Matkakertomus: OECD:n koulutusindikaattoriprojektin (INES) teknisen ryhmän 29. kokous

Transkriptio

1 Riitta Lehtomaa / Opetusministeriö Aila Repo / Tilastokeskus Mika Tuononen / Tilastokeskus KOKOUSMUISTIO (9) Matkakertomus: OECD:n koulutusindikaattoriprojektin (INES) teknisen ryhmän 29. kokous Tiivistelmä OECD/INES teknisen ryhmän Lontoon kokous oli ryhmän 29. kokoontuminen. INES tekninen ryhmä on toiminut 1990-luvun alkupuolelta lähtien. OECD:n koulutuskomitean marraskuussa tekemien päätösten mukaan INES koordinaattorien ryhmän ja teknisen ryhmän mandaatit lopetetaan ja niiden työtä jatketaan INES Working Party -ryhmässä. Lontoon teknisen ryhmän kokouksen jälkeen saadun tiedon mukaan INES Working Party kokoontuu ensimmäisen kerran maaliskuussa Lontoon teknisen ryhmän kokouksessa päätettiin joiltain osin kiristää UOEkoulutustilastokyselyn vastaus- ja käsittelyaikatauluja. Entiseen tapaan tiedot on toimitettava syyskuun loppuun mennessä. Jatkossa OECD ei enää hyväksy joulukuun lopun jälkeen toimitettuja UOE-tietoja Education at a Glance -julkaisuun ellei tietojen myöhästymiselle pyydetä erityislupaa. UOE-tietoja ei voi muuttaa maaliskuun lopun jälkeen mikäli muutokset halutaan mukaan Education at a Glance -julkaisuun. Tässäkin muutoksille voi pyytää erityislupaa. Eurostat tiedotti, että UOE-kyselyä koskevan EU:n koulutustilastoregulaation implementointisäädöksen valmistelu alkaa vuoden 2008 alussa. Maat voivat kommentoida ehdotusta kirjallisesti kahteen kertaan. Ehdotusta valmistellaan myös vapaaehtoisten maiden muodostamassa Task Force -ryhmässä. Ehdotus pyritään saamaan Eurostatin ETS WG -koulutustilastotyöryhmän, Eurostatin sosiaalitilastojohtajien ryhmän ja tilastovirastojen pääjohtajatason SPC-kokouksen käsittelyyn vuoden 2008 aikana niin että toimeenpanosäädös voisi koskea jo vuoden 2009 UOE-kyselyä. Unescon yleiskokous on lokakuussa päättänyt aloittaa kansainvälisen koulutusluokituksen ISCED:in uudistamistyön. Tavoitteena on saada päivitetty luokitus vuoden 2011 Unescon yleiskokouksen hyväksyttäväksi. Kansainväliset järjestöt (Unesco, OECD, Eurostat) aloittavat uudistuksen valmistelun yhteistyössä pienryhmässä, jossa on myös maiden edustajia. Työn etenemistä seurataan ja sitä valmistellaan myös OECD:n ja Eurostatin koulutustilastotyöryhmissä. Kokouksessa valmisteltiin OECD:n ensi vuoden Education at a Glance julkaisuun kaavailtuja uusia indikaattoreita. Näitä ovat esim. mahdollisesti ensimmäistä kertaa julkaistavat koulutuksen tehokkuutta kuvaava indikaattori ja opiskelijakohtaisten kustannusten eroja eri maissa selittävä indikaattori. Kokouksessa käsiteltiin useita tilastoteknisiä vertailukelpoisuuskysymyksiä, joista on kerrottu tarkemmin matkakertomuksen kyseisissä kohdissa. Aika ja paikka Lontoo

