Mirja Sarkkinen PsL, psykoterapian erikoispsykologi, integratiivinen (YET) ja varhaisen vuorovaikutuksen (VET) psykoterapeutti ja -kouluttaja

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Mirja Sarkkinen PsL, psykoterapian erikoispsykologi, integratiivinen (YET) ja varhaisen vuorovaikutuksen (VET) psykoterapeutti ja -kouluttaja"

Transkriptio

1 Vauvaperhepsykoterapeutin kokemuksia ja ajatuksia ensimmäistä lastaan odottavien ja vauvaperheiden tukemisesta ja hoitamisesta Mirja Sarkkinen PsL, psykoterapian erikoispsykologi, integratiivinen (YET) ja varhaisen vuorovaikutuksen (VET) psykoterapeutti ja -kouluttaja

2 Vauvaa toivovia, vauvaa odottavia ja vauvaperheitä on monenlaisia... Vauva ja vanhemmuus on nykyään mahdollista valita... Tietoinen lapsettomuus lisääntyy: 14-20% eurooppalaisista naisista valitsee lapsettomuuden... Vauvan valinta ja hankinta lykkääntyy

3 Perhekäsityksen muuttuminen Yksin vauvaa odottavat Useamman (multiple) vanhemman perheet Uusperheet Sateenkaariperheet Iäkkäät odottavat Lapsettomuushoidoin raskaaksi tulleet Biologiset vanhemmat Sijaissynnyttäjät Sijais- ja adoptiovanhemmat

4 Useimmiten vauvaa ei haluta yksin Halu lapsen saamiseen syntyy tai aktualisoituu useimmiten parisuhteessa There is no such thing as a dyad, but a triad from the very onset of pregnancy... (Guedeney & Tereno, 2010) Silloinkin kun nainen tietoisesti lähtee yksin, ilman parisuhdetta, kohti raskautta, mukana on lapsen isä biologiana, sosiaalisina odotuksina ja mielikuvina...

5 Perinteisten vanhemmuuteen siirtymisen traditioiden ja siirtymäriittien katoaminen sekä laajennetun perheen väljentyminen tai menetys Nykypäivän vanhemmuuden mallit muotoutuvat aiempaa enemmän, jopa pääosin vanhemmiksi tulevien/odottavien tai vanhemmaksi juuri tulleiden omista uskomuksista, emotionaalisista kokemuksista ja tiedostamattomista toiveista...

6 Odottavat ja vauvan vanhemmat ovat varhaisessa vanhemmuudessaan aiempaa enemmän omien ajatustensa, mielikuviensa ja tunteidensa sekä muiden samassa tilanteessa olevien ja ammattilaisten varassa...

7 Luonnollisen tukiverkoston vähäisyys, puute tai menetys lisää perinataalia stressiä, ahdistusta ja masennusta!!! 1/3 raskaanaolevista naisista oireilee psyykkisesti tai kärsii mielenterveydenhäiröistä...

8 Resurssiperheet Omat sosiaaliset tukiverkostot toimivat Hyvä parisuhde Vauva tulee suunnitellusti ja/tai valittuna Ei aiempia mielenterveys- ja päihdeongelmia Ei aiempia tai ajankohtaisia vaikeita menetyksiä eikä traumoja Vauvalla ja vanhemmilla ei somaattista riskiä eikä sairastamista Riittävä taloudellinen tasapaino

9 Resurssiperheet > > ennaltaehkäisy ja normituki riittävät! Varhainen vanhemmuus on aina haasteellinen elämänjakso ja -siirtymä Riski elämän ensimmäiseen mielenterveydenhäiriöepisodiin on tässä ajanjaksossa lisääntynyt niin odottavilla kuin vauvan äideillä ja isillä Vertaistuen järjestäminen ja sen mahdollisuudet tärkeitä!!!

10 Riskiperheet Vähintään 20% odottavista ja vauvaperheistä Huonot tai olemattomat sosiaaliset tukiverkostot Ei parisuhdetta tai huono parisuhteen laatu Ei-toivottu, ei-suunniteltu tai ei-valittu raskaus Aiemmat mielenterveys- ja päihdeongelmat Aiemmat tai ajankohtaiset vaikeat menetykset ja traumat Taloudelliset vaikeudet, köyhyys, työttömyys Joko (kohtu)vauvan ja/tai vanhempien somaattinen riski tai sairastaminen Uudelleensynnyttäjillä edellisessä raskaudessa ja vauvavaiheessa koetut vaikeudet

11 Riskiperheet > > yksilöllinen ja perhekohtainen arviointi ja hoito! Usein riski kumuloituu... Tarvitaan yksilöllistä ja perhekohtaista psyykkisen ja vuorovaikutuksellisen hoidon tarpeen arviointia Tarvitaan räätälöityä psyykkistä hoitoa Tarvitaan räätälöityä vuorovaikutushoitoa tai -psykoterapiaa Lisäksi tarvitaan konkreettista tukea! Verkostotyö on välttämätöntä!

12 Erilaisen vertaistuen muotojen mahdollistaminen on tärkeää... mutta mitä enemmän perheen tilanteessa on kumuloituvaa riskiä, yksilöllinen arviointi ja hoito ovat välttämättömiä!

13 Raskauden vuorovaikutuspsykologiset vaiheet Joan Raphael-Leff (1991; 1993) Margareta Brodén (2004) 1. FUUSIO - sulautuminen 2. DIFFENTAATIO - eriytyminen 3. SEPARAATIO - eroaminen

14 Fuusio - sulautuminen Raskauden tunnistaminen ja hyväksyminen! Kohtuvauvan läsnäolon hyväksyminen! Keholliset muutokset -> mielen herkistyminen Välttämättömät elämäntapamuutokset! -> alku vauvan mielessäpitämiseen ja erityiseen vastuullisuuteen siirtymiseen!

15 Differentaatio - eriytyminen Alkaa vauvan liikkeiden tunnistamisesta (nykyään ehkä jo varhaisista ultrista) Mielikuvat vauvasta ja vanhemmuudesta: Tunnesuhteen luominen kohtuvauvaan Oman varhaisen hoivakokemuksen ja äitisuhteen reflektio ja työstäminen

16 Separaatio - eroaminen Alkaa, kun odottaja voi kuvitella, että vauva selviäisi synnyttyään hengissä Luopuminen raskauskokemuksesta ja intiimistä kahdenkeskisestä suhteesta kohtuvauvaan Valmistautuminen todellisen vauvan kohtaamiseen Valmistautuminen synnytykseen ja konkreettiseen vauva-arkeen ja -elämään!

17 Tämä teoria on tärkeä vuorovaikutustyökalu! Teoria kuvaa odottavan äidin normaalin raskaudenajan suhteiden kehittymisen - fokus on siis odottavan äidin suhteissa! Tuntemalla normaalin raskaudenajan vuorovaikutussuhteiden kehityksen, on mahdollista tunnistaa ja arvioida tämän kehityksen riskitekijöitä ja esteitä... Usein riski tai este on normaalin kehityskulun puuttumista, hidastumista tai juuttumista

18 Kehityksen vaiheittaisuus Mikäli raskaanaoleva ei kykene selviytymään tietyn raskauden vuorovaikutuspsykologisen vaiheen haasteista, hänen on vaikea siirtyä seuraavaan raskauden vaiheeseen, työstämään juuri tämän vaiheen kehitys-haasteita... Raskaudenajan vuorovaikutusriskien tunnistamisessa sekä vuorovaikutushoidossa ja -psykoterapiassa on kovin keskeistä arvioida, missä vaiheessa raskauden vuorovaikutuspsykologista prosessia odottaja parhaillaan on!

19 Se mitä EI TAPAHDU on riski! Esim. jos odottava ei pysty hyväksymään raskauttaan ja vauvan läsnäoloa kohdussaan (fuusiovaihe), on mahdotonta siirtyä työstämään muita raskauden kehityshaasteita differentaatiovaiheessa (eli luomaan mielikuvia vauvasta ja itsestä äitinä) Esim. odottava äiti ei ole valmis puhumaan synnytyksestä ja valmistautumaan synnytykseen (siis siirtymään kohti separaatiota), jos hänelle ei vielä ole syntynyt minkäänlaista mielikuvaa odottamastaan vauvasta (differentaatio) tai itsestään äitinä. Eli kun hänellä ei ole mistä separoitua eikä miksi identifioitua, hän ei kykene mentaalisti/henkisesti valmistautumaan synnytykseen, ja synnytys ja varhainen äitiys voivat näin vuorovaikutuspsykologisista syistä komplisoitua.

20 Jokaisen vauvaa odottavan ja vauvan vanhemman ensimmäinen perusoikeus : Apu ambivalenssin tunnistamiseen, hyväksymiseen ja työstämiseen! Osa minusta haluaa vauvaa, osa ei...

21 AMBIVALENSSI saa monet kasvot - vauvan odotus (ja varhainen vanhemmuus) on sekä ihanaa että vaikeaa: Haluanko todella tätä? Mikä kaikki muuttuu ja mistä kaikesta joudun luopumaan? Kykeneekö sikiövauva jatkamaan elämäänsä? Onko vauva terve? Selviydynkö synnytyksestä? Tulenko rakastamaan vauvaani? Voiko vauva todella kiintyä minuun? Tuleeko minusta riittävän hyvä äiti? Tulenko edelleenkin olemaan oma itseni? jne. jne. jne. jne. jne.

