Meditaatio- ja hengitystekniikat parantamisen ja itsetutkiskelun metodeina

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Meditaatio- ja hengitystekniikat parantamisen ja itsetutkiskelun metodeina"

Transkriptio

1 Valde Orrenmaa Asklepios-opintokokonaisuus Lopputyö Kevät 2014 Meditaatio- ja hengitystekniikat parantamisen ja itsetutkiskelun metodeina Johdanto Erilaiset meditaatio- ja hengitystekniikat ovat asklepios-kokonaisuuden kannalta mielenkiintoisia, sillä ne avaavat ovia ihmismieleen ja terveyteen. Tekniikoiden käyttö on yleistynyt ja levinnyt paljon viime vuosikymmenenä niin kansan kuin tieteen parissa, ja uusia tutkimustuloksia tulee kasvavalla tahdilla. Erityisesti mindfulness (tietoisuustaito/ tietoinen läsnäolo) on kasvattanut suosiotaan, ja se kuuluu nykyään myös kognitiivisten psykoterapioiden menetelmiin. Vaikka tutkimustuloksia meditaation vaikutuksista alkaa olla jo melkoisesti, on syytä pitää mielessä se, että syvällisiä ja täysin yleistettäviä johtopäätöksiä ei voida vielä vetää, vaan tutkimusta tarvitaan vielä lisää. Lisäksi erilaisia meditaatiotekniikoita on huomattavan paljon, jolloin niiden vaikutuksetkin ovat todennäköisesti erilaisia. Joka tapauksessa toistaiseksi tehdyt tutkimukset ovat nostaneet esille hyvin mielenkiintoisia mahdollisuuksia, ja ne kannustavat vahvasti jatkotutkimusten tekemiseen (ja meditaation harjoittamiseen!). Esittelen tässä esseessä lyhyesti joitain tieteellisiä tutkimuksia meditaatiosta, jonka jälkeen suhteutan lääketieteellisesti painottunutta länsimaista suhtautumista meditaation alkuperäiseen kontekstiin. Lopuksi esittelen länsimaissa kehitettyä ja jokseenkin erikoista holotrooppista hengitystekniikkaa, sillä se on tekniikka johon saatetaan suhtautua ristiriitaisesti, mutta jolla on 1

2 mahdollisesti suuri potentiaali mielen ja ruumiin parantamisessa ja tutkiskelussa, ja joka olisi mielestäni hyvä tuoda akateemisen keskustelun ja tutkimuksen pariin. Pitkäaikais-meditoijat Pitkäaikais-meditoijien tutkiminen voi olla lupaava keino saada tietoa korkeatasoisista kognitiivisista ja affektiivisista prosesseista (Lutz & al. 2004), mielen vaikutuksesta kehoon, sekä ylipäätään mielen potentiaalista. Yhdessä tutkimuksessa pitkäaikais-meditoijilla huomattiin meditaation aikana selkeää säätelyä histoni-geeni-muutoksissa ja inflammatoristen geenien ilmaantumisessa, hyvään suuntaan. Tutkimus kannustaa jatkotutkimuksiin siitä, miten meditaatio voi auttaa kroonisten tulehdustilojen hoidossa. Tulokset voivat selittää osin mindfulnesiin perustuvien hoitokeinojen terapeuttista mekanismia. (Kaliman & al ) Tutkimuksessa, jossa Tiibetin buddhalaisia meditoijia pyydettiin luomaan mieleen pyyteetön rakkauden ja myötätunnon mielentila jolla ei ole erityistä kohdetta, huomattiin voimakasta gamma-taajuuden värähtelyä ja laaja-alaista synkronisaatiota. Ylipäätään meditoijien aivojen normaali aktiivisuus verrattuna kontrolliryhmään osoittaa siihen suuntaan, että aivojen tavalliseen lepotilaan voidaan vaikuttaa pitkäaikaisella meditaatiolla. Tutkimus puoltaa näkemystä, että tarkkaavaisuutta ja affektiivisia prosesseja, joihin gamma-taajuuksien synkronisaatio saattaa viitata, voidaan harjoitella ja opetella. (Lutz & al ) Yhdessä tutkimuksessa tutkittiin, onko kokeneilla buddhalaisilla meditoijilla parempi kyky hallita tunteellisia prosesseja liittyen rationaaliseen taloudelliseen päätöksentekoon tutkijoiden käyttämässä ultimatum-pelissä 1. Buddhalaiset meditoijat hyväksyivät epäreilun jaon yli puolissa tapauksista, kun taas kontrolliryhmässä hyväksyttiin vain neljäsosa tapauksista. Tulokset viittaavat siihen, että meditaatiolla voidaan mahdollisesti vaikuttaa päätöksenteon rationaalisuuteen. (Kirk & al ) Zen-meditaation on spekuloitu tuovan hyödyllisiä ja pitkäaikaisia vaikutuksia stressin vähennyksestä kognitiivisten toimintojen kehittymiseen. Yhdessä tutkimuksessa tutkittiin ikääntymiseen liittyvää harmaan aineen määrän vähentymistä aivoissa ja keskittymiskyvyn huonontumista. Zen-meditoijilla ikääntyminen ei tuonut selkeästi mukanaan oletettuja muutoksia. Tutkimus viittaa siis siihen suuntaan, että säännöllisellä meditaatiolla voi olla aivoja suojelevia 1 kaksi osanottajaa, jotka saavat jakaa tietyn summan rahaa (esim 20e) ensimmäisen osanottajan määräämällä tavalla. Kun hän on määrännyt määrät (esim minä saan 19e, sinä 1e), saavat molemmat osanottajat kyseisen summan, jos molemmat hyväksyvät jaon. Jos jompikumpi ei hyväksy jakoa sopivaksi, ei kumpikaan saa mitään. Tutkimuksen lähtökohta on se, että epähyväksyntä ei ole rationaalista, vaikka se onkin yllättävän yleistä. 2

