Nro 49/2012/1 Länsi- ja Sisä-Suomi Dnro LSSAVI/438/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen

Transkriptio

1 YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS Nro 49/2012/1 Länsi- ja Sisä-Suomi Dnro LSSAVI/438/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen ASIA HAKIJA Kallion louhintaa, kiviaineksen murskausta, asfalttiasemaa sekä jätteiden käsittelytoimintaa koskeva ympäristölupapäätös, joka sisältää ympäristönsuojelulain 101 :ssä tarkoitetun ratkaisun toiminnan aloittamisesta muutoksenhausta huolimatta, Nokia. NCC Roads Oy Äyritie 8 C Vantaa TOIMINTA JA SEN SIJAINTI Toiminnot sijoittuvat Nokian kaupungin Kankaantaan kylän tiloille Korpela ( ), Metsä ( ), Kangas-Vehmaa ( ) ja Koreeniitty ( ) sekä Nokian kaupungin Maatialan kylän tiloille Metsä 2 ( ), Kangas-Vehmaa ( ) ja Koreeniitty ( ). LUVAN HAKEMISEN PERUSTE Toiminta on ympäristölupavelvollinen ympäristönsuojelulain 28 2 momentin 4) kohdan (jätteen ammattimainen hyödyntäminen ja käsittely), ympäristönsuojeluasetuksen 1 1 mom 7c (kivenlouhinta), 7e (kivenmurskaamo) ja ympäristönsuojeluasetuksen 1 1 mom 7f kohdan (kiinteä asfalttiasema) perusteella. Toiminnoilla on ympäristönsuojelulain 35 :n 4 momentin tarkoittama yhteys, jolloin niiden ympäristövaikutuksia on tarpeen tarkastella yhdessä. LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Ympäristönsuojeluasetuksen 5 :n 1 momentin 13 g) kohdan perusteella jätteen ammattimaista käsittelyä ja hyödyntämistä koskevan lupa-asian ratkaisee aluehallintovirasto, jos käsiteltävän tai hyödynnettävän jätteen määrä on vähintään tonnia vuodessa. Ympäristönsuojelulain 31 3 momentin nojalla aluehallintovirasto ratkaisee ympäristönsuojelulain 35 4 momentissa tarkoitetun eri toimintojen lupa-asian, jos yhdenkin toiminnan lupa-asian ratkaisu kuuluu sen toimivaltaan. LÄNSI- JA SISÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTO puh Vaasan päätoimipaikka fax Wolffintie 35 kirjaamo.lansi@avi.fi PL 200, Vaasa Tämän päätöksen ympäristönsuojelulain mukaisena valvontaviranomaisena toimii Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus.

2 2 ASIAN VIREILLETULO Lupahakemus on tullut vireille Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirastossa TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT, SOPIMUKSET JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE Hankealueella on voimassa Nokian kaupunginvaltuuston hyväksymä Kyynijärvi-Juhansuon oikeusvaikutteinen osayleiskaava. Hankealue on merkitty kaavassa EO/T-1-alueeksi, eli maa-ainesten ottoalueeksi, joka ottamisen päätyttyä asemakaavoitetaan teollisuus- ja varastoalueeksi. Tilan Koreeniitty ( ) etäläosassa on osayleiskaavassa S3-merkintä, joka on luonnonsuojelulain 49 :n mukaisen luontodirektiivin liitteessä IV mainitun lajin (hajuheinä) esiintymisalueen suojavyöhyke. Hakemuksessa on tämä alue rajattu hankealueen ulkopuolelle. Tampereen puolella on voimassa Myllypuron osayleiskaava. Osayleiskaavat on valmisteltu kaupunkien välisenä yhteistyönä. Kaavat ovat oikeusvaikutteisia asemakaavoitusta ohjaavia yleiskaavoja. Hankealueen läpi yleiskaavoissa on osoitettu pääkokoojaluokkainen yhdystie, joka Tampereen puolella jatkuu Myllypuron eritasoliittymänvälityksellä VT:n 3 yli Myllypuronkatua pitkin itään Tampereen keskustaan ja Nokian puolella kaavassa osoitetun eritasoliittymän välityksellä VT:n 11 yli Öljytietä pitkin etelään Nokian keskustaan. Osalla toiminta-aluetta on voimassa maa-aineslupia ja ympäristölupia. Toiminta-alueella on voimassa seuraavat maa-ainesluvat: Tila ottomäärä k-m 3 antopäivä voimassa Korpela ( ) Metsä ( ) Korpela ( ) (ottoalueen laajennus) Kangas-Vehmaa ( ) Kangas-Vehmaa ( ) Toiminta-alueella on voimassa seuraavat Nokian kaupungin rakennus- ja ympäristölautakunnan antamat ympäristöluvat kallion louhintaan ja murskaukseen: Tila antopäivä voimassa Korpela ( ) Metsä 2 ( )

3 3 TOIMINNAN SIJAINTIPAIKKA JA SEN YMPÄRISTÖ Toiminta-alue sijoittuu taajamarakenteen ulkopuolelle kahden valtatien risteyskohtaan sijoittuvan Kolmenkulman tulevan yritysalueen pohjoisosaan. Kolmenkulman alue on 900 ha laajuinen Nokian, Ylöjärven ja Tampereen kaupunkien raja-alueella. Hankealue rajautuu lännessä Tampereen rajaan. Alueen läheisyydessä ei ole asutusta. Lähin asuinkiinteistö on 1,1 km päässä Haukijärven rannalla. Lähin asuinalue sijaitsee 1,7 km päässä. Hankealueen pohjoispuolella kulkee kaavaan merkitty virkistysreitti lähimmillään n. 200 metrin etäisyydellä. Lähin Natura-2000-alue on n. 1 km alueesta länteen sijaitseva Kaakkurijärvien Natura-alue. Samalla valuma-alueella on Myllypuron Natura-alue noin 1,5 km etäisyydellä hankealueesta. Luonnonsuojelulain 29 :ssä tarkoitettu suojeltava luontotyyppi (jalopuumetsikkö) sijaitsee Juhansuon itäpuolella hankealueesta lähimmillään n. 500 metrin etäisyydellä. Alue on rajattu ja määritelty Pirkanmaan ympäristökeskuksen päätöksessä (Dnro PIR-2008-L ). Hankealueen eteläpuolella on hajuheinän (Cinna latifolia) esiintymisalue, joka on suojelumerkinnällä yleiskaavassa. Hajuheinä on rauhoitettu ja uhanalaisuusluokaltaan silmälläpidettävä laji. Hankealueella on ollut kalliokiviainesten ottoa ja murskaustoimintaa tiloilla Korpela ja Metsä2 lähes kymmenen vuotta. Välittömästi hankealueen itäpuolella hankealueelle johtavan tien ja Juhansuon välisellä alueella sijaitsee Tampereen kaupungin Juhansuon maanvastaanottoalue. Tällä alueella on myös aiemmin vastaanotettu ja murskattu jäteasfalttia. Tampereen kaupungin toimiva maankaatopaikka sijaitsee hankealueesta koilliseen. Hankealueen eteläpuolella sijaitsee toimintansa lopettanut ampumarata. Rudus Oy:n kallionlouhinta-alue sijaitsee hankealueen eteläpuolella, osittain samalla valuma-alueella. Ympäristön tila ja laatu Alueen hydrologia, geologia ja ympäristön luonnontila Hankealue sijoittuu laajan moreeni- ja kallioselännealueen itäiseen osaan. Selänne on pääosin metsäistä aluetta, jossa vuorottelevat avokalliot, louhikot, tuoreet ja kuivahkot kankaat sekä pienvesistöt ja soistuneet korpi- ja rämepainanteet. Hankealueen maanpinnan luonnollinen korkeusasema on noin mpy. Hankealueen kallioperä liittyy ns. Nokian batoliittiin. Batoliitin pääkivilajina on keskikarkea porfyyrinen granodioriitti.

