BIOJÄTTEIDEN KÄSITTELY SEKÄ TUHKAN JA KUO- NAN LOPPUSIJOITUS

Transkriptio

1 YTV:N JÄTTEENKÄSITTELYKESKUKSEN KEHITTÄMISEN YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTI BIOJÄTTEIDEN KÄSITTELY SEKÄ TUHKAN JA KUO- NAN LOPPUSIJOITUS Ympäristövaikutusten arviointi Arviointiselostus

2

3 YTV JÄTEHUOLTOLAITOS BIOJÄTTEIDEN KÄSITTELY SEKÄ TUHKAN JA KUONAN LOPPUSIJOITUS YVA-MENETTELY ARVIOINTISELOSTUS Hanke: Sijainti: Hankkeesta vastaava: Konsultit: Yhteysviranomainen: YTV:n jätteenkäsittelykeskuksen kehittämisen ympäristövaikutusten arviointi, johon kuuluu erilliskerätyn biojätteen käsittely (bio-yva) sekä tuhkan ja kuonan sijoitus (tuhka-yva). Ympäristövaikutusten arvioinnissa tarkastellaan biojätteen käsittelyn osalta 3 prosessivaihtoehtoa. Tuhkan sijoituksessa tarkastellaan 2 vaihtoehtoa. Lisäksi tarkastellaan hankkeiden toteuttamatta jättämistä, eli 0 -vaihtoehtoa. Espoon kaupunki, Ämmässuon alue, YTV:n jätteenkäsittelykeskus Opastinsilta HELSINKI puhelin (09) fax (09) Yhteyshenkilö: Ympäristöpäällikkö Juha Uuksulainen Suunnittelukeskus Oy Maa ja Vesi Oy Opastinsilta 6 Jaakonkatu HELSINKI VANTAA puh. (09) puh. (09) fax (09) fax. (09) Yhteyshenkilö: Yhteyshenkilö: Yksikön päällikkö Projektipäällikkö Hannu Karhu Jaana Tyynismaa Uudenmaan ympäristökeskus Osoite: Asemapäällikönkatu 14 PL HELSINKI puh fax Yhteyshenkilö: Ylitarkastaja Jorma Jantunen Lausunnot ja mielipiteet tästä arviointiselostuksesta voi osoittaa yhteysviranomaiselle. Ympäristövaikutusten arviointiselostus on nähtävillä arviointiselostusta koskevassa kuulutuksessa ilmoitettavana aikana ja ilmoitettavissa paikoissa.

4

5 ARVIOINTISELOSTUS III SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO TIEDOT HANKKEESTA Hankkeen tarkoitus Hankkeesta vastaava Hanketta koskeva lainsäädäntö Hankkeen lupa- ja suunnittelutilanne Biojätteen käsittely Tuhkan loppusijoitus Hankkeen maankäyttötarve Hankkeen liittyminen muihin hankkeisiin Hankealueet Sijainti ja maanomistus Maankäytön suunnittelutilanne Rakennuskiellot Maankäytön nykytilanne ja liikenne Maisema, suojelukohteet ja kulttuuriperintö Pintavedet Maaperä, kallioperä ja pohjavedet Kasvillisuus ja eläimistö Etäisyydet asutukseen ja muihin kohteisiin Rakentamisolosuhteet ja tekninen huolto BIOJÄTTEEN KÄSITTELYN KEHITTÄMISEN YVA (BIO-YVA), TOTEUTUSVAIHTOEHDOT Perustelut valituille vaihtoehdoille VE 0, hankkeen toteuttamatta jättäminen Yleistä Olemassa olevat biojätteen käsittelylaitokset Uudenmaan alueella Uuden biojätteen käsittelylaitoksen perustaminen Muut seudulliset maankäytön suunnitelmat ja selvitykset Taustaselvityksessä esille tulleet aluevaraukset Johtopäätökset Vaihtoehdon VE0 kuvaus Prosessikuvaus Mitoitus Lopputuotteet Päästöt ja rejektit VE 1, biojätteiden käsittely mädätyslaitoksessa yhdistettynä laitoksessa tapahtuvaan jälkikompostointiin Prosessin kuvaus Mitoitus Lopputuotteet Päästöt ja rejektit VE 2, biojätteiden käsittely tunnelikompostointilaitoksessa yhdistettynä laitoksessa tapahtuvaan jälkikompostointiin Prosessin kuvaus... 29

6 IV ARVIOINTISELOSTUS Mitoitus Lopputuotteet Päästöt ja rejektit VE3, biojätteiden käsittely soveltuvuutensa mukaan jaoteltuna joko mädätys- tai tunnelikompostointilaitoksessa yhdistettynä laitoksessa tapahtuvaan jälkikompostointiin Prosessin kuvaus Mitoitus Lopputuotteet Päästöt ja rejektit TUHKIEN JA KUONIEN LOPPUSIJOITUKSEN YVA (TUHKA-YVA), TOTEUTUSVAIHTOEHDOT Vaihtoehtojen perustelut VE0 - hankkeen toteuttamatta jättäminen Ämmässuolle sijoittuvat toiminnat Liikennemäärät Olemassa olevat tuhkan loppusijoituspaikat Uudenmaan alueella Kokonaan uuden loppusijoitusalueen perustaminen VE1 - kierrätyspolttoaineen poltossa syntyvien tuhkien ja kuonien loppusijoitus Ämmässuolle Yleistä Tuhkien laatu ja määrä Tuhkien loppusijoitus Vesien keräily ja käsittely Päästöt Liikennemäärät VE2 sekajätteen massapoltossa syntyvien tuhkien ja kuonien loppusijoitus Ämmässuolle sijoittuvat toiminnot Tuhkan ja kuonan laatu ja määrä Tuhkien sijoitus Päästöt Liikennemäärät HANKKEEN TOTEUTTAMISEN EDELLYTTÄMÄT SUUNNITELMAT, LUVAT JA PÄÄTÖKSET Biojätteen käsittely Tuhkien ja kuonien loppusijoitus YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTI Arviointimenettely, osallistuminen ja tiedotus Menettely Menettelyn osapuolet Osallistuminen ja tiedotus YVA:n aikataulu YVA-ohjelma ja yhteysviranomaisen lausunto Arvioidut ympäristövaikutukset ja käytetyt arviointimenetelmät Tarkasteltavan vaikutusalueen rajaus Aikaisemmat selvitykset Ympäristövaikutusten arvioinnit... 56

7 ARVIOINTISELOSTUS V Jätehuollon kehittämistä koskevat selvitykset ja suunnitelmat Biojätteiden käsittelyn kehittämistä koskevat selvitykset ja suunnitelmat Yhdyskuntarakenteeseen ja kaavoitukseen liittyvät selvitykset ja suunnitelmat Liikenteen ympäristövaikutukset Ihmisiin kohdistuvat vaikutukset Luontoa ja eläimistöä koskevat selvitykset Maisemaa koskevat selvitykset Maaperää koskevat selvitykset ja tutkimukset Pinta- ja pohjavesiä koskevat selvitykset ja tutkimukset Ilman laatua koskevat selvitykset Tehdyt selvitykset BIOJÄTTEEN KÄSITTELYN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN VE0, hankkeen toteuttamatta jättäminen Jätehuollon yleisten tavoitteiden toteutuminen Vaikutukset luonnonvarojen hyödyntämiseen Lopputuotteiden määrät ja sijoituksen ympäristövaikutukset Vaikutukset ihmisten terveyteen, elinoloihin ja viihtyvyyteen Melu Pölyhaitat Mikrobit Tärinä- ja räjäytyshaitat Työpaikat Virkistysmahdollisuudet Roskaantuminen Haittaeläimet Alueen arvostus Vaikutukset vesiin Vaikutukset pintavesiin Vaikutukset pohjavesiin Vaikutukset jätevedenpuhdistamon toimintaan Vaikutukset maaperään Vaikutukset ilman laatuun ja ilmastoon Yleistä alueen ilman laadusta Vaikutukset ilman laatuun Hajuhaitat Happamoittavat kaasut Vaikutukset kasvihuoneilmiön kannalta Mädätyksen ja kompostoinnin vertailu Liikenteen vaikutukset Liikennemäärät Päästöt ilmaan Melu Liikenneturvallisuus Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen ja suunniteltuun maankäyttöön Vaikutukset kasvillisuuteen, eläimistöön ja luonnon monimuotoisuuteen Kasvillisuus ja eläimistö Luonnon monimuotoisuus... 76