2 (9) Osallistujat Kokouksen tausta ja tavoite Käsitellyt asiat ja tehdyt päätökset OECD:n puheenvuoro Kokoukseen osallistui edustajia 28 OECD-maasta, Eurostatista, Euroopan komissiosta, UNESCO:n tilastoinstituutista UIS:ta ja OECD:n sihteeristöstä sekä tarkkailijoita Brasiliasta, Chilestä, Israelista, Venäjältä, Sloveniasta ja Virosta. Kokouksessa oli osanottajia yhteensä 78. Puheenjohtajina toimivat isäntämaa Britannian Stephen Leman ja OECD:n sihteeristön Michael Davidson. Suomea kokouksessa edustivat Riitta Lehtomaa opetusministeriöstä, Aila Repo Tilastokeskuksesta ja Mika Tuononen Tilastokeskuksesta. Kokous oli OECD:n koulutusindikaattoriprojektin (INES) teknisen ryhmän 29. kokoontuminen. Kokouksen tavoitteena oli mm.: täsmentää UOE-koulutustilastokyselyn raportointi- ja käsittelyaikatauluja kehittää opintotukea ja opintolainoja koskevia indikaattoreita ja tietojen raportointia edetä teknisen ryhmän alatyöryhmien työssä (koulutuksen talous, koulutuksen tuotos/tehokkuus ja opiskelijaliikkuvuus) arvioida tehtyä työtä maiden välisten opiskelijakohtaisten kustannusten erojen selittämiseksi parantaa korkea-asteen opintojen aloittamista, tutkinnonsuorittamista ja opintojen läpäisyä koskevien indikaattorien vertailukelpoisuutta parantaa kansainvälisen koulutusluokituksen ISCED:in vertailukelpoista soveltamista eri maissa valmistella mahdollisuuksien mukaan uuden INES Working Partyn teknistä työohjelmaa. Kokouksen aluksi OECD:n Michael Davidson kertoi OECD/INES koulutusindikaattoriprojektin viimeaikaisesta työstä eri ryhmissä ja verkostoissa. OECD:n koulutuskomitea oli marraskuussa tehnyt päätöksen INES-työn organisoinnin muutoksista. INES kansallisten koordinaattorien ryhmän ja INES teknisen ryhmän mandaatit oli päätetty lopettaa ja tilalle perustaa INES Working Party, joka jatkossa hoitaa edellä mainittujen ryhmien tehtäviä. Uuden ryhmän edustajat ilmoittaa OECD:lle kunkin maan OECD:n koulutuskomitean edustaja. Lontoon teknisen ryhmän kokouksen jälkeen saadun tiedon mukaan INES Working Partyn ensimmäinen kokous on kaavailtu pidettäväksi maaliskuussa 2008 ( ). Davidson kertoi myös mm. OECD:n koulutusdirektoraatin työohjelmasta vuosina ja OECD:n keskipitkän aikavälin koulutusta koskevan työohjelman valmistelusta. Davidson kertoi, että OECD:n, Eurostatin ja

3 (9) UIS:n yhdessä valmisteleman SDMX-tiedonsiirtoon perustuvan uuden UOE-tietojen raportointimenetelmän kehittely oli edennyt, joskin jonkin verran hitaammin kuin oli arvioitu. Menetelmää voitaneen kokeilla UOE tiedonkeruun yhteydessä. Kokeilu on vapaaehtoista ja tietoja voi edelleen raportoida myös vanhaan tapaan Excel-taulukoilla. SDMXtiedonsiirtoon liittyvästä datamallista pyydetään mailta kommentteja tammikuun loppuun mennessä. Eurostatin Lene Mejer kertoi koulutusta ja elinikäistä oppimista koskevien tilastojen tuottamista ja kehittämistä koskevan EU:n tilastoregulaation valmistelusta. Regulaatio on hyväksytty