22 Ambivalenssi vaihtelee normaalista vaikeaan Vauvan odotus ja vanhemmuus tuntuvat monenlaiselta, vastakkaiseltakin, samaan aikaan... Tunnistettava Hyväksyttävä (kun tulee hyväksytyksi ambivalenttina, on helpompi hyväksyä omaa ristiriitaisuuttaan) Työstettävä -> sopeutuminen raskauteen ja varhaiseen vanhemmuuteen

23 Naisen ja miehen tiet varhaiseen vanhemmuuteen ovat omanlaisiaan Raskauden, synnytyksen ja varhaisen vauvavaiheen FYYSINEN REALITEETTI eli naisen kehon muuttuminen, hormonimuutokset, sikiövauvan elämä äidin kohdussa, kohtuvauvan ja äidin yhteys, synnytysprosessi ja synnyttäminen sekä vauvan varhainen hoiva ja imetys kehollisina kokemuksina herkistää ja valmistaa naista äitiyteen ja psykologisen realiteettin perustavanlaatuisiin muutoksiin siis luo äidin vauvalle:

24 Raskauden aikana naisen sisällä on nyt kirjaimellisesti toinen ihminen, persoona - jonka elämänmittainen hyvinvointi tulee olemaan sidoksissa siihen, miten äiti on häntä pitänyt mielessään ja hoivannut, jo raskausaikana... Tätä vauvan hyvää naisen on pidettävä mielessä myös synnytystapavalinnoissa ja synnytyksen kuluessa sekä varhaisessa vauvan hoivassa ja imetyksessä... Nainen siirtyy pikkuhiljaa erityisesti (ensi)raskauden myötä itselle ennen kokemattomaan vastuullisuuteen...

25 Naisen on siis muutettava identiteettiään ja laajennettava tuntuaan omasta minästään kattamaan oma lapsi, mutta samalla on tunnistettava ja tunnustettava lapsen erillisyys

26 Naisen täytyy siis löytää mielensä sisältä tilaa niin vauvalleen kuin äitiydelleen: Fonagy & Target (1996): kun odottava alkaa pitää vauvaa mielessään, hän alkaa samalla pitää itseään äitinä toisin sanoen, raskaanaoleva alkaa pikkuhiljaa kehittää mielikuvia niin vauvastaan kuin itseään äitinä ja kehollinen realiteetti auttaa erityisellä tavalla naista tässä - vauvan mielikuvittelussa, mielessäpitämisessä ja vauvan hyvän edelle asettamisessa!!!

27 Mies, odottava ja pienen vauvan isä on tämän kehollisen realiteetin ulkopuolella... Eli mies ei ole koskaan tullut raskaaksi, kantanut sisällään kohtuvauvaa ollut raskaana, eikä myöskään synnyttänyt ja imettänyt... Hänen on näin kokemuksellisesti vaikea tavoittaa ja jakaa näitä vauvan äidin kanssa... Miehelle ovat mahdollisia: Kohtuvauvan liikkeiden tunnustelu ja kuuntelu äidin masun päältä Kohtuvauvan sydänäänten kuuntelu Ultriin osallistuminen Synnytyksessä mukana oleminen Vauvan varhainen hoitaminen

28 Äitien ja isien kokemus odotuksesta ja varhaisesta vanhemmuudesta on omanlaisensa Varhaisen vanhemmuuden kokemus määrittyy myös vanhemman sukupuolesta käsin! Odottava ja pienen vauvan äiti kaipaa tukea toisilta samassa tilanteessa olevilta naisilta ja eritoten jo synnyttäneiltä toisilta äideiltä jakaakseen heidän kanssaan psyykkistä kokemustaan odotuksesta ja äitiydestä sekä jaksaakseen pienen vauvan äitiyttä!

29 Väitän, että parit jäävät liian yksin tai kaksin vauvansa äärelle, ja että tätänykyä parisuhteeseen välittyy paineita ja tehtäviä, joita on parisuhteen sisällä vaikea kohdata ja selvittää...

30 -> Ammattilaisten on tärkeää auttaa vauvaa odottavia ja pienen vauvan vanhempia tavoittamaan toistensa erilaista tietä vanhemmuuteen ja erilaista psyykkistä kokemusta varhaisesta vanhemmuudesta! = on eri asia ja erilainen kokemus tulla äidiksi ja olla pienen vauvan äiti kuin tulla isäksi ja olla pienen vauvan isä... Tämä on tarkoituksenmukaista vauvan kannalta, että hänellä on synnyttyään kaksi erilaista ja eri kohdassa vanhemmuuteen siirtymisen prosessissa olevaa vanhempaa...

31 Isä voi toimia sensitiivisenä, hoivaavana kiintymyshahmona!!! Jos isä pääsee tai joutuu vauvan ensisijaiseksi hoivaajaksi (esim. äidin psyykkisen huonovointisuuden vuoksi), hänessä käynnistyy herkistymisen ja mielessäpitämisen prosessi, mikä naisessa alkaa hyvässä äitiyteen siirtymisen kehitysprosessissa jo raskauden aikana... + osa isistä toteuttaa tätänykyä uudenlaista hoivaavaa vauvan isyyttä

32 Uudet tutkimustulokset siitä, kuinka vauvan varhainen hoitaminen laskee miehen testossteronitasoa, ja erityisesti niillä isillä, jotka onnistuvat tyynnyttämään itkuisen vauvansa;) Stern: Vauvan äiti jaksaa keskittyä ja viipyä vauvansa kanssa isää pidempään vuorovaikutuksen pienissä ja hienovaraisissa/viritteisissä mikrohetkissä...

33 Ulkopuolisuuden ja kolmena olemisen haasteet Miehen erityinen psyykkinen haaste raskauden ja vauvavaiheen aikana on kestää ja sietää väistämätöntä jonkinasteista ulkopuolisuutta (kohtu)vauvan ja äidin kontaktista, yhteydestä ja suhteesta... Isät selviävät tästä sitä paremmin, mitä turvallisempi heidän oma varhainen hoivakokemuksensa (erityisesti oman äitinsä kanssa) on ollut... Äidit portinvartijoina isän pääsyssä vauvansa äärelle mikä on äidin ns. triadinen kapasiteetti?

34 Saako vauva muuttaa elämää? Väitän, että jokainen vauva muuttaa vanhempiaan ja näiden elämää...ja vauvalla kuuluisi myös olla tähän oikeus! Tässä ajassa on kuitenkin paljon tämän muutoksen kieltämistä: Mikään ei muutu eikä saa muuttua kun vauva syntyy? -ajattelua, ja vauvat joutuvat tässä maksumiehiksi... Pieni vastasyntynyt tarvitsee ainakin yhden aikuisen, joka asettuu herkästi ja ajassa jatkuvasti ja kokonaisvaltaisesti pitämään vauvaa mielessään sekä havainnoimaan ja tunnistamaan tämän viestejä ja tarpeita sekä vastaamaan niihin... Jotta tämä asettuminen on mahdollista, tämän aikuisen tai näiden aikuisten on rajattava muuta elämänpiiriään vauvansa äärelle - joksikin ajallisesti rajalliseksi ajaksi ensimmäisiksi vauvan elinviikoiksi ja kuukauksiksi...

35 Vauvojen ja pienten lasten ns. säätelyvaikeudet lisääntyvät? 2 ensimmäisen elinkuukauden keskeinen vanhemmuuden tehtävä on auttaa vauvaa säätymään: -> perussäätely unen- ja valveen, imetyksen/syömisen ja kontaktiin tulemisen ja siinä olemisen osalta... Tämä edellyttää vauvaa mielessäpitävää ja pienen vauvan äärelle sensitiivisesti havainnoimaan, tulkitsemaan ja hoivaamaan asettuvaa vanhemmuutta...

36 Miten auttaa vanhempia tässä muutoksessa... Miten auttaa vanhempia käsittelemään vauvan syntymään liittyvää muutosta, luopumista ja sopeutumista? Miten auttaa vanhempia siihen, että omaa elämää voi rajata pienen vauvan tarpeiden mukaan? Miten auttaa vanhempia pistämään omia tarpeitaan sivuun vauvansa vuoksi? Tämä mieluusti ennakoiva, myös menettämisen ja surun tunteita sisällään pitävä, kannatteleva työskentely on aloitettava jo raskauden aikana!!!

37 Pelko identiteetin menettämisestä Monilla naisilla, joilla on raskauden aikana tai vauvan syntymän jälkeen ahdistusta tai masennusta, on isoa pelkoa tai ambivalenssia äitiyttä kohtaan, vaikka he ovat halunneetkin vauvaa... Pelkoa menettää riippumattomuus, vapaus, työura, identiteetti ja tasavertaisuus kumppanin/puolison kanssa...

38 Ambivalenttien ajatusten ja tunteiden ilmaisu, vastaanotto ja vakavasti ottaminen sekä helpottaminen! En ole äitityyppiä -> äitiyden kuvien ja käsitysten sekä mahdollisen idealisaation yhdessä tutkiminen helpottaa ambivalenssia ja edesauttaa raskaudenaikaista ja synnytyksenjälkeistä kiinnittymistä vauvaan... Mitä on riittävän hyvä äitiys? Miten voin tulla ja olla omalla tavallani äiti vauvalleni?

39 Jokaisen vauvaa odottavan ja vauvan vanhemman toinen perusoikeus : Apu omien varhaisten hoivakokemusten, erityisesti oman äitisuhteen, reflektioon!!! Minkälainen oma äitini on ollut minulle äitinä (erityisesti silloin kun olin pieni)? Minkälainen on ajankohtainen suhteeni äitiini?

40 Oman varhaisen hoivakokemuksen aktivoituminen ja työstäminen Raskaus, synnytys ja varhainen vuorovaikutussuhde vauvan kanssa aktivoivat vanhemman mielessä asioita, jotka eivät tule samalla, erityisellä tavalla äidissä/naisessa ja isässä/miehessä muuten ja muissa elämänvaiheissa hoidettavaksi. Tähän elämän tärkeään siirtymävaiheeseen varhaiseen vanhemmuuteen liittyvä mahdollisuus psyykkiseen kasvuun, kehitykseen ja integraatioon on aivan erityinen!