8 VI ARVIOINTISELOSTUS 7.12 Vaikutukset maisemaan, suojelualueisiin ja kulttuuriperintöön TUHKIEN JA KUONIEN LOPPUSIJOITUKSEN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN Yleistä Rakentamisaikaiset vaikutukset Vaikutukset maaperään ja pohjavesiin Vaikutukset pintavesiin Vaikutukset Suomenojan puhdistamon toimintaan Vaikutukset ilman laatuun ja ilmastoon Sääolosuhteet ja ilman laatuun vaikuttavat tekijät Hankkeen vaikutukset ilmanlaatuun Liikenteen vaikutukset Liikennemäärät Ilman päästöt Melu Liikenneturvallisuus Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen ja suunniteltuun maankäyttöön Vaikutukset kasvillisuuteen, eläimistöön ja luonnon monimuotoisuuteen Kasvillisuus ja eläimistö Luonnon monimuotoisuus Vaikutukset maisemaan, suojelualueisiin ja kulttuuriperintöön Maisema Suojelualueet Kulttuuriperintö Vaikutukset ihmisen terveyteen, elinoloihin ja viihtyvyyteen Terveys Elinolot, viihtyvyys ja koetut vaikutukset Työllisyys Vaikutukset luonnonvarojen hyödyntämiseen Jätehuollon yleisten tavoitteiden toteutuminen ARVIO YMPÄRISTÖRISKEISTÄ Biojätteen käsittely Yleistä Käsittelyprosesseihin liittyvät riskit Kompostointi Mädätys Muut häiriötilanteet Rakenteiden vauriot Kone- ja laiteviat Sähkön syötön katkeaminen Tulipalot ja räjähdykset Liikenteen riskit Tuhkien ja kuonien loppusijoitus Yleistä Käsittelyprosesseihin liittyvät riskit Täytön sortumat ja pinta- ja pohjarakenteiden vaurioituminen... 97

9 ARVIOINTISELOSTUS VII 10 ARVIOINNIN EPÄVARMUUSTEKIJÄT Biojätteen käsittely Tuhkien ja kuonien loppusijoitus HANKKEIDEN JA MUIDEN TOIMIJOIDEN VIREILLÄ OLEVIEN HANKKEIDEN YHTEISVAIKUTUKSET Koetut vaikutukset Yhteisvaikutusten arviointi VAIHTOEHTOJEN VERTAILU Biojätteen käsittely Tuhkien ja kuonan loppusijoitus HAITALLISTEN VAIKUTUSTEN VÄHENTÄMISMAHDOLLISUUDET Biojätteen käsittely Rakentamisen aikaiset vaikutukset Vaikutukset pinta- ja pohjavesiin Vaikutukset ilman laatuun Melu Roskaantuminen, haittaeläimet ym Liikenteen vaikutukset Luontoon kohdistuvat vaikutukset Ihmisiin kohdistuvat vaikutukset Tuhkan ja kuonan loppusijoitus Rakentamisen aikaiset vaikutukset Vaikutukset pinta- ja pohjavesiin Vaikutukset ilman laatuun Melu Liikenteen vaikutukset Luontoon kohdistuvat vaikutukset VAIKUTUSTEN SEURANTA JA VALVONTA Biojätteen käsittely Yleistä Toiminnan valvonta Ympäristövaikutusten tarkkailu Tuhkien ja kuonien loppusijoitus Yleistä Toiminnan valvonta Ympäristövaikutusten tarkkailu HANKKEIDEN AIKATAULUT YHTEENVETO Bio-YVA Tuhka-YVA Ämmässuon-Kulmakorven toimintojen ja hankkeiden yhteisvaikutukset LÄHDELUETTELO

10 VIII ARVIOINTISELOSTUS LIITTEET 1 Kaavaotteet 2 Ongelmajätteiden luokittelukriteerit 3 Ref-polttoaineen, lentotuhkan ja petihiekan koostumus- ja liukoisuustietoja 4 Yhteysviranomaisen lausunto arviointiohjelmasta 5 Otettujen pohjavesinäytteiden analyysitulokset 6 Hajun leviämismallilaskelmat 7 Asukasedustajien kannaotto Pohjakartat: Maanmittauslaitos

11 ARVIOINTISELOSTUS 1 (128) YTV Jätehuolto YTV JÄTEHUOLTOLAITOS YTV:N JÄTTEENKÄSITTELYKESKUKSEN KEHITTÄMINEN Biojätteen käsittelyn kehittämisen YVA (Bio-YVA) Tuhkien ja kuonien loppusijoituksen YVA (Tuhka-YVA) YVA-MENETTELY ARVIOINTISELOSTUS 1 JOHDANTO YTV kehittää Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen toimintoja. Nykyistä kompostointilaitosta laajennetaan tai vaihtoehtoisesti rakennetaan uusi mädätyslaitos. Jätekeskuksen laajennusosalle rakennetaan jätteenpolton tuhkien loppusijoitusalue. Pääkaupunkiseudun erilliskerätty biojäte käsitellään nykyisin Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksessa sijaitsevassa tunnelikompostointilaitoksessa. Vuonna 1998 toimintansa aloittaneen tunnelikompostointilaitoksen mitoituskapasiteetti on liian pieni. Kapasiteettivajeen ja osittain myös laitoksen toimintahäiriöiden vuoksi on keskeneräisesti kompostoitunutta materiaalia jouduttu siirtämään jälkikypsytysaumoihin, mikä on aiheuttanut hajuhaittoja jätteenkäsittelykeskuksessa ja sen lähiympäristössä. Kapasiteettivajeen ja toimintahäiriöiden poistaminen edellyttää suhteellisen laajamittaisten rakennus- ja prosessiteknisten korjausten ja uudistusten tekemistä laitoksessa. Tunnelikompostointilaitoksen kapasiteetin ensivaiheen nopeasti tapahtuvaksi nostamiseksi ja jälkikompostoinnin tehostamiseksi YTV on tehnyt päätöksen rakentaa jälkikompostointilaitos. Jälkikompostointia edeltävien vaihtoehtoisien käsittelymenetelmien arviointi valmistui alkusyksystä Tässä ympäristövaikutusten arvioinnissa vertaillaan edellä mainitun projektin yhteydessä valittuja vaihtoehtoisia menetelmiä jälkikompostointia edeltäväksi biologiseksi käsittelyksi. Jätteen poltossa syntyvien tuhkajakeiden loppusijoittamiseen varaudutaan rakentamalla ongelmajätteen kaatopaikkavaatimukset täyttävä loppusijoitusalue. Ympäristövaikutusten arvioinnissa vertaillaan yhdyskuntajätteestä valmistetun polttoaineen (REF-polttoaine) ja jätteen massapoltossa syntyvien tuhkien sijoittamisen ympäristövaikutuksia. Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen laajennusalueen ja sekajätteen käsittelylaitoksen ympäristövaikutusten arviointi on tehty aikaisemmin. Nyt arvioidaan biojätteen esikäsittelyn ja tuhkan loppusijoittamisen vaikutukset ympäristöön ympäristövaikutusten arviointimenettelystä (YVA) annetun lain (468/1994, muutos 267/1999) mukaisesti. YVA toteutetaan kummallekin hankkeelle samanaikaisesti. Tämä YVA-selostus on YVA-lain mukainen arviointiselostus tuhkan loppusijoitusalueen ja biojätteen käsittelyn kehittämisen ympäristövaikutuksista. Hankkeen yhteysviranomaisena toimii Uudenmaan ympäristökeskus. Arviointimenettelyä on valvonut ohjausryhmä, johon kuuluvat seuraavat eri tahojen edustajat: Ympäristöpäällikkö Juha Uuksulainen, YTV Ympäristölakimies Leena Eränkö-Pohjanraito, YTV Projektipäällikkö Cristoph Gareis, YTV Ylitarkastaja Jorma Jantunen, Uudenmaan ympäristökeskus, asiantuntija

