Hereditaarisen angioödeeman (HAE) tyypillisin

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Hereditaarisen angioödeeman (HAE) tyypillisin"

Transkriptio

1 Katsaus Hanna Jarva ja Seppo Meri (HAE) on turvotuskohtauksia aiheuttava sairaus, jonka syynä on perinnöllinen komplementin C1:n estäjän (C1-INH) puutos. HAE-potilaita on Suomessa noin Käytännön lääkäri tapaa heitä työssään harvoin eikä ehkä muista epäillä C1-INH:n puutosta oireiden syynä. Tauti on harvinaisuudestaan huolimatta tärkeä tuntea, koska siihen saattaa liittyä henkeä uhkaava kurkunpään turvotus, joka ei reagoi kortisoniin eikä adrenaliiniin. HAE jaetaan laboratoriolöydösten perusteella tyyppeihin I ja II. Tyypissä I plasman antigeeninen C1-INH-pitoisuus on pieni. HAE:n tyypissä II C1-INH-pitoisuus on normaali tai jopa suuri, mutta estäjän biokemiallinen aktiivisuus on heikentynyt. Tyypin I HAE-potilailta on löytynyt laajoja deleetioita tai insertioita C1-INH-geenistä, ja tyypin II potilailla on pistemutaatio reaktiivista aluetta koodaavassa eksonissa. Hereditaarisen angioödeeman (HAE) tyypillisin oire on ajoittainen, itsestään ohimenevä turvotus kasvojen tai raajojen alueella. Turvotuskohtauksia pidettiin aiemmin neuroottisina, liittyväthän ne usein joko fyysiseen tai psyykkiseen stressiin. Viime vuosisadan lopulla Quincke (1882) ja Osler (1888) totesivat turvotusten esiintyvän suvuittain ja periytyvän vallitsevasti. Tauti nimettiin hereditaariseksi angioneuroottiseksi ödeemaksi (HANE). Kesti kuitenkin 80 vuotta, ennen kuin turvotuskohtausten syy selvisi: komplementin C1:n estäjän pitoisuus potilaiden seerumissa on pieni (Donaldson ja Evans 1963). Koska tautiin ei liity mitään»neuroottisuutta», tautia kutsutaan nykyisin nimellä hereditaarinen angioödeema. Kyllikki Ohela tutki HAE-tautia Suomessa luvulla ja teki siitä toistaiseksi ainoan suomalaisen väitöskirjan (Ohela 1977). Suomessa HAEsukuja tunnetaan yli 30 ja potilaita on Viimeisten 20 vuoden aikana ovat DNA-menetelmät kehittyneet ja tietämys HAE-taudin on genetiikasta lisääntynyt. Myös hoitolinjat ovat selkiytyneet ja korvaushoito C1:n estäjällä on tullut mahdolliseksi. Ensimmäistä kertaa on nyt myös käynnistetty suomalaisten HAE-potilaiden geenivirheitä kartoittava tutkimus. C1:n estäjä Komplementin C1:n estäjä (C1-INH) on proteaasinestäjä, joka koostuu 478 aminohaposta. Proteiinin N-päähän liittyy runsaasti sokerisivuketjuja, joiden merkitystä ei tunneta. C1-INH syntetisoituu pääosin maksassa, mutta myös fibroblastit, monosyytit ja endoteelisolut pystyvät tuottamaan pieniä määriä C1-INH:ta (Lotz ja Zuraw 1987, Katz ja Strunk 1989). C1-INH on akuutin vaiheen proteiini ja gammainterferoni indusoi sen tuotantoa. C1-INH-geeni, jossa on kahdeksan eksonia ja seitsemän intronia, sijaitsee kromosomissa 11 (Davis ym. 1986). C1- INH-geenin introneissa on poikkeuksellisen runsaasti Alu-sekvenssejä, jotka ovat lyhyitä toistuvia DNA-jaksoja (Carter ym. 1991). Alu-sekvenssien merkityksestä ei ole täyttä varmuutta, mutta ne saattavat yhdistää genomin eri osia sattumanvaraisesti. Tämä ns. homologinen rekombinaatio todennäköisesti altistaa C1-INH- 270 Duodecim 1999; 115: H. Jarva ja S. Meri

2 N N Serpiini C C Serpiini-entsyymikompleksi Entsyymi Kuva 1. Kaavio serpiinien toimintaperiaatteesta. Serpiinin (esim. C1-INH) reaktiivinen keskus (P1) sitoutuu entsyymin katalyyttiseen osaan. Entsyymi pilkkoo serpiinin polypeptidin, minkä jälkeen syntyy tiukka kompleksi eikä entsyymi pysty enää toimimaan. N = aminopää, C = karboksipää. Ensimmäinen löytämämme mutaatio suomalaiselta tyypin II HAE-tautia sairastavalta potilaalta aiheuttaa arginiinin vaihtumisen kysteiiniksi reaktiivisessa keskuksessa (Arg 444 ->Cys). P1 P1 geenin monille erityyppisille mutaatioille (Stoppa-Lyonnet ym. 1990). C1-INH kuuluu serpiinien proteaasinestäjäperheeseen (seriiniproteaasi-inhibiittorit). Seriiniproteaasit ovat entsyymejä (esim. trypsiini, plasmiini ja komplementin C1r ja C1s), joilla on seriiniaminohappo katalyyttisessä kohdassa. Serpiinejä ovat C1-INH:n lisäksi esim. α 1 -antitrypsiini, antitrombiini III ja α 2 -antiplasmiini. Serpiineillä on rakenteellisia ja toiminnallisia yhtäläisyyksiä. Niillä on tyypillisesti karboksipäässä nk. reaktiivinen alue, joka reagoi kohdeproteaasin (esim. C1s) kanssa (kuva 1). Reaktiivisen alueen keskus kiinnittyy proteaasiin, koska serpiini muistuttaa proteaasin oikeaa substraattia. Proteaasi pilkkoo serpiinin mutta ei pystykään irrottautumaan vaan inaktivoituu. Serpiinin spesifisyys riippuu reaktiivisen keskuksen aminohappokoostumuksesta ja rakenteesta. C1-INH on komplementin klassisen tien C1:n estäjämolekyyli (kuva 2). C1 esiintyy seerumissa pentameerina, joka koostuu yhdestä C1q-, kahdesta C1r- ja kahdesta C1s-molekyylistä. Normaalisti verenkierrossa C1-INH on löyhästi ja reversiibelisti kiinnittyneenä C1s:ään ja Kohdepinta C1r C1s C1q C2 C4 C2b C4b2a C4a C3 C5 C3b C5b MAC (C5b-9) C1-INH Kuva 2. Komplementin klassisen tien aktivaatio. C1q:n varsiin on kiinnittynyt kaksi C1r- ja kaksi C1s-molekyyliä. Kun C1q kiinnittyy aktivaattoriin, esimerkiksi vasta-aineeseen, C1-INH irtoaa. C1q:ssa ja C1r:ssä tapahtuu rakenteellisia muutoksia, ja niiden seurauksena C1r pystyy pilkkomaan C1s-molekyylin, joka taas pilkkoo toisen C1s-molekyylin. C1s pilkkoo C4:n ja C2:n, jolloin muodostuu C4b2a-kompleksi, joka on välttämätön aktivaation jatkumiselle (klassisen tien C3-konvertaasi). C1 C9 = komplementin komponentteja, C1-INH = C1:n estäjä, MAC = kalvotuhokompleksi. Katkoviiva kuvaa entsymaattista vaikutusta. 271

3 C1r:ään ja todennäköisesti estää C1:n autoaktivaation. Kun C1q kiinnittyy aktivaattoriin, esimerkiksi vasta-aineeseen, C1-INH irtoaa. C1q:ssa ja C1r:ssä tapahtuu rakenteellisia muutoksia, joiden seurauksena aktivaatio jatkuu. Aktivoitumisessa syntyvät myös pilkkoutumistuotteet C4a ja C2b. C4a on heikko anafylatoksiini ja C2b:lla on kiniinin kaltaista aktiivisuutta. C1-INH estää in vitro myös kallikreiinia, plasmiinia ja hyytymisjärjestelmän tekijöitä XII ja XI (kuva 3). Näistä kallikreiinin ja tekijä XII:n estolla on merkitystä myös in vivo. Bradykiniini lisää verisuonten läpäisevyyttä, laajentaa verisuonia ja supistaa sileää lihasta. Ihoon ruiskutettuna se aiheuttaa kivuliaan turvotuksen. HAE:n oireet HAE:n tyyppioire on turvotus kasvoissa, raajoissa, suoliston alueella tai kurkunpäässä. Ihoturvotukseen ei liity urtikariaa eikä kutinaa. Joskus turvonnut ihoalue punoittaa. Turvotus on»non-pitting»-tyyppistä. Ihoturvotusten kanssa analoginen gastrointestinaalialueen turvotus aiheuttaa kouristavaa vatsakipua, johon voi liittyä pahoinvointia ja oksentelua. Vatsakipukohtaukset ovat johtaneet turhiin leikkauksiinkin (Hakala ym. 1983). HAE-taudin vaarallisin oire on kurkunpään turvotus, joka voi johtaa kuolemaan. Kurkunpään ödeemaa esiintyy jopa 50 %:lla HAE-potilaista, ja hoitamattomana siihen liittyy huomattava kuolleisuus (Agostoni ja Cicardi 1992). Erotusdiagnostisesti on otettava huomioon muut angioödeeman syyt, tärkeimpänä allergia (taulukko 1). HAE-taudin turvotukset ja vatsakivut häviävät yleensä itsestään tunnissa. Oireet alkavat useimmiten lapsuudessa, pahenevat murrosiässä ja vähenevät usein vuoden iässä. HAE-tautia esiintyy yhtä paljon miehillä ja naisilla (Agostoni ja Cicardi 1992). Joskus oireet pahenevat raskauden aikana, mutta varsinkin raskauden loppuvaiheessa ne voivat vähentyä. Joillakin naisilla esiintyy kuukautisten aikana enemmän HAE-turvotuksia. Estrogeenilääkitys (esim. yhdistelmäpillerit) pienentää C1:n estäjän pitoisuutta seerumissa ja voi siten lisätä oireilua (Gordon ym. 1980, Winnewisser ym. Negatiivisesti varautuneet pinnat Prekallikreiini HMWK XII C1:n estäjän vaikutuskohta C3a PA C3 Fibriinin hajoamistuotteet Plasminogeeni Plasmiini Fibriini XIIa XI XIa Fibriini Trombiini Fibrinogeeni Protrombiini Prekallikreiini Kallikreiini Bradykiniini HMWK C5 C5a Kuva 3. Kaavio C1:n estäjän vaikutuskohdista kiniini-, hyytymis- ja fibrinolyyttisessä järjestelmässä. Paksut nuolet kuvaavat fysiologisesti tärkeitä mekanismeja. Hyytymiskaskadista on kuvattu vain HAE:n kannalta tärkeät kohdat. Poikkiviivat ( ) kuvaavat C1:n estäjän vaikutuskohtia. PA= plasminogeenin aktivaattori. HMWK =»high molecular weight kininogen». C3, C3a, C5, C5a = komplementin komponentteja ja aktivoitumistuotteita, XII = Hagemanin tekijä, XIIa = aktivoitunut Hagemanin tekijä. XI = tekijä XI, XIa = aktivoitunut tekijä XI hyytymisjärjestelmässä. 272 H. Jarva ja S. Meri