41 Oman varhaisen hoivakokemuksen aktivoituminen ja työstäminen Äitiystilan aikana nainen reflektoi ja työstää aktiivisesti erityisesti omaa äitisuhdettaan omaa varhaista hoivatuksi tulemisen kokemustaan niin hyvässä kuin hankalassa Raskaana oleva ja tuore äiti miettii, minkälainen hänen oma äitinsä oli ja on äitinä mitä häneltä on saanut ja mitä häneltä on jäänyt saamatta; mitä oman äidin tavasta olla äiti voi ja toisaalta ei voi tai ei halua sisällyttää omaan tapaansa olla äiti...

42 Kohti työstämisen ja hyväksymisen mahdollisuutta... Tämän reflektion optimaali ratkaisu olisi se, että voisi hyväksyä suhteen äitiin sellaisena kuin se on ollut Tämän tavoittaakseen on kohdattava se, mikä on ollut huonoa tai olematonta, mutta myös se, mikä on ollut hyvää tai riittävää... Tämän reflektioprosessin avulla on mahdollista katkaista ongelmallisia suhdemalleja ja tehdä aidosti omia valintoja vanhempana

43 Uudenlainen suhde omaan äitiin Tässä reflektioprosessissa tulee mahdolliseksi kehittää uudenlainen ja enemmän tasavertainen ja aikuinen suhde omaan äitiin Tämä tarkoittaa, ettei ole vain äitinsä tytär, vaan että on menossa kohti omaa äitiyttä yhdessä oman äidin kanssa...

44 Oman äidin merkityksellisyys Keskeisin odottavan ja vauvan äidin mielenkolmio: vauvani - minä äitinä vauvalleni - äitini äitinä minulle Kovin usein vuorovaikutushoidoissa tai -psykoterapiassa olevat äidit kokevat, ettei heidän oman äitinsä tapa olla äiti kannattele sitä, miten nyt itse tulla tai olla äiti omalle vauvalleen.

45 Oman elävän kohtuvauvan ja vastasyntyneen vauvan läsnäolo ja vuorovaikutus vauvan kanssa herättävät suurelta osin tiedostamattomasti, raskaana olevassa ja uudessa äidissä/isässä varhaisia omaan äitiin ja tämän hoivaan liittyviä muistoja, tunteita ja ajatuksia. Tapahtuu ns. sukupolvien välinen siirtymä läsnä olevassa muistamisen kontekstissa.

46 Keskeinen varhaisen vuorovaikutushoidon ja -psykoterapian työskentelyalue Varhaisen vuorovaikutuksen hoidon ja psykoterapian keskeinen työskentelyalue on näiden äidin/isän omien varhaisten hoivakokemusten ja suhteissa olemisen tapojen linkittämisessä tai kytkemisessä aktuaaliin (kohtu)vauvan ja vanhemman ongelmalliseen vuorovaikutussuhteeseen: Millä tavalla oma varhainen suhteessa olemisen kokemus on tullut eläväksi ja läsnä olevaksi (kohtu)vauvan ja vanhemman välillä, heidän suhteessaan?

47 On tärkeää tutkia yhdessä eri keinoin (esim. muistot, mielikuvat, unet, tunnut) sitä, miten äidin oma varhainen hoivahistoria ja vuorovaikutussuhteissa olemisen tapa on tullut eläväksi äidin ja (kohtu)vauvan suhteessa mahdollistaen, kapeuttaen tai jopa estäen

48 Ilmeiset toistumisen tunnut Äiti-vauva -vuorovaikutushoidossa ja -psykoterapiassa äidin on usein varsin nopeasti mahdollista tavoittaa näitä toistumisen tuntujaan suhteessa vauvaan on jotakin hyvin samanlaista mitä olen muutoinkin kokenut (erityisesti varhaisissa) ihmissuhteissani ts. mikä on kokemukseni itsestäni ja toisista suhteissa

49 Usein on niin, esim. masentuneilla äideillä, että suhteessa vauvaan aktivoituu hyvin todella ja elävällä tavalla oma varhainen vaillejäänyt tai hylkäämistä sisältävä suhteessa olemisen kokemus. Tällöin depressiivisen äidin suhteessa olemisen kokemus vauvan kanssa saattaa sisältää mm. tunnetta itsestä äitinä ja/tai vauvasta hylkääjänä ja/tai hylättynä.

50 Korjaava suhteessa olemisen kokemus Vähitellen vuorovaikutushoidon tai -psykoterapian kuluessa oman äidin hoiva/elämäntilannetta silloin kun oli itse pieni, on mahdollista alkaa vähitellen tavoittaa ja ymmärtää: minkälaiseen suhteiden asetelmaan olen syntynyt ja mikä on ollut varhainen suhdekokemukseni erityisesti äitini kanssa? Ja niin omalle äidilleen voi myös antaa anteeksi ja itseä äidiksi tulevana tai juuri tulleena voi syvemmin ymmärtää

51 Odottavan tai vauvan äidin kokemus myös terapeutin kannattelusta, rohkaisusta ja hoivasta auttaa äitiä suuntautumaan myönteisemmin vauvaansa ja pitämään tästä huolta. Korjaava kokemus rakentuu myös vauvan ja äidin kokemuksesta siitä hyvästä, mikä on mahdollistunut terapeutin kanssa: sitä hyvästä mitä vauva kokee suhteessa äitiin ja äiti suhteessa vauvaan, terapeutin läsnäollessa, tässä vuorovaikutuskolmiossa.

52 Raskaus on monella tavalla optimaali aika vuorovaikutusinterventioille... Ajatukset liikkuvat tässä kohdin laajemmassa aikaperspektiivissä: -> från dåtid över nutid till framtid Odottava asettuu luontaisesti katselemaan taaksepäin: mitä olen saanut omasta lapsuudestani tulevaan vanhemmuuteeni... Ajatus suuntautuu pian syntyvän vauvan kautta myös tulevaan - tässä alkaa kehittyä myös käsitys itsestä vanhempana

53 On välttämätöntä reflektoida varhaisia ja ajankohtaisia suhteita omiin vanhempiinsa Suhteiden reflektio on tärkeä osa kaikkea psyykkistä kehitystä ja muutosta Raskauden aikana tätä reflektiota tapahtuu ikään kuin luonnostaan, joka tapauksessa...

54

55 Vuorovaikutushoidossa ja -psykoterapiassa voidaan käynnistää tai helpottaa suhteiden reflektioprosessia -> odottavan on mahdollista erillistyä omista vanhemmistaan -> samalla mahdollistuu uudenlainen samaistuminen sekä läheisyys ja tasavertaisuus vanhempien kanssa, mikä vahvistaa odottavan identiteettiä ja itsenäisyyttä vanhempana -> vauvan mahdollisuus kokea vanhempansa turvallisina lisääntyy

56 56

TUKEA VARHAISEEN VANHEMMUUTEEN. Äitiyshuollon alueellinen koulutuspäivä 16.4.2015 Anne Murtojärvi

TUKEA VARHAISEEN VANHEMMUUTEEN. Äitiyshuollon alueellinen koulutuspäivä 16.4.2015 Anne Murtojärvi TUKEA VARHAISEEN VANHEMMUUTEEN Äitiyshuollon alueellinen koulutuspäivä 16.4.2015 Anne Murtojärvi Varhaisella vuorovaikutuksella tarkoitetaan kaikkea lapsen ja vanhempien yhdessä olemista, kokemista ja

Lisätiedot

Liian pieni lapsi Keskosperheen tukeminen ja vanhemmuuden haasteet. Vauvaperhetyöntekijä/sh Outi Manninen 13.03.2015

Liian pieni lapsi Keskosperheen tukeminen ja vanhemmuuden haasteet. Vauvaperhetyöntekijä/sh Outi Manninen 13.03.2015 Liian pieni lapsi Keskosperheen tukeminen ja vanhemmuuden haasteet Vauvaperhetyöntekijä/sh Outi Manninen 13.03.2015 Kasvu äidiksi Nainen siirtyy vauvan myötä äitiystilaan (Stern) Pystynkö pitämään pienen

Lisätiedot

Muistot omasta lapsuudesta saattavat herätä Millaisia vanhempia sinun äitisi ja isäsi olivat?

Muistot omasta lapsuudesta saattavat herätä Millaisia vanhempia sinun äitisi ja isäsi olivat? Raskauden alussa mielen täyttävät raskauden fyysiset muutokset ja ajatukset itse raskaudesta tunteellisuus huoli lapsen menettämisestä stressaantuminen väsymys Muistot omasta lapsuudesta saattavat herätä

Lisätiedot

Lasta odottavan perheen mielenterveys

Lasta odottavan perheen mielenterveys Lasta odottavan perheen mielenterveys Valtakunnalliset neuvolapäivät 9.10.2013 Anna-Maija Martelin Raskausajan psyykkiset prosessit Vanhemmaksi kasvaminen Suhde omiin vanhempiin ja lapsuuden kokemukseen

Lisätiedot

PSYKOLOGI- PALVELUT. Varhaisen vuorovaikutuksen edistäminen

PSYKOLOGI- PALVELUT. Varhaisen vuorovaikutuksen edistäminen PSYKOLOGI- PALVELUT Varhaisen vuorovaikutuksen edistäminen Psykologipalveluiden vauvaperhetyö on suunnattu lastaan odottaville ja alle vuoden ikäisten lasten perheille. Se on yhtäaikaa ennaltaehkäisevää

Lisätiedot

ISÄKSI KASVAMASSA ISÄN JA VAUVAN VÄLINEN SUHDE

ISÄKSI KASVAMASSA ISÄN JA VAUVAN VÄLINEN SUHDE ISÄKSI KASVAMASSA ISÄN JA VAUVAN VÄLINEN SUHDE Tieto isäksi tulemisesta Isän ja vauvan välinen suhde saa alkunsa jo silloin kun pariskunta suunnittelee vauvaa ja viimeistään silloin kun isä saa tiedon