12 2(128) ARVIOINTISELOSTUS Ympäristötarkastaja Lea Salonpää, Espoon ympäristökeskus Yleiskaavainsinööri Hannu Vepsäläinen, Espoon kaupunkisuunnittelukeskus Terveysinsinööri Liisa Keisteri, Espoon kaupunki Ympäristöpäällikkö Erkki Selin, Kirkkonummen kunta Asukasedustaja Kristo Savola, Pohjois-Kirkkonummi-yhdistys ry. Ohjausryhmä on kokoontunut työn aikana 5 kertaa. Ympäristökonsulttina hankkeessa ovat Suunnittelukeskus Oy, projektipäällikkönä Hannu Karhu ja Maa ja Vesi Oy, projektipäällikkönä Jaana Tyynismaa. 2 TIEDOT HANKKEESTA 2.1 Hankkeen tarkoitus Bio-YVA Hankkeen tarkoituksena on toteuttaa YTV:n jätteenkäsittelykeskukseen erilliskerätyn biojätteen biologinen esikäsittely, joka perustuu joko mädätykseen, tunnelikompostointiin tai näiden yhdistelmään. Jälkikompostointi tapahtuu rakennettavassa jälkikompostointilaitoksessa. Käsittely mitoitetaan tonnille erilliskerättyä biojätettä vuodessa, jolloin se vastaa kapasiteetiltaan myös tulevaisuudessa muodostuvaksi arvioituja biojätemääriä. Tällä hetkellä biojätteiden erilliskeräys on toteutettu pääkaupunkiseudulla asuinkiinteistöillä, joilla on vähintään kymmenen huoneistoa tai muulla kiinteistöllä, mikäli biojätettä kertyy yli 50 kiloa viikossa. Biojätteiden kertymäselvityksen (Kompostoituvan jätteen erilliskeräily pääkaupunkiseudulla, Pääkaupunkiseudun julkaisusarja C 1991:10) mukaan erilliskerättävän biojätteen määrä on pääkaupunkiseudulla suuruusluokkaa noin t/a. Asuinkiinteistöistä arvion piiriin kuuluvat vain asuinkerrostalot. Biojätteiden erilliskeräys tehostuu jatkuvasti. Keräyksen piiriin on mahdollista ottaa myös pientaloja. Tällöin kerättävän biojätteen määrä kasvaa edelleen. Käsittelykapasiteetin mitoituksessa on otettu huomioon tehdyt kertymäselvitykset, erilliskeräyksen tehostuminen ja mahdollinen laajeneminen myöhempinä vuosina. Tuhka-YVA Tuhkan loppusijoitusalue on tarkoitettu jätteiden energiahyötykäytössä syntyvien tuhkien 1 loppusijoittamiseen. Jätteen energiahyötykäyttö voidaan toteuttaa kolmella tavalla: 1. Massapoltossa sekalainen yhdyskuntajäte poltetaan jätteenkäsittelylaitoksessa. Poltossa syntyy kattilassa karkearakeista pohjatuhkaa eli kuonaa, savukaasusta sähkösuodattimessa erotettavaa hienojakeista lentotuhkaa sekä kalkkipitoista savukaasun puhdistusjätettä. 2. Yhdyskuntien ja yritysten polttokelpoinen, kiinteästä, kuivasta ja syntypaikalla lajitellusta jätteestä mekaanisella käsittelyprosessilla valmistettu jätepolttoaine, eli REF2, poltetaan kattilalaitoksessa. Poltossa syntyy pohjatuhkaa ja lentotuhkaa. 3. REF kaasutetaan kaasutuslaitoksessa ja tuotettu kaasu käytetään polttoaineena energiantuotannossa. Kaasutuksessa syntyy pohjatuhkaa ja kaasunpuhdistuksessa hienojakoista suodatintuhkaa. 1 Tuhka on jätepolttoaineen palamatonta epäorgaanista mineraaliainesta 2 REF = recovered/recycled fuel

13 ARVIOINTISELOSTUS 3(128) Polttolaitosten tuottamien tuhkien liukoisuusominaisuudet tutkitaan kaatopaikkakelpoisuustestillä, jonka tulosten perusteella tuhka luokitellaan joko tavanomaiseksi jätteeksi tai ongelmajätteeksi. Tuhkien loppusijoitusalueen suunnittelun lähtökohtana on ongelmajätteiden läjitysalueen vaatimustaso. Ennen loppusijoitusta ongelmajätteen läjitysalueella tuhka esikäsitellään stabiloimalla se kiinteyttämällä. Esikäsittelyprosessit ja laitteet ovat tavallisia betoniteollisuuden käyttämiä laitteita. Arvioitu REF-polttoaineen tuotantomäärä Ämmässuolla on noin tonnia vuodessa. Tämän kattilalaitospoltossa muodostuu tuhkia ja kuonia noin t/v, ja kaasutuksessa n t/v. Massapolttoon menevä jätemäärä on noin t/v, josta muodostuu tuhkia ja kuonia yhteensä noin t/v. 2.2 Hankkeesta vastaava Hankkeesta vastaavana on Pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunta, YTV. YTV on Helsingin, Espoon, Kauniaisten ja Vantaan kaupunkien yhteistyöorganisaatio. YTV:n tehtävänä on edistää pääkaupunkiseudun kehitystä tuottamalla joukkoliikenteen, jätehuollon, ilmansuojelun ja kehityssuunnittelun palveluita. YTV on tehnyt myös Kirkkonummen kunnan kanssa sopimuksen jätteiden vastaanotosta. YTV:ssä jätehuollosta vastaa Jätehuoltolaitos. Jätehuoltolaitoksella on ollut sertifioitu ISO standardin mukainen ympäristöasioiden hallintajärjestelmä vuodesta ISO standardin mukainen laatujärjestelmä valmistui vuoden 1998 lopulla. Sertifikaatti laatujärjestelmälle myönnettiin alkuvuodesta Alkuvuodesta 2003 ympäristö- ja laatujärjestelmä sertifioitiin ISO 9001:2000 mukaan. Jätehuoltolaitoksen toiminnan tärkein päämäärä on turvata pääkaupunkiseudun jätehuolto siten, että minimoidaan jätteiden haitalliset terveys- ja ympäristövaikutukset ja osaltaan varmistetaan seudun säilyminen viihtyisänä kaupunkialueena. Ensisijaisena tavoitteena on syntyvän jätteen määrän vähentäminen. Jäte tulee lajitella syntypaikalla ja ohjata hyötykäyttöön aina kun se on ekologisesti perusteltua ja teknisesti mahdollista ilman kohtuuttomia lisäkustannuksia. Hyötykäyttöön soveltumaton jäte käsitellään ympäristövaikutuksiltaan parhaalla ja teknisesti sekä taloudellisesti järkevällä käsittelytavalla. 2.3 Hanketta koskeva lainsäädäntö Kehittämishankkeen YVA toteutetaan ympäristövaikutusten arviointimenettelystä (YVA) (468/1994, muutettu 267/1999) annetun lain ja asetuksen (268/1999) mukaisesti. Tarkemmin menettely kuvataan kappaleessa 6.1. Jätehuollon järjestämisen yleiset tavoitteet ja perusteet on määritelty jätelaissa (1071/1993) ja sen nojalla annetussa asetuksessa (1390/1993). Lain 6 :ssä on esitetty jätehuollon järjestämistä koskevat yleiset huolehtimisvelvollisuudet. Em. lainkohdan mukaan jätteestä tai jätehuollosta ei saa aiheutua vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle. Jätehuollossa on käytettävä parasta taloudellisesti käyttökelpoista tekniikkaa sekä mahdollisimman hyvää terveys- ja ympäristöhaitan torjuntamenetelmää. Jätteet on käsiteltävä jossakin lähimmistä asianmukaisista käsittelypaikoista. Jätehuolto on myös pyrittävä suunnittelemaan, järjestämään ja rahoittamaan sekä jätehuollon hyväksymismenettelyjä soveltamaan siten, että maahan saadaan sopivasti erilaista käsittelyä edellyttäviä asianmukaisia jätteiden käsittelypaikkoja. Jätteen haltijan on huolehdittava jätteen hyödyntämisen tai käsittelyn järjestämisestä (12 ). Kunnan on järjestettävä asumisessa syntyneen jätteen ja vastaavanlaisen muussa toiminnassa

