Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen tulevaisuuden kunnassa näkökulmia oululaisten hyvinvointiin ja sen edistämiseen

Transkriptio

1 Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen tulevaisuuden kunnassa näkökulmia oululaisten hyvinvointiin ja sen edistämiseen Sirkka-Liisa Olli, hyvinvointipalveluiden kehittämisjohtaja Kaupunginvaltuuston strategiatyöpaja

2 Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Mihin sillä pyritään? kavennetaan väestöryhmien välisiä hyvinvointi- ja terveyseroja ylläpidetään ja parannetaan hyvinvointia, terveyttä, osallisuutta sekä työ- ja toimintakykyä vahvistetaan mielenterveyttä ehkäistään sairauksia, tapaturmia, syrjäytymistä ja osattomuutta Mitä se on? Laaja-alaista kaikkia hallinnonaloja velvoittavaa terveyteen ja hyvinvointiin sekä niiden taustatekijöihin vaikuttamista Suunnitelmallista voimavarojen kohdentamista Keneen se kohdistuu? Yksilöön Väestöön Yhteisöihin Elinympäristöön 2

3

4

5 Muut kehittäjäkumppanit Maakunnan toimijat, esim. järjestäjä, yhtiöt, liikelaitos Valtion viranomaiset esim. poliisi Hyvinvointiver koston toimijat Alueen kunnat Oppilaitokset, tutkimuslaitok set Kolmas sektori, järjestöt ja seurakunnat Yksityiset palveluntuottaj at, yritykset Verkoston perusta Yhteinen tietoperusta Lähtökohtana alueen vahvuudet, erityispiirteet, kulttuuri ja identiteetti Osallisuus Yhteinen näkemys ja konkreettiset tavoitteet, toimeenpanorakenne Organisaatiorajat ylittävä strateginen johtaminen Osaamisen laaja-alainen hyödyntäminen Yhteen sovitetut strategiat ja sopimusperusta: maakunta, kunnat ja muut toimijat Luo ja vahvistaa verkostoja ja vuoropuhelua Sitoutuminen yhteisiin tavoitteisiin Kehittäminen kuuluu kaikille, rohkeat kokeilut, kokeilukulttu uri Innovaatio- ja kehittämistoiminnan edistäminen Ihmisten vastuu omasta ja läheisten hyvinvoinnista Alueen ihmisten ja toimijoiden vuoropuhelu ja yhteistyö Resurssien vaikuttava kohdentaminen Alueiden vahvuuksien, identiteetin ja erityispiirteiden hyödyntäminen

6 Keskeisiä huomioita oululaisten hyvinvoinnista Työllisyydellä ja koulutustasolla on keskeinen merkitys väestön hyvinvoinnille. Väestöltään kasvavassa Oulussa on keski-iältään nuori hyvin koulutettu väestö. Nuoren väestönosan osuuden pysyessä korkeana elinvoimaisuuden edellytykset hyvät. Ikääntyneiden määrä kasvaa lähivuosina merkittävästi. Ikäväestön hyvinvoinnin tarpeisiin on kyettävä varautumaan koko kaupunkiyhteisön toimenpitein. Oululaisten terveydentila ja hyvinvointi ovat kehittyneet monien mittareiden mukaan hyvään suuntaan. Oululaisten elämäntavat ja hyvinvointi ovat pääsääntöisesti parantuneet ja yhä useampi kokee terveydentilansa hyväksi. Oululaisten työikäisten osalta korkea sairastavuus, väestön hyvinvointierot, työttömyys ja toimeentulo-ongelmat korostuvat verrattaessa suuriin kaupunkeihin. Pohjois-Pohjanmaan maakunnan kuntien vertailussa Oulun tilanne on monin osin sen sijaan kuitenkin selkeästi parempi Oulun talousalueella on samaan aikaan korkea koulutustaso ja erityisen korkea nuoriso- ja pitkäaikaistyöttömyys. Oulu on työttömyyden tarkastelussa Pohjois-Pohjanmaan kuntien vertailussa heikoimpien joukossa