Lisätiedot

KOHTUVAUVAN ÄÄNI Matkalla vanhemmuuteen

KOHTUVAUVAN ÄÄNI Matkalla vanhemmuuteen KOHTUVAUVAN ÄÄNI Matkalla vanhemmuuteen 0 Hyvät tulevat vanhemmat, Raskaus ja vanhemmaksi tulo on yksi merkittävimpiä elämän siirtymävaiheita. Tulevan uuden roolin omaksuminen on molemmilla vanhemmilla

Lisätiedot

Mitä kuuluu isä? Isäseminaari 5.3 2009 Mirjam Kalland

Mitä kuuluu isä? Isäseminaari 5.3 2009 Mirjam Kalland Mitä kuuluu isä? Isäseminaari 5.3 2009 Mirjam Kalland Teoreettinen lähtökohta Raskausaikana vanhemman varhaiset, tiedostamattomat, esi-verbaaliset kokemukset aktivoituvat ja vaikuttavat mielikuviin vauvasta

Lisätiedot

Nuorena vanhemmaksi kiintymyssuhde ja sen varhainen tukeminen Hanna Lampi. Theraplayterapeutti Psykoterapeutti

Nuorena vanhemmaksi kiintymyssuhde ja sen varhainen tukeminen Hanna Lampi. Theraplayterapeutti Psykoterapeutti Nuorena vanhemmaksi kiintymyssuhde ja sen varhainen tukeminen Hanna Lampi Toimintaterapeutti (AMK) Theraplayterapeutti Psykoterapeutti Teinivanhemmuus voi olla valinta tai yllätys Merkitys kiintymyssuhteen

Lisätiedot

ONNEKSI OLKOON, TEILLE TULEE VAUVA

ONNEKSI OLKOON, TEILLE TULEE VAUVA Sinusta tulee isä! ONNEKSI OLKOON, TEILLE TULEE VAUVA Isä on lapselle tärkeä ja isyys on elämänmittainen tehtävä. Isät osallistuvat aikaisempaa enemmän perheen arkeen ja lastensa elämään. Isien vastuualueet

Lisätiedot

SYNNYTYKSEN JÄLKEINEN MASENNUS 29.2.2012. Riitta Elomaa Kirsti Keskitalo

SYNNYTYKSEN JÄLKEINEN MASENNUS 29.2.2012. Riitta Elomaa Kirsti Keskitalo SYNNYTYKSEN JÄLKEINEN MASENNUS 29.2.2012 Riitta Elomaa Kirsti Keskitalo UUPUMUS /MASENNUS/AHDISTUS SYNNYTYKSEN JÄLKEEN n. 10% synnyttäjistä alkaa ensimmäisen vuoden kuluessa synnytyksestä tai ulottuu raskauden

Lisätiedot

Varhainen vanhemmuus ja sen haavoittuvuus

Varhainen vanhemmuus ja sen haavoittuvuus Varhainen vanhemmuus ja sen haavoittuvuus Luento 2007 Marja Schulman Marja Schulman 1 Äidin kannattelukyky Kun äidin kannattelun voimavarat riittävät 1. äiti suojaa vauvaa liian voimakkailta ärsykkeiltä,

Lisätiedot

Äiti on tärkeä. Katja Koskinen kätilö, imetyskouluttaja, IBCLC

Äiti on tärkeä. Katja Koskinen kätilö, imetyskouluttaja, IBCLC Äiti on tärkeä Katja Koskinen kätilö, imetyskouluttaja, IBCLC Äitiys on Vaistonvaraista Opittua Muuttuvaa Yksilöllistä Osa naisen elämää osa naiseutta Millainen äiti olen? mielikuvat äitiydestä oma äitisuhde

Lisätiedot

Kiintymyssuhteen vahvistaminen päihdeongelmaisessa perheessä. Marja Nuortimo Rovaniemi 2.11.2007 2.11.2007 1

Kiintymyssuhteen vahvistaminen päihdeongelmaisessa perheessä. Marja Nuortimo Rovaniemi 2.11.2007 2.11.2007 1 Kiintymyssuhteen vahvistaminen päihdeongelmaisessa perheessä Marja Nuortimo Rovaniemi 2.11.2007 2.11.2007 1 1. Yleistä Pidä kiinni-projektista, Talvikista ja Tuuliasta 2. Äiti ja perhe päihdekuntoutuksessa

Lisätiedot

Raskausajan vuorovaikutuspsykologiaa

Raskausajan vuorovaikutuspsykologiaa Raskausajan vuorovaikutuspsykologiaa Raskauden psykologinen merkitys Naisen elämänkaarella ei todennäköisesti ole toista yhtä muuttavaa ja uutta luovaa ajanjaksoa kuin mitä ensimmäinen raskaus, synnytys

Lisätiedot

Vauva näkyvissä! Suvi Laru, Perheverkko. 18.11.2013 Suvi Laru, laillistettu psykologi

Vauva näkyvissä! Suvi Laru, Perheverkko. 18.11.2013 Suvi Laru, laillistettu psykologi Vauva näkyvissä! Suvi Laru, Perheverkko Suvi Laru, laillistettu psykologi Onneksi olkoon! Hip hei hurraa! Matka vanhemmuuteen alkamassa. Raskaus koskettaa koko kehoa, mieltä, naiseutta, mieheyttä, ihmissuhteita

Lisätiedot

Äidit irti synnytysmasennuksesta ÄIMÄ ry

Äidit irti synnytysmasennuksesta ÄIMÄ ry Äidit irti synnytysmasennuksesta ÄIMÄ ry Äidit irti synnytysmasennuksesta ÄIMÄ ry Perustettu vuonna 1998 Valtakunnallinen vertaistukiyhdistys Ensi- ja turvakotien liiton jäsenyhdistys Mielenterveyden keskusliiton

Lisätiedot

KOHTUKUOLEMAN JÄLKEINEN RASKAUS. 3.5.2016 Petra Vallo Kätilö-th

KOHTUKUOLEMAN JÄLKEINEN RASKAUS. 3.5.2016 Petra Vallo Kätilö-th KOHTUKUOLEMAN JÄLKEINEN RASKAUS 3.5.2016 Petra Vallo Kätilö-th TERVEYDENHOITAJA (AMK) KEHITTÄMISTEHTÄVÄ METROPOLIA AMK Petra Vallo, Annika Hoivassilta, Annika Lepistö, Reetta Kurjonen Ohjaavat opettajat:

Lisätiedot

HELSINGIN ENSIKODIN PERHEKUNTOUTUS

HELSINGIN ENSIKODIN PERHEKUNTOUTUS HELSINGIN ENSIKODIN PERHEKUNTOUTUS Sisällysluettelo: 1. Vanhemmuus 2. Odotus ja synnytys 3. Vauva 0-2kk 4. Vanhemmuuden väliarviointi kun vauva 2kk 5. Vauva 2-6kk 6. Vanhemmuuden väliarviointi kun vauva

Lisätiedot

Sinusta tulee isä! - Isäksi kasvamista tukemassa

Sinusta tulee isä! - Isäksi kasvamista tukemassa Sinusta tulee isä! - Isäksi kasvamista tukemassa Tieto isäksi tulemisesta voi olla iloinen, hämmentävä, odotettu tai pelottava. Ajatus itsestä isänä konkretisoituu miehelle hitaasti mutta varmasti, kun

Lisätiedot

VUOROVAIKUTUSKYLPY. Saara Jaskari. Turun ensi- ja turvakoti ry

VUOROVAIKUTUSKYLPY. Saara Jaskari. Turun ensi- ja turvakoti ry VUOROVAIKUTUSKYLPY Saara Jaskari Turun ensi- ja turvakoti ry Yleistä Turun ensi- ja turvakoti ry organisoima projekti. Raha-automaattiyhdistyksen kehittämisavustus vuosille 2010-2013 Projektin tavoite

Lisätiedot

Miksi päihdeäitejä kannattaa kuntouttaa?

Miksi päihdeäitejä kannattaa kuntouttaa? Miksi päihdeäitejä kannattaa kuntouttaa? Päihdeongelmien hoitoon erikoituneen Ensikoti Iidan ja sen avopalveluyksikkö Liinan johtaja Pia Kotanen Avopalveluyksikkö Liinan va vastaava sosiaalityöntekijä

Lisätiedot

23. Synnytyksenjälkeinen masennus

23. Synnytyksenjälkeinen masennus 23.01 23. Synnytyksenjälkeinen masennus 23.01 Johdanto 3 23.10 Mitä tarkoitetaan synnytyksenjälkeisellä masennuksella? 3 23.20 Äidin masennuksen riskit ja tunnistaminen 4 23.25 Masentuneen äidin tuen tarve

Lisätiedot

22.10.2014 M.Andersson

22.10.2014 M.Andersson 1 Kommenttipuheenvuoro: Reflektiivinen työote Mll:n seminaari Helsinki Maarit Andersson, kehittämispäällikkö Ensi- ja turvakotien liitto 2 Aluksi Vallitseva yhteiskunnallinen tilanne, kuntien taloudellinen

Lisätiedot

Vauvan Taika projektin loppuseminaari 10.10.2014

Vauvan Taika projektin loppuseminaari 10.10.2014 Vauvan Taika projektin loppuseminaari 10.10.2014 Dila Timantit vauvaperheiden vuorovaikutusyksikkö taustaorganisaatio Diakonialaitos Lahti kehittämisprojekti päihdeperheiden kuntouttavaa työtä v. 1998-2012

Lisätiedot

Mentalisaatiokyvyn kehittyminen

Mentalisaatiokyvyn kehittyminen Mentalisaatiokyvyn kehittyminen RF kyky kehittyy vain vuorovaikutuksessa toisen ihmisen kanssa varhaiset ihmissuhteet myöhemmät ihmissuhteet terapiasuhde Lapsen mentalisaatiokyky voi kehittyä vain jos