14 4(128) ARVIOINTISELOSTUS syntyneen muun kuin ongelmajätteen hyödyntäminen tai käsittely. Kunnan on järjestettävä myös asumisessa sekä maa- ja metsätaloudessa syntyneen ongelmajätteen hyödyntäminen tai käsittely, jollei kysymys ole kohtuuttomasta määrästä jätettä. Kunta voi antaa jätteen käsittelyn järjestämisen osittain tai kokonaan muun yhteisön tai yksityisen yrityksen hoidettavaksi (13 ). Jätelain nojalla annetussa jäteasetuksessa annetaan kriteerit myös jätteen luokittelusta jätteeksi tai ongelmajätteeksi. Yleiset periaatteet ja vaatimukset ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttavalle toiminnalle esitetään ympäristönsuojelulaissa (86/2000) ja ympäristönsuojeluasetuksessa (169/2000). Ympäristönsuojelulain tavoitteena on mm. ehkäistä jätteiden syntyä ja haitallisia vaikutuksia. Lain 4 :ssä on määritelty ympäristönsuojelun yleiset periaatteet. Niiden mukaan haitalliset ympäristövaikutukset ehkäistään ennakolta tai, milloin haitallisten vaikutusten syntymistä ei voida kokonaan ehkäistä, rajoitetaan ne mahdollisimman vähäisiksi (ennaltaehkäisyn ja haittojen minimoinnin periaate). Toiminnassa menetellään muutoin toiminnan laadun edellyttämällä huolellisuudella ja varovaisuudella ympäristön pilaantumisen ehkäisemiseksi sekä otetaan huomioon toiminnan aiheuttaman pilaantumisen vaaran todennäköisyys, onnettomuusriski sekä mahdollisuudet onnettomuuksien estämiseen ja niiden vaikutusten rajoittamiseen (varovaisuus- ja huolellisuusperiaate). Toiminnassa käytetään parasta käyttökelpoista tekniikkaa (parhaan käyttökelpoisen tekniikan periaate). Lisäksi toiminnassa noudatetaan ympäristön pilaantumisen ehkäisemiseksi tarkoituksenmukaisia ja kustannustehokkaita eri toimien yhdistelmiä, kuten työmenetelmiä sekä raaka-aine- ja polttoainevalintoja (ympäristön kannalta parhaan käytännön periaate). Ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttavan toiminnan harjoittaja vastaa vaikutusten ennaltaehkäisystä ja ympäristöhaittojen poistamisesta tai rajoittamisesta mahdollisimman vähäisiksi (aiheuttamisperiaate). Ympäristönsuojelulain mukaan toiminnanharjoittajalla on selvilläolovelvollisuus toimintansa ympäristövaikutuksista, riskeistä ja vaikutusten vähentämismahdollisuuksista. Ympäristönsuojelulaissa määrätään myös jätteen ammattimaisen käsittelyn ympäristölupavelvollisuudesta. Valtioneuvoston kaatopaikkapäätöksen (VNp 3 861/1997) tavoite on ohjata kaatopaikkojen suunnittelua, perustamista, rakentamista, käyttöä, hoitoa ja käytöstä poistamista ja jälkihoitoa sekä jätteiden sijoittamista kaatopaikoille siten, ettei toiminnasta pitkälläkään aikavälillä aiheudu vaaraa tai haittaa ympäristölle ja terveydelle. Kaatopaikkamääräyksissä asetetaan yleiset vaatimukset kaatopaikan sijainnille, vesien hallinnalle ja käsittelylle, maaperän ja vesien suojelulle sekä kaatopaikkakaasun hallinnalle. Määräykset sisältävät ohjeet kaatopaikkakelpoisuuden arviointiin, kaatopaikan valvontaan ja tarkkailuun. Jätteen esikäsittelyvaatimus olemassa oleville kaatopaikoille tulee voimaan Esikäsittelyssä tarkoitetaan lajittelu mukaan lukien fysikaalisia, kemiallisia tai biologisia menetelmiä, joiden avulla muutetaan jätteen ominaisuuksia sen määrän tai haitallisuuden vähentämiseksi, käsittelyn helpottamiseksi tai hyödyntämisen tehostamiseksi. Vuoden 2005 alusta suurin osa biohajoavasta jätteestä pitää kerätä erillään muusta jätteestä hyödyntämistä varten. Ympäristöministeriö on laatinut valtakunnallisen jätesuunnitelman jätelain ja sen nojalla annettujen tehtävien hoitamiseksi ja kehittämiseksi (Valtakunnallinen jätesuunnitelma vuoteen 2005, Ympäristöministeriö, 1998). Suunnitelmassa on esitetty jätteitä ja jätehuollon nykytilaa koskevat tiedot, asetettu kehittämistavoitteet ja osoitettu niiden saavuttamiseksi tarvittavat toimet. Suunnitelmassa on asetettu suuntaa-antavia määrällisiä tavoitteita jätteiden synnyn ehkäisemiselle, hyödyntämisasteen nostamiselle ja pilaantuneiden maa-alueiden kunnostamisel- 3 VNp = Valtioneuvoston päätös

15 ARVIOINTISELOSTUS 5(128) le. Laadullisia kehittämistavoitteita on esitetty puolestaan jätteiden haitallisuuden vähentämiselle sekä jätteiden ja jätehuollon aiheuttamien ympäristö- ja terveyshaittojen ehkäisemiselle. Tavoitteiden toteuttamiseksi suunnitelmassa esitetään tarvittavat hallinnollis-oikeudelliset, taloudelliset ja tiedolliset toimet. Tavoitteet on asetettu ja toimet osoitettu vuosille 2000 ja Valtakunnallinen jätesuunnitelma on hyväksytty valtioneuvostossa ja se on tullut voimaan elokuussa Valtakunnallisen jätesuunnitelman mukaan yhdyskuntajätteen kaatopaikkojen määrää pyritään laskemaan vuoden kaatopaikasta vuoteen 2005 mennessä kaatopaikkaan. Tarvittavien loppusijoituspaikkojen määrää rajoittavat jatkossa jätesuunnitelman tavoitteiksi asetetut jätteen määrän vähentäminen ja hyödyntämisasteen nostaminen. Tavoitteena on vähentää yhdyskuntajätteiden määrää vähintään 15 % kasvuennusteiden mukaisesta määrästä ja nostaa jätteiden hyödyntämisaste 70 %:iin vuoteen 2005 mennessä. Hyväksyessään ensimmäisen, vuoteen 2005 ulottuvan valtakunnallisen jätesuunnitelman valtioneuvosto edellytti, että suunnitelma tarkistetaan vuonna Tarkistamistyössä tarkasteltiin alkuperäisessä jätesuunnitelmassa asetettujen tavoitteiden toteutumista ja ehdotettiin eräiden tavoitteiden tarkistamista sekä selvitettiin keinojen toimivuutta. Suunnitelman voimassaoloaikaa ehdotettiin jatkettavaksi vuodella eli 2005 loppuun. Uutena keskeisenä ohjauskeinona jätteiden hyödyntämisen edistämisessä ja jätehuollon kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisessä työryhmä ehdotti orgaanisen jätteen kaatopaikoille sijoittamisen kieltämistä. Kielto koskisi kaikkia kaatopaikkoja. Säädös voitaisiin antaa parin vuoden sisällä, mutta se saatettaisiin täysimääräisesti voimaan vuoden 2010 alusta lukien, jotta investointeja edellyttäviin muutoksiin ehdittäisiin varautua. Jätteiden määrän ja haitallisuuden vähentäminen tulisi ehdotuksen mukaan ottaa nykyistä paremmin huomioon ympäristösuojelulain nojalla myönnettävissä ympäristöluvissa. Myös jätteiden hyödyntämistä ja loppusijoittamista koskevien lupaehtojen yhtenäisyys tulisi varmistaa nykyistä paremmin koko maassa. Työryhmä ehdotti jätehuollon kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi, että biokaasun (metaanin) talteenotto toteutettaisiin myös sellaisilla jo käytöstä poistetuilla kaatopaikoilla, joilla biokaasun tuotanto ja päästöt ovat vielä pitkään merkittäviä. Standardien mukaan valmistetut jätepolttoaineet ja jätteestä saatava biokaasu tulisi energiaverotuksessa rinnastaa biopolttoaineisiin. Vastaavat ehdotukset sisältyivät valtioneuvoston selontekoon kansalliseksi ilmastostrategiaksi. Valtioneuvosto hyväksyi tarkistetun valtakunnallisen jätesuunnitelman Suunnitelma tuli voimaan ja on voimassa saakka tai enintään niin kauan kuin uusi suunnitelma on tullut voimaan. Tarkistettu jätesuunnitelma korvaa joitakin poikkeuksia lukuun ottamatta valtioneuvoston hyväksymän valtakunnallisen jätesuunnitelman vuoteen Kansallinen biojätteiden käsittelyvaatimuksia koskeva säädöstö on ollut jo jonkin aikaa tiedossa mm. valtioneuvoston kaatopaikkapäätöksen määräysten osalta. EY:n kaatopaikkadirektiivin edellyttää biojätestrategiaa, jossa esitetään toimenpiteet kaatopaikoille sijoitettavan biohajoavan jätteen määrän vähentämiseksi ja vähentämisaikatauluksi määrällisine tavoitteineen. Biohajoavalla jätteellä tarkoitetaan jätettä, joka voi hajota aerobisesti tai anaerobisesti, kuten elintarvike-, puutarha, paperi- ja kartonkijätettä. Direktiivi edellyttää että kaatopaikalle vietävän biohajoavan yhdyskuntajätteen määrä on vuonna 2006 enintään 75 prosenttia, vuonna 2009 enintään puolet ja vuonna 2016 enintään 35 % vuoden 1994 määrästä. Valtioneuvosto hyväksyi kansallisen biojätestrategian. Suomessa biohajoavaa jätettä sijoitettiin vuonna 1994 kaatopaikoille yhteensä 2,1 miljoonaa tonnia, joten biohajoavan jätteen kaato-

