Katsaus sektoritutkimuksen neuvottelukunnan toimintaan

Transkriptio

1 Katsaus sektoritutkimuksen neuvottelukunnan toimintaan Sektoritutkimuksen neuvottelukunta

2

3 Katsaus sektoritutkimuksen neuvottelukunnan toimintaan Sektoritutkimuksen neuvottelukunta Sektoritutkimuksen neuvottelukunta perustettiin vuonna 2007 koordinoimaan valtion sektoritutkimuksen kokonaisohjausta. Neuvottelukunnan kokoonpanoa ja tehtäviä uudistettiin valtioneuvoston asetuksen muutoksella kattamaan sektoritutkimuksen eri osa-alueet entistä syvemmin. Asetuksen muutokset tulivat voimaan Neuvottelukunnan toiminnalla tuetaan ja vahvistetaan hallinnonalakohtaista sektoritutkimuksen tulosohjausmenettelyä. Toiminnan tavoitteena on parantaa ministeriöiden tilaajaosaamista, tehostaa sektoritutkimuksen suuntaamista ja lisätä tutkimuksen hyödyntämistä yli hallinnonalarajojen. Sektoritutkimuksen neuvottelukunnan tehtävänä on: edistää ja vahvistaa ministeriöiden ja hallinnonalojen välistä sektoritutkimusta koskevaa yhteistyötä valmistella ja tehdä esityksiä ministeriöiden yhteisistä sektoritutkimuksen tutkimusohjelmakokonaisuuksista ja koordinoida niiden toteuttamista ja kilpailuttamista seurata ministeriöiden ja muiden rahoittajien käynnistämien tutkimusohjelmakokonaisuuksien toteutumista ja raportoida niistä valtioneuvostolle ja asianomaisille ministeriöille valmistella ehdotuksia sektoritutkimuksen rakenteellisesta uudistamisesta suorittaa muut valtioneuvoston tai opetusministeriön antamat neuvottelukunnan toimialaan liittyvät tehtävät Neuvottelukunnan toiminta Valtioneuvosto on määrittänyt tekemässään periaatepäätöksessä sektoritutkimuksen kentän neljään aihepiiriin perustuvaksi: 1. Alue- ja yhdyskuntarakenteet ja infrastruktuurit 2. Osaaminen, työ ja hyvinvointi 3. Kestävä kehitys 4. Turvallisuus Sektoritutkimuksen neuvottelukunta on asettanut kullekin aihealueelle jaoston valmistelemaan neuvottelukunnan tehtäviä. Neuvottelukunnan ja sen jaostojen toiminta on perustunut ministeriöiden väliseen yhteistyöhön ja keskinäiseen sopimiseen. Sektoritutkimuksen neuvottelukunnan ja jaostojen suunnittelutyö on kohdistunut pääasiassa valtioneuvoston määrittämille aihealueille osuvien tietotarpeiden tunnistamiseen, poikkihallinnollisten tutkimustarpeiden rahoittamista koskevien ratkaisujen hakemiseen, sekä sektoritutkimuskentän rakenteiden kehittämistarpeiden tarkasteluun. Jaostot ovat toteuttaneet esiselvityshankkeita ja niihin perustuvia pienehköjä tutkimusohjelmia/hankkeita, jotka valmistuvat vaiheittain välisenä aikana. Lisäksi on järjestetty seminaareja ja vuorovaikutusfoorumeita, joiden tavoitteena on ollut aikaansaada keskustelua ajankohtaisista kysymyksistä laaja-alaisesti yli sektorirajojen päättäjien, hallinnon asiantuntijoiden ja tutkijoiden kesken. Neuvottelukunta sopi 2007 tutkimusagendansa mukaisten tutkimustehtävien toteuttamiseen käytettävän ministeriöiden sitomattomia tutkimusmäärärahoja ja tutkimuslaitosten tulosohjausta vuosittain asteittain nousevin tavoittein. Rahoitustavoitteita ei ole kyetty toteuttamaan osin siksi, että ministeriöt ovat joutuneet asettamaan omat hankkeensa etusijalle, vaikka jaostojen tutkimusteemoja sinänsä pidetään tärkeänä. Monitieteisten poikkihallinnollisten tutkimushankkeiden rahoittamiseksi on ollut perusteilla uusi sektoritutkimuksen momentti, mutta päätöstä siitä, miten sektoritutkimuksen rahoitus kerätään, ei ole pystytty tekemään.