4 Pintavesien laatu 4 Hankealue kuuluu Myllypuron-Vihnusjärven valuma-alueeseen, jonka pintaala on noin 25 km 2. Hankealueen poikki kulkee pienvaluma-alueen raja (Juhansuon eteläinen ja Juhansuon pohjoinen osavaluma-alue), joiden vedet laskevat Myllypuroa pitkin Vihnusjärveen. Ilman laatu Nykyinen toiminta aiheuttaa hiukkaspäästöjä kallion murskauksesta. Valtatie3:n hiukkapäästöt hankealueelle asti arvioidaan hyvin alhaisiksi. Pohjaveden tila Alue ei kuulu luokitellulle pohjavesialueelle eikä alueella ole merkittäviä pohjavesivaroja. Alue ja kohteet, joihin toiminnalla voi olla vaikutuksia Hankkeen vaikutusalueelle sijoittuu EU:n luontodirektiivin liitteen IV b- mukaisia nk. tiukkaa suojelua edellyttävien hajuheinien esiintymiä. Niistä lähin sijaitsee Juhansuon pohjoispuolella hankealueesta etelään. Alue on yleiskaavassa merkitty S3 merkinnällä, joka tarkoittaa luonnonsuojelulain 49 :n mukaisen EU:n luontodirektiivin liitteessä IV mainitun lajin esiintymisalueen suojavyöhykettä, joka tulee säilyttää luonnontilaisena. Esiintymisaluetta koskevalla valuma-alueella tulee kiinnittää huomiota lajin tarvitseman kosteuden säilyttämiseen. Hajuheinäesiintymiä on myös Juhansuon eteläisen laskuojan varrella. Yleiskaavassa on myös vastaava merkintä hajuheinän esiintymisalueesta Tampereen ja Nokian rajalla hankealueen pohjoispuolella. Tämän alueen hajuheinäesiintymää ei ole löytynyt neljänä peräkkäisenä seurantavuotena. Pirkanmaan ELY-keskus on todennut, ettei kyseinen alue enää jatkossa edellytä erillisiä lajisuojelullisia turvaamistoimia alueen maankäytön suunnittelussa. Lähin Natura-2000-alue on n. 1 km alueesta länteen sijaitseva Kaakkurijärvien Natura-alue. Hanke sijaitsee samalla valuma-alueella kuin Myllypuron Natura-alue, jonka suojelun perusteena ovat boreaaliset lehtojen ja fennoskandian lähteiden ja lähdesoiden luontotyypit. Toiminnan valuma-alueen vedet laskevat Nokian Vihnusjärveen. Osa Nokian kaupungin Maatialan vedenottamon raakavedestä muodostuu rantaimeytyksenä Vihnusjärvestä. Melu, liikenne ja muu kuormitus alueella Hankealue yhdistyy Juhansuontien kautta Myllypuron/Lamminpään eritasoliittymään, josta liikenne jakautuu läntiselle kehätielle (vt3) sekä Myllypuronkadulle. Juhansuontiellä nykyisen toiminnan aiheuttama liikenne on n. 70 ajoneuvoa/vrk, suurelta osin 7-18 välisenä aikana. YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTI Hankkeen ympäristövaikutuksia on arvioitu YVA-menettelyssä ympäristövaikutusten arvioinnista annetun asetuksen 6 :n kohdan 2 b (luonnonvarojen

5 5 otto ja käsittely sekä kohdan 11 b (jätteiden käsittely) mukaan. Pirkanmaan ympäristökeskus on antanut lausuntonsa arviointiohjelmasta ja arviointiarviointiselostuksesta Lupahakemus, jota hakija on tarkentanut vastineessaan, vastaa laajuudeltaan lähinnä YVA:n vaihtoehtoa VE3, jossa on arvioitu kalliokiviaineksen ottamista seitsemällä tilalla, yhteensä 2,2 milj. m 3 vuoteen 2024 asti. Vaihtoehdossa on mukana kiinteän asfalttiaseman sijoittaminen, asfalttijätteen vastaanotto ( t/a) sekä louheen vastaanotto ( t/a). Toimintaa on arvioitu myös kesäajalla, pois lukien louhinta ja lohkareiden rikotus. Yhteysviranomainen toteaa antamassaan lausunnossa arviointiselostuksesta, että siinä on kuvattu pääosin riittävästi hankkeen eri vaihtoehdot ja niihin liittyvät toiminnot, joilla on ympäristövaikutuksia. Selostuksessa on kuitenkin puutteita vaikutusten kohdentumisen ja merkittävyyden arvioinnissa sekä lieventämistoimien kuvauksen tarkkuuden esittämisessä, minkä vuoksi laajimpien hankevaihtoehtojen VE2 ja VE3 toteuttamiskelpoisuudesta selostus ei antanut varmuutta. HAKEMUKSEN MUKAINEN TOIMINTA Laitoksen toiminta ja valmistettavat tuotteet Suunnitellut toiminnot sijoittuvat osin olemassa olevalle kalliokiviainesten ottamispaikalle. Lupaa haetaan kaikille toiminnoille toistaiseksi voimassa olevaksi. Tuotantoalueella valmistetaan enintään tonnia kalliomursketta, tonnia asfalttimassaa ja tonnia uusioasfalttimassaa vuodessa. Kalliokiviaineksen louhinta Kiviaineksen laskennallinen kokonaisottomääräksi on arvioitu 4,5 miljoonaa tonnia. Kalliolouhinnan työvaiheita ovat poraus, räjäyttäminen ja rikotus. Näiden toimintojen toiminta-ajat ovat vuosittain välisenä aikana arkisin maanantaista perjantaihin klo Louhinnassa kiviaines irrotetaan kalliosta räjäyttämällä. Louhintaräjäytyksiä tehdään noin kahdeksan kertaa kuukaudessa. Kerrallaan irrotetaan n m 3 kalliota. Murskaustoiminnot Alueella murskataan louhitun kalliokiviaineksen lisäksi muualta tuotava kiviaines sekä jäteasfaltti. Murskaus tapahtuu siirrettävällä murskauskalustolla (ns. Lokotrack). Murskauslaitos pyritään sijoittamaan mahdollisimman matalalle tasolle ottoalueella.

6 6 Kalliosta irti räjäytetty louhe varastoidaan penkassa noin yhden viikon tarve kerrallaan. Kiviaineksen oton edetessä raaka-aineen varastointipaikka siirtyy louhoksella eteenpäin. Hakemuksen mukaan kalliomurskeen vuosituotanto on enintään tonnia (keskimäärin t /v). Jäteasfalttia murskataan enintään t/v (keskimäärin t/v). Muualta tuotavan kiviaineksen kulutukseksi on ilmoitettu enintään t/v. Kalliota murskataan alueella läpi vuoden, yhteensä 6-8 kk/a. Jäteasfalttia murskataan yleensä talvi- ja kevätaikaan, kun lämpötila on riittävän alhainen. Murskauksen työskentelyajat ovat maanantaista perjantaihin klo Asfaltin valmistus Asfaltin valmistukseen rakennetaan kiinteä asema tilalle Metsä 2 (RN:o ), joka on toiminnassa läpi vuoden, pääosin kuitenkin ajalla Laitos on toiminnassa maanantaista perjantaihin klo Asfalttiaseman alue päällystetään asfaltilla, jotta alueen hulevedet voidaan ohjata hallitusti öljynerottimien kautta pois. Asfalttiasemalla valmistetaan asfalttimassaa enintään tn/v (keskimäärin tn/v) ja uusioasfalttimassaa enintään tn/v (keskimäärin tn/v). Asfaltin valmistuksessa käytetään mursketta (keskimäärin t/v, enintään t/v) ja bitumia (keskimäärin t/v, enintään 9 750t/v). Asfalttiaseman käyttöenergia on sähkö, jota saadaan alueelle hankittavasta sähköliittymästä. Kiviaines, bitumi, täyteaineet ja lisäaineet kuumennetaan kuivausrummussa. Kuumennukseen käytetään n. 400 tonnia raskasta polttoöljyä vuodessa. Jätteiden vastaanotto-, käsittely- ja hyödyntämistoiminnot Muualta tuotava louhe Alueelle tuodaan muualta rakentamisen ylijäämälouhetta ympäri vuoden enintään tonnia vuodessa. Ylijäämälouhe on rakentamisen yhteydessä irrotettua neitseellistä kalliokiviainesta. Ylijäämälouhetta välivarastoidaan alueella enintään tonnia kerrallaan enintään 5 metriä korkeissa varastokasoissa. Alueella vastaanotettava ylijäämälouhe sijoitetaan mahdollisimman lähelle murskauslaitosta. Jäteasfaltti Jäteasfalttia tuodaan alueelle muualta ympäri vuoden. Sitä vastaanotetaan enintään t/v. Jäteasfaltti sijoitetaan asemapiirroksessa esitetylle varastokasojen alueelle tilan Metsä2 pohjoisosaan lähelle asfalttiasemaa. Ker-