16 6(128) ARVIOINTISELOSTUS paikkakäsittely on meillä rajoitettava vuonna 2006 enintään 1,6 miljoonaan tonniin, vuonna 2009 enintään miljoonaan tonniin ja vuonna 2016 enintään tonniin. Vastaavasti vaihtoehtoiseen hyödyntämiseen ja käsittelyyn on jätettä ohjattava arvioitu jätemäärän kasvu huomioon ottaen vuonna 2006 yhteensä tonnia, vuonna 2009 noin 1,5 miljoonaa tonnia ja vuonna 2016 noin 2,1 miljoonaa tonnia. Terveydensuojelulaissa (763/1994) esitetään yleiset vaatimukset jätteiden säilyttämiselle, keräämiselle, kuljettamiselle, käsittelylle ja hyödyntämiselle siten ettei niistä aiheudu terveyshaittaa. Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1774/2002, muiden kuin ihmisravinnoksi tarkoitettujen eläimistä saatavien sivutuotteiden terveyssäännöistä sisältää eläinperäisten jätteiden käsittelyvaatimuksia. EU:ssa on valmisteilla useita biojätteiden käsittelyä sääteleviä määräyksiä. "Biojätedirektiivi" (Biohajoavan jätteen biologinen käsittely) koskee kompostoinnin lisäksi myös biokaasutusta eli mädätystä. Jätteenpolttoasetuksen (VNa 4 362/2003) mukaan poltto- tai rinnakkaispolttolaitoksessa syntyvän polttojätteen määrää on vähennettävä ja haitallisuutta ehkäistävä mahdollisimman paljon. Polttojäte on mahdollisuuksien mukaan hyödynnettävä välittömästi laitoksessa tai muualla ympäristöluvan määräysten mukaisesti. Pölyävä polttojäte on kuljetettava ja käsiteltävä tarvittaessa suljetuissa säiliöissä. Jätteiden fysikaaliset ja kemialliset ominaisuudet ja haitallisuus ympäristölle on selvitettävä. Selvityksen pitää sisältää liukoisuustutkimukset. Jätteiden kaatopaikkakelpoisuuden arvioinnista tulee Suomessa voimaan vuonna 2005 EU:n kaatopaikkadirektiivin (2003/33/EY) mukaiset menettelyt. Jätteen hyväksymiseksi pysyvän jätteen, tavanomaisen jätteen tai ongelmajätteen kaatopaikalle annetaan liukoisuuteen ja orgaanisen hiilen kokonaispitoisuuteen perustuvat raja-arvot. Direktiivin voimaantulo luo puitteet ja menettelytavat jätteiden luokittelulle ja kaatopaikkasijoitukselle. Ongelmajätteeksi luokiteltujen tuhkien kuljettamista koskee VNp ongelmajätteistä annettavista tiedoista sekä ongelmajätteiden pakkaamisesta ja merkitsemisestä (VNp 659/1996). Suoto- ja valumavesien johtamista kunnalliselle viemärilaitokselle koskee VNp yleisistä viemäreistä ja eräiltä teollisuuden aloilta vesiin johdettavien jätevesien käsittelystä (VNp 365/1994). Pohjaveden suojelemisessa sovelletaan ympäristönsuojelulain lisäksi valtioneuvoston päätöstä pohjavesien suojelemiseksi eräiden ympäristölle vaarallisten tai terveydelle vaarallisten aineiden aiheuttamalta pilaantumiselta (VNp 364/1994). 2.4 Hankkeen lupa- ja suunnittelutilanne Biojätteen käsittely Nykyisen tunnelikompostointilaitoksen ja suunnitellun jälkikompostointilaitoksen ympäristölupa sisältyy Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen ympäristölupaan, Uudenmaan ympäristökeskus (Dnrot 0101Y , 0197Y , 0196Y ). Lupapäätös ei ole lainvoimainen, mutta se sisältää YSL 101 :ssä tarkoitetun ratkaisun päätöksen noudattamisesta muutoksenhausta huolimatta. Lupa korvaa Uudenmaan ympäristökeskuksen myöntämän biojätteiden kompostointilaitoksen ja etelänpuoleisen hyötykäyttökentän ympäristöluvan (Dnro 0196Y ). 4 VNa = Valtioneuvoston asetus