4 2 Katsaus sektoritutkimuksen neuvottelukunnan toimintaan Sektoritutkimuksen neuvottelukunnan työssä haastavinta on ollut rahoitus- ja rakennekysymysten valmistelu. Neuvottelukunnalta on puuttunut kokonaan oma rahoitus, jolla olisi voinut vaikuttaa tutkimuksen suuntaamiseen. Myös ministeriöiden sitomattomien tutkimusmäärärahojen ja tutkimuslaitosten toimintamenomäärärahojen vähentyminen on tuonut lisää haastetta asetettujen tavoitteiden saavuttamiselle. Tutkimusagenda ja toteutetut esiselvitykset olisivat tarjonneet pohjaa nykyistä huomattavasti laajempiin tutkimusohjelmiin ja kokonaisuuksiin. Sektoritutkimuksen neuvottelukunta käynnisti keväällä 2008 valtion tutkimuslaitoskenttää koskevan rakenneselvityksen, jonka tarkoituksena oli arvioida tutkimuksen tuottajakentän tarkoituksenmukaisuutta yhteiskunnan tutkimustarpeen kannalta. Selvitysmies Jorma Rantanen luovutti elokuussa 2008 selvitysraporttinsa neuvottelukunnalle. Neuvottelukunta jätti tämän jälkeen opetusministeriölle oman sektoritutkimuksen rakenteellista uudistamista koskevan esityksensä. Opetusministeriö teki puolestaan kolme eri vaihtoehtoa sisältävän esityksensä valtion sektoritutkimuksen rakenteellisesta kehittämisestä talouspoliittiselle ministerivaliokunnalle marraskuussa Esityksen jatkovalmistelu jätettiin valtiosihteereistä kostuvan työryhmän vastuulle. Valtiosihteeriryhmä ehdotusta käsiteltiin helmikuussa 2009 hallituksen sivistyspoliittisessa valiokunnassa ja toukokuussa 2009 hallituksen neuvottelussa sektoritutkimuksen kehittämiseksi. Hallituksen neuvottelussa päätettiin, että ministeriöiden tulee tehdä omat ehdotuksensa tutkimuslaitoskentän rakenteelliseksi uudistamiseksi lokakuun loppuun 2009 mennessä. Tutkimusja innovaationeuvoston tuli koota ehdotukset ja valmistella sektoritutkimuksen neuvottelukunnan avustamana rakenteellisen kehittämisen toimenpideohjelma. Sektoritutkimuksen neuvottelukunta on valmistellut esityksensä sektoritutkimuskentän rakenteellisen kehittämisen jatkotoimenpiteiksi tutkimus- ja innovaationeuvostolle, joka käsitteli asiaa raportissaan Linjaus Rakennekysymysten osalta neuvottelukunnan valmistelutyö on ollut vaikeaa ja voimakkaiden erimielisyyksien sävyttämää. Virkamiehistä koostuvalla neuvottelukunnalla ei ole ollut sellaista poliittista painoarvoa, jota vaativien muutosten läpivienti edellyttäisi. Politiikkariihen ja hallituksen neuvottelun kannanottojen perusteella neuvottelukunta ryhtyi myös selvittämään valtion tutkimuslaitosten toiminnan niitä osia, jotka sopisivat paremmin yliopistojen hoidettavaksi. Neuvottelukunta pyysi kirjeellään ministeriöitä käynnistämään hallinnonalallaan toimivien tutkimuslaitosten tutkimustoiminnan kartoitustyön ja raportoimaan neuvottelukunnalle kartoitustyön tuloksista. Neuvottelukunta totesi kartoituksen tehdyksi lokakuussa Kartoituksessa havaittiin hallinnollisia ja taloudellisia vaikeuksia siirtotoimenpiteiden toteuttamiselle sektoritutkimuslaitosten ja yliopistojen välillä. Neuvottelukunta totesi, että yhteistyötä tutkimuslaitosten ja korkeakoulujen välillä tulee edelleen kehittää. Jaostojen toiminta Alue- ja yhdyskuntarakenteet ja infrastruktuurit -jaoston toiminta Alue- ja yhdyskuntarakenteet ja infrastruktuurit -aihealueen tutkimuksella pyritään ennakoimaan yhteiskunnallisten muutosten vaikutuksia erilaisiin yhdyskuntiin, tarkastelemaan jo tehtyjen päätösten sekä suunniteltujen politiikkatoimenpiteiden vaikutuksia sekä tukemaan alueiden yhteistyötä, hallinnointia ja uudistumista. Tutkimuksella pyritään ensisijaisesti vastaamaan kansallisen politiikan ja päätöksenteon tietotarpeisiin, mutta samalla pyritään mahdollistamaan suomalaisen osaamisen ja asiantuntemuksen ylläpito. Alue- ja yhdyskuntarakenteen syntymekanismista on tullut yhä monimutkaisempi, kun kasvun ja kilpailukyvyn perustekijät, entistä nopeampi teknologinen kehitys, panostukset osaamiseen, kulttuuriin ja inhimilliseen pääomaan, toimiva logistiikka ja infrastruktuuri sekä toimijoiden yhteistyö ja työnjako yhdistyvät kestävän kehityksen ja ekotehokkuuden vaateisiin. Monimutkaisuutta korostaa myös se, että eri yhdyskuntatyypeissä muutosprosessit poikkeavat toisistaan. Voimistuvassa kansalaisyhteiskunnassa toimijoina ovat sekä julkinen että yksityinen sektori.

5 Katsaus sektoritutkimuksen neuvottelukunnan toimintaan Käynnissä olevat tutkimushankkeet: 1. Monikeskuksisuuden monet todellisuudet (MOT) 2. Kaupunkiverkon ja maaseudun välimaasto - mikä on seutukaupunkien paikka aluerakenteessa 3. Keskusjärjestelmä Yritystoiminnan sijoittuminen ja työpaikkakeskittymien muodostuminen monikeskuksisessa aluerakenteessa Osaaminen, työ ja hyvinvointi -jaoston toiminta Osaaminen, työ ja hyvinvointi jaoston tavoitteena on tukea hyvinvoinnin edistämiseen tähtäävää päätöksentekoa. Tutkimus auttaa vastaamaan osaamistarpeiden ja työvoiman kysynnän muutoksiin. Tavoitteena on myös tutkimus- ja kehittämistoiminnan ja sen vaikuttavuuden edistäminen. Tutkimus tukee yksilöiden ja yhteisöjen hyvinvoinnin kokonaisvaltaista edistämistä, julkisten toimien vaikuttavuuden parantamista hyvinvoinnin eri osa-alueilla sekä palvelujen tuottamista tarkoituksenmukaisesti ja tehokkaasti, kansantuloa ja hyvinvointia lisäävällä tavalla. Jaoston agenda on erittäin laaja. Sen teemoja ovat a) osaamisen ja työvoimavarojen turvaaminen sekä työelämän laadun, työhyvinvoinnin ja tuottavuuden parantaminen b) lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin edistäminen, syrjäytymisen ehkäisy, sosiaaliturvauudistuksen tukeminen sekä terveyden, ravitsemuksen ja liikunnan edistäminen c) laaja-alaisen innovaatiopolitiikan tietopohjan vahvistaminen, innovaatioiden ja kuluttamisen ja hyvinvoinnin välinen vuorovaikutus sekä luovan työn ja toiminnan tukeminen ja d) kunta- ja palvelurakenneuudistuksen tukeminen. Käynnissä/käynnistymässä olevat tutkimushankkeet: 1. Osaavan työvoiman saatavuus ja osaamisen kehittämisen muodot tulevaisuudessa 2. Moniammattillisuuden ja monialaisuuden juurtuminen sekä johtamisen haasteet lasten ja nuorten suojelussa 3. Julkisen sektorin innovaatioprosessit ja innovaatiotoiminnan johtaminen 4. Eri kuluttajaryhmien elintarvikevalintoihin, ravitsemukseen ja terveyteen vaikuttavat ohjauskeinot Kestävä kehitys -jaoston toiminta Kestävä kehitys -jaoston tavoitteena on edistää yhteiskuntapolitiikkaa tukevaa tutkimusta, jolla saadaan luotettavaa ja ennakoivaa tietoa ympäristön ja luonnonvarojen tilasta niin kansallisella kuin kansainväliselläkin tasolla. Jaoston tavoitteena on myös tehostaa ympäristön ja luonnonvarojen tilassa tapahtuvien muutosten seurantaa sekä analysoida keinoja ja kehittää ohjausmekanismeja ympäristön tilan parantamiseksi ja yhteiskunnan kehittämiseksi. Tutkimus tukee myös sosiaalisesti ja kulttuurisesti kestävää kehitystä. Aihepiiriin sisältyvät luonnonvarojen kestävä hyödyntäminen ja tähän perustuvien elinkeinojen kilpailukyvyn edistäminen, ilmastonmuutos, energiahuolto ja energiatehokkuus sekä luonnonvarojen ja eri energialähteiden käytön taloudelliset ja yhteiskunnalliset edellytykset. Käynnissä olevat tutkimushankkeet: 1. Suomen Itämeren Stern -hanke (Protection of Baltic Sea: Benefits, Costs and Policy Instruments, PROBABS) 2. Kustannustehokkaat ohjauskeinot Itämeren suojelussa 3. Julkisten rakennusten energiatehokkuuden parantaminen 4. Ilmastopolitiikkaa tukeva tutkimuskokonaisuus (SETUILMU) o Ilmastopolitiikan ja muun yhteiskuntapolitiikan koherenssi: ristiriidat ja synergiat liikenteeseen, metsäbioenergiaan ja elintarvikeketjuihin vaikuttavissa politiikkatoimissa o Ilmastonmuutoksen sopeutumistutkimuksen synteesi o Suomen ilmastopolitiikan vaihtoehdot vuoteen 2020 ja 2050 Suomen talouden ja luonnonvarojen käytön skenaariot o Ilmastoskenaarioiden työpaja o Maa- ja metsätalouden sekä muun maankäytön kasvihuonepäästöskenaariot o Sektoritutkimusohjelman ilmastoskenaariot (SETUKLIM )

