Plantaarifaskiitti, jalkapohjan

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Plantaarifaskiitti, jalkapohjan"

Transkriptio

1 4725 Katsausartikkeli Plantaarifaskiitti ja sen hoito OLIVER MICHELSSON PEKKA PAAVOLAINEN LEENA KAUPPILA SEPPO SANTAVIRTA YRJÖ KONTTINEN Plantaarifaskiitti on yleisin jalan kiputila, joten sen laadukkaaseen hoitoon on syytä perehtyä. Hoito on ensisijaisesti konservatiivinen, ja sitä on jatkettava pitkään, ennen kuin operatiivista hoitoa aletaan harkita. Suomessa plantaarifaskiitin hoidossa tulehduskipulääkkeiden, kortikosteroidien ja pohjallisten rinnalla ei käytetä riittävästi muualla tehokkaiksi todettuja venytysharjoituksia, yölastoja ja immobilisaatiota. Plantaarifaskiitti, jalkapohjan kalvojänteen kiinnitysalueen tulehdus (inflammaatio), on yleisin kantapään kiputila (1). Jopa 40 %:lla väestöstä on jalkavaivoja, ja jalan alueelta on löytynyt yli erilaista vaivaa, häiriötä tai epänormaalia tilaa (2). Yhdysvalloissa yli 2 miljoonaa ihmistä saa vuosittain hoitoa plantaarifaskiittiin (3). Tämän kipuoireyhtymän etiologia on edelleen avoin. Suurin osa plantaarifaskiittipotilaista hyötyy merkittävästi konservatiivisesta hoidosta (1,3,4,5, 6,7,8). Usein kuitenkin potilas lähetetään kirurgin vastaanotolle leikkausarvioon edes yrittämättä tehokkaimpia konservatiivisia hoitomuotoja tai suhteellisen lyhyen konservatiivisen hoidon jälkeen. ETIOLOGIA Plantaarifaskiitti on miehillä yleisempi kuin naisilla. Se on myös tavallista yleisempi ammateissa, joissa joutuu seisomaan ja kävelemään paljon, sekä ylipainoisilla. Jalkapohjan kalvojänne koostuu kolmesta osasta, mediaali-, keski- ja lateraalialueesta. Se kiinnittyy kantaluun (calcaneus) etummaiseen ulokkeeseen (tuberositas). Kantaluun kohdalta kalvojänteen säikeet ovat pitkittäin, laajentuen ja haaroittuen lähemmäksi varpaita edetessä. Jalkapohjan kalvojänteen tulehduksen (tendinoosin) synnystä on esitetty erilaisia teorioita. Eniten kannatusta saaneen teorian mukaan inflammaatio syntyy toistuvasta mikrotraumasta ja tästä on seurauksena kantapääkipu (kuva 1). Luupiikkiä (subcalcaneal spur) on pidetty enemmänkin seurauksena kuin kivun varsinaisena syynä. Luupiikki on luultavasti tulehtuneen insertiitin vuoksi muodostunutta uudisluuta. Noin 50 %:lla kantapään kipupotilaista ei ole radiologisesti havaittavaa luupiikkiä (1,9). Luupiikki esiintyy noin 15 %:lla oireettomista aikuisista (1,8). Lisäksi on muistettava, että tämä luupiikki suuntautuu jalkapohjan kalvojänteen suuntaisesti eikä siten voi toimia minään nastana jalkapohjassa. Kantaluun periosteaalinen inflammaatio on yksi syntyteorioista. Myös ns. rasvapatjan surkastumista ja seronegatiivista artriittia on epäilty taudinaiheuttajiksi, vaikka ne ovat Mikrotrauma, ylirasitus, entesopatia (spondylartropatia) Jalkapohjan kalvojänteen jänteen ja kiinnityskohdan alkava degeneraatio Joustavuus vähenee Luukalvon ja kiinnityskohdan lisääntynyt venyttyminen ja rasitus Luukalvo ja kalvojänne ärtyy Plantaarifaskiitti Kuva 1. Muokattu vuokaavio Tountasin ja Fornasierin ehdottamasta patomekanismista, joka johtaa jalkapohjan kalvojänteen tulehduksen syntyyn (26).

2 4726 S UOMEN L ÄÄKÄRILEHTI 46/2000 VSK 55 lähinnä erotusdiagnooseja. Erään teorian mukaan syy olisi hermopinne, joko keskimmäisen kantaluun hermon (calcaneus medialis) tai ulomman plantaarihermon (plantaris lateralis) abductor digiti minimi -lihakseen lähtevän hermohaaran pinne (kuva 2). Mitään yleistä konsensusta etiologiasta ei ole. Plantaarifaskiittia esiintyy myös urheilijoilla etenkin pitkän matkan juoksijoilla liikarasituksen seurauksena. Laukaisevan tekijän johdosta (esim. mikrotrauma, rasitus) plantaarifaskia degeneroituu, sen joustavuus vähenee ja siten lisääntyy kiinnityskohdan veto ja rasitus. Myös ylipainoisuuteen voi liittyä plantaarifaskiitti. Venytyksessä (esim. liikeellelähtö aamuisin) jänteeseen voi syntyä myös pieniä repeämiä, pingoittuneen jänteen aiheuttama kiinnityskohdan venytysrasitus suurenee ja luukalvo sekä kiinnityskohta ärtyvät, ja seurauksena on plantaarifaskiitti (kuva 1). Oman ryhmänsä muodostaa inflammatorinen plantaarifaskiitti, joka on yksi entesopatian ilmentymä (enthesis kr. laittaa sisään). Entesopatiaa liittyy Reiterin tautiin, psoriaasiartropatiaan, selkärankareumaan, krooniseen seronegatiivisen enteroartropatiaan ja moniin muihin seronegatiivisiin spondylartropatioihin, A. tibialis posterior N. calcaneus medialis N. plantaris lateralis (hermohaara m. abductor digiti minimi -lihakseen N. plantaris lateralis Kuva 2. Mediaalisuunnasta katsottu sivukuva, josta näkyy hermojen ja hermohaarojen kulku suhteessa jalkapohjan kalvojänteeseen ja sen kiinnityskohtaan. Suomen Lääkärilehti mutta vain harvoin nivelreumaan (10,11). Entesopatiaa saattaa esiintyä missä tahansa jänteen, lihaskalvon tai nivelsiteen luukiinnityksessä. Tunnetuimmat inflammatorisen entesopatian muodot lienevät akillestendiniitti ja nikaman välilevyjen annulus fibrosuksen, ydintä ympäröivän syyrustoisen kehän, tulehduksen ja luutumisen pohjalta syntyvät syndesmofyytit ja bamburanka. Entesopatiat alkavat tulehduksellisilla pehmytosamuutoksilla, mutta kroonistuessaan johtavat usein myös osteofyytin tai syndesmofyytin eli tässä tapauksessa luupiikin kehittymiseen. Näille taudeille on ominaista, tulehduksen ja kudostuhon ohella taipumus uudisluun muodostukseen. Potilaalla on yleensä artriitti, joko mono- tai oligoartriitti, mutta artriitti voi olla myös usean nivelen tulehdus. Niveltulehduksen ja entesopatian lisäksi esiintyy myös ekstra-artikulaarisia oireita, varsinkin silmän suonikalvon tulehdusta (uveiittia) ja sidekalvon tulehdusta (konjunktiviittia) sekä erilaisia ihottumia, kuten keratoderma blennorragiaa, psoriasista ja muita ihomuutoksia. Näin ollen plantaarifaskiitti, esiintyessään tällaisella potilaalla, on tunnistettavissa osaksi reumatautia. Nämä potilaat ovat useimmiten reumatologin hoidossa ja nämä muodostavat vain pienen osan kaikista plantaarifaskiittia potevista (10,12). DIAGNOSTIIKKA Plantaarifaskiitin diagnoosi on yleensä kliininen. Anamneesi on olennainen osa diagnoosia. Jalkapohjan kalvojänteen tulehduksen kipu on yleensä syvä pakottava särky keskellä kantapäätä. Kävely, juokseminen, seisominen tai muu kantapään rasittaminen pahentaa kipua. Lepo helpottaa kipua. Lisäksi kipu on usein pahinta liikkeelle lähtiessä ja etenkin aamuisin. Kipu voi helpottua hetkittäisesti liikkeellelähdön jälkeen, mutta pahenee taas rasituksessa. Lääkärin kannattaa aktiivisesti kysellä reumaattisiin sairauksiin viittaavia oireita, sillä potilaat eivät usein osaa itse yhdistää esimerkiksi selkä- tai nivelkipuaan jalkapohjan kipuun (12). Seronegatiivista spondylartropatiaa sairastavat olisi tärkeää löytää joukosta ja ohjata tarvittaessa asianmukaiseen hoitoon. Ulkoisesti jalassa ei ole yleensä havaittavissa turvotusta tai muuta poikkeavaa. Turvotus viittaa rasitusmurtumaan (12) tai johonkin muuhun diagnoosiin, joten siihen liittyvä kipu vaatii lisäselvityksiä. Palpoiden kipukohta on jalkapohjan kalvojänteen proksimaalisessa insertiossa, keskellä kantapäätä. Parhaiten kipukohdan saa palpoiduksi, kun samalla venyttää kalvojännettä nilkan ja varpaiden ollessa dorsifleksiossa. Kipukohta voi joskus sijaita myös hieman mediaalisesti keskikohdasta kohti abductor hallucis -lihaksen kiinnityskohtaa tai distaalisemmin jalkapohjanjänteessä (12). Erotusdiagnooseina on muistettava myös infektio, kasvain, hermovauriot, ns. rasvapatjan surkastuminen, iskemia tai rasitusmurtuma. Jalkaterän hermovauriota on epäilty yleiseksi syyksi jalkaterän kivulle, vaikka näytöt vielä puuttuvat (2). TUTKIMUKSET Yleensä diagnoosi perustuu anamneesiin ja kliiniseen tutkimukseen (tyypillinen palpoitava kipukohta), kantatyyny suojaa altapäin tulevaa kuormitusta vastaan ja kipumaksimi on usein palpoitavissa mediaalisuunnasta. Tutkimuksilla lähinnä suljetaan pois muita syitä. Infektiota epäiltäessä on syytä tutkia CRP ja perusverenkuva. Röntgentutkimus