17 ARVIOINTISELOSTUS 7(128) Jälkikompostointilaitoksen hankesuunnitelma valmistui Jälkikompostointia edeltäviä vaihtoehtoisia käsittelymenetelmiä arvioitiin ja vertailtiin v loppupuolella aloitetussa projektissa, joka valmistui syksyllä Asemakaavan laatimista varten Ämmässuon alueella on voimassa kaupunkisuunnittelulautakunnan (jatkettu ) määräämä rakennuskielto. Tämän vuoksi jälkikompostointilaitokselle jouduttiin hakemaan Espoon kaupungin kaupunkisuunnittelulautakunnalta poikkeamispäätös ja suunnittelutarveratkaisu, jotka myönnettiin Päätöksistä valitettiin Helsingin hallinto-oikeuteen, jonka päätöksellä no 03/0541/5 valitukset hylättiin. Em. päätöksestä ei ole valitettu ja se on saanut lainvoiman. Jälkikompostointilaitokselle on tämän jälkeen haettu rakennuslupaa, jonka Espoon kaupungin rakennuslautakunta myönsi Tuhkan loppusijoitus Kierrätyspolttolaitosten ja massapolttolaitosten sivutuotteet luokitellaan jätelain mukaan jätteeksi, minkä vuoksi niiden sijoittaminen vaatii ympäristönsuojelulain mukaisen ympäristöluvan. Lupaviranomainen on Uudenmaan ympäristökeskus. Ympäristöluvan myöntämisen edellytyksenä on ympäristövaikutusten arviointimenettelyn loppuun saattaminen. YTV on jättänyt laajennusaluetta koskevan ympäristölupahakemuksen lupaviranomaiselle Hakemus koskee myös jätteenpolton rejektien ja kuonan loppusijoitusaluetta. Mikäli sijoitusalueen suoto- ja valumavedet johdetaan viemäriverkostoon, tulee johtamisesta tehdä sopimus viemärilaitoksen kanssa. Tuhkan loppusijoitusalue sijoittuu kaatopaikan laajennusalueen lounaisosaan. Alueen louhinnoilla ja kiviaineksen murskauksella on Uudenmaan ympäristökeskuksen myöntämä ympäristölupa, josta on valitettu Vaasan hallinto-oikeuteen. Ympäristölupapäätös sisältää ympäristönsuojelulain 101 :ssä tarkoitetun ratkaisun päätöksen noudattamisesta muutoksenhausta huolimatta. Laajennusalueen louhintatyöt ovat meneillään. Alustavan aikataulun mukaan tuhkien loppusijoitusalue valmistuu osina. Ensimmäiset osat valmistuvat noin vuonna Hankkeen maankäyttötarve Biojätteen käsittelylaitoksen ja jälkikompostointilaitoksen tarvitsema laitosalueen pinta-ala on valittavasta toteutusvaihtoehdosta riippuen 4 6 ha. Tuhkan loppusijoitusalueen pinta-ala on alustavien suunnitelmien mukaan kokonaisuudessaan noin 7 ha, johon sisältyy noin 5,4 ha:n loppusijoitusalue sekä vajaan kahden hehtaarin varaalue. 2.6 Hankkeen liittyminen muihin hankkeisiin Biojätteen käsittely ja tuhkan loppusijoitus ovat osa jätehuollon tarvitsemien palvelujen kokonaisuutta, joten hanke liittyy pääkaupunkiseudun jätehuollon kehittämiseen. Yhdyskuntajätteiden energiahyödyntäminen on nostettu valtakunnallisen jätesuunnitelman tarkistuksessa aiempaa tärkeämmäksi tavoitteeksi osittain mm. jätesuunnitelman vuodelle 2005 asetetun 70 %:n hyödyntämistavoitteen vuoksi, jonka saavuttaminen materiaalien hyödyntämistä lisäämällä arvioidaan olevan vaikeaa. Tuhkan loppusijoitushanke liittyy jätteenpolton kehittämiseen osana jätehuoltoa.

18 8(128) ARVIOINTISELOSTUS Ämmässuon tulevalta laajennusalueelta otetaan ja jalostetaan kalliokiviainesta. Louhinta ja kalliokiviaineksen murskaaminen ovat olleet käynnissä vuodesta 1992 lähtien. Laajennusalueen rakentaminen on myös aloitettu valmistelevien töiden osalta. Laajennusalueen pohjoiskoillispuolella, Iso Ämmässuon reuna-alueella on Espoon kaupungin Ämmässuontien maankaatopaikka, jonka toiminta on lopetettu. Kaatopaikkatien varressa, sen itäpuolella on motocross-rata. Lisäksi jätteenkäsittelykeskuksen ympäristössä on mm. rakennusjätteiden käsittelylaitos, kantojen murskaus- ja mullanvalmistuslaitos, Espoon kaupungin romuautovarasto, asfalttiasema ja polttoaineiden jakeluasema. Kulmakorven alueella, jätteenkäsittelykeskuksen koillis-itäpuolella on Espoon kaupungin Kulmakorven maankaatopaikka ja Jersanmäki Oy:n kallionlouhinta- ja murskausalue sekä pienempiä varastoalueita. Yhteenveto Ämmässuon Kulmakorven alueella olevista erilaista toiminnoista on esitetty kuvassa % ,25 km 0,5 1 YTV, kaatopaikka 2 YTV, sekajätteen käsittelylaitos 3 YTV, kaatopaikan laajennusalue 4 YTV, kompostointilaitos ja kenttä, hyötykäyttökenttä sekä suunniteltu jälkikompostointilaitos 5 YTV, pilaantuneiden maiden käsittelyalue 6 Rakentajien Ekopark Oy, rakennusjätteiden käsittelyalue 7 Hyvinkään Tieluiska Oy, mullan seulonta- ja kantojen murskausalue 8 Rudus Asfaltti Oy, asfalttiasema 9 Lohja Rudus Oy, betoniasema 10 Esso Oy, polttoaineen jakeluasema 11 Espoon moottorikerho Oy, motocross-rata 12 Nurmijärven betoni Oy, betoniasema 13 Espoon autourheilijat ry, karting-rata

19 ARVIOINTISELOSTUS 9(128) 14 Espoon kaupunki, Kulmakorven maankaatopaikka 15 Lohja Rudus Oy, Jersanmäen kallio-, louhinta-, murskaus- ja maankaatopaikka-alue 16 Espoon kaupunki, uusi maankaatopaikka 17 Espoon kaupunki, Ämmässuontien suljettu maankaatopaikka 18 Espoon kaupunki, romuautovarasto Kuva 2-1 Ämmässuon alueen toiminnot ja suunnitelmat. 2.7 Hankealueet Sijainti ja maanomistus Biojätteen käsittelylaitos rakennetaan YTV:n jätteenkäsittelyalueen yhteyteen Ämmässuolle. Tuhkat ja kuonat sijoitetaan jätekeskuksen laajennusosalle. Hankealueet ovat kokonaisuudessaan YTV:n omistamia. Jätteenkäsittelyalue sijoittuu osittain Espoon ja osittain Kirkkonummen alueelle. Etäisyys Helsingin keskustaan on noin 30 km ja Espoon keskustaan noin 7 km. Alueen sijainti on esitetty kuvassa 2-2. Kuva 2-2 Jätteenkäsittelykeskuksen seudullinen sijainti. Biojätteen käsittelylaitoksen ja jälkikompostointilaitoksen rakennusalue on jätteenkäsittelykeskuksen itäpuolisella hyötykäyttöalueella ja osittain sen pohjoispuolella (kuva 2-3). Alue on

20 10(128) ARVIOINTISELOSTUS kokonaisuudessaan Espoon kaupungin puolella. Käsittelylaitokselle ja jälkikompostointilaitokselle varatun alueen pinta-ala on enimmillään noin 6 ha. Tuhkien sijoitusalue sijoittuu kaatopaikan laajennusosalle. Laajennusosa rajautuu etelä- ja länsiosastaan metsätalousmaahan, muilta osin jätekeskukseen (kuva 2-3). YTV omistaa nykyisen jätteenkäsittelyalueen. YTV:n alueiden kokonaispinta-ala on Ämmässuolla noin 200 ha, josta aktiivikäytössä on tällä hetkellä noin 70 ha. Biojätteen käsittelylaitoksen ja jälkikompostointilaitoksen alue on kokonaan YTV:n omistuksessa. Kuva 2-3 Toimintojen sijoittuminen jätteenkäsittelykeskuksen alueella Maankäytön suunnittelutilanne Seutukaava Helsingin seudun vahvistetussa taajamaseutukaavassa (liite 1) YTV:n jätteenkäsittelykeskuksen alue on merkitty erityisalueeksi (E). Merkinnällä on osoitettu alueita, joille yleisön pääsy on kielletty tai rajoitettu tai joilla muu kuin varauksen mukainen toiminta on kiellettyä. Näin on merkitty mm. seutukaavaa III täydentävät ja korvaavat jätehuollon alueet. Vanhan Turuntien ja erityisalueen välinen alue on seutukaavassa varattu työpaikka-alueeksi (T). Kirkkonummen alueella on voimassa Läntisen Uudenmaan seutukaavaliiton laatima seutukaava (liite 1), joka on vahvistettu Kaatopaikan laajennusalue, jolle tuhkat on tarkoitus sijoittaa, on kaavassa osoitettu maa- ja metsätalousalueeksi sekä virkistysalueeksi.