Euroopan parlamentissa syyskuussa. Regulaation UOE-kyselyä koskevan implementointisäädöksen valmistelu aloitetaan vuoden 2008 alussa. EU-maat voivat kommentoida implementointisäädösehdotusta kirjallisesti alkuvuodesta Tämän jälkeen kahdeksan vapaaehtoisen EU-maan muodostama Task Force -ryhmä valmistelee säädöstä. Task Forcen ehdotuksen valmistuttua kaikki EU-maat voivat kommentoida ehdotusta kirjallisesti uudelleen, jonka jälkeen ehdotus menee Eurostatin ETS WG -koulutustilastotyöryhmän käsittelyyn. Tämän jälkeen ehdotusta käsittelevät Eurostatin sosiaalitilastojohtajien ryhmä ja tilastovirastojen pääjohtajatason SPC-kokous. Implementointisäädös pyritään samaan valmiiksi vuoden 2008 kuluessa niin että se voisi mahdollisesti koskea jo vuoden 2009 UOE-kyselyä. Käydyssä keskustelussa Tanska ehdotti, että SDMX-tiedonsiirtoa kokeilevat maat vaihtaisivat prosessin aikana kokemuksiaan uudesta tiedonsiirtomallista ja pyrkisivät myös kehittämään mallia kansallisten datasysteemien yhtenäistämiseksi niin että UOE-tiedot voitaisiin tuottaa maissa mahdollisimman yhtenevällä tavalla. OECD totesi, että halukkaat maat voivat tehdä näin. Keskustelussa pohdittiin myös EU:n koulutustilastoregulaation mahdollisia vaikutuksia UOE-yhteistiedonkeruuseen OECD:n ja UIS:n kannalta, mutta tästä ei saatu kansainvälisiltä organisaatioilta vielä tarkempia kannanottoja. UOE-kyselyn aikataulut OECD:n Michael Davidson esitteli ehdotuksen, jonka mukaan UOE-raportoinnin aikatauluja kiristetään tietyin osin. Kansainvälisille järjestöille tuottaa ongelmia, että maat raportoivat UOE-tietoja huomattavasti jäljessä toivotusta aikataulusta ja tietoja joudutaan usein muuttamaan tietojen tarkistusprosessin aikana havaittujen virheiden takia. Tekninen ryhmä hyväksyi tehdyt ehdotukset. UOE-tiedot pitää toimittaa aikaisempaan tapaan syyskuun loppuun mennessä. Jatkossa tietoja ei kuitenkaan enää oteta mukaan OECD:n vuosittaiseen Education at a Glance -julkaisuun, jos niitä ei ole toimitettu joulukuun loppuun mennessä. Jos tietoja ei voida toimittaa joulukuun loppuun mennessä asiasta täytyy neuvotella OECD:n kanssa, joka voi erityistapauksissa ottaa mukaan myös myöhemmin toimitettuja tietoja, jos myöhästymiseen on perusteltu syy. UOE-tietoja ei voi muuttaa enää maaliskuun lopun jälkeen, jos halutaan, että muutokset voidaan huomioida Education at a Glance -julkaisussa. Tässäkin myöhäisiin muutoksiin voidaan pyytää OECD:lta erityislupaa. Davidson totesi, että vastausaikataulun nopeuttamiseksi UOE-kyselyt lähetetään maille jo huhtikuussa. Datan tarkistamista varten maille on laadittu tar-