4 Taulukko 1. Erotusdiagnostisesti tärkeät angioödeeman syyt. C1:n toimivan estäjän puute perinnöllinen (HAE) tyyppi I tyyppi II hankinnainen (AAE) tyyppi I, esim. lymfoproliferatiivisiin sairauksiin liittyvä tyyppi II, autoimmuuni-aae Allerginen angioödeema ruoka-aineet lääkkeet hyönteisten pistot parasiitti-infektiot Kiertävät immunokompleksit HUVS (hypokomplementeeminen urtikaria-vaskuliittisyndrooma; usein C1q-vasta-aineisiin liittyvä) Muut turvotusten syyt, esim. sydänperäinen turvotus pahanlaatuisiin kasvaimiin liittyvä lymfödeema infektio trauma yläonttolaskimon tukos Bradykiniini on C2b:n ohella vahva ehdokas oireiden aiheuttajaksi. C1-INH:n puutoksen yhteydessä kiniinijärjestelmän aktivaatio johtaa liialliseen bradykiniinituotantoon. Bradykiniinipitoisuus on suurentunut HAE-potilaiden seerumissa kohtausten aikana (Nussberger ym. 1998). Kirjallisuudessa on kuvattu suku, jonka useilla jäsenillä on laboratoriolöydösten mukaan tyypin II HAE, mutta kenelläkään ei koskaan ole esiintynyt HAE-oireita. Tutkimuksissa selvisi, että näiden potilaiden C1-INH pystyy estämään kallikreiinia mutta ei C1s:ää. C1-INHgeenin reaktiivisessa keskuksessa todettiin pistemutaatio, joka vaikutti substraattispesifisyyteen (Zahedi ym. 1995). Tämän löydöksen perusteella bradykiniini vaikuttaisi tärkeimmältä välittäjäaineelta HAE-oireiden synnyssä, mutta myös muilla tekijöillä (esim. C2b) voi olla vaikutusta. Diagnoosi 1997). Turvotuskohtaukset saattavat liittyä pieniin traumoihin, fyysiseen tai psyykkiseen rasitukseen, hyönteisten pistoihin tai ruoka-aineisiin, mutta useinkaan niille ei löydy mitään selkeää laukaisevaa tekijää (Ohela 1977, Winnewisser ym. 1997). Oirekuva, oireiden voimakkuus ja esiintymistaajuus vaihtelevat paljon, myös saman suvun jäsenillä. Joillakin potilailla kohtauksia esiintyy tiheästi, jopa päivittäin, ja estolääkitys voi olla tarpeellinen; toisilla taas kohtauksia on harvakseltaan, vuosien välein. Mistä HAE-oireet johtuvat? C1-INH:n puute mahdollistaa C1-kompleksin autoaktivaation. Kohtauksen aikana komplementin klassisen tien aktivaatio on käynnissä, ja sen alkuvaiheessa C1-INH on ainoa estäjämolekyyli. C4b2akompleksilla on liukoisia ja solukalvoon kiinnittyneitä estäjämolekyylejä (C4b:tä sitova proteiini, C4bp, ja»decay accelerating factor», DAF), joten komplementin aktivaatio on tästä vaiheesta eteenpäin säätelyn alainen myös HAE:ssa. C4a ja C2b ovat kuitenkin vapaina verenkierrossa. C4a on heikko ja nopeasti hajoava anafylatoksiini. C2b:llä on kiniinin kaltaista aktiivisuutta, ja siten se lisää verisuonten läpäisevyyttä ja aiheuttaa turvotusta. HAE-tautia aletaan yleensä epäillä oireiden ja sukuanamneesin perusteella. Potilas voi olla sukunsa ensimmäinen tapaus, joten negatiivinen sukuanamneesi ei sulje pois HAE:ta. Tauti periytyy autosomissa vallitsevasti. Potilaat ovat yleensä heterotsygootteja viallisen geenin suhteen homotsygootit ovat erittäin harvinaisia. Kaikilta heterotsygooteilta voidaan biokemiallisesti todeta HAE mutta osa on läpi elämänsä oireettomia (ns. latentti HAE). Varsinainen diagnoosi tehdään määrittämällä sitraattiplasmasta C1:n estäjän, C3:n ja C4:n pitoisuudet ja C1- INH:n biokemiallinen aktiivisuus (taulukko 2). Plasmanäyte kannattaa ottaa oireiden aikana, koska oireettomalla HAE-potilaalla arvot voivat olla lähempänä normaaleja. HAE-potilaista %:lla C1-INH-pitoisuus plasmassa on selvästi pienentynyt, C4:n pitoisuus on pieni osoituksena klassisen tien aktivaatiosta ja C3:n arvo on lähes aina viitealueella (tyypin I HAE). Joillakin potilailla C1-INHpitoisuus on yllättävästi normaali tai jopa suuri, mutta sen biokemiallinen aktiivisuus on heikentynyt (tyypin II HAE). Koska potilaat ovat heterotsygootteja, voisi olettaa, että C1-INH:n pitoisuus olisi noin puolet normaalista. Kuitenkin molempien tyyppien HAE:ssa normaalin, funk- 273

5 Taulukko 2. Angioödeeman diagnostiikka. Näyte Viitearvot Angioödeeman tyyppi Sitraattiplasmanäyte HAE I HAE II AAE I ja II Antigeeninen C1:n estäjä g/l N tai C1:n estäjän biokemiallinen aktiivisuus > 80 % C g/l N N N C g/l, = pitoisuus pienentynyt tai suurentunut, N = pitoisuus normaali. tionaalisen C1-INH:n määrä on selvästi alle puolet normaalista. Syytä tähän ei tiedetä. Aluksi epäiltiin syyksi mutaatiota geenin säätelyalueella, mutta ilmeisesti poikkeavan proteiinin tuotanto estää tuntemattomalla mekanismilla normaaliproteiinin synteesiä. Hankinnainen angioödeema (acquired angioedema, AAE) on harvinainen, aikuisiässä ilmenevä tauti, jonka oireet ovat samat kuin HAE:n. Sen yleisyydestä Suomessa ei ole tietoa, mutta se on perinnöllistä HAE:tä selvästi harvinaisempi. AAE:ssä plasman C1-INH sitoutuu kiertäviin vasta-aineisiin, minkä vuoksi se ei pysty toimimaan normaalisti. Myös AAE jaetaan kahteen tyyppiin. Tyypin I AAE liittyy yleensä lymfoproliferatiivisiin sairauksiin. Potilaan perustaudin synnyttämät vasta-aineet tarttuvat epäspesifisesti C1-INH-proteiiniin. Tyypin II AAE (autoimmuuni-aae) on erittäin harvinainen. Potilailla esiintyy spesifisiä vasta-aineita nimenomaan C1-INH:n reaktiivista aluetta kohtaan. AAE:n oireet alkavat yleensä keski-iässä tai myöhemmin, eikä potilaan suvussa ole muilla samantyyppisiä oireita. AAE:hen ei liity C1- INH-geenin mutaatioita. C1-INH-proteiinin tuotanto on normaali, mutta sen toiminta on häiriintynyt ja katabolia lisääntynyt. Plasman C1-INH- ja C4-pitoisuudet ovat pieniä ja HAE:stä poiketen myös C1q-pitoisuus on pieni. Potilaan oireiden perusteella ei voi päätellä, onko kyseessä hankinnainen C1-INH:n puutos, HAE I vai HAE II. Jos todetaan hankinnainen puutos, täytyy etsiä perussyytä, esimerkiksi monoklonaalista B-solutautia. Muuten C1- INH:n puutteen laadulla ei ole vaikutusta potilaan hoitoon. Perinnöllisen HAE:n geenimutaatioita on tutkittu maailmalla viime vuosina. Tyypin I HAE:ssa mutaatioita on havaittu lähes jokaisessa C1-INH-geenin eksonissa. Mutaatiot ovat yleensä deleetioita, insertioita tai duplikaatioita, joiden vuoksi geenin transkriptio häiriintyy ja syntyvä proteiini on toimintakelvoton. On löydetty myös pistemutaatioita, jotka vaikuttavat syntyvän proteiinin rakenteeseen niin, ettei proteiinia voi erittyä solusta. Todennäköisesti Alusekvensseillä on vaikutusta näiden mutaatioiden syntyyn. Tyypin II HAE:ssä mutaatiot keskittyvät eksoniin 8 reaktiivista keskusta koodaavalle alueelle. Mutaatiot ovat pistemutaatioita, jotka johtavat yhden aminohapon vaihtumiseen. Syntyvä proteiini muistuttaa antigeenisesti normaalia estäjää, mutta substraattiin kiinnittyminen ei onnistu. DNA-diagnostiikka mahdollistaa varhaisen ja varman diagnoosin. Tällä on merkitystä nimenomaan HAE-suvuissa, koska lapsille ei oikeastaan ole viitearvoja ja diagnoosi on oikean hoidon kannalta tärkeä tietää. Sikiödiagnostiikkaan ei ole tarvetta, koska tauti on harvoin henkeä uhkaava ja tehokkaita lääkkeitä on olemassa. Hoito HAE:n hoito voidaan jakaa kohtausten hoitoon ja estolääkitykseen (taulukko 3). Ihoturvotukset eivät yleensä vaadi hoitoa, paitsi jos ne ovat kosmeettisesti tai muuten potilasta häiritseviä. Kurkunpään turvotus on hoidettava heti, ja myös vatsakivut hellittävät yleensä nopeasti lääkityksellä. Kohtausten hoidossa on käytetty jääplasmaa ja tiivistettyä C1-INH:ta, mutta näi- 274 H. Jarva ja S. Meri

