Turvallisuustutkimuksen erityispiirteitä

Transkriptio

1 I Kansallisen turvallusuustutkimuksen päivä Paasitorni Kansallisen turvallisuustutkimuksen strategia Juha Martelius, jaoston pj. Turvallisuustutkimuksen erityispiirteitä Uusi tutkimusala Ei perinteistä omistajuutta Ei omia sektoritutkimuslaitoksia Silti huomattava määrä rahoitettua ulkopuolista tutkimusta Keskeisimpien ministeriöiden tutkimushallintojen järjestämisessä haasteita Vaatii verkostojen hallintaa Teollisuuden ja yritysten rooli Akateeminen tutkimus vs. viranomaistarpeet EU:n voimakas rooli (7 PO) sekä komission eri pääosastojen rahoittama tutkimus (esim DG Mare) Jatkossa siviili- ja sotilasturvallisuuden yhä läheisempi kanssakäyminen Homeland, EDA EU Research -suhteet kehittymässä Bottom up vs. top down

2 Matrix 1/3: Threats Aim Target Intl State Disturbances in Law and Order, Terrorism Military Attack, Political Pressure Societal Internal Turmoil Large Scale / EU Crises Crises Human Crime, Accidents Disastres, Catastrophes Natural Disasters Matrix 2/3: Tasks Aim Target Intl State Functioning Judiciary Counter (War against) Terrorism Military Defence Societal Crisis Management Solidarity Clause Crisis Management Human Law and Order, Rescue Protection of Citizens Catastrophe Aid

3 Matrix 3/3: Actors Aim Target Intl State Justice, Police Police, Military, Foreign Service Military Societal Police, Rescue, PPP Rescue, Police, Military, Foreign Service, PPP Military, Police, Foreign Service, Rescue, PPP Human Police, Social, Education, NGOs Rescue, Police, Foreign Service, NGOs Foreign Service, Police, Rescue, NGOs Kansallisen turvallisuustutkimuksen lähtökohdat Kattaa safetyn ja security (laaja-alainen, kokovaltainen) Perustuu VN:n asiakirjoihin (HO, selko, YETT, STO jne.) Toteuttaa myös Euroopan turvallisuusstrategiaa, European Research & Innovation Agenda a, täyttää ESRAB:n (European Research Advisory Board n) asettamia tavoitteita Toimintaympäristön ja turvallisuusympäristön jatkuva muutos Sisäisen ja ulkoisen turvallisuuden rajan hämärtyminen Sotilaallisen ja siviiliyhteistyön kasvava merkitys Vältettävä kaiken turvallistamista Turvallisuustutkimuksen tila Suomessa = pirstaleisuutta ei koordinoitu Tunnistettiin lukuisia tahallisia ja tahattomia riskejä ja uhkia, joissa poikkihallinnollista tutkimustarvetta Sektoritutkimuksesta annetun asetuksen ja valtioneuvoston periaatepäätöksen toteuttaminen

4 Kansallinen turvallisuustutkimusstrategia 1. Yksilölähtöinen turvallisuus Rikollisuuden nykykuva ja muuttuminen Arkipäivän onnettomuudet 2. Yhteiskunnan turvallisuus tulevaisuudessa Yhteiskuntarakenteiden ja arvojen muutokset Terrorismi ja muuttuva rikollisuus Globaalit ilmiöt, kansainvälinen yhteistyö ja turvallisuus Tulevaisuus ja ennakointi 3. Infrastruktuurien haavoittuvaisuus Kriittinen infrastruktuuri Tieto viestintäjärjestelmät 4. Turvallisuuden johtaminen Turvallisuushallinto, turvallisuuden tuottaminen ja viranomaisyhteistyö Tilannekuva Julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyö Turvallisuustutkimuksen tavoitetila Tutkimus on koordinoitua ja vaikuttavaa. Tutkimus tukee turvallisuuteen liittyviä politiikkatoimia ja päätöksentekoa. Tutkimuksen avulla hallinnonalat lisäävät tietopääomaansa ja edistävät yhteiskunnan kokonaisturvallisuutta. Haasteina ovat turvallisuustutkimuksen sekä kysyntäpuolen (viranomaiset) että tarjontapuolen (tutkimus) hajanaisuus sekä koordinointirakenteiden puuttuminen ja resurssien vähäisyys ja hajanaisuus.

