Sisäisen turvallisuuden strategia ja sen toimeenpano. Ari Evwaraye, SM

Transkriptio

1 Sisäisen turvallisuuden strategia ja sen toimeenpano Ari Evwaraye, SM

2 I. Mikä sisäisen turvallisuuden strategia? tausta tavoitteet II. Sisäisen turvallisuuden tilanne ja tulevaisuus yleiskatsaus eri turvallisuudet turvallisuuden muutosvoimat 2

3 Mikä sisäisen turvallisuuden strategia? 3

4 Ohjelmista strategiaan sisäisen turvallisuuden verkostoyhteistyötä tehty jo pitkään valtioneuvoston periaatepäätökset sisäisen turvallisuuden ohjelmasta 2004, 2008 ja 2012 pääpaino turvallisuusongelmien ennaltaehkäisyssä ja poikkihallinnollisessa yhteistyössä valtioneuvoston periaatepäätös sisäisen turvallisuuden strategiasta koko yhteiskunnan turvallisuusstrategia ei vain viranomaiset, yhdessä tekeminen edelleen keskeisessä asemassa, kaikki resurssit käyttöön SM vastannut verkostoyhteistyöstä valtakunnallisesti alusta alkaen alueellisella tasolla erilaisia toimijoita, mm. aluehallintovirastot ja järjestöjen alueorganisaatiot, myös yritykset, oppilaitokset paikallistasolla kunnat turvallisuussuunnittelun kautta

5 Sisäisen turvallisuuden tavoite Pääministeri Sipilän hallitusohjelma : Suomi on maailman turvallisin maa asua, yrittää ja tehdä työtä Sisäisen turvallisuuden ja oikeudenhoidon palvelut sekä viranomaisten toimintakyky turvataan koko maassa. (aiemmin: Euroopan turvallisin maa) 5

6 (Valtioneuvoston periaatepäätös ) 6

7 Strategian keskeiset taustateemat 1. turvallisuuden ekosysteemi sisäistä turvallisuutta tehdään yhteiskunnassa laajasti strategian peittoalueena koko yhteiskunta ei vain viranomaiset mm. kunnat ja maakunnat, elinkeinoelämä, järjestöt, ihmiset itse 2. turvallisuus on muutosta ei vain uusia ja vanhoja uhkia maailma muuttuu, turvallisuus sen mukana ennakointi, pitkäjänteinen suunnittelu 3. turvallisuuden tunne yhtä tärkeä kuin mitattavissa oleva turvallisuus ei "yhtä turvallisuutta" eri asia eri yksilöille ja väestöryhmille Suomi on maailman turvallisin maa onko meillä myös maailman paras turvallisuuden tunne? 4. muutosstrategia hallitusohjelmaa noudatellen: ei kaikkea muutosta edellyttävät asiat

8 Sisäisen turvallisuuden määritelmä Ne yhteiskunnan ominaisuudet, joiden johdosta väestö voi nauttia oikeusjärjestelmän takaamista oikeuksista ja vapauksista ilman rikollisuudesta, häiriöistä, onnettomuuksista tai suomalaisen yhteiskunnan tai kansainvälistyvän maailman ilmiöistä ja muutoksista johtuvaa pelkoa ja turvattomuutta.

9 Turvallisuus ja tunne sekä objektiivinen turvallisuus että turvallisuuden tunne rikollisuus, häiriöt, onnettomuudet objektiivinen pelko ja turvattomuus turvallisuuden tunne haaste: turvallisuuden tunteeseen vaikuttavat paljolti muut asiat kuin mitattavissa oleva objektiivinen turvallisuus epävarmuudet, kriisit, taloustilanne, maailman muutokset, oma lähiympäristö ja elämäntilanne se, mitä pidämme sisäisenä turvallisuutena, muuttuu koko ajan esim. liikenneturvallisuus vs. terrorismi viimeisen 5 vuoden aikana hallinnon ja palvelujen pysyttävä mukana mutta samalla tarjottava vakautta 9

10 Sisäisen turvallisuuden keskeiset osa-alueet Turvattomuuden tunne ja avun saanti Rikollisuus Väkivaltarikollisuus Pahoinpitely Tapaturmat sekä ihmisen ja luonnon aiheuttamat onnettomuudet Yhteiskuntarauha ja vakaus

11 Turvattomuuden tunne ja avunsaanti erilaiset pelot rikollisuus, väkivalta onnettomuudet ja tapaturmat liikenne, päihteet terrorismi ja ääriliikkeet, vihailmiöt, jne. hälytyspalvelujen saatavuus poliisi, pelastus, ensihoito, raja, harva rikosten selvittäminen Onnettomuudet ja tapaturmat tapaturmat, kaatumiset tulipalot liikenneonnettomuudet meri- ja järvipelastustapahtumat luonnononnettomuudet Rikollisuus väkivalta omaisuusrikollisuus huumerikollisuus talousrikollisuus katuturvallisuus rikokset ja häiriöt tietoverkkoja kohtaan viharikollisuus ihmiskauppa laiton maahantulo JR Yhteiskuntarauha ja vakaus kv-vertailut (turvallisuus) WISP, WEF, Transparency, EUmittarit, jne. hyvät väestösuhteet terrorismi vieraiden valtioiden vaikuttaminen YJT maahanmuuton hallinta 11

12 Strategian vaikuttamisalue Sisäisen turvallisuuden politiikka-alue Yhteistyö Kohonneet riskit Ennaltaehkäisy Ilmiöpohjaisesti yhteen toimiva hallinto Yleinen yhteiskuntapolitiikka Koulutus, sosiaalipolitiikka, työllisyys, päihteet, jne. Sisäisen turvallisuuden ydin Yleinen järjestys ja turvallisuus Rikostorjunta Pelastustoiminta Rajaturvallisuus Oikeusprosessit 12