6 Taulukko 3. HAE:n hoidossa käytettävät valmisteet. Valmiste Käyttö Ongelmat Jääplasma Akuutit, vaikeat turvotukset Veren välityksellä tarttuvien tautien riski C1-INH-tiiviste Akuutit, vaikeat turvotukset Veren välityksellä tarttuvien tautien riski Lyofilisoitu C1-INH 1 Akuutit, vaikeat turvotukset Danatsoli Kohtausten ehkäisy Jatkuvassa käytössä sivuvaikutuksia Myös pitkäaikainen estolääkitys (akne, painon nousu, virilisaatio) Traneksaamihappo Kohtausten ehkäisy ja hoito 1 Esimerkiksi C1-inhibitor TIM 3. hin liittyy veren välityksellä tarttuvien tautien (esim. B-hepatiitin ja HIV:n) riski. Lyofilisoituun C1-INH-tiivisteeseen ei liity tartuntariskiä, ja se onkin ensisijainen vaihtoehto kurkunpään ödeemaa hoidettaessa. Turvotusoireet lievenevät minuutissa, ja vaikutus kestää 3 5 päivää (Agostoni ja Cicardi 1992). Traneksaamihappo on teholtaan heikko, mutta sitä voidaan käyttää lievien oireiden akuuttihoidossa, esimerkiksi vatsakivuissa laskimoon tai suun kautta annettuna. Kohtausten estohoitoon käytetään androgeenijohdoksia tai traneksaamihappoa. Androgeenit ja androgeenijohdokset (esim. danatsoli) suurentavat plasman C1-INH-pitoisuutta tuntemattomalla mekanismilla. Danatsoli sopii sekä lyhyt- että pitkäaikaiseen estohoitoon. Annoksen suurentaminen lisää sivuvaikutuksia, joita ovat esimerkiksi akne, virilisaatio ja painon nousu. Danatsolia ei suositella lapsille eikä raskaana oleville, ja fertiili-ikäisten naisten hoidossa pitää noudattaa varovaisuutta. Danatsolin vaikutus tulee esiin vasta muutaman päivän kuluttua, joten sitä ei voida käyttää kohtausten hoidossa. Traneksaamihapon vaikutus tulee nopeasti esiin, ja tätä lääkettä on käytetty kohtausten hoidossa ja lyhytaikaiseen estohoitoon, esimerkiksi ennen hampaisiin kohdistuvia toimenpiteitä. Traneksaamihappo vaikuttaa estämällä seriiniesteraasien aktivaatiota ja on yleensä hyvin siedetty. AAE:n hoidossa ensisijaista on perussairauden hoito. Autoimmuunissa AAE:ssa voi olla hyötyä immunosuppressiivisesta lääkityksestä. Traneksaamihappo lievittää turvotusoireita myös AAE-potilailla (Cugno ym. 1994). Antihistamiineista, kortisonista ja adrenaliinista ei yleensä ole hyötyä kohtausten estossa tai hoidossa. Tämä on tärkeää muistaa erityisesti nielun alueen turvotuksissa. Lyofilisoitu C1-INH voisi tulevaisuudessa olla kotikäytössä valmiina annosruiskussa. Estolääkityksen tarve riippuu potilaan kokemasta haitasta. Estolääkitystä kannattaa käyttää, mikäli oireita esiintyy tiheästi, esimerkiksi päivittäin tai viikoittain ja ennen toimenpiteitä (luomenpoistot, hammaslääkärin toimenpiteet jne.). Jotkut naiset tarvitsevat estolääkitystä kuukautisten aikana. HAE-tautia on Suomessa viimeksi tutkittu 1970-luvulla (Ohela 1977). DNA-tutkimusmenetelmien nyt kehityttyä olemme käynnistäneet valtakunnallisen HAE-tutkimuksen, jonka yhteydessä keräämme DNA-näytteitä ja taustatietoja suomalaisista potilaista. Tavoitteena on mm. kehittää HAE:n diagnostiikkaa. Lääkärien on tärkeä muistaa HAE epämääräisten turvotusten erotusdiagnostiikassa. Vaikka tauti on harvinainen, se voi olla tappava. HAE:n oireet eivät parane tavanomaisilla lääkkeillä (antihistamiinit, kortisoni, adrenaliini), vaan turvotukset ja vatsakivut häviävät traneksaamihapolla tai tiivistetyllä C1:n estäjällä. Potilaiden on tärkeää tietää taudistaan ja sen hoidosta, koska vaikea turvotuskohtaus voi tulla missä ja milloin vain. Potilaille kannattaa antaa aina mukana pidettäväksi kirjalliset hoitoohjeet. 275

7 Kirjallisuutta Agostoni A, Cicardi M. Hereditary and acquired C1-inhibitor deficiency: Biological and clinical characteristics in 235 patients. Medicine 1992; 71: Carter P E, Duponchel C, Tosi M, Fothergill J E. Complete nucleotide sequence of the gene for human C1 inhibitor with an unusually high density of Alu elements. Eur J Biochem 1991; 197: Cugno M, Cicardi M, Agostoni A. Activation of the contact system and fibrinolysis in autoimmune acquired angioedema: a rationale for prophylactic use of tranexamic acid. J Allergy Clin Immunol 1994; 93: Davis A E, Whitehead A S, Harrison R A, Dauphinais A, Bruns G A, Cicardi M, ym. Human inhibitor of the first component of complement, C1: characterization of cdna clones and localization of the gene to chromosome 11. Proc Natl Acad Sci USA 1986; 83: Donaldson V H, Evans R R. A biochemical abnormality in hereditary angioneurotic edema: absence of serum inhibitor of C'1-esterase. Am J Med 1963; 35: Gordon E M, Ratnoff O D, Saito H, Donaldson V H, Pensky J, Jones P K. Rapid fibrinolysis, augmented Hageman factor (factor XII) titers, and decreased C1 esterase inhibitor titers in women taking oral contraceptives. J Lab Clin Med 1980; 96: Hakala M, Pirttiaho H, Ahonen T. Harhauttava HANE. Duodecim 1983; 99: Katz Y, Strunk R C. Synthesis and regulation of C1 inhibitor in human skin fibroblasts. J Immunol 1989; 142: Lotz M, Zuraw B L. Interferon-γ is a major regulator of C1-inhibitor synthesis by human blood monocytes. J Immunol 1987; 139: Nussberger J, Cugno M, Amstutz C, Cicardi M, Pellacani A, Agostoni A. Plasma bradykinin in angio-oedema. Lancet 1998; 351: Ohela K: Hereditaarinen angioneuroottinen ödeema (väitöskirja). Helsingin yliopisto, Osler W. Hereditary angio-neurotic oedema. Am J Med Sci 1888; 95: Quincke H. Über akutes umschriebenes Hautödem. Monatschefte prakt Dermatol 1882; 1: Stoppa-Lyonnet D, Carter P E, Meo T, Tosi M. Clusters of intragenic Alu repeats predispose the human C1 inhibitor locus to deleterious rearrangements. Proc Natl Acad Sci USA 1990; 87: Winnewisser J, Rossi M, Späth P, Bürgi H. Type I hereditary angiooedema. Variability of clinical presentation and course within two large kindreds. J Int Med 1997; 241: Zahedi R, Bissler J J, Davis A E, Andreadis C, Wisnieski J J. Unique C1 inhibitor dysfunction in a kindred without angioedema. II. Identification of an Ala 443 >Val substitution and functional analysis of the recombinant mutant protein. J Clin Invest 1995; 95: HANNA JARVA, LL, tutkija SEPPO MERI, dosentti, vt. immunologian professori Haartman-instituutti, bakteriologian ja immunologian laitos PL 21, Helsingin yliopisto Jätetty toimitukselle Hyväksytty julkaistavaksi

Komplementtitutkimukset

Komplementtitutkimukset Komplementtitutkimukset Hanna Jarva HUSLAB ja Haartman-instituutti Bakteriologian ja immunologian osasto Komplementti osa luontaista immuunijärjestelmää koostuu yli 30 proteiinista aktivoituu kaskadimaisesti

Lisätiedot

HAE. Hereditaarinen angioödeema

HAE. Hereditaarinen angioödeema HAE Hereditaarinen angioödeema Iholiitto Hereditaarinen angioödeema Hereditaarinen angioödeema: Jaakko Parkkinen, LKT, erikoislääkräi, dosentti Tekstin tarkistanut: Heli Hyry, LT, allergologi, iho- ja

