VERBIEN KEHITTYMINEN ALKEISKURSSILLA: TE ETTE PITÄ POIKA EI PIDÄ HÄN EI PITÄÄ HÄN EI PIDÄ
|
|
- Kimmo Sala
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Kalaja P. & L. Nieminen (toim.) Kielikoulussa kieli koulussa. AFinLAn vuosikirja Suomen soveltavan kielitieteen yhdistyksen julkaisuja no. 58. Jyväskylä. s VERBIEN KEHITTYMINEN ALKEISKURSSILLA: TE ETTE PITÄ POIKA EI PIDÄ HÄN EI PITÄÄ HÄN EI PIDÄ Tarja Puro Jyväskylän yliopisto Vocabulary can be defined as consisting of words and the lexical knowledge they contain, which can be divided into phonological, morphological, semantic, pragmatic, syntactic, frequency-related, and encyclopedic knowledge. In this article the main focus is on how the phonology, morphophonology, and morphology of verbs develop by adults learning Finnish as a second language. Most verbs produced in written texts and in conversation by the learners were frequent verbs of Finnish, for example olla to be. Many errors were made with verbs which have consonantal gradation (pitää to like ) or which end in a double A in the infinitive or the third person form (ymmärtää to understand or he understands ). Thus, these errors appeared in the main verb with negation verb ei no (ei harrastaa). The learners also had problems in perceiving vowel harmony. Although there were problems in distinguishing the short/long individual phonemes, the number of syllables and the word rythm seemed to be mastered by the learners from the beginning. Keywords: second language acquisition, Finnish as a second language, vocabulary, verbs 1 SANASTON JA VERBIEN TUTKIMINEN Toisen kielen oppija on uuden kielen oppimisen alkuvaiheessa suuren hahmottamis- ja tunnistamisurakan edessä. Aikuinen oppija tietää äidinkielensä ja muiden osaamiensa kielten toimintaperiaat- 303
2 teet. Nyt hänen tehtävänään on joko tietoisesti tai tiedostamatta hahmottaa kieltä uudella tavalla. Siitä kuinka ja millä periaatteilla tämä hahmottaminen ja oppiminen tapahtuu, on erilaisia käsityksiä klassisesta universaalista kieliopista (ks. esim. Chomsky 1986 ja 1993, Juffs 1996) sosiokulttuurisiin näkemyksiin ja teorioihin kielen oppimisesta (ks. esim. van Lier 1996). Universaali kielioppi pyrkii löytämään kaikille kielille yhteiset piirteet (genetically determined language faculty), joita etsitään etenkin syntaksista (Chomsky 1986: 3). Viime vuosina leksikko on toisinaan sijoitettu generatiivisessa kieliopissa transformaatioiden alkulähteeksi (ks. Cook 1996: 157). Chomskyn (1993) minimalistisessa ohjelmassa sanastosta on tullut oppimisen perusta: kieliopilliset morfeemit opitaan niiden lausekkeiden (phrases) yhteydessä, joissa morfeemit voivat toimia, ja samalla opitaan myös universaalien variaatio- ja tunnusmerkkisyysparametrien kielikohtaiset asetukset. Kielioppi on universaali ja kielten väliset erot löytyvät sanojen erilaisesta käyttäytymisestä lauseissa (Cook 1996: 158). Juffsin (1996: 9) mukaan kielten eri verbien välillä on se universaali piirre, että samaa tapahtumaa kuvaavilla verbeillä on samat (universaalit) syntaktiset ominaisuudet eri kielissä. Näitä eivät kuitenkaan ole kielikohtaiset ominaisuudet, kuten rektio ja kongruenssi. Viberg (1990: ) ja Voionmaa (1993: 4 5) näkevät kielten välistä universaaliutta semantiikassa. Heidän mukaansa eurooppalaisten ja muutamien muiden tutkittujen kielten frekventeillä verbeillä on mm. seuraavia universaaleja piirteitä: niiden perusmerkitykset ovat samanlaiset, niillä on samankaltaisia sivumerkityksiä, niitä käytetään samanlaisissa tilanteissa ja ne ovat yleensä tunnusmerkittömiä verbejä käsitehierarkioiden perustasolta (liikkua mennä löntystää). Voionmaan (1993) mukaan toisen kielen oppijat muodostavat kohdekielen verbisanastoa mm. käyttämällä hyväkseen leksikaalis-semanttista tietoa sekä sitä tietoa, joka heillä jo on verbeistä. Nämä pohdinnat kielen ja sanaston universaaleista piirteistä osoittavat sanaston ja erityisesti verbien tutkimisen mielekkääksi ja tarpeelliseksi alueeksi. 304
3 Toisen kielen oppimiseen vaikuttavat synnynnäinen tai ensikieltä omaksuttaessa kehittynyt kyky oppia kieltä ja käsitys kielen mahdollisuuksista ja rajoituksista. Näiden lisäksi siihen vaikuttaa mm. myös sosiaalinen ympäristö, joka tarjoaa ainesta oppimiselle sekä erilaisia tilanteita ja niihin sopivaa kielenkäyttöä. Sosiokulttuurista näkemystä toisen kielen oppimisessa edustaa mm. van Lier (1996). Hänen mukaansa kielen oppiminen on merkityksellistä toimintaa. Kielenoppimisprosessi on sitä, että kielenoppijan kognitiivinen systeemi "resonoi" oppijan ympäristössä sosiaalisten ja kielellisten mahdollisuuksien kanssa. Kielen oppiminen tapahtuu sosiaalisessa vuorovaikutuksessa, jossa havaitaan relevantteja elementtejä. Toisen kielen oppimista edistää kielen organisoituminen ja kielen prosessointi tiettyjen periaatteiden mukaan (ks. esim. McCarthy 1990, Meara 1993, Singleton 1995). Yksi kielen organisoija ja prosessoija on sanasto. Tämän tutkimuksen sanastomääritelmä on koottu erilaisista kielitieteellisistä näkemyksistä ja malleista. Määritelmän mukaan sanasto kattaa sekä sanat että niihin sisältyvän fonologisen, morfologisen, syntaktisen, semanttisen, pragmaattisen ja ensyklopedisen tiedon sekä tiedon esiintymistodennäköisyydestä. (Ks. Puro 1999b.) Tutkimuksessa pyritään lähentämään toisiinsa kieliopin ja sanaston tutkimusta sekä tarkastelemaan kielen eri osa-alueita vuorovaikutuksessa toisiinsa (ks. esim. Singleton 1995: 10, Puro 1999a: 5). Tässä artikkelissa keskityn aikuisilla suomi toisena kielenä - oppijoilla keskustelussa ja kirjallisissa tuotoksissa yleisimmin esiintyvien verbien fonologiseen ja morfologiseen kehittymiseen. Tässä vaiheessa näitä kahta osa-aluetta on tutkittu lähinnä tarkastelemalla virheitä. Virhe on määritelty suhteessa suomen yleiskielen systeemiin. Se ei ole kuitenkaan yksinomaan negatiivinen evidenssi osaamattomuudesta vaan myös positiivinen evidenssi opittavan kielen luonteen hahmottamisesta ja informantin toisen kielen kehittymisestä (ks. esim. Ellis 1994: 67 70). Kaikkien sanaston osaalueiden tulosten analyysissa tarkastellaan informanttien kieltä heidän omana kielimuotonaan, välikielenä (Selinker 1972). 305
4 2 TUTKIMUKSEN AINEISTO JA TOTEUTUS Tutkimus on osa Jyväskylän yliopiston suomen kielen laitoksen ASTA-projektia, jossa selvitetään aikuisten sanaston ja taivutuksen oppimista suomi toisena kielenä -oppimisen alkuvaiheessa. Informantteina oli yhdeksän vaihto-opiskelijaa, jotka suorittivat Jyväskylän yliopiston Kielikeskuksen Suomea ulkomaalaisille 1 -alkeiskurssin (72 tuntia), jolta aineisto myös kerättiin. Oppikirjaa ei ollut, vaan materiaali jaettiin monisteina. Kurssin tavoitteena oli opettaa kielitaitoa, jolla selviäisi välttämättömistä asioista kohdemaassa ja pystyisi suullisesti sekä kirjallisesti kertomaan itsestään ja perheestään. Informanttien äidinkielet olivat hollanti (Kirsten; informanteilla peitenimet), englanti (Charles sekä Carol, Jody ja Sandra Yhdysvallat), ranska (Jaques ja Henry), saksa (Kati) ja venäjä (Andrei). Eri lähtökieliä ei ole nähty tutkimuksessa ongelmaksi, koska ne kaikki edustavat indoeurooppalaisia kieliä. Äidinkielellä (paitsi lähisukukielillä) ei ole juurikaan havaittu olevan vaikutusta mm. suomen morfologian oppimiseen (ks. Martin 1995: 41 43). Kielten typologinen erilaisuus voi kuitenkin vaikeuttaa systeemin kokonaisuuden hahmottamista. Tarkastelen informanttien verbien kehittymistä keskustelussa ja kurssin kirjallisissa tuotoksissa, joita on yhteensä 38. Aineistoon kuuluvassa keskustelussa 1 informantit keskustelivat natiivin kanssa kurssin lopulla ennen lopputenttiä. Aluksi natiivi kyseli informantilta, kuka hän on, mitä tekee jne. Tämän jälkeen informantti sai kysyä samoja tai muita asioita natiivilta. Keskustelujen loppuosat eivät olleet enää niin haastattelumaisia kuin alkuosat vaan aiheet ja puheenvuorot vaihtelivat vapaammin. Keskustelun aihepiirit sopivat hyvin yhteen kurssin tavoitteiden kanssa. Tarkastelen kirjallisista tuotoksista niitä verbejä, joita informantit käyttivät keskustelussa, koska näitä verbejä informantit 1 FISU-keskustelumalli, jota esittelee myös Pirkko Muikku-Werner (2000: ) tämän julkaisun artikkelissaan. Tässä tutkimuksessa aineistoon ei kuulu roolileikki. 306
5 pystyvät itse tuottamaan ja käyttämään aktiivisesti. Tarkastelua varten jaoin kirjalliset tuotokset sen mukaan, mitä ne vaativat informantilta: rajatuissa tuotoksissa (jatkossa lyhenne ra) muoto ja merkitys on annettu valmiiksi (esim. aukkotehtävä, yhteensä 16 tuotosta); osittain rajatuissa tuotoksissa (os) on valmiina tarjottu osa muodosta ja merkityksestä (esim. kysymyksiin vastaaminen, 9 tuotosta); vapaissa tuotoksissa (va) tuotetaan itse muoto ja merkitys (esim. kirjoitelma, 13 tuotosta). Tässä artikkelissa käsittelen verbien käytön kehittymistä fonologisesti, morfofonologisesti sekä morfologisesti. Fonologiasta olen tutkinut tunnusmerkkisiä suomalaisia foneemeja, pitkän ja lyhyen äänteen oppositiota sekä fonotaksia. Morfofonologia osalta olen keskittynyt vokaalisointuun ja astevaihteluun sekä morfologian osalta verbien eri muotoihin, tempuksiin ja moduksiin, verbien taivutukseen sekä morfotaksiin. Voidaan olettaa, että suomen kielen systeemin vastaisia muotoja informanteilla on verbeistä, joissa on astevaihtelu tai muita sanansisäisiä muutoksia verbiä taivutettaessa. Odotuksenmukaista on myös, että paljon käytettyjen verbien kohdalla päästään seuraamaan välikielen verbisysteemin kehittymistä ja että nämä verbit kehittyvät kurssin aikana kohti suomen kielen mukaista systeemiä, jota voidaan pitää jonkinlaisena tavoitteena, vaikka informanteille tavoite voi olla kommunikoiminen oikeasta kieliopista välittämättä. 3 VERBIT JA NIIDEN FONOLOGIS- MORFOLOGINEN KEHITTYMINEN Tarkastelun aluksi kokosin informanttien virheet verbeissä. Analyysia varten selvitin ensin, mitä virheitä verbeissä on fonologisesti, morfofonologisesti ja morfologisesti. Tässä luvussa käsittelen erikseen jokaista verbiä ja lopuksi tarkastelen verbejä kielen systeemin kannalta. Virheiden tarkastelun lisäksi olen pyrkinyt katsomaan myös onnistuneita muotoja sekä viitteitä informanttien välikielestä. Taulukosta 1 näkyvät yleisimmät informanttien keskuste- 307