7 7 rallaan varastokasoissa on enintään tonnia jäteasfalttia. Jäteasfaltti murskataan siirrettävällä murskauslaitoksella ja varastoidaan edelleen käytettäväksi uusioasfaltin valmistuksessa. Alueelle tuotavaa korkealujuuksista kiviaineista varastoidaan myös varastokasojen alueella. Sitä tuodaan tarvittaessa alueelle valmiina n t/v. Kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelma Hakemukseen on liitetty päivätty kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelma. Hakija on toimittanut tarkennetun suunnitelman, joka on päivätty Suunnitelman mukaan poistettavat pintamaat läjitetään varastokasoille tuotantoalueen reunaosiin. Arvio poistettavien pintamaiden kokonaismäärästä on m 3. Luvussa ei ole eteläisten osien pintamaita mukana. Pintamaista poistetaan kannot ja juurakot, jotka haketetaan hyötykäyttöön. Loppuosa pintamaista varastoidaan ja käytetään toiminnan päättyessä alueen tasaukseen, luiskien muotoiluun ja maisemointiin. Suunnitelmaan on liitetty kartta varastokasojen sijainnista. Valvontaviranomaisen antaman lausunnon mukaan varastokasat eivät sijainneet 2009 päivätyn suunnitelman mukaisissa paikoissa. Varastokasojen paikat on päivitetty 2011 suunnitelmaan. Kemikaalit ja polttoaineet Ottamisalueelle rakennetaan poltto- ja voiteluaineiden käsittelyalue, joka päällystetään asfaltilla ja varustetaan hulevesijärjestelmällä siten, että sadevedet johdetaan öljynerotuskaivon kautta alueen ulkopuolelle. Kiviaineksen murskauksessa siirrettävän murskauslaitoksen aggregaatissa käytettävä kevyt polttoöljy varastoidaan 10 m 3 kaksoisvaipallisessa säiliössä. Muita työkoneita varten on kolme kappaletta 2 m 3 kaksoisvaipallista säiliötä. Voiteluaineita säilytetään litraa valuma-altaallisessa kontissa, jonka valuma-altaan tilavuus on 1,5 kertaa säilytettävien voiteluaineiden määrä. Asfalttiaseman kiviaineksen kuivauksessa käytettävä raskas polttoöljy varastoidaan 40 m 3 kaksoisvaipallisessa säiliössä. Muita öljyjä varten on kaksi 3 m 3 säiliötä. Voiteluöljyt säilytetään 200 litran tynnyreissä tiivispohjaisella alustalla. Bitumi varastoidaan 60 m 3 säiliössä, joka on lämpöeristetty ja varustettu lämmitysvastuksilla. Alueella voidaan varastoida satunnaisesti asfaltin liimaamisessa käytettävää bitumiemulsiota 19 m 3 säiliöperävaunussa. Asfalttimassan laadunvalvonnassa käytettävää metyleenikloridia säilytetään 200 litran tynnyreissä, jotka sijoitetaan lukittavaan valuma-altaalliseen säilytyskaappiin.

8 Vedenhankinta 8 Vettä käytetään lähinnä kallion murskauksessa pölyntorjuntaan ja tarvittaessa teiden pölynsidontaan. Toiminnassa käytettävä vesi otetaan alueella olevasta ojasta. Henkilökunnan tarvitsema vesi tuodaan muualta säiliössä. Vedenkulutus toiminnassa on enimmillään 10 m 3 /d. Ympäristöasioiden hallintajärjestelmä NCC Roads Oy:llä on ISO järjestelmän mukainen sertifioitu ympäristöjärjestelmä. Liikenne Kiviainestuotteiden kuljetuksien arvioidaan aiheuttavan keskimäärin 85 täysperävaunullisen auton käyntiä päivässä. Alueelle tuotavan ylijäämälouheen kuljetukset pyritään järjestämään siten, että alueelta kiviaineksia noutavat autot tuovat tullessaan ylijäämälouhekuormia alueelle. Kiviainestuotteiden kuljetukset ovat sidoksissa rakentamisen vilkkauteen, joten kuljetusmäärät tulevat vaihtelemaan eri aikoina. Asfaltin valmistuksesta johtuvia kuljetuksia on keskimäärin 130 kuormaa päivässä välisenä aikana. Asfalttimassa kuljetuksista aiheutuva liikenne ajoittuu pääosin klo On mahdollista, että myös yöaikaan on kuljetuksia. Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT) Toiminta on suunniteltu Suomen ympäristökeskuksen julkaisun Ympäristöasioiden hallinta kiviainestuotannossa periaatteiden mukaisesti ja siten noudattavan parhaan käyttökelpoisen tekniikan mukaisia käytäntöjä. YMPÄRISTÖKUORMITUS JA SEN RAJOITTAMINEN Jätevedet ja päästöt vesiin Tuotantohenkilökunnan harmaat vedet (n. 4 m 3 /d) kerätään säiliöön ja toimitetaan käsittelyyn. Suunniteltu toiminta-alue ei sijaitse pohjavesialueella eikä alueella ole myöskään suunnitteilla pohjaveden talouskäyttöä. Muodostuvan pohjaveden määrä on alueella pieni. Murskaustoiminta voi aiheuttaa pohjaveden samentumista sekä kiintoaine- ja typpipitoisuuden kasvua pohjavedessä. Toiminta kuormittaa valuma-alueen pintavesiä. Merkittävimpänä haittana on kiintoainekuormituksen lisääntyminen alapuolisissa vesissä. Alueen hulevedet onkin suunniteltu johdettaviksi maastoon laskeutusaltaiden kautta. Hulevesialtaiden mitoituksessa on huomioitu ainoastaan hankealueella syntyvät valumavedet. Pohjoisen hulevesialtaan kooksi on määritetty 700 m 3 ja 1000 m 2. Eteläisen hulevesialtaan kooksi on määritetty 700 m 3 ja 800 m 2. Hulevesialtaiden purkukohdan ulkopuolelle rakennetaan louheesta tai karkeasta moreenista suodatuspenger hajuheinäesiintymän pohjoispuolelle.

9 9 Toisena kuormittavan aineena on räjäytyksiin käytettävä typpi. Hakemuksen mukaan on karkeana arviona laskettu, että hankealueelta huuhtoutuu 12 kg typpeä päivässä. Kohteesta tehdyn pintavesitarkkailun ja kohteen kallioperän arseenin liukoisuustulosten perusteella hakija arvioi, ettei toiminnasta aiheudu merkittävää arseenin kulkeutumista pintavesiin. Päästöt ilmaan Murskauslaitoksella pölyä syntyy kiviaineksen murskauksesta, seulonnasta ja kiviaineksen pudotuksista. Pölyn leviämistä torjutaan suihkuttamalla vettä prosessiin sekä tarvittaessa suojaamalla kuljettimet ja muut suurimmat pölyn lähteet kattein, peittein ja koteloinnein. Pölyä syntyy myös vähäisessä määrin työmaakoneiden aiheuttamasta liikenteestä sekä tuotteiden kuormaamisesta ja kuljettamisesta tuotantopaikalta. Kulkureittien pölyämistä torjutaan tarvittaessa kastelemalla ja suolaamalla. Asfalttiaseman pölyn leviäminen ympäristöön estetään koneen torniosan sisäisellä alipaineella. Asfaltin valmistuksen ainoat pölyämistä aiheuttavat prosessit ovat murskeen sekä valmiin massan kuljetukset. Vuosipäästö enintään (t/a) Keskimääräinen vuosipäästö (t/a) Suurin tuntipäästö (kg/h) Suurin vuorokausipäästö (kg/d) Murskaustoiminta SO 2 0,94 0,76 0,47 7,52 NO x 10,72 8,58 5,36 85,76 CO 2 867,89 694,32 433, ,12 hiukkaset 1,32 1,06 0,66 10,56 Asfalttitoiminta SO 2 23,2 8,3 13,8 220,0 NO x 10,4 3,7 6,2 99,0 CO ,6 1588, , ,6 hiukkaset 3,6 1,3 2,1 34,3 Melu ja tärinä Merkittävimmät melua aiheuttavat työvaiheet murskauslaitoksella ovat kallion poraus, räjäytys, ylisuurten lohkareiden rikotus sekä murskaus. Kiviaineksen kuormaamisessa merkittävintä melua aiheuttaa pyörökuormaajan peruutushälytyssummeri. Murskauslaitoksen toimiessa eniten meluavia laitteita ovat murskaimet, pudotus murskaimen syöttimeen, dieselgeneraattori ja seulastot. Lisäksi melua aiheutuu tuotteiden kuormauksista ja kuljetuksista.

