BIOJÄTTEIDEN KÄSITTELY SEKÄ TUHKAN JA KUO- NAN LOPPUSIJOITUS

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "BIOJÄTTEIDEN KÄSITTELY SEKÄ TUHKAN JA KUO- NAN LOPPUSIJOITUS"

Transkriptio

1 YTV:N JÄTTEENKÄSITTELYKESKUKSEN KEHITTÄMISEN YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTI BIOJÄTTEIDEN KÄSITTELY SEKÄ TUHKAN JA KUO- NAN LOPPUSIJOITUS Ympäristövaikutusten arviointi Arviointiselostus

2

3 YTV JÄTEHUOLTOLAITOS BIOJÄTTEIDEN KÄSITTELY SEKÄ TUHKAN JA KUONAN LOPPUSIJOITUS YVA-MENETTELY ARVIOINTISELOSTUS Hanke: Sijainti: Hankkeesta vastaava: Konsultit: Yhteysviranomainen: YTV:n jätteenkäsittelykeskuksen kehittämisen ympäristövaikutusten arviointi, johon kuuluu erilliskerätyn biojätteen käsittely (bio-yva) sekä tuhkan ja kuonan sijoitus (tuhka-yva). Ympäristövaikutusten arvioinnissa tarkastellaan biojätteen käsittelyn osalta 3 prosessivaihtoehtoa. Tuhkan sijoituksessa tarkastellaan 2 vaihtoehtoa. Lisäksi tarkastellaan hankkeiden toteuttamatta jättämistä, eli 0 -vaihtoehtoa. Espoon kaupunki, Ämmässuon alue, YTV:n jätteenkäsittelykeskus Opastinsilta HELSINKI puhelin (09) fax (09) Yhteyshenkilö: Ympäristöpäällikkö Juha Uuksulainen Suunnittelukeskus Oy Maa ja Vesi Oy Opastinsilta 6 Jaakonkatu HELSINKI VANTAA puh. (09) puh. (09) fax (09) fax. (09) Yhteyshenkilö: Yhteyshenkilö: Yksikön päällikkö Projektipäällikkö Hannu Karhu Jaana Tyynismaa Uudenmaan ympäristökeskus Osoite: Asemapäällikönkatu 14 PL HELSINKI puh fax Yhteyshenkilö: Ylitarkastaja Jorma Jantunen Lausunnot ja mielipiteet tästä arviointiselostuksesta voi osoittaa yhteysviranomaiselle. Ympäristövaikutusten arviointiselostus on nähtävillä arviointiselostusta koskevassa kuulutuksessa ilmoitettavana aikana ja ilmoitettavissa paikoissa.

4

5 ARVIOINTISELOSTUS III SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO TIEDOT HANKKEESTA Hankkeen tarkoitus Hankkeesta vastaava Hanketta koskeva lainsäädäntö Hankkeen lupa- ja suunnittelutilanne Biojätteen käsittely Tuhkan loppusijoitus Hankkeen maankäyttötarve Hankkeen liittyminen muihin hankkeisiin Hankealueet Sijainti ja maanomistus Maankäytön suunnittelutilanne Rakennuskiellot Maankäytön nykytilanne ja liikenne Maisema, suojelukohteet ja kulttuuriperintö Pintavedet Maaperä, kallioperä ja pohjavedet Kasvillisuus ja eläimistö Etäisyydet asutukseen ja muihin kohteisiin Rakentamisolosuhteet ja tekninen huolto BIOJÄTTEEN KÄSITTELYN KEHITTÄMISEN YVA (BIO-YVA), TOTEUTUSVAIHTOEHDOT Perustelut valituille vaihtoehdoille VE 0, hankkeen toteuttamatta jättäminen Yleistä Olemassa olevat biojätteen käsittelylaitokset Uudenmaan alueella Uuden biojätteen käsittelylaitoksen perustaminen Muut seudulliset maankäytön suunnitelmat ja selvitykset Taustaselvityksessä esille tulleet aluevaraukset Johtopäätökset Vaihtoehdon VE0 kuvaus Prosessikuvaus Mitoitus Lopputuotteet Päästöt ja rejektit VE 1, biojätteiden käsittely mädätyslaitoksessa yhdistettynä laitoksessa tapahtuvaan jälkikompostointiin Prosessin kuvaus Mitoitus Lopputuotteet Päästöt ja rejektit VE 2, biojätteiden käsittely tunnelikompostointilaitoksessa yhdistettynä laitoksessa tapahtuvaan jälkikompostointiin Prosessin kuvaus... 29

6 IV ARVIOINTISELOSTUS Mitoitus Lopputuotteet Päästöt ja rejektit VE3, biojätteiden käsittely soveltuvuutensa mukaan jaoteltuna joko mädätys- tai tunnelikompostointilaitoksessa yhdistettynä laitoksessa tapahtuvaan jälkikompostointiin Prosessin kuvaus Mitoitus Lopputuotteet Päästöt ja rejektit TUHKIEN JA KUONIEN LOPPUSIJOITUKSEN YVA (TUHKA-YVA), TOTEUTUSVAIHTOEHDOT Vaihtoehtojen perustelut VE0 - hankkeen toteuttamatta jättäminen Ämmässuolle sijoittuvat toiminnat Liikennemäärät Olemassa olevat tuhkan loppusijoituspaikat Uudenmaan alueella Kokonaan uuden loppusijoitusalueen perustaminen VE1 - kierrätyspolttoaineen poltossa syntyvien tuhkien ja kuonien loppusijoitus Ämmässuolle Yleistä Tuhkien laatu ja määrä Tuhkien loppusijoitus Vesien keräily ja käsittely Päästöt Liikennemäärät VE2 sekajätteen massapoltossa syntyvien tuhkien ja kuonien loppusijoitus Ämmässuolle sijoittuvat toiminnot Tuhkan ja kuonan laatu ja määrä Tuhkien sijoitus Päästöt Liikennemäärät HANKKEEN TOTEUTTAMISEN EDELLYTTÄMÄT SUUNNITELMAT, LUVAT JA PÄÄTÖKSET Biojätteen käsittely Tuhkien ja kuonien loppusijoitus YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTI Arviointimenettely, osallistuminen ja tiedotus Menettely Menettelyn osapuolet Osallistuminen ja tiedotus YVA:n aikataulu YVA-ohjelma ja yhteysviranomaisen lausunto Arvioidut ympäristövaikutukset ja käytetyt arviointimenetelmät Tarkasteltavan vaikutusalueen rajaus Aikaisemmat selvitykset Ympäristövaikutusten arvioinnit... 56

7 ARVIOINTISELOSTUS V Jätehuollon kehittämistä koskevat selvitykset ja suunnitelmat Biojätteiden käsittelyn kehittämistä koskevat selvitykset ja suunnitelmat Yhdyskuntarakenteeseen ja kaavoitukseen liittyvät selvitykset ja suunnitelmat Liikenteen ympäristövaikutukset Ihmisiin kohdistuvat vaikutukset Luontoa ja eläimistöä koskevat selvitykset Maisemaa koskevat selvitykset Maaperää koskevat selvitykset ja tutkimukset Pinta- ja pohjavesiä koskevat selvitykset ja tutkimukset Ilman laatua koskevat selvitykset Tehdyt selvitykset BIOJÄTTEEN KÄSITTELYN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN VE0, hankkeen toteuttamatta jättäminen Jätehuollon yleisten tavoitteiden toteutuminen Vaikutukset luonnonvarojen hyödyntämiseen Lopputuotteiden määrät ja sijoituksen ympäristövaikutukset Vaikutukset ihmisten terveyteen, elinoloihin ja viihtyvyyteen Melu Pölyhaitat Mikrobit Tärinä- ja räjäytyshaitat Työpaikat Virkistysmahdollisuudet Roskaantuminen Haittaeläimet Alueen arvostus Vaikutukset vesiin Vaikutukset pintavesiin Vaikutukset pohjavesiin Vaikutukset jätevedenpuhdistamon toimintaan Vaikutukset maaperään Vaikutukset ilman laatuun ja ilmastoon Yleistä alueen ilman laadusta Vaikutukset ilman laatuun Hajuhaitat Happamoittavat kaasut Vaikutukset kasvihuoneilmiön kannalta Mädätyksen ja kompostoinnin vertailu Liikenteen vaikutukset Liikennemäärät Päästöt ilmaan Melu Liikenneturvallisuus Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen ja suunniteltuun maankäyttöön Vaikutukset kasvillisuuteen, eläimistöön ja luonnon monimuotoisuuteen Kasvillisuus ja eläimistö Luonnon monimuotoisuus... 76

8 VI ARVIOINTISELOSTUS 7.12 Vaikutukset maisemaan, suojelualueisiin ja kulttuuriperintöön TUHKIEN JA KUONIEN LOPPUSIJOITUKSEN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN Yleistä Rakentamisaikaiset vaikutukset Vaikutukset maaperään ja pohjavesiin Vaikutukset pintavesiin Vaikutukset Suomenojan puhdistamon toimintaan Vaikutukset ilman laatuun ja ilmastoon Sääolosuhteet ja ilman laatuun vaikuttavat tekijät Hankkeen vaikutukset ilmanlaatuun Liikenteen vaikutukset Liikennemäärät Ilman päästöt Melu Liikenneturvallisuus Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen ja suunniteltuun maankäyttöön Vaikutukset kasvillisuuteen, eläimistöön ja luonnon monimuotoisuuteen Kasvillisuus ja eläimistö Luonnon monimuotoisuus Vaikutukset maisemaan, suojelualueisiin ja kulttuuriperintöön Maisema Suojelualueet Kulttuuriperintö Vaikutukset ihmisen terveyteen, elinoloihin ja viihtyvyyteen Terveys Elinolot, viihtyvyys ja koetut vaikutukset Työllisyys Vaikutukset luonnonvarojen hyödyntämiseen Jätehuollon yleisten tavoitteiden toteutuminen ARVIO YMPÄRISTÖRISKEISTÄ Biojätteen käsittely Yleistä Käsittelyprosesseihin liittyvät riskit Kompostointi Mädätys Muut häiriötilanteet Rakenteiden vauriot Kone- ja laiteviat Sähkön syötön katkeaminen Tulipalot ja räjähdykset Liikenteen riskit Tuhkien ja kuonien loppusijoitus Yleistä Käsittelyprosesseihin liittyvät riskit Täytön sortumat ja pinta- ja pohjarakenteiden vaurioituminen... 97

9 ARVIOINTISELOSTUS VII 10 ARVIOINNIN EPÄVARMUUSTEKIJÄT Biojätteen käsittely Tuhkien ja kuonien loppusijoitus HANKKEIDEN JA MUIDEN TOIMIJOIDEN VIREILLÄ OLEVIEN HANKKEIDEN YHTEISVAIKUTUKSET Koetut vaikutukset Yhteisvaikutusten arviointi VAIHTOEHTOJEN VERTAILU Biojätteen käsittely Tuhkien ja kuonan loppusijoitus HAITALLISTEN VAIKUTUSTEN VÄHENTÄMISMAHDOLLISUUDET Biojätteen käsittely Rakentamisen aikaiset vaikutukset Vaikutukset pinta- ja pohjavesiin Vaikutukset ilman laatuun Melu Roskaantuminen, haittaeläimet ym Liikenteen vaikutukset Luontoon kohdistuvat vaikutukset Ihmisiin kohdistuvat vaikutukset Tuhkan ja kuonan loppusijoitus Rakentamisen aikaiset vaikutukset Vaikutukset pinta- ja pohjavesiin Vaikutukset ilman laatuun Melu Liikenteen vaikutukset Luontoon kohdistuvat vaikutukset VAIKUTUSTEN SEURANTA JA VALVONTA Biojätteen käsittely Yleistä Toiminnan valvonta Ympäristövaikutusten tarkkailu Tuhkien ja kuonien loppusijoitus Yleistä Toiminnan valvonta Ympäristövaikutusten tarkkailu HANKKEIDEN AIKATAULUT YHTEENVETO Bio-YVA Tuhka-YVA Ämmässuon-Kulmakorven toimintojen ja hankkeiden yhteisvaikutukset LÄHDELUETTELO

10 VIII ARVIOINTISELOSTUS LIITTEET 1 Kaavaotteet 2 Ongelmajätteiden luokittelukriteerit 3 Ref-polttoaineen, lentotuhkan ja petihiekan koostumus- ja liukoisuustietoja 4 Yhteysviranomaisen lausunto arviointiohjelmasta 5 Otettujen pohjavesinäytteiden analyysitulokset 6 Hajun leviämismallilaskelmat 7 Asukasedustajien kannaotto Pohjakartat: Maanmittauslaitos

11 ARVIOINTISELOSTUS 1 (128) YTV Jätehuolto YTV JÄTEHUOLTOLAITOS YTV:N JÄTTEENKÄSITTELYKESKUKSEN KEHITTÄMINEN Biojätteen käsittelyn kehittämisen YVA (Bio-YVA) Tuhkien ja kuonien loppusijoituksen YVA (Tuhka-YVA) YVA-MENETTELY ARVIOINTISELOSTUS 1 JOHDANTO YTV kehittää Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen toimintoja. Nykyistä kompostointilaitosta laajennetaan tai vaihtoehtoisesti rakennetaan uusi mädätyslaitos. Jätekeskuksen laajennusosalle rakennetaan jätteenpolton tuhkien loppusijoitusalue. Pääkaupunkiseudun erilliskerätty biojäte käsitellään nykyisin Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksessa sijaitsevassa tunnelikompostointilaitoksessa. Vuonna 1998 toimintansa aloittaneen tunnelikompostointilaitoksen mitoituskapasiteetti on liian pieni. Kapasiteettivajeen ja osittain myös laitoksen toimintahäiriöiden vuoksi on keskeneräisesti kompostoitunutta materiaalia jouduttu siirtämään jälkikypsytysaumoihin, mikä on aiheuttanut hajuhaittoja jätteenkäsittelykeskuksessa ja sen lähiympäristössä. Kapasiteettivajeen ja toimintahäiriöiden poistaminen edellyttää suhteellisen laajamittaisten rakennus- ja prosessiteknisten korjausten ja uudistusten tekemistä laitoksessa. Tunnelikompostointilaitoksen kapasiteetin ensivaiheen nopeasti tapahtuvaksi nostamiseksi ja jälkikompostoinnin tehostamiseksi YTV on tehnyt päätöksen rakentaa jälkikompostointilaitos. Jälkikompostointia edeltävien vaihtoehtoisien käsittelymenetelmien arviointi valmistui alkusyksystä Tässä ympäristövaikutusten arvioinnissa vertaillaan edellä mainitun projektin yhteydessä valittuja vaihtoehtoisia menetelmiä jälkikompostointia edeltäväksi biologiseksi käsittelyksi. Jätteen poltossa syntyvien tuhkajakeiden loppusijoittamiseen varaudutaan rakentamalla ongelmajätteen kaatopaikkavaatimukset täyttävä loppusijoitusalue. Ympäristövaikutusten arvioinnissa vertaillaan yhdyskuntajätteestä valmistetun polttoaineen (REF-polttoaine) ja jätteen massapoltossa syntyvien tuhkien sijoittamisen ympäristövaikutuksia. Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen laajennusalueen ja sekajätteen käsittelylaitoksen ympäristövaikutusten arviointi on tehty aikaisemmin. Nyt arvioidaan biojätteen esikäsittelyn ja tuhkan loppusijoittamisen vaikutukset ympäristöön ympäristövaikutusten arviointimenettelystä (YVA) annetun lain (468/1994, muutos 267/1999) mukaisesti. YVA toteutetaan kummallekin hankkeelle samanaikaisesti. Tämä YVA-selostus on YVA-lain mukainen arviointiselostus tuhkan loppusijoitusalueen ja biojätteen käsittelyn kehittämisen ympäristövaikutuksista. Hankkeen yhteysviranomaisena toimii Uudenmaan ympäristökeskus. Arviointimenettelyä on valvonut ohjausryhmä, johon kuuluvat seuraavat eri tahojen edustajat: Ympäristöpäällikkö Juha Uuksulainen, YTV Ympäristölakimies Leena Eränkö-Pohjanraito, YTV Projektipäällikkö Cristoph Gareis, YTV Ylitarkastaja Jorma Jantunen, Uudenmaan ympäristökeskus, asiantuntija