7 Keskeisiä huomioita oululaisten hyvinvoinnista Valtaosa lapsista ja lapsiperheistä voi hyvin, mutta huono-osaisuus kasautuu osalle perheistä. Hyvinvointitiedon pohjalta on noussut esiin tarve mm. tukea aikuisten ja lasten välistä kohtaamista ja vuorovaikutusta. Osalla itsenäistyvistä nuorista on tavanomaisia suurempia vaikeuksia; kouluttautumiseen ja työllistymiseen liittyvät ongelmat kertautuvat taloudellisen toimeentulon huolina, elämänhallinnan puutteina ja näköalattomuutena tulevaisuuden suhteen. Korkea sairastavuus näkyy alhaisempana eläköitymisikänä ja työkyvyttömyyseläkkeen saajien suurena osuutena. Ikäihmisten palvelutarpeet kasvavat merkittävästi tulevaisuudessa. 75 vuotta täyttäneiden määrä kasvaa Oulussa seuraavalla 10- vuotiskaudella noin 60 prosenttia (noin henkilöllä). Toisaalta yhä suurempi osa ikääntyvistä on aiempaa terveempiä ja toimintakykyisempiä

8 Väkiluvun muutos vuodesta 2016 vuoteen 2030 (%) POHJOIS-POHJANMAA Oulu Ylivieska Liminka Kempele Tyrnävä Ii Lumijoki Kalajoki Muhos Hailuoto Nivala Raahe Pyhäjoki Siikajoki Alavieska Oulainen Haapajärvi Sievi Haapavesi Utajärvi Merijärvi Reisjärvi Kuusamo Pyhäntä Pudasjärvi Taivalkoski Siikalatva Vaala Pyhäjärvi Kärsämäki -20,9-10,1-10,6-11,3-11,5-13,4-14,4-15,1-16,1-17,3-2,7-4,2-4,3-5,6-6,1-6,5-6,7-7,8-7,8-8 -0,9-1 1,1 4 6,1 5,4 7,9 14,6 14,5 13,6 11, (Lähde: Tilastokeskus, Väestörakenne ja Väestöennusteet)

9 0-17- ja vuotiaiden lukumäärän muutos henkilömäärinä kunnittain vuodesta 2016 vuoteen vuotiaat vuotiaat Numerot tarkoittavat muutosta henkilömäärinä. Vä ri Muutos (%) Määrä kasvaa vähintään 5 % Määrä vähenee vähintään 5 % Muutos on pieni (min -4,9, max +4,9 %)

10 Koulutuksen ulkopuolelle jääneet vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä vuonna KOKO MAA KESKI-SUOMI POHJOIS-SAVO PIRKANMAA POHJOIS-POHJANMAA VARSINAIS-SUOMI Hailuoto Taivalkoski Merijärvi Haapavesi Utajärvi Kuusamo Liminka Tyrnävä Ylivieska Alavieska Kalajoki Oulu Haapajärvi Siikalatva Pyhäjoki Kempele Reisjärvi Muhos Nivala Vaala Ii Kärsämäki Sievi Oulainen Pudasjärvi Siikajoki Pyhäjärvi Lumijoki Raahe Pyhäntä 3,7 4,4 4,5 6,2 6,8 6,9 6,9 5,2 5,2 5,4 5,6 5,6 5,7 5,8 6,1 6, ,1 7,2 7,3 7,5 7,6 7,6 7,7 8,3 8,4 8,5 8,6 8,9 9,1 9,7 9,8 10,1 (Lähde: THL, Sotkanet 2017, indikaattori 3219) 12,2 12,8 Koulutuksen Lukumäärät ulkopuolelle jääneet POHJOIS- POHJANMAA 2972 Alavieska 15 Haapajärvi 49 Haapavesi 35 Hailuoto 2 Ii 56 Kalajoki 65 Kempele 105 Kuusamo 66 Kärsämäki 17 Liminka 40 Lumijoki 17 Merijärvi 6 Muhos 53 Nivala 77 Oulainen 62 Oulu 1625 Pudasjärvi 57 Pyhäjoki 18 Pyhäjärvi 42 Pyhäntä 18 Raahe 256 Reisjärvi 19 Sievi 42 Siikajoki 40 Siikalatva 29 Taivalkoski 17 Tyrnävä 28 Utajärvi 11 Vaala 15 Ylivieska 90