10 10 Räjäytysten räjähdysainemäärät suunnitellaan kenttäkohtaisesti huomioiden kohteen etäisyys, kallion tärinäjohtavuus ja häiriintyvien kohteiden rakenne. Räjäytyksissä syntyvä tärinä ei hakijan käsityksen mukaan aiheuta vaurioita lähimmissäkään kohteissa. Jätteet ja niiden käsittely ja hyödyntäminen Toiminnassa syntyvät jätteet: Jätenimike Määrä Käsittely tai hyödyntäminen Varastointitapa ja toimituspaikka sekajäte 1 t/a Jätehuoltoyritys noutaa Jäteastiaan ja kaatopaikalle metalliromu 5 t/a Romuliike noutaa Varastointi kuormalavalla jäteöljyt, suodattimet l/a Kerätään jäteöljysäi- Ekokem Oy ym.* liöön tai keräysasti- aan *vaarallinen jäte (ongelmajäte) Päästöt maaperään (estäminen) TOIMINNAN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN Poltto- ja voiteluaineiden käsittelyalue päällystetään asfaltilla ja hulevedet johdetaan öljynerotuskaivon kautta. Vaikutukset valuma-alueen alapuoliseen vesistöön ja sen käyttöön Toiminnan hulevedet johdetaan alueelta laskeutusaltaiden kautta. Hakijan käsityksen mukaan kiintoaineen kuormitus alapuolisiin vesiin saadaan näin pysymään nykyisellä tasolla. Toiminnan on todettu aiheuttavan typpikuormituksen kasvua Myllypurossa. Hakijan vastineen mukaan YVA-selostuksessa esitetyssä laskelmassa (12 kg/d) ei ole otettu huomioon typen sitoutumista kasveihin, denitrifikaatiota eikä sedimentoitumista. Hakijan käsityksen mukaan typpikuormitus tulee olemaan YVA-selostuksessa arvioitua vähäisempää. Vuonna 2009 otetuissa nykyisen toiminta-alueen laskeutusaltaaseen tulevasta vedestä otetussa vesinäytteessä kokonaistyppipitoisuus oli 2,4 mg/l. Alueelta lähtevässä vedessä kokonaistyppipitoisuus oli tuolloin 0,64 mg/l. Alueelta oli näytteenottoa edeltäneenä talvena louhittu kalliota n m 3. Vaikutukset ilman laatuun YVA-selostuksessa on arvioitu aiempiin vastaavien toimintojen ilmanlaadun mittauksiin perustuen toiminnan hiukkaspäästöjen vaikutusta lähiympäristön ilmanlaatuun. Toiminnasta on arvioitu aiheutuvan ajoittain virkistysreitille hiukkasille annetun ilmanlaadun ohjearvon 70 µg/m 3 (PM 10 ) suuruisia pitoisuuksia tilanteessa, jossa murskain on alueen pohjoisimmassa osassa. Lupaprosessin aikana on astunut voimaan Valtioneuvoston asetus ilmanlaadusta (VNA 38/2011). Siinä on annettu hengitettävien hiukkasten (PM 10 ) raja-

11 11 arvoksi 50 µg/m 3 vuorokausikeskiarvona laskettuna. On ilmeistä, että aikaajoin tämä pitoisuus voi ylittyä joillain kohtaa virkistysreitillä alueen pohjoisosassa. Hakija on arvioinut, että toiminnasta ilmaan joutuva arseeni ei aiheuta merkittävää haittaa toiminta-alueella eikä sen ulkopuolella. Hakija arvioi, että toiminta-alueella ilman arseenipitoisuus olisi ajoittain 1ng/m 3. Valtioneuvoston asetuksella (VNA 164/2007) on säädetty ilman tavoitearvoksi 6 ng/m 3. Alueen kallion mineraalit eivät sisällä asbestia. Myöskään Pirkanmaan kallioperä ei sisällä asbestia, joten hakijan käsityksen mukaan ei ole vaaraa asbestin joutumisesta lähialueen ilmaan. Vaikutukset ympäristömeluun Toiminnan aiheuttamaa melua ympäristöön ja erityisesti Kaakkurijärvien Natura-alueelle on tarkasteltu YVA-selvityksessä. Siinä on myös tarkasteltu melua tuottavien toimintojen yhteisvaikutuksia siten, että mukana ovat olleet moottoriurheilurata ja Koukkujärventien varrella sijaitseva asfalttiasema. Hankkeiden yhteismelu (L Aeq ) kesäaikaan, kun mukana ei ole uuden toiminnan osalta louhintaan liittyvää porausta pysyisi mallinnuksen mukaan kaakkurijärvien Natura-alueella alle 45 db. Kuitenkin louhintaräjäytysten meluhuiput olisivat laskennallisesti noin db. Hakija on rajannut toiminta-aikoja vastineessaan siten, ettei porausta, räjäytystä eikä lohkareiden rikotusta tehdä kaakkurien pesintäajalla Näin ollen toiminnan melu ei ole häiritsevää Kaakkurijärvien Natura-alueella. Toiminnan meluvaikutuksia lähialueen virkistysreitille pyritään vaimentamaan varastokasojen sijoittelulla. Vaikutukset luontoon ja luonnonsuojeluarvoihin Toiminta sijoittuu lähelle hankealueen eteläpuolella olevaa hajuheinäesiintymää. Hankealuetta on rajattu YVA-vaiheessa esitetystä rajauksesta kauemmas esiintymästä ja esitetty suunnitelma hulevesien johtamiseksi siten, että hajuheinän elinolosuhteet eivät vaarannu. Hajuheinäesiintymän lähivalumaalueelle on esitetty tehtäväksi karkeasta kiviaineksesta valli. Murskauksen aiheuttamaa pölyä on esitetty vähennettäväksi parhaan käyttökelpoisen tekniikan keinoin ja sijoittamalla murskaus riittävän kauas hajuheinän kasvupaikasta. Hakija on esittänyt hulevesien käsittelemiseksi rakennettavaksi kaksi laskeutusallasta. Näiden avulla erotetaan kiintoainesta ja tasataan valumaa Myllypuroon. Näillä toimenpiteillä ehkäistään, ettei toiminta vaaranna Myllypuron Natura-alueen luonnonsuojeluarvoja. Hakija on täydentänyt hakemuksessaan ympäristövaikutusten selvityksiä ja Pirkanmaan ELY-keskus on todennut lausunnossaan reunaehdot, joiden täyttyessä Natura-arviointia ei tarvita.