12 2(128) ARVIOINTISELOSTUS Ympäristötarkastaja Lea Salonpää, Espoon ympäristökeskus Yleiskaavainsinööri Hannu Vepsäläinen, Espoon kaupunkisuunnittelukeskus Terveysinsinööri Liisa Keisteri, Espoon kaupunki Ympäristöpäällikkö Erkki Selin, Kirkkonummen kunta Asukasedustaja Kristo Savola, Pohjois-Kirkkonummi-yhdistys ry. Ohjausryhmä on kokoontunut työn aikana 5 kertaa. Ympäristökonsulttina hankkeessa ovat Suunnittelukeskus Oy, projektipäällikkönä Hannu Karhu ja Maa ja Vesi Oy, projektipäällikkönä Jaana Tyynismaa. 2 TIEDOT HANKKEESTA 2.1 Hankkeen tarkoitus Bio-YVA Hankkeen tarkoituksena on toteuttaa YTV:n jätteenkäsittelykeskukseen erilliskerätyn biojätteen biologinen esikäsittely, joka perustuu joko mädätykseen, tunnelikompostointiin tai näiden yhdistelmään. Jälkikompostointi tapahtuu rakennettavassa jälkikompostointilaitoksessa. Käsittely mitoitetaan tonnille erilliskerättyä biojätettä vuodessa, jolloin se vastaa kapasiteetiltaan myös tulevaisuudessa muodostuvaksi arvioituja biojätemääriä. Tällä hetkellä biojätteiden erilliskeräys on toteutettu pääkaupunkiseudulla asuinkiinteistöillä, joilla on vähintään kymmenen huoneistoa tai muulla kiinteistöllä, mikäli biojätettä kertyy yli 50 kiloa viikossa. Biojätteiden kertymäselvityksen (Kompostoituvan jätteen erilliskeräily pääkaupunkiseudulla, Pääkaupunkiseudun julkaisusarja C 1991:10) mukaan erilliskerättävän biojätteen määrä on pääkaupunkiseudulla suuruusluokkaa noin t/a. Asuinkiinteistöistä arvion piiriin kuuluvat vain asuinkerrostalot. Biojätteiden erilliskeräys tehostuu jatkuvasti. Keräyksen piiriin on mahdollista ottaa myös pientaloja. Tällöin kerättävän biojätteen määrä kasvaa edelleen. Käsittelykapasiteetin mitoituksessa on otettu huomioon tehdyt kertymäselvitykset, erilliskeräyksen tehostuminen ja mahdollinen laajeneminen myöhempinä vuosina. Tuhka-YVA Tuhkan loppusijoitusalue on tarkoitettu jätteiden energiahyötykäytössä syntyvien tuhkien 1 loppusijoittamiseen. Jätteen energiahyötykäyttö voidaan toteuttaa kolmella tavalla: 1. Massapoltossa sekalainen yhdyskuntajäte poltetaan jätteenkäsittelylaitoksessa. Poltossa syntyy kattilassa karkearakeista pohjatuhkaa eli kuonaa, savukaasusta sähkösuodattimessa erotettavaa hienojakeista lentotuhkaa sekä kalkkipitoista savukaasun puhdistusjätettä. 2. Yhdyskuntien ja yritysten polttokelpoinen, kiinteästä, kuivasta ja syntypaikalla lajitellusta jätteestä mekaanisella käsittelyprosessilla valmistettu jätepolttoaine, eli REF2, poltetaan kattilalaitoksessa. Poltossa syntyy pohjatuhkaa ja lentotuhkaa. 3. REF kaasutetaan kaasutuslaitoksessa ja tuotettu kaasu käytetään polttoaineena energiantuotannossa. Kaasutuksessa syntyy pohjatuhkaa ja kaasunpuhdistuksessa hienojakoista suodatintuhkaa. 1 Tuhka on jätepolttoaineen palamatonta epäorgaanista mineraaliainesta 2 REF = recovered/recycled fuel

13 ARVIOINTISELOSTUS 3(128) Polttolaitosten tuottamien tuhkien liukoisuusominaisuudet tutkitaan kaatopaikkakelpoisuustestillä, jonka tulosten perusteella tuhka luokitellaan joko tavanomaiseksi jätteeksi tai ongelmajätteeksi. Tuhkien loppusijoitusalueen suunnittelun lähtökohtana on ongelmajätteiden läjitysalueen vaatimustaso. Ennen loppusijoitusta ongelmajätteen läjitysalueella tuhka esikäsitellään stabiloimalla se kiinteyttämällä. Esikäsittelyprosessit ja laitteet ovat tavallisia betoniteollisuuden käyttämiä laitteita. Arvioitu REF-polttoaineen tuotantomäärä Ämmässuolla on noin tonnia vuodessa. Tämän kattilalaitospoltossa muodostuu tuhkia ja kuonia noin t/v, ja kaasutuksessa n t/v. Massapolttoon menevä jätemäärä on noin t/v, josta muodostuu tuhkia ja kuonia yhteensä noin t/v. 2.2 Hankkeesta vastaava Hankkeesta vastaavana on Pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunta, YTV. YTV on Helsingin, Espoon, Kauniaisten ja Vantaan kaupunkien yhteistyöorganisaatio. YTV:n tehtävänä on edistää pääkaupunkiseudun kehitystä tuottamalla joukkoliikenteen, jätehuollon, ilmansuojelun ja kehityssuunnittelun palveluita. YTV on tehnyt myös Kirkkonummen kunnan kanssa sopimuksen jätteiden vastaanotosta. YTV:ssä jätehuollosta vastaa Jätehuoltolaitos. Jätehuoltolaitoksella on ollut sertifioitu ISO standardin mukainen ympäristöasioiden hallintajärjestelmä vuodesta ISO standardin mukainen laatujärjestelmä valmistui vuoden 1998 lopulla. Sertifikaatti laatujärjestelmälle myönnettiin alkuvuodesta Alkuvuodesta 2003 ympäristö- ja laatujärjestelmä sertifioitiin ISO 9001:2000 mukaan. Jätehuoltolaitoksen toiminnan tärkein päämäärä on turvata pääkaupunkiseudun jätehuolto siten, että minimoidaan jätteiden haitalliset terveys- ja ympäristövaikutukset ja osaltaan varmistetaan seudun säilyminen viihtyisänä kaupunkialueena. Ensisijaisena tavoitteena on syntyvän jätteen määrän vähentäminen. Jäte tulee lajitella syntypaikalla ja ohjata hyötykäyttöön aina kun se on ekologisesti perusteltua ja teknisesti mahdollista ilman kohtuuttomia lisäkustannuksia. Hyötykäyttöön soveltumaton jäte käsitellään ympäristövaikutuksiltaan parhaalla ja teknisesti sekä taloudellisesti järkevällä käsittelytavalla. 2.3 Hanketta koskeva lainsäädäntö Kehittämishankkeen YVA toteutetaan ympäristövaikutusten arviointimenettelystä (YVA) (468/1994, muutettu 267/1999) annetun lain ja asetuksen (268/1999) mukaisesti. Tarkemmin menettely kuvataan kappaleessa 6.1. Jätehuollon järjestämisen yleiset tavoitteet ja perusteet on määritelty jätelaissa (1071/1993) ja sen nojalla annetussa asetuksessa (1390/1993). Lain 6 :ssä on esitetty jätehuollon järjestämistä koskevat yleiset huolehtimisvelvollisuudet. Em. lainkohdan mukaan jätteestä tai jätehuollosta ei saa aiheutua vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle. Jätehuollossa on käytettävä parasta taloudellisesti käyttökelpoista tekniikkaa sekä mahdollisimman hyvää terveys- ja ympäristöhaitan torjuntamenetelmää. Jätteet on käsiteltävä jossakin lähimmistä asianmukaisista käsittelypaikoista. Jätehuolto on myös pyrittävä suunnittelemaan, järjestämään ja rahoittamaan sekä jätehuollon hyväksymismenettelyjä soveltamaan siten, että maahan saadaan sopivasti erilaista käsittelyä edellyttäviä asianmukaisia jätteiden käsittelypaikkoja. Jätteen haltijan on huolehdittava jätteen hyödyntämisen tai käsittelyn järjestämisestä (12 ). Kunnan on järjestettävä asumisessa syntyneen jätteen ja vastaavanlaisen muussa toiminnassa

14 4(128) ARVIOINTISELOSTUS syntyneen muun kuin ongelmajätteen hyödyntäminen tai käsittely. Kunnan on järjestettävä myös asumisessa sekä maa- ja metsätaloudessa syntyneen ongelmajätteen hyödyntäminen tai käsittely, jollei kysymys ole kohtuuttomasta määrästä jätettä. Kunta voi antaa jätteen käsittelyn järjestämisen osittain tai kokonaan muun yhteisön tai yksityisen yrityksen hoidettavaksi (13 ). Jätelain nojalla annetussa jäteasetuksessa annetaan kriteerit myös jätteen luokittelusta jätteeksi tai ongelmajätteeksi. Yleiset periaatteet ja vaatimukset ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttavalle toiminnalle esitetään ympäristönsuojelulaissa (86/2000) ja ympäristönsuojeluasetuksessa (169/2000). Ympäristönsuojelulain tavoitteena on mm. ehkäistä jätteiden syntyä ja haitallisia vaikutuksia. Lain 4 :ssä on määritelty ympäristönsuojelun yleiset periaatteet. Niiden mukaan haitalliset ympäristövaikutukset ehkäistään ennakolta tai, milloin haitallisten vaikutusten syntymistä ei voida kokonaan ehkäistä, rajoitetaan ne mahdollisimman vähäisiksi (ennaltaehkäisyn ja haittojen minimoinnin periaate). Toiminnassa menetellään muutoin toiminnan laadun edellyttämällä huolellisuudella ja varovaisuudella ympäristön pilaantumisen ehkäisemiseksi sekä otetaan huomioon toiminnan aiheuttaman pilaantumisen vaaran todennäköisyys, onnettomuusriski sekä mahdollisuudet onnettomuuksien estämiseen ja niiden vaikutusten rajoittamiseen (varovaisuus- ja huolellisuusperiaate). Toiminnassa käytetään parasta käyttökelpoista tekniikkaa (parhaan käyttökelpoisen tekniikan periaate). Lisäksi toiminnassa noudatetaan ympäristön pilaantumisen ehkäisemiseksi tarkoituksenmukaisia ja kustannustehokkaita eri toimien yhdistelmiä, kuten työmenetelmiä sekä raaka-aine- ja polttoainevalintoja (ympäristön kannalta parhaan käytännön periaate). Ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttavan toiminnan harjoittaja vastaa vaikutusten ennaltaehkäisystä ja ympäristöhaittojen poistamisesta tai rajoittamisesta mahdollisimman vähäisiksi (aiheuttamisperiaate). Ympäristönsuojelulain mukaan toiminnanharjoittajalla on selvilläolovelvollisuus toimintansa ympäristövaikutuksista, riskeistä ja vaikutusten vähentämismahdollisuuksista. Ympäristönsuojelulaissa määrätään myös jätteen ammattimaisen käsittelyn ympäristölupavelvollisuudesta. Valtioneuvoston kaatopaikkapäätöksen (VNp 3 861/1997) tavoite on ohjata kaatopaikkojen suunnittelua, perustamista, rakentamista, käyttöä, hoitoa ja käytöstä poistamista ja jälkihoitoa sekä jätteiden sijoittamista kaatopaikoille siten, ettei toiminnasta pitkälläkään aikavälillä aiheudu vaaraa tai haittaa ympäristölle ja terveydelle. Kaatopaikkamääräyksissä asetetaan yleiset vaatimukset kaatopaikan sijainnille, vesien hallinnalle ja käsittelylle, maaperän ja vesien suojelulle sekä kaatopaikkakaasun hallinnalle. Määräykset sisältävät ohjeet kaatopaikkakelpoisuuden arviointiin, kaatopaikan valvontaan ja tarkkailuun. Jätteen esikäsittelyvaatimus olemassa oleville kaatopaikoille tulee voimaan Esikäsittelyssä tarkoitetaan lajittelu mukaan lukien fysikaalisia, kemiallisia tai biologisia menetelmiä, joiden avulla muutetaan jätteen ominaisuuksia sen määrän tai haitallisuuden vähentämiseksi, käsittelyn helpottamiseksi tai hyödyntämisen tehostamiseksi. Vuoden 2005 alusta suurin osa biohajoavasta jätteestä pitää kerätä erillään muusta jätteestä hyödyntämistä varten. Ympäristöministeriö on laatinut valtakunnallisen jätesuunnitelman jätelain ja sen nojalla annettujen tehtävien hoitamiseksi ja kehittämiseksi (Valtakunnallinen jätesuunnitelma vuoteen 2005, Ympäristöministeriö, 1998). Suunnitelmassa on esitetty jätteitä ja jätehuollon nykytilaa koskevat tiedot, asetettu kehittämistavoitteet ja osoitettu niiden saavuttamiseksi tarvittavat toimet. Suunnitelmassa on asetettu suuntaa-antavia määrällisiä tavoitteita jätteiden synnyn ehkäisemiselle, hyödyntämisasteen nostamiselle ja pilaantuneiden maa-alueiden kunnostamisel- 3 VNp = Valtioneuvoston päätös