Lisätiedot

Keskeiset ongelmat narsistisessa häriössä

Keskeiset ongelmat narsistisessa häriössä Keskeiset ongelmat narsistisessa häriössä kun lapsi omalla olemassaolollaan tuottaa vanhemmilleen iloa ja tyydytystä kun lapsi tulee hyväksytyksi, ymmärretyksi ja rakastetuksi omana itsenään kun lapsen

Lisätiedot

Varhainen vuorovaikutus, päihteet ja mielenterveys

Varhainen vuorovaikutus, päihteet ja mielenterveys Varhainen vuorovaikutus, päihteet ja mielenterveys LT, lastenpsykiatrian erikoislääkäri Mirjami Mäntymaa Tays, lasten traumapsykiatrian yksikkö Tampere 12.10.2011 Geenit ja ympäristö Lapsen kehitykseen

Lisätiedot

NUORTEN ERITYISTUKEA TARVITSEVIEN ODOTTAVIEN ÄITIEN TUKEMISEN TOIMINTAMALLEJA. Marita Väätäinen Sanna Vähätiitto Oulun kaupunki

NUORTEN ERITYISTUKEA TARVITSEVIEN ODOTTAVIEN ÄITIEN TUKEMISEN TOIMINTAMALLEJA. Marita Väätäinen Sanna Vähätiitto Oulun kaupunki NUORTEN ERITYISTUKEA TARVITSEVIEN ODOTTAVIEN ÄITIEN TUKEMISEN TOIMINTAMALLEJA Marita Väätäinen Sanna Vähätiitto Oulun kaupunki Siskot-ryhmän taustaa Siskot -projekti on Mannerheimin Lastensuojeluliiton

Lisätiedot

VARHAINEN VUOROVAIKUTUS. KYMPPI-hanke 2007-2011 Turun ammattikorkeakoulu Terveys-AIKO Kätilöopiskelijat Kati Korhonen & Jenni Rouhiainen

VARHAINEN VUOROVAIKUTUS. KYMPPI-hanke 2007-2011 Turun ammattikorkeakoulu Terveys-AIKO Kätilöopiskelijat Kati Korhonen & Jenni Rouhiainen VARHAINEN VUOROVAIKUTUS KYMPPI-hanke 2007-2011 Turun ammattikorkeakoulu Terveys-AIKO Kätilöopiskelijat Kati Korhonen & Jenni Rouhiainen Varhainen vuorovaikutus on jatkumo, joka alkaa jo raskausaikana ja

Lisätiedot

Klikkaa itsellesi virtuaalinen isyyspakkaus!

Klikkaa itsellesi virtuaalinen isyyspakkaus! Klikkaa itsellesi virtuaalinen isyyspakkaus! Onneksi olkoon odottava isä! Missä olit kun kuulit että sinusta tulee isä? Mitä toiveita / odotuksia / haaveita / pelkoja sinulla on lapseen liittyen? Millainen

Lisätiedot

Isyyden kielletyt tunteet

Isyyden kielletyt tunteet Isyyden kielletyt tunteet Mitä isät vastasivat kyselyymme? Anja Saloheimo 1.3.2013 Kuvat: Osmo Penna Ensin äidit, sitten isät Äidin kielletyt tunteet herätti kysymyksen: entä isät? Kesällä 2009 käynnistettiin

Lisätiedot

Orastavan vanhemmuuden tukeminen lastensuojelussa

Orastavan vanhemmuuden tukeminen lastensuojelussa Orastavan vanhemmuuden tukeminen lastensuojelussa Seija Stocklin Erityissosiaalityöntekijä Psykoterapeutti Sofian Riihenkulma 4, 00700 Helsinki Johdanto Omat varhaiset, myönteiset hoivakokemukset; jokainen

Lisätiedot

Havaintoja ja käytäntöjä isien kohtaamisesta ja isyyden tukemisesta

Havaintoja ja käytäntöjä isien kohtaamisesta ja isyyden tukemisesta Havaintoja ja käytäntöjä isien kohtaamisesta ja isyyden tukemisesta Mitä vauva toivoo- hankkeen seminaari 13.3.2013 Sari Hellstén Miestyönkehittäjä Ensi- ja turvakotien liitto ry Mikä haastaa muutokseen

Lisätiedot

Eron jälkeinen isyys. Ilmo Saneri isätyöntekijä Isyyden Tueksi hanke

Eron jälkeinen isyys. Ilmo Saneri isätyöntekijä Isyyden Tueksi hanke Eron jälkeinen isyys Ilmo Saneri isätyöntekijä Isyyden Tueksi hanke Annankatu 16 B 28 00120 Helsinki puh: (09) 6126 620 miessakit@miessakit.fi www.miessakit.fi Miessakit ry miehiä tukevaa hyvinvointityötä

Lisätiedot

ALKAVAN ISYYDEN TUKEMINEN HELSINKI 24.9.2015

ALKAVAN ISYYDEN TUKEMINEN HELSINKI 24.9.2015 ALKAVAN ISYYDEN TUKEMINEN HELSINKI 24.9.2015 Ilmo Saneri Isätyöntekijä työnohjaaja Annankatu 16 B 28 00120 Helsinki puh: (09) 6126 620 miessakit@miessakit.fi www.miessakit.fi Miessakit ry miehiä tukevaa

Lisätiedot

LAPSEN SEKSUAALITERVEYDEN TUKEMINEN LASTENNEUVOLASSA

LAPSEN SEKSUAALITERVEYDEN TUKEMINEN LASTENNEUVOLASSA LAPSEN SEKSUAALITERVEYDEN TUKEMINEN LASTENNEUVOLASSA Terveystarkastukset lastenneuvolassa ja kouluterveydenhuollossa -menetelmäkäsikirjassa (2011) todetaan että seksuaaliterveyden edistäminen on tärkeä

Lisätiedot

Kuinka työntekijä voi tukea lapsen mentalisaatiokykyä? Nina Pyykkönen Erikoispsykologi, PsL Psykoterapeutti YET

Kuinka työntekijä voi tukea lapsen mentalisaatiokykyä? Nina Pyykkönen Erikoispsykologi, PsL Psykoterapeutti YET Kuinka työntekijä voi tukea lapsen mentalisaatiokykyä? Nina Pyykkönen Erikoispsykologi, PsL Psykoterapeutti YET Reflektiosta Reflektio on tärkeää kaikissa aikuisten, lasten, vanhempien ja ammatti-ihmisten

Lisätiedot

Päihteet ja vanhemmuus

Päihteet ja vanhemmuus Miten auttaa päihderiippuvaista äitiä ja lasta 14.3.2016 Pirjo Selin Vastaava sosiaalityöntekijä Avopalveluyksikkö Aino Keski-Suomen ensi- ja turvakoti ry www.ksetu.fi Päihteet ja vanhemmuus Päihdeäiti

Lisätiedot

ISÄT KUULLUKSI, NÄKYVÄKSI JA OSALLISTUVAKSI HELSINKI 3.10.2012

ISÄT KUULLUKSI, NÄKYVÄKSI JA OSALLISTUVAKSI HELSINKI 3.10.2012 3. lokakuuta 2012 Miessakit ry ISÄT KUULLUKSI, NÄKYVÄKSI JA OSALLISTUVAKSI HELSINKI 3.10.2012 Isätyöntekijä Ilmo Saneri Annankatu 16 B 28 00120 Helsinki puh: (09) 6126 620 miessakit@miessakit.fi www.miessakit.fi

Lisätiedot

Raskausajan tuen polku

Raskausajan tuen polku Raskausajan tuen polku Hyvinvointiarviointi ja kotikäynti parityöskentelynä Hyvinvointia lapsiperheille TUKEVAlla yhteistyöllä - seminaari 11.2.2010 Oulu, terveydenhoitaja, Koskelan neuvola Lähtökohta

Lisätiedot

TYYDYTTÄVÄN ÄITIYDEN ULKOPUOLELLA. Fenomenologis-hermeneuttinen tapaustutkimus uudelleensynnyttäjän masennuskokemuksesta

TYYDYTTÄVÄN ÄITIYDEN ULKOPUOLELLA. Fenomenologis-hermeneuttinen tapaustutkimus uudelleensynnyttäjän masennuskokemuksesta TYYDYTTÄVÄN ÄITIYDEN ULKOPUOLELLA Fenomenologis-hermeneuttinen tapaustutkimus uudelleensynnyttäjän masennuskokemuksesta Mirja Sarkkinen Psykologian ammatillinen lisensiaattitutkimus Psykoterapian erikoispsykologikoulutus

Lisätiedot

TYÖKALUJA, TIETOA JA UUDENLAISTA NÄKÖKULMAA - RASKAANA OLEVIEN JA SYNNYTTÄNEIDEN ÄITIEN KOKEMUKSIA ILOA VARHAIN- RYHMISTÄ

TYÖKALUJA, TIETOA JA UUDENLAISTA NÄKÖKULMAA - RASKAANA OLEVIEN JA SYNNYTTÄNEIDEN ÄITIEN KOKEMUKSIA ILOA VARHAIN- RYHMISTÄ TYÖKALUJA, TIETOA JA UUDENLAISTA NÄKÖKULMAA - RASKAANA OLEVIEN JA SYNNYTTÄNEIDEN ÄITIEN KOKEMUKSIA ILOA VARHAIN- RYHMISTÄ Terveydenhoitaja Reetta Koskeli ja sairaanhoitaja Noora Kapanen 27.9.2011 OPINNÄYTETYÖN

Lisätiedot

KOGNITIIVISET DEPRESSIOKOULUMALLISET RYHMÄT NEUVOLASSA

KOGNITIIVISET DEPRESSIOKOULUMALLISET RYHMÄT NEUVOLASSA KOGNITIIVISET DEPRESSIOKOULUMALLISET RYHMÄT NEUVOLASSA Projektityöntekijä Sirpa Kumpuniemi Sateenvarjo-projekti Rovaniemi 4.2.2009 Taustaa Synnytyksen jälkeistä masennusta 10-15 % synnyttäneistä Vanhemman

Lisätiedot

Siirtymä vanhemmuuteen haastavissa ja vaarallisissa olosuhteissa raskauden ja vauva-ajan psykologian näkökulma

Siirtymä vanhemmuuteen haastavissa ja vaarallisissa olosuhteissa raskauden ja vauva-ajan psykologian näkökulma Siirtymä vanhemmuuteen haastavissa ja vaarallisissa olosuhteissa raskauden ja vauva-ajan psykologian näkökulma Sanna Isosävi, PsM, tohtorikoulutettava, TaY Esityksen kulku 1. Siirtymä vanhemmuuteen Siirtymä

Lisätiedot

TERVETULOA PERHE- VALMENNUKSEEN!