4 Opintotukea ja opintolainoja koskevat indikaattorit Teknisen ryhmän alatyöryhmät (9) kistuslista, joka olisi syytä käydä läpi ennen datan lähettämistä. Maiden toivottiin myös käyttävän kyselyyn sisältyviä tarkistusmakroja, jotta OECD:n saaman datan laatu olisi parempaa jo ennen sen suorittamaa tarkistusta. OECD totesi myös, että lähetty data pyritään tarkistamaan OECD:ssa nopeammin kuin aikaisemmin, palaute luvattiin kuukauden kuluessa datan toimituksesta. OECD totesi, että UOE-dataa ei tulla edelleenkään julkistamaan ennen Education at a Glance -julkaisun ilmestymistä. OECD myös toivoi, että kaikki OECD-maat vastaavat Eurostatin suunnittelemaan kyselyyn, jolla selvitetään syitä maiden vaikeuksiin toimittaa tiedot toivotun aikataulun mukaisesti. OECD:n Etienne Albiser esitteli ehdotuksen opintotukea koskevien indikaattorien kehittämiseksi. Tarkoituksena on laajentaa opintotukea koskevia indikaattoritarkasteluja Education at a Glance -julkaisussa. Aihetta koskevia taulukkoja lisätään ja tarkasteluihin lisätään lisää yksityiskohtia. Indikaattoritarkastelujen pohjana voidaan hyödyntää alkuvuonna 2007 tehtyä laajaa kyselyä koskien opintotukea OECD-maissa, joten asiasta ei tarvita uutta kyselyä. OECD toivoi, että maat, jotka eivät vielä ole vastanneet kyselyyn, vastaisivat siihen. Suomi on vastannut kyselyyn. Uutena aihealueena keskusteltiin maiden ulkomaille maksaman opintotuen mittaamisesta, mutta tätä pidettiin vaikeana tietojen vaikean saatavuuden takia. OECD:n Eric Charbonnier esitteli mahdollisuuksia kehittää opintolainojen raportointia UOE-kyselyssä. Tekninen ryhmä kannatti ehdotusta ottaa mukaan raportointiin myös opintolainojen takaisinmaksut. Raportointi rajataan julkisiin opintolainoihin. Opintolainojen raportoinnin ja niitä koskevien indikaattorien kehittämistä varten perustetaan muutaman vapaaehtoisen maan ryhmä, johon kokouksessa ilmoittautui useita maita. Teknisen ryhmän yhteydessä on työskennellyt alatyöryhmiä, joiden tavoitteena on ollut keskittyä tiettyjä asiakokonaisuuksia koskevien tietojen ja indikaattorien kehittämiseen. Ryhmät kokoontuvat teknisen ryhmän kokouksien yhteydessä. Alatyöryhmiä on kolme 1) koulutuksen talous, 2) koulutuksen tuotokset ja tehokkuus ja 3) kansainvälinen opiskelijaliikkuvuus. Ryhmien työ jatkui Lontoon kokouksessa. Samalla ryhmät keskustelivat myös siitä miten niiden työtä mahdollisesti jatketaan uuden INES Working Partyn yhteydessä. Koulutuksen talous Ryhmä on viime kokouksissaan keskittynyt erityisesti yksityisen koulutusrahoituksen raportoinnin kehittämiseen. Lontoon kokouksessa ryhmän keskustelujen painopiste oli Eurostatin tekemässä uudessa ehdotuksessa yksityisten kotitalouksien koulutusmenojen raportoinnin selkiyttämiseksi. Ehdotuksen mukaan jatkossa raportointi olisi rajattava lähinnä lukukausimaksujen tarkasteluun eli siihen kustannukseen joka kotitalouksille koituu oppilaitoksissa opetukseen osallistumisesta. Tukitoimintokustannuksien (majoitus, kuljetus, ruokailu) kotitalouksille aiheuttamien kustannusten tarkastelu jätettäisiin raportoinnin ulkopuolelle. Ryhmä piti ehdotusta hyvänä.