6 lussa käyttämät verbit. Joidenkin verbimuotojen kohdalla virhe voidaan kuvata eri tavoin, jolloin se koodattiin kaikkiin mahdollisiin osa-alueisiin (esim. en ymmärä: -r- FMRs). Kaikilla informanteilla verbit olivat suurimmaksi osaksi samoja. Näistä verbeistä useimmat he itse toivat keskusteluun. Keskustelussa muuten esiintyneiden verbien (esim. mennä ja tarvita) määrä vaihteli yhdestä kymmeneen. Taulukon 1 verbit hallitsevat selvästi keskustelussa käytettyjen verbien esiintymiä: ne esiintyvät informanteilla yhteensä 363 kertaa, kun muiden verbien esiintymiä on 109. Muutamien verbien korostuminen johtuikin osittain keskustelun luonteesta ja rakenteesta sekä osittain informanttien osaamien verbien määrästä. Osittain eri verbien vähäisyys johtuu kielessä frekventtien verbien suuresta esiintymistiheydestä (ks. Voionmaa 1993: 3 6). Osa verbeistä (esim. olla, opiskella ja pitää) esiintyi informanteilla taajaan niin keskustelussa kuin kirjallisissa tuotoksissakin, osaa verbeistä (tehdä) informantit toistivat natiivikeskustelijan perässä. Jotkut verbit (esim. harrastaa) esiintyivät keskustelussa vain muutaman kerran tai rajatun tai osittain rajatun tehtävän vaatimuksesta, jolloin ne olivat informanttien omaan sanastoon kuuluvia tai esiintyivät tehtävissä harjoituttamassa esim. tiettyä taivutustyyppiä. Mielenkiintoisimpia olivatkin informanttien vapaissa tuotoksissa esiintyvät verbit. Seuraavaksi tarkastelen jokaista taulukon 1 verbiä erikseen keskustelutilanteeseen pohjautuvassa yleisyysjärjestyksessä. Kuten taulukosta 1 voi huomata, yleisyys muuttuisi hieman, kun esiintymät lasketaan yhteen sekä keskustelusta että kirjallisista tuotoksista. Lähtökohdaksi olen kuitenkin ottanut keskustelun. Tarkastelussa mainitaan fonologisista, morfofonologisista ja morfologisista ilmiöistä ne, joiden tuottamisessa informanteilla on ollut vaikeuksia. 308
7 TAULUKKO 1. Informanttien kymmenen yleisintä keskustelussa käyttämää verbiä ja niiden käytössä esiintyneet fonologiset (F), morfofonologiset (M) ja morfologiset (R) virheet. FRs sama virhe voi olla fonologinen tai morfologinen; 0 ei virheitä; ei esiinny informantilla keskustelussa. Ensimmäisessä ryhmässä (tummennettu alue) ovat 9:llä tai 8:lla (n = 9) ja toisessa ryhmässä 7 5 informantilla esiintyvät verbit. Verbin perässä esiintymien kokonaismäärä kaikissa tuotoksissa. verbi Andrei Carol Charles Henry Jaques Jody Kati Kirsten Sandra olla R 0 F FMs R R R F R 0 R ei 246 R R M R R R FRs M R M R R opiskella 100 R R R R F FRs M FRs M FMs R - tietää 45 M - F M FRs FMs M F FRs M pitää 117 M R - R FRs M FRs M MRs M R MRs MRs R M R M R - harrastaa 46 FMs - 0 R 0 - R R 0 ymmärtää 36 F MRs FMs R M R - - F MRs M FMRs F M FMs FMRs asua 101 R F FMs FMs F puhua 66 R FRs FRs FRs - tehdä 18 R
8 Informantit olivat tuottaneet olla-verbin eri muotoja lähes aina oikein. Andreilla (yhteensä 97 olla-verbin esiintymää), Charlesilla (151 esiintymää) ja Kirstenillä (140 esiintymää) verbi oli aina kontekstiin sopivassa muodossa. Muilla informanteilla oli nähtävissä kehittymistä persoonan valinnassa ja muutamassa taivutusmuodossa. Henrylle oikean persoonan valinta niin olla-verbistä kuin muistakin verbeistä tuotti ongelmia lähinnä keskustelussa. Keskustelussa on esiintyi Carolilla olen muodon sijasta. Hänellä oli ongelmia persoonataivutuksessa ja morfologis-syntaktisia ongelmia persoonavalinnassa kurssin puoleenväliin asti sekä keskustelussa. Katille oli on-muoto olen-muodon tilalla kirjallisissa tuotoksissa (ra 04). Se sekaantui myös kurssin alussa ensimmäisen persoonan puhekieliseen muotoon: mä on mutta minä olen (va 05). Suullisissa ja kirjallisissa tuotoksissa epäonnistuneet muodot olivat loogisia. Carol tuotti olevat (ra 02) ja muutti lauseen Leila ja Pekka ovat kotona kieltolauseeksi Leila ja Pekka et ova kotona (ra 14C). Ensimmäinen monikon kolmas persoonamuoto on saatu liittämällä sanavartaloksi hahmotettuun ole-muotoon suoraan persoonapääte. Monikon kolmannen persoonan kieltomuodossa ovat mukana kaikki tarvittavat elementit: kieltoverbi e+, monikon tunnus -t ja pääverbi monikkovartaloisena ova. Sandra muutti muodon ovat pelkkään *vet-kieltomuotoon (ra 14C). Jollakin tavalla tässäkin muodossa ovat läsnä kaikki tarvittavat elementit. Henry käytti keskustelussa ensimmäistä infinitiiviä muodossa olaa ja imperfektiä muodossa olii po. olit. Tätä selittää osaksi se, että Henry venytti loppuvokaaleja keskustelussa. Jaquesilla oli sama imperfektin muoto olii po. oli lopputentin aineessa (va 37F). Muuten hän käytti imperfektiä keskustelussa yksikön ensimmäisessä persoonassa olin, joten on mahdollista, että muodossa olii viimeinen -i on kolmannen persoonan persoonapääte preesensin mallin mukaan (hän teke+e). Jaquesin (olla- ja mennä-verbit) lisäksi imperfektiä keskustelussa käyttivät Andrei (esim. oli ja olitkos) ja Henry (esim. kodotin po. kohtasin, olii po. olit ja tulit). Nämä olivat keskustelussa käytettyjen verbien ainoat imperfektimuodot, muuten aikamuotona oli preesens ja pari kertaa perfekti. Kirjallisissa tuotoksissa preesens 310
9 oli yleisin aikamuoto. Informantit käyttivät muutaman kerran imperfektiä ja perfektiä ja pari kertaa he olisivat tarvinneet menneen ajan muotoja ilmaisuissaan, mutta eivät pystyneet tuottamaan niitä. Imperfektimuodot esiintyivät pisimmälle edistyneillä informanteilla, joilla kaikilla oli läheinen kontakti suomen kieleen (esim. tyttöystävä). Kurssilla ei opetettu imperfektiä tai perfektiä, ja niiden tuottaminen osoittaakin kohdekielisestä ympäristöstä (myös opettajan puheesta) oppimista ja informanttien kykyä sekä tarvetta poimia ja muovata syötöstä. Osa esitetyistä olla-verbien virheellisistä muodoista voi johtua syntaksin vaikutuksesta, eli ei ole huomattu, kuka on tekijänä lauseessa. Osa voi olla morfologisia taivutusongelmia (olevat) tai yhtä aikaa myös fonologista väärinhahmottamista (olaa). Pois ei voida sulkea huolimattomuus- ja kirjoitusvirheidenkään mahdollisuutta. Kieltoverbi ei esiintyy suomen kielessä lähes aina pääverbin kanssa. Suomen kielessä on kuitenkin kaksi ei-sanaa: kieltosana ja kieltoverbi. Kieltoverbin siitä tekee persoonataivutus ja muut verbimäiset piirteet. (Ks. Savijärvi 1977.) Informantit olivat hahmottaneet sen lähes aina verbiksi: sitä taivutettiin ja se esiintyi aina verbin paikalla. Muutaman kerran he olivat keskustelussa käyttäneet sitä kieltosanana. Ei-verbin kohdalla oli hapuilevuutta persoonataivutuksessa suhteellisesti enemmän kuin muiden verbien persoonataivutuksessa. Kirjallisissa tuotoksissa monikon muodot vaihtelivat: eimme - emme (Andrei) ja te et mene (Charles). Keskustelussa vastattiin kysymyksiin välillä muodolla ei, kun suomen kielen systeemin mukaan oikea muoto olisi ollut en. Toisaalta kukaan informantti ei ollut joutunut käyttämään ei-kieltoverbiä vastaavassa tilanteessa kirjallisissa tuotoksissa eikä ei-muodon käyttö vaikeuttanut ymmärtämistä. Itse kieltoverbin muotoon liittyvä ongelma oli vokaalisointu. Se puuttui muutamalta informantilta (erityisesti Charles, esim. eivat ole ra 14C ja 35H, ja Jody), joilla se ei esiintynyt aina muidenkaan verbien (pitää ja ymmärtää) yhteydessä. Vaikeutena saattaa olla myös sen huomaaminen, että monikon päätteellä on kaksi 311
10 allomorfia (-vat ja -vät), joiden aktuaalistuminen riippuu verbivartalosta, johon pääte liitetään. Kieltoilmauksissa vaikeuksia aiheutti myös pääverbin taivuttaminen. Tyypilliset virheet olivat astevaihtelutapaukset: esim. ei pitä. Toinen tyypillinen virhe olivat -AA:han 3. persoonassa päättyvät verbit: ei harrastaa, ei pitää, ei tykkä ja ei hulaa (Charles, Henry, Sandra ja erityisesti Kirsten). Näitä muotoja tuotettiin tuotoksissa myös oikein. Pääverbiin liittyvät fonologiset ja morfologiset muutokset ovat kielen systeemille tarpeellisia, mutta informantin kannalta kielto tuli esille jo kieltoverbissä. Pääverbin muoto ei ole yhtä relevantti viestin ymmärtämisen kuin kieliopin kannalta. Kieltomuotoon liittyvän astevaihteluverbin kehittyminen näkyy Kirstenin tuotoksissa. Esimerkissä 1 näkyy samalla myös pitää-verbin kehittyminen myöntömuodossa. Ensin astevaihtelu puuttui, sitten se tuli tuotoksiin ja unohtui välillä uudenlaisessa ympäristössä. Myöhemmin informantti pystyi itse korjaamaan virheensä ja kurssin lopulla hän tuotti muodon oikein sekä kirjallisissa tuotoksissa että keskustelussa. 1. Kirstenin pitää-verbin esiintymät esiintymisjärjestyksessä. Kirjallisissa tuotoksissa alleviivaus = valmis kieliaines, lihavointi = korjattu aines, kursiivi = korjaava aines. S06 (ra) S25 (va) S29 (va) S32 (os) S36 (va) Kesk. S37a (os) S37b (ra) Te pitätte (pitää) suklaasta. Te ette pitä (pitää)suklaasta.... koska hän pitää makkaraa. Poika ei pidä liemi... Mikä hän pitää ja mikä hän ei pitää? Hän pitää ruuanlaitosta me pit>dämme musiikkia. mikä sinä piidät / ääm / pidät joo --- soomessa Minä pidän siiderista. Mistä sinä pidät? hän ei pidä (pitää) siitä. 312