TERVETULOA PERHE- VALMENNUKSEEN! TERVETULOA PERHE- VALMENNUKSEEN! Perhevalmennuksen tavoitteena on tukea ja vahvistaa vanhempia heidän hoito- ja kasvatustehtävässään jotta arki vauvan kanssa sujuisi hyvin. Valmennus toteutetaan vuorovaikutteisesti

Lisätiedot

Odotusaika. Hyvät vanhemmat

Odotusaika. Hyvät vanhemmat Janakkala- Hattulan perusterveydenhuollon yhtstoiminta-alue Janakkalan neuvola Odotusaika Hyvät vanhemmat Lapsen odotus ja syntyminen ovat suuria ilonaihta. Ne tuovat kuitenkin myös uusia haastta perheelämään

Lisätiedot

Investointi sijaisvanhempaanparas

Investointi sijaisvanhempaanparas Investointi sijaisvanhempaanparas sijoitus Sijaisvanhemman hyvinvointi hyvän sijoituksen perustuksena Sijaishuollon päivät Lahti 29.9. 2015/Virpi Vaattovaara Oikea investointi sijaisvanhempaan tuottaa:

Lisätiedot

Lapsuus ja nuoruus. jatkuu. sairastumisen. jälkeenkin! Perhepsykoterapeutti,esh Outi Abrahamsson

Lapsuus ja nuoruus. jatkuu. sairastumisen. jälkeenkin! Perhepsykoterapeutti,esh Outi Abrahamsson Lapsuus ja nuoruus jatkuu sairastumisen Perhepsykoterapeutti,esh Outi Abrahamsson jälkeenkin! Vanhempana emme voi suojata kaikilta vastoinkäymisiltä, mutta voimme tukea heitä eri kehitysvaiheissa löytämään

Lisätiedot

RASKAUDENAIKAINEN VANHEMMAN JA SYNTYVÄN LAPSEN VUOROVAIKUTUSTA TUKEVA HAASTATTELU

RASKAUDENAIKAINEN VANHEMMAN JA SYNTYVÄN LAPSEN VUOROVAIKUTUSTA TUKEVA HAASTATTELU RASKAUDENAIKAINEN VANHEMMAN JA SYNTYVÄN LAPSEN VUOROVAIKUTUSTA TUKEVA HAASTATTELU Muokattu The European Early Promotion -projektin, Lasten psyykkisten häiriöiden ehkäisy lastenneuvolassa / Varhaisen vuorovaikutuksen

Lisätiedot

Sinulle, joka olet kiinnostunut sijais- tai adoptiovanhemmuudesta

Sinulle, joka olet kiinnostunut sijais- tai adoptiovanhemmuudesta Sinulle, joka olet kiinnostunut sijais- tai adoptiovanhemmuudesta Toivomme, että PRIDE-valmennuksen ensimmäinen tapaaminen vastasi odotuksiasi ja rohkaistuit jatkamaan pohdintojasi. PRIDE-kotitehtävien

Lisätiedot

SIJAIS- JA ADOPTIOPERHEIDEN KOHTAAMINEN JA TUKEMINEN NEUVOLASSA

SIJAIS- JA ADOPTIOPERHEIDEN KOHTAAMINEN JA TUKEMINEN NEUVOLASSA SIJAIS- JA ADOPTIOPERHEIDEN KOHTAAMINEN JA TUKEMINEN NEUVOLASSA Valtakunnalliset neuvolapäivät 9.-10.10.2013, Helsinki Sanna Mäkipää, terveydenhoitaja, TtM, kouluttaja, työnohjaaja (koulutuksessa) Tmi

Lisätiedot

Perhetyö. Ylikartanon päiväkodin Perheiden Villiinassa

Perhetyö. Ylikartanon päiväkodin Perheiden Villiinassa 1 Perhetyö Ylikartanon päiväkodin Perheiden Villiinassa 10.10.2012 Hanna Hirvonen, lastentarhanopettaja 2 MIKÄ ON PERHEIDEN VILLIINA? Ylikartanon päiväkodin avoimia varhaiskasvatuspalveluja tarjoava ryhmä

Lisätiedot

TerveysInfo. Babykunnande Vauvataitoa lehtinen ruotsinkielisenä.

TerveysInfo. Babykunnande Vauvataitoa lehtinen ruotsinkielisenä. TerveysInfo äidit 10 askelta onnistuneeseen imetykseen Julisteessa piirros imettävästä äidistä sekä suositus imetyksen suojelemisesta, edistämisestä ja tukemisesta. Suomen Kätilöliitto, Terveyden ja hyvinvoinnin

Lisätiedot

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Kuolevan potilaan kohtaaminen Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Mikä tämän esityksen tavoite on? Saada neuvoja kuolevan ihmisen kohtaamiseen. Saada

Lisätiedot

Mentalisaatio ja reflektiivisyys vuorovaikutuksessa

Mentalisaatio ja reflektiivisyys vuorovaikutuksessa Mirjam Kalland 15.3.2013 Mentalisaatio ja reflektiivisyys vuorovaikutuksessa Responsiivisyys luovassa suhteessa- seminaari Kokoavia ajatuksia 1. Yhä enemmän tieteellistä näyttöä siitä, kuinka varhainen

Lisätiedot

LAPSI JA PERHE KRIISISSÄ

LAPSI JA PERHE KRIISISSÄ LAPSI JA PERHE KRIISISSÄ LASTENOHJAAJIEN NEUVOTTELUPÄIVÄT 15.- 16.9.2011, Lahti Jouko Vesala (lähteinä Bent Falk, Pirjo Tuhkasaari, Jukka Mäkelä, Soili Poijula) Johdanto Lapsi/ nuori kehittyy vuorovaikutuksessa

Lisätiedot

NEUVOLAN PERHETYÖ KAARINASSA

NEUVOLAN PERHETYÖ KAARINASSA NEUVOLAN PERHETYÖ KAARINASSA Neuvolan perhetyö Kaarinassa Vuonna 2014 neuvolan perhetyö on vakiinnuttanut paikkansa osana ennaltaehkäisevää palvelujärjestelmää. Neuvolan perhetyössä toimii kaksi perheohjaajaa

Lisätiedot

Arkiyksinäisyys - vanhempien yksinäisyys vauvaja pikkulapsivaiheessa

Arkiyksinäisyys - vanhempien yksinäisyys vauvaja pikkulapsivaiheessa Arkiyksinäisyys - vanhempien yksinäisyys vauvaja pikkulapsivaiheessa Anja Saloheimo, VTM, pari- ja seksuaaliterapeutti Asiantuntija, Vanhemmuuskeskus Väestöliiton Vanhemmuuskeskus Tukea. Malleja. Mahdollisuuksia.

Lisätiedot

ISÄT KUULLUKSI, NÄKYVÄKSI JA OSALLISTUVAKSI

ISÄT KUULLUKSI, NÄKYVÄKSI JA OSALLISTUVAKSI 17. huhtikuuta 2013 Miessakit ry ISÄT KUULLUKSI, NÄKYVÄKSI JA OSALLISTUVAKSI Isätyöntekijä Ilmo Saneri Annankatu 16 B 28 00120 Helsinki puh: (09) 6126 620 miessakit@miessakit.fi www.miessakit.fi MIKSI?

Lisätiedot

VANHEMMAN ALKOHOLINKÄYTÖSTÄ KÄRSIVÄN LAPSEN TUKEMINEN

VANHEMMAN ALKOHOLINKÄYTÖSTÄ KÄRSIVÄN LAPSEN TUKEMINEN VANHEMMAN ALKOHOLINKÄYTÖSTÄ KÄRSIVÄN LAPSEN TUKEMINEN PÄIHDEPÄIVÄT 11.10.2011 TAMPERE Annikka Taitto 1 A-KLINIKKASAATIÖ LAPSI JA VANHEMPIEN ALKOHOLINKÄYTTÖ OPAS VARHAISKASVATUKSEN TYÖNTEKIJÖILLE Maritta

Lisätiedot

Mitä on psykoterapia?

