisätiedot

Riskienhallintasuunnitelman julkinen yhteenveto Kyprolis (karfiltsomibi)

Riskienhallintasuunnitelman julkinen yhteenveto Kyprolis (karfiltsomibi) EMA/639793/2015 Riskienhallintasuunnitelman julkinen yhteenveto Kyprolis (karfiltsomibi) Tämä on Kyprolis-valmistetta koskevan riskienhallintasuunnitelman yhteenveto, jossa esitetään toimenpiteet, joiden

Lisätiedot

Veren hyytymiseen vaikuttava lääkitys päivystyksessä

Veren hyytymiseen vaikuttava lääkitys päivystyksessä Veren hyytymiseen vaikuttava lääkitys päivystyksessä Yleistä Veren hyytymiseen vaikuttavat lääkkeet ovat erittäin yleisiä Veren hyytymiseen vaikuttavat lääkkeet ovat yleensä potilaalle tarpeen Päivystysaikana

Lisätiedot

Olysio (simepreviiri) RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Olysio (simepreviiri) RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Olysio (simepreviiri) RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Tämä on yhteenveto Olysio-valmisteen riskienhallintasuunnitelmasta (risk management plan, RMP), jossa esitetään yksityiskohtaisesti

Lisätiedot

Sinulle, jolle on määrätty VELCADE -lääkettä. Tietoa VELCADEsta potilaille ja omaisille

Sinulle, jolle on määrätty VELCADE -lääkettä. Tietoa VELCADEsta potilaille ja omaisille Sinulle, jolle on määrätty VELCADE -lääkettä Tietoa VELCADEsta potilaille ja omaisille Tietoa VELCADEsta potilaille ja omaisille Lääkärisi on suositellut sinulle VELCADE (bortetsomibi) -hoitoa. VELCADE

Lisätiedot

Lipin-2 osallistuu mahdollisesti myös tulehdusten säätelyyn ja solunjakautumiseen.

Lipin-2 osallistuu mahdollisesti myös tulehdusten säätelyyn ja solunjakautumiseen. Majeedin oireyhtymä Mikä on Majeedin oireyhtymä? Majeedin oireyhtymä on harvinainen perinnöllinen sairaus. Oireyhtymää sairastavilla lapsilla esiintyy toistuvaa pitkäaikaista monipesäkkeistä osteomyeliittiä

Lisätiedot

19.2.2014, versio 1.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

19.2.2014, versio 1.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Femoston 1/10 tabletti, kalvopäällysteinen Femoston 2/10 tabletti, kalvopäällysteinen Femoston Conti 1/5 tabletti, kalvopäällysteinen Femoston Conti 0,5/2,5 tabletti, kalvopäällysteinen 19.2.2014, versio

Lisätiedot

VALMISTEYHTEENVETO. Tabletit ovat pyöreitä, harmaansinisiä ja sokeripäällysteisiä, halkaisija n. 11 mm.

VALMISTEYHTEENVETO. Tabletit ovat pyöreitä, harmaansinisiä ja sokeripäällysteisiä, halkaisija n. 11 mm. VALMISTEYHTEENVETO 1. LÄÄKEVALMISTEEN NIMI Songha Yö/Natt tabletti, päällystetty 2. VAIKUTTAVAT AINEET JA NIIDEN MÄÄRÄT 1 tabletti sisältää: Valerianae (Valeriana officinalis L. s.l.) rad. extr. spir.

Lisätiedot

Opiskelijoiden nimet, s-postit ja palautus pvm. Kemikaalin tai aineen nimi. CAS N:o. Kemikaalin ja aineen olomuoto Valitse: Kiinteä / nestemäinen

Opiskelijoiden nimet, s-postit ja palautus pvm. Kemikaalin tai aineen nimi. CAS N:o. Kemikaalin ja aineen olomuoto Valitse: Kiinteä / nestemäinen Harjoitus 2: Vastauspohja. Valitun kemikaalin tiedonhaut ja alustava riskinarviointi. Ohje 09.03.2016. Laat. Petri Peltonen. Harjoitus tehdään k2016 kurssilla parityönä. Opiskelijoiden nimet, s-postit

Lisätiedot

Avainsanat: BI5 III Biotekniikan sovelluksia 9. Perimä ja terveys.

Avainsanat: BI5 III Biotekniikan sovelluksia 9. Perimä ja terveys. Avainsanat: mutaatio Monitekijäinen sairaus Kromosomisairaus Sukupuu Suomalainen tautiperintö Geeniterapia Suora geeninsiirto Epäsuora geeninsiirto Kantasolut Totipotentti Pluripotentti Multipotentti Kudospankki

Lisätiedot

Selkäydinneste vai geenitutkimus?