11 Nuorisotyöttömät, % vuotiaasta työvoimasta v KOKO MAA VARSINAIS-SUOMI POHJOIS-SAVO PIRKANMAA POHJOIS-POHJANMAA KESKI-SUOMI Merijärvi Pyhäntä Alavieska Kärsämäki Reisjärvi Siikalatva Kalajoki Taivalkoski Ylivieska Pyhäjärvi Pyhäjoki Lumijoki Sievi Haapajärvi Utajärvi Tyrnävä Liminka Pudasjärvi Nivala Siikajoki Ii Oulainen Vaala Haapavesi Muhos Kuusamo Kempele Oulu Raahe Hailuoto ,5 9,9 10, ,9 18,9 21,4 22,5 22,6 14,4 14,4 14,7 15,5 15, ,1 16,9 17,4 17,4 17,5 17,5 17,6 17,9 18,2 18,5 19,7 20,8 20,9 21,1 22,9 23,3 23, ,7 26,4 Heinäkuussa 2017 Pohjois- Pohjanmaalla oli 4941 alle 25- vuotiasta työtöntä. Nuorisotyöttömät, % vuotiaasta työvoimasta KOKO MAA 11,9 12,4 14, ,3 17 KESKI-SUOMI 16,7 17,4 20,8 22,3 23,5 22,6 PIRKANMAA 13,5 14,2 17,6 18,9 20,7 21,4 POHJOIS-POHJANMAA 16, ,9 23,7 22,5 POHJOIS-SAVO 14,5 14,3 15, ,6 18,9 VARSINAIS-SUOMI 11,3 12,1 13,9 15,4 15,9 15,9 Alavieska 8,8 9, , ,6 Haapajärvi 13, ,3 19,6 20,5 17,5 Haapavesi 16,2 13,5 16,6 19,6 21,3 22,9 Hailuoto Ii 18,5 16,1 22,4 29,2 25,7 20,8 Kalajoki 11,6 12,2 13,7 16,6 15,6 15,5 Kempele 15,6 17,5 20,4 22,4 23,8 24 Kuusamo 18,3 18,8 21,9 26,1 23,8 23,7 Kärsämäki 11,2 16,2 13,6 15, ,4 Liminka 11 16,8 19,2 20,2 17,6 17,9 Lumijoki 15, ,7 24,3 17,9 17,4 Merijärvi 15 16,4 14,7 13,3 12 9,5 Muhos 15,7 18,9 25,3 25,2 24,4 23,3 Nivala 12,4 13,9 16,9 17,8 19,1 18,5 Oulainen 17,3 21,3 20,4 28,3 21,4 20,9 Oulu 18,8 20,1 22,8 24,8 26,2 24,7 Pudasjärvi 19, , ,4 18,2 Pyhäjoki 13, ,6 17,6 16,9 Pyhäjärvi 17,8 20, ,7 17,8 16,1 Pyhäntä 14,1 16,4 10,4 6,9 9,8 9,9 Raahe 15,9 18,6 25,9 25,3 25,7 26,4 Reisjärvi 7,7 6 7, ,9 14,4 Sievi 8,6 9,7 13,5 15,7 17,2 17,4 Siikajoki 12,4 14,7 15,4 16,8 22,4 19,7 Siikalatva 11,6 17,4 15,6 14,6 17,2 14,7 Taivalkoski 16,8 13,9 16,6 17,8 18,3 15,9 Tyrnävä 13,9 12, ,8 19,6 17,6 Utajärvi 13,4 14,6 15,2 21,2 21,5 17,5 Vaala 19,2 18,4 19,4 18,7 16,5 21,1 Ylivieska 11,1 11,4 15,5 17,1 17,5 16 (Lähde: THL, Sotkanet 2017, indikaattori 189.) Trendi