11 Kaikilla informanteilla oli ongelmia kieltomuodon pääverbin astevaihtelussa kurssin alkupuolen ensimmäisessä astevaihtelutehtävässä (ra 06), jossa annettuja verbejä taivutetaan myöntö- ja kieltomuodossa ja jota ennen oli opetettu astevaihtelu ja verbin liittäminen kieltoverbiin. Andreilla ja Katilla oli ennen astevaihtelun opettamista muotoja harastan ja soidan (va 05), jotka kertovat astevaihtelun yliyleistämisestä ja vaihteluparista rr r ensimmäisessä geminaatassa sekä parista t d vaihteluparin tt t sijaan. Informantit olivat kurssin aikana jo kuulleet verbejä, joissa astevaihtelu toteutui, joten muodot olivat joko heidän yrityksiään toteuttaa havaitsemaansa tai pelkästään kirjoitusvirheitä. Heillä oli myöhemminkin virheitä astevaihtelussa, esim. kirjoitaa, pitämme ja ymmärätkö. Vaihtoehtoja virheen lähteeksi on monta: unohtuiko astevaihtelu, pettikö lyhyen ja pitkän opposition hahmottaminen vai oliko kyseessä taivutusvirhe tai kirjoitusvirhe, jossa yksi kirjain oli vain unohtunut. Aallon (1991: 35) tapaustutkimuksessa kielenoppijan tekemät yliyleistykset katsottiin tehtävätyypin provosoimiksi tai analogiseen malliin perustuviksi. Keskustelussa esiintyi ylilyhyt kestoaste kieltoverbin kanssa - en ymmärä (ks. taulukko 2 s. 317). Ymmärtää-verbiä esiintyi myös myöntömuodossa lyhytkestoisena. Sen kvantiteettisuhteiden vaihteluista tarkemmin myöhemmin. Keskustelussa esiintyi ns. yliasteita (rakkastat, kyssyä)enemmän kuin kirjallisia tuotoksia. Informantit tuntuivat tietävän, että kieltomuodon pääverbi lyhenee joko I infinitiivistä tai yksikön 3. persoonan muodosta lyhytvokaaliseksi. Ongelmia oli astevaihtelun ja AA:han yksikön 3. persoonassa päättyvien verbien kanssa. Informantit kehittyivät kurssin aikana kohti suomen kielen mukaista systeemiä ja suurimmalla osalla pääverbi oli astevaihtelun alainen kurssin lopussa. Sandralla esiintyi muista poiketen vielä lopputentissä muotoja ei juon po. ei juo/ei pidää po. ei pidä (ra 37B), joissa kieltoverbi ja pääverbi eivät olleet persoonakongruenssissa tai pääverbin taivuttaminen ei ollut onnistunut. 313
12 Opiskella-verbin yksikön 3. persoonamuotoa Carol näytti käyttävän jonkinlaisena perusmuotona keskustelutuotoksissaan (esimerkki 2). 2. Keskustelun kohdat, joissa Carol käytti opiskella-verbiä. M = natiivi. Litterointimerkit: kapiteelit = painotus, / ja // = tauotus, () = epäselvä, [ ] = päällekkäispuhunta, -,- = tauko sanan keskellä, <> = ele, liike tms., + = kesken jäänyt sana. M: onko sinulla AMmattia C: oo ääm / ääm ääm opiskelee M: joo / mitä sinä opiskelet C: ääm minä olen opis-,-kelen / liikunta / ( ) [ liikunta] <> M: aa minä olen opiskelija C: okei // ää / mi+ mikää mitä öö// opis+ ou / <> mi+ mikää opiskel+ <C pyörittelee kättään ilmassa> M: mitä minä opiskelen C: (yes) <> M: asuvat molemmat helsingissä C: a / helsingissä <> / (okei) / opiskel+ (oppi+) / aam / opiskelee <M nyökkää>, <C nauraa> C: hee [ opis-,-kelee] M: [ opiskelevatko] he C: joo <> Ensimmäisen kerran muodostaessaan opiskella-verbiä Carol ehkä haki ensimmäisen persoonan muotoa mutta tuotti kolmannen. Natiivin taivuttaessa verbiä Carolkin yritti. Myöhemmin Carolin yrittäessä taivuttaa verbiä tuotos jäi kesken. Hän palasi opiskeleemuotoon he-pronomin yhteydessä, mikä on puhekielen mukaista. Muoto voi olla perusmuoto tälle verbille tai jonkinlaista fraasimaista käyttöä, koska Andrei, Carol, Charles ja Kirsten käyttivät sitä vapaissa tuotoksissa (va 05 ja Charles va 18) yksikön 1. persoonan tilalla, minä opiskelee 2. Vastaavaa ei tapahtunut muiden verbien kohdalla. 2 Muikku-Wernerin (2000: 289) informantilla on myös vastaavaa: öm öö minä haluan opiskelee öm sitten em
13 Yksittäisten virheiden lisäksi opiskella-verbin kohdalla informanteilla oli hapuilua sanan lyhyiden ja pitkien kestojen hahmottamisessa sekä sanan taivuttamisessa vielä kurssin lopulla ja keskustelussa: esim. opiskellan po. opiskelen (Ch kesk.); opiskelea po. opiskella (He ra 31A); opiskkelen po. opiskelen (Ka kesk.). Vastaavanlaisia virheitä oli Carolilla, Charlesilla ja Jaquesilla muissa kolmannen verbiryhmän kolmitavuisissa verbeissä: Carol luistee-,- ko // luistetetko, luistet+ / luistetat-,-koo (kesk.), luistetä (va 37F); Charles kävele+, mennä kävellä kävelei (kesk.); Jaques urheilaa (va 14E), ur(a)illa (kesk.). Heillä oli ongelmia muidenkin kolmitavuisten verbien (harrastaa, matkustaa ja ymmärtää) kanssa läpi kurssin. Toisaalta he olivat ainoita, jotka tuottivat niin suullisesti kuin kirjallisestikin tämäntyyppisiä verbejä. Kyseiset verbit liittyivät informanttien elämänpiiriin ja tulivat sen takia esille keskusteluissa. Tietää-verbin virheet olivat vokaalisoinnussa, astevaihtelussa ja kieltomuodossa. Myös -AA:han päättyminen tuotti jonkin verran ongelmia. Ne informantit (Charles ja Henry), jotka käyttivät tietääverbin tuotoksissaan useammin kuin vain toistettuna muutaman kerran, tekivät myös virheitä verbin muodostamisessa. He eivät näyttäneet kurssin aikana pääsevän vielä perille verbimuodon muodostamiseen liittyvistä morfofonologisista ja morfologisista muutoksista. Toisaalta he olivat huomanneet siinä tapahtuvan sanansisäisiä muutoksia ja tunnistaneet sen astevaihtelu- ja vokaalisointuverbiksi. Heidän kohdallaan näin kävi myös pitää-verbin kanssa, jos tämä esiintyi paljon, varsinkin vapaissa tuotoksissa tai keskustelussa. Taulukon 1 (s. 309) toisessa ryhmässä ovat verbit, joita 5 7 informanttia käytti keskustelussa. Näistä verbejä asua ja puhua informantit käyttivät runsaasti tuotoksissa. Niiden tuottaminen onnistui hyvin, mikä johtunee fraasioppimisesta tai näiden verbien helppoudesta: niissä ei ole astevaihtelua tai muita taivutuksen aiheuttamia muutoksia. Tehdä-verbiä oli käytetty muutamassa eri muodossa hyvin samanlaisissa lauseissa keskustelussa ja kirjallisissa tuotoksissa. Vain muutamassa tapauksessa informantit spesifioi- 315
14 vat yleistä tekemistä läksyjen tekemiseksi tai ensi vuoden odotuksiksi. Sen merkitys oli heille ehkä liian yleinen, jotta se olisi ollut tehokas toiminnan ilmaisija. Pitää-verbin kohdalla tuotoksista löytyi muutama astevaihteluvirhe. Kirstenin astevaihtelun kehittyminen näkyy esimerkistä 1 sivulla 7. Astevaihtelu tuotti ongelmia tässä verbissä myös Jaquesille ( piväät va 19 ja ei pitä ra 37B). Muiden verbien kanssa hänellä ei ollut juurikaan ongelmia astevaihtelussa tai kestosuhteissa. Henryllä astevaihtelu horjui keskustelussa. Muilla informanteilla tähän verbiin liittyviä astevaihteluvirheitä oli lähinnä kurssin alussa ensimmäisessä astevaihteluharjoituksessa (ra 06). Vokaalisointu ei toteutunut tämän verbin kohdalla niillä informanteilla, joilla vokaalisointu saattoi jäädä pois muidenkin verbien kanssa. Harrastaa-verbiin liittyvä virhe on tullut jo esille kiellon yhteydessä: AA:han päättyvien verbien systeemi ei ollut vielä selkiintynyt Kirstenille (emme harrastaa ra 14C ja harrastaan va 05 vrt. matkustaan ra 28). Muutamilla muillakin informanteilla oli pari vastaavaa virhettä: Carol en ymmärrään (kesk.), Charles emme harrastaa (ra 14C) ja Henry pidäät (ra 06). Muuten verbin harrastaa tuottaminen oli onnistunut lukuun ottamatta muutamia persoonataivutuksia. Ymmärtää-verbistä esiintyi suomen kielen systeemin mukaisten muotojen lisäksi taulukon 2 muotoja. Andreilla ensimmäinen konsonanttipari oli lyhyt. Vastaavaa tapahtui nukkua-verbissä tuotoksissa ja ymmärtää-verbissä keskustelussa. Nämä olivat Andrein ainoat verbit, joissa ensimmäinen tavu päättyi geminaattaan. Informantti oli kurssin alussa ehkä yleistänyt kaikki tällaiset tapaukset astevaihtelun alaisiksi. 316
15 TAULUKKO 2. Ymmärtää-verbin virheet keskustelussa (K) ja kirjallisissa tuotoksissa (T) eri informanteilla. 1. FONOLOGIS-MORFOFONOLOGINEN KESTO a) ensimmäisessä konsonanttiparissa A: ymärrän K Ki: ymärrän K b) toisessa konsonanttiparissa A: ymmärän x 3 K (lisäksi voit ymmärrä) Jo: im+ im+ / immerän, en ymmärä, ymmärän K Ki: ei ymmärä K Ka: en ymmärä K, ymmärätkö (os 37A) Sa: en ymmaraa K º toinen konsonanttipari aina pitkä, tavuluku säilyy 2. FONOLOGIS-MORFOLOGINEN KESTO VOKAALEISSA Ca: en ymmärrään, en ymmärrän K (Sa: en ymmaraa K) Ymmärtää-verbin toisessa konsonanttiparissa -rt- oli useammalla informantilla sekaannusta. Kyseessä voi olla suulliseen tuottamiseen liittyvä ilmiö: tuottamistilanne oli nopea ja luonteeltaan epätarkka. Toisaalta astevaihtelu oli voitu yleistää niin, että geminaatta rr oli vahva aste ja lyhyt r heikko aste. Näin niistä oli tullut väärä vaihtelupari. Martinin (1995: 126) suomen nominien taivutustutkimuksessa niin natiivit kuin toisen kielen oppijatkin taivuttivat huonommin nomineja, joiden astevaihtelussa oli kaksi eri konsonanttia (rt : tt) kuin niitä, joissa oli yksi konsonantti (tt : t). Suullisesti tuotettuna ymmärtää-verbi näytti edustavan informanteilla toista tapausta. Lähes poikkeuksetta informantit olivat tuottaneet verbin kirjallisesti oikeassa asteessa ja kestossa. Huomattava on, että jos toinen konsonanttipari lyheni, toinen jäi pitkäksi. Sanan rytmi ei rikkoutunut molemmissa yhtymissä yhtä aikaa. 317