6 4 Katsaus sektoritutkimuksen neuvottelukunnan toimintaan o o Ilmastonmuutoksen hillinnän ja toimenpiteiden vaikutusten ja vaikuttavuuden arviointi liikennesektorilla (ILARI) Ilmastopolitiikkatoimien kustannustehokkuus, indikaattorit ja vaikutukset (IMPAKTI) Turvallisuus -jaoston toiminta Turvallisuus -jaosto toteuttaa asetuksessa ja periaatepäätöksessä asetettuja tavoitteita. Yhteiseen tutkimustoimintaan liittyy lukuisia haasteita, joihin on vastattu jaoston toiminnan ja toimenpiteiden lähtökohtana olevalla yhteisellä Kansallisella turvallisuustutkimuksen strategialla. Strategiassa on määritelty kansallisen turvallisuustutkimuksen lähtökohdat, strategiset tutkimuskokonaisuudet ja tutkimuksen kohdentamisen pääkriteerit sekä turvallisuustutkimuksen tavoitetila ja toimenpiteet sen saavuttamiseksi. Tavoitetilassa Suomessa tehdään koordinoitua ja vaikuttavaa turvallisuustutkimusta, joka tukee turvallisuuteen liittyviä politiikkatoimia ja päätöksentekoa ja jonka avulla hallinnonalat lisäävät tietopääomaansa ja edistävät yhteiskunnan kokonaisturvallisuutta. Tavoitetilassa turvallisuusjaosto toimisi turvallisuustutkimuksen verkostojen hallinnoijana, jonka toiminta hyödyttäisi koko valtioneuvostoa sekä laajan turvallisuustutkimuksen tuottajapuolta. Kansallisen turvallisuustutkimuksen strategian toimeenpanon haasteina ovat turvallisuustutkimuksen sekä kysyntäpuolen (viranomaiset) että tarjontapuolen (tutkimus) hajanaisuus, koordinointirakenteiden puuttuminen, resurssien vähäisyys ja hajanaisuus. Toimenpiteet tavoitetilan saavuttamiseksi voidaan nykytilanteessa jakaa neljään eri tasoon: 1. yhteisen tutkimustoiminnan käynnistäminen ja toimeenpano 2. tutkimushallinnon kehittäminen 3. tutkimuksen kysynnän ja tarjonnan kohtaamisen edistäminen 4. osaamisen kehittäminen ja ylläpito. Vuonna 2009 käynnistettiin turvallisuustutkimuksen ensimmäiset strategiasta johdetut yhteiset tutkimushankkeet. Strategian alkuvaiheen toimeenpano kattaa myös strategian tunnettuuteen ja sitouttamiseen liittyvät toimenpiteet, valtioneuvoston ja hallinnonalakohtaisten erityisesti tutkimukseen liittyvien prosessien synkronoinnin ja hallinnonalojen tutkimusyhteistyön edellytysten parantamisen. Lisäksi jaosto kehittää yhteistyötä tutkimuksen tarjoajien suuntaan ja selvittää erilaisten kansallisten ja kansainvälisten, erityisesti EU-rahoitusinstrumenttien hyödyntämismahdollisuuksia turvallisuustutkimuksen rahoittamisessa. Myös verkottumista muiden keskeisten toimijoiden kanssa edistetään. Strategian toimeenpanoon liittyy myös sen hyödyntäminen EU:n 7. puiteohjelman sisältöihin vaikuttamisessa sekä yhteistyön kehittämisessä EU:n tutkimusta toteuttaviin tai koordinoiviin tahoihin. Ministeriöiden oman tutkimustoiminnan sisältöihin vaikutetaan kansallisen turvallisuustutkimuksen strategian linjauksilla velvoittamalla tutkimuksen tilaajaorganisaatiot huomioimaan ne tutkimustoiminnassaan. Turvallisuustutkimuksen strategisten linjausten tulee siis näkyä ministeriöiden ja virastojen tutkimusagendoilla ja tutkimusstrategioissa, eri toimintasuunnitelmissa, toimenkuvissa ja sekä ministeriöiden ja virastojen strategioissa. Käynnissä/valmistelussa hankkeita teemoissa: 1. Yhteiskunnan turvallisuus ja turvallisuusympäristö (Kiina-EU, Itämeren toimintaympäristö, Venäjä, Globaalihallinnan muutos, Kokonaisvaltainen kriisinhallinta) 2. Turvallisuuden johtaminen (Tilannetietoisuus, Luonnononnettomuuksien varoitusjärjestelmän kehittäminen (LUOVA)