3 4727 on aiheellinen rasitusmurtuman tai kasvaimen poissulkemiseksi, mikäli jalkapohjassa on turvotusta ilman selvää syytä. ENMG-tutkimuksella voidaan selvittää mahdollinen hermopinne kuten tarsaalitunnelioireyhtymä, mutta myös plantaarifaskiittiinkin liittyy usein distaalinen hermopinne. Plantaarifaskiitti aiheuttaa aktiivivaiheessa kaikututkimuksessa, luustokartassa ja magneettikuvauksessa näkyviä muutoksia. Nämä laajemmat radiologiset tutkimukset ovat kuitenkin harvoin tarpeellisia ja luonteeltaan epäspesifisiä. Seronegatiivisen spodyloartropatian diagnosoimiseksi ei ole olemassa yksiselitteisiä laboratoriotutkimuksia, mutta HLA-B27:n esiintyvyys selkärankareumapotilailla on 95 %, kun suomalaisessa väestössä esiintyvyys on 14,5 %. Perustutkimuksiin Geppertin ja Mizelin mukaan kuuluvat mm. lasko, täydellinen verenkuva ja reumatekijä (14). Tällöinkään plantaarifaskiitin diagnostiikassa laajemmat tutkimukset eivät juuri koskaan ole tarpeen. Myöhäisvaiheessa vuosien oireiden jälkeen myös spondylartropatiapotilaille kehittyy luupiikki, mutta se enää harvoin vaivaa potilasta. Kuva 3. Jalkapohjan kalvojänteen venytysharjoituksia. Harjoituksia suositellaan tehtäväksi aamuin illoin noin 10 minuutin ajan. Suomen Lääkärilehti HOITO Konservatiiviset hoidot voidaan jakaa karkeasti kolmeen ryhmään: 1) kipua ja tulehdusta vähentävät hoidot, 2) kudosrasituksen vähentäminen ja 3) lihasvoiman ja kudosten joustavuuden ylläpito. Hoitokeinoina ovat iskua vaimentavat pohjalliset kuten silikonityynyt, kenkien muutokset, venytykset, fysikaalinen hoito, nonsteroidaaliset tulehduskipulääkkeet (NSAID), yölastat, immobilisaatio ja kortikosteroidi-injektiot kipualueelle. Immobilisaation ja teippauksen on todettu olevan selvästi tehokkaampi hoito tavallisessa plantaarifaskiitissa kuin NSAID-lääkkeet, kortikosteroidi-injektiot tai pohjalliset (15,16). Nilkan pitämistä dorsifleksiossa ja näin plantaarifaskian venyttämistä öisin pidetään tehokkaana keinona (7,17,18). Hoito on sitä tehokkaampaa, mitä nopeammin oireiden alusta se aloitetaan. Tavanomaisen plantaarifaskiitin ensisijainen hoito on tukeva kenkä ja hyvät silikonista valmistetut pohjalliset sekä venytysharjoitukset Kuva 4. Nilkan dorsifleksiossa pitävä yöllä käytettävä tehdasvalmisteinen ortoosi (hinnat mk). kahdesti päivässä 10 minuutin ajan (kuva 3) (3,13). Kivun lievittämiseksi voidaan aloittaa NSAID-lääkitys. Ylimääräisen rasituksen välttäminen vähentää kantapään ärsytystä. Yölastaa tai ortoosia kannattaa käyttää ainakin 4 viikkoa (+ 4 viikkoa tarvittaessa), etenkin mikäli kipu on pahinta aamuisin (18). Yölasta pitää plantaarifaskian yön ajan venytettynä ja estää kalvojänteen kiristymisen; näin ehkäistään seuraavana päivänä pinkeän kontraktoituneen luukalvon ja lihaksen kiinnityskohdan rasitus ja venytys (kuva 4). Mikäli nämä hoidot eivät riitä, on jalan immobilisointi 4 8 viikon ajaksi esimerkiksi ortoosin avulla aiheellinen. Lisäksi voi asentaa keskeltä reiällisen ja mediaalisesti kevennetyn paksun pehmeän pohjallisen vähentämään kantapään rasitusta. Myös muokattavasta lasikuitukipsistä (Soft Cast) voidaan kiinnitystarroin rakentaa tarvittaessa poistettava nilkan immobilisoiva lyhyt saapas ja sen sisälle yksilöllisesti muotoiltu kipukohdan rasitusta keventävä pohjallinen. Hoitoa jatketaan tarpeen mukaan immobilisaation jälkeen yölastalla ja venytysharjoituksilla. Puudutuksen kanssa annettavat kortikosteroidi-injektiot on myös hoitovaihtoehto, vaikkakin ortoosihoidon tulokset ovat paremmat (15,16). NSAID-lääkkeitä voidaan

4 4728 S UOMEN L ÄÄKÄRILEHTI 46/2000 VSK 55 A B C Kuva 5. Erilaisia ihoviiltoja plantaarifaskiitin operatiivisessa hoidossa. A. Klassinen de Vriesin viilto antaa hyvän näkyvyyden faskian vapautukseen sekä tarvittaessa kantaluun piikin poistoon. B. Kaareva viilto plantaarisen aponeuroosin vapauttamiseksi. C. Pitkittäinen viilto mahdollistaa proksimaalisen hermon vapautuksen. jos piikki on erittäin suuri ja sen epäillään aiheuttavan oireet (21,22). Endoskooppiseen faskian vapautukseen liittyy lisääntynyt komplikaatioriski. Kuitenkin lupaavia tuloksia raportoitiin Barretin tutkimuksessa, jossa leikattiin 652 potilasta endoskooppisesti ja näistä 97 % sai apua kipuihinsa, mutta 53 (8 %) potilaalla oli leikkauskomplikaatioita, yhteensä 62 komplikaatiota (22). Myös vähemmän komplikaatiota aiheuttavasta invasiivisesta perkutaanisesta faskiotomiasta on raportoitu lupaavia tuloksia (24). Kumpikin menetelmä voi tulevaisuudessa olla varteenotettava. yhdistää edellä mainittuihin hoitoihin joko kuurinomaisesti tai kivun mukaan. Plantaarifaskiitti on yleisempi pronaatioon taipuvassa jalkaterässä, jossa pitkittäiskaari on laskeutunut. Tällöin pitkittäiskaarta tukeva pohjallinen korottaa pitkittäiskaarta ja saattaa jopa ärsyttää faskiaa. Kantakorotus on tällöin suositeltava hoito korkokengät ovat siis kerrankin suositeltavia. Yleensä oikein toteutettu konservatiivinen hoito tuottaa hyvän tuloksen ja operatiivista hoitoa kannattaa harkita aikaisintaan vuoden kestäneen ja epäonnistuneen konservatiivisen hoidon jälkeen. Inflammatorinen, reumatauteihin liittyvä entesopatia vaatii usein konservatiivisen hoidon lisäksi kortikosteroidi-injektiot paikallisesti tulehduskipukohtaan sekä NSAID-lääkityksen (9). NSAID-lääkkeillä on usein dramaattinen vaikutus tautiin (14). Tällaisessa tapauksessahan plantaarifaskiitti on osa laajempaa oirekompleksia, joka jo usein vaatii antireumaattista tai immunosuppressiivista hoitoa tavanomaista reumatologista hoitokäytäntöä noudattaen. Ortooseista ja immobilisaatiosta ei ole todettu olevan hyötyä spondylartropatiapotilaille, mutta kengän pehmustamisesta ja pohjallisista on todettu olevan hyvä teho (9). Potilasta kannattaa kehottaa välttämään kantapään rasitusta ja hankkimaan kunnolliset uudet kengät (14). Lisäksi jäähoidot ja venytysharjoitukset ovat suositeltavia hoitoja (14). Mikäli näistä keinoista ei ole apua, voi yölastan lisätä hoitoihin 6 viikon jälkeen (14). Spondylartropatiapotilaat hyötyvät merkittävästi hoidosta (17), mutta operatiivista hoitoa tulee välttää (9). OPERATIIVINEN HOITO Operatiivisena hoitona on kirjallisuudessa esitetty useita toimenpiteitä (1,19,20,21,22,23,24), mm. kaikkien pehmytkudosten vapautus kantaluun etureunasta, calcaneaalisen tai plantaarisen hermohaaran vapautus tai katkaisu, kantaluun osteotomia, kantaluun mediaalisen etukyhmyn poisto tai reikien poraaminen kantaluuhun (fenestraatio) (21). Klassisessa de Vriesin kuvaamassa menetelmässä tehdään jalkapohjan suuntainen viilto kantapään mediaalipuolelle (kuva 5A), preparoidaan kalvojänteen tyven mediaaliosa ja poistetaan noin 1 cm:n pituinen kappale faskiasta. Jotkut käyttävät pientä pitkittäistä mediaalista ihoviiltoa (kuva 5B). Toimenpide voidaan rajoittaa vain faskian vapautukseen kantaluusta. Mikäli samanaikaisesti tehdään hermon vapautus, kannattaa käyttää pitkittäistä mediaalista viiltoa (kuvapaneeli 5C). Baxterin (21,22) kuvaamassa tekniikassa halkaistaan aluksi abductor hallucis -lihaksen faskia ja annetaan näin tilaa alla olevalle lateraaliselle plantaarihermon haaralle. Lisäksi poistetaan aina pala mediaalisesta plantaarifaskiasta ja tarvittaessa luupiikki. De Vries suositteli aikanaan koko kalvojänteen kiinnityskohdan vapautusta ja luupiikin poistoa. Nykyään Baxter ja Shon suosittelevat vain kalvojänteen mediaalikolmanneksen avaamista. Koko jalkapohjan kalvojänteen avaus voi lisätä jalan lateraalipuolen kuormitusta ja aiheuttaa nivelkipuja kantaluun ja kuutioluun väliseen niveleen (calcaneocuboid joint) tai distaalisiin jalkateräniveliin eli Lisfrancin niveliin (midtarsal joints). Luupiikin poistoa suositellaan vain, YHTEENVETO Plantaarifaskiitti on yleinen ja potilaalle varsin paljon harmia aiheuttava vaiva. Esimerkiksi Yhdysvalloissa Brigham and Women s Hospitalissa (Harvard University, Boston) olivat jo vuonna 1996 yleisenä hoitokäytäntönä kenkä ja pohjalliset, venytysharjoitukset, yölasta (nilkka dorsifleksiossa) ja immobilisaatio. Näitä hoitokeinoja emme ole Suomessa nähneet käytettävän ainakaan avohoidon puolella. Ruotsissa sen sijaan yölasta on yleisessä käytössä. Suomessa potilaita useimmiten on hoidettu NSAID-lääkkeillä, kortikosteroidi-injektioilla, pohjallisilla tai kantapäänkorotuksella. Kirjallisuuden valossa tehokkaimmat hoidot ovat kuitenkin immobilisaatio, venytykset, yölasta ja hyvät pohjalliset sekä jalkineet. Näihin voi yhdistää perinteiset NSAID-lääkkeet ja kortikosteroidi-injektiot. Inflammatoriseen entesopatiaan liittyvässä plantaarifaskiitissa anti-inflammatorinen lääkitys (NSAID) ja tarvittaessa myös kortikosteroidi-injektiot ovat keskeinen osa hoitoa. Mitään yleistä hoito-ohjelmaa ei ole, vaan hoito annetaan aina yksilöllisesti potilaan mahdollisuuksien, oireiden ja tarpeen mukaan. Minkään konservatiivisen hoidon ei kuitenkaan ole vielä pystytty kiistattomasti osoittamaan yksinään olevan selvästi muita tehokkaampi (25). Kaikkia hoitokeinoja kannattaa käyttää. Hoitavien lääkärien on syytä paneutua konservatiivisen hoidon toteutuksessa laatuun ja yksityiskohtiin. Operatiivinen hoito, varsin hyvistä tuloksista huolimatta, tulee vain harvoin kyseeseen ja edellyttää riittävän pitkään toteutetun konservatiivisen hoidon jakson.