16 4 SANASTON FONOLOGIS-MORFOLOGINEN KEHITTYMINEN Informantit pääsivät sanaston kehittymisen ja kielen oppimisen alkuun joukolla sanoja, jotka tulivat tutuiksi, kun he tuottivat niitä kirjoitelmissa, keskusteluissa jne., tai joita he oppivat fraaseina. Informanttien keskustelussa ja kirjallisissa tuotoksissa esiintyvät verbit olivat melko yhtenäisiä. Hallitsevia olivat suomen kielen yleiset verbit, jotka tulivat esille kurssilla. Muutamia verbejä informantit poimivat itse aktiiviseen käyttöön joko kurssilta tai kohdekielisestä ympäristöstä oman kommunikatiivisen tarpeensa mukaan. Verbien poiminen omaan sanavarastoon ja verbien käyttö (esim. Carol ja Sandra rakastaa, Kati soittaa ja Charles kävellä sekä Andrei, Henry ja Jaques imperfekti) olivat oppijoiden omasta tarpeesta lähtevää merkityksellistä toimintaa, johon he olivat joutuneet sosiaalisessa kanssakäymisessä. Artikkelin alussa oletettiin, että informanttien tuotoksista voi nähdä verbisysteemin kehittymistä. Näin kävi paljon käytettyjen verbien kohdalla: sanaston kehittyminen näkyi verbien eri muotojen lisääntymisenä ja vaihteluna. Nämä verbit keräsivät ympärilleen koko ajan laajenevaa tietoa niiden muodosta ja käytöstä. Kaikkien verbien kohdalla näin ei tapahtunut ainakaan sanaston eri osa-alueiden laajeneminen ei näkynyt tuotoksissa. Joissakin tapauksissa kehittymisen tarkastelua tukivat saman verbityypin eri verbit. Samantyyppisissä verbeissä esiintyi samanlaisia virheitä fonologiassa, morfofonologiassa ja morfologiassa: esim. Andrei harastan ymärrän ja Kirsten haluaan kirjoittaan matkustaan. Täytyy muistaa, että informanttien verbijoukot ovat pieniä ja kovin monta samantyyppistä verbiä ei ole päässyt mukaan. Tulosten tulkinta ja havaintojen yleistettävyys täytyy suhteuttaa aineiston suppeaan kokoon sekä informanttien ja tutkittujen verbien pieneen määrään. Osa informanttien verbeistä kehittyneen aineiston pohjalta alkeiskurssin aikana niin, että verbien käytössä toteutuivat suomen kielen systeemin mukaan astevaihtelu, persoonataivutus ja -valinta 318
17 sekä osittain vokaalisointu (Jody, Kati ja Kirsten). Yleensä näiden informanttien astevaihtelu onnistui, mutta joukossa oli vielä muotoja ymmärän (kesk.) ja soittaan (Kati kesk.). Nämä muodot esiintyivät keskustelussa, joten ne voivat olla seurausta ääntämisestä, epävarmuudesta tai prossessoinnista (esim. sanojen venyttäminen). Keskustelussa ja kirjallisissa tuotoksissa esiintyvät muodot eivät olekaan täysin verrannollisia keskenään niiden vaatiman erilaisen prosessointitavan ja -nopeuden vuoksi. Tämä tulee muistaa tulosten tarkastelussa. Osa informanteista (Andrei, Carol, Charles, Henry ja Jaques) oli kurssin lopulla vaiheessa, jossa esim. astevaihtelu oli oikein suurimmassa osassa verbeistä, mutta se ei ollut vielä vakiintunut tai sitä ei hallittu uusien verbien kanssa. Tällä osalla persoonataivutusja vokaalisointuvirheitä esiintyi kurssin loppupuolella tai keskustelussa. Sandra erosi muista siinä, että hänellä oli kurssin lopullakin kaikkia edellä mainittuja virheitä. Hän ei käyttänyt monia astevaihteluverbejä, ja jos käytti, astevaihtelu oli yleensä väärin. Toisaalta hän taivutti joitakin ei-astevaihtelusanoja ikään kuin niissä olisi astevaihtelu. Hänen välikielensä tuntuikin olevan vaiheessa, jossa ei ollut vielä muodostunut sääntöjä tai analogioita verbien tuottamiseksi. On vaikea sanoa, milloin verbien eri muotojen tuottaminen ja taivuttaminen on hallittua ja kehittynyt niin, että niiden voidaan sanoa olevan opittuja. Toisen kielen kehittyminen ja oppiminen vie aikaa. Esimerkiksi astevaihtelun hallitseminen muutamassa verbissä ei vielä takaa ilmiön osaamista. Osalla verbeistä oli hyvät mahdollisuudet päästä kehittymään tämän alkeiskurssin aikana, osa taas ei esiintynyt kurssilla tarpeeksi usein erimuotoisina tai muiden sanojen yhteydessä. Sanaston kehittymisen ja muutenkin kielen oppimisen kannalta sanojen tulisi esiintyä useamman kerran erilaisten sanojen kanssa, mutta ei kuitenkaan niin, että koko ajan tulisi uutta tietoa tietystä sanasta. Jo esitetyn ja opitun täytyy toistua, jotta se voidaan hahmottaa kunnolla ja varastoida mieleen. (Nation 1990: ) 319
18 Kuten artikkelin alussa oletettiin astevaihteluverbit (pitää, ymmärtää) tuottivat ongelmia informanteille. Lisäksi vaikeuksia oli astevaihteluverbien tunnistamisessa tai astevaihtelun paikantamisessa kaksi konsonanttiyhtymää sisältävissä astevaihteluverbeissä (ks. esim. Aalto 1991: 42, 100). Astevaihtelu aiheuttaa yleisesti virheellisiä muotoja suomea toisena kielenä opiskeleville (Martin 1995: 185, ks. Aalto 1991: 13). Näiden muotojen voidaan nähdä aiheutuvan tuottamisprosessista, esim. yhdistämisestä tai analogiasta (Martin 1995: 154). Oletettujen virheiden lisäksi ongelmia oli myös AA:han yksikön 3. persoonassa päättyvissä verbeissä (harrastaa, pitää, ymmärtää). Verbityypistä johtumattomia virheitä olivat oikean persoonapäätteen valitseminen ja vokaalisoinnun toteutumattomuus. Yleensä vokaalisointu puuttuu, kun ä:n tai ö:n pitäisi olla verbin lopussa (eniten Charles, Henry varsinkin pitää ja tietää, Jaques kesk. ja Sandra) tai liitepartikkelissa (Andrei, Carol, Jody ja Kirsten; ks. taulukko 2 s. 317). Vokaalisoinnulla ei ole kielen käytön kannalta varsinaista tehtävää, joten sen poisjäänti ei vaikuta tulkintaan kuin muutamissa erikoistapauksissa. Verbin rakenteellinen monimutkaisuus (esim. astevaihtelu) aiheutti ongelmia informanteille useinkin käytettyjen verbin kanssa. Martinin tutkimuksessa (1995: , ) nominien morfofonologinen kompleksisuus yhdessä muiden tekijöiden, kuten vaihteluiden erottuvuuden sekä sanan, sanamuodon ja sanatyypin frekvenssin, kanssa vaikuttivat nominien taivutuksen omaksumiseen aikuisilla suomi toisena kielenä -oppijoilla. Ongelmat voivat johtua myös prosessointikuormituksesta: oppijat pystyvät kiinnittämään huomion rajalliseen määrään asioita. McCarthyn (1990: 35 36) mukaan sanoja varastoidaan ja prosessoidaan mm. sanan alkujen mukaan. Jos oppijan huomio on sanojen aluissa ja suomen kieli toimii morfologisesti ja syntaktisesti suurimmaksi osaksi sanojen lopuissa ja lauseen merkitys riippuu morfologian ja syntakstin tulkinnasta, on ymmärrettävää, että sanojen lopussa prosessointikuormitus on suuri ja virheitä esiintyy. Suomen kielen prosessointiin ja tuottamiseen vaikuttaa todennäköisesti myös suomen kielen 320
19 agglutinoiva luonne, joka myös tekee sanojen lopuista keskeisiä. Informanttien äidinkielet ovat isoloivampia kieliä kuin suomi (ks. esim. Karlsson 1998: ). Mitä virheitä verbeissä sitten olikin, yksi oli ja pysyi nimittäin tavuluku. Virheelliset muodot ja sanahaut päätyivät aina oikeaan tavulukuun tai oikean tavuluvun tavoitteluun. Tämä näkyy muun muassa opiskella-verbissä (ks. esimerkki 1 s. 312). Martinin (1995) tutkimustuloksissa natiivien ja toisen kielen oppijoiden nominien taivutuksesta tavuluku näytti säilyvän oppijoiden tuottamissa nomineissa. McCarthyn (1990: 35 36) mukaan natiivit ja toisen kielen oppijat prosessoivat ja varastoivat sanoja yleisen muodon mukaan, johon kuuluu ainakin sanan tavumäärä ja yleinen rytminen rakenne. Toinen pysyvä elementti oli toisen pitkän konsonanttiyhtymän säilyminen: verbeihin, joissa oli kaksi konsonanttiyhtymää, jäi aina jotain pitkää. Jos toinen konsonanttiyhtymä lyheni, toinen jäi pitkäksi (ks. taulukko 2, s. 317). Martinilla (1995: ks. esim. 155) on samankaltaisia esimerkkejä, tyttöile ja eläkellä, joissa taivutuspäätteen mukanaan tuoma pitkä konsonantti on heikentänyt jompaakumpaa yhtymää. Aineiston pohjalta näyttää siltä, että yksikön 3. persoonan muoto olisi ollut jonkinlainen perusmuoto (ks. Pimiä 1986: 81, Numminen-Jalava 1994: 44 49), jonka varassa uusia muotoja tehtiin tai haettiin (ks. esimerkki 2, s. 314). Kirsten tuotti muotoja kuten harrastaan, haluaan. Anton kysyi keskustelussa mitä sinä haluat tekeä. Muutaman kerran kolmas persoona esiintyi korvaten jonkin muun persoonan, minä opiskelee (Charles va 18). Tämän lisäksi se oli selvästi yleisin persoona tuotoksissa. Karlssonin (1982: ) mukaan kielenkäytön kannalta suomen kielessä on perusmuotona yksikön 3. persoonan muoto ja leksikkomuotona aktiivin indikatiivin preesensin vahva vokaalivartalo (harrasta+a, opiskele+e). Suurimman osan keskustelussa käyttämistään verbeistä informantit pystyivät tuottamaan alusta asti fonologisesti, morfofonologisesti ja morfologisesti lähes aina oikein. Osan informanttien 321