Mitä on psykoterapia? Mitä on psykoterapia? Psykoterapia on mielenterveysongelmien (esim. masennus, ahdistus ja erilaiset pelot sekä ongelmat ihmissuhteissa, työssä ja opiskelussa) ja elämän erilaisten kriisien ja traumaattisten

Lisätiedot

F 64. Transsukupuolisuus osana itseäni. Anita Pistemaa

F 64. Transsukupuolisuus osana itseäni. Anita Pistemaa F 64 Transsukupuolisuus osana itseäni. Anita Pistemaa Yleistä... Sukupuoli-identiteettejä: Transvestiitti Mies / Nainen / intersukupuolinen Transsukupuolinen nainen/-mies Genderqueer (yl. muunsukupuolinen)

Lisätiedot

TÄYTYYKÖ MINUN AINA OLLA OIKEASSA

TÄYTYYKÖ MINUN AINA OLLA OIKEASSA TÄYTYYKÖ MINUN AINA OLLA OIKEASSA Ulla ja Eero Koskinen Alustus 4.4.2009 SISÄLTÖ Käytökseni lähtökohdat Parisuhteen ja avioliiton kehitysvaiheet Toimivan parisuhteen lähtökohtia Ongelmat avioliitossa Parisuhdesoppa

Lisätiedot

ERO JA VANHEMMUUS. Sirkku Kiesewetter Sosiaalityöntekijä Psykoterapeutti 11.6.2013

ERO JA VANHEMMUUS. Sirkku Kiesewetter Sosiaalityöntekijä Psykoterapeutti 11.6.2013 ERO JA VANHEMMUUS Sirkku Kiesewetter Sosiaalityöntekijä Psykoterapeutti 11.6.2013 A V I O E R O Avioero tuo syyllisyydentäyteinen ja traumaattinen sana. Mistä siinä oikeastaan on kyse? Avioerossa tulevat

Lisätiedot

Isäksi ja äidiksi vanhemmaksi kasvaminen

Isäksi ja äidiksi vanhemmaksi kasvaminen Isäksi ja äidiksi vanhemmaksi kasvaminen Suvi Laru Perheverkko laillistettu psykologi 14.3.2014 1 Tällä nettiluennolla on tarkoitus keskittyä pohtimaan naisesta äidiksi ja miehestä isäksi siirtymistä ja

Lisätiedot

Ruoka korjaavana kokemuksena

Ruoka korjaavana kokemuksena Ruoka korjaavana kokemuksena Helsinki 27.1.2011 Sirkka-Anneli Koskinen menetelmät - keinot lait,asetukset historia vuorovaikutus tekijä kohde-tuotos yhteisö Tausta vaikuttajat Donald Winnicott Barbara

Lisätiedot

Opiskelu ja perheellisyys terveyden näkökulmasta. Syntyneet lapset. Yliopisto opiskelijoiden lapset

Opiskelu ja perheellisyys terveyden näkökulmasta. Syntyneet lapset. Yliopisto opiskelijoiden lapset Opiskelu ja perheellisyys terveyden näkökulmasta Aira Virtala Vanhempainilta 091109 Tampereen yliopisto Perhesuunnittelu Haluttu määrä lapsia sopivin välein vanhempien iän huomioiden Ei haluttujen raskauksien

Lisätiedot

ÄIDIN JA LAPSEN VARHAINEN SUHDE KESKOSPERHEISSÄ

ÄIDIN JA LAPSEN VARHAINEN SUHDE KESKOSPERHEISSÄ ÄIDIN JA LAPSEN VARHAINEN SUHDE KESKOSPERHEISSÄ Riikka Korja PIPARI-projekti Lastenklinikka, TYKS 24.11.2009 Lastenpsykiatriyhdistys, Helsinki 24.11.2009/Korja Varhainen vuorovaikutus lapsen kehityksen

Lisätiedot

LAPSET JA PÄIHTEITÄ KÄYTTÄVÄT VANHEMMAT

LAPSET JA PÄIHTEITÄ KÄYTTÄVÄT VANHEMMAT LAPSET JA PÄIHTEITÄ KÄYTTÄVÄT VANHEMMAT Haittojen vähentämisen näkökulma Tiina Varonen Omaiset Huumetyön Tukena ry/ Osis 9.10.2013 Yksin kestät sen olet epäonninen minkä sille voit et voi kuin sietää..

Lisätiedot

Lapsi tarvitsee ympärilleen luotettavia, sanansa pitäviä ja vastuunsa kantavia aikuisia. Silloin lapsi saa olla lapsi. Tämä vahvistaa lapsen uskoa

Lapsi tarvitsee ympärilleen luotettavia, sanansa pitäviä ja vastuunsa kantavia aikuisia. Silloin lapsi saa olla lapsi. Tämä vahvistaa lapsen uskoa Luottamus SISÄLTÖ Perusluottamus syntyy Vastavuoroinen kiintymyssuhde Pieni on suurta Lapsi luottaa luonnostaan Lapsen luottamuksen peruspilarit arjessa Lapsen itseluottamus vahvistuu Luottamuksen huoneentaulu

Lisätiedot

VALTA ANNE ÄIDIN JA VAUVAN VARHAISEN VUOROVAIKUTUKSEN SYNTY JA TOTEU- TUMINEN

VALTA ANNE ÄIDIN JA VAUVAN VARHAISEN VUOROVAIKUTUKSEN SYNTY JA TOTEU- TUMINEN VALTA ANNE ÄIDIN JA VAUVAN VARHAISEN VUOROVAIKUTUKSEN SYNTY JA TOTEU- TUMINEN Kasvatuspsykologian kandidaatintyö KASVATUSTIETEIDEN TIEDEKUNTA Kasvatustieteiden koulutus 2016 Kasvatustieteiden tiedekunta

Lisätiedot

MUISTISAIRAAN PSYKOTERAPEUTTINEN HOITO JA HOIVA

MUISTISAIRAAN PSYKOTERAPEUTTINEN HOITO JA HOIVA MUISTISAIRAAN PSYKOTERAPEUTTINEN HOITO JA HOIVA SANNA AAVALUOMA PERHEPSYKOTERAPEUTTI VET, PARIPSYKOTERAPEUTTI ET, MUISTIASIANTUNTIJA, TIETOKIRJAILIJA MUISTISAIRAANHOITO 2015 TIETEIDEN TALO TULOSSA TÄNÄ

Lisätiedot

Voimaantuva vanhemmuus - Opas odottaville ja pienten lasten vanhemmille

Voimaantuva vanhemmuus - Opas odottaville ja pienten lasten vanhemmille Voimaantuva vanhemmuus - Opas odottaville ja pienten lasten vanhemmille Opas on kehitetty Laurea ammattikorkeakoulun opinnäytetyönä syksyllä 2012 Tekijät: Tia Luoto ja Mira Ponkilainen Sisällys Esipuhe

Lisätiedot

Vauva tulee, oletko valmis?

Vauva tulee, oletko valmis? Vauva tulee, oletko valmis? Miss sä oot? Emma & Elias ja Lastensuojelun keskusliitto, Sibeliustalo 9.4.2014 Tarja Poutiainen Projektipäällikkö Vauvan Taika projekti Diakonialaitos Lahti Kohderyhmä mielialan

Lisätiedot

MUUTOS JA MUUTOKSESSA ELÄMISEN TAIDOT EIJA HIMANEN 12.4.2015

MUUTOS JA MUUTOKSESSA ELÄMISEN TAIDOT EIJA HIMANEN 12.4.2015 MUUTOS JA MUUTOKSESSA ELÄMISEN TAIDOT EIJA HIMANEN 12.4.2015 Käsiteltäviä näkökulmia Mitä muutos on? Mitä ihmiselle muutoksessa tapahtuu? Työkaluja muutoksessa kipuilevan tukemiseen. Muutos Tilanteen tai

Lisätiedot

Monikkoperheet. kaksoset ja kolmoset kasvatus ja yksilöllisyyden tukeminen. Irma Moilanen Lastenpsykiatrian professori, emerita Nettiluento 4.9.

Monikkoperheet. kaksoset ja kolmoset kasvatus ja yksilöllisyyden tukeminen. Irma Moilanen Lastenpsykiatrian professori, emerita Nettiluento 4.9. Monikkoperheet kaksoset ja kolmoset kasvatus ja yksilöllisyyden tukeminen Irma Moilanen Lastenpsykiatrian professori, emerita Nettiluento 4.9.2014 Monikkoraskauksien lukumäärät Tilasto vuonna 2012 794

Lisätiedot

Tukikeskustelukoulutus. Tukikeskustelutyökaluna Olen jotain erityistä (Peter Vermeulen) Sari Kujanpää Psykologi, psykoterapeutti (VET)

Tukikeskustelukoulutus. Tukikeskustelutyökaluna Olen jotain erityistä (Peter Vermeulen) Sari Kujanpää Psykologi, psykoterapeutti (VET) Tukikeskustelukoulutus Tukikeskustelutyökaluna Olen jotain erityistä (Peter Vermeulen) Sari Kujanpää Psykologi, psykoterapeutti (VET) Peter Vermeulen Olen jotakin erityistä Kuinka kertoa lapsille ja nuorille

Lisätiedot

Monikkovanhemmuuden ilot ja haasteet

Monikkovanhemmuuden ilot ja haasteet Monikkovanhemmuuden ilot ja haasteet Ulla Kumpula Suomen Monikkoperheet ry 6.6.2013 Ulla Kumpula 1 Luennon tarkoitus Tuoda esiin sitä, millaista on tulla kaksosten tai kolmosten vanhemmaksi Tuoda esiin

Lisätiedot

SATEENKAARIPERHE NEUVOLASSA

SATEENKAARIPERHE NEUVOLASSA SATEENKAARIPERHE NEUVOLASSA Vinkkejä kohtaamiseen Sateenkaariperheet Sateenkaariperheet ovat lapsiperheitä, joissa jompikumpi tai useampi vanhempi kuuluu seksuaali- tai sukupuolivähemmistöön Termin määritelmä

Lisätiedot

VANHEMMUUDEN JA VUOROVAIKUTUKSEN TUKEMINEN LASTENPSYKIATRIAN PIENTEN LASTEN TYÖRYHMÄSSÄ

VANHEMMUUDEN JA VUOROVAIKUTUKSEN TUKEMINEN LASTENPSYKIATRIAN PIENTEN LASTEN TYÖRYHMÄSSÄ VANHEMMUUDEN JA VUOROVAIKUTUKSEN TUKEMINEN LASTENPSYKIATRIAN PIENTEN LASTEN TYÖRYHMÄSSÄ VSSHP Psykologien alueellinen koulutuspäivä 2.10.2015 Psykologi Päivi Saranpää Lastenpsykiatrian pienten lasten työryhmässä

Lisätiedot

Adoptiolapsen hoidollinen kohtaaminen. 20.2.2014 Psykoterapeutti Eeva-Liisa Junnola-Nyström