5 4729 KIRJALLISUUTTA 1 Sammarco JG, Helfrey RB. Surgical treatment of plantar fasciitis. Foot and Ankle Int 1996;17: Lehtinen I, Hurme M, Koskivuo I. Jalkaterän ja nilkan hermoperäiset kiputilat, Suom Lääkäril 2000;55: Pfeffer G, Bachetti P, Deland J ym. Comparison of custom and prefabricated orthoses in the initial treatment of proximal plantar fasciitis. Foot and Ankle 1999;20: Baxter, DE, Pleffer GB, Thiggen M. Chronic heel pain: treatment rationale, Orthop Clin North Am 1989;20: Davis PF, Severud E, Baxter DE. Painful heel syndrome: Results of nonoperative treatment. Foot and Ankle Int : Karr SD. Subcalcaneal heel pain. Orthop Clin North Am 1996;25: Mizel MS, Marymont JV, Trepman E. Treatment of plantar fasciitis with a night splint and shoe modification consisting of a steel shank and anterior rocker bottom. Foot Ankle Int 1996;17: Wolgin M, Cook C, Graham C, Mauldin D. Conservative treatment of plantar heel pain: Long term followup. Foot Ankle Int 1994;15: Tanz SS. Heel Pain. Clin Orthop 1963;28: Turlik MA. Seronegative artritis as a cause of heel pain. Clin Pod Med Surg 1990;7: Gerster JC, Vischer TL, Bennani A, Fallet GH. The painful heel. Comperative study in rheumatoid artritis, ankylosing spondylitis, Reiter s syndrome and generalized osteoartritis. Ann Rheum Dis 1977;36: Lehman JA. Enthesitis, artritis, and heel pain. J Amer Pod Med Association 1999;89: Tisdel CL, Donley BG, Sferra JJ. Diagnosing and treating plantas fasciitis: A conservative approach to plantar heel pain. Cleveland Clin J Med 1999;66: Geppert MJ, Mizel MS. Management of heel pain in the inflammatory artritides. Clin Orthop and Rel Res 1998;349: Lynch DM, Goforth WP, Martin JE, Odom RD, Presece CK, Kotter MW. Conservative treatment of Plantar Fasciitis. A Prostective Study. J Amer Pod Med Association 1998;88: Gill LH. Plantar Fascitis: Diagnosis and conservative management. J Am Acad Orthopaed Surg 1997; Batt ME, Tanji JL, Sattum N; Plantar Fasciitis: A prostective randomized clinical trial of tension night split. Clin J Sport Med 1996;6: Powell M, Post WR, Keener PT, Wearden S. Effective treatment on chronic plantar fasciitis with dorsiflexion night splints: a crossover prostective randomized outcome study. Foot Ankle Int 1998;19: Schepsis AA, Leach RE, Gorzyca J. Plantar fascitis. Etiology, treatment, surgical results and review litterature. Clin Orthop 1991;226: Tountas AA, Fornasier VL. Operative treatment of subcalcaneal pain. Clin Ortop 1996;332: Campbell s Operative Orthopaedics, 9th edition. Mosby-Year Book Inc Barrett SL, Day SV, Pignetti TT, Robinson LB. Endoscopic plantar fasciotomy: a multi-surgeon prostective analysis of 652 cases. J of Foot ank Ankle Surg 1995;34: Bordelon RL. Heel pain. Surgery of Foot and Ankle, 6th edition. St Louis: Mosby-Year Book 1993;2: Benton-Weil W, Borelli AH, Weil LS Jr, Weil LS Sr. Percutaneus plantar fasciotomy: a minimally invasive procedure for recalcitrant plantar fasciitis. J Foot and Ankle Surg 1998;37: Cornwall MW, McPoil TG. Plantar fasciitis: etiology and treatment. J Ortop and Sport Phys Ther 1999;29: Tountas AA, Fornasier VL. Operative treatment on subcalcaneal pain. Clin Orthop and Rel Res 1996;332: Kirjoittajat OLIVER MICHELSSON LL Helsingin yliopisto, biolääketieteen laitos, anatomian osasto Jorvin sairaala, kirurginen yksikkö sähköposti: PEKKA PAAVOLAINEN dosentti, ylilääkäri Jorvin sairaala, kirurginen yksikkö LEENA KAUPPILA LKT, ylilääkäri Jorvin sairaala, fysiatria SEPPO SANTAVIRTA professori, ylilääkäri HUS, Töölön sairaala YRJÖ KONTTINEN professori, ylilääkäri, HUS, Kirurginen sairaala, suulääketieteen osasto Helsingin yliopisto, hammaslääketieteen laitokset, Helsingin yliopisto, biolääketieteen laitos, anatomian osasto

Jalkapohjan kalvojänteen rappeuman hoito

Jalkapohjan kalvojänteen rappeuman hoito Mira Kaikkonen, Antti Joukainen ja Janne Sahlman KATSAUS kalvojänteen rappeuman hoito Kantapään alueen kipua aiheuttavista tiloista yleisin on jalkapohjan kalvojänteen rappeuma. Vaivaa kutsutaan yleisesti

Lisätiedot

TIETOA REUMATAUDEISTA. Selkärankareuma

TIETOA REUMATAUDEISTA. Selkärankareuma TIETOA REUMATAUDEISTA 1 Selkärankareuma Selkärankareuma (muita nimiä Bechterewin tauti, spondyloarthritis ankylopoetica) on reumasairaus joka nimensä mukaisesti aiheuttaa oireita ja tulehdusta selkärangassa.

Lisätiedot

Monialainen kipuklinikkatoiminta

Monialainen kipuklinikkatoiminta Monialainen kipuklinikkatoiminta HYKS:n Kipuklinikan toiminta Kipuklinikan toiminnan tavoitteet Tutkituissa kroonisissa kiputiloissa tyydyttävä kivunhallinta mahdollisuuksien rajoissa, ensisijaisesti näyttöön

Lisätiedot

Nuoren urheilijan alaraajan rasitus vammat. Panu Hirvinen, Ortopedi

Nuoren urheilijan alaraajan rasitus vammat. Panu Hirvinen, Ortopedi Nuoren urheilijan alaraajan rasitus vammat Panu Hirvinen, Ortopedi Varhaisen kasvuiän apofysiitit Apo = kärki Fyysi = liitos; kasvupiste Iitti = höpölöpö LUUN KASVUPISTE, JOHON JÄNNE KIINNITTYY Ainoastaan

Lisätiedot

GloboTec Comfort on laaja pohjallisvalikoima. Se käsittää yli 300 tuotetta tyytyväisten. Tässä pohjallisoppaassa esitellään mm.