20 kielimuodon vastaavuudesta suomen kielen systeemin kanssa voi todennäköisesti selittää järjestelmän oppimisella, mutta osa on ns. fraasioppimista. Informantit voivat käyttää muotoja, joita he eivät osaa muodostaa, mikä on muotojen holistista oppimista (ks. myös Hakuta 1976). Informantit suoriutuivat keskustelusta niin kommunikatiivisesti kuin kielen systeeminkin (tässä fonologia ja morfologia) kannalta hyvin. He pystyivät kertomaan perustiedot itsestään ja ymmärsivät keskustelun aiheet ja pystyivät itsekin tuomaan esille uusia keskustelun aiheita. He olivat saavuttaneet aineiston valossa kurssin tavoitteet myös kirjallisessa ilmaisussa. Tutkimuksen aineisto on suppea, ja sen pohjalta saadut tulokset ovat luonteeltaan lähinnä havainnoivia ja suuntaa-antavia. Tutkimuksen yhtenä tavoitteena onkin sanastomääritelmän soveltaminen ja kokeileminen aineistolla sekä määritelmän antamien menetelmämahdollisuuksien tutkiminen. Tässä artikkelissa olevat tulokset ovat vasta pieni ja virhekeskeinen pala kokonaisuudesta, joka on tutkimusotteeltaan funktionaalisempi ja välikieliorientoituneempi. LÄHTEET Aalto, E Astevaihtelun ja paikallissijojen oppiminen tapaustutkimus aikuisen amerikkalaisen kielenoppijan suomen kielen taivutuksen alkeiden oppimisesta ja taivutusstrategioista. Jyväskylän yliopisto. Suomen kielen pro gradu -työ. Chomsky, N Knowledge of language. New York: Praeger. Chomsky, N A minimalist program for linguistic theory. Teoksessa K. Hale & S. J. Keyser (toim.) The view from building 20. Essays in linguistics in honor of Sylvain Bromberger. Cambrigde: MIT Press, Cook, V [1991]. Second language learning and language teaching. Toinen, toimitettu painos. London: Arnold. Ellis, R The study of second language acquisition. Oxford University Press. Hakuta, K A case study of a Japanese child learning English as a second language. Language Learning 26, Juffs, A Learnability and the lexicon. Theories and second language acquisition research. Language acquisition & language disorders 12. Amsterdam: John Benjamins. 322
21 Karlsson, F Suomen kielen äänne- ja muotorakenne. Porvoo: WSOY. Karlsson, F Yleinen kielitiede. Uudistettu laitos. Helsinki: Yliopistopaino. Martin, M The map and the rope. Finnish nominal inflection as a learning target. Studia Philologica Jyväskyläensia 38. McCarthy, M Vocabulary. Oxford University Press. Meare, P [1992]. Network structures and vocabulary acquisition in a foreign language. Teoksessa P. J. L. Arnauld & H. Béjoint (toim.) Vocabulary and applied linguistics. Witshire: Antony Rowe, Muikku-Werner, P Saksalaiset suomenoppijoina tapaus nimeltä Elke. Teoksessa P. Kalaja & L. Nieminen (toim.) Kielikoulussa kieli koulussa. AFinLAn vuosikirja 58, Nation, I. S. P. 1990: Teaching and learning vocabulary. New York: Newbury House Publishers. Numminen-Jalava, M Suomi toisena kielenä: persoonan ilmaiseminen thaimaalaisen spontaanioppijan välikielessä. Turun yliopisto. Suomalaisen ja yleisen kielitieteen pro gradu -työ. Pimiä, P Suomi kuurojen koululaisten toinen kieli. Helsingin yliopisto. Suomen kielen pro gradu -työ. Puro, T. 1999a. Sanastollinen tieto ja suomen kielen oppikirjojen sanasto. Virittäjä 103, Puro, T. 1999b. Sanasto toisen kielen tutkimuksessa ja pedagogiikassa. Teoksessa M. Martin & K. Voionmaa (toim.) Yhdeksän tutkielmaa suomesta toisena ja vieraana kielenä. Jyväskylän yliopisto. Suomen kielen laitoksen julkaisuja 40, Savijärvi, I Itämerensuomalaisten kielten kieltoverbi. I Suomi. Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran toimituksia 333. Helsinki: SKS. Selinker, L Interlanguage. International Review of Applied Linguistics 10, Singleton, D First catch your lexicon. The tribulations of the L2 vocabulary acquisition researcher. Plenary paper Dublin: Fifth Eurosla Annual Conference. van Lier, L Towards a curriculum for educational linguistics: the ecology of language learning. Alustus Soveltavan kielentutkimuksen kesäkoulussa. Jyväskylän yliopisto. Viberg, Å Svenskans lexikala profil. Teoksessa E. Andersson & M. Sundman (toim.) Svenskans beskrivning 17. Förhandlingar vid sjuttonde sammankomsten för att dryfta frågor rörande svenskans beskrivning. Åbo: Åbo akademis förlag, Voionmaa, K On the semantics of adult word acquisition. Monographs in Linguistics 12. University of Göteborg. Gothenburg. 323
9.2.3. Englanti. 3. luokan keskeiset tavoitteet
9.2.3. Englanti Koulussamme aloitetaan A1 kielen (englanti) opiskelu kolmannelta luokalta. Jos oppilas on valinnut omassa koulussaan jonkin toisen kielen, opiskelu tapahtuu oman koulun opetussuunnitelman
LisätiedotSisällys. Esipuhe Aakkoset ja koulussa Torilla 80
Sisällys Esipuhe.... 6 0. Aakkoset ja koulussa 8 Aakkoset Koulusanat Mikä sinun nimi on? Tavaaminen 4. Torilla 80 Isot numerot Mitä maksaa? Ruokia ja juomia Millainen? Partitiivi Negatiivinen verbi ko/kö-kysymys
LisätiedotMiten tutkia lähdekielen vaikutusta oppijankielen universaalina piirteenä?
Miten tutkia lähdekielen vaikutusta oppijankielen universaalina piirteenä? Esitelmä oppijankielen korpustyöpajassa 17.1.2008 Annekatrin Kaivapalu Tallinnan yliopisto Oppijankielen universaaleja piirteitä
LisätiedotKieli merkitys ja logiikka. 2: Helpot ja monimutkaiset. Luento 2. Monimutkaiset ongelmat. Monimutkaiset ongelmat
Luento 2. Kieli merkitys ja logiikka 2: Helpot ja monimutkaiset Helpot ja monimutkaiset ongelmat Tehtävä: etsi säkillinen rahaa talosta, jossa on monta huonetta. Ratkaisu: täydellinen haku käy huoneet
LisätiedotEväspussi. Onko lähipiirissä esiintynyt hitautta tai vaikeutta lukemaan ja kirjoittamaan oppimisessa? Millaista?
Liite Pienten Kielireppuun. Eväspussi Oman äidinkielen vahva hallinta tukee kaikkea oppimista. Tämän vuoksi keskustelemme kielten kehityksestä aina varhaiskasvatuskeskustelun yhteydessä. Kopio Kielirepusta
LisätiedotVarhainen leikki ja sen arviointi
Varhainen leikki ja sen arviointi Paula Lyytinen Jyväskylän yliopisto Psykologian laitos Hyvä Alku messut 2.9.2004 Leikin sisällöt eri ikävaiheissa Esine- ja toimintaleikit (0-3 v) Eksploratiiviset Funktionaalis-relationaaliset
LisätiedotHaasteita oppijankielen korpusanalyysille: oppijankielen universaalit
Haasteita oppijankielen korpusanalyysille: oppijankielen universaalit Jarmo Harri Jantunen Korpustutkimus oppijankielen kielikohtaisista ja universaaleista ominaisuuksista -projekti www.oulu.fi/oppijankieli/
Lisätiedot- Passiivi-lauseessa ei ole tärkeää, kuka tekee. Yleisesti tehdään. (something is done)
Passiivi Milloin käytät passiivia? 1.) Passiivi-lause - Passiivi-lauseessa ei ole tärkeää, kuka tekee. Yleisesti tehdään. (something is done) - Esimerkiksi: Suomessa juodaan paljon kahvia. Talo myytiin
LisätiedotSuomen kielioppi: Harjoitukset - Harjoituslista. Aakkoset ja äänteet
Suomen kielioppi: Harjoitukset - Harjoituslista Sivu 1 / 13 Suomen kielioppi: Harjoitukset - Harjoituslista Kolmannen sarakkeen merkit ilmaisevat harjoituksen vaikeustasoa seuraavasti: A = alkeet, K =
LisätiedotVERBIN AIKAMUODOT. Aikamuotoja on neljä: Preesens Imperfekti Perfekti Pluskvamperfekti. Verbi ilmaisee tekijän. Kuka tekee? Ketkä tekevät?
Harri Laitinen VERBIN AIKAMUODOT Verbi ilmaisee tekijän. Kuka tekee? Ketkä tekevät? Verbi ilmaisee myös aikaa. Milloin jokin tekeminen tapahtuu? Aikamuotoja on neljä: Preesens Imperfekti Perfekti Pluskvamperfekti
LisätiedotMonilukutaitoa kehittävän ilmiöopetuksen laatiminen. POM2SSU Kainulainen
Monilukutaitoa kehittävän ilmiöopetuksen laatiminen POM2SSU Kainulainen Tehtävänä on perehtyä johonkin ilmiöön ja sen opetukseen (sisältöihin ja tavoitteisiin) sekä ko. ilmiön käsittelyyn tarvittavaan
LisätiedotViron kielen vaikutus suomen kielen verbien ja niiden rektioiden oppimiseen
lektiot Viron kielen vaikutus suomen kielen verbien ja niiden rektioiden oppimiseen Leena Nissilä Väitöksenalkajaisesitelmä Oulun yliopistossa 3. joulukuuta 2011 Kieleni rajat ovat maailmani rajat, kirjoitti
LisätiedotMiten opetan suomea? luento 19.8.2011 CIMO:ssa Comenius-apulaisopettajiksi lähteville Emmi Pollari
Miten opetan suomea? luento 19.8.2011 CIMO:ssa Comenius-apulaisopettajiksi lähteville Emmi Pollari Suomen kielestä 1/2 erilainen kieli kuinka eroaa indoeurooppalaisista kielistä? o ei sukuja, ei artikkeleita,
LisätiedotFONETIIKKA SUULLISEN KIELITAIDON ARVIOINNISSA
FONETIIKKA SUULLISEN KIELITAIDON ARVIOINNISSA Heini Kallio, tohtorikoulutettava Käyttäytymistieteiden laitos, fonetiikka Helsingin yliopisto heini.h.kallio@helsinki.fi Fonetiikan haasteet kielenopetuksessa
LisätiedotLähdekielen vaikutuksen tutkimus korpusten pohjalta. Esitelmä Kielitieteen päivillä Oulussa 25.5.2007 Annekatrin Kaivapalu Tallinnan yliopisto
Lähdekielen vaikutuksen tutkimus korpusten pohjalta Esitelmä Kielitieteen päivillä Oulussa 25.5.2007 Annekatrin Kaivapalu Tallinnan yliopisto Käsitteistä Kielten välinen vaikutus (crosslinguistic influence)
Lisätiedotosassa III max-pist pistem pistemäärä osan III maksimista III:N MAX 30 Z Y X (X/Y)xZ=Å Åx0,3 TEHTÄVÄ
Helsingin yliopiston humanistinen tiedekunta/valintakoe 19.5.2017 Kotimaisten kielten ja kirjallisuuksien kandiohjelma/suomen kieli ja kulttuuri MALLIKAAVAKE KOKELAAN NIMI Meikäläinen, Maija KOKELAAN TUNNISTE
LisätiedotKieli ja viestinnän kokonaisuus
Kieli ja viestinnän kokonaisuus viesti verbaalinen nonverbaalinen kielioppi sanasto parakieli ekstralingv. keinot proksemii kka kinemiikk a 1 Pakieli l. paralingvistiset keinot sävelkulku äänenpaino vokalisaatiot
LisätiedotKieli merkitys ja logiikka
Kielentutkimuksen eri osa-alueet Kieli merkitys ja logiikka Luento 3 Fonetiikka äänteiden (fysikaalinen) tutkimus Fonologia kielen äännejärjestelmän tutkimus Morfologia sananmuodostus, sanojen rakenne,
LisätiedotKielioppi Harjoituskirja - suomi 3 - harjoituslista
Kielioppi Harjoituskirja - suomi 3 - harjoituslista Päätaso Alataso Harjoituksen nimi Tyyppi Taso 1 Aakkoset ja äänteet Aakkoset 1 Aakkosjärjestys 1 Aukko A 2 Aakkosjärjestys 2 Aukko A 3 Aakkosjärjestys
LisätiedotOpetuksen suunnittelun lähtökohdat. Keväällä 2018 Johanna Kainulainen
Opetuksen suunnittelun lähtökohdat Keväällä 2018 Johanna Kainulainen Shulmanin (esim. 1987) mukaan opettajan opetuksessaan tarvitsema tieto jakaantuu seitsemään kategoriaan: 1. sisältötietoon 2. yleiseen
LisätiedotEurooppa: Kölnin, Granadan, Jyväskylän ja Newcastlen yliopistot. ITTA Amsterdam.