12 TOIMINNAN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU 12 Hakija esittää, että toiminta-aikana pidetään jatkuvasti työmaapöytäkirjaa, johon merkitään kaikki toimintaan liittyvät seikat. Hakemuksessa on esitetty vesientarkkailusuunnitelma ja alueen pohjoispuolisen hajuheinäesiintymän seuranta. Lupaprosessin aikana on selvinnyt, ettei alueen pohjoispuolella esiinny hajuheinää. Hakijan esitys vesientarkkailuksi mm. seuraavaa: Toiminnan laadullisia vaikutuksia tarkkaillaan kahdesta pintavesinäytteenottopisteestä sekä yhdestä pohjavesiputkesta. Alueelle tehtävä pohjavesiputki asennetaan tilan Metsä2 itäreunaan, jolloin vaikutukset koko tuotantoalueen osalta voidaan olettaa tulevan esille yhdellä tarkkailuputkella. Toiminnan pintavesivaikutuksien tarkkailupisteet on esitetty hakemuksessa olevassa vesientarkkailusuunnitelman kartassa. Hakija on esittänyt kaksi tarkkailupistettä. Toinen on ojatarkkailupiste ja toinen tilan Koreeniitty ( ) saostusaltaasta otettava näyte. Hakija esittää vesinäytteiden ottoa kerran vuodessa syys-lokakuussa. Pintaja pohjavesinäytteistä esitetään analysoitavaksi: sameus, ph, KMnO 4 -luku, kloridit, NH 4, nitraatti, nitriitti ja arseeni. Lisäksi näytteenoton yhteydessä arvioidaan silmämääräisesti mahdollisten öljyhiilivetyjen esiintyminen vedessä. Tarvittaessa analysoidaan öljyhiilivetyjakeet C 10 -C 40. Alueen pohjaveden pinnankorkeutta tarkkaillaan mittauksin pohjavesiputkesta vesinäytteenoton yhteydessä sekä toisen kerran maalis-huhtikuussa. Pintavesitarkkailupisteiden osalta määrällinen tarkkailu perustuu silmämääräiseen arviointiin, joka tehdään näytteenoton yhteydessä ja keväällä. Pintavesien määrällisen tarkkailun tavoitteena on varmistaa hajuheinäesiintymän vesitalous ja että pintavedet tulevat johdetuiksi alueelta suunnitelman mukaan. POIKKEUKSELLISET TILANTEET JA NIIHIN VARAUTUMINEN Öljyvuotojen estämiseksi laitteita huolletaan säännöllisesti. Polttoaineet varastoidaan kaksoisvaipallisissa säiliöissä. Imeytysainetta on saatavilla työkoneissa. Asfalttiaseman alue sekä polttoaineiden varastointi- ja jakelualue on päällystetty ja alueen hulevedet johdetaan öljynerotuskaivon kautta. Tulipaloja varten on ensisammutuskalusto jatkuvasti saatavilla mahdollisten syttymispaikkojen läheisyydessä. ESITYS VAKUUDEKSI Hakemuksessa ei esitä YSL:n 42 :n mukaista vakuutta asianmukaisen jätehuollon järjestämiseksi.

13 13 LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupahakemuksen täydennykset Lupahakemusta on täydennetty , sekä Lupahakemuksesta tiedottaminen Hakemuksesta on kuulutettu Nokian ja Tampereen kaupunkien ja Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston ilmoitustauluilla Ympäristölupahakemusta koskeva ilmoitus on julkaistu Nokian Uutisissa ja Aamulehdessä Ympäristölupahakemus ja siihen liittyvät selvitykset ovat olleet kuulutusajan yleisesti nähtävillä Nokian ja Tampereen kaupungeissa. Lupahakemuksesta on annettu erikseen tieto niille asianosaisille, joita asia erityisesti koskee. Lausunnot Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus : Hankealue on merkitty Kyynijärvi-Juhansuo osayleiskaavassa pääosin maa-ainesten ottoalueeksi (EO/T-1), joka ottamisen päätyttyä asemakaavoitetaan teollisuus- ja varastoalueeksi. Alue rajoittuu lännessä ja idässä kaavassa merkittyihin virkistysalueisiin (V-2). Hankealueen tilat ja ovat myös osin kaavassa merkittyä (V-2) virkistysaluetta, jossa maisemaa muuttava maarakennustyö, puiden kaataminen, kaivamis-, ja louhimis-, tasoittamis- ja täyttötyöt tai niihin verrattavat toimenpiteet ovat luvanvaraisia kuten MRL:n 128 :ssä on säädetty. Alueella sallitaan vähäinen luonnonympäristön huomioonottava yleistä virkistystoimintaa palveleva rakentaminen. Maa-ainesten ottoalueen ja virkistysalueen rajalle on Kyynijärvi- Juhansuo- osayleiskaavassa merkitty myös kevyen liikenteen reitti, jonka käyttöä ei maa-ainesten otolla tai muulla toiminnalla saa estää. Maa-ainesten otto tai muu hankealueen toiminta ei saa estää eikä merkittävästi muutoinkaan heikentää ko. virkistysalueiden käyttöä. Kaakkurijärvien Natura alueen suojelun perusteena oleviin luontotyyppeihin hankkeella ei YVA- selostuksen mukaan ole todennäköisiä vaikutuksia, sillä hankealueen pintavedet eivät virtaa Kaakkurijärvien suuntaan eikä pölyvaikutuksen arvioida ulottuvan 1,5 km etäisyydellä sijaitsevalle Natura 2000 alueelle. Toiminnan aiheuttaman melun vaikutus Kaakkurijärvien kaakkureihin on YVA- selostusvaiheessa tunnistettu. Hankkeen YVA- selostuksessa esitetty melumallinnus on kuitenkin osittain puutteellinen. Nyt käsiteltävän ympäristöluvan mukaisessa vaihtoehdossa 3 Kaakkurijärvien Natura alueelle ulottuvan, hankkeen aiheuttaman melutason arvioitiin olevan lähellä melutason ohjearvoa ja tarkasteltuna yhdessä muiden alueella vaikuttavien toimintojen kanssa ylittävän 45 db Kaakkurijärvien Natura 2000-alueella. Laskennassa ei huomioitu huippuäänitasoja eikä impulssimelun vaikutusta. Hankkeen meluhuippujen todettiin aiheuttavan 10 db keskiäänitasoa korkeampia ääniä, noin db Natura alueen hanketta lähimpiin osiin. Louhintaräjäy-

14 14 tysten arvioitiin olevan vielä tätä kovempia, mutta niiden melutasoa ei selostuksessa arvioitu lainkaan. Nyt tarkasteltavassa lupahakemuksessa louhinta-aikaa esitetään laajennettavaksi ( ) osittain kaakkurin pesimäajalle ( ). Tämä ajankohta voi ajoittua kaakkurin pesinnän aloituksen kanssa yhtäaikaisesti. Louhinnan ajallisen keston laajentumisesta aiheutuvaa vaikutusta kaakkurin pesinnälle ei ole arvioitu. Kaakkurijärvien osalta Pirkanmaan ELY- keskus on YVA- selostuksesta antamassaan lausunnossa todennut, että lintujen pesimäaikana korkeiden meluhuippujen aiheuttamat häiriöt ovat todennäköisesti haitallisimpia pesinnän onnistumisen kannalta. Myös melun yhteisvaikutusten arviointi muiden alueella toimivien toiminnanharjoittajien kanssa on puutteellinen mm. impulssi- ja huippuäänitasojen suhteen. Pirkanmaan ELY- keskus katsoo, että mikäli louhinnan ajallista kestoa laajennetaan kaakkurin pesimäajalle ( ), tulee hakijan arvioida toimintansa aiheuttaman melun vaikutuksia Kaakkurijärvien kaakkureihin luonnonsuojelulain 65 :n mukaisesti. Hanke sijaitsee samalla valuma-alueella Myllypuron Natura alueen kanssa ja voi vaikuttaa virtausolosuhteiden sekä veden laadun muutosten kautta Myllypuroon sekä sen suojelun perusteena oleviin boreaalisen lehdon ja Fennoskandian lähteet ja lähdesuot- luontotyyppeihin. Veden laadullisten muutosten lisäksi Myllypuron virtaamamuutosten (nopeus ja määrä) arvioidaan olevan kriittisiä tekijöitä Myllypuron Natura alueen luontoarvojen säilymisen kannalta. Virtaamanopeuden kasvua ja sitä kautta uomaeroosiota, sekä mahdollista tulvimista ja näiden vaikutusta Myllypuron luontotyyppeihin pyritään hillitsemään hankkeessa hulevesialtailla. Virtaamamuutosten hallintaan liittyviä toimenpiteitä ei ole kuitenkaan esitetty riittävästi arviointiselostuksessa. Hallintatoimenpiteiden tarkastelu on puutteellinen myös nyt käsiteltävässä ympäristölupahakemuksessa. Ympäristölupahakemuksesta puuttuu myös tarkastelu hankkeen aiheuttaman kiinto-aineksen kulkeutumisesta Myllypuroon ja sen mahdollisesti aiheuttamasta puroveden liettymisestä. Hankealueelta lähtevän veden ravinnepitoisuuksien todetaan mahdollisesti nousevan (typpikuormitus) ja voivan vaikuttaa valuma-alueen ojiin. YVA- selostuksesta puuttui arviointi hankkeen sekä erityisesti muiden samalla valuma- alueella vaikuttavien toimijoiden aiheuttaman typpikuormituksen yhteisvaikutuksista Myllypuron Natura alueen suojeluperusteena oleviin luontoarvoihin sekä lieventämistoimenpiteet näiden vaikutusten hallitsemiseksi. Pirkanmaan ELY- keskus katsoo, että ei voi esitettyjen tietojen perusteella ottaa kantaa onko hankkeella todennäköisesti merkittävästi heikentäviä vaikutuksia Myllypuron Natura alueelle. Hakijan tulee täydentää hakemustaan tiedoilla virtaaman muutosten ja veden laadun (erityisesti typpi ja kiintoaines) muutosten osalta. Hakijan tulee esittää perusteltu arvio näiden muutosten vaikutuksista Myllypuron Natura alueen suojeluperusteena oleviin luontoarvoihin. Myös hankkeen yhteisvaikutukset muiden alueella vaikut-