GloboTec Comfort on laaja pohjallisvalikoima. Se käsittää yli 300 tuotetta tyytyväisten. Tässä pohjallisoppaassa esitellään mm. POHAJALLISOPAS SISÄLLYS Globotec Comfort, johdanto Sivu 2 Globotec Comfort, jalkapallopohjallinen Sivu 3 Globotec Comfort, Lange Sivu 4 Globotec Comfort, Trötta Fötter Sivu 5 Globotec Comfort, avokaspohjallinen

Lisätiedot

HAMMAS- JA PURENTAPERÄISET KIVUT 26.5.2016 PROTETIIKAN JA PURENTAFYSIOLOGIAN EHL SHEILA NIEMI

HAMMAS- JA PURENTAPERÄISET KIVUT 26.5.2016 PROTETIIKAN JA PURENTAFYSIOLOGIAN EHL SHEILA NIEMI HAMMAS- JA PURENTAPERÄISET KIVUT 26.5.2016 PROTETIIKAN JA PURENTAFYSIOLOGIAN EHL SHEILA NIEMI TMD Purentaelimistön toimintahäiriöt (temporomandibular disorders, TMD) on yhteisnimitys leukanivelten, puremalihasten,

Lisätiedot

Bledsoen PFS-plantaarifaskiittituki

Bledsoen PFS-plantaarifaskiittituki Bledsoen PFS-plantaarifaskiittituki Käyttöohje Indikaatiot: Bledsoen PFS -plantaarifaskiittituki auttaa vähentämään lievän tai keskivaikean plantaarifaskiitin aiheuttamaa kipua ylläpitämällä painetta ja

Lisätiedot

NILKAN JA JALKATERÄN YLEISIMMÄT KIPUTILAT YLEISLÄÄKÄRIPÄIVÄT 27.11.2014

NILKAN JA JALKATERÄN YLEISIMMÄT KIPUTILAT YLEISLÄÄKÄRIPÄIVÄT 27.11.2014 NILKAN JA JALKATERÄN YLEISIMMÄT KIPUTILAT YLEISLÄÄKÄRIPÄIVÄT 27.11.2014 Oliver Michelsson DIACOR, JALKAKIRURGI, ORTOPEDI Suomen jalkakirurginen yhdistys ex pj Counsil Member, European Foot and Ankle Association

Lisätiedot

HYGIENIAHOITAJAN ROOLI TOIMENPITEISIIN LIITTYVIEN INFEKTIOIDEN SELVITYKSESSÄ JAANA VATANEN HYGIENIAHOITAJA, HYKS PEIJAS

HYGIENIAHOITAJAN ROOLI TOIMENPITEISIIN LIITTYVIEN INFEKTIOIDEN SELVITYKSESSÄ JAANA VATANEN HYGIENIAHOITAJA, HYKS PEIJAS HYGIENIAHOITAJAN ROOLI TOIMENPITEISIIN LIITTYVIEN INFEKTIOIDEN SELVITYKSESSÄ JAANA VATANEN HYGIENIAHOITAJA, HYKS PEIJAS TOIMENPITEISIIN LIITTYVÄT INFEKTIOT Edeltävä polikliininen toimenpide Edeltävä sairaalahoitojakso

Lisätiedot

Plantaarifaskiitin terapeuttinen harjoittelu

Plantaarifaskiitin terapeuttinen harjoittelu Oona Heiskanen, Noora Niskala, Venla Tahvanainen Plantaarifaskiitin terapeuttinen harjoittelu Asiakkaiden kokemuksia annetuista harjoitteista ja ohjeista Metropolia Ammattikorkeakoulu Fysioterapeutti (AMK)

Lisätiedot

Onko sinulla psoriaasi? Voisiko kysymyksessä olla nivelpsoriaasi?

Onko sinulla psoriaasi? Voisiko kysymyksessä olla nivelpsoriaasi? Onko sinulla psoriaasi? Voisiko kysymyksessä olla nivelpsoriaasi? Sisällysluettelo s. 3 Mikä on nivelpsoriaasi? s. 3 Mitkä ovat nivelpsoriaasin oireet? s. 4 Mitä oireita minun pitäisi tarkkailla? s. 5

Lisätiedot

rosacea Tietoja aikuisten iho-ongelmasta

rosacea Tietoja aikuisten iho-ongelmasta rosacea Tietoja aikuisten iho-ongelmasta ROSACEA. Noin 2 10 prosenttia aikuisväestöstä sairastaa rosaceaa (ruusufinni). Se on krooninen ihosairaus, joka aiheuttaa punoitusta, pieniä näppylöitä ja tulehduksellista

Lisätiedot

Ryhti ja perusliikkuminen lähtökohtana

Ryhti ja perusliikkuminen lähtökohtana Ryhti ja perusliikkuminen lähtökohtana - pystyasennon hahmottaminen ja hallinta - kävely juoksu - kyykky - hyppääminen, heittäminen Juha Koskela Pystyasennon hahmottaminen ja hallinta Motorinen homunculus

Lisätiedot

16.10.2011 HISTORIAA KINESIOTEIPPAUS TEIPIN OMINAISUUKSIA TEIPIN RAJOITUKSET FYSIOLOGISET VAIKUTUKSET

16.10.2011 HISTORIAA KINESIOTEIPPAUS TEIPIN OMINAISUUKSIA TEIPIN RAJOITUKSET FYSIOLOGISET VAIKUTUKSET KINESIOTEIPPAUS HISTORIAA Kinesioteippaus sai alkunsa Japanista 1970 luvulla josta se levisi urheilijoiden kautta Periaate on fiksaation sijasta aktivoida ja näin tukea kudosten paranemisprosessia ja liikemallien

Lisätiedot

VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI FINLANDS SJUKVÅRDSDISTRIKT

VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI FINLANDS SJUKVÅRDSDISTRIKT VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI FINLANDS SJUKVÅRDSDISTRIKT EGENTLIGA Ohjeita peukalon cmc-nivelen luudutusleikkauksesta kuntoutuvalle Tämän ohjeen tarkoituksena on selvittää peukalon cmc-nivelen luudutusleikkaukseen

Lisätiedot

KASVUIKÄISEN SELKÄSAIRAUDET JA TYYPILLISIMMÄT ALARAAJAONGELMAT. OUTI J NYBERG JA LIISA RÄISÄNEN Kemi 7.5.2010

KASVUIKÄISEN SELKÄSAIRAUDET JA TYYPILLISIMMÄT ALARAAJAONGELMAT. OUTI J NYBERG JA LIISA RÄISÄNEN Kemi 7.5.2010 KASVUIKÄISEN SELKÄSAIRAUDET JA TYYPILLISIMMÄT ALARAAJAONGELMAT OUTI J NYBERG JA LIISA RÄISÄNEN Kemi 7.5.2010 Esityksessä käsitellään: selkä ryhtiasiat; skolioosi, kyfoosi, alaraajojen pituusero spondylolyysi

Lisätiedot

Pohjallisopas Bauerfeindin suosituimmat

Pohjallisopas Bauerfeindin suosituimmat Pohjalliset Pohjallisopas Bauerfeindin suosituimmat pohjalliset Sisällys Sport GloboTec comfort, jalkapallopohjallinen 3 GloboTec comfort sports (run, play, walk, golf) 4 Komfort GloboTec comfort, Lange

Lisätiedot

Selkäkipupotilaan diagnostinen selvittely. Jaro Karppinen, professori, OY

Selkäkipupotilaan diagnostinen selvittely. Jaro Karppinen, professori, OY Selkäkipupotilaan diagnostinen selvittely Jaro Karppinen, professori, OY Mistä selkäkipu johtuu? Vakava tai spesifi Vakava tauti Spesifinen tauti välilevytyrä spondylartropatiat traumat ym. Epäspesifi

Lisätiedot

Tukipohjalliset ratkaisu kaikkiin jalkaongelmiin?

Tukipohjalliset ratkaisu kaikkiin jalkaongelmiin? Tukipohjalliset ratkaisu kaikkiin jalkaongelmiin? Seppo Anttila Ortopediaklinikka Ortis, Kuopio Johdanto Tukipohjallisten kritiikitön käyttö on maassamme viime vuosina huolestuttavasti lisääntynyt ja niiden

Lisätiedot

MBT jalkineet ja plantaarifaskiitti

MBT jalkineet ja plantaarifaskiitti Bee Backlund & Sanna Savage MBT jalkineet ja plantaarifaskiitti Toimintakyvyn muutokset neljän viikon käyttöinterventiossa Metropolia Ammattikorkeakoulu Fysioterapeutti (AMK) Fysioterapia Opinnäytetyö

Lisätiedot

KIVUNLIEVITYS: AC+H-HOITO OLI PAREMPI KUIN AC-HOITO

KIVUNLIEVITYS: AC+H-HOITO OLI PAREMPI KUIN AC-HOITO KIVUNLIEVITYS: AC+H-HOITO OLI PAREMPI KUIN AC-HOITO SYNVISC + asianmukainen hoito -ryhmässä WOMAC-kipupisteet pienenivät 12 kk kohdalla 38 %, kun taas pelkän asianmukaisen hoidon ryhmässä luku oli 13 %.

Lisätiedot

Selkärangan natiivikuvausindikaatiot VSKKssa alkaen 1.9.2015 1,2 tekijä: Roberto Blanco

Selkärangan natiivikuvausindikaatiot VSKKssa alkaen 1.9.2015 1,2 tekijä: Roberto Blanco tiedottaa 20/2015 17.8.2015 Selkärangan natiivikuvausindikaatiot VSKKssa alkaen 1.9.2015 1,2 tekijä: Roberto Blanco hyväksyjä: Roberto Blanco pvm: 17.8.2015 Ohje tilaajille ja kuvausyksiköille Selkärangan

Lisätiedot

MITEN SUOMALAISET HOITAVAT KIPUJAAN Riitta Ahonen, professori Kuopion yliopisto, sosiaalifarmasian laitos

MITEN SUOMALAISET HOITAVAT KIPUJAAN Riitta Ahonen, professori Kuopion yliopisto, sosiaalifarmasian laitos MITEN SUOMALAISET HOITAVAT KIPUJAAN Riitta Ahonen, professori Kuopion yliopisto, sosiaalifarmasian laitos Miten yleistä kipu on? Mitä kipuja suomalaiset kokevat? Miten suomalaiset hoitavat kipujaan? Käytetäänkö

Lisätiedot

Polven nivelrikon hoitaminen alkaa jalasta

Polven nivelrikon hoitaminen alkaa jalasta Polven nivelrikon hoitaminen alkaa jalasta Agilium Freestep Agilium Freestep Ottobock 1 Uutta ajattelua Tuore lähestymistapa hoitoon Nivelrikko on maailman yleisin aikuisten nivelsairaus. Väestön ikääntymisen