21 ARVIOINTISELOSTUS 11(128) Maakuntakaava Uudenmaan liitto laatii koko maakunnan kattavaa maakuntakaavaa. Maakuntakaavatyön yhteydessä on laadittu Ämmässuon-Kulmakorven alueen toimintojen ympäristövaikutusten kokonaisarviointi. Biojätteen käsittelylaitoksen alue sijoittuu maakuntakaavaehdotuksen EJ- alueelle. Myös kaatopaikan laajennusosan alue on varattu jätteenkäsittelyalueeksi. Maakuntakaavaehdotuksen aluevarausmerkinnän EJ kuvaus on: Jätteenkäsittelyalue. Merkinnällä osoitetaan jätteiden vastaanottoon, käsittelyyn ja loppusijoitukseen varatut alueet. Aluevarausmerkintään liittyy MRL 33 :n 1. momentin mukainen rakentamisrajoitus. Merkintään liittyvä suunnittelumääräys kuuluu: Alue varataan jätehuollon tarpeisiin maakuntakaavaselostuksen liitekartan 12 / osoittamalla tavalla. Jätteenkäsittelyalueen suunnittelussa on turvattava riittävä suoja-alue ympäristöhaittojen vähentämiseksi. Yhdyskuntajätehuollon alueelle tai sen välittömään läheisyyteen voidaan yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa osoittaa uusiomateriaalin hyödyntämiseen liittyvää yritys- ja teollisuustoimintaa. Alueen itäpuoleinen alue on osoitettu erityisalueeksi (kaavamerkintä EY), jonka käyttötarkoitus määritellään yksityiskohtaisemmassa kaavoituksessa. Alueille voidaan suunnitella useita erilaisia erityistoimintoja, jotka sopeutuvat ympäröivään maankäyttöön. EY- alueen suunnittelussa on otettava huomioon alueelle sijoittuvien toimintojen sopeutuminen ympäröivään maankäyttöön. Maakuntakaavan jätehuoltoratkaisusta on esitetty kritiikkiä. Uudenmaan liiton maakuntahallitus päätti syyskuussa 2004 käynnistää vaihemaakuntakaavan laadinnan, jossa tarkastellaan mm. jätehuollon pitkän aikavälin aluetarpeita. Maakuntakaavaehdotus on ollut nähtävillä ja siitä on pyydetty kuntien ja muiden sidosryhmien lausunnot. Uudenmaan liiton maakuntahallitus hyväksyi maakuntakaavan Yleiskaava Espoon pohjoisosien yleiskaava (liite 1), osa I, on vahvistettu Yleiskaavassa jätteenkäsittelykeskuksen alue on varattu kaatopaikka-alueeksi (EK) sekä yhdyskuntateknisen huollon alueeksi (ET). ET- ja EK-alueet rajoittuvat pohjoisesta teollisuuden ja varastoinnin alueisiin (T). Kolmperän asutuksen ja EK-alueen välinen alue on varattu virkistys-, ulkoilu- ja urheilukäyttöön tarkoitetuksi virkistysalueeksi (V). EK- aluevaraus sisältää myös suojaalueen, jolla ei sallita uusien rakennuspaikkojen muodostamista ja jonka puustoa on hoidettava tehokkaan näkösuojan ylläpitämäksi. Espoon eteläosien yleiskaavaa ollaan parhaillaan laatimassa. Kirkkonummen yleiskaava on vahvistettu (liite 1). Kirkkonummen puolelle sijoittuva kaatopaikan laajennusosa on yleiskaavassa varattu kaatopaikka-alueeksi. Laitamaan ja kaatopaikan laajennuksen välinen alue on osoitettu maa- ja metsätalousvaltaiseksi alueeksi sekä retkeily- ja virkistysalueeksi. Asemakaavat Alueella ei ole voimassa olevia asemakaavoja.

22 12(128) ARVIOINTISELOSTUS Ämmässuon-Kulmakorven alueen asemakaavan laatiminen on käynnistetty sekä Espoon että Kirkkonummen puolelle. Espoon kaupunginhallitus hyväksyi asemakaavoituksen päätavoitteet keväällä Asemakaavoituksen päätavoitteet ovat: kaavoittaa kaatopaikkatoimintaan ja jätteenkäsittelyyn liittyviä alueita ja suojaviheralueita. Kulmakorpi I:n osalta lisäksi teollisuus- ja varastoalueita varata asutuksen suuntaan riittävät suoja-alueet osoittaa raskaalle liikenteelle Histan liittymästä suora yhteys Ämmässuolle esittää Ämmässuon alueelle noin km² toimintaan liittyvää rakennusoikeutta ja Kulmakorpi I:een noin k-m 2 rakennusoikeutta kaavoituksessa otetaan huomioon alueen käyttö kaatopaikkatoiminnan jälkeen kaavamääräyksillä rajataan jätteiden käsittelyn tekniset ratkaisut siten, että ympäristövaikutukset mukaan lukien melu, päästöt ilmaan, pohjaveteen ja vesistöihin minimoidaan. Espoon kaupunki laatii Ämmässuon Kulmakorven alueelle asemakaavaa: Ämmässuo ja Kulmakorpi I. Ämmässuon osalta asemakaavaluonnos oli nähtävillä ja parhaillaan käynnissä on asemakaavaehdotuksen laatiminen. Kirkkonummen puoleiselle osalle Ämmässuota ollaan laatimassa asemakaavaa yhteistyössä Espoon kaupungin ja YTV:n kanssa. Kirkkonummen puoleinen asemakaava liittyy kiinteästi Espoon puolelle laadittavaan asemakaavaan Kirkkonummen osalta asemakaavaluonnos oli nähtävillä ja parhaillaan käynnissä on asemakaavaehdotuksen laatiminen Rakennuskiellot Suunnittelualueella on voimassa Espoon kaupunkisuunnittelulautakunnan määräämä rakennuskielto kahden vuoden ajaksi. Rakennuskielto päättyy Kirkkonummen puolella rakennuskielto on voimassa asti Maankäytön nykytilanne ja liikenne Biojätteen käsittelylaitoksen ja jälkikompostointilaitoksen alue on rakennettua aluetta, jossa sijaitsevat nykyinen kompostointilaitos ja sen tarvitsemat kenttärakenteet. YTV:n muut jätteenkäsittelytoiminnot sijoittuvat alueen länsi- ja pohjoispuolille. Itäpuoliset maa-alueet ovat pääosin metsätalouskäytössä. Kyseisille alueille on suunniteltu mm. Espoon kaupungin maankaatopaikkatoimintaa. Alueen eteläpuolella sijaitsee suunnitellun sekajätteen käsittelylaitoksen sijoitusalue. Osittain Espoon ja osittain Kirkkonummen puolelle sijoittuvan jätekeskuksen laajennusalueen louhintatyöt ovat meneillään. Laajennusalue rajautuu etelä-, länsi ja pohjoisosastaan metsätalousmaahan, muilta osin jätekeskukseen. Biojätteen käsittelylaitosta lähin asutus on Kolmperässä, joka sijaitsee yli metrin etäisyydellä laitosalueesta. Alueen ja asutuksen väliin jäävälle alueelle sijoittuvat nykyinen jätteenkäsittelykeskus, Espoon kaupungin suljettu maankaatopaikka ja metsäalue. Tuhkien sijoitusalueen etäisyys Laitamaan alueen lähimmästä asutuksesta on noin 470 metriä. Kolmperän asutukseen etäisyyttä on noin kilometri. Lounaassa lähin asuintalo sijaitsee noin 600 metrin etäisyydellä.