3 vaikutuksia ja että se voi estää ikääntymiseen liitettyä kognitiivista rappeutumista. (Pagnoni & Cekic 2007.) Tiibetiläinen t-gummo-meditaatio on liitetty hämmästyttäviin kykyihin lämmittää kehoa hyvin kylmissäkin olosuhteissa, ja tätä on myös tutkittu. Tutkimuksissa selvisi, että meditaation lämmitysvaikutuksessa on kaksi komponenttia: somaattinen (tietynlainen hengitys) ja neurokognitiivinen (visualisaatio), jotka yhdessä muodostavat pysyvän lämmöntuoton. Tutkimus todensi siis sen, että g-tummo meditaatio todella lämmittää huomattavasti kehon lämpötilaa. Kontrolliryhmän (ei-meditoijia) osallistuminen pelkästään hengitysharjoitukseen viittaa siihen suuntaan, että ei-meditoijat voisivat käyttää g-tummo meditaation tiettyjä osia säätelemään ruumiin lämpötilaa, jolla voi olla vaikutuksia terveyden parantamiseen ja kognitiivisen suorituksen säätelyyn. (Kozhevnikov & al ) Meditaatio ja kokemattomat meditoijat Useita tutkimuksia on tehty mindfulnesiin perustuvan kahdeksan viikkoa kestävän meditaatioharjoitusohjelman vaikutuksista ihmisille, jotka eivät ole ennen meditoineet. Koko aivon anatomisessa analyysissa havaittiin kasvua useilla alueilla (posterior cingulate cortex, temporoparietal junction ja pikkuaivot) verrattuna kontrolliryhmään. Nämä viittaavat harmaan aineen kasvuun aivojen alueilla, jotka liittyvät oppimis- ja muistiprosesseihin, tunnesäätelyyn, itseviittaavaan prosessointiin (self-referential processing) ja muiden mielen ymmärtämiseen (perspective taking). (Hölzel & al ) Toisessa tutkimuksessa huomattiin kahdeksan viikon jakson jälkeen selkeitä vaikutuksia aivo- ja immuunitoimintaan. Tutkimustulokset viittaavat siihen, että meditaatio voi muuttaa aivo- ja immuunitoimintaa myönteisillä tavoilla, ja siksi peräänkuuluttaa tarvetta lisätutkimuksille. (Davidson & al ) Tutkimuksissa on huomattu, että sekä kokeneilla meditoijilla sekä ensimmäistä kertaa kahdeksan viikon jaksoon osallistuneilla on meditaation aikana matalampi amygdala-reaktio tunnepitoiseen ärsykkeeseen. Yhdessä tutkimuksessa selvitettiin, miten kahdeksan viikon meditaatio-jakso vaikuttaa amygdala-reaktioon silloin, kun tutkittava ei ole meditatiivisessa tilassa (eli normaalissa mielentilassa): tulokset viittaavat siihen, että meditaation aikana tapahtuvat muutokset tunteiden prosessoinnissa siirtyisivät myös ei-meditatiivisiin tiloihin. Tulokset ovat yhteneväisiä sellaisen hypoteesin kanssa, että meditaatio voi tuottaa oppimista joka ei ole ärsyke- tai tehtäväkohtaista vaan prosessikohtaista, ja voi siksi johtaa pysyviin muutoksiin mentaalisissa toiminnoissa. (Desbordes & al ) 3