5 (9) Keskustelussa todettiin, että jatkossa olisi keskityttävä kehittämään oppilaitosten tukitoimintokustannusten mittausta ja niiden erottelua opetuksesta aiheutuvista kustannuksista ja tämä olisi priorisoitava kotitalouksien koulutusmenojen arvioinnin edelle. Kotitalouksien koulutusmenojen raportoinnin kehittämiseksi suunnitellusta kyselystä luovuttiin. Koulutuksen taloutta käsittelevän alatyöryhmän jatkokehittämiskohteiksi määriteltiin yksityisten yritysten koulutusmenojen (lähinnä oppisopimuskoulutuksesta aiheutuvat kustannukset) raportoinnin kehittäminen, ammatillisen koulutuksen kustannusten raportointi, opetuksen kustannusten erottelu tukitoiminto- ja tutkimusmenoista, korkea-asteen menojen raportoinnin vertailukelpoisuuden kehittäminen ja mahdollisesti tarve erotella kansainvälisesti liikkuvien opiskelijoiden kustannukset kotimaisista opiskelijoista. Koulutuksen tuotokset ja tehokkuus Ryhmässä keskusteltiin koulutuksen tehokkuusindikaattorien tuottamisesta Education at a Glance julkaisuun. Aikaisemmissa keskusteluissa oli todettu ja myös Suomi oli pitänyt tärkeänä, että indikaattorissa pitäisi ottaa huomioon useita eri pohjaindikaattoreita, jotta tehokkuuden käsite ei olisi liian kapea-alainen. Ryhmä päätyi siihen, että mahdollisessa tehokkuusindikaattorissa voitaisiin käyttää koulutuskustannusten suhdetta PISA-oppimissaavutustutkimuksen tuloksiin ja tulosten hajontaan (ottaen myös huomioon eri tekijöiden kuten sosioekonomisen taustan, BKT:n per asukas ja yksityisen koulutuspanostuksen vaikutuksen PISA-tuloksiin), PISA:ssa heikosti suoriutuvien oppilaiden määrään (alle taitotaso 1), keskiasteen tutkinnonsuorittaneiden osuuteen, korkea-asteen läpäisyyn ja opintojen kestoon suhteessa teoreettiseen koulutusohjelmien kestoon. Ryhmä kuitenkin vastusti vain yhden tehokkuusindikaattorin muodostamista kuvaamaan koko koulutusjärjestelmän toimintaa. Ryhmä toivoi ja myös Suomi erityisesti painotti sitä, että tehokkuusindikaattori olisi syytä laskea erikseen eri kansainvälisen koulutusluokituksen ISCED:in asteille, koska koulutuksen luonne eri koulutusasteilla poikkeaa huomattavasti toisistaan. Ryhmä suositteli myös, että mikäli OECD:n talousdirektoraatin tuottama koulutuksen tehokkuusindikaattori tullaan päivittämään niin sen taustalla olevien laskelmien ja datan läpinäkyvyyttä pitäisi parantaa ja siinä käytetyistä menetelmistä pitäisi suorittaa ulkopuolinen arviointi. Alatyöryhmän jatkotyön keskeisenä tavoitteena on muodostaa selkeä käsitteellinen viitekehys sille mitä koulutuksen tehokkuusmittauksen datan ja indikaattorien tulee sisältää ja mitata. Kansainvälinen opiskelijaliikkuvuus Ryhmä keskusteli kansainvälisen opiskelijaliikkuvuuden käsitteistön kehittämisestä. Kansainvälisen opiskelijaliikkuvuuden mittaamista varten on edelleenkin kaksi eri käsitettä: aikaisempi koulutusmaa ja pysyvä asuinmaa. Osa maista raportoi tiedot toisen käsitteen mukaan, osa toisen ja osa maista ei pysty raportoimaan tietoja lainkaan. Ryhmä totesi tilanteen ja kävi keskustelua käsitteistön selkiyttämiseksi. Näyttää siltä, että osa maista katsoo, että aikaisempi koulutusmaa mittaa paremmin kansainvälistä opiskelijaliikkuvuutta ja osa maista taas, että pysyvä asuinmaa mittaa heidän järjestelmässään paremmin opintojen takia maahan saapuvia henkilöitä.