Lisätiedot

Autoimmuunitaudit: osa 1

Autoimmuunitaudit: osa 1 Autoimmuunitaudit: osa 1 Autoimmuunitaute tunnetaan yli 80. Ne ovat kroonisia sairauksia, joiden syntymekanismia eli patogeneesiä ei useimmissa tapauksissa ymmärretä. Tautien esiintyvyys vaihtelee maanosien,

Lisätiedot

Nivelreuman serologiset testit: mitä ne kertovat? LT, apulaisylilääkäri Anna-Maija Haapala TAYS Laboratoriokeskus

Nivelreuman serologiset testit: mitä ne kertovat? LT, apulaisylilääkäri Anna-Maija Haapala TAYS Laboratoriokeskus Nivelreuman serologiset testit: mitä ne kertovat? LT, apulaisylilääkäri Anna-Maija Haapala TAYS Laboratoriokeskus Sisältö 1. Nivelreuma: etiologia, esiintyvyys, diagnostiikka 2. Nivelreuman serologiset

Lisätiedot

HARVINAISENA SUOMESSA

HARVINAISENA SUOMESSA HARVINAISENA SUOMESSA kokemuksia harvinaisesta sairaudesta ja yhdistyksestä Harvinaisten sairauksien yhdistysten tapaaminen Väestöliitossa Katri Karlsson 10.6.2011 1. HAE eli hereditaarinen angioödeema

Lisätiedot

HYYTYMISVALMISTEIDEN HALLITTU KÄYTTÖ. Riitta Heino Erikoislääkäri TYKS, TOTEK

HYYTYMISVALMISTEIDEN HALLITTU KÄYTTÖ. Riitta Heino Erikoislääkäri TYKS, TOTEK HYYTYMISVALMISTEIDEN HALLITTU KÄYTTÖ Riitta Heino Erikoislääkäri TYKS, TOTEK ISCB 2009: KORVAUSPROTOKOLLAT 2010: FIBRINOGEENI 2011: HYYTYMISEN MONITOROINTI KORVAUKSEN HISTORIAA 70-luvulla: 2 litraa kirkkaita,

Lisätiedot

HARVINAISEN SAIRAUDEN YHDISTYS MUKANA HARVINAISESSA KATTOJÄRJESTÖSSÄ. Katri Karlsson Suomen HAE-yhdistyksen puheenjohtaja

HARVINAISEN SAIRAUDEN YHDISTYS MUKANA HARVINAISESSA KATTOJÄRJESTÖSSÄ. Katri Karlsson Suomen HAE-yhdistyksen puheenjohtaja HARVINAISEN SAIRAUDEN YHDISTYS MUKANA HARVINAISESSA KATTOJÄRJESTÖSSÄ Katri Karlsson Suomen HAE-yhdistyksen puheenjohtaja SISÄLLYS - HAE eli hereditäärinen angioödeema - Mikä on Suomen HAE-yhdistys? - Miten

Lisätiedot

Cosentyx-valmisteen (sekukinumabi) riskienhallintasuunnitelman yhteenveto

Cosentyx-valmisteen (sekukinumabi) riskienhallintasuunnitelman yhteenveto EMA/775515/2014 Cosentyx-valmisteen (sekukinumabi) riskienhallintasuunnitelman yhteenveto Tämä on Cosentyx-valmisteen riskienhallintasuunnitelman yhteenveto, jossa esitetään toimenpiteet, joilla varmistetaan,

Lisätiedot

Kirjavuus komplementtipuutosten erilaisissa

Kirjavuus komplementtipuutosten erilaisissa Katsaus Kliinisesti merkittävät komplementtipuutokset Hanna Jarva ja Seppo Meri Komplementtijärjestelmä on luonnollisen immuniteetin tärkeä osa. Hiljattain on osoitettu, että komplementti myös voimistaa

Lisätiedot

Naproxen Orion 25 mg/ml oraalisuspensio. 26.10.2015, Versio 1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Naproxen Orion 25 mg/ml oraalisuspensio. 26.10.2015, Versio 1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Naproxen Orion 25 mg/ml oraalisuspensio 26.10.2015, Versio 1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 VI.2.1 Julkisen yhteenvedon osiot Tietoa sairauden esiintyvyydestä Naproxen Orion on

Lisätiedot

TERVEYS ALKAA TIEDOSTA NAINEN PIDÄ HUOLTA ITSESTÄSI

TERVEYS ALKAA TIEDOSTA NAINEN PIDÄ HUOLTA ITSESTÄSI TERVEYS ALKAA TIEDOSTA NAINEN PIDÄ HUOLTA ITSESTÄSI 1 RINTAOIREET JA RINTOJEN SEURANTA Jokaisen naisen on syytä pitää huolta rintojensa terveydestä. Rintakuvauksiin tullaan yleensä joko oireettomille tehdyn

Lisätiedot

Immuunipuutokset. Olli Vainio OY Diagnostiikan laitos OYS Kliinisen mikrobiologian laboratorio 17.10.2008

Immuunipuutokset. Olli Vainio OY Diagnostiikan laitos OYS Kliinisen mikrobiologian laboratorio 17.10.2008 Immuunipuutokset Olli Vainio OY Diagnostiikan laitos OYS Kliinisen mikrobiologian laboratorio 17.10.2008 Immuunijärjestelm rjestelmän n toiminta Synnynnäinen immuniteetti (innate) Välitön n vaste (tunneissa)

Lisätiedot

Liite III Muutokset valmistetietojen asianmukaisiin kohtiin

Liite III Muutokset valmistetietojen asianmukaisiin kohtiin Liite III Muutokset valmistetietojen asianmukaisiin kohtiin Huom: Nämä muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen asianmukaisiin kohtiin on laadittu lausuntopyyntömenettelyssä. Direktiivin 2001/83/EY

Lisätiedot

Trombofilian tutkiminen leikkauspotilaalla. 8.5.2006 el Hannele Rintala

Trombofilian tutkiminen leikkauspotilaalla. 8.5.2006 el Hannele Rintala Trombofilian tutkiminen leikkauspotilaalla 8.5.2006 el Hannele Rintala Laskimotukoksen epidemiologia Ilmaantuvuus 1/1000 hv Miehillä yleisempiä Yleisyys lisääntyy 40 v jälkeen 10 v lisäys iässä kaksinkertaistaa

Lisätiedot

Heikki Rantala Kuumekouristukset

Heikki Rantala Kuumekouristukset Heikki Rantala Kuumekouristukset Diagnoosipohjainen infolehtinen Kuumekouristukset ovat yleisin syy lapsuusiän tajuttomuuskouristuskohtauksiin ja niitä saa jopa noin 5% lapsista. Useimmiten niitä esiintyy

Lisätiedot

Sylvant (siltuksimabi) RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Sylvant (siltuksimabi) RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO EMA/198014/2014 Sylvant (siltuksimabi) RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Tämä on Sylvant-valmistetta koskevan riskienhallintasuunnitelman yhteenveto, jossa esitetään toimenpiteet, joiden

Lisätiedot

Hoidon hyötyihin liittyvät asiat, joita ei tunneta

Hoidon hyötyihin liittyvät asiat, joita ei tunneta VI.2 VI.2.1 Julkisen yhteenvedon osiot Tietoa sairauden esiintymisestä Hereditaarinen angioödeema (HAE) on harvinainen perinnöllinen sairaus, jonka oireita ovat toistuvat kohtaukset, joissa tapahtuu nesteen

Lisätiedot

NAINEN PIDÄ HUOLTA ITSESTÄSI TERVEYS ALKAA TIEDOSTA

NAINEN PIDÄ HUOLTA ITSESTÄSI TERVEYS ALKAA TIEDOSTA NAINEN PIDÄ HUOLTA ITSESTÄSI TERVEYS ALKAA TIEDOSTA 1 RINTAOIREET JA RINTOJEN SEURANTA Nainen huolehdi rintojesi terveydestä. Rintakuvauksiin tullaan yleensä joko oireettomille tehdyn seulontatutkimuksen

Lisätiedot

Syövän lääkehoito. Salla Kalsi

Syövän lääkehoito. Salla Kalsi Syövän lääkehoito Salla Kalsi Syöpä Yleisnimitys maligneille (pahanlaatuisille) kasvaimille Karsinogeeninen = syöpää aiheuttava Syövän taustalla voi olla Ympäristötekijät, elintavat, perimä, eräät virus-

Lisätiedot

PLENADREN RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VERSIO 3.0

PLENADREN RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VERSIO 3.0 PLENADREN RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VERSIO 3.0 VI.2 VI.2.1 JULKISEN YHTEENVEDON OSIOT Tietoa sairauden esiintyvyydestä PLENADREN-valmistetta käytetään lisämunuaisten vajaatoiminnan

Lisätiedot

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Pregabalin Krka 17.2.2015, Versio 1.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot Täydellisyyden vuoksi, viitaten Direktiivin 2001/83 artiklaan 11, hakija varaa mahdollisuuden

Lisätiedot

Teksti (hederitaarinen angioödeema): Jaakko Parkkinen, LKT, erikoislääkäri, dosentti

Teksti (hederitaarinen angioödeema): Jaakko Parkkinen, LKT, erikoislääkäri, dosentti HAE Hederitaarinen angioödeema Teksti (hederitaarinen angioödeema): Jaakko Parkkinen, LKT, erikoislääkäri, dosentti Tekstin tarkistus: Heli Hyry, LT, allergologi, iho- ja sukupuolitautien erikoislääkäri

Lisätiedot

Parkinsonin tauti on monitekijäinen tauti, jonka synnyssä erilaisilla elämän aikana vaikuttavilla tekijöillä ja perimällä on oma osuutensa.