15 ARVIOINTISELOSTUS 5(128) le. Laadullisia kehittämistavoitteita on esitetty puolestaan jätteiden haitallisuuden vähentämiselle sekä jätteiden ja jätehuollon aiheuttamien ympäristö- ja terveyshaittojen ehkäisemiselle. Tavoitteiden toteuttamiseksi suunnitelmassa esitetään tarvittavat hallinnollis-oikeudelliset, taloudelliset ja tiedolliset toimet. Tavoitteet on asetettu ja toimet osoitettu vuosille 2000 ja Valtakunnallinen jätesuunnitelma on hyväksytty valtioneuvostossa ja se on tullut voimaan elokuussa Valtakunnallisen jätesuunnitelman mukaan yhdyskuntajätteen kaatopaikkojen määrää pyritään laskemaan vuoden kaatopaikasta vuoteen 2005 mennessä kaatopaikkaan. Tarvittavien loppusijoituspaikkojen määrää rajoittavat jatkossa jätesuunnitelman tavoitteiksi asetetut jätteen määrän vähentäminen ja hyödyntämisasteen nostaminen. Tavoitteena on vähentää yhdyskuntajätteiden määrää vähintään 15 % kasvuennusteiden mukaisesta määrästä ja nostaa jätteiden hyödyntämisaste 70 %:iin vuoteen 2005 mennessä. Hyväksyessään ensimmäisen, vuoteen 2005 ulottuvan valtakunnallisen jätesuunnitelman valtioneuvosto edellytti, että suunnitelma tarkistetaan vuonna Tarkistamistyössä tarkasteltiin alkuperäisessä jätesuunnitelmassa asetettujen tavoitteiden toteutumista ja ehdotettiin eräiden tavoitteiden tarkistamista sekä selvitettiin keinojen toimivuutta. Suunnitelman voimassaoloaikaa ehdotettiin jatkettavaksi vuodella eli 2005 loppuun. Uutena keskeisenä ohjauskeinona jätteiden hyödyntämisen edistämisessä ja jätehuollon kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisessä työryhmä ehdotti orgaanisen jätteen kaatopaikoille sijoittamisen kieltämistä. Kielto koskisi kaikkia kaatopaikkoja. Säädös voitaisiin antaa parin vuoden sisällä, mutta se saatettaisiin täysimääräisesti voimaan vuoden 2010 alusta lukien, jotta investointeja edellyttäviin muutoksiin ehdittäisiin varautua. Jätteiden määrän ja haitallisuuden vähentäminen tulisi ehdotuksen mukaan ottaa nykyistä paremmin huomioon ympäristösuojelulain nojalla myönnettävissä ympäristöluvissa. Myös jätteiden hyödyntämistä ja loppusijoittamista koskevien lupaehtojen yhtenäisyys tulisi varmistaa nykyistä paremmin koko maassa. Työryhmä ehdotti jätehuollon kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi, että biokaasun (metaanin) talteenotto toteutettaisiin myös sellaisilla jo käytöstä poistetuilla kaatopaikoilla, joilla biokaasun tuotanto ja päästöt ovat vielä pitkään merkittäviä. Standardien mukaan valmistetut jätepolttoaineet ja jätteestä saatava biokaasu tulisi energiaverotuksessa rinnastaa biopolttoaineisiin. Vastaavat ehdotukset sisältyivät valtioneuvoston selontekoon kansalliseksi ilmastostrategiaksi. Valtioneuvosto hyväksyi tarkistetun valtakunnallisen jätesuunnitelman Suunnitelma tuli voimaan ja on voimassa saakka tai enintään niin kauan kuin uusi suunnitelma on tullut voimaan. Tarkistettu jätesuunnitelma korvaa joitakin poikkeuksia lukuun ottamatta valtioneuvoston hyväksymän valtakunnallisen jätesuunnitelman vuoteen Kansallinen biojätteiden käsittelyvaatimuksia koskeva säädöstö on ollut jo jonkin aikaa tiedossa mm. valtioneuvoston kaatopaikkapäätöksen määräysten osalta. EY:n kaatopaikkadirektiivin edellyttää biojätestrategiaa, jossa esitetään toimenpiteet kaatopaikoille sijoitettavan biohajoavan jätteen määrän vähentämiseksi ja vähentämisaikatauluksi määrällisine tavoitteineen. Biohajoavalla jätteellä tarkoitetaan jätettä, joka voi hajota aerobisesti tai anaerobisesti, kuten elintarvike-, puutarha, paperi- ja kartonkijätettä. Direktiivi edellyttää että kaatopaikalle vietävän biohajoavan yhdyskuntajätteen määrä on vuonna 2006 enintään 75 prosenttia, vuonna 2009 enintään puolet ja vuonna 2016 enintään 35 % vuoden 1994 määrästä. Valtioneuvosto hyväksyi kansallisen biojätestrategian. Suomessa biohajoavaa jätettä sijoitettiin vuonna 1994 kaatopaikoille yhteensä 2,1 miljoonaa tonnia, joten biohajoavan jätteen kaato-

16 6(128) ARVIOINTISELOSTUS paikkakäsittely on meillä rajoitettava vuonna 2006 enintään 1,6 miljoonaan tonniin, vuonna 2009 enintään miljoonaan tonniin ja vuonna 2016 enintään tonniin. Vastaavasti vaihtoehtoiseen hyödyntämiseen ja käsittelyyn on jätettä ohjattava arvioitu jätemäärän kasvu huomioon ottaen vuonna 2006 yhteensä tonnia, vuonna 2009 noin 1,5 miljoonaa tonnia ja vuonna 2016 noin 2,1 miljoonaa tonnia. Terveydensuojelulaissa (763/1994) esitetään yleiset vaatimukset jätteiden säilyttämiselle, keräämiselle, kuljettamiselle, käsittelylle ja hyödyntämiselle siten ettei niistä aiheudu terveyshaittaa. Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1774/2002, muiden kuin ihmisravinnoksi tarkoitettujen eläimistä saatavien sivutuotteiden terveyssäännöistä sisältää eläinperäisten jätteiden käsittelyvaatimuksia. EU:ssa on valmisteilla useita biojätteiden käsittelyä sääteleviä määräyksiä. "Biojätedirektiivi" (Biohajoavan jätteen biologinen käsittely) koskee kompostoinnin lisäksi myös biokaasutusta eli mädätystä. Jätteenpolttoasetuksen (VNa 4 362/2003) mukaan poltto- tai rinnakkaispolttolaitoksessa syntyvän polttojätteen määrää on vähennettävä ja haitallisuutta ehkäistävä mahdollisimman paljon. Polttojäte on mahdollisuuksien mukaan hyödynnettävä välittömästi laitoksessa tai muualla ympäristöluvan määräysten mukaisesti. Pölyävä polttojäte on kuljetettava ja käsiteltävä tarvittaessa suljetuissa säiliöissä. Jätteiden fysikaaliset ja kemialliset ominaisuudet ja haitallisuus ympäristölle on selvitettävä. Selvityksen pitää sisältää liukoisuustutkimukset. Jätteiden kaatopaikkakelpoisuuden arvioinnista tulee Suomessa voimaan vuonna 2005 EU:n kaatopaikkadirektiivin (2003/33/EY) mukaiset menettelyt. Jätteen hyväksymiseksi pysyvän jätteen, tavanomaisen jätteen tai ongelmajätteen kaatopaikalle annetaan liukoisuuteen ja orgaanisen hiilen kokonaispitoisuuteen perustuvat raja-arvot. Direktiivin voimaantulo luo puitteet ja menettelytavat jätteiden luokittelulle ja kaatopaikkasijoitukselle. Ongelmajätteeksi luokiteltujen tuhkien kuljettamista koskee VNp ongelmajätteistä annettavista tiedoista sekä ongelmajätteiden pakkaamisesta ja merkitsemisestä (VNp 659/1996). Suoto- ja valumavesien johtamista kunnalliselle viemärilaitokselle koskee VNp yleisistä viemäreistä ja eräiltä teollisuuden aloilta vesiin johdettavien jätevesien käsittelystä (VNp 365/1994). Pohjaveden suojelemisessa sovelletaan ympäristönsuojelulain lisäksi valtioneuvoston päätöstä pohjavesien suojelemiseksi eräiden ympäristölle vaarallisten tai terveydelle vaarallisten aineiden aiheuttamalta pilaantumiselta (VNp 364/1994). 2.4 Hankkeen lupa- ja suunnittelutilanne Biojätteen käsittely Nykyisen tunnelikompostointilaitoksen ja suunnitellun jälkikompostointilaitoksen ympäristölupa sisältyy Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen ympäristölupaan, Uudenmaan ympäristökeskus (Dnrot 0101Y , 0197Y , 0196Y ). Lupapäätös ei ole lainvoimainen, mutta se sisältää YSL 101 :ssä tarkoitetun ratkaisun päätöksen noudattamisesta muutoksenhausta huolimatta. Lupa korvaa Uudenmaan ympäristökeskuksen myöntämän biojätteiden kompostointilaitoksen ja etelänpuoleisen hyötykäyttökentän ympäristöluvan (Dnro 0196Y ). 4 VNa = Valtioneuvoston asetus

17 ARVIOINTISELOSTUS 7(128) Jälkikompostointilaitoksen hankesuunnitelma valmistui Jälkikompostointia edeltäviä vaihtoehtoisia käsittelymenetelmiä arvioitiin ja vertailtiin v loppupuolella aloitetussa projektissa, joka valmistui syksyllä Asemakaavan laatimista varten Ämmässuon alueella on voimassa kaupunkisuunnittelulautakunnan (jatkettu ) määräämä rakennuskielto. Tämän vuoksi jälkikompostointilaitokselle jouduttiin hakemaan Espoon kaupungin kaupunkisuunnittelulautakunnalta poikkeamispäätös ja suunnittelutarveratkaisu, jotka myönnettiin Päätöksistä valitettiin Helsingin hallinto-oikeuteen, jonka päätöksellä no 03/0541/5 valitukset hylättiin. Em. päätöksestä ei ole valitettu ja se on saanut lainvoiman. Jälkikompostointilaitokselle on tämän jälkeen haettu rakennuslupaa, jonka Espoon kaupungin rakennuslautakunta myönsi Tuhkan loppusijoitus Kierrätyspolttolaitosten ja massapolttolaitosten sivutuotteet luokitellaan jätelain mukaan jätteeksi, minkä vuoksi niiden sijoittaminen vaatii ympäristönsuojelulain mukaisen ympäristöluvan. Lupaviranomainen on Uudenmaan ympäristökeskus. Ympäristöluvan myöntämisen edellytyksenä on ympäristövaikutusten arviointimenettelyn loppuun saattaminen. YTV on jättänyt laajennusaluetta koskevan ympäristölupahakemuksen lupaviranomaiselle Hakemus koskee myös jätteenpolton rejektien ja kuonan loppusijoitusaluetta. Mikäli sijoitusalueen suoto- ja valumavedet johdetaan viemäriverkostoon, tulee johtamisesta tehdä sopimus viemärilaitoksen kanssa. Tuhkan loppusijoitusalue sijoittuu kaatopaikan laajennusalueen lounaisosaan. Alueen louhinnoilla ja kiviaineksen murskauksella on Uudenmaan ympäristökeskuksen myöntämä ympäristölupa, josta on valitettu Vaasan hallinto-oikeuteen. Ympäristölupapäätös sisältää ympäristönsuojelulain 101 :ssä tarkoitetun ratkaisun päätöksen noudattamisesta muutoksenhausta huolimatta. Laajennusalueen louhintatyöt ovat meneillään. Alustavan aikataulun mukaan tuhkien loppusijoitusalue valmistuu osina. Ensimmäiset osat valmistuvat noin vuonna Hankkeen maankäyttötarve Biojätteen käsittelylaitoksen ja jälkikompostointilaitoksen tarvitsema laitosalueen pinta-ala on valittavasta toteutusvaihtoehdosta riippuen 4 6 ha. Tuhkan loppusijoitusalueen pinta-ala on alustavien suunnitelmien mukaan kokonaisuudessaan noin 7 ha, johon sisältyy noin 5,4 ha:n loppusijoitusalue sekä vajaan kahden hehtaarin varaalue. 2.6 Hankkeen liittyminen muihin hankkeisiin Biojätteen käsittely ja tuhkan loppusijoitus ovat osa jätehuollon tarvitsemien palvelujen kokonaisuutta, joten hanke liittyy pääkaupunkiseudun jätehuollon kehittämiseen. Yhdyskuntajätteiden energiahyödyntäminen on nostettu valtakunnallisen jätesuunnitelman tarkistuksessa aiempaa tärkeämmäksi tavoitteeksi osittain mm. jätesuunnitelman vuodelle 2005 asetetun 70 %:n hyödyntämistavoitteen vuoksi, jonka saavuttaminen materiaalien hyödyntämistä lisäämällä arvioidaan olevan vaikeaa. Tuhkan loppusijoitushanke liittyy jätteenpolton kehittämiseen osana jätehuoltoa.