7 Katsaus sektoritutkimuksen neuvottelukunnan toimintaan Neuvottelukunnan ja jaostojen toiminnan arviointi Sektoritutkimuksen neuvottelukunta päätti elokuussa 2010 toteuttaa neuvottelukunnan ja sen jaostojen toimintaa ja toimintaedellytyksiä koskevan ulkoisen arvioinnin, jonka tavoitteena oli selvittää miten sektoritutkimuksen neuvottelukunta ja jaostot ovat toteuttaneet valtioneuvoston antamassa periaatepäätöksessä sektori-tutkimuksen kehittämisestä ( ), sektoritutkimuksen neuvottelukunnasta annetussa asetuksessa (689/2007) ja asetuksen muutoksessa (307/2009) määriteltyjä tehtäviä, arvioida sektoritutkimuksen neuvottelukunnan ja sen jaostojen toimintaa ja toimintaedellytyksiä, sekä tehdä ehdotuksia neuvottelukunnan ja jaostojen toiminnan kehittämiseksi. Arvioinnin tuli kattaa molempien sektoritutkimuksen neuvottelukuntien toiminnan. VTT Markku Harrinvirta (Net Effect Oy) luovutti arvioinnin loppuraportin neuvottelukunnalle joulukuussa Raportissa todetaan, että valtion tutkimuslaitoskentässä on tapahtunut viime vuosien aikana merkittävää kehitystä. Tutkimuksen laatu ei ole pääasiallinen ongelma Suomen valtion tutkimuslaitoksissa. Tutkimuksen relevanssin ja hyödyntämisen osalta yhteiskunnallisessa ja valtiollisessa päätöksenteossa sen sijaan tarvitaan kehittämistoimenpiteitä. Tutkimuksen ja yhteiskunnan poliittisen linjanvedon lähentämiseen on panostettava jatkuvasti. Tätä tehtävää hoitavan sektoritutkimuksen neuvottelukunnan toimintaa tulee jatkaa muodossa tai toisessa. Sektoritutkimuksen neuvottelukunta totesi tehdyn arvioinnin tarpeelliseksi ja loppuraportin kehittämisehdotuksineen pääosin hyväksi. Nähtiin, että ministeriöiden väliseen tietojen vaihtoon ja yhteistyöhön tarvitaan jatkossakin sektoritutkimuksen neuvottelukuntaa vastaava foorumi. Tulevan toimielimen kokoonpanoa on tärkeä pohtia sille asetettavien toimintatavoitteiden valossa. Laitosrakenteita ja rahoitusta koskevat kysymykset tulee päättää poliittisella tasolla. Jatkossa neuvottelukunnan tai vastaavan toimielimen tehtävät on kytkettävä hallituksen strategiasta nouseviin painopisteisiin ja käyttöön on osoitettava resursseja sen mukaisesti. Toimielimen roolia tutkimuslaitosten tulosohjauksessa on hyvä kehittää. Tähän mennessä laitosten tulosohjauskysymykset eivät ole kuuluneet neuvottelukunnan tehtäviin. Verkosto-yhteistyötä tulee kehittää edelleen ja vahvistaa tutkimustiedon välittäjäroolia. Olemassa olevaa tietoa tulee hyödyntää entistä paremmin laatimalla yhteenvetoja ja analyysejä johtopäätöksineen ministeriöiden ja poliittisten päättäjien käyttöön.

8 6 Katsaus sektoritutkimuksen neuvottelukunnan toimintaan Sektoritutkimuksen neuvottelukunnan julkaisut Sektoritutkimuksen neuvottelukunnalla on oma julkaisusarja, jossa neuvottelukunnan ja jaostojen käynnistämien selvitys- ja tutkimushankkeiden raportit on muutamia poikkeuksia lukuun ottamatta julkaistu sähköisinä pdf-tiedostoina: Neuvottelukunta: 2010 Sektoritutkimuksen neuvottelukunnan ja jaostojen arviointi. Loppuraportti. Internationalisation of Finnish Public Research Organisations - Current state and future perspectives 2009 Sektoritutkimuksen asema Suomen tutkimusjärjestelmässä Politiikkatoimien vaikuttavuusarvioinnin menetelmien ja toimintatapojen kehittäminen: esiselvitys The role of public research organisation in change of the national innovation system in Finland Valtion tutkimuslaitosten muutokset ja muutosten haasteet 2008 Sektoritutkimuksen selvitysraportti Alue- ja yhdyskuntarakenteet sekä infrastruktuuri -jaosto: 2009 Helsingin metropolialueen kansainvälisen kilpailukyvyn määrittely ja mittaaminen - esiselvitys Verkottuneen aluerakenteen ominaisuudet - analyysikatsausraportti Osa II Verkottuneen aluerakenteen ominaisuudet - analyysikatsausraportti Osa I Verkottuneen aluerakenteen ominaisuudet - esiselvitysraportti Alueet ja verkot - alueiden kilpailukyky ja toimivuus Osaaminen, työ ja hyvinvointi -jaosto: 2010 Osaavan työvoiman saatavuus ja osaamisen kehittämismuodot tulevaisuudessa Julkisen sektorin innovaatiotoiminta - Pub I hankkeen väliraportti Moniammatilliset ohjaus- ja palveluverkostot lasten ja nuorten suojelussa Tulevaisuuden tutkimustarpeet elintarviketurvallisuusriskien hallitsemiseksi Elintarvikevalintojen ja ohjauskeinojen haasteet globaalissa toimintaympäristössä 2009 Julkisen sektorin innovaatiot ja innovaatiotoiminta Syrjäytymisvaarassa olevat lapset ja nuoret -esiselvitys Maahanmuuttajien integroituminen suomalaiseen yhteiskuntaan elämän eri osa-alueilla Osaamisen merkitys työvoimavarojen, tuottavuuden ja hyvinvoinnin turvaamisessa - katsaus Kestävä kehitys - jaosto: 2011 Joukkoliikenteen energiatehokkuuden seuranta, raportointi ja kehittäminen 2009 Luonnonvaratiedon hyödyntäminen politiikan ja päätöksenteon tukena - tietotarpeiden muodostuminen, ekosysteemipalvelut sekä luonnonvarojen kestävän käytön arviointia tukevat mittarit, työvälineet ja mallit