Parkinsonin tauti on monitekijäinen tauti, jonka synnyssä erilaisilla elämän aikana vaikuttavilla tekijöillä ja perimällä on oma osuutensa. 1 1/2011 Parkinsonin taudin perinnöllisyys Geenien ja ympäristötekijöiden vuorovaikutus sairastumisen taustalla Parkinsonin tauti on monitekijäinen tauti, jonka synnyssä erilaisilla elämän aikana vaikuttavilla

Lisätiedot

PAKKAUSSELOSTE. VPRIV 200 yksikköä infuusiokuiva-aine, liuosta varten VPRIV 400 yksikköä infuusiokuiva-aine, liuosta varten velagluseraasi alfa

PAKKAUSSELOSTE. VPRIV 200 yksikköä infuusiokuiva-aine, liuosta varten VPRIV 400 yksikköä infuusiokuiva-aine, liuosta varten velagluseraasi alfa PAKKAUSSELOSTE VPRIV 200 yksikköä infuusiokuiva-aine, liuosta varten VPRIV 400 yksikköä infuusiokuiva-aine, liuosta varten velagluseraasi alfa Lue tämä pakkausseloste huolellisesti, ennen kuin aloitat

Lisätiedot

Maito ravitsemuksessa

Maito ravitsemuksessa Maito ravitsemuksessa Sisältö Ravitsemussuositukset kehottavat maidon juontiin Maidon ravintoaineet Mihin kalsiumia tarvitaan? Kalsiumin saantisuositukset Kuinka saadaan riittävä annos kalsiumia? D-vitamiinin

Lisätiedot

Farmakogeneettiset testit apuna lääkehoidon arvioinnissa

Farmakogeneettiset testit apuna lääkehoidon arvioinnissa Farmakogeneettiset testit apuna lääkehoidon arvioinnissa Farmakogeneettiset testit Farmakogenetiikalla tarkoitetaan geneettisiä variaatioita, jotka vaikuttavat lääkeainevasteeseen. Geneettisen tiedon hyödyntäminen

Lisätiedot

Paksusuolisyövän seulontatulokset Suomessa. Nea Malila Suomen Syöpärekisteri

Paksusuolisyövän seulontatulokset Suomessa. Nea Malila Suomen Syöpärekisteri Paksusuolisyövän seulontatulokset Suomessa Suomen Syöpärekisteri Sidonnaisuudet kahden viimeisen vuoden ajalta LT, dosentti Päätoimi Suomen Syöpärekisterin johtaja, Suomen Syöpäyhdistys ry Sivutoimet syöpäepidemiologian

Lisätiedot

Nucala. 01.02.2016 Versio 1 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Nucala. 01.02.2016 Versio 1 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO EMA/671186/2015 Nucala 01.02.2016 Versio 1 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot Tämä on Nucalan riskienhallintasuunnitelman yhteenveto, jossa esitetään toimenpiteet,

Lisätiedot

LYMFOSYTOOSIT SANOIN JA KUVIN. Pentti Mäntymaa TAYS, Laboratoriokeskus

LYMFOSYTOOSIT SANOIN JA KUVIN. Pentti Mäntymaa TAYS, Laboratoriokeskus LYMFOSYTOOSIT SANOIN JA KUVIN Pentti Mäntymaa TAYS, Laboratoriokeskus Lymfosytoosin määritelmä veren lymfosyyttien määrä >3.5 x 10 9 /l lymfosyyttien kohonnut %-osuus erittelyjakaumassa voi johtua joko

Lisätiedot

Viekirax-valmisteen (ombitasviiri/paritapreviiri/ritonaviiri) riskienhallintasuunnitelman yhteenveto

Viekirax-valmisteen (ombitasviiri/paritapreviiri/ritonaviiri) riskienhallintasuunnitelman yhteenveto EMA/775985/2014 Viekirax-valmisteen (ombitasviiri/paritapreviiri/ritonaviiri) enhallintasuunnitelman yhteenveto Tämä on Viekirax-valmisteen enhallintasuunnitelman yhteenveto, jossa esitetään toimenpiteet,

Lisätiedot

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 VI.2.1 Julkisen yhteenvedon osiot Tietoa sairauden esiintyvyydestä Ei oleellinen. Tämä on geneerinen hakemus. Valmisteyhteenveto noudattaa alkuperäisvalmisteen

Lisätiedot

INFLECTRA SEULONTAKORTTI

INFLECTRA SEULONTAKORTTI Demyelinoiva sairaus Jos potilaalla on aiempi tai äskettäin puhjennut demyelinioiva sairaus, anti-tnf-hoidon hyödyt ja haitat on arvioitava huolellisesti ennen INFLECTRA -hoidon aloitusta. INFLECTRA -hoidon

Lisätiedot

Harvinaissairauksien yksikkö. Lausunto Ehlers-Danlos tyyppi III:n taudinkuvasta. Taustaa. Alfa-tryptasemia. 21/03/16 /ms

Harvinaissairauksien yksikkö. Lausunto Ehlers-Danlos tyyppi III:n taudinkuvasta. Taustaa. Alfa-tryptasemia. 21/03/16 /ms Lausunto Ehlers-Danlos tyyppi III:n taudinkuvasta Taustaa EDS potilasyhdistys ja yksittäinen potilas ovat lähestyneet HYKS harvinaissairauksien yksikköä ja pyytäneet lausuntoa, minkälainen sairaus Ehlers-Danlos

Lisätiedot

Farmasian tutkimuksen tulevaisuuden näkymiä. Arto Urtti Lääketutkimuksen keskus Farmasian tiedekunta Helsingin yliopisto

Farmasian tutkimuksen tulevaisuuden näkymiä. Arto Urtti Lääketutkimuksen keskus Farmasian tiedekunta Helsingin yliopisto Farmasian tutkimuksen tulevaisuuden näkymiä Arto Urtti Lääketutkimuksen keskus Farmasian tiedekunta Helsingin yliopisto Auttaako lääkehoito? 10 potilasta 3 saa avun 3 ottaa lääkkeen miten sattuu - ei se

Lisätiedot

Calciumfolinat Fresenius Kabi 10 mg/ml injektio-/infuusioneste, liuos. 11.8.2014, Versio 0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Calciumfolinat Fresenius Kabi 10 mg/ml injektio-/infuusioneste, liuos. 11.8.2014, Versio 0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Calciumfolinat Fresenius Kabi 10 mg/ml injektio-/infuusioneste, liuos 11.8.2014, Versio 0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 VI.2.1 Julkisen yhteenvedon osiot Tietoa sairauden esiintyvyydestä

Lisätiedot

Peittyvä periytyminen. Potilasopas. Kuvat: Rebecca J Kent www.rebeccajkent.com rebecca@rebeccajkent.com

Peittyvä periytyminen. Potilasopas. Kuvat: Rebecca J Kent www.rebeccajkent.com rebecca@rebeccajkent.com 12 Peittyvä periytyminen Muokattu allamainittujen instanssien julkaisemista vihkosista, heidän laatustandardiensa mukaan: Guy's and St Thomas' Hospital, London, United Kingdom; and the London IDEAS Genetic

Lisätiedot

CORTIMENT (budesonidi) 26.11.2013, versio 1.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

CORTIMENT (budesonidi) 26.11.2013, versio 1.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO CORTIMENT (budesonidi) 26.11.2013, versio 1.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot VI.2.1 Tietoa sairauden esiintyvyydestä Haavainen paksusuolentulehdus (UC)

Lisätiedot

TIETOA HUULIHERPEKSESTÄ

TIETOA HUULIHERPEKSESTÄ TIETOA HUULIHERPEKSESTÄ MEDIVIR LEHDISTÖMATERIAALI Lisätietoja: Tuovi Kukkola, Cocomms Oy, puh. 050 346 2019, tuovi.kukkola@cocomms.com Lehdistökuvia voi ladata osoitteesta www.mynewsdesk.com/se/pressroom/medivir

Lisätiedot

Vallitseva periytyminen. Potilasopas. Kuvat: Rebecca J Kent www.rebeccajkent.com rebecca@rebeccajkent.com

Vallitseva periytyminen. Potilasopas. Kuvat: Rebecca J Kent www.rebeccajkent.com rebecca@rebeccajkent.com 12 Vallitseva periytyminen Muokattu allamainittujen instanssien julkaisemista vihkosista, heidän laatustandardiensa mukaan: Guy's and St Thomas' Hospital, London, United Kingdom; and the London IDEAS Genetic

Lisätiedot

Sidekudosoireyhtymät. Perinnölliset sidekudosoireyhtymät. Marfanin oireyhtymä (s. 284) Luusto. Silmät. Perinnölliset sidekudoksen sairaudet 24.8.