18 8(128) ARVIOINTISELOSTUS Ämmässuon tulevalta laajennusalueelta otetaan ja jalostetaan kalliokiviainesta. Louhinta ja kalliokiviaineksen murskaaminen ovat olleet käynnissä vuodesta 1992 lähtien. Laajennusalueen rakentaminen on myös aloitettu valmistelevien töiden osalta. Laajennusalueen pohjoiskoillispuolella, Iso Ämmässuon reuna-alueella on Espoon kaupungin Ämmässuontien maankaatopaikka, jonka toiminta on lopetettu. Kaatopaikkatien varressa, sen itäpuolella on motocross-rata. Lisäksi jätteenkäsittelykeskuksen ympäristössä on mm. rakennusjätteiden käsittelylaitos, kantojen murskaus- ja mullanvalmistuslaitos, Espoon kaupungin romuautovarasto, asfalttiasema ja polttoaineiden jakeluasema. Kulmakorven alueella, jätteenkäsittelykeskuksen koillis-itäpuolella on Espoon kaupungin Kulmakorven maankaatopaikka ja Jersanmäki Oy:n kallionlouhinta- ja murskausalue sekä pienempiä varastoalueita. Yhteenveto Ämmässuon Kulmakorven alueella olevista erilaista toiminnoista on esitetty kuvassa % ,25 km 0,5 1 YTV, kaatopaikka 2 YTV, sekajätteen käsittelylaitos 3 YTV, kaatopaikan laajennusalue 4 YTV, kompostointilaitos ja kenttä, hyötykäyttökenttä sekä suunniteltu jälkikompostointilaitos 5 YTV, pilaantuneiden maiden käsittelyalue 6 Rakentajien Ekopark Oy, rakennusjätteiden käsittelyalue 7 Hyvinkään Tieluiska Oy, mullan seulonta- ja kantojen murskausalue 8 Rudus Asfaltti Oy, asfalttiasema 9 Lohja Rudus Oy, betoniasema 10 Esso Oy, polttoaineen jakeluasema 11 Espoon moottorikerho Oy, motocross-rata 12 Nurmijärven betoni Oy, betoniasema 13 Espoon autourheilijat ry, karting-rata

19 ARVIOINTISELOSTUS 9(128) 14 Espoon kaupunki, Kulmakorven maankaatopaikka 15 Lohja Rudus Oy, Jersanmäen kallio-, louhinta-, murskaus- ja maankaatopaikka-alue 16 Espoon kaupunki, uusi maankaatopaikka 17 Espoon kaupunki, Ämmässuontien suljettu maankaatopaikka 18 Espoon kaupunki, romuautovarasto Kuva 2-1 Ämmässuon alueen toiminnot ja suunnitelmat. 2.7 Hankealueet Sijainti ja maanomistus Biojätteen käsittelylaitos rakennetaan YTV:n jätteenkäsittelyalueen yhteyteen Ämmässuolle. Tuhkat ja kuonat sijoitetaan jätekeskuksen laajennusosalle. Hankealueet ovat kokonaisuudessaan YTV:n omistamia. Jätteenkäsittelyalue sijoittuu osittain Espoon ja osittain Kirkkonummen alueelle. Etäisyys Helsingin keskustaan on noin 30 km ja Espoon keskustaan noin 7 km. Alueen sijainti on esitetty kuvassa 2-2. Kuva 2-2 Jätteenkäsittelykeskuksen seudullinen sijainti. Biojätteen käsittelylaitoksen ja jälkikompostointilaitoksen rakennusalue on jätteenkäsittelykeskuksen itäpuolisella hyötykäyttöalueella ja osittain sen pohjoispuolella (kuva 2-3). Alue on

20 10(128) ARVIOINTISELOSTUS kokonaisuudessaan Espoon kaupungin puolella. Käsittelylaitokselle ja jälkikompostointilaitokselle varatun alueen pinta-ala on enimmillään noin 6 ha. Tuhkien sijoitusalue sijoittuu kaatopaikan laajennusosalle. Laajennusosa rajautuu etelä- ja länsiosastaan metsätalousmaahan, muilta osin jätekeskukseen (kuva 2-3). YTV omistaa nykyisen jätteenkäsittelyalueen. YTV:n alueiden kokonaispinta-ala on Ämmässuolla noin 200 ha, josta aktiivikäytössä on tällä hetkellä noin 70 ha. Biojätteen käsittelylaitoksen ja jälkikompostointilaitoksen alue on kokonaan YTV:n omistuksessa. Kuva 2-3 Toimintojen sijoittuminen jätteenkäsittelykeskuksen alueella Maankäytön suunnittelutilanne Seutukaava Helsingin seudun vahvistetussa taajamaseutukaavassa (liite 1) YTV:n jätteenkäsittelykeskuksen alue on merkitty erityisalueeksi (E). Merkinnällä on osoitettu alueita, joille yleisön pääsy on kielletty tai rajoitettu tai joilla muu kuin varauksen mukainen toiminta on kiellettyä. Näin on merkitty mm. seutukaavaa III täydentävät ja korvaavat jätehuollon alueet. Vanhan Turuntien ja erityisalueen välinen alue on seutukaavassa varattu työpaikka-alueeksi (T). Kirkkonummen alueella on voimassa Läntisen Uudenmaan seutukaavaliiton laatima seutukaava (liite 1), joka on vahvistettu Kaatopaikan laajennusalue, jolle tuhkat on tarkoitus sijoittaa, on kaavassa osoitettu maa- ja metsätalousalueeksi sekä virkistysalueeksi.

21 ARVIOINTISELOSTUS 11(128) Maakuntakaava Uudenmaan liitto laatii koko maakunnan kattavaa maakuntakaavaa. Maakuntakaavatyön yhteydessä on laadittu Ämmässuon-Kulmakorven alueen toimintojen ympäristövaikutusten kokonaisarviointi. Biojätteen käsittelylaitoksen alue sijoittuu maakuntakaavaehdotuksen EJ- alueelle. Myös kaatopaikan laajennusosan alue on varattu jätteenkäsittelyalueeksi. Maakuntakaavaehdotuksen aluevarausmerkinnän EJ kuvaus on: Jätteenkäsittelyalue. Merkinnällä osoitetaan jätteiden vastaanottoon, käsittelyyn ja loppusijoitukseen varatut alueet. Aluevarausmerkintään liittyy MRL 33 :n 1. momentin mukainen rakentamisrajoitus. Merkintään liittyvä suunnittelumääräys kuuluu: Alue varataan jätehuollon tarpeisiin maakuntakaavaselostuksen liitekartan 12 / osoittamalla tavalla. Jätteenkäsittelyalueen suunnittelussa on turvattava riittävä suoja-alue ympäristöhaittojen vähentämiseksi. Yhdyskuntajätehuollon alueelle tai sen välittömään läheisyyteen voidaan yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa osoittaa uusiomateriaalin hyödyntämiseen liittyvää yritys- ja teollisuustoimintaa. Alueen itäpuoleinen alue on osoitettu erityisalueeksi (kaavamerkintä EY), jonka käyttötarkoitus määritellään yksityiskohtaisemmassa kaavoituksessa. Alueille voidaan suunnitella useita erilaisia erityistoimintoja, jotka sopeutuvat ympäröivään maankäyttöön. EY- alueen suunnittelussa on otettava huomioon alueelle sijoittuvien toimintojen sopeutuminen ympäröivään maankäyttöön. Maakuntakaavan jätehuoltoratkaisusta on esitetty kritiikkiä. Uudenmaan liiton maakuntahallitus päätti syyskuussa 2004 käynnistää vaihemaakuntakaavan laadinnan, jossa tarkastellaan mm. jätehuollon pitkän aikavälin aluetarpeita. Maakuntakaavaehdotus on ollut nähtävillä ja siitä on pyydetty kuntien ja muiden sidosryhmien lausunnot. Uudenmaan liiton maakuntahallitus hyväksyi maakuntakaavan Yleiskaava Espoon pohjoisosien yleiskaava (liite 1), osa I, on vahvistettu Yleiskaavassa jätteenkäsittelykeskuksen alue on varattu kaatopaikka-alueeksi (EK) sekä yhdyskuntateknisen huollon alueeksi (ET). ET- ja EK-alueet rajoittuvat pohjoisesta teollisuuden ja varastoinnin alueisiin (T). Kolmperän asutuksen ja EK-alueen välinen alue on varattu virkistys-, ulkoilu- ja urheilukäyttöön tarkoitetuksi virkistysalueeksi (V). EK- aluevaraus sisältää myös suojaalueen, jolla ei sallita uusien rakennuspaikkojen muodostamista ja jonka puustoa on hoidettava tehokkaan näkösuojan ylläpitämäksi. Espoon eteläosien yleiskaavaa ollaan parhaillaan laatimassa. Kirkkonummen yleiskaava on vahvistettu (liite 1). Kirkkonummen puolelle sijoittuva kaatopaikan laajennusosa on yleiskaavassa varattu kaatopaikka-alueeksi. Laitamaan ja kaatopaikan laajennuksen välinen alue on osoitettu maa- ja metsätalousvaltaiseksi alueeksi sekä retkeily- ja virkistysalueeksi. Asemakaavat Alueella ei ole voimassa olevia asemakaavoja.

22 12(128) ARVIOINTISELOSTUS Ämmässuon-Kulmakorven alueen asemakaavan laatiminen on käynnistetty sekä Espoon että Kirkkonummen puolelle. Espoon kaupunginhallitus hyväksyi asemakaavoituksen päätavoitteet keväällä Asemakaavoituksen päätavoitteet ovat: kaavoittaa kaatopaikkatoimintaan ja jätteenkäsittelyyn liittyviä alueita ja suojaviheralueita. Kulmakorpi I:n osalta lisäksi teollisuus- ja varastoalueita varata asutuksen suuntaan riittävät suoja-alueet osoittaa raskaalle liikenteelle Histan liittymästä suora yhteys Ämmässuolle esittää Ämmässuon alueelle noin km² toimintaan liittyvää rakennusoikeutta ja Kulmakorpi I:een noin k-m 2 rakennusoikeutta kaavoituksessa otetaan huomioon alueen käyttö kaatopaikkatoiminnan jälkeen kaavamääräyksillä rajataan jätteiden käsittelyn tekniset ratkaisut siten, että ympäristövaikutukset mukaan lukien melu, päästöt ilmaan, pohjaveteen ja vesistöihin minimoidaan. Espoon kaupunki laatii Ämmässuon Kulmakorven alueelle asemakaavaa: Ämmässuo ja Kulmakorpi I. Ämmässuon osalta asemakaavaluonnos oli nähtävillä ja parhaillaan käynnissä on asemakaavaehdotuksen laatiminen. Kirkkonummen puoleiselle osalle Ämmässuota ollaan laatimassa asemakaavaa yhteistyössä Espoon kaupungin ja YTV:n kanssa. Kirkkonummen puoleinen asemakaava liittyy kiinteästi Espoon puolelle laadittavaan asemakaavaan Kirkkonummen osalta asemakaavaluonnos oli nähtävillä ja parhaillaan käynnissä on asemakaavaehdotuksen laatiminen Rakennuskiellot Suunnittelualueella on voimassa Espoon kaupunkisuunnittelulautakunnan määräämä rakennuskielto kahden vuoden ajaksi. Rakennuskielto päättyy Kirkkonummen puolella rakennuskielto on voimassa asti Maankäytön nykytilanne ja liikenne Biojätteen käsittelylaitoksen ja jälkikompostointilaitoksen alue on rakennettua aluetta, jossa sijaitsevat nykyinen kompostointilaitos ja sen tarvitsemat kenttärakenteet. YTV:n muut jätteenkäsittelytoiminnot sijoittuvat alueen länsi- ja pohjoispuolille. Itäpuoliset maa-alueet ovat pääosin metsätalouskäytössä. Kyseisille alueille on suunniteltu mm. Espoon kaupungin maankaatopaikkatoimintaa. Alueen eteläpuolella sijaitsee suunnitellun sekajätteen käsittelylaitoksen sijoitusalue. Osittain Espoon ja osittain Kirkkonummen puolelle sijoittuvan jätekeskuksen laajennusalueen louhintatyöt ovat meneillään. Laajennusalue rajautuu etelä-, länsi ja pohjoisosastaan metsätalousmaahan, muilta osin jätekeskukseen. Biojätteen käsittelylaitosta lähin asutus on Kolmperässä, joka sijaitsee yli metrin etäisyydellä laitosalueesta. Alueen ja asutuksen väliin jäävälle alueelle sijoittuvat nykyinen jätteenkäsittelykeskus, Espoon kaupungin suljettu maankaatopaikka ja metsäalue. Tuhkien sijoitusalueen etäisyys Laitamaan alueen lähimmästä asutuksesta on noin 470 metriä. Kolmperän asutukseen etäisyyttä on noin kilometri. Lounaassa lähin asuintalo sijaitsee noin 600 metrin etäisyydellä.

23 ARVIOINTISELOSTUS 13(128) Laitosalueen pohjois-koillispuolella, Kulmakorven alueella, ovat Espoon kaupungin Kulmakorven maankaatopaikka ja Jersanmäki Oy:n kallionlouhinta- ja murskausalue sekä maankaatopaikka ja pienempiä varastoalueita. Kaatopaikkatien varressa, sen itäpuolella on motocrossrata. Lisäksi jätteenkäsittelykeskuksen ympäristössä on mm. rakennusjätteiden käsittelylaitos, kantojen murskaus- ja mullanvalmistuslaitos, Espoon kaupungin romuautovarasto, asfalttiasema ja polttoaineiden jakeluasema. Autoliikenteen pääreitti alueelle kulkee pääkaupunkiseudulta Turunväylän moottoritietä (valtatie 1) Histan eritasoliittymään ja siitä Nupurintietä (maantie 110) noin 1,5 kilometriä YTV:n jätteenkäsittelykeskuksen liittymään. Alueen asemakaavoituksen yhtenä päätavoitteena on parantaa Ämmässuon tieyhteyksiä osoittamalla raskaalle liikenteelle Histan liittymästä suora yhteys Ämmässuolle. Moottoritieltä Histan liittymästä Ämmässuon alueen suuntaan johtavalla Nupurintiellä kulkee nykyisin liikennettä noin autoa vuorokaudessa (poikkileikkaus). Tästä arviolta lähes puolet on Ämmässuon alueen aiheuttamaa kuorma-autoliikennettä. YTV:n jätteenkäsittelykeskuksen aiheuttama liikennemäärä on noin autoa vuorokaudessa (poikkileikkaus). Kaatopaikalle tuotiin v noin jätekuormaa (ammattimaisen jätteenkuljetuksen kuormat). Lisäksi kaatopaikalle tuli Kivikon siirtokuormausasemalta noin kuormaa. Biojätteen kuljetuksista aiheutuvat kuormamäärät ovat noin päivässä. Histan eritasoliittymän ja Ämmässuon välisen tieosuuden varrella ei ole asutusta, mutta tiellä kulkee jonkin verran kevyttä liikennettä mm. Kolmperän alueelta. Nupurintiellä ei ole tällä osuudella erillistä kevyen liikenteen väylää Maisema, suojelukohteet ja kulttuuriperintö Biojätteen käsittelylaitoksen alue on kokonaisuudessaan rakennettua aluetta, jolla ei ole erityisiä maisemallisia arvoja. Alueella sijaitsee nykyinen kompostointilaitos tarvittavine varastointi- ym. kenttineen. Tuhkien loppusijoitusalue on suurimmaksi osaksi louhittu. Alueelta on kaadettu metsä. Ämmässuon alueen koillispuolella on Kakarlammen luonnonsuojelualue (kuva 2-4), jonka suojeluperusteena on arvokas suo- ja vesiluonto. Kohteeseen on etäisyyttä noin 900 m biojätteen käsitelylaitoksen alueelta. Laitosalueen ja suojelualueen välissä ovat mm. Espoon kaupungin ja Lohja Rudus Oy:n maankaatopaikat. Ämmässuon alueen kaakkoispuolella sijaitsee Kvarnträskin luonnonsuojelualue, jonka suojeluperusteena on rantakasvillisuuden suojelu (RKS). Biojätteen käsittelylaitoksen ja tuhkien loppusijoitusalueelta kohteeseen on etäisyyttä noin 3 km. Jätteenkäsittelykeskuksen ja luonnonsuojelualueen välissä ovat Espoon kaupungin uusi maankaatopaikka. Lähimpänä sijaitseva Natura 2000-verkostoon esitetty alue on Nuuksion kansallispuisto noin 4,5 km alueelta koilliseen. Hanke ei vaikuta Nuuksion Natura 2000 kohteeseen. Suunniteltu toiminta ei myöskään vaikuta Espoonlahden - Saunalahden Natura 2000 kohteeseen, koska laitoksen jätevesiä ei johdeta vesistöön, vaan Suomenojan jätevedenpuhdistamolle johtavaan viemäriin. Alue ei lukeudu kulttuuriympäristöön eikä sen välittömässä lähiympäristössäkään ole kulttuurihistoriallisesti merkittäviä kohteita. Suojelukohteiden sijainnit on esitetty kuvassa 2-4.