13 Muutosstrategia Täydentää olemassa olevia linjauksia toimenpiteet vain niihin asioihin, joita tarvitsee muuttaa Sisäisen turvallisuuden politiikka-alue Yhteistyö Kohonneet riskit Ennaltaehkäisy Ilmiöpohjaisesti yhteen toimiva hallinto Sisäisen turvallisuuden ydin Yleinen järjestys ja turvallisuus Rikostorjunta Pelastustoiminta Rajaturvallisuus Oikeusprosessit

14 Sisäisen turvallisuuden arvoketju perustyö eri sektoreilla ennaltaehkäisy Turvallisuuspalvelut Varautuminen poikkeuksellisiin häiriöihin Palautuminen juurisyyt kohonneet riskit Arjen rikokset, häiriöt ja onnettomuudet Epätavalliset tai laajat häiriöt Palautuminen

15 Toimenpiteet Maakuntien ja kuntien työ Toimivaltuudet ja suorituskyky Arjen turvallisuus Osaaminen ja kriisinkestokyky 8 toimenpidekokonaisuutta 39 toimenpidettä TOIMENPITEET Seuranta Analysointi ja ennakointi Turvallisuuden ohjaus Turvallisuuden innovaatiot 15

16 Aikataulu Strategian hyväksyminen 10/2017 Toimeenpano Sisäisen turvallisuuden selonteko 2020 jatkuvaa toimintaa 16

17 Sisäisen turvallisuuden tilanne ja tulevaisuus 17

18 Yleistilanne Suomi on kansainvälisissä vertailuissa käytännössä maailman turvallisin maa Global Peace Index #2 World Internal Security and Police Index #2 World Economic Forum Travel and Tourism Competitiveness Report 2017 Security #1 Hyvinvointiyhteiskunta laajasti tämän mahdollistajana koulutus, terveydenhuolto, vähäiset erot väestöryhmien välillä kehitys usealla osa-alueella myönteistä henkirikoksen uhka 80-luvulla 4,5 kertainen nykyiseen verrattuna 10 vuodessa liikennekuolemien määrä puolittunut vähiten poliiseja asukasta kohden koko Euroopassa 1,3 poliisia per 1000 asukasta (SWE: 2, GER:2,5)

19 Ajankohtaisia haasteita Turvallisuus jakautuu hyvin epätasaisesti kymmenen prosenttiä väestöstä kokee 2/3 väkivallasta työikäisten miesten tapaturmakuolleisuus 5x naisiin verrattuna kasvavat alueelliset erot, väestön ikääntyminen alkoholisidonnainen väkivalta ja onnettomuudet korkea alkoholinkulutus per capita, myös hyvin keskittynyt: 10 % väestöstä juo yli 50 % kaikesta kulutetusta alkoholista kokonaisrikollisuus verrattain matala, mutta alkoholisidonnainen väkivalta suhteettoman yleistä esim. henkirikollisuus kertaluokkaa korkeampi kuin Ruotsissa keskeisin ero on alkoholiin liittyvien tekojen määrä uudet monimutkaiset uhkat: terrorismi, hybridi- ja kyberuhkat

20 Sisäinen turvallisuus - kokonaisturvallisuus rikokset häiriöt onnettomuudet tapaturmat yhteiskunnan elintärkeät toiminnot uhkat turvallisuuden tunne Sisäinen turvallisuus Kokonaisturvallisuus varautuminen oikeudet ja vapaudet hieman eri määritelmät ja tulokulmat päätavoite sama vaikea esim. nauttia oikeusjärjestelmän takaamista vapauksista ja oikeuksista jos oikeusjärjestelmä on lamautunut sisäinen turvallisuus ja kokonaisturvallisuus - "koko turvallisuuden" eri osatekijöitä - myös muita turvallisuuksia olemassa 20

21 Turvallisuuden muutosvoimat Turvallisuus muutoksena, ei vain uhkina 21

22 Suomen keskeisin sisäisen turvallisuuden haaste on laajeneva, monimuotoinen syrjäytyminen. (Valtioneuvoston periaatepäätös sisäisen turvallisuuden strategiasta ) 22

23 Turvallisuuden muutosvoimat perinteinen syrjäytyminen vaarassa lisääntyä syrjäytymisen kovassa ytimessä olevaa nuorta (Me-säätiö) määrä kasvanut viimeisen 10 vuoden aikana tulee kasvamaan, mikäli kehitykseen ei puututa määrä voi jopa kaksinkertaistua 30 vuodessa syrjäytyminen myös monialaistuu ulkopuolisuuden tunne, "kuplat" väestöryhmien väliset jännitteet väestön ikääntyminen alueiden eritahtisuus syrjintä, viharikollisuus ja äärimmillään radikalisoituminen erilaisiin väkivaltaideologioihin 23

24 Tulossa työtä helpottamaan 8.Seuranta

25 TUOVI sisäisen turvallisuuden portaali tulossa 1/2019 käyttäjinä sisäisen turvallisuuden verkostot ja niiden jäsenet valtakunnallisesti, alueellisesti ja paikallisesti viranomaiset, kunnat, maakunnat, elinkeinoelämä, järjestöt, jne. uutis- ja julkaisualusta personoidut näkymät vahvat verkostotyötoiminnallisuudet omat työtilat, "bottom-up" ketterä, käyttäjälähtöinen kehitystyö tieto- ja toimintamallipankki

26

27 Kiitos! p