9 Katsaus sektoritutkimuksen neuvottelukunnan toimintaan Luonnonvaratiedon hyödyntäminen politiikan ja päätöksenteon tukena - aineistot, tiedontuotanto, tiedon löydettävyys ja yhteinen palvelumalli The economics of the state of the Baltic Sea 2008 Ilmastonmuutoksen hillitsemis- ja sopeutumistoimien arviointi ja vertailu Julkisen sektorin mahdollisuudet vaikuttaa liikenteen energiatehokkuuteen Julkisten rakennuksien energiatehokkuus Energiatehokkuus ja parhaat käytännöt: Tietopohjan ja -tarpeiden kartoitus Julkisen sektorin energiatehokkuus - keskeiset johtopäätökset ja toimenpidesuositukset Turvallisuus -jaosto: 2009 National Security Research Strategy Kansallinen turvallisuustutkimuksen strategia Esitys turvallisuustutkimuksen kansalliseksi strategiaksi Neuvottelukunnan ja jaostojen tapahtumat Sektoritutkimuksen neuvottelukunnan tapahtumat, sekä myös osa jaostojen järjestämistä tapahtumista, on koottu ohjelmineen ja esityksineen neuvottelukunnan verkkosivuille: Tiedon hyödyntäminen päätöksenteon tukena - ajankohtaisia policytavoitteita Monikeskuksinen aluerakenne ja alueiden toimivuus - tutkimushankkeiden loppuseminaari Osaaminen, työ ja hyvinvointi -jaoston miniseminaari Monikeskuksinen aluerakenne ja alueiden toimivuus - tutkimushankkeiden väliseminaari Ilmastopolitiikkaa tukevan tutkimuskokonaisuuden (SETUILMU) aloitusseminaari Monikeskuksinen aluerakenne ja alueiden toimivuus Osaaminen, työ ja hyvinvointi -jaoston hankeseminaari Kansallinen Turvallisuustutkimuksen päivä Digitalisaatiosta elinvoimaa alueille? - Alue- ja yhdyskuntarakenteet ja infrastruktuurit - jaoston vuorovaikutusfoorumi ProGlobal - Valtion tutkimuslaitosten kansainvälistymisen haasteet Workshop on Public Sector Innovation Experiences from Canada, the United States, and Finland Osaaminen, työ ja hyvinvointi -jaoston esiselvitysten julkistaminen Kestävä kehitys -jaoston vuoden 2009 tutkimushankkeet -keskustelutilaisuus Politiikkatoimien vaikuttavuuden arviointi -seminaari Kansallisen turvallisuustutkimuksen strategian esittely- ja keskustelutilaisuus High level seminar on the use of evidence in policy making Sektoritutkimus Pohjois-Euroopassa -seminaari

10 8 Katsaus sektoritutkimuksen neuvottelukunnan toimintaan Neuvottelukunnan ja jaostojen kokoonpanot Sektoritutkimuksen neuvottelukunta ( alkaen) Valtioneuvoston määräämät jäsenet: Vestala Leena, johtaja, opetus- ja kulttuuriministeriö (Puheenjohtaja) Martikainen Harri, kehittämisneuvos, sisäasiainministeriö (Varapuheenjohtaja) Kirjavainen Riitta, neuvotteleva virkamies, valtioneuvoston kanslia Taalas Janne, suunnittelu- ja tutkimuspäällikkö, ulkoasiainministeriö ( ) Tapio Tuomas, suunnittelu- ja tutkimuspäällikkö, ulkoasiainministeriö ( alkaen) Sistonen Kaisa, kehittämispäällikkö, oikeusministeriö Martelius Juha, tutkimusjohtaja, puolustusministeriö Hakola-Uusitalo Tuulia, finanssineuvos, valtiovarainministeriö ( alkaen) Rantanen Tanja, finanssisihteeri, valtiovarainministeriö ( ) Peltonen Mikko, tutkimusjohtaja, maa- ja metsätalousministeriö Plathan Pekka, ylijohtaja, liikenne- ja viestintäministeriö Järviniemi Päivi, työmarkkinaneuvos, työ- ja elinkeinoministeriö Vinni Kari, tutkimus- ja kehittämisjohtaja, sosiaali- ja terveysministeriö Honkasalo Antero, ympäristöneuvos, ympäristöministeriö ( ) Höijer Laura, tutkimusjohtaja, ympäristöministeriö ( alkaen) Kauppi Lea, pääjohtaja, Suomen ympäristökeskus ( ) Vainio Harri, pääjohtaja, Työterveyslaitos ( alkaen) Neuvottelukunnan nimittämät pysyvät asiantuntijat: Murto Risto, yli-insinööri, liikenne- ja viestintäministeriö ( alkaen) Honkasalo, Antero ympäristöneuvos, ympäristöministeriö ( alkaen) Seppälä Esko-Olavi, pääsihteeri, tutkimus- ja innovaationeuvosto ( ) Turunen Ilkka, pääsihteeri, tutkimus- ja innovaationeuvosto ( alkaen) Mustonen Riitta, ylijohtaja, Suomen Akatemia ( alkaen) Heikinheimo Riikka, johtaja, Tekes - teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus ( alkaen) Löytökorpi Sari, pääsihteeri, opetus- ja kulttuuriministeriö Rutanen Jari, hallinnollinen avustaja, opetus- ja kulttuuriministeriö ( ) Pölönen Janne, harjoittelija, opetus- ja kulttuuriministeriö ( ) Suomela Ulla, suunnittelija, opetus- ja kulttuuriministeriö ( )