15 15 tavien toimintojen kanssa tulee tarkastella sekä esittää konkreettiset, lieventävät toimenpiteet, joilla vaikutuksia hallitaan. Näiden täydennysten jälkeen Pirkanmaan ELY- keskus ottaa kantaa luonnonsuojelulain 65 :n mukaisen Natura- arvioinnin tarpeellisuuteen. Hankkeen vaikutusalueelle sijoittuu EU:n luontodirektiivin liitteen IV b mukaisia, nk. tiukkaa suojelua edellyttävän hajuheinän esiintymiä. Hankealueella, Tampereen ja Nokian rajalla sijaitsevaa hajuheinän elinympäristöä on seurattu intensiivisesti viimeisen neljän vuoden ajan (Kari Korte: Hajuheinäesiintymän tarkastuskäynnit Tampereen Myllypurossa vuosina ). Lajia ei ole löydetty kohteelta useiden eri kartoittajien tekemillä havainnointikerroilla, vaikka kohde on rakennepiirteiltään hajuheinän esiintymäalueeksi soveltuva. Neljänä peräkkäisenä vuotena toteutettuun seurantaan sekä useiden luotettavien kasviasiantuntijoiden arvioihin perustuen Pirkanmaan ELY- keskus katsoo, että tätä hajuheinälle soveliasta louhikkoa ei voida pitää hajuheinän nykyesiintymänä. Esiintymän tiedot muutetaan valtakunnalliseen Hertta- eliölajit uhanalaisten lajien seurantatietojärjestelmään. Kyseinen louhikko ei jatkossa edellytä erillisiä lajisuojelullisia turvaamistoimia alueen maankäytön suunnittelussa. Juhansuon pohjoispuolella sijaitsevan hajuheinäesiintymän osalta YVA- selostuksessa on esitetty esiintymän valuma- alueen pienenevän ja veden virtausolosuhteissa tapahtuvan muutoksia hanketoiminnan myötä. Toimenpiteet näiden muutosten hallitsemiseksi on selostusvaiheessa jätetty kuvaamatta ja vastuu lieventävien toimenpiteiden määrittämisestä siirretty seuraavalle suunnittelutasolle. Tarkasteltavassa ympäristölupahakemuksessa hakija esittää, että toiminta- alue on rajattu siten, että suunnitelman mukainen toiminta ei ulotu yleiskaavassa esitetylle viheralueelle eikä eteläisen hajuheinäesiintymän suojavyöhykkeelle. Eteläisen hajuheinäesiintymän valumaalueessa tai virtausolosuhteissa ei näillä perustein arvioida tapahtuvan muutoksia. Pirkanmaan ELY- keskus toteaa, että vaikutusten arviointi tulee suhteuttaa tarkasteltavaan suunnittelutasoon. Tarkasteltavassa ympäristölupahakemuksessa hakija ei ole luotettavasti esittänyt toimintansa vaikutuksia hajuheinäesiintymän kosteusolosuhteisiin tai arvioinut pölyvaikutuksia tarkentuneen suunnittelutason mukaisesti. Käytettävissä olevilla tiedoilla ei voida luotettavasti todeta, ettei hankkeella ole hajuheinäesiintymää hävittävää vaikutusta. Pirkanmaan ELY keskus katsoo, että hakemusta tulee täydentää tiedoilla valuma-alueen muutoksen aiheuttamista vaikutuksista Juhansuon hajuheinäesiintymän kosteusolosuhteisiin sekä hankkeen pölyvaikutuksista, ja esittää ne konkreettiset toimenpiteet, joilla näitä vaikutuksia lievennetään. Tampereen läntisen kehätien itäpuolelle sijoittuvien kolmen hajuheinäesiintymän tarkastelu puuttuu YVA- selostuksesta sekä ympäristölupahakemuksesta täysin. Hakija kuitenkin esittää, että yhteysviranomainen on ohjelmalausunnossa hyväksynyt esitetyn vaikutusalueen sekä esittänyt ne hajuheinäesiintymät, joihin kohdistuvat vaikutukset tulee arvioida. Vaikutuksia läntisen kehätien itäpuolisiin hajuheinäesiintymiin ei hakijan mukaan esitetty selvitettäviksi. Pirkanmaan ELY-keskus huomauttaa, että YVA -selostuksesta antamassaan lausunnossa ELY- keskus on esittänyt Tamrockin (nykyisin

16 16 Sandvik Mining and Construction Oy) kasviesiintymien puuttuvan vaikutusten arvioinnista ja edellyttänyt tältä osin lisäselvitystä hankkeen jatkosuunnittelussa. Pirkanmaan ELY keskus katsoo, että Tamrockin tehdasalueen (Sandvik Mining and Construction Oy) pohjoispuoliset hajuheinäesiintymät rajautuvat tiiviisti purouomaan, joten hankkeen mahdolliset vaikutukset hajuheinäesiintymiin liittyvät mahdollisiin veden virtaamamuutoksiin purouomassa sekä muutoksiin veden ravinnepitoisuuksissa. Nämä edellä mainitut vaikutukset kasviesiintymään tulee selvittää. Mitoituslaskennan lähtökohdaksi on otettava luonnontilainen virtaama-tilanne alueella sekä hankealueelta rankkasateella syntyvän valunnan aiheuttama virtauksen säilyminen luonnontilaisena Myllypuron Natura 2000-alueella. Lisäksi on otettava huomioon muut ympäristön valumavedet, jotka on ensisijaisesti pyrittävä johtamaan hankealueen ulkopuolelle. Selvityksessä on esitettävä myös laskeutusaltaiden tarkempi mitoitus, niiden rakenne ja sijainti sekä suunnitelma hankealueen ulkopuolisten vesien poisjohtamiseksi. Hajuheinäesiintymän vuoksi on tärkeää, että virtaama pysyy lähellä luonnontilaista. Yli-virtaamatilanteiden lisäksi myös alivirtaamatilanteet ovat haitallisia hajuheinäesiintymälle. Hakijan esittämä suodatuspenger edesauttaa hienoimman aineksen pidättymistä. Myllypuron valuma-alueen vedet kuormittavat Vihnusjärveä. Kokemäenjoen- Saaristomeren-Selkämeren vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelmassa Vihnusjärven ( ) tyyppi on pienet humusjärvet (Ph). Järvi on kemialliselta luokaltaan luokiteltu hyväksi, mutta järven ekologista luokkaa ei ole luokiteltu. Nokian kaupunki käyttää Vihnusjärven vettä talousveden lähteenä. Järven vedestä tehdään tekopohja-vettä imeyttämällä vettä Viikinharjuun. Hakemuksen mukaan pääosa vesistöön joutuvasta typestä syntyy louhinnan aikana talvella ja typpipäästö ehtii kulkeutua pois Myllypuron Natura alueelta ennen kasvukauden alkua. Typpikuormitukseen vaikuttaa käytettävä räjäytysaine. Hakemukseen ei ole liitetty käyttöturvatiedotteita käytettävistä räjähdysaineista eikä hakemuksessa ole eritelty erityyppisten räjähdysaineiden (dynamiitti, kemiitti, aniitti) vuosittaisia käyttömääriä. Dynamiitti sisältää myrkyllistä ja ympäristölle vaarallista etyleeniglykolidinitraattia, joka on rasvaliukoista. Emulsioräjähdysainejäämät liukenevat erittäin hitaasti veteen, mutta niiden sisältämä typpi liukenee ympäristöön kuitenkin pikku hiljaa eikä vain louhinta-aikana. Muualta murskattavaksi tuotavan ylijäämälouheen mukana kulkeutuu alueelle myös räjähdysaineiden typpijäämiä. Todennäköisesti osa typpikuormasta kulkeutuu alapuoliseen vesistöön myös kasvukauden aikana. Arviointiselostuksessa on esitetty hankkeen aiheuttamaksi laskennalliseksi typpikuormaksi noin 12 kg päivässä. Hankealueen aiheuttama typpikuormituksen on arvioitu aiheuttavan Vihnusjärvessä laskennalliseksi typpipitoisuuden nousuksi noin 600 µg/l. Nykyisellään Vihnusjärven päällysveden kokonaistyppipitoisuus on luokkaa µg/l. Juhansuon eteläisellä valuma-alueella sijaitsee Lohja Rudus Oy:n louhintaalue, jonka vedet laskevat myös Juhansuolle. Vuoden 2009 velvoitetarkkailutulosten mukaan hetkellinen typpikuormitus oli 3,4 11,5 kg/d. Juhansuon