5 Turvallisuusjaoston kokoonpano Turvallisuusjaoston puheenjohtajat ja asiantuntijasihteerit puheenjohtaja Juha Martelius, tutkimusjohtaja (PLM) varapuheenjohtaja Veikko Peltonen, suunnittelujohtaja (SM) asiantuntijasihteeri Tiina Ranta-Lassila, ylitarkastaja (SM) asiantuntijasihteeri Terhi Ylitalo, erityisasiantuntija (PLM) VNK:n edustus Jäsenet Kari Möttölä, erikoistutkija (UM) Aarne Kinnunen, neuvotteleva virkamies (OM) Matti Alasalmi, ylitarkastaja (TEM) Merja Söderholm, neuvotteleva virkamies (STM) Pysyvät asiantuntijat Miliza Malmelin, ylitarkastaja (YM) Pauli Pullinen, turvallisuusjohtaja (LVM) Pekka Appelqvist, pääsihteeri (MATINE) Mika Lautanala, teknologiajohtaja (Tekes) Mikko Ylikangas, ohjelmajohtaja (Suomen Akatemia) Turvallisuusjaoston rooli 1. Yhteisen tutkimustoiminnan käynnistäminen Hallinnonalojen yhteisten tietotarpeiden toimeenpano vaikuttavaksi tutkimukseksi. 2. Tutkimushallinnon kehittäminen Viranomaisyhteistyön ja sen muotojen kehittäminen. 3. Tutkimuksen tarjonnan ja kysynnän kohtaamisen edistäminen Ulkopuolisen tutkimustoiminnan hyödyntäminen ja ohjaaminen. 4. Osaamisen kehittäminen ja ylläpito Verkostoyhteistyö korkeakoulujen, tutkimuslaitosten ja yritysten kanssa. 5. Toiminta EU:n 7. puiteohjelman turvallisuustutkimuksen tukiryhmänä Kansallisten kantojen määrittely, End User toiminta.

6 Kansallinen koordinaatio Tutu-jaosto (VNK, UM, OM, SM, PLM, LVM, TEM, SM, YM) PLM & Tekes (EU:n 7. PO) Tekes (Turvallisuus-ohjelma) VTT (Turvallisuustutkimus) MATINE (Sotilaallinen maanpuolustus ja turvallisuustutkimus) PIA (Puolustus- ja turvallisuusteollisuus) Tavoitetilassa sektoritutkimuksen neuvottelukunnan turvallisuusjaosto toimii yhtenä keskeisenä turvallisuustutkimuksen verkostojen koordinoijana ja tukipisteenä, jonka toiminta hyödyttää koko valtioneuvostoa sekä laajan turvallisuustutkimuksen tuottajapuolta. Seventh Framework Programme Research

7 Tavoitteet Parantaa kansalaisten turvallisuutta kehittämällä teknologiaa ja osaamista turvallisuusuhkia vastaan Uhkat: terrorismi, rikollisuus, luonnonkatastrofit ja teolliset onnettomuudet Parantaa Euroopan turvallisuusteollisuuden kilpailukykyä Sekä Varmistaa kehitettävien teknologioiden soveltaminen turvallisuuden hyväksi Innostaa teknologian tarjoajia ja käyttäjiä yhteistyöhön Tuottaa tutkimustuloksia turvallisuuteen liittyvien tiedollisten aukkokohtien vähentämiseksi Puiteohjelman turvallisuusteeman painopistealueet Turvallisuuden painopistealueet ( missions) 1.Kansalaisten turvallisuus 2.Infrastruktuuri ja palvelut 3.Valvonta ja rajaturvallisuus 4.Turvallisuuden palauttaminen kriisitilanteissa Poikkileikkaavat painopistealueet (Cross cutting missions) 5. Turvallisuusjärjestelmien yhteensopivuus 6. Yhteiskunta ja turvallisuus 7. Turvallisuustutkimuksen rakenteet

8 Euroopalainen tavoitetila: lisää yhteistyötä (EU 7PO, EDA, ESA ) Lähde: EDA Bulletin 12/2009 Hallitusohjelma EDA Turvallisuus- ja puolustusteollisuus (ml pk-teollisuus) Yliopistot, Tutkimuslaitokset Ml MPKK Tekes ESA STO HSA VN -koordinointi Tutkimus- ja innovaationeuvosto EU 20 SEKTORITUTKIMUKSEN NEUVOTTELUKUNNAN TURVALLISUUSJAOSTO Suomen Akatemia Selonteko YETT-strategia EU Muut instrumentit EU:n 7. Puiteohjelma: Turvallisuus MATINE NATO VALTIONEUVOSTON SEKTORITUTKIMUS TURVALLISUUS- TUTKIMUS NORDEFCO MNE