Lisätiedot

Selkärankareuman hoito. Riitta Tuompo 31.3.2012

Selkärankareuman hoito. Riitta Tuompo 31.3.2012 Selkärankareuman hoito Riitta Tuompo 31.3.2012 Sidonnaisuudet Osallistunut kotimaisiin ja ulkomaisiin koulutuksiin yrityksen tuella (Abbott, BMS, MSD, Mundipharma, Pfizer, Roche, UCB) Luentopalkkioita

Lisätiedot

Postoperatiivisen i peroneushermovaurion hoitokäytännöistä Suomen endoproteesihoitajat ry. Tietoja ja ajatuksia tekonivelpotilaan hoidosta 19.- 21.4.2007 Katri Patteri fysioterapeutti Tekonivelsairaala

Lisätiedot

Nilkan ja jalkaterän liike- ja toimintahäiriöt

Nilkan ja jalkaterän liike- ja toimintahäiriöt Nilkan ja jalkaterän liike- ja toimintahäiriöt Toiminnallisten harjoitteiden opas Jere Järvinen & Tero Roos Lahden ammattikorkeakoulu Fysioterapian koulutusohjelma 2012 SISÄLLYS 1 NILKAN JA JALKATERÄN

Lisätiedot

Selkälähete: uusi sähköinen työkalu. Jaro Karppinen, professori, OY

Selkälähete: uusi sähköinen työkalu. Jaro Karppinen, professori, OY Selkälähete: uusi sähköinen työkalu Jaro Karppinen, professori, OY Selkäpotilaan anamneesi Oire (tai oireet) joka tuo potilaan vastaanotolle Kivun voimakkuus Kivun sijainti Yökipu/leposärky? Mikä pahentaa

Lisätiedot

Olkapään sairauksien kuntoutus

Olkapään sairauksien kuntoutus Hyvinvointia työstä Olkapään sairauksien kuntoutus Esa-Pekka Takala Dos., ylilääkäri 16.2.2016 Työterveyslaitos E-P Takala:Olkapään sairauksien kuntous www.ttl.fi 2 Esa-Pekka Takala Sidonnaisuudet LKT,

Lisätiedot

Tehty yhteistyönä tri Jan Torssanderin kanssa. Läkarhuset Björkhagen, Ruotsi.

Tehty yhteistyönä tri Jan Torssanderin kanssa. Läkarhuset Björkhagen, Ruotsi. idslofi04.12/06.2 Tehty yhteistyönä tri Jan Torssanderin kanssa. Läkarhuset Björkhagen, Ruotsi. Galderma Nordic AB. Box 15028, S-167 15 Bromma. Sweden Tel +46 8 564 355 40, Fax +46 8 564 355 49. www.galdermanordic.com

Lisätiedot

Kehitysiän vaikutus harjoitteluun. Nilkan ja polven vammat: säärikyhmy(osgood Schlatterin tauti) polvilumpion alakärki

Kehitysiän vaikutus harjoitteluun. Nilkan ja polven vammat: säärikyhmy(osgood Schlatterin tauti) polvilumpion alakärki Harri Hakkaraisen luento Nuoren jääkiekkoilijan rasitusvammoista Lisäksi tekstiaineistoa on muistakin asiaan liittyvistä valmennustietouden lähteistä Tekstin on koostanut Jouni Lipponen. Perusteet Uusimaalaisilla

Lisätiedot

Jatkuvaa kehitystä jo yli 10 vuoden ajan

Jatkuvaa kehitystä jo yli 10 vuoden ajan ORTOOSIRATKAISUJA RIIPPUNILKAN JA NILKAN INSTABILITEETIN HOITOON Jatkuvaa kehitystä jo yli 10 vuoden ajan 07 08 KIDDIEGAIT Dynaaminen nilkka-jalkaortoosi lapsille ComfortKIT/CoverSole Tarvikkeita 05 BLUEROCKER

Lisätiedot

Reumaklinikan alueellinen koulutuspäivä 01.10.2015 HUS Reumatologian klinikka. Riitta Luosujärvi vastaavaylilääkäri

Reumaklinikan alueellinen koulutuspäivä 01.10.2015 HUS Reumatologian klinikka. Riitta Luosujärvi vastaavaylilääkäri Reumaklinikan alueellinen koulutuspäivä 01.10.2015 HUS Reumatologian klinikka Riitta Luosujärvi vastaavaylilääkäri Yhteistä reumasairauksille Puhkeamista vaikea ennustaa Taustalla geneettisiä ja ympäristötekijöitä

Lisätiedot

Rehband Arch Indicator Art nr. 646M49

Rehband Arch Indicator Art nr. 646M49 TECH INSOLES Rehbandin pohjalliskonsepti Tech Insole sisältää 6 erilaista pohjallista, jotka täydentävät nykyistä valikoimaamme. Tech Insole antaa erinomaisen tuen ja iskunvaimennuksen riippumatta jalkaan

Lisätiedot

Hoitavan yksikön näkökulmaa lastenreuman kuntoutukseen 30.8.10. Paula Vähäsalo Lastenreumatologi OYS, Lasten ja nuorten klinikka

Hoitavan yksikön näkökulmaa lastenreuman kuntoutukseen 30.8.10. Paula Vähäsalo Lastenreumatologi OYS, Lasten ja nuorten klinikka Hoitavan yksikön näkökulmaa lastenreuman kuntoutukseen 30.8.10 Paula Vähäsalo Lastenreumatologi OYS, Lasten ja nuorten klinikka Lastenreuma Määritelmä ja luokittelu Yleisyys Lastenreuman erityispiirteet

Lisätiedot

Keuhkoahtaumataudin monet kasvot

Keuhkoahtaumataudin monet kasvot Keuhkoahtaumataudin monet kasvot Alueellinen koulutus 21.4.2016 eval Henrik Söderström / TYKS Lähde: Google Lähde: Google Lähde: Google Lähde: Google Keuhkoahtaumatauti, mikä se on? Määritelmä (Käypä

Lisätiedot

Bakteerimeningiitti tänään. Tuomas Nieminen 23.9.2015

Bakteerimeningiitti tänään. Tuomas Nieminen 23.9.2015 Bakteerimeningiitti tänään Tuomas Nieminen 23.9.2015 Meningiitti Lukinkalvon, pehmytkalvon (pia mater) ja selkäydinnesteen inflammaatio/infektio; likvorissa valkosolujen ylimäärä Tulehdus leviää subaraknoidaalisessa

Lisätiedot

Kolmoishermosärky eli Trigeminusneuralgia

Kolmoishermosärky eli Trigeminusneuralgia Kolmoishermosärky eli Trigeminusneuralgia Kolmoishermo eli nervus trigeminus on kasvojen alueen kolmihaarainen tuntohermo. Kummallakin puolen kasvoja on oma kolmoishermo. Kolmoishermosärky on tämän hermon

Lisätiedot

SOPIVIA RAUHALLISEN VAIHEEN LIIKUNTALAJEJA

SOPIVIA RAUHALLISEN VAIHEEN LIIKUNTALAJEJA liiketaitoa ja tasapainoa sekä ylläpitää valmiutta selvitä omatoimisesti ja henkistä kuntoa. Rentoutuminen on yksi liikunnan hyödyistä. Niveltulehduksen sijainti vaikuttaa lajin valintaan myös sairauden

Lisätiedot

IAP:n lasiseminaari 14.11.2008 Tapaus 9. Paula Kujala, PSHP

IAP:n lasiseminaari 14.11.2008 Tapaus 9. Paula Kujala, PSHP IAP:n lasiseminaari 14.11.2008 Tapaus 9. Paula Kujala, PSHP Esitiedot Yli 70 v. mies. PSA normaali 1.4. Nopeasti alkaneet virtsavaivat ja kystoskopiassa koko prostaattinen uretra ahtautunut tuumorinomaisesti.

Lisätiedot

Suoliston alueen interventioradiologiaa

Suoliston alueen interventioradiologiaa Suoliston alueen interventioradiologiaa Erkki Kaukanen, radiologi, KYS rtg Toimenpideradiologia = endovasculaariset tekniikat akuutti ja krooninen suoliston iskemia visceraalialueen aneurysmat suoliston

Lisätiedot

Jalkateräkirurgian haasteet. Mikko Hautamäki Ortopedian ja traumatologian el Jalkaterä ja Reumakirurgian yksikkö HUS, Peijaksen sairaala

Jalkateräkirurgian haasteet. Mikko Hautamäki Ortopedian ja traumatologian el Jalkaterä ja Reumakirurgian yksikkö HUS, Peijaksen sairaala Jalkateräkirurgian haasteet Mikko Hautamäki Ortopedian ja traumatologian el Jalkaterä ja Reumakirurgian yksikkö HUS, Peijaksen sairaala Jalkaterän tavallisimmat vaivat Jalkaterä - rakenne ja biomekaniikkaa

Lisätiedot

Jännebalansointi lihasaitiosyndrooman jälkeen

Jännebalansointi lihasaitiosyndrooman jälkeen Jännebalansointi lihasaitiosyndrooman jälkeen Heikki-Jussi Laine TAYS An overlooked or inadequately treated compartment syndrome at the lower extremity results in muscle necrosis and contracture, which

Lisätiedot

KEHITTYVÄN NUOREN RASITUSVAMMAT

KEHITTYVÄN NUOREN RASITUSVAMMAT KEHITTYVÄN NUOREN RASITUSVAMMAT TF klubi Hämeenlinnan Raatihuone 23.10.2010 Jouni Heikkilä Ortopedian dosentti Mehiläinen Turku ja Hämeenlinna Yleistä Lasten osallistuminen organisoituun kilpaurheiluun

Lisätiedot

TIETOA HUULIHERPEKSESTÄ

TIETOA HUULIHERPEKSESTÄ TIETOA HUULIHERPEKSESTÄ MEDIVIR LEHDISTÖMATERIAALI Lisätietoja: Tuovi Kukkola, Cocomms Oy, puh. 050 346 2019, tuovi.kukkola@cocomms.com Lehdistökuvia voi ladata osoitteesta www.mynewsdesk.com/se/pressroom/medivir