Adoptiolapsen hoidollinen kohtaaminen. 20.2.2014 Psykoterapeutti Eeva-Liisa Junnola-Nyström Adoptiolapsen hoidollinen kohtaaminen 20.2.2014 Psykoterapeutti Eeva-Liisa Junnola-Nyström Adoptiolapsella on aina takanaan ero syntymävanhemmistaan ja joillakin lapsilla saattaa olla useita kiintymyssuhteen

Lisätiedot

SISÄLTÖ. Keho ja seksuaalisuus Tunteet ja seksuaalisuus Tytöksi ja pojaksi Isä ja lapset Äiti ja lapset Mallioppiminen

SISÄLTÖ. Keho ja seksuaalisuus Tunteet ja seksuaalisuus Tytöksi ja pojaksi Isä ja lapset Äiti ja lapset Mallioppiminen Seksuaalisuus SISÄLTÖ Keho ja seksuaalisuus Tunteet ja seksuaalisuus Tytöksi ja pojaksi Isä ja lapset Äiti ja lapset Mallioppiminen Lapsen kysymykset Lapsen häiritty seksuaalisuus Suojele lasta ja nuorta

Lisätiedot

Auta minua onnistumaan. Miss sä oot? aikuisen läsnäolon merkitys lapselle seminaari 9.4.2014 Lahti

Auta minua onnistumaan. Miss sä oot? aikuisen läsnäolon merkitys lapselle seminaari 9.4.2014 Lahti Auta minua onnistumaan Miss sä oot? aikuisen läsnäolon merkitys lapselle seminaari 9.4.2014 Lahti Auta minua onnistumaan Vaikeuksien kasautumisen ja vakavampien käytösongelmien ennaltaehkäisy myönteisen

Lisätiedot

Yhteistyövanhemmuus. Miten huolehdimme lapsesta eron jälkeen?

Yhteistyövanhemmuus. Miten huolehdimme lapsesta eron jälkeen? Yhteistyövanhemmuus Miten huolehdimme lapsesta eron jälkeen? On tärkeää, että lapsi saa varmuuden siitä, että molemmat vanhemmat säilyvät hänen elämässään. Toisen vanhemman puuttuessa lapsen elämästä on

Lisätiedot

Perheeksi ryhmätoiminta odottaville ja vauvaperheille 2015 - koonti tapaamisista eri lapsiperheiden toimijoiden kanssa ryhmätoimintojen näkökulmasta

Perheeksi ryhmätoiminta odottaville ja vauvaperheille 2015 - koonti tapaamisista eri lapsiperheiden toimijoiden kanssa ryhmätoimintojen näkökulmasta Perheeksi ryhmätoiminta odottaville ja vauvaperheille 2015 - koonti tapaamisista eri lapsiperheiden toimijoiden kanssa ryhmätoimintojen näkökulmasta :nykytila ja tulevaisuuden tarpeet Perheeksi monitoimijuuden

Lisätiedot

Elämän mullistavat muutokset. Keijo Markova 5.12.2013 parisuhdeterapeutti

Elämän mullistavat muutokset. Keijo Markova 5.12.2013 parisuhdeterapeutti Elämän mullistavat muutokset Keijo Markova 5.12.2013 parisuhdeterapeutti Miksi haluan puhu muutoksista? Muutos lisää stressiä yksilölle, parille ja perheelle Stressi voi olla niin suuri, ettei meidän opitut

Lisätiedot

Miten lapset reagoivat, kun äiti sairastaa? Miten autamme lasta selviytymään?

Miten lapset reagoivat, kun äiti sairastaa? Miten autamme lasta selviytymään? Miten lapset reagoivat, kun äiti sairastaa? Miten autamme lasta selviytymään? RINTASYÖPÄYHDISTYS / DOCRATES Eva Nilson 13.10.2011 Kun äiti sairastaa, mikä on toisin? Syöpä on ruumiin sairaus, mutta se

Lisätiedot

Perhevapaalta työelämään - Terveiset Tampereen varhaiskasvatuksesta

Perhevapaalta työelämään - Terveiset Tampereen varhaiskasvatuksesta Perhevapaalta työelämään - Terveiset Tampereen varhaiskasvatuksesta Sari Salomaa-Niemi ohjaajien haastattelun kautta Ohjaajien ajatuksia Tampereella päivähoitovetoista ylilääkäri Tuire Sannisto kuuluu

Lisätiedot

RASKAANA 2015 IMETYSOHJAUS NEUVOLASSA. Kirsi Otronen 25.9.2015

RASKAANA 2015 IMETYSOHJAUS NEUVOLASSA. Kirsi Otronen 25.9.2015 RASKAANA 2015 IMETYSOHJAUS NEUVOLASSA Kirsi Otronen 25.9.2015 Toimintaa ohjaavat Imetyksen edistäminen Suomessa Toimintaohjelma 2009-2012 Vauvamyönteisyysohjelma Neuvolan 7 askelta Imetyksen edistäminen

Lisätiedot

Hengitysliitto Heli ry:n opas. Keskoslapsen sisarukset

Hengitysliitto Heli ry:n opas. Keskoslapsen sisarukset Hengitysliitto Heli ry:n opas 4 Keskoslapsen sisarukset Keskoslapsen sisarukset Keskosen syntymä on perheelle ja sisaruksille äkillinen muutos odotettuun tapahtumaan. Äiti joutuu yllättäen sairaalaan,

Lisätiedot

Työkaluja haastavien tunteiden käsittelyyn

Työkaluja haastavien tunteiden käsittelyyn Hyvinvoiva oppilaitos - Tietoa ja hyviä käytänteitä opetukseen Työkaluja haastavien tunteiden käsittelyyn Psykologi Psykoterapeutti, YET Tiina Röning Yhteistyössä: Mielen hyvinvoinnin opettajakoulutukset,

Lisätiedot

Ajatuksia sateenkaariperheiden läheiselle

Ajatuksia sateenkaariperheiden läheiselle 15.4.2014 Ajatuksia sateenkaariperheiden läheiselle Tiia Aarnipuu, koulutussuunnittelija tiia.aarnipuu@sateenkaariperheet.fi Mitkä sateenkaariperheet? Sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöihin kuuluvien ihmisten

Lisätiedot

Neljä pöydänjalkaa elämän tasapainoilua. Anja Saloheimo, pari- ja seksuaaliterapeutti, FK Perheverkko

Neljä pöydänjalkaa elämän tasapainoilua. Anja Saloheimo, pari- ja seksuaaliterapeutti, FK Perheverkko Neljä pöydänjalkaa elämän tasapainoilua Anja Saloheimo, pari- ja seksuaaliterapeutti, FK Perheverkko 21.8.2013 Neljän pöydänjalan malli o Minä itse o Parisuhde o Kodin ulkopuolinen elämä o Vanhemmuus Mutta

Lisätiedot

OHJAUS NEUVOLASSA ADOPTIO- JA SIJAISPERHEILLE SEKÄ UUSPERHEILLE

OHJAUS NEUVOLASSA ADOPTIO- JA SIJAISPERHEILLE SEKÄ UUSPERHEILLE OHJAUS NEUVOLASSA ADOPTIO- JA SIJAISPERHEILLE SEKÄ UUSPERHEILLE Valtakunnalliset neuvolapäivät 3.-4.11.2010, Helsinki Sanna Mäkipää, terveydenhoitaja, TtM, kouluttaja Tmi Capacitas Familia NYKYTILANNE

Lisätiedot

Lapsen huomioiminen kun perheessä on sairautta. Suvi Laru, PsM, psykologi, psykoterapeutti, opettaja

Lapsen huomioiminen kun perheessä on sairautta. Suvi Laru, PsM, psykologi, psykoterapeutti, opettaja Lapsen huomioiminen kun perheessä on sairautta Suvi Laru, PsM, psykologi, psykoterapeutti, opettaja Esityksen teemat Mitä sairaus tarkoittaa lapselle ja nuorelle? Miten sairaus näkyy perheessä? Mitä ja

Lisätiedot

Työskentely väkivaltaa käyttäneen isän kanssa

Työskentely väkivaltaa käyttäneen isän kanssa Työskentely väkivaltaa käyttäneen isän kanssa Työskentelyn tavoite Turvallisuustyö isän käsittää tässä neljän eri aihealuetta: riskien arviointi, riskien hallinta, vastuu ja yhteistyö Tunteiden tunnistaminen

Lisätiedot

Monimuotoiset perheet

Monimuotoiset perheet Monimuotoiset perheet MITÄ MONINAISUUDEN KOHTAAMINEN VAATII YKSILÖILTÄ JA AMMATTILAISILTA? Erilaisuus mahdollisuutena Juha Jämsä Perhesosiologi VTM Moninaisuuskouluttaja Tietokirjailija Sateenkaariperheet

Lisätiedot

Lastenpsykiatri, asiantuntijalääkäri ja tietokirjailija Raisa Cacciatore Väestöliitto www.vaestoliitto.fi, www.raisacacciatore.fi

Lastenpsykiatri, asiantuntijalääkäri ja tietokirjailija Raisa Cacciatore Väestöliitto www.vaestoliitto.fi, www.raisacacciatore.fi Lapsen itsetunto ja varhainen vuorovaikutus TERVEYDENHOITAJAPÄIVÄT 16.2.2011 Lastenpsykiatri, asiantuntijalääkäri ja tietokirjailija Raisa Cacciatore Väestöliitto www.vaestoliitto.fi, www.raisacacciatore.fi

Lisätiedot

VAUVAN PARHAAKSI äidin kuntoutuminen päihderiippuvuudesta aikana

VAUVAN PARHAAKSI äidin kuntoutuminen päihderiippuvuudesta aikana VAUVAN PARHAAKSI äidin kuntoutuminen päihderiippuvuudesta p odotus- ja vauva-aikana aikana Pia Kotanen Päihdeongelmien hoitoon erikoistuneen Ensikoti Iidan ja sen avopalveluyksikkö Liinan Johtaja Kokkolan

Lisätiedot