test_eu_speak_fi EU-Speak2 Euroopan komissio rahoittaa tätä projektia. Arvoisa opetusalan toimija Kutsumme sinut osallistumaan uuteen, kiinnostavaan projektiin, jossa kehitetään verkossa tapahtuvaa opettajankoulutusta
LisätiedotYlöjärven opetussuunnitelma 2004. Valinnainen kieli (B2)
Ylöjärven opetussuunnitelma 2004 Valinnainen kieli (B2) B 2 -SAKSA Valinnaisen kielen opiskelun tulee painottua puheviestintään kaikkein tavanomaisimmissa arkipäivän tilanteissa ja toimia samalla johdantona
LisätiedotLukumummit ja -vaarit Sanavaraston kartuttamista kaunokirjallisuuden avulla
Kuka lukisi minut seminaari, Tampere 10.11.2017 Hanna Pöyliö, Niilo Mäki Instituutti Lukumummit ja -vaarit Sanavaraston kartuttamista kaunokirjallisuuden avulla @lukumummit 1 Hyvä sanastoharjoitus Sanasto
LisätiedotYleisen kielitieteen opetus
Yleisen kielitieteen opetus 2011-2012 Kursseille ilmoittautuminen Kursseille ilmoittaudutaan WebOodin kautta. Perusopinnot Yleisen kielitieteen peruskurssi (CYK110 402968) Ryhmä 1 P1, ma 12-14, ke 14-16,
LisätiedotPUHU MINULLE KUUNTELE MINUA
Helsingin terveyskeskus poliklinikka Puheterapeutit: K. Laaksonen, E. Nykänen, R. Osara, L. Piirto, K. Pirkola, A. Suvela, T. Tauriainen ja T. Vaara PUHU MINULLE KUUNTELE MINUA Lapsi oppii puheen tavallisissa
LisätiedotKielenkehityksen vaikeudet varhaislapsuudessa. Tiina Siiskonen KT, erityisopettaja
Kielenkehityksen vaikeudet varhaislapsuudessa Tiina Siiskonen KT, erityisopettaja Miten kielenkehityksen vaikeudet ilmenevät? Kielenkehityksen vaikeudet näkyvät kielen ymmärtämisessä ja tuottamisessa eri
LisätiedotKulttuuritaidot Oppilas tutustuu ruotsinkieliseen ja pohjoismaiseen elämänmuotoon ja oppii arvostamaan omaa ja muiden kulttuuria
9.2.2. Toinen kotimainen kieli: ruotsi B1 Ruotsin kielen opetuksessa oppilas saa valmiuksia vuorovaikutukseen ja yhteistyöhön ruotsinkielisten kanssa. Opetuksen tavoitteena on kannustaa ja rohkaista oppilasta
LisätiedotKulttuuritaidot Oppilas oppii tuntemaan Ranskaa ja ranskankielisiä alueita ranskankielisille kulttuureille ominaisia tapoja ja kohteliaisuussääntöjä
Ylöjärven opetussuunnitelma 2004 B2 RANSKA VUOSILUOKKA: 8 VUOSIVIIKKOTUNTEJA: 2 Tavoitteet ymmärtämään erittäin selkeästi puhuttuja tai kirjoitettuja lyhyitä viestejä viestintää tavallisimmissa arkielämän
Lisätiedot5. MORFOLOGIA l. muotorakenne
5. MORFOLOGIA l. muotorakenne Yleisen kielitieteen peruskurssi / UM 5.1 Morfeemianalyysi Sanan käsite Lekseeni on kielen sanaston l. leksikon yksikkö. Samaa tarkoitetaan sanakirjasanalla tai leksikaalisella
LisätiedotLapsen tyypillinen kehitys. -kommunikaatio -kielellinen kehitys
Lapsen tyypillinen kehitys -kommunikaatio -kielellinen kehitys Kielellinen kehitys Vauvalla on synnynnäinen kyky vastaanottaa kieltä ja tarve olla vuorovaikutuksessa toisen ihmisen kanssa Kielellinen kehitys
LisätiedotOulun murteessa on käytössä myös nää-pronomini, joka tarkoittaa sinä. Sää on kuitenkin enemmän käytetty.
Puhekieli Kirjoitettu kieli ja puhuttu kieli eroavat aika paljon suomen kielessä. Katsomme, miten puhekieli toimii. Keskitymme Oulun alueen puhekieleen, mutta osa puhekielen piirteistä on sellaisia, että
LisätiedotT3 ohjata oppilasta havaitsemaan kieliä yhdistäviä ja erottavia ilmiöitä sekä tukea oppilaan kielellisen uteliaisuuden ja päättelykyvyn kehittymistä
A2-VENÄJÄ vl.4-6 4.LUOKKA Opetuksen tavoitteet Kasvu kulttuuriseen moninaisuuteen ja kielitietoisuuteen T1 ohjata oppilasta havaitsemaan lähiympäristön ja maailman kielellinen ja kulttuurinen runsaus sekä
LisätiedotAlkukartoitus Opiskeluvalmiudet
Alkukartoitus Opiskeluvalmiudet Päivämäärä.. Oppilaitos.. Nimi.. Tehtävä 1 Millainen kielenoppija sinä olet? Merkitse rastilla (x) lauseet, jotka kertovat sinun tyylistäsi oppia ja käyttää kieltä. 1. Muistan
Lisätiedot7.LUOKKA. Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet. Laaja-alainen osaaminen. Opetuksen tavoitteet
7.LUOKKA Opetuksen tavoitteet Kasvu kulttuuriseen moninaisuuteen ja kielitietoisuuteen T1 edistää oppilaan taitoa pohtia englannin asemaan ja variantteihin liittyviä ilmiöitä ja arvoja antaa oppilaalle
LisätiedotParantuneeko vai huononeeko? Kuinka suomenoppija palauttaa taivutetun verbimuodon infinitiiviin
Parantuneeko vai huononeeko? Kuinka suomenoppija palauttaa taivutetun verbimuodon infinitiiviin Evelina Liski Suomen kielen pro gradu - tutkielma Kielten laitos Jyväskylän yliopisto Maaliskuu 006 JYVÄSKYLÄN
LisätiedotAvoimen lähdekoodin kaksitasokielioppikääntäjä
Avoimen lähdekoodin kaksitasokielioppikääntäjä Miikka Silfverberg miikka piste silfverberg at helsinki piste fi Kieliteknologia Helsingin yliopisto Avoimen lähdekoodin kaksitasokielioppikääntäjä p.1/23
LisätiedotOpetuskokonaisuus Mikämikä-päivään
Opetuskokonaisuus Mikämikä-päivään Tutkivan oppimisen ote u Artikkelien etsiminen ja lukeminen > ymmärryksen syventäminen Mikämikä-päivä Vaajakumpu 8.3.2016 u 3D (Johanna ja Jenni) u 4B (Pauliina ja Tiina)
LisätiedotLaskelmia uudenvuodenpuheista
Laskelmia uudenvuodenpuheista Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksessa on laskettu uudenvuodepuheista joitakin seikkoja, joiden avulla on mahdollista tarkastella mm. presidenttien välisiä eroja. Laskelmat
LisätiedotSuomen kielen Osaamispyörä -työkalu
Suomen kielen Osaamispyörä -työkalu Tavoitteet Kohderyhmät Käyttö Suomen kielen Osaamispyörän tavoitteena on tehdä näkyväksi maahanmuuttajataustaisten työntekijöiden suomen kielen osaamista. Osaamispyörä
LisätiedotKielten oppiminen ja muuttuva maailma
Kielten oppiminen ja muuttuva maailma Tarja Nikula (Soveltavan kielentutkimuksen keskus) Anne Pitkänen-Huhta (Kielten laitos) Peppi Taalas (Kielikeskus) Esityksen rakenne Muuttuvan maailman seuraamuksia
LisätiedotKivointa on ihan kaikki lapset uutta kieltä oppimassa
Kivointa on ihan kaikki lapset uutta kieltä oppimassa Katja Mäntylä Kieli- ja viestintätieteiden laitos/kielikampus, JY katja.mantyla@jyu.fi Lasten käsityksiä kielen oppimisesta -no miten sitä englantia
LisätiedotITALIAN KULTTUURI-INSTITUUTTI KURSSIT KESÄ 2017
ITALIAN KULTTUURI-INSTITUUTTI KURSSIT KESÄ 2017 ITALIAN KIELEN KURSSIT - IIC HELSINKI - Kesäkurssit 2017 (toukokuu - kesäkuu 2017) Lisätietoja kursseista ja ilmoittautumiset: corsi.iichelsinki[at]esteri.it
Lisätiedot9.2. Ruotsi B1 kielenä
9.2. Ruotsi B1 kielenä Oppiaineen opetussuunnitelmaan on merkitty oppiaineen opiskelun yhteydessä toteutuva aihekokonaisuuksien ( = AK) käsittely seuraavin lyhentein: AK 1 = Ihmisenä kasvaminen AK 2 =
LisätiedotSuomen kielessä on 6 verbityyppiä:
Suomen kielessä on 6 verbityyppiä: 1 nukkua itkeä lukea nauraa seisoa 2 vokaalia syödä juoda imuroida uida 2 3 -da -dä purra mennä tulla nousta -ra -na -la -sta 4 haluta herätä karata 1 vokaali & -ta -tä
LisätiedotYhdyssana suomen kielessä ja puheessa
Yhdyssana suomen kielessä ja puheessa Tommi Nieminen Jyväskylän yliopisto Anna Lantee Tampereen yliopisto 37. Kielitieteen päivät Helsingissä 20. 22.5.2010 Yhdyssanan ortografian historia yhdyssanan käsite
LisätiedotKielten kärkihanke, OPH Paasitorni
Kielten kärkihanke, OPH Paasitorni 15.5.2017 Millaisesta oppimisesta lapsi innostuu? Toiminnallisuus opetuksessa FM Nina Maunu, www.ninamaunu.com, nina.maunu@espoo.fi 1. Subjektin kysymykset: kuka, mikä;
LisätiedotVerbit. Verbien perusmuoto ja vartalot. AIKAMUODOT: preesens Preesens ilmaisee VERBIT TAIPUVAT. AIKAMUODOT: perfekti. AIKAMUODOT: imperfekti
Verbit Kalvosarjan pohjana on käytetty yliopistonlehtori Sylvi Soramäki-Karlssonin aineistoa (Hanken ja Språkalliansen). Kirjallisuutta: Karlsson, Fred 1979: Finsk grammatik. SKS, Helsinki. White, Leila
LisätiedotJoni Lius KANDITUTKIELMA. Tulen, menit ja ollaan. Aikamuodot ilmestyvät lapsen kieleen. 9. kesäkuuta 2010
Joni Lius KANDITUTKIELMA Tulen, menit ja ollaan Aikamuodot ilmestyvät lapsen kieleen 9. kesäkuuta 2010 JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO TIETOJENKÄSITTELYTIETEIDEN LAITOS SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO...3 1 KIELI...4 1.1
LisätiedotApuja ohjelmointiin» Yleisiä virheitä
Apuja ohjelmointiin» Yleisiä virheitä Ohjelmaa kirjoittaessasi saattaa Visual Studio ilmoittaa monenlaisista virheistä "punakynällä". Usein tämä johtuu vain siitä, että virheitä näytetään vaikket olisi
LisätiedotItsetunto. Itsetunto tarkoittaa ihmisen tunteita ja ajatuksia itsestään sekä sitä miten hän kunnioittaa ja arvostaa itseään.