6 Opiskelijakohtaisiin kustannuksiin vaikuttavat tekijät (9) Kansainvälisen opiskelijaliikkuvuuden mittaamisesta tehdään maille kysely, jolla pyritään kartoittamaan miten maat tällä hetkellä raportoivat tietoja ja miten käsitteistöä olisi syytä tarkentaa. Käsitteistön selkiyttäminen vaatii vielä jatkotyötä ja esim. monet erityiskysymykset kuten lyhytaikaiset vaihtoopiskelijat, ulkomaan campukset, etäopiskelu, maahan palanneet opiskelijat ja rajan yli opiskelevat opiskelijat vaativat vielä tarkentamista. Raportoitujen tietojen vertailukelpoisuutta on myös selvitettävä tarkemmin. OECD:n Etienne Albiser esitteli selvitystä, jossa oli tarkasteltu eri tekijöiden vaikutusta opiskelijakohtaisiin kustannuksiin ISCED-koulutusasteella 3 (keskiasteen koulutus). Tarkastelussa huomioon otettavia tekijöitä olivat esim. BKT per asukas, koulutusmenot suhteessa BKT:hen, nuorten ikäluokkien suhteellinen osuus väestöstä, opetustuntien määrä, opettajien palkkaus ja koulutukseen osallistumisen yleisyys. Tekninen ryhmä piti selvitystä hyvänä ja selvänä edistysaskeleena verrattuna aikaisempiin vastaaviin tarkasteluihin. Selvitys tai osia siitä tullaan julkaisemaan Education at a Glance 2008:ssa. Tekninen ryhmä toivoi kuitenkin, että tarkastelujen taustalla olevat laskelmat ja tarkasteluista tehtävät johtopäätökset olisivat mahdollisimman läpinäkyviä ja selkeitä. Selvitystä jatkovalmistelemaan perustetaan muutaman kiinnostuneen maan ryhmä. Ryhmän tehtävänä on mm. varmistaa selvityksen taustalla olevien muuttujien ja datan mahdollisimman hyvä vertailukelpoisuus ja relevanttius kustannusvaihtelujen selittävänä tekijänä. Ryhmän olisi myös selvitettävä mahdollisuus aikasarjatietojen tuottamiseen aiheesta. Korkea-asteen opiskelun aloittamista ja tutkinnonsuorittamista kuvaavat indikaattorit OECD:n Eric Charbonnier ja Corinne Heckmann esittelivät korkea-asteen opiskelun aloittamisen ja tutkinnonsuorittamisen mittaamiseen liittyviä metodologisia käsitteitä ja laskentatapoja. Mailla näyttäisi joiltain osin olevan vaikeuksia raportoida tutkinnonsuorittamisen odotusarvojen laskennassa tarvittavia nettotutkinnonsuorittaneiden määriä (ensi kertaa tietyn koulutusasteen tutkinnon suorittavat). Jos nettotutkinnon suorittaneiden määriä ei voida raportoida luotettavasti tutkinnonsuorittamisen odotusarvoista voi muodostua liian korkeita. OECD lähettää maille kyselyn aiheesta. Kyselyllä selvitetään miten maat pystyvät raportoimaan nettotutkinnonsuorittaneita tällä hetkellä. Nettotutkinnonsuorittaneiden määrittelyjä UOE-manuaalissa tullaan myös parantamaan ja selkiyttämään. OECD totesi myös, että mikäli kansainvälisesti liikkuvien opiskelijoiden mukaan ottaminen tutkinnonsuorittaneiden indikaattoriin vääristää huomattavasti indikaattorituloksia, tämän ryhmän mahdollisesta poisjättämisestä maan indikaattoritarkastelusta on keskusteltava kahdenvälisesti OECD:n kanssa. Liikkuvien opiskelijoiden tutkinnonsuorittaminen ja opintojen läpäisy poikkeaa monissa maissa huomattavasti kotimaisten opiskelijoiden vastaavasta. Lisäksi kokouksessa todettiin, että tutkinnonsuorittaneiden suhteuttaminen koko väestön ikäluokittaiseen tarkasteluun on parempi ja tarkempi tutkinnonsuorittamisen odotusarvojen laskentatapa kuin suorittaneiden suhteuttaminen vain tyypilliseen valmistuneiden ikäluokkaan.