11 Katsaus sektoritutkimuksen neuvottelukunnan toimintaan Alue- ja yhdyskuntarakenteet ja infrastruktuurit -jaosto ( alkaen) Puheenjohtajisto: Murto Risto, yli-insinööri, liikenne- ja viestintäministeriö (Puheenjohtaja) Tynkkynen Aulis, yliarkkitehti, ympäristöministeriö (Varapuheenjohtaja) Jäsenet: Mäki Tuomo, neuvotteleva virkamies, valtiovarainministeriö ( ) Kerola Hannele, neuvotteleva virkamies, valtiovarainministeriö ( alkaen) Mäkeläinen Ulla, ylitarkastaja, opetus- ja kulttuuriministeriö Mella Ilkka, neuvotteleva virkamies, työ- ja elinkeinoministeriö Väärälä Reijo, apulaisosastopäällikkö, sosiaali- ja terveysministeriö ( ) Kolttola Lars, neuvotteleva virkamies, sosiaali- ja terveysministeriö ( alkaen) Pysyvät asiantuntijat: Kuhmonen Hanna-Mari, ylitarkastaja, maa- ja metsätalousministeriö Kutinlahti Pirjo, neuvotteleva virkamies, työ- ja elinkeinoministeriö Lehtinen Maaria, tiedeasiantuntija, Suomen Akatemia Heinonen Jarmo J, teknologiapäällikkö, Tekes - teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus ( ) Mikkonen, Virpi Teknologia asiantuntija, Tekes - teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus ( alkaen) Aalto Arja, ylitarkastaja, Liikennevirasto Turunen Timo, yli-insinööri, ympäristöministeriö Osaaminen, työ ja hyvinvointi -jaosto ( alkaen) Puheenjohtajisto: Järviniemi Päivi, työmarkkinaneuvos, työ- ja elinkeinoministeriö (Puheenjohtaja) Vinni Kari, tutkimus- ja kehittämisjohtaja, sosiaali- ja terveysministeriö (Varapuheenjohtaja) Jäsenet: Leinonen Antti, lainsäädäntöjohtaja, Oikeusministeriö Jäsen Kerola Hannele, neuvotteleva virkamies, valtiovarainministeriö ( ) Vartia Laura, erityisasiantuntija, valtiovarainministeriö ( alkaen) Innola Maija, opetusneuvos, opetus- ja kulttuuriministeriö Ryynänen Suvi, ylitarkastaja, maa- ja metsätalousministeriö Pysyvät asiantuntijat: Sinko Pekka, ekonomisti, valtioneuvoston kanslia Koskenniemi Eero, hallitusneuvos, sisäasiainministeriö Paajanen Minna, suunnittelija, opetus- ja kulttuuriministeriö Mäkelä Martti, liikenneneuvos, liikenne- ja viestintäministeriö Hynynen Raija, asuntoneuvos, ympäristöministeriö Pietikäinen Petteri, ohjelmapäällikkö, Suomen Akatemia Hiltunen Merja, teknologiajohtaja, Tekes - teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus Kangaspunta Seppo, erityisasiantuntija, työ- ja elinkeinoministeriö Koho Arto, neuvotteleva virkamies, sosiaali- ja terveysministeriö

12 10 Katsaus sektoritutkimuksen neuvottelukunnan toimintaan Kestävä kehitys -jaosto ( alkaen) Puheenjohtajisto: Honkasalo Antero, ympäristöneuvos, ympäristöministeriö (Puheenjohtaja) Peltonen Mikko, tutkimusjohtaja, maa- ja metsätalousministeriö (Varapuheenjohtaja) Jäsenet: Anttinen Pertti, yksikön päällikkö, ulkoasiainministeriö Jylhä-Pyykönen Annu, opetusneuvos, opetus- ja kulttuuriministeriö Jääskeläinen Saara, ylitarkastaja, liikenne- ja viestintäministeriö Vilkamo Sirkka, teollisuusneuvos, työ- ja elinkeinoministeriö Eriksson Anne, neuvotteleva virkamies, sosiaali- ja terveysministeriö Pysyvät asiantuntijat: Heikinheimo Pirkko, projektipäällikkö, valtioneuvoston kanslia Stenborg Markku, erityisasiantuntija, valtiovarainministeriö ( ) Honkatukia Outi, erityisasiantuntija, valtiovarainministeriö ( alkaen) Tervo Pekka, ylitarkastaja, työ- ja elinkeinoministeriö Häkkinen Leila, johtava tiedeasiantuntija, Suomen Akatemia Kanto Kimmo, teknologiajohtaja, Tekes - teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus Iivonen Pasi, ylitarkastaja, ympäristöministeriö Nikkola Elina, neuvotteleva virkamies, maa- ja metsätalousministeriö ( ) Pehkonen Eero, ylitarkastaja, maa- ja metsätalousministeriö ( alkaen) Turvallisuus -jaosto ( alkaen) Puheenjohtajisto: Martelius Juha, tutkimusjohtaja, puolustusministeriö (Puheenjohtaja) Peltonen Veikko, suunnittelujohtaja, sisäasiainministeriö (Varapuheenjohtaja) Jäsenet: Kinnunen Aarne, neuvotteleva virkamies, oikeusministeriö Kytömaa Eero, erityisasiantuntija, valtioneuvoston kanslia ( alkaen) Möttölä Kari, erikoistutkija, ulkoasiainministeriö Alasalmi Matti, ylitarkastaja, työ- ja elinkeinoministeriö Söderholm Merja, neuvotteleva virkamies, sosiaali- ja terveysministeriö Pysyvät asiantuntijat: Parmes Rauli, turvallisuusjohtaja, liikenne- ja viestintäministeriö ( ) Pullinen Pauli, valmiusylitarkastaja, liikenne- ja viestintäministeriö ( alkaen) Malmelin Militza, ylitarkastaja, ympäristöministeriö Ylikangas Mikko, ohjelmapäällikkö, Suomen Akatemia Lautanala Mika, teknologiajohtaja, Tekes - teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus Appelqvist Pekka, pääsihteeri, Maanpuolustuksen tieteellinen neuvottelukunta MATINE Ylitalo Terhi, erityisasiantuntija, puolustusministeriö Ranta-Lassila Tiina, ylitarkastaja, sisäasiainministeriö