24 14(128) ARVIOINTISELOSTUS Kuva 2-4 Pintavesien pääpurkureitit. Lisäksi kuvassa on esitetty suojelualueiden, pohjavesialueiden (Järvikylä, Nupuri, Kuusikoti, Lapinkylä, Vitträsk, Mankki, Kolmiranta) sekä Dämmanin pintavesilaitoksen sijainnit

25 ARVIOINTISELOSTUS 15(128) Pintavedet Nykytilanteessa jätteenkäsittelyalueen suoto- ja valumavedet kerätään tasausaltaaseen ja pumpataan Espoon kaupungin viemäriverkkoon. Ulkopuoleiset puhtaat pintavedet kaatopaikan ympäristöstä ja luoteis-pohjoispuolelta Espoon kaupungin maankaatopaikalta johdetaan jätteenkäsittelyalueen ohi. Sijoitusalueen pintavesien nykyinen purkureitti kulkee jätteenkäsittelyalueelta etelään Slätmossenin suoalueen kautta Loojärveen ja edelleen Mankinjoen kautta Espoonlahteen (kuva 2-4). Jätteenkäsittelyalueelta tulevat vedet eivät purkaudu Dämmanin pintavesilaitoksen suuntaan. Laajennusalueelta, jätteenkäsittelykeskuksen länsiosasta, pintavedet laskevat Bockträsklammen laskuojaan ja edelleen Dammen-lammen kautta Loojärveen (kuva 2-4). Jätteenkäsittelykeskuksen vesistövaikutuksia tarkkaillaan Ämmässuon-Kulmakorven alueen yhteistarkkailuohjelman mukaisesti (Uudenmaan ympäristökeskus hyväksynyt ) Biojätteen käsittelylaitoksen jätevedet, tuhkan loppusijoitusalueen suoto- ja valumavedet sekä niihin liittyvien keskeisten liikenne- ja ulkoalueiden sadevedet tullaan johtamaan viemäriverkkoon Maaperä, kallioperä ja pohjavedet Tuhkan loppusijoitusalue louhitaan kalliomaastoon laajennusalueen lounaisosaan. Kallioperän laatua on selvitetty kaatopaikan laajennusaluetta koskevien tutkimusten yhteydessä. Laajennusalue sijoittuu kallioiseen maastoon, jossa alueen eteläreunaa lukuun ottamatta kallionpinta on paljastuneena tai ohuen moreeni-/turvekerroksen peittämä. Sijoitusalue tullaan tasaamaan kokonaisuudessaan, joten valtaosa laajennusalueesta sijoittuu louhimalla tasatulle kalliopohjalle. Tutkimustulosten perusteella alueen kallioperä on massarakenteista ja kiinteää. Kallion raot ovat erittäin tiiviitä lukuun ottamatta pintaosan louhimalla poistettavaa osaa. Tuhkien sijoitusalueen maanpinnan luonnontilainen taso on ,5 m. Kallion louhintataso on m. Pohjaveden päävirtaussuunta laajennusalueella ja tuhkan sijoitusalueella on pohjoisesta etelään. Pohjavedenkorkeus on laajennusalueen pohjoisosassa noin +64 metriä ja tuhkansijoitusalueen pohjoispuolella +58 metriä. Alueen eteläreunalla sijaitsevat havaintopisteet 34, 34b, 34b ja 24c, näissä pohjaveden korkeus on noin +41 metriä. Kalliopohjavesiputkista 210, 212 ja 215 otettiin pohjavesinäytteet Putki 211 oli kuiva, 213 tuhoutunut ja 214 vioittunut. Näytteet otettiin pumppaamalla ja niistä analysoitiin yhteistarkkailuohjelman mukainen laaja analyysivalikoima. Analyysitulokset ovat liitteessä 5. Pisteessä 210 todettiin runsaasti bakteereja, tarkistusnäytteessä niitä todettiin edelleen. Muutoin veden happipitoisuus on pieni, typpiyhdisteitä on vähän, sähkönjohtavuus hieman korkea ja kalsiumpitoisuus korkea. Pisteessä 212 vesi on sameaa, lähes hapetonta ja sisältää runsaasti orgaanista ainesta ja pieniä määriä ammoniumtyppeä. Pisteessä 215 vesi on sameaa ja sisältää runsaasti orgaanista ainesta. Kaikissa näytteissä haitallisten raskasmetallien määrät olivat lähes poikkeuksetta alle määritysrajojen. Hiilivetyjä ja mineraaliöljyä ei todettu. Alueen eteläreunalla sijaitsevat yhteistarkkailussa olevat pisteet 34, 34B, 24B ja 24C. Pisteet 34 ja 34B ovat ns. perustilapisteitä. Näissä veden laatu on kohtuullisen hyvä eikä laatumuutoksia ole juurikaan todettu. Pisteet 24B ja 24C sijaitsevat laajennusalueen tuntumassa. Näissä

Kaavoitus ja jätehuolto

Kaavoitus ja jätehuolto 1 Kaavoitus ja jätehuolto Kaarina Rautio 21.4.2008 2 Maakunnan kehittämisen malli 2 3 Kaavajärjestelmä (MRL) Valtakunnalliset alueidenkäyttö- tavoitteet - Valtioneuvosto hyväksyy MAAKUNTAKAAVA Kuntien

Lisätiedot

Riipilän kiviaineksenoton YVA-menettely

Riipilän kiviaineksenoton YVA-menettely Riipilän kiviaineksenoton YVA-menettely Hankealue Asutus Hankealue sijoittuu metsätalouskäytössä olevalle haja-asutusalueelle Reunan pientaloalue sijaitsee lähimmillään noin 300 metrin etäisyydellä hankealueen

Lisätiedot

ÖSTERSUNDOMIN MAA-AINES-YVA

ÖSTERSUNDOMIN MAA-AINES-YVA ÖSTERSUNDOMIN MAA-AINES-YVA Ympäristövaikutusten arviointiohjelma Yleisötilaisuus 8.9.2015 Leena Eerola Uudenmaan ELY-keskus Uudenmaan ELY-keskus. Leena Eerola 8.9.2015 1 Hankkeen toimijat Hankkeesta vastaava:

Lisätiedot

Biokaasulaitosten YVAmenettely

Biokaasulaitosten YVAmenettely Biokaasulaitosten YVAmenettely Jyväskylä 9.9.2004 Tekes STREAMS Programme Juhani Suvilampi FT Watrec Oy Juhani Suvilampi Watrec Oy 1 Watrec Oy tarjoaa asiantuntemustaan teollisuudelle sekä jätehuollon

Lisätiedot

TURUN SEUDUN JÄTEHUOLTO OY JÄTTEEN ENERGIAHYÖTYKÄYTÖN YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTI

TURUN SEUDUN JÄTEHUOLTO OY JÄTTEEN ENERGIAHYÖTYKÄYTÖN YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTI TURUN SEUDUN JÄTEHUOLTO OY JÄTTEEN ENERGIAHYÖTYKÄYTÖN YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTI TYÖPAJA 1 14.5.2012 Eero Parkkola etunimi.sukunimi@ramboll.fi 14.5.2012 JÄTEVOIMALAN YVA YVA-MENETTELYN KULKU Arviointimenettelyn

Lisätiedot

Östersundomin maa-aines-yva

Östersundomin maa-aines-yva Östersundomin maa-aines-yva Ympäristövaikutusten arvioinnin (YVA) lähtökohdat, taustat ja alustavat vaihtoehdot Muokattu 13.5.2015 Ympäristösi parhaat tekijät Hankkeen tausta ja lähtökohdat 2 Östersundomin

Lisätiedot

Kainuun jätehuollon kuntayhtymä Eko-Kymppi. KAINUUN YMPÄRISTÖOHJELMA 2020 Ympäristöseminaari 9.11.20121

Kainuun jätehuollon kuntayhtymä Eko-Kymppi. KAINUUN YMPÄRISTÖOHJELMA 2020 Ympäristöseminaari 9.11.20121 Kainuun jätehuollon kuntayhtymä KAINUUN YMPÄRISTÖOHJELMA 2020 Ympäristöseminaari 9.11.20121 Jätehuollon tulevaisuus Kainuussa 2012 Jukka Oikarinen puh. 08 636 611 fax. 08 636 614 www.eko-kymppi.fi info@eko-kymppi.fi

Lisätiedot

Jätteenpoltto näkökulmia 2008, Dipoli 17.9.2008. P. Kouvo 19.9.2008

Jätteenpoltto näkökulmia 2008, Dipoli 17.9.2008. P. Kouvo 19.9.2008 Jätteenpoltto näkökulmia 2008, Dipoli 17.9.2008 P. Kouvo 19.9.2008 Jätteenpoltto Euroopassa Jätemäärät Suomessa Valtakunnallinen Jätesuunnitelma YTV-alueen tilanne Valtioneuvosto hyväksynyt Valtakunnallisen

Lisätiedot

Jätehierarkian toteuttaminen YTV-alueella

Jätehierarkian toteuttaminen YTV-alueella Pääkaupunkiseudun jätehuolto- ja energiaratkaisut 1 hanke 2002-2007 YTV:n hallitus hyväksyi strategian 1/2002 Osa YTV:n jätehuoltostrategiaa Tavoitteena on syntyvän jätemäärän väheneminen vuoteen 2007

Lisätiedot

Oulun läänin jätesuunnitelman

Oulun läänin jätesuunnitelman Oulun läänin jätesuunnitelman Jätesuunnitelma on jätelain velvoitteita Jäte on aine tai esine, jonka sen haltija on poistanut tai aikoo poistaa käytöstä tai on velvollinen poistamaan käytöstä. (jätelaki

Lisätiedot

ÄMMÄSSUON-KULMAKORVEN ALUEEN TOIMINTOJEN YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN KOKONAISARVIOINTI

ÄMMÄSSUON-KULMAKORVEN ALUEEN TOIMINTOJEN YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN KOKONAISARVIOINTI Espoon kaupunki 1 (12) Pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunta YTV ÄMMÄSSUON-KULMAKORVEN ALUEEN TOMNTOJEN YMPÄRSTÖVAKUTUSTEN KOKONASARVONT TVSTELMÄ JOHDANTO Tässä työssä on tehty kokonaisarvio Ämmässuon-Kulmakorven

Lisätiedot

LUVAN HAKIJAN JA LAITOKSEN TIEDOT

LUVAN HAKIJAN JA LAITOKSEN TIEDOT YMPÄRISTÖLUPAHAKEMUS (Viranomainen täyttää) Diaarimerkintä Viranomaisen yhteystiedot Hakemus on tullut vireille LUVAN HAKIJAN JA LAITOKSEN TIEDOT 1. TOIMINTA, JOLLE LUPAA HAETAAN Lyhyt kuvaus toiminnasta

Lisätiedot

LUVAN HAKIJAN JA LAITOKSEN TIEDOT

LUVAN HAKIJAN JA LAITOKSEN TIEDOT YMPÄRISTÖLUPAHAKEMUS (Viranomainen täyttää) Diaarimerkintä Viranomaisen yhteystiedot Hakemus on tullut vireille LUVAN HAKIJAN JA LAITOKSEN TIEDOT 1. TOIMINTA, JOLLE LUPAA HAETAAN Lyhyt kuvaus toiminnasta

Lisätiedot

Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Tilastolomake Kaavakartta ja määräykset

Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Tilastolomake Kaavakartta ja määräykset RAUTALAMMIN KUNTA 1(7) SISÄLLYSLUETTELO 1 TIIVISTELMÄ...2 1.1 KAAVAPROSESSIN VAIHEET...2 1.2 ASEMAKAAVAN MUUTOS...2 1.3 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN TOTEUTTAMINEN...2 2 LÄHTÖKOHDAT...2 2.1 SELVITYS SUUNNITTELUALUEEN

Lisätiedot

YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIOHJELMA. Ohjausryhmä 4.4.2011

YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIOHJELMA. Ohjausryhmä 4.4.2011 KUUSAMON KULTAKAIVOSHANKE YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIOHJELMA Ohjausryhmä 4.4.2011 YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTI Ympäristövaikutusten arvioinnin (YVA) tarkoituksena on varmistaa, että ympäristövaikutukset

Lisätiedot

ALOITE TAI ASEMAKAAVAN JA ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN VIREILLE TULON SYY Aloitteen on tehnyt Kokkolan kaupunki / Kokkolan Vesi.