7 (9) ISCED-luokituksen muutokset ja muutostarpeet OECD:n Michael Davidson kertoi, että Unescon yleiskokous oli kokoontunut lokakuussa ja päättänyt aloittaa ISCED-luokituksen uudistamisen niin että päivitetty luokitus voitaisiin hyväksyä Unescon yleiskokouksessa vuonna Kansainväliset järjestöt aloittavat uudistuksen valmistelun yhteistyössä pienryhmässä, jossa on myös maiden edustajia. Työn etenemistä seurataan ja sitä valmistellaan myös OECD:n ja Eurostatin koulutustilastotyöryhmissä. Davidson kertoi myös, että OECD, UIS ja Eurostat olivat pitäneet marraskuun lopulla kokouksen koskien ISCED-luokituksen soveltamista. Kokouksessa oli määritelty useita luokituksen käytön vertailukelpoisuuden kehittämiskohteita, joita on selvitettävä tarkemmin jatkossa. Lontoon kokouksessa tekninen ryhmä keskusteli ISCED:in soveltamisen ongelmakohdista kolmessa työryhmässä. Käsitellyt aiheet olivat: ISCEDaste 3:n (keskiaste) lisäluokitusten käyttö, ISCED-aste 3:n 3C-kategorian pitkien ja lyhyiden koulutusten erottelu ja korkea-asteen koulutusten jako ryhmiin 5A ja 5B. Keskusteluissa todettiin, että koulutusohjelmien luokittamisen keskeisin kriteeri on koulutusohjelman sisältö. Näin esim. ISCED 3 -asteen lisäluokitusten (koulutuksen sijoittumistavoite/destination ja suuntautuminen/orientation) luokittamisessa opiskelijoiden käyttäytyminen esim. jatkoopintojen suhteen voi olla vain toissijainen luokittelukriteeri. ISCED 3:n lisäluokitusten todettiin poikkeavan toisistaan eli ne kuvaavat eri dimensioita, toinen sitä mihin jatko-opintoihin koulutus valmistaa (sijoittumistavoite) ja toinen sitä onko koulutus yleissivistävää vai ammatillista (suuntautuminen). ISCED 3C lyhyt/pitkä koulutus -luokittelun soveltamisella voi olla hyvin suuri vaikutus esim. väestön koulutusrakennetietoihin pohjautuvaan väestön koulutustason kuvaukseen, joten luokittelun vertailukelpoinen käyttö on erittäin tärkeää. Esim. Eurostatin väestön koulutusrakennetiedoissa alle 2 vuoden kestoiset 3C -koulutukset luokitellaan ISCED 3C lyhyiksi koulutuksiksi ja niitä ei katsota ISCED 3 -asteen suorituksiksi. Koulutuksen kestoa pidettiin hyvänä luokittelukriteerinä ISCED 3C lyhyiden koulutusten erottelemiseksi. Keskusteluissa kiinnitettiin huomiota siihen, että luokittelun soveltamisessa voi olla eroja maiden välillä johtuen erilaisten tilastolähteiden käytöstä. Korkea-asteen koulutusten jaottelusta ryhmiin 5A ja 5B todettiin, että luokittelussa on eroja maiden välillä. Maille ei ole esim. täysin selvää pitäisikö kaikki Bachelor-tutkinnot luokittaa ryhmään 5A vai ei. Ryhmä 5A käsittää vähintään kolmevuotiset koulutukset, jotka valmistavat korkean vaativuustason ammatteihin tai tutkijakoulutukseen. Ryhmä 5B taas käsittää alle kolmevuotisen korkea-asteen ammatillisesti suuntautuneen koulutuksen. Keskustelussa todettiin, että 5A ja 5B -jaottelun tekemiselle tarvitaan parempaa ja selkeämpää ohjeistusta ja luokittelun vertailukelpoisuutta on kehitettävä. Kansainväliset järjestöt totesivat, että mikäli maat haluavat muuttaa nykyisiä koulutusohjelmiensa ISCED-luokitteluja, maiden on ensin otettava yhteyttä Unescoon, OECD:hen ja Eurostatiin ja konsultoitava näitä ennen kuin muutoksia tehdään.