Lisätiedot

Päänsärky, purenta ja TMD. 26.5.2016 Taru Kukkula Oikomishoidon erikoishammaslääkäri Porin perusturva, Suun terveydenhuolto

Päänsärky, purenta ja TMD. 26.5.2016 Taru Kukkula Oikomishoidon erikoishammaslääkäri Porin perusturva, Suun terveydenhuolto Päänsärky, purenta ja TMD 26.5.2016 Taru Kukkula Oikomishoidon erikoishammaslääkäri Porin perusturva, Suun terveydenhuolto Etiologia Epäselvä, monitekijäinen Useita etiologialtaan ja patologialtaan erilaisia

Lisätiedot

Residuan diagnostiikka ja hoito. GKS 27.09.2012 Sari Silventoinen

Residuan diagnostiikka ja hoito. GKS 27.09.2012 Sari Silventoinen Residuan diagnostiikka ja hoito GKS 27.09.2012 Sari Silventoinen Aiheita O Synnytyksen jälkeinen O Mitä jos istukasta puuttuu pala? O Keskeytyksen ja keskenmenon lääkkeellisen hoidon jälkeinen residua

Lisätiedot

MITEN POTILAAN KUVAAMAT OIREET LIITTYVÄT TEKONIVELKOMPLIKAATIOIHIN

MITEN POTILAAN KUVAAMAT OIREET LIITTYVÄT TEKONIVELKOMPLIKAATIOIHIN MITEN POTILAAN KUVAAMAT OIREET LIITTYVÄT TEKONIVELKOMPLIKAATIOIHIN Kokemukseen pohjautuvaa tietoa tarkoitettu fysioterapeuteille, jotka suorittavat t määräaikaistarkastuksia ä i k t k i tekonivelpotilaille

Lisätiedot

DIABEETTISEN JALKAHAAVAN PAIKALLISHOIDOT. Jalkaterapeutti Anna-Leena Tapio TYKS, sisätautien klinikka

DIABEETTISEN JALKAHAAVAN PAIKALLISHOIDOT. Jalkaterapeutti Anna-Leena Tapio TYKS, sisätautien klinikka DIABEETTISEN JALKAHAAVAN PAIKALLISHOIDOT Jalkaterapeutti Anna-Leena Tapio TYKS, sisätautien klinikka Esityksen sisältö Riskiluokitus ja sen tekeminen Miten jalkahaavoja voi ennaltaehkäistä? Miten diabeetikon

Lisätiedot

Kroonisen alavatsakivun urologiset syyt LT Jukka Sairanen, urologian klinikka, Vatsakeskus HYKS

Kroonisen alavatsakivun urologiset syyt LT Jukka Sairanen, urologian klinikka, Vatsakeskus HYKS Kroonisen alavatsakivun urologiset syyt LT Jukka Sairanen, urologian klinikka, Vatsakeskus HYKS GKS KOULUTUSPÄIVÄT Biomedicum, Helsinki 24.- 25.9.2015 Sidonnaisuudet viimeisen 2 vuoden ajalta Luennoitsija

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 6/2010 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 4.5.2010

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 6/2010 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 4.5.2010 HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 6/2010 1 117 LAUSUNTO KORVATULEHDUSTEN HOITOA KOSKEVASTA VALTUUSTOALOITTEESTA Terke 2010-575 Esityslistan asia TJA/8 TJA Terveyslautakunta päätti antaa aloitteesta seuraavan,

Lisätiedot

Kehonhuoltoa FoamRollerilla

Kehonhuoltoa FoamRollerilla Kehonhuoltoa FoamRollerilla Foam rollerin käyttö on yksinkertaista. Rulla asetetaan lattialle ja lihasryhmiä hierotaan sen päällä omaa kehonpainoa apuna käyttäen. Rullauksen tarkoituksena on hieroa Faskioita

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä 29.1.2015. www.ttl.fi. E-P Takala: Olkapään jännevaivojen kuntoutus 1

Hyvinvointia työstä 29.1.2015. www.ttl.fi. E-P Takala: Olkapään jännevaivojen kuntoutus 1 Hyvinvointia työstä 29.1.2015 E-P Takala: Olkapään jännevaivojen kuntoutus 1 Olkapään jännevaivojen kuntoutus Esa-Pekka Takala, ylilääkäri, Dos. E-P Takala: Olkapään jännevaivojen kuntoutus 29.1.2015 2

Lisätiedot

Potilasohje liike- ja liikuntaharjoitteluun polvi- ja lonkkanivelrikossa

Potilasohje liike- ja liikuntaharjoitteluun polvi- ja lonkkanivelrikossa Potilasohje liike- ja liikuntaharjoitteluun polvi- ja lonkkanivelrikossa Hilkka Virtapohja ja Jari Arokoski Lisätietoa 19.2.2007 Nivelrikon seurauksena lihasvoima heikkenee ja nivel jäykistyy. Nivelrikkopotilaiden

Lisätiedot

Laparoskooppinen kirurgia lastenkirurgin näkökulma. Antti Koivusalo Lastenklinikka HUS, Helsinki

Laparoskooppinen kirurgia lastenkirurgin näkökulma. Antti Koivusalo Lastenklinikka HUS, Helsinki Laparoskooppinen kirurgia lastenkirurgin näkökulma Antti Koivusalo Lastenklinikka HUS, Helsinki Lasten ja aikuisten laparoskopian ja torakoskopian eroja Vatsaontelon / rintaontelon pieni tilavuus pienet

Lisätiedot

KUNTOUTUS POLVIVAMMAN JÄLKEEN. 2.3.2015 Fysioterapeutti Anne Hietanen Asiantuntijapalvelut, artroprosessi TYKS

KUNTOUTUS POLVIVAMMAN JÄLKEEN. 2.3.2015 Fysioterapeutti Anne Hietanen Asiantuntijapalvelut, artroprosessi TYKS KUNTOUTUS POLVIVAMMAN JÄLKEEN 2.3.2015 Fysioterapeutti Anne Hietanen Asiantuntijapalvelut, artroprosessi TYKS s83.6 distorsio genu S83.0 luxatio patellae? S83.2 ruptura menisci? S83.3 nivelruston repeämä?

Lisätiedot

IKÄÄNTYNEIDEN JALKOJEN OMAHOITO JA JALKATERVEYS KOTIHOIDOSSA

IKÄÄNTYNEIDEN JALKOJEN OMAHOITO JA JALKATERVEYS KOTIHOIDOSSA IKÄÄNTYNEIDEN JALKOJEN OMAHOITO JA JALKATERVEYS KOTIHOIDOSSA Minna Stolt TtT, jalkaterapeutti (AMK), yliopisto-opettaja Hoitotieteen laitos, Turun yliopisto Vanhustyön vastuunkantajat -kongressi 15.-16.5.2014

Lisätiedot

Sh, Endoproteesihoitaja Hanna Metsämäki TYKS, Kirurginen sairaala

Sh, Endoproteesihoitaja Hanna Metsämäki TYKS, Kirurginen sairaala Sh, Endoproteesihoitaja Hanna Metsämäki TYKS, Kirurginen sairaala POTILAAN VALMISTAUTUMISEN TULEE ALKAA VIIMEISTÄÄN KUN LÄHETE TYKSIIN TEHDÄÄN Kaikki konservatiiviset keinot käytetty Potilaalle annetaan

Lisätiedot

KLASSISEN BALETIN TEKNIIKKA JA RASITUSVAMMAT JALAN JA NILKAN ALUEELLA

KLASSISEN BALETIN TEKNIIKKA JA RASITUSVAMMAT JALAN JA NILKAN ALUEELLA KLASSISEN BALETIN TEKNIIKKA JA RASITUSVAMMAT JALAN JA NILKAN ALUEELLA Anu Sinisalo Opinnäytetyö Elokuu 2009 Fysioterapian koulutusohjelma Pirkanmaan ammattikorkeakoulu 2 TIIVISTELMÄ Pirkanmaan ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

Patellaongelmat polven tekonivelleikkauksen yhteydessä

Patellaongelmat polven tekonivelleikkauksen yhteydessä !! Patellaongelmat polven tekonivelleikkauksen yhteydessä Dosentti Timo Puolakka Apulaisylilääkäri Ortopedian ja traumatologian erikoislääkäri Tekonivelsairaala Coxa Sidonnaisuudet Tutkimusrahoitusta:

Lisätiedot

Sisällys. Hartiaseudun alue. Löydöksen varmentaminen... 5. Alkusanat...

Sisällys. Hartiaseudun alue. Löydöksen varmentaminen... 5. Alkusanat... V Alkusanat... Muutama sana kirjasta... 1 Kirjan syntyhistoria... 1 Käytännön anatomia -kirjan soveltuvuus... 1 Rakenteiden valinta... 2 Kohderyhmä... 2 Mitä tämä kirja tarjoaa lukijalleen?... 2 Perusteet...