ALOITE TAI ASEMAKAAVAN JA ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN VIREILLE TULON SYY Aloitteen on tehnyt Kokkolan kaupunki / Kokkolan Vesi. OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS JÄTEVEDENPUHDISTAMO JA BIOKAASULAITOS Kokkolan kaupunki Tekninen palvelukeskus Kaupunkiympäristön vastuualue Kaavoituspalvelut PL

Lisätiedot

TEURASTAMOTOIMINNAN YMPÄRISTÖLUPA. Anna Järvinen vs. ympäristönsuojelusihteeri Kosken Tl kunta

TEURASTAMOTOIMINNAN YMPÄRISTÖLUPA. Anna Järvinen vs. ympäristönsuojelusihteeri Kosken Tl kunta TEURASTAMOTOIMINNAN YMPÄRISTÖLUPA Anna Järvinen vs. ympäristönsuojelusihteeri Kosken Tl kunta Ympäristölupa tarvitaan: Kun tuotantokapasiteetti on vähintään 5 tonnia ruhoja päivässä. Toimintaan, josta

Lisätiedot

Mäntsälän kunta Ympäristöpalvelut

Mäntsälän kunta Ympäristöpalvelut Mäntsälän kunta Ympäristöpalvelut KAPULIN YRITYSALUEEN III-VAIHEEN ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA TEHTÄVÄ PROJ.NRO 188 Asemakaava OSOITE TAI MUU PAIKANNUS Alueen ohjeellinen rajaus on

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 4. Ympäristölautakunta 17.01.2013 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 4. Ympäristölautakunta 17.01.2013 Sivu 1 / 1 Ympäristölautakunta 17.01.2013 Sivu 1 / 1 4010/11.01.00/2011 4 Etelä-Suomen aluehallintoviraston päätös, joka koskee Ämmässuon jätteidenkäsittelykeskuksen toimintojen ympäristölupaa Valmistelijat / lisätiedot:

Lisätiedot

Esko Meloni, JLY-Jätelaitos ry. Ratkaiseeko jätteenpolttolaitos pohjoisen jätehuollon?

Esko Meloni, JLY-Jätelaitos ry. Ratkaiseeko jätteenpolttolaitos pohjoisen jätehuollon? Esko Meloni, JLY-Jätelaitos ry Ratkaiseeko jätteenpolttolaitos pohjoisen jätehuollon? Sisältö Yhdyskuntajätteet ja niiden käsittely Kierrätyksestä Jätteenpolton kehitys Suomessa Jätevoimala ja rinnakkaispoltto

Lisätiedot

Jätteen hyödyntäminen tehostuu. Info jätevoimalasta lähialueiden asukkaille Länsimäen koulu 21.5.2013

Jätteen hyödyntäminen tehostuu. Info jätevoimalasta lähialueiden asukkaille Länsimäen koulu 21.5.2013 Jätteen hyödyntäminen tehostuu Info jätevoimalasta lähialueiden asukkaille Länsimäen koulu Helsingin seudun ympäristöpalvelut HSY:n jätehuolto Ruskeasannan Sortti-asemasta ympäristöä säästävä Toimipisteet

Lisätiedot

Ylitarkastaja Jukka Timperi Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

Ylitarkastaja Jukka Timperi Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Ylitarkastaja Jukka Timperi Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 28.11.2013 1 Maankäyttö- ja rakennuslaki (MRL) Laki ympäristövaikutusten

Lisätiedot

Utsuvaara III asemakaava ja korttelin 802 asemakaavamuutos

Utsuvaara III asemakaava ja korttelin 802 asemakaavamuutos KITTILÄN KUNTA KITTILÄN KUNTA, 2. kunnanosa, Sirkka Utsuvaara III asemakaava ja korttelin 802 asemakaavamuutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 22.10.2014 Ilmakuva Maanmittauslaitos 2014 1 2 1. Osallistumis-

Lisätiedot

Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Tilastolomake Ajantasakaava Kaavakartta ja määräykset

Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Tilastolomake Ajantasakaava Kaavakartta ja määräykset RAUTALAMMIN KUNTA 1 SISÄLLYSLUETTELO 1 TIIVISTELMÄ...2 1.1 KAAVAPROSESSIN VAIHEET...2 1.2 ASEMAKAAVA...2 1.3 ASEMAKAAVAN TOTEUTTAMINEN...2 2 LÄHTÖKOHDAT...2 2.1 SELVITYS SUUNNITTELUALUEEN OLOISTA...2 2.1.1

Lisätiedot

Biohajoavien (Orgaanisten) jätteiden tuleva kaatopaikkakielto ja sen vaikutukset

Biohajoavien (Orgaanisten) jätteiden tuleva kaatopaikkakielto ja sen vaikutukset Biohajoavien (Orgaanisten) jätteiden tuleva kaatopaikkakielto ja sen vaikutukset Orgaanisen jätteen hyödyntämisen vaihtoehdot materiana ja energiana, Jokioinen 16.11.2010, Biolaitosyhdistys Risto Saarinen,

Lisätiedot

Katsaus maa-ainesten ottamista ja jalostamista koskevaan ympäristönsuojelun lainsäädäntöön ja alan ohjeisiin

Katsaus maa-ainesten ottamista ja jalostamista koskevaan ympäristönsuojelun lainsäädäntöön ja alan ohjeisiin Katsaus maa-ainesten ottamista ja jalostamista koskevaan ympäristönsuojelun lainsäädäntöön ja alan ohjeisiin Silja Suominen, ympäristötarkastaja Pohjavedensuojelu maa-ainesten ottamisessa ja jalostamisessa

Lisätiedot

Hankkeen yva-menettelyn tarve

Hankkeen yva-menettelyn tarve Helsinki Helsingfors Dnro Dnr 21.3.2006 UUS-2005-R-7-53 YTV Jätehuoltolaitos Opastinsilta 6 00520 Helsinki Viite / Hänvisning Arviointiselostus 9.11.2005 Asia / Ärende Lausunto ympäristövaikutusten arviointiselostuksesta,

Lisätiedot

Espoonkartanon omakotiyhdistys ry. pj. Aaro Harju. Espoo V A L T A K I R J A

Espoonkartanon omakotiyhdistys ry. pj. Aaro Harju. Espoo V A L T A K I R J A nkartanon omakotiyhdistys ry. pj. Aaro Harju V A L T A K I R J A Uudenmaan liitolle 4.12.2003 mennessä jätettävää muistutusta varten. Muistutus koskee Uudenmaan maakuntakaavaehdotusta. Muistutuksessa vaaditaan,

Lisätiedot

Yhdyskuntajätteen kierrätyksen ja hyötykäytön lisääminen

Yhdyskuntajätteen kierrätyksen ja hyötykäytön lisääminen Yhdyskuntajätteen kierrätyksen ja hyötykäytön lisääminen Tulevaisuuden haasteet jätehuollossa, Joensuun tiedepuisto 24.10.2013 Yhdyskuntajäte Yhdyskuntajäte: vakinaisessa asunnossa, vapaa-ajan asunnossa,

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA MYRSKYLÄ Päiväys 15.6.2015 SEPÄNMÄKI-PALOSTENMÄKI ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) laaditaan

Lisätiedot

Jätehuoltomääräykset 2015. 21.5.2015 Esittäjän nimi 1

Jätehuoltomääräykset 2015. 21.5.2015 Esittäjän nimi 1 Jätehuoltomääräykset 2015 21.5.2015 Esittäjän nimi 1 Jätehuoltomääräykset Jätelain (646/2011) 91 :n mukaisesti kunta voi antaa lain täytäntöön panemiseksi tarpeellisia paikallisista oloista johtuvia, kuntaa

Lisätiedot

KESKEISEN ALUEEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS, KOLMOSTIEN JA KYLPYLÄKADUN LIITTYMÄALUE

KESKEISEN ALUEEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS, KOLMOSTIEN JA KYLPYLÄKADUN LIITTYMÄALUE Liite 17 / Ymp.ltk 18.2.2014 / 25 KESKEISEN ALUEEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS, KOLMOSTIEN JA KYLPYLÄKADUN LIITTYMÄALUE OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 18.2.2014 tark. 16.12.2014 IKAALISTEN KAUPUNKI Kaavoitus-

Lisätiedot

ASEMAKAAVAN MUUTOS NS. MAJARAN PELLOLLE

ASEMAKAAVAN MUUTOS NS. MAJARAN PELLOLLE PÄLKÄNE, KUNTAKESKUS ASEMAKAAVAN MUUTOS NS. MAJARAN PELLOLLE OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 10.2.2011 YHTEYSTIEDOT Pälkäneen kunta Osoite: Keskustie 1, 36600 Pälkäne Puh: 03-57911, fax 03 536 1050

Lisätiedot

Uusiomateriaalien ympäristökelpoisuus ja lainsäädäntö

Uusiomateriaalien ympäristökelpoisuus ja lainsäädäntö Uusiomateriaalien ympäristökelpoisuus ja lainsäädäntö Jätteen hyödyntäminen Keskeistä lainsäädäntöä ja viranomaisohjetta Ympäristölupa vai ilmoitus Ympäristölupahakemuksesta Annetut päätökset LSSAVIssa

Lisätiedot

Jätteillä energiatehokkaaksi kunnaksi - luovia ratkaisuja ilmastonmuutoksen

Jätteillä energiatehokkaaksi kunnaksi - luovia ratkaisuja ilmastonmuutoksen Jätteillä energiatehokkaaksi kunnaksi - luovia ratkaisuja ilmastonmuutoksen hillintään Jätteistä bioenergiaa ja ravinnetuotteita - mädätyksen monet mahdollisuudet Tuuli Myllymaa, Suomen ympäristökeskus

Lisätiedot

Tuulivoima kaavoituksessa. Tuulivoima.laisuus Lai.la, 28.11.2013 Aleksis Klap

Tuulivoima kaavoituksessa. Tuulivoima.laisuus Lai.la, 28.11.2013 Aleksis Klap Tuulivoima kaavoituksessa Tuulivoima.laisuus Lai.la, 28.11.2013 Aleksis Klap MITÄ SELVITETÄÄN Valtakunnalliset alueidenkäyhö- tavoiheet MaankäyHö- ja rakennuslaki EU:n säädökset Strategiat ja ohjelmat

Lisätiedot

Mielipiteenämme esitämme seuraavaa:

Mielipiteenämme esitämme seuraavaa: KOLMPERÄN ASUKASYHDISTYS RY. Puheenjohtaja Kimmo Toivonen MIELIPIDE ESPOO 7.4.2009 Uudenmaan ympäristökeskus Asemapäällikönkatu 14 PL 36 00521 HELSINKI kirjaamo.uus@ymparisto.fi Viite: UUS-2008-Y-691-111

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Harju-Härkälä 2:n asemakaava 1(1) Kohde ja suunnittelualue Kaavoitettava alue sijaitsee Someron Harjun kaupunginosassa Paimionjoen ja Härkäläntien eteläpuolella noin 1 kilometri keskustasta etelään. Alueen

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA TURPEENSALMEN ETELÄPUOLEN OSAYLEISKAAVA NASTOLAN KIRKONKYLÄ, OSAYLEISKAAVA Suunnittelualue Suunnittelualue sijaitsee Villähteen Kukkasen ja Pikku-Kukkasen järvien

Lisätiedot

LUVAN HAKIJAN JA LAITOKSEN TIEDOT

LUVAN HAKIJAN JA LAITOKSEN TIEDOT YMPÄRISTÖLUPAHAKEMUS (Viranomainen täyttää) Diaarimerkintä Viranomaisen yhteystiedot Hakemus on tullut vireille LUVAN HAKIJAN JA LAITOKSEN TIEDOT 1. TOIMINTA, JOLLE LUPAA HAETAAN Lyhyt kuvaus toiminnasta

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63 ja 64 )

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63 ja 64 ) INKOON KUNTA BARÖSUNDIN OSAYLEISKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63 ja 64 ) Kaava-alue Kaava-alue käsittää Barösundin kyläkeskuksen ympäristöineen Orslandetin saaressa. Kaava-alue on rajattu

Lisätiedot

PÄLKÄNE SAPPEEN ETU VAINION RANTA ASEMAKAAVAN MUUTOS. Osallistumis ja arviointisuunnitelma

PÄLKÄNE SAPPEEN ETU VAINION RANTA ASEMAKAAVAN MUUTOS. Osallistumis ja arviointisuunnitelma PÄLKÄNE Osallistumis ja arviointisuunnitelma 5.2.2015 SISÄLLYSLUETTELO 1. TUNNISTETIEDOT... 3 2. SUUNNITTELUALUE JA NYKYINEN MAANKÄYTTÖ... 3 3. SUUNNITTELUTEHTÄVÄN MÄÄRITTELY JA TAVOITTEET... 4 4. SUUNNITTELUN

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 18.8.2014, tark. 10.10.2014

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 18.8.2014, tark. 10.10.2014 HÄMEENKYRÖN KUNTA OSA KORTTELIA 64, ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 18.8.2014, tark. 10.10.2014 1 Sisältö 1. SUUNNITTELUALUE... 3 2. SUUNNITTELUTEHTÄVÄN MÄÄRITTELY JA TAVOITTEET...