8 Korkea-asteen opiskelijoiden sosioekonomista taustaa kuvaava indikaattori Korkea-asteen läpäisyindikaattori (9) OECD:n Eric Charbonnier esitteli eri maissa tehtyjä selvityksiä korkeaasteen opiskelijoiden sosioekonomisesta taustasta. Monilla mailla on aiheesta yksityiskohtaisia kansallisia selvityksiä ja tietoja. Aiheesta kaivattaisiin kuitenkin vertailukelpoista kansainvälistä tietoa. Euroopan komissio on parhaillaan selvittämässä onko maista kerättävissä aiheesta tietoja, joita voitaisiin käyttää kansainvälisen indikaattorin muodostamiseen. Tekninen ryhmä piti korkea-asteen opiskelijoiden sosioekonomista taustaa kuvaavan kansainvälisesti vertailukelpoisen indikaattorin muodostamista tärkeänä prioriteettihankkeena, jonka valmistelu voisi sisältyä uuden INES Working Partyn työohjelmaan. OECD:n Eric Charbonnier esitteli erityistiedonkeruuta, jolla oli kerätty tiedot korkea-asteen läpäisyä kuvaavaa indikaattoria varten. Maiden, jotka eivät vielä olleet toimittaneet tietoja toivottiin tekevän niin tammikuun loppuun mennessä. Suomi on jo vastannut kyselyyn. OECD totesi, että läpäisyindikaattorin tietojen preferoitu tuottamismenetelmä on ns. true cohort -metodiin perustuva tarkastelu, jossa tiettyä opiskelijaryhmää seurataan koko opintojen ajan, jotta nähdään kuinka suuri osa aloittaneista todella valmistuu tietyn ajan kuluessa. Tämän mahdollistavat erityistutkimukset tai henkilöpohjaisiin rekistereihin pohjautuva data. Joistakin maista esitettävät tiedot on muodostettu kuitenkin ns. cross section - metodiin perustuen. Tässä metodissa opintojen läpäisy arvioidaan yhden vuoden poikkileikkaustilanteen mukaisesti. Nyt kerätyistä läpäisytiedoista muodostetaan indikaattori Education at a Glance julkaisuun. Jakelu: OPM Karjalainen, Lehikoinen, Mäenpää, Halonen, Kangaspunta, Heinonen, Sirén, Saarinen, Korhonen, Ahola, Rajanen, Tornberg, Väisänen, Ertola Koulutus- ja tiedepolitiikan osasto: Yleissivistävän koulutuksen yksikkö, Ammatillisen koulutuksen yksikkö, Korkeakoulu- ja tiedeyksikkö, Aikuiskoulutuksen tulosalue, Esikunta; Kansainvälisten asiain sihteeristö, Hallinto-osasto OPH Tilastokeskus OECD:n Suomen edustusto Lankinen, Laukkanen, Kyrö, Lappalainen Jeskanen-Sundström, Tarkoma, Kousa, Blomqvist, TiimiFoorumi Kokkala Ulkoasianministeriön kirjaamo Kokouksessa käsiteltyjen OECD-asiakirjojen asiakirjatunnukset: EDU/INES/TG/A(2007)2/REV1 EDU/INES/TG/M(2007)1 EDU/INES/TG/(2007)15 EDU/INES/TG/(2007)16 EDU/INES/TG/(2007)16/ANN1 EDU/INES/TG/(2007)17 EDU/INES/TG/(2007)17/ANN1 EDU/INES/TG/(2007)18 EDU/INES/TG/(2007)19

9 (9) EDU/INES/TG/(2007)20 EDU/INES/TG/(2007)21 EDU/INES/TG/(2007)22 EDU/INES/TG/(2007)23 EDU/INES/TG/(2007)24 EDU/INES/TG/(2007)25 EDU/INES/TG/(2007)26 EDU/INES/TG/(2007)27 EDU/INES/TG/(2007)28