Sidekudosoireyhtymät. Perinnölliset sidekudosoireyhtymät. Marfanin oireyhtymä (s. 284) Luusto. Silmät. Perinnölliset sidekudoksen sairaudet 24.8. Sidekudosoireyhtymät Perinnölliset sidekudosoireyhtymät Sirpa Kivirikko Perinnöllisyyslääkäri, dos 24.08.2012 Marfanin oireyhtymä Ehlers-Danlos oireyhtymä Osteogenesis imperfekta Perinnölliset sidekudoksen

Lisätiedot

rosacea Tietoja aikuisten iho-ongelmasta

rosacea Tietoja aikuisten iho-ongelmasta rosacea Tietoja aikuisten iho-ongelmasta ROSACEA. Noin 2 10 prosenttia aikuisväestöstä sairastaa rosaceaa (ruusufinni). Se on krooninen ihosairaus, joka aiheuttaa punoitusta, pieniä näppylöitä ja tulehduksellista

Lisätiedot

Nikotiniriippuvuus. Anne Pietinalho, LKT, dos, FCCP Johtava lääkäri, Raaseporin tk Asiantuntijalääkäri, Filha ry

Nikotiniriippuvuus. Anne Pietinalho, LKT, dos, FCCP Johtava lääkäri, Raaseporin tk Asiantuntijalääkäri, Filha ry Nikotiniriippuvuus Anne Pietinalho, LKT, dos, FCCP Johtava lääkäri, Raaseporin tk Asiantuntijalääkäri, Filha ry Nikotiini On keskushermoston reseptoreita stimuloiva ja sen välittäjäaineita (asetylkoliini,

Lisätiedot

Hevosen hengitystiesairaudet klinikkaeläinlääkärin näkökulmasta. Antti Helminen Jokilaaksojen eläinklinikka Ylivieska

Hevosen hengitystiesairaudet klinikkaeläinlääkärin näkökulmasta. Antti Helminen Jokilaaksojen eläinklinikka Ylivieska Hevosen hengitystiesairaudet klinikkaeläinlääkärin näkökulmasta Antti Helminen Jokilaaksojen eläinklinikka Ylivieska Hevosen hengitysteiden anatomiaa Hengitystietautien merkitys hevostaloudelle jalkavaivojen

Lisätiedot

Proscar. 7.8.2015, versio 3.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Proscar. 7.8.2015, versio 3.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Proscar 7.8.2015, versio 3.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 JULKISEN YHTEENVEDON OSIOT VI.2.1 Tietoa sairauden esiintyvyydestä Eturauhanen on ainoastaan miehillä oleva rauhanen. Eturauhanen

Lisätiedot

Hemostaasiongelmia päivystyspotilaalla. Sisätautilääkäripäivät 27.11.2009 LT Pirjo Mustonen

Hemostaasiongelmia päivystyspotilaalla. Sisätautilääkäripäivät 27.11.2009 LT Pirjo Mustonen Hemostaasiongelmia päivystyspotilaalla Sisätautilääkäripäivät 27.11.2009 LT Pirjo Mustonen 1 1 Esitelmän sisältö varfariinia käyttävä potilas, jolla on aivoverenvuoto maksan vajaatoimintapotilas, joka

Lisätiedot

Onko sinulla psoriaasi? Voisiko kysymyksessä olla nivelpsoriaasi?

Onko sinulla psoriaasi? Voisiko kysymyksessä olla nivelpsoriaasi? Onko sinulla psoriaasi? Voisiko kysymyksessä olla nivelpsoriaasi? Sisällysluettelo s. 3 Mikä on nivelpsoriaasi? s. 3 Mitkä ovat nivelpsoriaasin oireet? s. 4 Mitä oireita minun pitäisi tarkkailla? s. 5

Lisätiedot

Yleistä. tarkoittaa endometriumin rauhasten ja stroomasolujen muodostamia pesäkkeitä kohdun ulkopuolella. yleinen tauti, 1-71

Yleistä. tarkoittaa endometriumin rauhasten ja stroomasolujen muodostamia pesäkkeitä kohdun ulkopuolella. yleinen tauti, 1-71 Endometrioosi LK Heikkilä Maija, LK Jutila Topi, LK Myllylä Hanna, LK Pietarinen Johanna, LK Puumala Pasi, LK Vallasto Inari, LK Visuri Sofia, Prof Ryynänen Markku Johdanto Yleistä tarkoittaa endometriumin

Lisätiedot

RISKINHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO PREGABALIN ORION 25, 50, 75, 100, 150, 225, 300 MG KOVAT KAPSELIT

RISKINHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO PREGABALIN ORION 25, 50, 75, 100, 150, 225, 300 MG KOVAT KAPSELIT RISKINHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO PREGABALIN ORION 25, 50, 75, 100, 150, 225, 300 MG KOVAT KAPSELIT ORION CORPORATION PÄIVÄMÄÄRÄ: 15-6-2015, VERSIO 2 VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot VI.2.1

Lisätiedot

Miten geenitestin tulos muuttaa syövän hoitoa?

Miten geenitestin tulos muuttaa syövän hoitoa? ChemBio Helsingin Messukeskus 27.-29.05.2009 Miten geenitestin tulos muuttaa syövän hoitoa? Kristiina Aittomäki, dos. ylilääkäri HYKS Perinnöllisyyslääketieteen yksikkö Genomin tutkiminen FISH Sekvensointi

Lisätiedot

Ultraäänellä uusi ilme kulmille, leualle, kaulalle ja dekolteelle

Ultraäänellä uusi ilme kulmille, leualle, kaulalle ja dekolteelle Ultraäänellä uusi ilme kulmille, leualle, kaulalle ja dekolteelle Mistä Ultherapy -hoidossa on kysymys? Ultherapy kohdistaa fokusoitua ultraäänienergiaa siihen ihokerrokseen, jota tyypillisesti käsitellään

Lisätiedot

Syöpäseulontojen perusteet ja suolistosyöpäseulonnan tulokset matkalla kuntia velvoittavaksi toiminnaksi

Syöpäseulontojen perusteet ja suolistosyöpäseulonnan tulokset matkalla kuntia velvoittavaksi toiminnaksi Syöpäseulontojen perusteet ja suolistosyöpäseulonnan tulokset matkalla kuntia velvoittavaksi toiminnaksi Yhteyshoitajakoulutus 29.9.2011 Nea Malila Suomen Syöpärekisteri ja Tampereen yliopisto Milloin

Lisätiedot

Vastaa lyhyesti selkeällä käsialalla. Vain vastausruudun sisällä olevat tekstit, kuvat jne huomioidaan

Vastaa lyhyesti selkeällä käsialalla. Vain vastausruudun sisällä olevat tekstit, kuvat jne huomioidaan 1 1) Tunnista molekyylit (1 piste) ja täytä seuraava taulukko (2 pistettä) a) b) c) d) a) Syklinen AMP (camp) (0.25) b) Beta-karoteeni (0.25 p) c) Sakkaroosi (0.25 p) d) -D-Glukopyranoosi (0.25 p) 2 Taulukko.

Lisätiedot

ENTSYYMIKATA- LYYSIN PERUSTEET (dos. Tuomas Haltia)

ENTSYYMIKATA- LYYSIN PERUSTEET (dos. Tuomas Haltia) ENTSYYMIKATA- LYYSIN PERUSTEET (dos. Tuomas Haltia) Elämän edellytykset: Solun täytyy pystyä (a) replikoitumaan (B) katalysoimaan tarvitsemiaan reaktioita tehokkaasti ja selektiivisesti eli sillä on oltava

Lisätiedot

Ajankohtaista hematologiasta: Anemian laboratoriotutkimukset. Eeva-Riitta Savolainen Osastonylilääkäri Nordlab Oulu/OYS

Ajankohtaista hematologiasta: Anemian laboratoriotutkimukset. Eeva-Riitta Savolainen Osastonylilääkäri Nordlab Oulu/OYS Ajankohtaista hematologiasta: Anemian laboratoriotutkimukset Eeva-Riitta Savolainen Osastonylilääkäri Nordlab Oulu/OYS Anemia mitä tarkoitetaan? Veren hemoglobiini tai punasoluarvot ovat pienemmät kuin

Lisätiedot

Entyvio 300 mg kuiva aine välikonsentraatiksi infuusionestettä varten, liuos (vedolitsumabi)

Entyvio 300 mg kuiva aine välikonsentraatiksi infuusionestettä varten, liuos (vedolitsumabi) Entyvio 300 mg kuiva aine välikonsentraatiksi infuusionestettä varten, liuos (vedolitsumabi) RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO 27.6.2014, versio 1.0 VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot VI.2.1

Lisätiedot

B12-vitamiini eli kobalamiini on ihmiselle välttämätön vitamiini. Sitä tarvitaan elintoimintojen entsyymijärjestelmien toiminnallisina osina:

B12-vitamiini eli kobalamiini on ihmiselle välttämätön vitamiini. Sitä tarvitaan elintoimintojen entsyymijärjestelmien toiminnallisina osina: B12-vitamiini B12-vitamiini eli kobalamiini on ihmiselle välttämätön vitamiini. Sitä tarvitaan elintoimintojen entsyymijärjestelmien toiminnallisina osina: solujen jakautumiseen kudosten muodostumiseen

Lisätiedot

Selkäkipupotilaan diagnostinen selvittely. Jaro Karppinen, professori, OY

Selkäkipupotilaan diagnostinen selvittely. Jaro Karppinen, professori, OY Selkäkipupotilaan diagnostinen selvittely Jaro Karppinen, professori, OY Mistä selkäkipu johtuu? Vakava tai spesifi Vakava tauti Spesifinen tauti välilevytyrä spondylartropatiat traumat ym. Epäspesifi

Lisätiedot

POTILAAN OPAS. EYLEA likitaitteisuuden aiheuttaman suonikalvon uudissuonittumisen hoidossa

POTILAAN OPAS. EYLEA likitaitteisuuden aiheuttaman suonikalvon uudissuonittumisen hoidossa POTILAAN OPAS EYLEA likitaitteisuuden aiheuttaman suonikalvon uudissuonittumisen hoidossa EYLEA Potilaan opas Lääkäri on määrännyt sinulle EYLEA -hoidon, koska sinulla on todettu likitaitteisuuden aiheuttama

Lisätiedot

Labqualitypäivät 04.02.10 Riitta Karttunen. HUSLAB, kl. Mikrobiologia Virologian ja immunologian osasto

Labqualitypäivät 04.02.10 Riitta Karttunen. HUSLAB, kl. Mikrobiologia Virologian ja immunologian osasto Syfiliksen laboratoriodiagnostiikka ato od ag ost a Labqualitypäivät 04.02.10 Riitta Karttunen HUSLAB, kl. Mikrobiologia Virologian ja immunologian osasto Aiheet suora bakteerin osoitus tai nukleiinihappotestiosoitus

Lisätiedot

Kreatransporttihäiriö

Kreatransporttihäiriö Tietolehtiset on tarkoitettu yleiskatsauksiksi johonkin tiettyyn oireyhtymään tai sairauteen, ne eivät korvaa perinnöllisyysneuvontaa tai erikoislääkärin konsultaatiota. Kreatransporttihäiriö Erikoislääkäri

Lisätiedot

LIITE III VALMISTEYHTEENVEDON JA PAKKAUSSELOSTEEN OLEELLISET OSAT

LIITE III VALMISTEYHTEENVEDON JA PAKKAUSSELOSTEEN OLEELLISET OSAT LIITE III VALMISTEYHTEENVEDON JA PAKKAUSSELOSTEEN OLEELLISET OSAT Huomautus: Nämä valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen muutokset ovat voimassa komission päätöksen ajankohtana. Komission päätöksen jälkeen

Lisätiedot

Erityisturvallisuustiedote

Erityisturvallisuustiedote Erityisturvallisuustiedote Arava (leflunomidi) on tautiprosessia hidastava antireumaattinen lääke (DMARD), joka on tarkoitettu aikuisten aktiivista nivelreumaa tai aktiivista nivelpsoriaasia sairastavien

Lisätiedot

HPV-rokote tulee rokotusohjelmaan mitä, kenelle, miksi?