12 THL:n sairastavuusindeksi (ikävakioitu), vuosi KOKO MAA VARSINAIS-SUOMI PIRKANMAA KESKI-SUOMI POHJOIS-POHJANMAA POHJOIS-SAVO Kalajoki Liminka Pyhäntä Tyrnävä Kempele Merijärvi Ylivieska Oulu Pyhäjoki Siikalatva Ii Sievi Taivalkoski Muhos Lumijoki Hailuoto Raahe Nivala Alavieska Haapavesi Kuusamo Oulainen Reisjärvi Haapajärvi Vaala Utajärvi Pudasjärvi Siikajoki Kärsämäki Pyhäjärvi (Lähde: THL, Sotkanet 2017, indikaattori 243; Terveytemme.fi)

13 Pitkäaikaistyöttömien osuus (%) työttömistä työnhakijoista heinäkuussa 2017 POHJOIS-POHJANMAA Merijärvi Haapajärvi Lumijoki Reisjärvi Kuusamo Raahe Liminka Pudasjärvi Siikalatva Siikajoki Nivala Taivalkoski Pyhäjärvi Kempele Pyhäntä Oulainen Pyhäjoki Tyrnävä Kalajoki Haapavesi Sievi Ylivieska Vaala Alavieska Kärsämäki Muhos Hailuoto Ii Oulu Utajärvi 0,0 10,0 20,0 30,0 40,0 15,6 19,5 19,8 20,7 20,9 21,5 22,4 23,1 23,3 24,0 24,3 24,6 25,0 25,2 25,3 25,3 25,9 26,7 27,3 29,5 27,7 27,7 28,1 29,2 29,5 30,9 31,3 31,4 31,5 32,3 33,8 Heinäkuussa 2017 Pohjois- Pohjanmaalla oli 7955 pitkäaikaistyötö ntä henkilöä. Pitkäaikaistyöttömät, % työttömistä KOKO MAA 23,4 24,2 25,1 27,8 31,1 35,5 KESKI-SUOMI 26,6 27,6 27,7 31,1 34,4 39,3 PIRKANMAA 27,2 27,5 32, ,7 37,5 POHJOIS-POHJANMAA 20,4 21,2 22,2 24,4 27,6 30,9 POHJOIS-SAVO 23,9 25,7 25,6 26,9 27,4 32,1 VARSINAIS-SUOMI 24,1 23,7 23,3 26,1 30,5 34 Alavieska 25,5 24,5 23,1 26,6 33,1 36,8 Haapajärvi 17,2 14,2 13,7 12, ,8 Haapavesi 13,8 15,4 22, ,2 28,7 Hailuoto 37 36, ,2 37,7 37,8 Ii 21, , ,3 32 Kalajoki 15,7 16,2 17, ,5 25,1 Kempele 25,7 22,6 23,6 26,7 27,8 31 Kuusamo 8,8 11,9 13,1 16,5 16,6 19,7 Kärsämäki 23,8 22,4 22,5 25,4 21,1 30,8 Liminka 20,8 17,5 16,9 21,1 24,7 22,6 Lumijoki 22,1 19,3 19,1 18,5 18,7 25,8 Merijärvi 14 16,4 19,6 25,5 22,4 24,4 Muhos 17,9 20,4 23,3 26, ,1 Nivala 13,8 12,5 13,3 17,3 23,8 28,7 Oulainen 18,5 20,3 22,3 23, ,8 Oulu 22,8 23,8 24,5 26,8 30,8 34 Pudasjärvi 16,5 19,1 20,3 16,6 18,3 24,1 Pyhäjoki 22 18,2 19,7 24,2 23,2 24,1 Pyhäjärvi 14,6 13,8 17,6 21,1 22,3 25,3 Pyhäntä 11,7 18, , ,2 Raahe 16,4 15,3 16,4 20,2 19,4 19,9 Reisjärvi 20,5 16, ,1 26,5 Sievi 21,2 17, ,7 25,5 30 Siikajoki 16,1 18,6 18,7 20,2 19,6 21,1 Siikalatva 12,3 17,4 24, ,4 Taivalkoski 9,8 13,4 11, ,6 29,2 Tyrnävä 13,9 16,4 20,5 22,5 21,3 27,8 Utajärvi 20,1 21,6 22,3 28,2 30,7 38 Vaala 17,3 17,3 23,4 25,3 31,8 35,3 Ylivieska 24,5 25,8 21,1 21,3 23,6 28,1 (Lähde: TEM 2017, Työnvälitystilasto. Vuosikeskiarvo, joka on laskettu kuukausitietojen perusteella.; THL 2017, Trendi