Itsetunto Itsetunto tarkoittaa ihmisen tunteita ja ajatuksia itsestään sekä sitä miten hän kunnioittaa ja arvostaa itseään. Kaikista tärkein vaihe itsetunnon kehittymisessä on lapsuus ja nuoruus. Olen
LisätiedotKieliohjelma Atalan koulussa
Kieliohjelma Atalan koulussa Vaihtoehto 1, A1-kieli englanti, B1- kieli ruotsi 6.luokalla 1 lk - 2 lk - 3 lk englanti 2h/vko 4 lk englanti 2h/vko 5 lk englanti 2-3h/vko 6 lk englanti 2-3h/vko, ruotsi 2h/vko
LisätiedotMitä on morfologia? Tommi Jantunen Jyväskylän yliopisto Kielten laitos Suomalainen viittomakieli
Mitä on morfologia? Tommi Jantunen Jyväskylän yliopisto Kielten laitos Suomalainen viittomakieli tommi.jantunen@campus.jyu.fi Sisältö: 1. Morfologian käsitteestä... 1 2. Morfologian määritelmiä... 1 3.
LisätiedotAivotutkimus kielenoppimisen edistäjänä
Aivotutkimus kielenoppimisen edistäjänä 15.3.2018 Kaisa Lohvansuu, FT JYU. Since 1863. 1 -Kieli ja aivot -Aivotutkimus: Mitä tutkitaan ja miksi? -Mitä hyötyä aivotutkimuksesta on? JYU. Since 1863. 2 Aivotutkimuksen
LisätiedotKielet sähköistävät. Mitä muutoksia perusopetuksen opetussuunnitelmaprosessi on tuomassa kieliin? Opetusneuvos Anna-Kaisa Mustaparta
Sähköä ilmassa IX valtakunnalliset lukiopäivät 12.- 12.11.2013 Kielet sähköistävät Mitä muutoksia perusopetuksen opetussuunnitelmaprosessi on tuomassa kieliin? Opetusneuvos Anna-Kaisa Mustaparta Suomi
LisätiedotHei kuka puhuu? lapsen kohtaaminen ja tukeminen
Hei kuka puhuu? lapsen kohtaaminen ja tukeminen Maarit Engberg vt. Perhekonsultti 16.03.2015 Tampere Esityksen rakenne: 1) Ensi kieli ja kehittyvä minuus 2) Kuulon merkitys ja huomioiminen arjessa 3) Tukea
LisätiedotPuhutun ja kirjoitetun rajalla
Puhutun ja kirjoitetun rajalla Tommi Nieminen Jyväskylän yliopisto Laura Karttunen Tampereen yliopisto AFinLAn syyssymposiumi Helsingissä 14. 15.11.2008 Lähtökohtia 1: Anekdotaaliset Daniel Hirst Nordic
LisätiedotKielen oppimisen perusta on vuorovaikutus (Launonen, K Vuorovaikutus, riskit ja tukeminen kuntoutuksen keinoin)
Erityispedagogiikan koulutus Kommunikaatiokurssin luento 2010 Dosentti Elina Kontu Kielen oppimisen perusta on vuorovaikutus (Launonen, K. 2007. Vuorovaikutus, riskit ja tukeminen kuntoutuksen keinoin)
Lisätiedot7.3.3. RANSKA VALINNAISAINE
7.3.3. RANSKA VALINNAISAINE 283 Ranskan kielen opetus tutustuttaa oppilaan ranskan kieleen ja ranskankieliseen kulttuuriin. Opetus painottuu jokapäiväisen elämän yksinkertaisiin kielenkäyttötilanteisiin
LisätiedotMitä toisen kielen oppimisesta tiedetään ja mitä ei tiedetä? Maisa Martin
Mitä toisen kielen oppimisesta tiedetään ja mitä ei tiedetä? Maisa Martin 8.10.2012 IKUISUUSKYSYMYKSIÄ MUOTO vs. KÄYTTÖ > RAKENTEET vs. VIESTINTÄ YKSILÖ vs. YHTEISÖ > KOGNITIO vs. VUOROVAIKUTUS * Vuorovaikutus
LisätiedotVanhan kertausta?(oklp410): Shulmanin(esim. 1987) mukaan opettajan opetuksessaan tarvitsema tieto jakaantuu seitsemään kategoriaan:
Vanhan kertausta?(oklp410): Shulmanin(esim. 1987) mukaan opettajan opetuksessaan tarvitsema tieto jakaantuu seitsemään kategoriaan: 1. sisältötietoon 2. yleiseen pedagogiseen tietoon 3. opetussuunnitelmalliseen
LisätiedotVieraan kielen viestinnällinen suullinen harjoittelu skeema- ja elaborointitehtävien
Vieraan kielen viestinnällinen suullinen harjoittelu skeema- ja elaborointitehtävien avulla Pirjo Harjanne Vieraiden kielten opetuksen tutkimuskeskus http://www.edu.helsinki.fi/vk/index.htm Soveltavan
LisätiedotMitä suomen intonaatiosta tiedetään
Mitä suomen intonaatiosta tiedetään ja mitä ehkä tulisi tietää? Tommi Nieminen Itä-Suomen yliopisto AFinLAn syyssymposium Helsinki 13. 14. 11. 2015 Johdanto Jäsennys 1 Johdanto 2 Mitä intonaatiosta tiedetään?
LisätiedotTUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen
1 FYSIIKKA Fysiikan päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Merkitys, arvot ja asenteet T1 kannustaa ja innostaa oppilasta fysiikan opiskeluun T2 ohjata
LisätiedotSay it again, kid! - peli ja puheteknologia lasten vieraan kielen oppimisessa
Say it again, kid! - peli ja puheteknologia lasten vieraan kielen oppimisessa Sari Ylinen, Kognitiivisen aivotutkimuksen yksikkö, käyttäytymistieteiden laitos, Helsingin yliopisto & Mikko Kurimo, signaalinkäsittelyn
LisätiedotSuomea toisena kielenä oppivat lapset, vuorovaikutus ja kielitaito
Suomea toisena kielenä oppivat lapset, vuorovaikutus ja kielitaito Lasten suomen kielen käyttö monietnisissä päiväkodeissa Suomessa Salla.Kurhila@helsinki.fi Vuorovaikutus, suomen kielen taito ja monikielinen
LisätiedotLähdekieli kielenoppimisen apuna
lektiot Lähdekieli kielenoppimisen apuna ANNEKATRIN KAIVAPALU Väitöksenalkajaisesitelmä Jyväskylän yliopistossa 17. joulukuuta 2005 Meillä kaikilla on henkilökohtaisia kokemuksia vieraiden kielten opiskelusta.
LisätiedotKirjaimet. Jakso "Kirjaimiin ja äänteisiin tutustuminen" Jakso "Vokaalit ja konsonantit" Mäkiset harjoituslista
Mäkiset Sivu 1 / 13 Mäkiset harjoituslista Kirjaimet Jakso "Kirjaimiin ja äänteisiin tutustuminen" 1. Suomen kielen kirjaimet ja äänteet Tutustuminen 2. Suomen kielen äänteitä 1 Osuma 3. Suomen kielen
LisätiedotVerbien morfosyntaksista, osa 2
Verbien morfosyntaksista, osa 2 Finiittiverbi ja sen rakenne mitä verbin finiittimuotoon sisältyy muodon ja merkityksen kannalta? kokonaisuuden ytimenä on verbin vartalo: LEKS aikamuoto (tempus) ja tapaluokka
LisätiedotLähivõrdlusi Lähivertailuja19
Lähivõrdlusi Lähivertailuja19 P E A T O I M E T A J A A N N E K A T R I N K A I V A P A L U T O I M E T A N U D E V E M I K O N E, K I R S T I S I I T O N E N, M A R I A - M A R E N S E P P E R E E S T
LisätiedotRANSKAN KIELI B2 RANSKAN KIELI B2 8 LUOKKA
RANSKAN KIELI B2 Opetuksen tavoitteena on totuttaa oppilas viestimään ranskan kielellä suppeasti konkreettisissa arkipäivän tilanteissa erityisesti suullisesti. Opetuksessa korostetaan oikeiden ääntämistottumusten
LisätiedotVieraan kielen B1-oppimäärän opetuksen tavoitteisiin liittyvät keskeiset sisältöalueet vuosiluokalla 6
B1- RUOTSI VL.6-9 6.LUOKKA T1 auttaa oppilasta jäsentämään käsitystään kaikkien osaamiensa kielten keskinäisestä suhteesta T2 auttaa oppilasta hahmottamaan opiskeltavan kielen asemaa maailmassa ja sen
LisätiedotKYNSIEN SYÖMISTÄ VAI KIELEN VIERAAN KIELEN PURESKELUA? OPETUSMENETELMISTÄ APUA S2- OPETTAMISEEN. KT Tuija Niemi Turun normaalikoulu tuija.niemi@utu.