23 ARVIOINTISELOSTUS 13(128) Laitosalueen pohjois-koillispuolella, Kulmakorven alueella, ovat Espoon kaupungin Kulmakorven maankaatopaikka ja Jersanmäki Oy:n kallionlouhinta- ja murskausalue sekä maankaatopaikka ja pienempiä varastoalueita. Kaatopaikkatien varressa, sen itäpuolella on motocrossrata. Lisäksi jätteenkäsittelykeskuksen ympäristössä on mm. rakennusjätteiden käsittelylaitos, kantojen murskaus- ja mullanvalmistuslaitos, Espoon kaupungin romuautovarasto, asfalttiasema ja polttoaineiden jakeluasema. Autoliikenteen pääreitti alueelle kulkee pääkaupunkiseudulta Turunväylän moottoritietä (valtatie 1) Histan eritasoliittymään ja siitä Nupurintietä (maantie 110) noin 1,5 kilometriä YTV:n jätteenkäsittelykeskuksen liittymään. Alueen asemakaavoituksen yhtenä päätavoitteena on parantaa Ämmässuon tieyhteyksiä osoittamalla raskaalle liikenteelle Histan liittymästä suora yhteys Ämmässuolle. Moottoritieltä Histan liittymästä Ämmässuon alueen suuntaan johtavalla Nupurintiellä kulkee nykyisin liikennettä noin autoa vuorokaudessa (poikkileikkaus). Tästä arviolta lähes puolet on Ämmässuon alueen aiheuttamaa kuorma-autoliikennettä. YTV:n jätteenkäsittelykeskuksen aiheuttama liikennemäärä on noin autoa vuorokaudessa (poikkileikkaus). Kaatopaikalle tuotiin v noin jätekuormaa (ammattimaisen jätteenkuljetuksen kuormat). Lisäksi kaatopaikalle tuli Kivikon siirtokuormausasemalta noin kuormaa. Biojätteen kuljetuksista aiheutuvat kuormamäärät ovat noin päivässä. Histan eritasoliittymän ja Ämmässuon välisen tieosuuden varrella ei ole asutusta, mutta tiellä kulkee jonkin verran kevyttä liikennettä mm. Kolmperän alueelta. Nupurintiellä ei ole tällä osuudella erillistä kevyen liikenteen väylää Maisema, suojelukohteet ja kulttuuriperintö Biojätteen käsittelylaitoksen alue on kokonaisuudessaan rakennettua aluetta, jolla ei ole erityisiä maisemallisia arvoja. Alueella sijaitsee nykyinen kompostointilaitos tarvittavine varastointi- ym. kenttineen. Tuhkien loppusijoitusalue on suurimmaksi osaksi louhittu. Alueelta on kaadettu metsä. Ämmässuon alueen koillispuolella on Kakarlammen luonnonsuojelualue (kuva 2-4), jonka suojeluperusteena on arvokas suo- ja vesiluonto. Kohteeseen on etäisyyttä noin 900 m biojätteen käsitelylaitoksen alueelta. Laitosalueen ja suojelualueen välissä ovat mm. Espoon kaupungin ja Lohja Rudus Oy:n maankaatopaikat. Ämmässuon alueen kaakkoispuolella sijaitsee Kvarnträskin luonnonsuojelualue, jonka suojeluperusteena on rantakasvillisuuden suojelu (RKS). Biojätteen käsittelylaitoksen ja tuhkien loppusijoitusalueelta kohteeseen on etäisyyttä noin 3 km. Jätteenkäsittelykeskuksen ja luonnonsuojelualueen välissä ovat Espoon kaupungin uusi maankaatopaikka. Lähimpänä sijaitseva Natura 2000-verkostoon esitetty alue on Nuuksion kansallispuisto noin 4,5 km alueelta koilliseen. Hanke ei vaikuta Nuuksion Natura 2000 kohteeseen. Suunniteltu toiminta ei myöskään vaikuta Espoonlahden - Saunalahden Natura 2000 kohteeseen, koska laitoksen jätevesiä ei johdeta vesistöön, vaan Suomenojan jätevedenpuhdistamolle johtavaan viemäriin. Alue ei lukeudu kulttuuriympäristöön eikä sen välittömässä lähiympäristössäkään ole kulttuurihistoriallisesti merkittäviä kohteita. Suojelukohteiden sijainnit on esitetty kuvassa 2-4.

24 14(128) ARVIOINTISELOSTUS Kuva 2-4 Pintavesien pääpurkureitit. Lisäksi kuvassa on esitetty suojelualueiden, pohjavesialueiden (Järvikylä, Nupuri, Kuusikoti, Lapinkylä, Vitträsk, Mankki, Kolmiranta) sekä Dämmanin pintavesilaitoksen sijainnit

25 ARVIOINTISELOSTUS 15(128) Pintavedet Nykytilanteessa jätteenkäsittelyalueen suoto- ja valumavedet kerätään tasausaltaaseen ja pumpataan Espoon kaupungin viemäriverkkoon. Ulkopuoleiset puhtaat pintavedet kaatopaikan ympäristöstä ja luoteis-pohjoispuolelta Espoon kaupungin maankaatopaikalta johdetaan jätteenkäsittelyalueen ohi. Sijoitusalueen pintavesien nykyinen purkureitti kulkee jätteenkäsittelyalueelta etelään Slätmossenin suoalueen kautta Loojärveen ja edelleen Mankinjoen kautta Espoonlahteen (kuva 2-4). Jätteenkäsittelyalueelta tulevat vedet eivät purkaudu Dämmanin pintavesilaitoksen suuntaan. Laajennusalueelta, jätteenkäsittelykeskuksen länsiosasta, pintavedet laskevat Bockträsklammen laskuojaan ja edelleen Dammen-lammen kautta Loojärveen (kuva 2-4). Jätteenkäsittelykeskuksen vesistövaikutuksia tarkkaillaan Ämmässuon-Kulmakorven alueen yhteistarkkailuohjelman mukaisesti (Uudenmaan ympäristökeskus hyväksynyt ) Biojätteen käsittelylaitoksen jätevedet, tuhkan loppusijoitusalueen suoto- ja valumavedet sekä niihin liittyvien keskeisten liikenne- ja ulkoalueiden sadevedet tullaan johtamaan viemäriverkkoon Maaperä, kallioperä ja pohjavedet Tuhkan loppusijoitusalue louhitaan kalliomaastoon laajennusalueen lounaisosaan. Kallioperän laatua on selvitetty kaatopaikan laajennusaluetta koskevien tutkimusten yhteydessä. Laajennusalue sijoittuu kallioiseen maastoon, jossa alueen eteläreunaa lukuun ottamatta kallionpinta on paljastuneena tai ohuen moreeni-/turvekerroksen peittämä. Sijoitusalue tullaan tasaamaan kokonaisuudessaan, joten valtaosa laajennusalueesta sijoittuu louhimalla tasatulle kalliopohjalle. Tutkimustulosten perusteella alueen kallioperä on massarakenteista ja kiinteää. Kallion raot ovat erittäin tiiviitä lukuun ottamatta pintaosan louhimalla poistettavaa osaa. Tuhkien sijoitusalueen maanpinnan luonnontilainen taso on ,5 m. Kallion louhintataso on m. Pohjaveden päävirtaussuunta laajennusalueella ja tuhkan sijoitusalueella on pohjoisesta etelään. Pohjavedenkorkeus on laajennusalueen pohjoisosassa noin +64 metriä ja tuhkansijoitusalueen pohjoispuolella +58 metriä. Alueen eteläreunalla sijaitsevat havaintopisteet 34, 34b, 34b ja 24c, näissä pohjaveden korkeus on noin +41 metriä. Kalliopohjavesiputkista 210, 212 ja 215 otettiin pohjavesinäytteet Putki 211 oli kuiva, 213 tuhoutunut ja 214 vioittunut. Näytteet otettiin pumppaamalla ja niistä analysoitiin yhteistarkkailuohjelman mukainen laaja analyysivalikoima. Analyysitulokset ovat liitteessä 5. Pisteessä 210 todettiin runsaasti bakteereja, tarkistusnäytteessä niitä todettiin edelleen. Muutoin veden happipitoisuus on pieni, typpiyhdisteitä on vähän, sähkönjohtavuus hieman korkea ja kalsiumpitoisuus korkea. Pisteessä 212 vesi on sameaa, lähes hapetonta ja sisältää runsaasti orgaanista ainesta ja pieniä määriä ammoniumtyppeä. Pisteessä 215 vesi on sameaa ja sisältää runsaasti orgaanista ainesta. Kaikissa näytteissä haitallisten raskasmetallien määrät olivat lähes poikkeuksetta alle määritysrajojen. Hiilivetyjä ja mineraaliöljyä ei todettu. Alueen eteläreunalla sijaitsevat yhteistarkkailussa olevat pisteet 34, 34B, 24B ja 24C. Pisteet 34 ja 34B ovat ns. perustilapisteitä. Näissä veden laatu on kohtuullisen hyvä eikä laatumuutoksia ole juurikaan todettu. Pisteet 24B ja 24C sijaitsevat laajennusalueen tuntumassa. Näissä