17 17 eteläisen ojan sähköjohtavuus ja typpipitoisuus olivat syksyllä korkeita, mikä osoittaa louhosalueen vesien alkaneen vaikuttaa ojaveden laatuun. NCC:n eteläisen alueen vedet tullaan johtamaan myös Juhansuon eteläiseen laskuojaan. Arviointiselostuksessa eikä lupahakemuksessa ole arvioitu hankkeen vaikutusta Myllypuron typpipitoisuuksiin eikä yhteisvaikutusta Lohja Rudus Oy:n hankkeen kanssa. Myllypuron veden laatu voi vaihdella sadannan ja valunnan mukaan. Tampereen kaupungin teettämien tarkkailutulosten perusteella kokonaistyppipitoisuus oli keväällä ( ) 1400 µg/l ja syksyllä ( ) 1799 µg/l, nitraattityppi vastaavasti 630 µg/l ja 1000 µg/l ja ammoniumtyppi 66 µg/l ja 29 µg/l. Luonnonvesien kokonaistyppipitoisuus vaihtelee (800) µg/l. Myllypuron typpipitoisuuksissa ei ole osoitettavissa mitään selkeää nousevaa tai laskevaa trendiä 2000-luvulla (suullinen tiedonanto Salla Kärki, Tampereen kaupunki). Typpikuorman vähentämiseksi luvan hakijan on kiinnitettävä erityistä huomiota räjähteiden valintaan, oikeaoppiseen käsittelyyn ja panostukseen. Laskeutusaltaat on myös varustettava öljynerotuksella ja suodatinpenkereillä. Lasketusaltaista lähtevän veden laatua sekä Juhansuon pohjoisen ja eteläisen valuma-alueen laskuojien vedenlaatua on tarkkailtava kaksi kertaa vuodessa ylivirtaamakautena. Laskeutusaltaiden näytteet on otettava altaasta lähtevästä vedestä, ei laskeutusaltaasta. Ennakkotarkkailu on tarpeen Juhansuon eteläisen hankealueen osalta. Vesinäytteistä on tutkittava sameus, kiintoaine, kokonaistyppi, ammoniumtyppi ja nitraattityppi, ph, kloridi, johtokyky, rauta, sulfaatti ja arseeni sekä tarvittaessa öljyhiilivedyt. Näytteenoton yhteydessä on mitattava virtaama. Hankeen aiheuttamaa virtaamaa on seurattava edellä mainittujen ylivirtaamatilanteiden lisäksi rankkasateiden jälkeen kaksi kertaa kahden vuoden aikana. Asfalttiaseman sijoittelusta, toiminnasta, tarkkailusta ym. on säädetty tarkemmin Valtioneuvoston asetuksessa asfalttiasemien ympäristönsuojeluvaatimuksista (448/2010). Valtioneuvosto on myös antanut asetuksen kivenlouhimoiden, muun kivenlouhinnan ja kivenmurskaamoiden ympäristönsuojelusta (800/2010). Näiden asetusten lisäksi, tämän lausunnon liitteenä on Pirkanmaan ELY keskuksen päivätty suositus kalliokiviaineksen louhinnan ja murskauksen ympäristöluvan lupamääräyksistä. Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus täydentää lausuntoaan saatuaan tarvittavat lisäselvitykset. Nokian kaupungin rakennus- ja ympäristölautakunta : Hakijan tulee laatia erillinen suunnitelma hulevesien johtamiseksi ja käsittelemiseksi. Suunnitelmassa tulee esittää mm. maksimivalunnat eri ojiin, suunniteltujen laskeutusaltaiden kapasiteetit suhteessa maksimivaluntoihin, hulevesien reitit pois toiminta-alueelta sekä etelässä myös hulevesien reitti ampumaradan ohitse.

18 18 Lisäksi suunnitelman tulee sisältää selvitys typen poiston mahdollisuuksista sekä mahdollinen ehdotus toimenpiteiksi typpikuormituksen vähentämiseksi esimerkiksi pintavalutuskenttiä käyttämällä. Esitetty suunnitelma ja siihen liittyvät selvitykset ovat tärkeitä Vihnusjärven veden laadun turvaamiseksi. Vihnusjärvi on erittäin tärkeä Nokian kaupungin vedenhankinnan kannalta. Nokian kaupunginhallitus : Kuten lupahakemuksessa todetaan, toiminta-alue sijoittuu kokonaisuudessaan yleiskaavan mukaiselle EO/T-1-alueelle, eikä hanke niin ollen ole kaavamerkintöjen ja määräysten vastainen. Toiminnasta sinänsä ei voida arvioida aiheutuvan muutoinkaan haittaa kaavan toteutumiselle, mutta on aiheellista arvioida toiminnan ajallista jatkuvuutta. Ympäristölupaa haetaan niin, että se olisi voimassa toistaiseksi, eli määräämättömän ajan. Koska merkittävä osa alueesta on kaupungin omistuksessa, ja alueen maankäytöllisiä tavoitteita ei ole asemakaavoituksella tai muutenkaan täsmennetty, on tarkoituksenmukaista määrätä ympäristöluvalle voimassaoloaika, jonka jälkeen toiminnan jatkumismahdollisuutta voidaan uudelleen arvioida. Määräaika voisi olla 10 vuotta. Ylöjärven kaupungin ympäristönsuojeluviranomainen : Ylöjärven kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisella ei ole huomautettavaa lupahakemuksen johdosta. Tampereen kaupungin ympäristö- ja rakennusjaosto : Hakemuksessa viitataan useasti YVA-selostukseen. Hakemuksen selkeyden kannalta olisi hakemuksen liitteeksi ollut hyvä tehdä YVA-tiivistelmä valitusta toteutusvaihtoehdosta ja tarkentaa selvityksiä yhteysviranomaisen lausunnon mukaisesti. Hakemuksesta ei selkeästi tule esille mikä hankevaihtoehto oli valittu. Ympäristönsuojeluyksikkö katsoo, että louhinta-aluetta tulisi rajata pienemmäksi, jotta valunta ei kasvaisi ja rasittaisi Myllypuron Natura-aluetta. Myös ylijäämälouheen vastaanottoa tulisi rajoittaa hakemuksessa esitetystä, jolloin liikenteen aiheuttama melu Myllypuron kadulla samoin kuin toiminnasta aiheutuvat pöly- ja meluhaitat virkistysreitille vähenisivät. Lupamääräyksissä tulisi huomioida seuraavat asiat: Melu Hakemuksessa on esitetty, että toimintaa on ympäri vuoden lukuun ottamatta louhintaa. Toiminta-ajat tulisi rajoittaa olemassa olevan toiminnan mukaiseksi kuten KHO:n päätöksessä (3777/1/05) on esitetty. Louhinnan osalta arkipäiville klo 8 16 ja murskauksen osalta arkipäiville klo Koska lähin häiriintyvä alue (virkistysreitti) sijaitsee alle 500 metrin päässä toiminnasta, tulee melua torjua kumituksin tai muilla vastaavilla meluntorjuntatoimilla, sijoittamalla murskain mahdollisimman alhaiselle tasolle ja sijoittamalla varastokasoja meluesteiksi. Rikotusta ei saa tehdä kasojen päällä, pu-