Lisätiedot

KAAVJAOS 10 Kaavoitusjaosto 18.1.2012 Valmistelija: kaavoitusarkkitehti Johanna Horelli johanna.horelli (at) sipoo.fi

KAAVJAOS 10 Kaavoitusjaosto 18.1.2012 Valmistelija: kaavoitusarkkitehti Johanna Horelli johanna.horelli (at) sipoo.fi Valtuusto 9 07.04.2014 9 S 23 Söderkullan asemakaavan eteläosan kumoaminen, ehdotus 324/10.02.03/2013 KAAVJAOS 10 Kaavoitusjaosto 18.1.2012 Valmistelija: kaavoitusarkkitehti Johanna Horelli johanna.horelli

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA SIUNTIO ASEMAKAAVA BOTÅKER OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Päiväys 12.6.2014 1. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) laaditaan kaavoituksen alkaessa osana

Lisätiedot

HSY Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä PL 100 00066 HSY

HSY Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä PL 100 00066 HSY Etelä-Suomi Päätös Nro 192/2014/1 Dnro ESAVI/125/04.08/2011 Annettu julkipanon jälkeen 8.10.2014 ASIA Päätös HSY Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymän ympäristönsuojelulain (86/2000) 35 :n mukaisesta

Lisätiedot

KOKOEKO seminaari, Kuopio, 11.2.2014. Palvelun tuottajan näkökulma Jaakko Soini, Ekokem

KOKOEKO seminaari, Kuopio, 11.2.2014. Palvelun tuottajan näkökulma Jaakko Soini, Ekokem KOKOEKO seminaari, Kuopio, 11.2.2014 Palvelun tuottajan näkökulma Jaakko Soini, Ekokem Säästämme luonnonvaroja Säästämme luonnonvaroja parantamalla asiakkaiden materiaali- ja energiatehokkuutta. 2 Liikevaihto

Lisätiedot

Espoon kaupunkisuunnittelulautakunnalle Tekninen ja ympäristötoimen kirjaamo PL 4 02070 Espoo

Espoon kaupunkisuunnittelulautakunnalle Tekninen ja ympäristötoimen kirjaamo PL 4 02070 Espoo 1 Espoon kaupunkisuunnittelulautakunnalle Tekninen ja ympäristötoimen kirjaamo PL 4 02070 Espoo Käyntiosoite: Espoon keskus Virastopiha 2B (Kiinteistöpalvelukeskus), 3. krs. Fax. 09-8162 5562 MELIPIDE

Lisätiedot

LAPUAN KAUPUNGIN 17. ALANURMON KAUPUNGINOSAN ASEMA- KAAVAN LAAJENNUS, VIERULANPELTO

LAPUAN KAUPUNGIN 17. ALANURMON KAUPUNGINOSAN ASEMA- KAAVAN LAAJENNUS, VIERULANPELTO 1 LAPUAN KAUPUNKI LAPUAN KAUPUNGIN 17. ALANURMON KAUPUNGINOSAN ASEMA- KAAVAN LAAJENNUS, VIERULANPELTO OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Suunnitelman nimi ja suunnittelualue Suunnitelman nimi on ALANURMON

Lisätiedot

Höljäkän kylän keskustan osayleiskaava

Höljäkän kylän keskustan osayleiskaava 1 NURMEKSEN KAUPUNKI Höljäkän kylän keskustan osayleiskaava YLEISKAAVAMERKINNÄT JA MÄÄRÄYKSET Kehittämistavoitemerkinnät ja niihin liittyvät määräykset: Alueen tiivistämis-/eheyttämistarve. Alueen lisärakentaminen

Lisätiedot

Mitä urakoitsijan tulisi tietää ympäristölainsäädännöstä. Lakimies Marko Nurmikolu

Mitä urakoitsijan tulisi tietää ympäristölainsäädännöstä. Lakimies Marko Nurmikolu Mitä urakoitsijan tulisi tietää ympäristölainsäädännöstä Lakimies Marko Nurmikolu Selvilläolovelvollisuus YSL 6 : Toiminnanharjoittajan on oltava selvillä toimintansa ympäristövaikutuksista, ympäristöriskeistä

Lisätiedot

107-AK1505 MYNÄMÄEN KUNTA ROUKKULIN TEOLLISUUSALUEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS 2 KAAVASELOSTUS. Versio 1.1 25.11.2015 (18.1.2016) Nosto Consulting Oy

107-AK1505 MYNÄMÄEN KUNTA ROUKKULIN TEOLLISUUSALUEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS 2 KAAVASELOSTUS. Versio 1.1 25.11.2015 (18.1.2016) Nosto Consulting Oy 107-AK1505 MYNÄMÄEN KUNTA ROUKKULIN TEOLLISUUSALUEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS 2 KAAVASELOSTUS Versio 1.1 25.11.2015 (18.1.2016) Nosto Consulting Oy Nosto Consulting Oy 2 (14) Sisällysluettelo 1. Perus- ja tunnistetiedot...

Lisätiedot

Suunnittelutarveratkaisu asuinrakennuksen rakentamiseen / Jorma Moilanen (MRL 137 )

Suunnittelutarveratkaisu asuinrakennuksen rakentamiseen / Jorma Moilanen (MRL 137 ) Kunnanhallitus 301 03.11.2014 Suunnittelutarveratkaisu asuinrakennuksen rakentamiseen / Jorma Moilanen (MRL 137 ) 3564/11.111/2014 KHALL 301 Hakija Nimi Moilanen Jorma Osoite Palokankaantie 45, 92400 Ruukki

Lisätiedot

YVA-menettely hankkeissa

YVA-menettely hankkeissa YVA-menettely hankkeissa E 18 Turun kehätie välillä Naantali - Raisio Ympäristövaikutusten arviointiohjelma Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, liikenne ja infrastruktuuri Vesa Virtanen

Lisätiedot

Kunnanhallitus 140 19.05.2014 SUUNNITTELUTARVERATKAISUHAKEMUS / LUNKI PENTTI JA SISKO

Kunnanhallitus 140 19.05.2014 SUUNNITTELUTARVERATKAISUHAKEMUS / LUNKI PENTTI JA SISKO Kunnanhallitus 140 19.05.2014 SUUNNITTELUTARVERATKAISUHAKEMUS / LUNKI PENTTI JA SISKO 249/60.605/2011 KHALL 228 Sisko ja Pentti Lunki ovat jättäneet suunnittelutarveratkaisuhakemuksen omakotitalon ja talousrakennuksen

Lisätiedot

VANHOJEN KAATOPAIKKOJEN SELVITYSTYÖ

VANHOJEN KAATOPAIKKOJEN SELVITYSTYÖ FCG Planeko Oy Naantalin kaupunki VANHOJEN KAATOPAIKKOJEN SELVITYSTYÖ Raportti 141-D3325 24.9.2009 FCG Planeko Oy Raportti I SISÄLLYSLUETTELO 24.9.2009 1 Yleistä... 1 2 Kohteet... 1 2.1 Yhdyskuntajätteen

Lisätiedot

KANSALLINEN STRATEGIA BIOHAJOAVAN JÄTTEEN KAATOPAIKKAKÄSITTE- LYN VÄHENTÄMISESTÄ

KANSALLINEN STRATEGIA BIOHAJOAVAN JÄTTEEN KAATOPAIKKAKÄSITTE- LYN VÄHENTÄMISESTÄ YMPÄRISTÖMINISTERIÖ 2.12.2004 1 KANSALLINEN STRATEGIA BIOHAJOAVAN JÄTTEEN KAATOPAIKKAKÄSITTE- LYN VÄHENTÄMISESTÄ 1. JOHDANTO Kaatopaikoista annetussa neuvoston direktiivissä (1999/31/EY, jäljempänä kaatopaikkadirektiivi)

Lisätiedot

(Leivonmäki) Hiilen-, Valkea-, Riihi- ja Siikajärven ranta-asemakaavan osittainen muutos ja laajennus Riihijärvellä. RANTA-ASEMAKAAVAN SELOSTUS

(Leivonmäki) Hiilen-, Valkea-, Riihi- ja Siikajärven ranta-asemakaavan osittainen muutos ja laajennus Riihijärvellä. RANTA-ASEMAKAAVAN SELOSTUS (Leivonmäki) Hiilen-, Valkea-, Riihi- ja Siikajärven ranta-asemakaavan osittainen muutos ja laajennus Riihijärvellä. RANTA-ASEMAKAAVAN SELOSTUS Kaavaselostus koskee 4.11.2008 päivättyä kaavakarttaa. Ranta-asemakaavan

Lisätiedot

Kanta-Hämeen 2. vaihemaakuntakaava

Kanta-Hämeen 2. vaihemaakuntakaava Kanta-Hämeen 2. vaihemaakuntakaava Luonnonvarat ja liikenne Merkinnät, määräykset ja suositukset 19.1.2015 Kaavaehdotus Hyväksytty maakuntahallituksessa 3.11.2014 1 Rakentamisrajoitus Maakuntakaavan MRL

Lisätiedot

KITTILÄN KUNTA TEKNINEN OSASTO

KITTILÄN KUNTA TEKNINEN OSASTO 1 KITTILÄN KUNTA, 1. kunnanosa, Kittilä Kirkonkylän teollisuusalueen asemakaava Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 28.4.2015 Ilmakuva Maanmittauslaitos 2013 2 1. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Lisätiedot

T o r k o n t e o l l i s u u s a l u e e n ase m a kaa v a n m u u tos. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

T o r k o n t e o l l i s u u s a l u e e n ase m a kaa v a n m u u tos. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma T o r k o n t e o l l i s u u s a l u e e n ase m a kaa v a n m u u tos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Kaavan laatija: Akaan kaupunki Päiväys: 1.4.2015 Diaari nro: AKAA: 203/2015 S i s ä l l y s

Lisätiedot

Mustankorkea Oy:n esittely Jyväskylän Rotaryklubi 30.9.2013

Mustankorkea Oy:n esittely Jyväskylän Rotaryklubi 30.9.2013 Mustankorkea Oy:n esittely Jyväskylän Rotaryklubi 30.9.2013 Esko Martikainen Toimitusjohtaja Mustankorkea Oy 1 Mustankorkea Oy lyhyesti Perustettu vuonna 1998 Alueellinen jätteenkäsittely-yhtiö, jonka

Lisätiedot

TURUN SEUDUN JÄTEHUOLTO OY JÄTTEEN ENERGIAHYÖTYKÄYTÖN YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTI

TURUN SEUDUN JÄTEHUOLTO OY JÄTTEEN ENERGIAHYÖTYKÄYTÖN YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTI TURUN SEUDUN JÄTEHUOLTO OY JÄTTEEN ENERGIAHYÖTYKÄYTÖN YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTI TYÖPAJA 2, HANKEKUVAUS VE1 HANKEKUVAUS VE2 HANKEKUVAUS VE0A JA VE0B ARVIOINTIMENETELMÄT Herkkyys Alhainen Keskisuuri

Lisätiedot

SELKÄIMEN ALUEEN ASEMAKAAVA JA -MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 6.11.2012

SELKÄIMEN ALUEEN ASEMAKAAVA JA -MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 6.11.2012 J O K I O I N E N SELKÄIMEN ALUEEN ASEMAKAAVA JA -MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 6.11.2012 SISÄLLYSLUETTELO 1. SUUNNITTELUALUE... 2 2. SUUNNITTELUTEHTÄVÄN MÄÄRITTELY. LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET...

Lisätiedot

Agroreal Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Agroreal Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Dnro 634/2013 9:15 Agroreal Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Asemakaavan muutos Riihimäen kaupunki Kaavoitusyksikkö 9.8.2015 SISÄLLYSLUETTELO 1. TEHTÄVÄ... 1 2. SUUNNITTELUALUE... 1 3. ALOITE...

Lisätiedot

PUULAN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS, TILAT 2:43 HARJAKALLIO, 2:73 HÄÄHKIÄINEN, 2:42 KOKKOKALLIO

PUULAN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS, TILAT 2:43 HARJAKALLIO, 2:73 HÄÄHKIÄINEN, 2:42 KOKKOKALLIO HIRVENSALMEN KUNTA PUULAN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS, TILAT 2:43 HARJAKALLIO, 2:73 HÄÄHKIÄINEN, 2:42 KOKKOKALLIO Kaavaselostus 20.2.2012 Kaavan vireilletulo: Tekninen lautakunta 7.10.2011 39 Kaavan hyväksyminen:

Lisätiedot

MÄNTSÄLÄN KUNTA. 1(7) Maankäyttöpalvelut 13.4.2011 KAPULI IIB-VAIHEEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS

MÄNTSÄLÄN KUNTA. 1(7) Maankäyttöpalvelut 13.4.2011 KAPULI IIB-VAIHEEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS 1(7) KAPULI IIB-VAIHEEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS PROJ. NRO 223 Sijainti on osoitettu oheisessa karttaliitteessä. ALOITE TAI HAKIJA SUUNNITTELUN KOHDE

Lisätiedot

ASEMAKAAVAMUUTOKSEN SELOSTUS Klaukkala, Kiikkaistenkuja

ASEMAKAAVAMUUTOKSEN SELOSTUS Klaukkala, Kiikkaistenkuja Kaavatunnus: 3-331 Asianumero: 507/10.2.03/2012 ASEMAKAAVAMUUTOKSEN SELOSTUS Klaukkala, Kiikkaistenkuja Asemakaavanmuutos koskee korttelin 3086 tonttia 2 Asemakaavanmuutoksella muodostuu osa korttelista

Lisätiedot

KITTILÄN KUNTA LEVIN KORTTELIN 33 TONTTIEN 1 JA 6 SEKÄ KORTTELIN 35 TONTIN 5 ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVASELOSTUS. Vastaanottaja KITTILÄN KUNTA

KITTILÄN KUNTA LEVIN KORTTELIN 33 TONTTIEN 1 JA 6 SEKÄ KORTTELIN 35 TONTIN 5 ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVASELOSTUS. Vastaanottaja KITTILÄN KUNTA Vastaanottaja KITTILÄN KUNTA Asiakirjatyyppi KAAVASELOSTUS, KAAVAEHDOTUSVAIHE Päivämäärä 28.03.2014 / 04.08.2014 Hyväksymispäivämäärä ja -pykälä 25.8.2014 31 Kaavatunnus 261V250814A 31 KITTILÄN KUNTA LEVIN

Lisätiedot

Gasum Oy Finngulf LNG LNG-terminaali Inkooseen

Gasum Oy Finngulf LNG LNG-terminaali Inkooseen Gasum Oy Finngulf LNG LNG-terminaali Inkooseen Ympäristövaikutusten arviointiselostus Yleisötilaisuus Inkoossa 19.8.2015 Ympäristösi parhaat tekijät 2 Finngulf LNG, LNG-terminaali Inkooseen LNG-terminaali

Lisätiedot

Kuvassa 1 on esitetty hankealueen rajaukset vaihtoehdoissa VE1, VE2 ja VE3.

Kuvassa 1 on esitetty hankealueen rajaukset vaihtoehdoissa VE1, VE2 ja VE3. MRa/JHu 10413 25.11.2010 VOIMAVAPRIIKKI OY FORSSAN KIIMASSUON TUULIVOIMAPUISTO LISÄYS YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIOHJELMAAN JOHDANTO Voimavapriikki Oy:n Forssan ja Tammelan kuntien alueelle suunniteltua

Lisätiedot

MÄNTSÄLÄN KUNTA. 1(6) Maankäyttöpalvelut 28.3.2011 KAPULI IIC-VAIHEEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS

MÄNTSÄLÄN KUNTA. 1(6) Maankäyttöpalvelut 28.3.2011 KAPULI IIC-VAIHEEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS 1(6) KAPULI IIC-VAIHEEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS PROJ. NRO 223c Sijainti on osoitettu oheisessa karttaliitteessä. ALOITE TAI HAKIJA SUUNNITTELUN KOHDE

Lisätiedot

Båssastranden asemakaava

Båssastranden asemakaava Båssastranden asemakaava Maankäyttö- ja rakennuslain 63 mukainen Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Suunnittelualue osoitettu yhtenäisellä punaisella viivalla. Lähivaikutusalue osoitettu sinisellä katkoviivalla.