13 Katsaus sektoritutkimuksen neuvottelukunnan toimintaan Sektoritutkimuksen neuvottelukunta ( ) Valtioneuvoston määräämät jäsenet: Vartia Pentti, professori (Puheenjohtaja) Arola Pauliina, Kansainvälisen työn johtaja, Kirkon Ulkomaanapu Kokkonen Paula, apulaiskaupunginjohtaja, Helsingin kaupunki Soininvaara Osmo, VTL Taxell Christoffer, minister, Åbo Akademi Asetuksen mukaiset jäsenet: Skog Harri, kansliapäällikkö, opetusministeriö (Varapuheenjohtaja) Volanen Risto, valtiosihteeri, valtioneuvoston kanslia Torstila Pertti, valtiosihteeri, ulkoasiainministeriö Rissanen Kirsti, kansliapäällikkö, oikeusministeriö ( ) Astola Tiina, kansliapäällikkö, oikeusministeriö ( ) Viljanen Ritva, kansliapäällikkö, sisäasiainministeriö Rimpi Kari, kansliapäällikkö, puolustusministeriö Sailas Raimo, valtiosihteeri kansliapäällikkönä, valtiovarainministeriö Vaittinen Jarmo, kansliapäällikkö, maa- ja metsätalousministeriö Pursiainen Harri, kansliapäällikkö, liikenne- ja viestintäministeriö Virtanen Erkki, kansliapäällikkö, kauppa- ja teollisuusministeriö/työ- ja elinkeinoministeriö Välimäki Kari, kansliapäällikkö, sosiaali- ja terveysministeriö Wallin Markku, kansliapäällikkö, työministeriö ( ) Hautojärvi Sirkka, kansliapäällikkö, ympäristöministeriö ( ) Pokka Hannele, kansliapäällikkö, ympäristöministeriö ( ) Varajäsenet: Vihriälä Vesa, alivaltiosihteeri, valtioneuvoston kanslia Limnell Eija, suunnittelu- ja tutkimuspäällikkö, ulkoasiainministeriö ( ) Möttölä Kari, erikoistutkija, ulkoasiainministeriö ( ) Taalas Janne, suunnittelu- ja tutkimuspäällikkö, ulkoasiainministeriö ( ) Ervasti Kaijus, erityisasiantuntija, oikeusministeriö ( ) Littunen Jarmo, ylijohtaja, oikeusministeriö ( ) Martikainen Harri, kehittämisneuvos, sisäasiainministeriö Martelius Juha, tutkimusjohtaja, puolustusministeriö Pekkarinen Jukka, ylijohtaja, valtiovarainministeriö Kaivosoja Riitta, ylijohtaja, opetusministeriö ( ) Karjalainen Sakari, ylijohtaja, opetusministeriö ( ) Vestala Leena, maatalousneuvos, maa- ja metsätalousministeriö ( ) Peltonen Mikko, tutkimusjohtaja, maa- ja metsätalousministeriö ( ) Mäkelä Martti, liikenneneuvos, liikenne- ja viestintäministeriö ( ) Plathán Pekka, ylijohtaja, liikenne- ja viestintäministeriö ( ) Peltonen Petri, osastopäällikkö, kauppa- ja teollisuusministeriö ( ) Wallin Markku, alivaltiosihteeri, työ- ja elinkeinoministeriö ( ) Ikonen Raimo, ylijohtaja, sosiaali- ja terveysministeriö Järviniemi Päivi, erikoissuunnittelija, työministeriö ( ) Honkasalo Antero, ympäristöneuvos, ympäristöministeriö Neuvottelukunnan nimittämät pysyvät asiantuntijat: Härkönen Timo, valtioneuvoston turvallisuusjohtaja, valtioneuvoston kanslia Pulkkinen Marja, erityisasiantuntija, valtioneuvoston kanslia Murto Risto, yli-insinööri, liikenne- ja viestintäministeriö Järviniemi Päivi, työmarkkinaneuvos, työ- ja elinkeinoministeriö ( ) Nybergh Paula, teollisuusneuvos, työ- ja elinkeinoministeriö ( ) Seppälä Esko-Olavi, pääsihteeri, tiede- ja teknologianeuvosto Mattila Markku, pääjohtaja, Suomen Akatemia Saarnivaara Veli-Pekka, pääjohtaja, Teknologian kehittämiskeskus TEKES

14 12 Katsaus sektoritutkimuksen neuvottelukunnan toimintaan Löytökorpi Sari, pääsihteeri, opetusministeriö Suomela Ulla, suunnittelija, opetusministeriö ( ) Rutanen Jari, hallinnollinen avustaja, opetusministeriö ( ) Alue- ja yhdyskuntarakenteet ja infrastruktuurit -jaosto ( ) Puheenjohtajisto: Murto Risto, yli-insinööri, liikenne- ja viestintäministeriö (Puheenjohtaja) Korpivaara Aila, yliarkkitehti, ympäristöministeriö (Varapuheenjohtaja) Jäsenet: Limnell Eija, suunnittelu- ja tutkimuspäällikkö, ulkoasiainministeriö Mäki Tuomo, neuvotteleva virkamies, valtiovarainministeriö Mäkeläinen Ulla, ylitarkastaja, opetusministeriö Pietarinen Matti, teollisuusneuvos, työ- ja elinkeinoministeriö ( ) Mella Ilkka, neuvotteleva virkamies, työ- ja elinkeinoministeriö ( ) Antikainen Janne, aluekehitysjohtaja, työ- ja elinkeinoministeriö ( ) Pysyvät asiantuntijat: Koivunen Hannele, neuvotteleva virkamies, opetusministeriö Mäkelä Martti, liikenneneuvos, liikenne- ja viestintäministeriö Kutinlahti Pirjo, ylitarkastaja, työ- ja elinkeinoministeriö ( ) Palm Jarmo, neuvotteleva virkamies, työ- ja elinkeinoministeriö ( ) Vuorinen Pentti, ylitarkastaja, työ- ja elinkeinoministeriö ( ) Väärälä Reijo, apulaisosastopäällikkö, sosiaali- ja terveysministeriö Silfverberg Leena, yli-insinööri, ympäristöministeriö ( ) Tynkkynen Aulis, yliarkkitehti, ympäristöministeriö ( ) Kokkonen Arvo, maanmittausneuvos, Maanmittauslaitos Latikka Juha, tiedeasiantuntija, Suomen Akatemia Tanninen-Ahonen Tiina, teknologiajohtaja, Teknologian kehittämiskeskus TEKES ( ) Heinonen Jarmo J, teknologiapäällikkö, Teknologian kehittämiskeskus TEKES ( ) Soininvaara Osmo, VTL Merivirta Raija, kehittämispäällikkö, Tiehallinto Aalto Arja, ylitarkastaja, Ratahallintokeskus Osaaminen, työ ja hyvinvointi -jaosto ( ) Puheenjohtajisto: Nyberg Paula, teollisuusneuvos, kauppa- ja teollisuusministeriö (Puheenjohtaja ) Järviniemi Päivi, työmarkkinaneuvos, työ- ja elinkeinoministeriö (Puheenjohtaja ) Ikonen Raimo, osastopäällikkö, sosiaali- ja terveysministeriö (Varapuheenjohtaja ) Vinni Kari, tutkimus- ja kehittämisjohtaja, sosiaali- ja terveysministeriö (Varapuheenjohtaja ) Jäsenet: Leinonen Antti, lainsäädäntöjohtaja, oikeusministeriö Hakola-Uusitalo Tuulia, finanssineuvos, valtiovarainministeriö ( ) Kerola Hannele, neuvotteleva virkamies, valtiovarainministeriö ( ) Kaivosoja Riitta, ylijohtaja, opetusministeriö ( ) Karjalainen Sakari, ylijohtaja, opetusministeriö ( ) Räsänen Leena, eläinlääkintöneuvos, maa- ja metsätalousministeriö Järviniemi Päivi, työmarkkinaneuvos, työministeriö ( )