KYNSIEN SYÖMISTÄ VAI KIELEN PURESKELUA? VIERAAN KIELEN OPETUSMENETELMISTÄ APUA S2- OPETTAMISEEN KT Tuija Niemi Turun normaalikoulu tuija.niemi@utu.fi KIELITAITOMALLEJA kämmenmalli: kielitaidon osa-alueet
LisätiedotInfo Kieli- ja viestintäopinnoista ja valmentavista kieliopinnoista Karelia ammattikorkeakoulussa 2016
2 Info Kieli- ja viestintäopinnoista ja valmentavista kieliopinnoista Karelia ammattikorkeakoulussa 2016 Merja Öhman Kielten lehtori Karelia ammattikorkeakoulu 3 Miksi kieliä? Opiskelu on kansainvälistä.
LisätiedotTeini-taulusto Kuvat lausetasoinen
Teini-taulusto Kuvat lausetasoinen Teini-taulusto on suunniteltu nuorten ja nuorten aikuisten sekä joissain tapauksissa myös aikuisten sähköiseksi kommunikoinnin apuvälineeksi. Taulusto toimii ChatAble
LisätiedotPassiivin preesens VERBITYYPPI 1: Yksikön 1. persoonan vartalo + -taan, -tään
Passiivin preesens VERBITYYPPI 1: Yksikön 1. persoonan vartalo + -taan, -tään - Jos vartalon viimeinen vokaali on a tai ä, siitä tulee passiivissa e. - Kielteiseen passiiviin lisätään ei, ja otetaan -an/-än
LisätiedotKokemuksia varhaisesta kieltenopetuksesta Paula Keskinen Jyväskylän steinerkoulu
Kokemuksia varhaisesta kieltenopetuksesta Paula Keskinen Jyväskylän steinerkoulu 11.10.2019 Jyväskylän steinerkoulu Perustettu 1983 n. 170 oppilasta (esiopetus, 1-9) Yksityiskoulu, valtionavun piirissä
LisätiedotMusiikkipäiväkirjani: Soitetaan rytmissä omaa ääntä käyttämällä (RV1) Juhlitaan kaikkia tunnettuja kielen ääniä.
Musiikkipäiväkirjani: Soitetaan rytmissä omaa ääntä käyttämällä (RV1) Juhlitaan kaikkia tunnettuja kielen ääniä. Musiikkipäiväkirjani: Soitetaan rytmissä omaa ääntä... (RV1) Juhlitaan kaikkia tunnettuja
LisätiedotISO SUOMEN KIELIOPPI S2- OPETUKSESSA. Muutama havainto
ISO SUOMEN KIELIOPPI S2- OPETUKSESSA Muutama havainto Maisa Martin Alumnipäivä 26.9.2009 KOLME ASIAA Uusia termejä S2-alan näkökulmasta ja muutenkin Hyödyllisiä erotteluja Ope, mitä eroa on Mikä on tavallista?
Lisätiedothyvä osaaminen
MERKITYS, ARVOT JA ASENTEET FYSIIKKA T2 Oppilas tunnistaa omaa fysiikan osaamistaan, asettaa tavoitteita omalle työskentelylleen sekä työskentelee pitkäjänteisesti. T3 Oppilas ymmärtää fysiikkaan (sähköön
LisätiedotVarhaista kieltenopetusta kaikille kuntatason selvitys
Varhaista kieltenopetusta kaikille kuntatason selvitys Hanketapaaminen, OPH 30.1.2019 Kristiina Skinnari JYU. Since 1863. 30.1.2019 1 Julkaistu 15.7.2018 Jyväskylän yliopisto: Soveltavan kielentutkimuksen
LisätiedotA2-KIELEN VALINTA. Mahdollisuus monipuoliseen kielitaitoon. 8.1.2014 Eveliina Bovellan 1
A2-KIELEN VALINTA Mahdollisuus monipuoliseen kielitaitoon 8.1.2014 Eveliina Bovellan 1 Kielivisailu Saksa 1. Mitä seuraavista asioista ei voi syödä? a) Kuchen b) Küche c) Kühe 8.1.2014 Eveliina Bovellan
LisätiedotSUOMI L3-KIELEN OSAAMISTASON KUVAUKSET yläkoulu ja lukio
Schola Europaea Office of the Secretary-General Pedagogical Development Unit Ref.: 2017-01-D-38-fi-3 Orig.: EN SUOMI L3-KIELEN OSAAMISTASON KUVAUKSET yläkoulu ja lukio Language III attainment descriptors
LisätiedotSuomi toisena kielenä (S2) -opetuksen opintokokonaisuus 25 op
Suomi toisena kielenä (S2) -opetuksen opintokokonaisuus 25 op Valintaperusteet Opiskelija voi hakeutua suorittamaan joko koko kokonaisuutta tai yksittäisiä opintojaksoja. Opintoihin valitaan ensisijaisesti
LisätiedotFonologisen tietoisuuden ja kirjainten opettamisen tukeminen esi- ja alkuopetuksessa
Fonologisen tietoisuuden ja kirjainten opettamisen tukeminen esi- ja alkuopetuksessa HYVÄ ALKU -messut Jyväskylä, 2.-3.9. 2004 Elisa Poskiparta, Oppimistutkimuksen keskus, Turun yliopisto ÖTÖKÄSTÄ öö Muistitukien
Lisätiedothyvä osaaminen. osaamisensa tunnistamista kuvaamaan omaa osaamistaan
MERKITYS, ARVOT JA ASENTEET FYSIIKKA 8 T2 Oppilas asettaa itselleen tavoitteita sekä työskentelee pitkäjänteisesti. Oppilas harjoittelee kuvaamaan omaa osaamistaan. T3 Oppilas ymmärtää lämpöilmiöiden tuntemisen
LisätiedotOsaamispisteet. Vapaasti valittava
Hyväksymismerkinnät 1 (5) Ammattiopiskelun S2 3 osp Osaaminen arvioidaan opiskelijan keräämän oman alan sanaston sekä portfolion avulla. Oman alan sanavaraston Tekstien ymmärtäminen Luku- ja opiskelustrategioiden
LisätiedotSuomen kielessä on 6 verbityyppiä:
Suomen kielessä on 6 verbityyppiä: 1 nukkua itkeä lukea nauraa seisoa 2 vokaalia syödä juoda imuroida uida 2 3 -da -dä purra mennä tulla nousta -ra -na -la -sta 4 karata herätä kadota haluta -ata -ätä
LisätiedotPARTISIIPP PREESEEʹNS RAAJJÂM PARTISIIPIN PREESENSIN MUODOSTAMINEN. lääddas suomeksi
PARTISIIPP PREESEEʹNS RAAJJÂM PARTISIIPIN PREESENSIN MUODOSTAMINEN A) Veeʹrb, koin lij tääʹssmuuttâs Verbit, joissa on astevaihtelu -ad infinitiiv -ad sâjja ǩieʹčč -ai infinitiivin -ad:n tilalle pääte
LisätiedotKieli- ja viestintäopinnot ja valmentavat kieliopinnot Karelia ammattikorkeakoulussa Merja Öhman Kielten lehtori Karelia ammattikorkeakoulu
1 Kieli- ja viestintäopinnot ja valmentavat kieliopinnot Karelia ammattikorkeakoulussa 2019 Merja Öhman Kielten lehtori Karelia ammattikorkeakoulu 2 Sisältö - Miksi opiskella kieliä? - Miksi opiskelisin
LisätiedotKysyminen & vastaaminen (Asking & Answering)
Kysyminen & vastaaminen (Asking & Answering) Persoonapäätteet (personal endings/suffix) Jos A, O, U -vat. Jos ei -vät (If A, O, U -vat. If not -vät) Minä olen. Sinä olet. Hän on. (I am. You are. He/She
LisätiedotSuomen kielen opinnot maahanmuuttajien ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavassa koulutuksessa
Suomen kielen opinnot maahanmuuttajien ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavassa koulutuksessa Asiantuntijayksikön päällikkö, opetusneuvos Leena Nissilä SUOMEN KIELI perusoletuksena on, että opiskelija
LisätiedotARVO - verkkomateriaalien arviointiin
ARVO - verkkomateriaalien arviointiin Arvioitava kohde: Jenni Rikala: Aloittavan yrityksen suunnittelu, Arvioija: Heli Viinikainen, Arviointipäivämäärä: 12.3.2010 Osa-alue 1/8: Informaation esitystapa
LisätiedotOPISKELE KIELIÄ AIKUISLUKIOSSA
VALKEAKOSKEN TIETOTIEN AIKUISLUKIO Tietotie 3, PL 43 37601 Valkeakoski Opinto-ohjaaja p. 040 335 6253 aikuislukio@valkeakoski.fi www.valkeakoski.fi/aikuislukio OPISKELE KIELIÄ AIKUISLUKIOSSA Ilmoittaudu
LisätiedotKieli merkitys ja logiikka. Johdanto. Materiaali. Kurssin sisältö. Kirjasta. Kieli, merkitys ja logiikka, kevät 2009. Saara Huhmarniemi 1
Materiaali Kieli merkitys ja logiikka Johdanto Pauli Brattico, Biolingvistiikka. Luvut 1, 2, 4-6 ja luvusta 10 ja 11 osia. mahd. myös muita lukuja Kurssin sisältö Kirjasta 1. Biolingvistiikka: universaalikieliopin
LisätiedotKoulun kielikasvatus S2- näkökulmasta Kielikasvatusfoorumi Finlandia-talo Jyrki Kalliokoski
Koulun kielikasvatus S2- näkökulmasta Kielikasvatusfoorumi Finlandia-talo 27.10. 2014 Jyrki Kalliokoski Humanistinen tiedekunta / jyrki.kalliokoski@helsinki.fi 29.10.2014 1 Kaksi kommenttia 1) Eurooppalaisen
LisätiedotPuhumaan oppii vain puhumalla.
Puhumaan oppii vain puhumalla. Maisa Martin Jyväskylän yliopisto suomenkielisanootervetuloa.fi Toisto-menetelmän periaatteet ja selkopuhe oppijoiden tukena Luetaan yhdessä -verkoston syysseminaari Paasitorni
LisätiedotInnostavaa vuorovaikutusta vai jäätävää puhetta?
Innostavaa vuorovaikutusta vai jäätävää puhetta? Yhdessä seminaari 3.6.2013 Susanna Niinistö Sivuranta Pohdintaa seminaarin päätteeksi Viestinnän muutos miksi meidän kaikkien pitäisi välittää viestintäosaamisestamme
LisätiedotKoko talo/kasvatusyhteisö kasvattaa kielitaitoon
Rinnakkaisohjelma Koko talo/kasvatusyhteisö kasvattaa kielitaitoon klo 15.15-16.15 Annamari Kajasto, opetusneuvos, Opetushallitus Tarja Aurell, apulaisrehtori, Helsingin Saksalainen koulu Paasitorni 15.5.2017
LisätiedotA-venäjän ylioppilaskokeen kehittämishanke
A-venäjän ylioppilaskokeen kehittämishanke Tutkimustuloksia Johanna Lähteinen, englannin ja venäjän lehtori Janakkalan lukio ja Turengin yhteiskoulu Miksi aihetta tutkitaan? Pyyntö lukioiden rehtoreilta
LisätiedotTreffit mönkään? Ääntämisen opetuksesta ja sen tärkeydestä. FT Elina Tergujeff, Jyväskylän yliopisto elina.tergujeff@jyu.fi
Treffit mönkään? Ääntämisen opetuksesta ja sen tärkeydestä FT Elina Tergujeff, Jyväskylän yliopisto elina.tergujeff@jyu.fi Kuka Elina Tergujeff? englannin ja ruotsin opettaja filosofian tohtori, soveltava
Lisätiedot