14 Peukutettavaa... Hyvinvointijohtamisen tavoitteellisuus strateginen, operatiivinen, poikkitoiminnallinen, alueellinen Laaja tietoperusta ja analyysi hyvinvointijohtamisen tukena Toimivia yhteistyön rakenteita hyvinvoinnin edistämisessä Aluetason poikkitoiminnallinen väestövastuu Poikkitoiminnallinen yhteistyö yhteisellä ohjelmatasolla luo osaltaan hyvinvoinnin edellytyksiä kuntalaisille; esim. asuntopoliittiset linjaukset Järjestöt ja muu 3. sektori tunnistetaan tärkeinä strategisina kumppaneina hyvinvoinnin edistämisessä» Hyvät käytännöt tulee hyödyntää kuntamaakunta-yhteistyössä

15 1.Hyvinvointikertomuksen ja muun tietopohjan analyysista nousseita koko kaupunkia koskevia yhteisiä tavoite- esityksiä uudelle valtuustolle Lapset ja nuoret Lasten ja perheiden hyvinvoinnin tukeminen omissa kasvu- ja kehitysympäristöissä Syrjäytymisvaarassa olevien nuorten tukeminen; sis. nuorisotyöttömyyden Poikkitoiminnalliset matalan kynnyksen palvelut osana alueellisen toimintamallin kehittämistä Lasten ja nuorten osallisuuden vahvistaminen Ikäväestö Vanhusmyönteinen ilmapiiri ja kulttuuri kaikessa toiminnassa Koko väestö Sosioekonomisten ja hyvinvointierojen kaventaminen sekä kuntalaisten oman hyvinvointiaktiivisuuden lisääntyminen sis. alueellisen näkökulman Arjen turvallisuuden näkökulman huomioiminen kaikessa toiminnassa Vaikuttava monikanavainen matalankynnyksen neuvonta ja ohjaus

16 2. Palvelujen järjestämisohjelman ( ) arvion ( KH , 336 ) perusteella nousseita kehittämisen painopisteesityksiä alkaneelle valtuustokaudelle; hyvinvoinnin edistäminen peruskunnan tehtävänä huomioiden maakunta- ja sote-uudistus, suunnittelussa huomioidaan elämän eri vaiheet lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin tukeminen oululaisten ikäihmisten hyvinvointi ja arjen tuki hyvinvointierojen kaventaminen ja kuntalaisten oma hyvinvointiaktiivisuus digimuutoksen mukainen palvelujen ja asioinnin sekä toiminnan kehittäminen vaikuttava monikanavainen matalan kynnyksen neuvonta ja ohjaus