15 Katsaus sektoritutkimuksen neuvottelukunnan toimintaan Pysyvät asiantuntijat: Pulkkinen Marja, erityisasiantuntija, valtioneuvoston kanslia Jokela Marjut, lainsäädäntöneuvos, oikeusministeriö ( ) Helin Markku, lainsäädäntöneuvos, oikeusministeriö ( ) Koskenniemi Eero, hallitusneuvos, sisäasiainministeriö Heinonen Ville, erikoissuunnittelija, opetusministeriö Ryynänen Suvi, ylitarkastaja, maa- ja metsätalousministeriö Mäkelä Martti, liikenneneuvos, liikenne- ja viestintäministeriö Sihto Matti, työmarkkinaneuvos, työ- ja elinkeinoministeriö Lehtonen Annukka, neuvotteleva virkamies, työ- ja elinkeinoministeriö ( ) Kuitunen Tero, ylitarkastaja, työ- ja elinkeinoministeriö ( ) Pukkila Tarmo, osastopäällikkö, sosiaali- ja terveysministeriö Hynynen Raija, asuntoneuvos, ympäristöministeriö Pietikäinen Petteri, ohjelmapäällikkö, Suomen Akatemia Hiltunen Merja, teknologiajohtaja, Teknologian kehittämiskeskus TEKES Kokkonen Paula, apulaiskaupunginjohtaja, Helsingin kaupunki Soininvaara Osmo, VTL Kangaspunta Seppo, erityisasiantuntija, kauppa- ja teollisuusministeriö Koho Arto, neuvotteleva virkamies, sosiaali- ja terveysministeriö Kestävä kehitys -jaosto ( ) Puheenjohtajisto: Vestala Leena, maatalousneuvos, maa- ja metsätalousministeriö (Puheenjohtaja ) Peltonen Mikko, tutkimusjohtaja, maa- ja metsätalousministeriö (Puheenjohtaja ) Honkasalo Antero, ympäristöneuvos, ympäristöministeriö (Varapuheenjohtaja) Jäsenet: Limnell Eija, suunnittelu- ja tutkimuspäällikkö, ulkoasiainministeriö Jylhä-Pyykönen Annu, opetusneuvos, opetusministeriö Jääskeläinen Saara, ylitarkastaja, liikenne- ja viestintäministeriö Vilkamo Sirkka, teollisuusneuvos, työ- ja elinkeinoministeriö Ollila Liisa, kansainvälisten asioiden johtaja, sosiaali- ja terveysministeriö Pysyvät asiantuntijat: Anttinen Pertti, yksikön päällikkö, ulkoasiainministeriö Sourama Heikki, finanssineuvos, valtiovarainministeriö ( ) Stenborg Markku, erityisasiantuntija, valtiovarainministeriö ( ) Kuhmonen Pirkko-Liisi, ylitarkastaja, opetusministeriö ( ) Liedes Jukka, johtaja, opetusministeriö ( ) Nikkola Elina, ylitarkastaja, maa- ja metsätalousministeriö ( ) Mäkelä Martti, liikenneneuvos, liikenne- ja viestintäministeriö Immonen Sakari, teollisuusneuvos, työ- ja elinkeinoministeriö ( ) Suomela Pekka, kaivosylitarkastaja, työ- ja elinkeinoministeriö ( ) Kuusinen Mikko, ympäristöneuvos, ympäristöministeriö ( ) Alapassi Markus, ylitarkastaja, ympäristöministeriö ( ) Häkkinen Leila, johtava tiedeasiantuntija, Suomen Akatemia Heinonen Jarmo, teknologiajohtaja, Teknologian kehittämiskeskus TEKES ( ) Kanto Kimmo, teknologiajohtaja, Avaruus ja ympäristömittaus, Teknologian kehittämiskeskus TEKES ( ) Arola Pauliina, varatoiminnanjohtaja, Kirkon Ulkomaanapu Peltonen Mikko, projektipäällikkö, maa- ja metsätalousministeriö ( ) Nikkola Elina, neuvotteleva virkamies, maa- ja metsätalousministeriö ( )

16 14 Katsaus sektoritutkimuksen neuvottelukunnan toimintaan Iivonen Pasi, ylitarkastaja, ympäristöministeriö Turvallisuus -jaosto ( ) Puheenjohtajisto: Härkönen Timo, valtioneuvoston turvallisuusjohtaja, valtioneuvoston kanslia (Puheenjohtaja) Partanen Pentti, pelastusylijohtaja, sisäasiainministeriö (Varapuheenjohtaja) Jäsenet: Limnell Eija, suunnittelu- ja tutkimuspäällikkö, ulkoasiainministeriö ( ) Möttölä Kari, erikoistutkija, ulkoasiainministeriö ( ) Littunen Jarmo, ylijohtaja, oikeusministeriö Martelius Juha, tutkimusjohtaja, puolustusministeriö Koivumäki Tapani, neuvotteleva virkamies, työ- ja elinkeinoministeriö Melkas Tapani, johtaja, sosiaali- ja terveysministeriö ( ) Söderholm Merja, ylitarkastaja, sosiaali- ja terveysministeriö ( ) Pysyvät asiantuntijat: Mäntyvaara Hannu, ulkoasiainneuvos, ulkoasiainministeriö Välimaa Asko, lainsäädäntöjohtaja, oikeusministeriö Martikainen Harri, kehittämisneuvos, sisäasiainministeriö Parmes Rauli, turvallisuusjohtaja, liikenne- ja viestintäministeriö Malmelin Militza, ylitarkastaja, ympäristöministeriö Ylikangas Mikko, ohjelmapäällikkö, Suomen Akatemia Lautanala Mika, teknologiajohtaja, Teknologian kehittämiskeskus TEKES Mesilaakso Markku, pääsihteeri, Maanpuolustuksen tieteellinen neuvottelukunta MATINE Myllys Vesa, professori, Elintarviketurvallisuusvirasto Evira Taxell Christoffer, ministeri, Åbo Akademi Ruuska Rami, erityisasiantuntija, valtioneuvoston kanslia ( ) Kytömaa Eero, erityisasiantuntija, valtioneuvoston kanslia ( ) Himberg Kimmo, laboratorionjohtaja, professori, Keskusrikospoliisi ( ) Jalava Kaisa, rikoskemisti, Keskusrikospoliisi ( )

17

18 Sektoritutkimuksen neuvottelukunta Opetus- ja kulttuuriministeriö PL 29, VALTIONEUVOSTO pääsihteeri Sari Löytökorpi puh. (09) gsm