Lisätiedot

HÄMEENKYRÖN KUNTA 1 Kirkonseudun asemakaava-alue Korttelien 65, 66 ja 68 asemakaavoitus Osallistumis- ja arvioimissuunnitelma

HÄMEENKYRÖN KUNTA 1 Kirkonseudun asemakaava-alue Korttelien 65, 66 ja 68 asemakaavoitus Osallistumis- ja arvioimissuunnitelma HÄMEENKYRÖN KUNTA 1 HÄMEENKYRÖN KUNTA KORTTELIEN 65, 66 JA 68 ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA vireilletulo: 30.3.2009 versio: 15.8.2011 HÄMEENKYRÖN KUNTA 2 Suunnittelualueen

Lisätiedot

Yhdyskuntajätteen kierrätystavoitteet. Biolaitosyhdistyksen ajankohtaisseminaari, Lahti 29.10.2014 Markku Salo JLY

Yhdyskuntajätteen kierrätystavoitteet. Biolaitosyhdistyksen ajankohtaisseminaari, Lahti 29.10.2014 Markku Salo JLY Yhdyskuntajätteen kierrätystavoitteet Biolaitosyhdistyksen ajankohtaisseminaari, Lahti 29.10.2014 Markku Salo JLY Arvio yhdyskuntajätteen koostumuksesta (2012) Lähde: Tilastokeskus 2012, Jätelaitosyhdistys

Lisätiedot

Hakija Turun Moottorikerho ry, Itäinen Pitkäkatu 21, 20700 TURKU

Hakija Turun Moottorikerho ry, Itäinen Pitkäkatu 21, 20700 TURKU VAASAN HALLINTO-OIKEUS Valitus ympäristöluvasta/ Turun Moottorikerho ry:n enduromoottoripyörien maastoharjoittelurata/liedon Rakennus- ja ympäristölautakunta 101/25.6.2008 (Ympäristönsuojelulain 35 :n

Lisätiedot

HEINÄVEDEN KUNTA HEINÄVEDEN JÄRVIALUEIDEN RANTAYLEISKAAVAN MUUTOS. Kaavaselostus 14.4.2015. Kaavan vireille tulo: Kunnanhallitus 15.9.

HEINÄVEDEN KUNTA HEINÄVEDEN JÄRVIALUEIDEN RANTAYLEISKAAVAN MUUTOS. Kaavaselostus 14.4.2015. Kaavan vireille tulo: Kunnanhallitus 15.9. HEINÄVEDEN KUNTA HEINÄVEDEN JÄRVIALUEIDEN RANTAYLEISKAAVAN MUUTOS Kaavaselostus 14.4.2015 Kaavan vireille tulo: Kunnanhallitus 15.9.2014 162 Kaavan hyväksyminen: Kunnanhallitus Kunnanvaltuusto 1. Sisällysluettelo

Lisätiedot

SUODENNIEMEN JYRMYSJÄRVEN ALUEEN UUSI ASEMA- KAAVA

SUODENNIEMEN JYRMYSJÄRVEN ALUEEN UUSI ASEMA- KAAVA SASTAMALAN KAUPUNKI TEKNINEN LAUTAKUNTA 1/6 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA SUODENNIEMEN JYRMYSJÄRVEN ALUEEN UUSI ASEMA- KAAVA ALUEEN SIJAINTI Uusi asemakaava koskee Sastamalan kaupungin Suodenniemen

Lisätiedot

ONKKAALANTIEN LÄMPÖLAITOKSEN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELI 18 PÄLKÄNE, KUNTAKESKUS

ONKKAALANTIEN LÄMPÖLAITOKSEN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELI 18 PÄLKÄNE, KUNTAKESKUS ONKKAALANTIEN LÄMPÖLAITOKSEN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELI 18 PÄLKÄNE, KUNTAKESKUS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 12.11.2010 YHTEYSTIEDOT Pälkäneen kunta Osoite: Keskustie 1, 36600 Pälkäne Puh: 03-57911,

Lisätiedot

VIROJOKI-VAALIMAAN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS. Suunnittelun tarve ja kaavallinen tilanne Luonnos 23.3.2009

VIROJOKI-VAALIMAAN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS. Suunnittelun tarve ja kaavallinen tilanne Luonnos 23.3.2009 FCG Planeko Oy Virolahden kunta VIROJOKI-VAALIMAAN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS Suunnittelun tarve ja kaavallinen tilanne Luonnos 23.03.2009 FCG Planeko Virojoki-Vaalimaan osayleiskaavan muutos ja

Lisätiedot

Haasteet orgaanisen jätteen kaatopaikkakiellon toteuttamisessa

Haasteet orgaanisen jätteen kaatopaikkakiellon toteuttamisessa Haasteet orgaanisen jätteen kaatopaikkakiellon toteuttamisessa Valtakunnalliset jätehuoltopäivät, Tampere, 7.10.2015 Ossi Tukiainen, Pohjois-Savon ELY-keskus 7.10.2015 1 Tavanomaisen jätteen kaatopaikka

Lisätiedot

MÄNTSÄLÄN KUNTA. 1(5) Maankäyttöpalvelut 5.10.2010 MOTOCROSS ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS ASEMAKAAVA

MÄNTSÄLÄN KUNTA. 1(5) Maankäyttöpalvelut 5.10.2010 MOTOCROSS ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS ASEMAKAAVA 1(5) MOTOCROSS ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS PROJ. NRO 220 Sijainti on osoitettu oheisessa karttaliitteessä. ASEMAKAAVA ALOITE TAI HAKIJA SUUNNITTELUN KOHDE Suunnittelualue Suunnittelun

Lisätiedot

Vantaanjoki-neuvottelukunnan VESI KAAVASSA SEMINAARI 25.9.2007 MAAKUNTAKAAVOITUKSEN KEINOT. ympäristösuunnittelija Lasse Rekola Uudenmaan liitto

Vantaanjoki-neuvottelukunnan VESI KAAVASSA SEMINAARI 25.9.2007 MAAKUNTAKAAVOITUKSEN KEINOT. ympäristösuunnittelija Lasse Rekola Uudenmaan liitto Vantaanjoki-neuvottelukunnan VESI KAAVASSA SEMINAARI 25.9.2007 MAAKUNTAKAAVOITUKSEN KEINOT ympäristösuunnittelija Lasse Rekola Uudenmaan liitto 2 VESI MAAKUNTAKAAVASSA Seuraavassa lyhyesti: Maakuntakaavasta

Lisätiedot

HAMINAN KAUPUNKI Kaupunkisuunnittelu 6.9.2014 ASEMAKAAVA E18 -TIEN LELUN ERITASOLIITTYMÄN ALUEELLE MAINOSLAITETTA VARTEN

HAMINAN KAUPUNKI Kaupunkisuunnittelu 6.9.2014 ASEMAKAAVA E18 -TIEN LELUN ERITASOLIITTYMÄN ALUEELLE MAINOSLAITETTA VARTEN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 1(6) ASEMAKAAVA E18 -TIEN LELUN ERITASOLIITTYMÄN ALUEELLE MAINOSLAITETTA VARTEN 1 SUUNNITTELUALUE Suunnittelualue sijaitsee tilalla 3:14 E18 -tien Lelun eritasoliittymän

Lisätiedot

PÄÄTÖS YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIMENETTELYN SOVELTAMISTARVETTA KOSKEVASSA ASIASSA; PERNAJAN SAARISTON VESIHUOLTOPROJEKTI, LOVIISA

PÄÄTÖS YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIMENETTELYN SOVELTAMISTARVETTA KOSKEVASSA ASIASSA; PERNAJAN SAARISTON VESIHUOLTOPROJEKTI, LOVIISA Päätös Dnro UUDELY/20/07.04/2011 14.11.2011 Julkinen Pernajan saariston vesiosuuskunta c/o Juhani Räty (saantitodistus) Sarvisalontie 1055 07780 Härkäpää PÄÄTÖS YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIMENETTELYN

Lisätiedot

MÄNTSÄLÄN KUNTA. 1(5) Maankäyttöpalvelut 30.3.2015. KAPULI IId-VAIHEEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS

MÄNTSÄLÄN KUNTA. 1(5) Maankäyttöpalvelut 30.3.2015. KAPULI IId-VAIHEEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS 1(5) Maankäyttöpalvelut 30.3.2015 KAPULI IId-VAIHEEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS PROJ. NRO 223d Sijainti on osoitettu oheisessa karttaliitteessä. ASEMAKAAVA-ALUE

Lisätiedot

VOIMAMYLLY OY HUMPPILAN URJALAN TUULIVOIMAPUISTO HANKE YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIMENETTELY, OHJELMAVAIHE

VOIMAMYLLY OY HUMPPILAN URJALAN TUULIVOIMAPUISTO HANKE YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIMENETTELY, OHJELMAVAIHE VOIMAMYLLY OY HUMPPILAN URJALAN TUULIVOIMAPUISTO HANKE YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIMENETTELY, OHJELMAVAIHE Tourunkulman kyläyhdistyksen talo, 30.8.2012 klo 18-21 Leena Ivalo Pirkanmaan elinkeino-, liikenne-

Lisätiedot

Ajankohtaista HSY:n jätehuollosta

Ajankohtaista HSY:n jätehuollosta Ajankohtaista HSY:n jätehuollosta Isännöitsijöiden koulutustilaisuus Kierrätys tehostuu, hyötykäyttö paranee, Lasi, Metalli ja Kartonki Lasin, metallin ja kartongin kierrätys tehostuu Uudet jätehuolto

Lisätiedot

Tilaisuuden avaus ja YVA-menettelyn esittely. Hankkeen ja hankkeesta vastaavan esittely

Tilaisuuden avaus ja YVA-menettelyn esittely. Hankkeen ja hankkeesta vastaavan esittely Balticconnector maakaasuputki Ympäristövaikutusten arviointi (YVA) yleisötilaisuus Inkoossa 27.5.2015 Tilaisuuden avaus ja YVA-menettelyn esittely Leena Eerola, Uudenmaan ELY-keskus Hankkeen ja hankkeesta

Lisätiedot

Sallatunturin matkailukeskuksen korttelin 32. LPA, VL ja VP-alueiden asemakaavan muutos, Karhulammen hotelli

Sallatunturin matkailukeskuksen korttelin 32. LPA, VL ja VP-alueiden asemakaavan muutos, Karhulammen hotelli 1 Sallatunturin matkailukeskuksen korttelin 32. LPA, VL ja VP-alueiden asemakaavan muutos, Karhulammen hotelli Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Kuva 1. Ilmakuva suunnittelualueelta ja suunnittelualueen

Lisätiedot

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 19.5.2015

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 19.5.2015 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 19.5.2015 VETELIN KUNTA Harmaakiven asemakaavan muutos ja laajennus OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Maankäyttö-ja rakennuslain 63 :n mukaan tulee kaavoitustyöhön

Lisätiedot

Mitä EU sanoo jätteistä? Jäteseminaari: Elämä, jätteet ja EU 5.6.2007 Tuusulan kunnantalo

Mitä EU sanoo jätteistä? Jäteseminaari: Elämä, jätteet ja EU 5.6.2007 Tuusulan kunnantalo Mitä EU sanoo jätteistä? Jäteseminaari: Elämä, jätteet ja EU 5.6.2007 Tuusulan kunnantalo Ylitarkastaja Tarja-Riitta Blauberg Ympäristöministeriö 1 Esityksen sisältö EU:n 6. ympäristöohjelma ja jätteet

Lisätiedot

RAIVION ASEMAKAAVANMUUTOS

RAIVION ASEMAKAAVANMUUTOS VAMMALAN KAUPUNKI TEKNINEN LAUTAKUNTA G:\AKVAT\Raivio\OASL1.doc 1/5 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA RAIVION ASEMAKAAVANMUUTOS ALUEEN SIJAINTI Asemakaava koskee Raivion kaupunginosan vanhimman osan

Lisätiedot

LEMIN KUNTA ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN REMUSENTIEN ALUEELLA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUNNITELMA

LEMIN KUNTA ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN REMUSENTIEN ALUEELLA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUNNITELMA LEMIN KUNTA ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN REMUSENTIEN ALUEELLA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUNNITELMA 4.4.2016 LEMIN KUNTA Osallistumis- ja arviointisuunnitelma I SISÄLLYSLUETTELO 1 YLEISTÄ... 1 2 SUUNNITTELUALUEEN

Lisätiedot

ASEMAKAAVAN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA HANGAKSEN PIENTALOALUE

ASEMAKAAVAN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA HANGAKSEN PIENTALOALUE KOKKOLAN KAUPUNKI KARLEBY STAD KAAVOITUSPALVELUT ASEMAKAAVAN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA HANGAKSEN PIENTALOALUE ASEMAKAAVATYÖN SUUNNITTELUALUE Aloite on Kokkolan kaupungin. Työn tavoitteena on

Lisätiedot

Ventelän kaupunginosan korttelien 98-90 ja 92-93 asemakaavan muutoksen selostus

Ventelän kaupunginosan korttelien 98-90 ja 92-93 asemakaavan muutoksen selostus Ventelän kaupunginosan korttelien 98-90 ja 92-93 asemakaavan muutoksen selostus S I S Ä L L Y S L U E T T E L O 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1 1.1 Tunnistetiedot 1 1.2 Kaava-alueen sijainti 1 1.3 Kaavan

Lisätiedot

LIIKUNTAHALLIN ASEMAKAAVA (Valtatie 12:n rinnakkaistien asemakaavan muutos) OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA

LIIKUNTAHALLIN ASEMAKAAVA (Valtatie 12:n rinnakkaistien asemakaavan muutos) OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA LIIKUNTAHALLIN ASEMAKAAVA (Valtatie 12:n rinnakkaistien asemakaavan muutos) OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA Pälkäneen kunta 3.6.2015 LIIKUNTAHALLIN ASEMAKAAVA (Valtatie 12:n rinnakkaistien asemakaavan

Lisätiedot

LENKKITIEN ASEMAKAAVAN MUUTOS, OSAKORTTELI 1203 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

LENKKITIEN ASEMAKAAVAN MUUTOS, OSAKORTTELI 1203 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA PAIMION KAUPUNKI Tekninen ja ympäristöpalvelut Kaavoitus LENKKITIEN ASEMAKAAVAN MUUTOS, OSAKORTTELI 1203 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA vireille tulo: 2.12.2014 päivitetty: 4.5.2015 on lakisääteinen

Lisätiedot