Selkäydinneste vai geenitutkimus? Selkäydinneste vai geenitutkimus? 19.5.2016 Anne Remes, professori, ylilääkäri, Itä-Suomen yliopisto, KYS, Neurokeskus Nuorehko muistipotilas, positiivinen sukuhistoria Päästäänkö diagnostiikassa tarkastelemaan

Lisätiedot

LIITE III MUUTOKSET VALMISTEYHTEENVETOON JA PAKKAUSSELOSTEESEEN

LIITE III MUUTOKSET VALMISTEYHTEENVETOON JA PAKKAUSSELOSTEESEEN LIITE III MUUTOKSET VALMISTEYHTEENVETOON JA PAKKAUSSELOSTEESEEN 25 BROMOKRIPTIINIA SISÄLTÄVIEN LÄÄKEVALMISTEIDEN VALMISTEYHTEENVEDON MERKITYKSELLISIIN KOHTIIN TEHTÄVÄT MUUTOKSET 4.2 Annostus ja antotapa

Lisätiedot

Iäkkään diabetes. TPA Tampere: Iäkkään diabetes

Iäkkään diabetes. TPA Tampere: Iäkkään diabetes Iäkkään diabetes 1 Perustieto Syventävä tieto Diabetes ja vanhenemismuutokset Yleistietoa Sokeriarvot Hoidon tavoitteet Mittaaminen Kirjaaminen Hoidon tavoitteet Lääkehoito Insuliinihoidon aloitus HBa1c

Lisätiedot

Appendisiitin diagnostiikka

Appendisiitin diagnostiikka Appendisiitti score Panu Mentula LT, gastrokirurgi HYKS Appendisiitin diagnostiikka Anamneesi Kliiniset löydökset Laboratoriokokeet Ł Epätarkka diagnoosi, paljon turhia leikkauksia 1 Insidenssi ja diagnostinen

Lisätiedot

Saattohoito nyt, huomenna ja 2030. Juha Hänninen 25.9.2014 Saattohoito nyt seminaari Kuntatalo, Helsinki

Saattohoito nyt, huomenna ja 2030. Juha Hänninen 25.9.2014 Saattohoito nyt seminaari Kuntatalo, Helsinki Saattohoito nyt, huomenna ja 2030 Juha Hänninen 25.9.2014 Saattohoito nyt seminaari Kuntatalo, Helsinki Onko kuolema sairaus? Onko kuolevan hoito lääketiedettä? Tarvitaanko lääkäriä kuolinvuoteen äärellä?

Lisätiedot

Geneettisen tutkimustiedon

Geneettisen tutkimustiedon Geneettisen tutkimustiedon omistaminen Tutkijan näkökulma Katriina Aalto-Setälä Professori, sisätautien ja kardiologian erikoislääkäri Tampereen Yliopisto ja TAYS Sydänsairaala Etiikan päivät 9.3.2016

Lisätiedot

NÄYTTÖÖN PERUSTUVAA HOITOA PERUSTERVEYDENHUOLTOON SAATAVUUS & SAAVUTETTAVUUS ERINOMAISIA

NÄYTTÖÖN PERUSTUVAA HOITOA PERUSTERVEYDENHUOLTOON SAATAVUUS & SAAVUTETTAVUUS ERINOMAISIA NÄYTTÖÖN PERUSTUVAA HOITOA PERUSTERVEYDENHUOLTOON SAATAVUUS & SAAVUTETTAVUUS ERINOMAISIA Hoidon onnistumiseksi on olennaista että asianmukainen hoito aloitetaan ilman viivytyksiä. Hoidon tärkeä kehittämiskohde

Lisätiedot

Lasten ja nuorten syo misha irio iden esiintyvyys ja hoitokeinot. Veli Matti Tainio HYKS Nuorisopsykiatria

Lasten ja nuorten syo misha irio iden esiintyvyys ja hoitokeinot. Veli Matti Tainio HYKS Nuorisopsykiatria Lasten ja nuorten syo misha irio iden esiintyvyys ja hoitokeinot Veli Matti Tainio HYKS Nuorisopsykiatria Esityksen keskiössä Voivat olla vakavia sairauksia. Kuolema, kehityksen pysähdys ja perheen ongelmat.

Lisätiedot

Kuka on näkövammainen?

Kuka on näkövammainen? Näkövammat 1 Sisältö Kuka on näkövammainen? 3 Millaisia näkövammat ovat? 4 Näöntarkkuus 4 Näkökenttä 4 Kontrastien erotuskyky 6 Värinäkö 6 Silmien mukautuminen eri etäisyyksille 6 Silmien sopeutuminen

Lisätiedot

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO 11 maaliskuuta 2016 Desloratadiini Versio 2.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot VI.2.1 Tietoa sairauden esiintyvyydestä Heinänuha Pohjoismaiset tutkimukset

Lisätiedot

VALMISTEYHTEENVETO. Tämä lääkevalmiste on tarkoitettu vain IgE-välitteisen allergian spesifiseen diagnostiseen käyttöön.