HPV-rokote tulee rokotusohjelmaan mitä, kenelle, miksi? HPV-rokote tulee rokotusohjelmaan mitä, kenelle, miksi? Tuija Leino THL Kerron tässä alkavasta rokotusohjelmasta rokotteesta Miksi otettu ohjelmaan? Miltä taudilta suojaudutaan? Miksi otettu ohjelmaan

Lisätiedot

Miten genomitieto on muuttanut ja tulee muuttamaan erikoissairaanhoidon käytäntöjä

Miten genomitieto on muuttanut ja tulee muuttamaan erikoissairaanhoidon käytäntöjä Miten genomitieto on muuttanut ja tulee muuttamaan erikoissairaanhoidon käytäntöjä Genomitiedon vaikutus terveydenhuoltoon työpaja 7.11.2014 Sitra, Helsinki Jaakko Ignatius, TYKS Kliininen genetiikka Perimän

Lisätiedot

Narkolepsia ja mitä tiedämme sen syistä

Narkolepsia ja mitä tiedämme sen syistä Työterveyslaitos Narkolepsia ja mitä tiedämme sen syistä Christer Hublin Neurologian dosentti ja erikoislääkäri Unilääketieteen erityispätevyys (SLL) Sleep Medicine Specialist (ESRS/NOSMAC) Esityksen sisältö

Lisätiedot

Bakteerimeningiitti tänään. Tuomas Nieminen 23.9.2015

Bakteerimeningiitti tänään. Tuomas Nieminen 23.9.2015 Bakteerimeningiitti tänään Tuomas Nieminen 23.9.2015 Meningiitti Lukinkalvon, pehmytkalvon (pia mater) ja selkäydinnesteen inflammaatio/infektio; likvorissa valkosolujen ylimäärä Tulehdus leviää subaraknoidaalisessa

Lisätiedot

Maksakokeiden viiterajat

Maksakokeiden viiterajat Maksakokeiden viiterajat - ovatko ne kohdallaan? Päivikki Kangastupa erikoistuva kemisti, tutkija Mistä tulen? Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Kliinisen kemian laboratorio Tampereen yliopisto Lääketieteen

Lisätiedot

Perinnöllisyyden perusteita

Perinnöllisyyden perusteita Perinnöllisyyden perusteita Eero Lukkari Tämä artikkeli kertoo perinnöllisyyden perusmekanismeista johdantona muille jalostus- ja terveysaiheisille artikkeleille. Koirien, kuten muidenkin eliöiden, perimä

Lisätiedot

Olmesartan medoxomil STADA. 10.11.2015, Versio V1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Olmesartan medoxomil STADA. 10.11.2015, Versio V1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Olmesartan medoxomil STADA 10.11.2015, Versio V1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot Olmesartan medoxomil STADA 10 mg kalvopäällysteiset tabletit Olmesartan

Lisätiedot

Silmänpainetauti Dg, hoito ja seuranta

Silmänpainetauti Dg, hoito ja seuranta Silmänpainetauti Dg, hoito ja seuranta Suomen Silmähoitajapäivät 26.8.2011 Paasitorni, Helsinki El, LT Anu Vaajanen Mikä tauti on glaukooma? Näköhermon etenevä sairaus, joka aiheuttaa vaurioita näköhermon

Lisätiedot

Positiivisten asioiden korostaminen. Hilla Levo, dosentti, KNK-erikoislääkäri

Positiivisten asioiden korostaminen. Hilla Levo, dosentti, KNK-erikoislääkäri Positiivisten asioiden korostaminen Hilla Levo, dosentti, KNK-erikoislääkäri Krooninen sairaus - Pitkäaikainen sairaus = muuttunut terveydentila, mikä ei korjaannu yksinkertaisella kirurgisella toimenpiteellä

Lisätiedot

TaLO-tapaukset Virusoppi. Vastuuhenkilöt: Tapaus 1: Matti Varis Tapaus 2: Veijo Hukkanen Tapaus 3: Sisko Tauriainen Tapaus 4: Ilkka Julkunen

TaLO-tapaukset Virusoppi. Vastuuhenkilöt: Tapaus 1: Matti Varis Tapaus 2: Veijo Hukkanen Tapaus 3: Sisko Tauriainen Tapaus 4: Ilkka Julkunen TaLO-tapaukset Virusoppi Vastuuhenkilöt: Tapaus 1: Matti Varis Tapaus 2: Veijo Hukkanen Tapaus 3: Sisko Tauriainen Tapaus 4: Ilkka Julkunen TaLO-tapaus 1 Uusi uhkaava respiratorinen virusinfektio Tapaus

Lisätiedot

Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla. Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016

Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla. Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016 Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016 ICD-10 tautiluokituksessa kipuoire esiintyy vain muutaman psykiatrisen diagnoosin kuvauksessa

Lisätiedot

TUBERKULOOSI. Oireet: kestävä ja limainen yskös, laihtuminen, suurentuneet imusolmukkeet ja ruokahaluttomuus

TUBERKULOOSI. Oireet: kestävä ja limainen yskös, laihtuminen, suurentuneet imusolmukkeet ja ruokahaluttomuus TUBERKULOOSI On Mycobacterium tuberculosis bakteerin aiheuttama infektio. Oireet: kestävä ja limainen yskös, laihtuminen, suurentuneet imusolmukkeet ja ruokahaluttomuus Hoitona käytetään usean lääkkeen

Lisätiedot

Menjugate. 22.06.2016, Versio 1 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Menjugate. 22.06.2016, Versio 1 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Menjugate 22.06.2016, Versio 1 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 VI.2.1 Julkisen yhteenvedon osiot Tietoa sairauden esiintyvyydestä N. meningitidis -bakteeri voi aiheuttaa infektion

Lisätiedot

Trulicity-valmisteen (dulaglutidi) riskienhallintasuunnitelman (RMP) yhteenveto

Trulicity-valmisteen (dulaglutidi) riskienhallintasuunnitelman (RMP) yhteenveto EMA/601943/2014 Trulicity-valmisteen (dulaglutidi) riskienhallintasuunnitelman (RMP) yhteenveto Tämä on Trulicity-valmisteen riskienhallintasuunnitelman (RMP) yhteenveto, jossa esitetään toimenpiteet,

Lisätiedot

Diabetes (sokeritauti)

Diabetes (sokeritauti) Diabetes (sokeritauti) Lääkärikirja Duodecim Pertti Mustajoki, sisätautien erikoislääkäri Diabeteksessa eli sokeritaudissa veren sokerimäärä on liian korkea. Lääkäri tai hoitaja mittaa verensokerin verinäytteestä

Lisätiedot

Kymmenen kärjessä mitkä ovat suomalaisten yleisimmät perinnölliset sairaudet?

Kymmenen kärjessä mitkä ovat suomalaisten yleisimmät perinnölliset sairaudet? Kymmenen kärjessä mitkä ovat suomalaisten yleisimmät perinnölliset sairaudet? Harvinaiset-seminaari TYKS 29.9.2011 Jaakko Ignatius TYKS, Perinnöllisyyspoliklinikka Miksi Harvinaiset-seminaarissa puhutaan

Lisätiedot

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 VI.2.1 Julkisen yhteenvedon osiot Tietoa sairauden esiintyvyydestä Akne Aikuisiän aknea esiintyy 25 prosentilla aikuisista miehistä ja 50 prosentilla

Lisätiedot

Ihopsoriaasin hoitaminen. Anna Jussila, LL, erikoistuvan vaiheen lääkäri SATSHP, Ihotautien poliklinikka

Ihopsoriaasin hoitaminen. Anna Jussila, LL, erikoistuvan vaiheen lääkäri SATSHP, Ihotautien poliklinikka Ihopsoriaasin hoitaminen Anna Jussila, LL, erikoistuvan vaiheen lääkäri SATSHP, Ihotautien poliklinikka Hoidon tavoitteet 1. Oireiden minimointi 2. Elämänlaadun parantaminen 3. Työ- ja toimintakyvyn säilyttäminen

Lisätiedot

X-kromosominen periytyminen. Potilasopas. TYKS Perinnöllisyyspoliklinikka PL 52, 20521 Turku puh (02) 3131 390 faksi (02) 3131 395

X-kromosominen periytyminen. Potilasopas. TYKS Perinnöllisyyspoliklinikka PL 52, 20521 Turku puh (02) 3131 390 faksi (02) 3131 395 12 X-kromosominen periytyminen TYKS Perinnöllisyyspoliklinikka PL 52, 20521 Turku puh (02) 3131 390 faksi (02) 3131 395 FOLKHÄLSANS GENETISKA KLINIK PB 211, (Topeliusgatan 20) 00251 Helsingfors tel (09)