Lisätiedot

Jalan. opas. terveyden. Yksi viidestä tarvitsee jalkaspesialistin

Jalan. opas. terveyden. Yksi viidestä tarvitsee jalkaspesialistin Jalan terveyden opas Yksi viidestä tarvitsee jalkaspesialistin apua Lyhyt historian tunti Alussa Alussa ihminen käveli paljain jaloin epätasaisella alustalla. Sivilisaation kynnyksellä ihminen sulki jalkansa

Lisätiedot

Rasitusvamma Motocrossissa: Motocross-ajajan Kyynärvarsi

Rasitusvamma Motocrossissa: Motocross-ajajan Kyynärvarsi Rasitusvamma Motocrossissa: Motocross-ajajan Kyynärvarsi Alkuperäinen raportti: Patricia Diotto-Gerrard, David Gerrard. 1999. Overuse Injury in Motocross: Motocross riders forearm Suomentanut Tomi Konttinen

Lisätiedot

Akuutti vatsa raskauden aikana. Panu Mentula LT, erikoislääkäri HYKS Vatsaelinkirurgian klinikka

Akuutti vatsa raskauden aikana. Panu Mentula LT, erikoislääkäri HYKS Vatsaelinkirurgian klinikka Akuutti vatsa raskauden aikana Panu Mentula LT, erikoislääkäri HYKS Vatsaelinkirurgian klinikka Akuutti vatsa Äkillisesti alkanut tai voimistuva tunteja tai päiviä kestävä vatsakipu Tila saattaa vaatia

Lisätiedot

Kyynärnivelestä. Pekka Anttila ft OMT 21.03.2014 Oulu. Pan-14

Kyynärnivelestä. Pekka Anttila ft OMT 21.03.2014 Oulu. Pan-14 Kyynärnivelestä Pekka Anttila ft OMT 21.03.2014 Oulu Pan-14 Kyynärnivel 1. Humero-ulnaarinivel Lepoasento: 70º fleksio ja 10º supinaatio. Lukkoasento: Max. ekstensio ja supinaatio. 2. Humero-radiaalinivel

Lisätiedot

Tavallisimmat syyt nivelkipuun lienevät nivelrikko. Tulehtunut nivel. Näin tutkin. Kliininen tutkimus

Tavallisimmat syyt nivelkipuun lienevät nivelrikko. Tulehtunut nivel. Näin tutkin. Kliininen tutkimus Näin tutkin Riitta Luosujärvi tuntuu pehmeän jähmeältä. Nivelreumassa tulehtuneen nivelen ihon väri on normaali, septisessä artriitissa ja kihdissä iho punoittaa. Nivelturvotukseen liittyy usein nivelen

Lisätiedot

Vagifem 10 mikrog emätinpuikko, tabletti estrogeenin puutteesta aiheutuvien paikallisten vaihdevuosioireiden hoitoon

Vagifem 10 mikrog emätinpuikko, tabletti estrogeenin puutteesta aiheutuvien paikallisten vaihdevuosioireiden hoitoon Vagifem 10 mikrog emätinpuikko, tabletti estrogeenin puutteesta aiheutuvien paikallisten vaihdevuosioireiden hoitoon 10µg 17ß-estradiol Tämä opas sisältää tietoa Vagifem -valmisteesta, joka on tarkoitettu

Lisätiedot

Lonkan nivelrikko. Potilasohje. www.eksote.fi

Lonkan nivelrikko. Potilasohje. www.eksote.fi Lonkan nivelrikko Potilasohje www.eksote.fi Sisällys Hyvä nivelrikko-oireinen... 3 Nivelrikon vaikutuksia... 3 Tietoa nivelrikosta ja harjoittelun vaikutuksista... 4 Mitä nivelrikko on... 4 Harjoittelulla

Lisätiedot

Timo Rauhala ja Joni Vuorenmaa KEVYTJALKINEIDEN KÄYTÖN VAIKUTUS EPÄMÄÄRÄISIIN KANTASEUDUN KIPUTILOIHIN

Timo Rauhala ja Joni Vuorenmaa KEVYTJALKINEIDEN KÄYTÖN VAIKUTUS EPÄMÄÄRÄISIIN KANTASEUDUN KIPUTILOIHIN Timo Rauhala ja Joni Vuorenmaa KEVYTJALKINEIDEN KÄYTÖN VAIKUTUS EPÄMÄÄRÄISIIN KANTASEUDUN KIPUTILOIHIN Opinnäytetyö Syksy 2014 SeAMK Sosiaali- ja terveysala Fysioterapeutti (AMK)- tutkinto-ohjelma 2 SEINÄJOEN

Lisätiedot

STEROIDI-INJEKTIOT. Trond Iversen Bindal legekontor, 7980 Terråk [trond.iversen@bindal.kommune.no]

STEROIDI-INJEKTIOT. Trond Iversen Bindal legekontor, 7980 Terråk [trond.iversen@bindal.kommune.no] STEROIDI-INJEKTIOT Trond Iversen Bindal legekontor, 7980 Terråk [trond.iversen@bindal.kommune.no] Käännös: OMI-Finland Ry Alkuperäinen julkaisu internetissä: NSAM - Norsk selskap for allmennmedisin. Referansegruppe

Lisätiedot

CASE 1 65-vuotias nainen, jolla puutuu 2-3 sormet ja 4 sormen mediaalireuna oikeasta yläraajasta. Keskikaularangassa ja scapulan angulus inferiorisella alueella särkyä. Lepo helpottaa jonkun verran kipua.

Lisätiedot

Hevosen hengitystiesairaudet klinikkaeläinlääkärin näkökulmasta. Antti Helminen Jokilaaksojen eläinklinikka Ylivieska

Hevosen hengitystiesairaudet klinikkaeläinlääkärin näkökulmasta. Antti Helminen Jokilaaksojen eläinklinikka Ylivieska Hevosen hengitystiesairaudet klinikkaeläinlääkärin näkökulmasta Antti Helminen Jokilaaksojen eläinklinikka Ylivieska Hevosen hengitysteiden anatomiaa Hengitystietautien merkitys hevostaloudelle jalkavaivojen

Lisätiedot

JALKATERÄN VOIMISTELUOHJEET

JALKATERÄN VOIMISTELUOHJEET POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAAN- POTILASOHJE 1 (5) JALKATERÄN VOIMISTELUOHJEET Jalkavoimistelulla voidaan tukea jalkaterän ja varpaiden nivelten ja lihasten toimintoja, sekä ehkäistä että korjata varpaiden

Lisätiedot

Synnytykseen liittyvät neuropatiat äidillä. Juhani V. Partanen Jorvin sairaala Kliinisen neurofysiologian osasto

Synnytykseen liittyvät neuropatiat äidillä. Juhani V. Partanen Jorvin sairaala Kliinisen neurofysiologian osasto Synnytykseen liittyvät neuropatiat äidillä Juhani V. Partanen Jorvin sairaala Kliinisen neurofysiologian osasto Synnytyskomplikaatioiden syitä Hypoteeseja altistumisesta neuropatialle: Vauvan koko ylittää

Lisätiedot

Tekonivelinfektion riskitekijät. Teija Puhto Sis. ja inf. el Infektioiden torjuntayksikkö Operatiivinen tulosalue, OYS

Tekonivelinfektion riskitekijät. Teija Puhto Sis. ja inf. el Infektioiden torjuntayksikkö Operatiivinen tulosalue, OYS Tekonivelinfektion riskitekijät Teija Puhto Sis. ja inf. el Infektioiden torjuntayksikkö Operatiivinen tulosalue, OYS Yleistä Infektion kehittymiseen vaikuttavat monet eri tekijät Riskiin vaikuttaa potilas-,

Lisätiedot

Kyynärpään ja ranteen hoito-opas. Terveystietoa

Kyynärpään ja ranteen hoito-opas. Terveystietoa Kyynärpään ja ranteen hoito-opas Terveystietoa Oy STADA Pharma Ab Salomonkatu 17 B PL 1310, 00101 Helsinki Puh. 0207 416 888 Fax 0207 416 889 Tekijät: Seppo Pehkonen, urheilufysioterapeutti Tytti Nuoramo,

Lisätiedot

ASKELLUSTYYPIN JA ISKUVOIMAN VERTAILU PALJASJALKAISTEN JA KENKIÄ KÄYTTÄVIEN JOUKSIJOIDEN VÄLILLÄ Referaatti tutkimusartikkelista

ASKELLUSTYYPIN JA ISKUVOIMAN VERTAILU PALJASJALKAISTEN JA KENKIÄ KÄYTTÄVIEN JOUKSIJOIDEN VÄLILLÄ Referaatti tutkimusartikkelista ASKELLUSTYYPIN JA ISKUVOIMAN VERTAILU PALJASJALKAISTEN JA KENKIÄ KÄYTTÄVIEN JOUKSIJOIDEN VÄLILLÄ Referaatti tutkimusartikkelista xxxxx xxxxx Kesäkuu 2010 2 Tämä on suomenkielinen lyhennelmä Liebermanin

Lisätiedot

OHJE LÄHETTÄVÄLLE YKSIKÖLLE RADIOLOGIA NATIIVIRÖNTGENTUTKIMUKSET

OHJE LÄHETTÄVÄLLE YKSIKÖLLE RADIOLOGIA NATIIVIRÖNTGENTUTKIMUKSET Sivu 1/5 NATIIVIRÖNTGENTUTKIMUKSET Potilaan ohjaaminen tutkimukseen... 2 Tutkimukset, joista on harvoin hyötyä potilaan hoidon kannalta... 2 Häntäluu... 2 Kallo... 2 Kasvojen luut... 2 Kitarisa... 2 Korva,

Lisätiedot

Polven nivelrikko. Potilasohje. www.eksote.fi

Polven nivelrikko. Potilasohje. www.eksote.fi Polven nivelrikko Potilasohje www.eksote.fi Sisällys Hyvä nivelrikko-oireinen... 3 Nivelrikon vaikutuksia... 3 Tietoa nivelrikosta ja harjoittelun vaikutuksista... 4 Mitä nivelrikko on... 4 Harjoittelulla

Lisätiedot

Käsivarsi- ja hartiaortoosit. www.camp.fi

Käsivarsi- ja hartiaortoosit. www.camp.fi www.camp.fi Kyynär- ja kantapääsuoja Heelbo Elastinen sukka, jonka geelilevy suojaa kyynärpään ihoa ja ehkäisee hankaumien syntymistä. Tuotenro. Väri Koko Mitta Pakkaus 53600 Keltainen Small 15-20 cm Pari

Lisätiedot

Laura Lindholm ja Anne Metsomäki. Poweria potkuun. Ohjatun jalkateräharjoittelun vaikutukset neljän kuukauden intervention jälkeen

Laura Lindholm ja Anne Metsomäki. Poweria potkuun. Ohjatun jalkateräharjoittelun vaikutukset neljän kuukauden intervention jälkeen Laura Lindholm ja Anne Metsomäki Poweria potkuun Ohjatun jalkateräharjoittelun vaikutukset neljän kuukauden intervention jälkeen Opinnäytetyö Syksy 2009 Sosiaali- ja terveysalan yksikkö Fysioterapian koulutusohjelma

Lisätiedot

Emättimen luontaisen bakteerikannan tasapainottamiseen ja ylläpitoon.