17 3. Hyvinvoinnin edistämisen teemoja lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmasta ( poikkitoiminnallisen työryhmän esitys / luonnosversio ) Lapsen oikeudet: lapsilähtöisyys ja lapsen oikeus tulla kuulluksi ja osallistua häntä koskevissa asioissa. Yhteisöllisyys ja pärjäävyys: sujuva arki ja hyvinvoiva yhteisö suojaavat lasta ja nuorta. Osallisuus: perhe, lapsi ja nuori ovat aktiivisesti mukana palvelujen toteuttamisessa. Kasvu ja kehitysympäristöt: palvelut suuntautuvat kohti perhettä, varhaiskasvatuksen, koulun ja vapaa-ajan ympäristöjä. Hyvinvointi- ja terveyserojen kaventaminen: Lapsen ja nuoren perustarpeiden huomioiminen mahdollistaa yhdenvertaiset kasvuolosuhteet kaikille. Tarvelähtöisyys, perhe- lapsilähtöisyys: palvelut järjestetään perheen tarpeita vastaavasti. Väriajattelu: painopiste ennaltaehkäisyssä ja erityspalvelut tukevat peruspalveluja.

18 Matalan kynnyksen hyvinvointia ja terveyttä ns. edistävää neuvontaa, yleinen palveluneuvonta, ohjausta ja tietoa joka sis Toteuttajatahona helposti saatavilla yleisessä kuntalaisille. Digitaaliset alustat käytössä ja uusia kehitetään. Yhteistyön tarpeet kuntien ja maakunnan välillä korostuvat jatkossa matalan kynnyksen ja ennalta ehkäisevien palveluiden sekä kansalaisneuvonnan osalta.

19 Järjestöjen ennalta ehkäisevä toiminta luontevana kumppanina täydentämässä kaupungin palveluvalikkoa.

20

21 Lapsibudjetointi tarkoittaa kunnan, maakunnan tai valtion talousarvion tarkastelemista lapsenoikeusnäkökulmasta

22 Mihin haemme yhdessä muutosta? - vaikuttavuus Tehokas ja tarkoituksenmukainen toiminnan ohjaus - yhteinen strategia, elämänkaari, alueellinen viitekehys ja hyvinvointialueet, roolit Toiminnan/palveluiden vaikuttavuus - painopisteenä ennaltaehkäisevät ja varhaisen tuen palvelut, Sis. sähköiset palvelut, verkostoyhteistyö ja monituottajamalli Lapsi tai nuori kohtaa vain yhden palvelukokonaisuuden ilman hallinnollisia rajoja elämäntilanne/perheen tilanne kokonaisuutena

23 Kaikki Oulun kaupungin alle 18- vuotiaiden kustannukset 2016 Lasten ja nuorten toimintamenot 2016 (1000 ) vihreä keltainen punainen Yhteensä /asukas Hyve ilman erikoissairaanhoitoa Erikoissairaanhoito Hyvinvointipalvelut Hyvinvointipalvelut 11,6 % 37,9 % 50,5 % 100,0 % Sivistys- ja kulttuuripalvelut Sivistys- ja kulttuuripalvelut 91,0 % 8,8 % 0,3 % 100,0 % Yhteensä Asukaskohtaisten kustannusten jakautuminen /asukas /asukas /asukas /asukas yht ,80 % 15,45 % 11,75 % Kaikki Oulun kaupungin alle 18-vuotiaiden palveluiden käytöstä aiheutuneet kustannukset yhteensä sekä asukaskohtaisesti ( /alle 18-v. ), jaettuna organisaatioittain sekä lasten ja nuorten palvelutarpeiden vaativuuden mukaisesti väreihin. Mahdollistaa organisaatiorajat ylittävän väestötason tavoite- ja resurssiohjauksen

24 Väestötason seuranta ja lapsibudjetointi Siku punainen 0,2 % Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen vrt. tulevaisuudessa maakunta vs. kunta Oulun lasten ja nuorten toimintamenot 2016 Siku keltainen 7 % Siku vihreä 70 % Hyve vihreä 3 % Hyve keltainen 6 % Hyve punainen 7 % Esh keltainen 3 % Esh punainen 4 % Sanna Suistio Toimintamenot yhteensä 481,2 M /alle 18-vuotias

25 Kiitos!