19 19 dotuskorkeudet on säädettävä mahdollisimman alhaisiksi ja kuljetusreitit alueen sisällä mahdollisimman lyhyiksi. Asfalttiaseman melua on torjuttava koteloinneilla ja käyttämällä meluntorjunnan kannalta parasta käyttökelpoista tekniikkaa. Pöly Hakemuksessa on esitetty murskaamon pölyntorjuntatoimiksi kastelu sekä tarvittaessa mm. kotelointi. Asfalttiaseman pölyn leviäminen on estetty tornin sisäosan alipaineella. Haittojen ehkäisemiseksi murskaamon pölyä on torjuttava kastelulla, säätämällä pudotuskorkeudet mataliksi, sekä suojaamalla kuljettimet ja muut suurimmat pölynlähteet kattein, peittein ja koteloinnein. Murske- ja louhekasat ja kuljetukset on tarvittaessa kasteltava ja pölyn kulkeutuminen ajoneuvoista toiminta-alueen ulkopuolelle on estettävä. Asfalttiaseman pölyntorjunnassa on käytettävä pölynerotinlaitteistoja ja parasta käyttökelpoista tekniikkaa sekä tehostaa palamisprosesseja. Pölyävät materiaalit on säilytettävä tiiviisti pölyhaitan ehkäisemiseksi. Hajuntorjunnassa on käytettävä kotelointeja ja parasta käyttökelpoista tekniikkaa. Asfalttiaseman ja murskaamon oikealla sijoittelulla voidaan vähentää haittoja. Virkistysalueet Pölystä ja melusta ei saa aiheutua kohtuutonta haittaa virkistysalueille. Toiminnanharjoittajan on huolehdittava, ettei melu ylitä Valtioneuvoston päätöksen (993/1992) ohjearvoja ulkomelulle. Toiminnassa on huomioitava myös Tampereen puolella oleva virkistysalue ja reitistö. Pintavedet Toiminta-alueen vedet johdetaan laskeutusaltaisiin. Asfalttiaseman ja kemikaalivaraston vedet johdetaan öljynerotuskaivon kautta alueen ulkopuolelle. Hakemuksessa ei käynyt tarkasti ilmi, mihin vedet on tarkoitus johtaa eikä tarkasteltu riskejä öljynerotuskaivon osalta. Hakemuksessa ei ole selkeästi esitetty luonnollisen virtaaman muutosta verrattuna toiminnan aiheuttamiin muutoksiin. Tärkeää olisi ollut esittää myös alueen ulkopuolelta altaaseen ohjattavien ja altaan ohi ohjattavien vesien määrä. Hakemuksen liitteenä olevan kaivannaisjätteiden jätehuoltosuunnitelman mukaan kaivannaisjätteet säilytetään ja käsitellään siten, että toiminnasta ei aiheudu kohtuuttomia ympäristövaikutuksia. Kantojen ja risukon osalta säilytyspaikkoja ja käsittelyä ei oltu tarkasti esitetty. Säilytyspaikalla ja säilytyksen kestolla on vaikutusta alueen valumavesien laatuun. MyIlypuro Liitteenä olleen YVA-selostuksen mukaan toiminnasta ei aiheudu kohtuutonta haittaa ympäristölle, läheisille Natura 2000-alueille tai virkistystoiminnalle. Toiminnan vaikutuksia Natura-alueisiin ei ole kuitenkaan huomioitu riittävästi ravinnekuormituksen ja liikenteen osalta. Hakemuksesta ei käy riittävällä tavalla selville, onko hankkeella sellaisia vaikutuksia, jotka heikentävät Naturaarvoja. Myllypuron veden tila ei saa heikentyä eikä Natura-alueen luontotyypit vaarantua valunnassa tapahtuvien muutosten vuoksi. Virtaaman kasvun lisäksi toiminnasta voi aiheutua kiintoaines- sekä ravinnekuormaa. Myllypuron vedenlaatu on ollut yleisluokituksessa pääsääntöisesti tyydyttävä. Uoma on

20 20 eroosioherkkä, joten hulevesien hallinnassa on käytettävä riittäviä laskeutusaltaita virtaamien tasaamiseksi. Hajuheinä Hajuheinäesiintymän vesitalous ei saa heikentyä mm. valunnassa tapahtuvien muutosten vuoksi. Pölyhaittojen ehkäisemiseksi hajuheinäesiintymien ympärille on jätettävä riittävä puustoinen suojavyöhyke. Hulevesien hallinnalla taataan hajuheinälle otollinen vesitalous. Tarkkailu Esitettyyn vesientarkkailuun on lisättävä otettavaksi vesinäyte myös tilan Metsä 2 RN:o 11:0 laskeutusaltaasta. Kaikista otettavista vesinäytteistä tulee analysoida myös fosfori ja kiintoaine sekä liukenematon arseeni. Hajuheinäesiintymälle sekä Myllypuroon johtavista uomista on mitattava myös virtaama, jotta todellinen vesistökuormitus saadaan lasketuksi. Paikalla louhittavan kiven ja muualta murskattavaksi tuotavan louheen arseenipitoisuutta täytyy seurata. Virkistysalueella on suoritettava melumittaus aina murskaus- ja louhintapaikan muuttuessa. Pölymittaukset (PM 10 ) on suoritettava aktiivisena toiminta-aikana, jatkuvatoimisena mittauksena 2 kuukauden jaksona. Tarkkailujen tulokset on esitettävä Tampereen kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle niiltä osin, kun vaikutukset yltävät Tampereen puolelle. Toiminnan loppuminen Toiminnan loppuessa on maa-ainesten otto- ja läjitysalueiden osalta varmistettava, että lopulliset maanpinnan korkeustasot ovat Tampereen kaupungin puolen toimintojen kanssa vastaavat. Yleiskaava-arkkitehti: Alueella on voimassa Kyynijärvi-Juhansuon osayleiskaava Nokialla ja Myllypuron osayleiskaava Tampereella. Osayleiskaavat on valmisteltu kaupunkien välisenä yhteistyönä. Kaavat ovat oikeusvaikutteisia asemakaavoitusta ohjaavia yleiskaavoja. Hankealueen läpi yleiskaavoissa on osoitettu pääkokoojaluokkainen yhdystie, joka Tampereen puolella jatkuu Myllypuron eritasoliittymänvälityksellä VT:n 3 yli Myllypuronkatua pitkin itään Tampereen keskustaan ja Nokian puolella kaavassa osoitetun eritasoliittymän välityksellä VT:n 11 yli Öljytietä pitkin etelään Nokian keskustaan. Suurin osa hankealueesta on yleiskaavassa osoitettu maa-ainesten ottoalueeksi, joka ottamisen päätyttyä asemakaavoitetaan teollisuus- ja varastoalueeksi. Yhdystien eteläpuolelle on osoitettu virkistysaluetta. Tampereella hankealue rajautuu yhdystien pohjoispuolella yleiskaavassa osoitettuun teollisuusalueeseen, jolla ympäristö asettaa toiminnan laadulle erityisiä vaatimuksia ja eteläpuolella työpaikkaalueeseen sekä suojaviheralueeseen, joka on varattu alueellista sadevesijärjestelmää varten. Tampereen kaupungin asemakaavoitusohjelma sisältää vuodelle 2012 VT:n 3 länsipuolella kohteen nro 34: Myllypuro, Kolmenkulman alue 2 -toimitila- ja teollisuusalue ja kohteen nro 43: Myllypuro, Kolmenkulman alue 3-toimitila-ja teollisuusalue. Hankealueen pohjoispuolelle sijoittuu laaja virkistysaluekokonaisuus, jolle sijoittuu yleiskaavoissa osoitettu seudullinen ulkoilureitti. Pintavesien johtamisessa hankealueella tulee huomioida osayleiskaavojen valmisteluaineistoon sisältyvä Kolmenkulman alueen vesihuollon yleissuunnitelma ja erityisesti sen sisältämä hulevesien johtamisen ja käsittelyn yleissuunnitelma, jonka pohjalta osayleiskaavakarttoihin on rajattu