Emättimen luontaisen bakteerikannan tasapainottamiseen ja ylläpitoon. Emättimen luontaisen bakteerikannan tasapainottamiseen ja ylläpitoon. C-vitamiini 250 mg, 6 emätinpuikkoa. Apteekista ilman reseptiä. Emättimen bakteeritasapainon häiriö Emättimen bakteeritasapainon häiriö

Lisätiedot

Ortoosijärjestelmä meningomyeloseeless ä. Orthonova Oy PL 107 00390 Helsinki 09-29 664 50 www.orthonova.fi

Ortoosijärjestelmä meningomyeloseeless ä. Orthonova Oy PL 107 00390 Helsinki 09-29 664 50 www.orthonova.fi Ortoosijärjestelmä meningomyeloseeless ä Orthonova Oy PL 107 00390 Helsinki 09-29 664 50 www.orthonova.fi Funktionaalinen jako leesiotason mukaan S3 Lihasten toimintavajaus: -Jalkaterän sisemmät lihakset

Lisätiedot

Tavoitteet. Etiologia ja anatomia Oireet Leikkausindikaatiot Leikkausmenetelmät Komplikaatiot Take Home Message Video. Eila Heiskanen 13.10.

Tavoitteet. Etiologia ja anatomia Oireet Leikkausindikaatiot Leikkausmenetelmät Komplikaatiot Take Home Message Video. Eila Heiskanen 13.10. Tavoitteet Etiologia ja anatomia Oireet Leikkausindikaatiot Leikkausmenetelmät Komplikaatiot Take Home Message Video 1 Anatomiaa Caspar Bartholin nuorempi löysi v. 1677 (Tanska) Bartholinin rauhanen on

Lisätiedot

Autoimmuunitaudit: osa 1

Autoimmuunitaudit: osa 1 Autoimmuunitaudit: osa 1 Autoimmuunitaute tunnetaan yli 80. Ne ovat kroonisia sairauksia, joiden syntymekanismia eli patogeneesiä ei useimmissa tapauksissa ymmärretä. Tautien esiintyvyys vaihtelee maanosien,

Lisätiedot

Bunionette MTP V edellisen pikkuveli

Bunionette MTP V edellisen pikkuveli Bunionette MTP V edellisen pikkuveli Helka Kurikka Kirurginen sairaala, Ortopedian ja traumatologian klinikka ja Paimion sairaala, Reumasairauksien yksikkö, TYKS Bunionette is a common, but rarely symptomatic

Lisätiedot

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Pregabalin Krka 17.2.2015, Versio 1.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot Täydellisyyden vuoksi, viitaten Direktiivin 2001/83 artiklaan 11, hakija varaa mahdollisuuden

Lisätiedot

Lymfadenektomiaan liittyvät komplikaatiot. Jyrki Jalkanen

Lymfadenektomiaan liittyvät komplikaatiot. Jyrki Jalkanen Lymfadenektomiaan liittyvät komplikaatiot GKS 14.10.2011 GKS 14.10.2011 Jyrki Jalkanen Lymfadenektomia gynekologisissa syövissä Vulva-ca nivuset/ (lantio) Cervix-ca lantio/para-aortaalitila Endometrium-ca

Lisätiedot

Footbalance-pohjallisten käytön yhteys liikuntatottumuksiin ja koettuihin kipuihin

Footbalance-pohjallisten käytön yhteys liikuntatottumuksiin ja koettuihin kipuihin Footbalance-pohjallisten käytön yhteys liikuntatottumuksiin ja koettuihin kipuihin Fysioterapian koulutusohjelma, fysioterapeutti Opinnäytetyö 21.12.2007 Jani Hurme Ilkka Tynkkynen HELSINGIN AMMATTIKORKEAKOULU

Lisätiedot

Anna-Maija Koivusalo 16.4.2014. Kivuton sairaala projekti vuonna 2013

Anna-Maija Koivusalo 16.4.2014. Kivuton sairaala projekti vuonna 2013 Anna-Maija Koivusalo 16.4.214 Kivuton sairaala projekti vuonna 213 Kivun arviointi projekti Kivuton sairaala toteutettiin kahdeksannen kerran syksyllä 213 pääosin viikolla 42. Mukana oli niin erikoissairaanhoidon

Lisätiedot

Luuston kasvuhäiri ja liikuntaelinten sairauksia

Luuston kasvuhäiri ja liikuntaelinten sairauksia Luuston kasvuhäiri iriöt t ja muita tuki- ja liikuntaelinten sairauksia Anu Lappalainen Pieneläinsairauksien insairauksien Erikoiseläinl inlääkäri SPL:n kasvattajakurssi 24.2.2006 Termejä dysplasia = kasvuhäiri

Lisätiedot

TERVEYS ALKAA TIEDOSTA NAINEN PIDÄ HUOLTA ITSESTÄSI

TERVEYS ALKAA TIEDOSTA NAINEN PIDÄ HUOLTA ITSESTÄSI TERVEYS ALKAA TIEDOSTA NAINEN PIDÄ HUOLTA ITSESTÄSI 1 RINTAOIREET JA RINTOJEN SEURANTA Jokaisen naisen on syytä pitää huolta rintojensa terveydestä. Rintakuvauksiin tullaan yleensä joko oireettomille tehdyn

Lisätiedot

kaikkea hyvää :) stada.fi Kyynärpään ja ranteen hoito-opas

kaikkea hyvää :) stada.fi Kyynärpään ja ranteen hoito-opas kaikkea hyvää :) stada.fi Kyynärpään ja ranteen hoito-opas Oy STADA Pharma Ab PL 1310, 00101 Helsinki Puh. 0207 416 888 Fax 0207 416 889 www.mobilat.fi Tekijät: Seppo Pehkonen, urheilufysioterapeutti Tytti

Lisätiedot

AMS 700 MS -sarjan Pumpattava penisproteesi

AMS 700 MS -sarjan Pumpattava penisproteesi AMS 700 MS -sarjan Pumpattava penisproteesi Käyttöopas AMS 700 MS sarjan pumpattava penisproteesi 1 AMS 700 MS sarjan pumpattavan penisproteesin käyttö 2-3 Mitä toimenpiteen jälkeen on odotettavissa?..

Lisätiedot

Tekonivelpotilaan leikkausindikaatiot, lonkan tekonivelleikkaukset. Matti Seppänen Ortopedi Lasten ja nuorten aikuisten lonkkakeskus TYKS

Tekonivelpotilaan leikkausindikaatiot, lonkan tekonivelleikkaukset. Matti Seppänen Ortopedi Lasten ja nuorten aikuisten lonkkakeskus TYKS Tekonivelpotilaan leikkausindikaatiot, lonkan tekonivelleikkaukset Matti Seppänen Ortopedi Lasten ja nuorten aikuisten lonkkakeskus TYKS Polvi- ja lonkkanivelrikko Polvi- ja lonkkanivelrikko Suomalaisen

Lisätiedot

NAINEN PIDÄ HUOLTA ITSESTÄSI TERVEYS ALKAA TIEDOSTA

NAINEN PIDÄ HUOLTA ITSESTÄSI TERVEYS ALKAA TIEDOSTA NAINEN PIDÄ HUOLTA ITSESTÄSI TERVEYS ALKAA TIEDOSTA 1 RINTAOIREET JA RINTOJEN SEURANTA Nainen huolehdi rintojesi terveydestä. Rintakuvauksiin tullaan yleensä joko oireettomille tehdyn seulontatutkimuksen

Lisätiedot

Proteesikomplikaatoiden SPECT- ja PET/CT. Jukka Kemppainen

Proteesikomplikaatoiden SPECT- ja PET/CT. Jukka Kemppainen Proteesikomplikaatoiden SPECT- ja PET/CT Jukka Kemppainen Proteesikirurgiasta n. 8% proteesien laitoista on revisioita Näistä 70% tehdään irtoamisen takia Toiseksi tärkein revisioiden syy on tulehdus 1/3

Lisätiedot

CORTIMENT (budesonidi) 26.11.2013, versio 1.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

CORTIMENT (budesonidi) 26.11.2013, versio 1.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO CORTIMENT (budesonidi) 26.11.2013, versio 1.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot VI.2.1 Tietoa sairauden esiintyvyydestä Haavainen paksusuolentulehdus (UC)

Lisätiedot

OPAS ISKIASHERMON FYSIOTERAPEUTTISEEN TUTKIMISEEN

OPAS ISKIASHERMON FYSIOTERAPEUTTISEEN TUTKIMISEEN OPAS ISKIASHERMON FYSIOTERAPEUTTISEEN TUTKIMISEEN Lavonen Arja Pylvänen Maarit 2012 Sisältö Esipuhe... 5 ICF - International Classification of Functioning, Disability and Health... 6 Lääketieteellinen

Lisätiedot

Uusin tieto vahvistaa biologisen reumalääkkeen ja. metotreksaatin yhdistelmähoidon tehokkuuden

Uusin tieto vahvistaa biologisen reumalääkkeen ja. metotreksaatin yhdistelmähoidon tehokkuuden Lehdistötiedote 10.6.2004 (julkaistavissa kello 11.15) Uusin tieto vahvistaa biologisen reumalääkkeen ja metotreksaatin yhdistelmähoidon tehokkuuden Kansainvälisen TEMPO- nivelreumatutkimuksen toisen vuoden

Lisätiedot