VALMISTEYHTEENVETO. Tämä lääkevalmiste on tarkoitettu vain IgE-välitteisen allergian spesifiseen diagnostiseen käyttöön. VALMISTEYHTEENVETO 1. LÄÄKEVALMISTEEN NIMI SOLUPRICK SQ hyönteismyrkyt, liuos ihopistotestiin - 801 Mehiläisen myrkky (Apis mellifera) - 802 Ampiaisen myrkky (Vespula spp.) 2. VAIKUTTAVAT AINEET JA NIIDEN

Lisätiedot

IKÄIHMISEN KOHTAAMINEN LÄÄKÄRIN TYÖSSÄ. Enonekiö

IKÄIHMISEN KOHTAAMINEN LÄÄKÄRIN TYÖSSÄ. Enonekiö IKÄIHMISEN KOHTAAMINEN LÄÄKÄRIN TYÖSSÄ ENONTEKIÖLLÄ Taina Korhonen tkl, Hetan ta, Enonekiö Sajos,Inari 23.5.2012 2012 IKÄIHMINEN? 30-35 v keuhkojen tilavuus suurimmillaan, 65 vuotiaana pienentynyt y 10%

Lisätiedot

Sisäilmaoireilevat työterveyden asiakkaina

Sisäilmaoireilevat työterveyden asiakkaina Sisäilmaoireilevat työterveyden asiakkaina Tuula Angervuori-Pursila Tullinkulman Työterveys Oy 2 Rouva 34 v Minulla on ollut astma lapsena, mutta lääkkeet on loppuneet n 5 v sitten ja olen pärjännyt vuosia

Lisätiedot

Injektioneste, suspensio. Vaaleanpunertava tai valkoinen neste, joka sisältää valkoista sakkaa. Sakka sekoittuu helposti ravisteltaessa.

Injektioneste, suspensio. Vaaleanpunertava tai valkoinen neste, joka sisältää valkoista sakkaa. Sakka sekoittuu helposti ravisteltaessa. 1. ELÄINLÄÄKKEEN NIMI Trilyme injektioneste, suspensio koirille 2. LAADULLINEN JA MÄÄRÄLLINEN KOOSTUMUS Yksi annos (1 ml) sisältää: Vaikuttavat aineet: Inaktivoitu Borrelia burgdorferi sensu lato: Borrelia

Lisätiedot

Dementian varhainen tunnistaminen

Dementian varhainen tunnistaminen Tiedosta hyvinvointia RAI-seminaari 13.3. 2008 Hoitotyön päivä 1 Dementian varhainen tunnistaminen Harriet Finne-Soveri LT, geriatrian erikoislääkäri Terveystaloustieteen keskus CHESS Tiedosta hyvinvointia

Lisätiedot

Miten uudet verenkuvan viitearvot toimivat. Pirkko Lammi 2004

Miten uudet verenkuvan viitearvot toimivat. Pirkko Lammi 2004 Miten uudet verenkuvan viitearvot toimivat Pirkko Lammi 2004 Lähtökohdat Jotta sairaus voidaan erottaa terveydestä laboratoriolääketieteen keinoin, on tiedettävä, millaisia arvoja terveet henkilöt saavat.

Lisätiedot

Lumetta vai lääkettä? Tapani Keränen Kanta-Hämeen keskussairaala

Lumetta vai lääkettä? Tapani Keränen Kanta-Hämeen keskussairaala Lumetta vai lääkettä? Tapani Keränen Kanta-Hämeen keskussairaala Ovatko lumelääketutkimukset välttämättömiä lumelääke mittaa tutkimuksen kykyä osoittaa eroja eri hoitoryhmien välillä tautiin/oireeseen

Lisätiedot

Tärkeää tietoa GILENYA -hoidosta

Tärkeää tietoa GILENYA -hoidosta Tärkeää tietoa GILENYA -hoidosta Ensimmäisen GILENYA-annoksen jälkeen lääkärisi pyytää sinua jäämään vastaanotolle vähintään kuuden tunnin ajaksi, jotta tarvittaviin toimenpiteisiin voidaan ryhtyä, jos

Lisätiedot

ADHD:n Käypä hoito -suositus. Lastenpsykiatrian ylilääkäri Anita Puustjärvi ESSHP

ADHD:n Käypä hoito -suositus. Lastenpsykiatrian ylilääkäri Anita Puustjärvi ESSHP ADHD:n Käypä hoito -suositus Lastenpsykiatrian ylilääkäri Anita Puustjärvi ESSHP Sidonnaisuudet kolmen viimeisen vuoden ajalta LL, lastenpsykiatrian erikoislääkäri, lastenpsykoterapian erityispätevyys

Lisätiedot

mykofenolaattimefotiili Opas potilaalle Tietoa syntymättömään lapseen kohdistuvista riskeistä

mykofenolaattimefotiili Opas potilaalle Tietoa syntymättömään lapseen kohdistuvista riskeistä mykofenolaattimefotiili Opas potilaalle Tietoa syntymättömään lapseen kohdistuvista riskeistä Laatimispäivä: Huhtikuu 2016 Sisällysluettelo Johdanto... 3 Mitkä hoidon riskit ovat?... 3 Ketä riski koskee?...

Lisätiedot