Lisätiedot

tulehduksellisten suolistosairauksien yhteydessä

tulehduksellisten suolistosairauksien yhteydessä ADACOLUMN -HOITO tulehduksellisten suolistosairauksien yhteydessä www.adacolumn.net SISÄLTÖ Maha-suolikanava...4 Haavainen paksusuolitulehdus...6 Crohnin tauti...8 Elimistön puolustusjärjestelmä ja IBD...10

Lisätiedot

Ritva Kaikkonen Animagi Hevosklinikka Oulu Killeri 15.12.2014

Ritva Kaikkonen Animagi Hevosklinikka Oulu Killeri 15.12.2014 Ritva Kaikkonen Animagi Hevosklinikka Oulu Killeri 15.12.2014 Normaalia korkeampi elimistön lämpötila (37-38.3C normaali) Normaalilämmössä yksilöllistä variaatiota, selvitä hevosesi normaalilämpö säännöllisillä

Lisätiedot

Lapsuusiän astman ennuste aikuisiällä Anna Pelkonen, LT, Dos Lastentautien ja lasten allergologian el HYKS, Iho-ja allergiasairaala

Lapsuusiän astman ennuste aikuisiällä Anna Pelkonen, LT, Dos Lastentautien ja lasten allergologian el HYKS, Iho-ja allergiasairaala Lapsuusiän astman ennuste aikuisiällä Anna Pelkonen, LT, Dos Lastentautien ja lasten allergologian el HYKS, Iho-ja allergiasairaala 22.1.2015 Mikä on lapseni astman ennuste? Mikä on lapsen astman ennuste

Lisätiedot

Hoitotehoa ennustavat RAS-merkkiaineet Tärkeä apuväline kolorektaalisyövän lääkehoidon valinnassa Tämän esitteen tarkoitus Tämä esite auttaa ymmärtämään paremmin kolorektaalisyövän erilaisia lääkehoitovaihtoehtoja.

Lisätiedot

(pembrolitsumabi) Tietoa potilaille

(pembrolitsumabi) Tietoa potilaille Tietoa KEYTRUDA - valmisteesta (pembrolitsumabi) Tietoa potilaille Tähän lääkkeeseen kohdistuu lisäseuranta. Tällä tavalla voidaan havaita nopeasti uutta turvallisuutta koskevaa tietoa. Voit auttaa ilmoittamalla

Lisätiedot

Kipu. Oleg Kambur. Geneettisillä tekijöillä suuri merkitys Yksittäisiä geenejä on löydetty vain vähän COMT 23.6.2015

Kipu. Oleg Kambur. Geneettisillä tekijöillä suuri merkitys Yksittäisiä geenejä on löydetty vain vähän COMT 23.6.2015 Katekoli-O-metyylitransferaasi ja kipu Oleg Kambur Kipu Geneettisillä tekijöillä suuri merkitys Yksittäisiä geenejä on löydetty vain vähän COMT 1 Katekoli-O-metyylitransferaasi (COMT) proteiini tuotetaan

Lisätiedot

Avainsanat: BI5 III Biotekniikan sovelluksia 9. Perimä ja terveys.

Avainsanat: BI5 III Biotekniikan sovelluksia 9. Perimä ja terveys. Avainsanat: mutaatio Monitekijäinen sairaus Kromosomisairaus Sukupuu Suomalainen tautiperintö Geeniterapia Suora geeninsiirto Epäsuora geeninsiirto Kantasolut Totipotentti Pluripotentti Multipotentti Kudospankki

Lisätiedot

Keuhkoahtaumataudin monet kasvot

Keuhkoahtaumataudin monet kasvot Keuhkoahtaumataudin monet kasvot Alueellinen koulutus 21.4.2016 eval Henrik Söderström / TYKS Lähde: Google Lähde: Google Lähde: Google Lähde: Google Keuhkoahtaumatauti, mikä se on? Määritelmä (Käypä

Lisätiedot

Sydän- ja verisuoni sairaudet. Tehnyt:Juhana, Sampsa, Unna, Sanni,

Sydän- ja verisuoni sairaudet. Tehnyt:Juhana, Sampsa, Unna, Sanni, Sydän- ja verisuoni sairaudet Tehnyt:Juhana, Sampsa, Unna, Sanni, - Yli miljoona suomalaista sairastaa sydän-ja verisuoni sairauksia tai diabetesta. - Näissä sairauksissa on kyse rasva- tai sokeriaineenvaihdunnan

Lisätiedot

ikiön seulonta- ja kromosomitutkimukset

ikiön seulonta- ja kromosomitutkimukset POTILASOHJE 1 (8) S ikiön seulonta- ja kromosomitutkimukset POTILASOHJE 2 (8) SISÄLLYSLUETTELO Mitä kehityshäiriöiden seulonta tarkoittaa? 3 Ultraääniseulontatutkimukset 4 Varhainen ultraääniseulonta Toisen

Lisätiedot

Päänsärky, purenta ja TMD. 26.5.2016 Taru Kukkula Oikomishoidon erikoishammaslääkäri Porin perusturva, Suun terveydenhuolto

Päänsärky, purenta ja TMD. 26.5.2016 Taru Kukkula Oikomishoidon erikoishammaslääkäri Porin perusturva, Suun terveydenhuolto Päänsärky, purenta ja TMD 26.5.2016 Taru Kukkula Oikomishoidon erikoishammaslääkäri Porin perusturva, Suun terveydenhuolto Etiologia Epäselvä, monitekijäinen Useita etiologialtaan ja patologialtaan erilaisia

Lisätiedot

Toctino (alitretinoiini)

Toctino (alitretinoiini) POTILASESITE Toctino (alitretinoiini) Raskaudenehkäisyohjelma TOC-FI-004-051208-D Tästä esitteestä Tässä esitteessä on tärkeää tietoa Toctino-hoidostanne ja lääkkeen käyttöön liittyvästä mahdollisesta

Lisätiedot

Onko eturauhassyövän PSAseulonta miehelle siunaus vai. Harri Juusela Urologian erikoislääkäri 28.3.2012 Luokite-esitelmä Kluuvin rotaryklubissa

Onko eturauhassyövän PSAseulonta miehelle siunaus vai. Harri Juusela Urologian erikoislääkäri 28.3.2012 Luokite-esitelmä Kluuvin rotaryklubissa Onko eturauhassyövän PSAseulonta miehelle siunaus vai kirous? Harri Juusela Urologian erikoislääkäri 28.3.2012 Luokite-esitelmä Kluuvin rotaryklubissa Miten minusta tuli urologian erikoislääkäri Eturauhassyöpäseulonta

Lisätiedot

HIV-potilaan raskauden seuranta. Elina Korhonen, kätilö HYKS, Naistenklinikka

HIV-potilaan raskauden seuranta. Elina Korhonen, kätilö HYKS, Naistenklinikka HIV-potilaan raskauden seuranta Elina Korhonen, kätilö HYKS, Naistenklinikka Naistenklinikan HIVpoliklinikka raskauden seuranta tapahtuu keskitetysti NKL:n äitiyspoliklinikalla erikoislääkäri Marja Kaijomaa

Lisätiedot

Selkärangan natiivikuvausindikaatiot VSKKssa alkaen 1.9.2015 1,2 tekijä: Roberto Blanco

Selkärangan natiivikuvausindikaatiot VSKKssa alkaen 1.9.2015 1,2 tekijä: Roberto Blanco tiedottaa 20/2015 17.8.2015 Selkärangan natiivikuvausindikaatiot VSKKssa alkaen 1.9.2015 1,2 tekijä: Roberto Blanco hyväksyjä: Roberto Blanco pvm: 17.8.2015 Ohje tilaajille ja kuvausyksiköille Selkärangan

Lisätiedot

Liite I. Tieteelliset johtopäätökset ja perusteet myyntilupien ehtojen muuttamiselle

Liite I. Tieteelliset johtopäätökset ja perusteet myyntilupien ehtojen muuttamiselle Liite I Tieteelliset johtopäätökset ja perusteet myyntilupien ehtojen muuttamiselle Tieteelliset johtopäätökset Kun otetaan huomioon lääketurvallisuuden riskinarviointikomitean (PRACin) arviointiraportti

Lisätiedot

Riskienhallintasuunnitelman julkinen yhteenveto Kyprolis (karfiltsomibi)

Riskienhallintasuunnitelman julkinen yhteenveto Kyprolis (karfiltsomibi) EMA/639793/2015 Riskienhallintasuunnitelman julkinen yhteenveto Kyprolis (karfiltsomibi) Tämä on Kyprolis-valmistetta koskevan riskienhallintasuunnitelman yhteenveto, jossa esitetään toimenpiteet, joiden

Lisätiedot

Isotretinoin riskinhallintaohjelma. Isotretinoin Orion (isotretinoiini) Potilaan opas. Raskauden ja sikiöaltistuksen ehkäisy

Isotretinoin riskinhallintaohjelma. Isotretinoin Orion (isotretinoiini) Potilaan opas. Raskauden ja sikiöaltistuksen ehkäisy Isotretinoin riskinhallintaohjelma Isotretinoin Orion (isotretinoiini) Potilaan opas Raskauden ja sikiöaltistuksen ehkäisy TÄMÄN ESITTEEN TARKOITUS Tämä esite sisältää tärkeitä tietoja etenkin hedelmällisessä

Lisätiedot

Proteiinin merkitys urheilijoiden ravitsemuksessa. Jan Verho 5.11.2014

Proteiinin merkitys urheilijoiden ravitsemuksessa. Jan Verho 5.11.2014 Proteiinin merkitys urheilijoiden ravitsemuksessa Jan Verho 5.11.2014 Urheilija tarvitsee proteiinia 1. Proteiinisynteesin raaka-aineeksi Päivittäinen tarve kasvaa 2. Stimuloimaan lihasproteiinisynteesiä

Lisätiedot