4 Mindfulnesiin perustuvalla kognitiivisella terapialla on tutkittu olevan lisäarvoa tavanomaisten hoitokeinojen ohella ihmisille, joilla on riskinä masentua uudestaan masennuksen jälkeen. Sen on huomattu olevan masennuslääkkeitä tehokkaampi keino jäljelle jäävien masennusoireiden ja psykiatrisen komordibiteetin 2 vähentämisessä sekä fyysisen ja psykologisen elämänlaadun parantamisessa. Tutkimuksessa mindfulness-pohjainen terapia vähensi huomattavasti myös masennuslääkkeiden käyttöä. Mindfulnes-terapiasta voi tulla vaihtoehtoinen hoitomuoto uudelleenmasennuksen ennaltaehkäisemiseksi masennuslääkkeitä käyttäville potilaille. (Kuyken & al ) Laajassa meta-analyysissä mindfulness-ohjelmille todettiin, että niillä on mm. kohtalaista näyttöä ahdistuksen, masennuksen ja kivun parantamiseen sekä vähäistä näyttöä stressin ja elämän laatuun liittyvän mielenterveyden parantamiseen. Tutkimus totesi, että lääkäreiden tulisi olla tietoisia siitä, että meditaatio-ohjelmat voivat tuottaa vähäisiä tai kohtalaisia tuloksia useiden negatiivisten osa-alueiden vähennyksessä liittyen psykologiseen stressiin. (Goyal & al ) Yhdessä tutkimuksessa tulokset viittasivat siihen, että meditaatio auttaa oppilaita palauttamaan mieleen paremmin aikaisemmin luennolla saatuja tietoja (Ramsburg & Youmans 2013), joten ehkäpä tämäkin essee jää paremmin mieleesi jos harjoitat meditaatiota. Buddhalaisesta kontekstista Edellä esitetyt tulokset ovat monella tapaa kiinnostavia, mutta on syytä pitää mielessä, että niissä meditaatio on irti alkuperäisestä kontekstistaan. Meditaatio ei ole esimerkiksi buddhalaisuudessa ensisijaisesti lääketieteellinen väline, vaan se on systemaattinen keino tarkastella mielen todellista olemusta ja siten päästä irti kärsimyksestä ja maailmaan takertumisesta. Meditaation kautta saavutetut terveydelliset edut, kuten myös erilaiset yliluonnolliset voimat tai taidot ovat siinä suhteessa meditaation sivutuotteita, eikä perinteisesti meditaatiota tule harjoittaa itsessään näiden vuoksi. Buddhalaisesta näkökulmasta meditaation hedelmiin takertuminen lisää yhtälailla kärsimystä. Tajunta/mieli on tieteelle hyvin hankala ilmiö monessakin suhteessa, vaikka kummallista kyllä se on oleellisesti osa meitä, emmekä me myöskään voisi olla tieteilijöitä ilman subjektiivista tajuntaamme. Ongelma tieteen näkökulmasta onkin se, että tajunta on lähtökohtaisesti subjektiivista, eikä tieteellisen materialismin mukaan kukaan voi päästä suoraan käsiksi toisen 2 kahden tai useamman sairauden yhtäaikainen esiintyminen, joilla mahdollisesti yhteinen taustatekijä 4

5 tajuntaan. Siksi nykyinen tiede, pyrkiessään niin sanottuun objektiivisuuteen, pyrkii eliminoimaan kaiken subjektiivisen tarkastelun, eikä tieto tajunnasta siksi voi perustua ihmisten omakohtaisille kokemuksilleen omasta tajunnasta. Siksi tiede käyttää meille kaikille tuttua kolmannen persoonan lähestymistapaa hankkiessaan tietoa tajunnasta, kuten esimerkiksi neurotiedettä. Silloin tietynlaiseksi ongelmaksi tulee se, että tiede kykenee tarkastelemaan tajuntaa vain välikäsien kautta, kuten esimerkiksi neurotiede aivojen, tai psykologia kyselyiden ja käytöksen kautta, eivätkä ne pääse tajuntaan suoraan käsiksi. Toki jotkut rinnastavat esimerkiksi aivot ja tajunnan toisiinsa, mutta ihmisen kokemuksesta käsin jotain tuntuisi jäävän tämän tarkastelun ulkopuolelle: mieli voi olla toki oleellisesti yhteydessä aivoihin, mutta se ei käy järkeen, että ajatukseni on sama asia, kuin tietty sähkökemiallinen muutos aivoissani. Ajatus on ajatus, ja sähkökemia on kemiaa ja fysiikkaa. Länsimaiselle tajunnantutkimukselle meditaatio ja seuraavassa kappaleessa esiteltävä holotrooppinen hengitystekniikka näyttäisivät tuovan mielenkiintoisen täydennyksen ensimmäisen persoonan tarkastelutavallaan. Psykologia hylkäsi aikoinaan introspektion validina tajunnan tarkastelutapana, sillä eri koulukuntien tulokset poikkesivat liikaa toisistaan. Huomattiin, että eri koulukuntien käyttämät teoriat ikään kuin toteuttivat itsensä, jolloin tajunnasta löydettiin se, mitä sieltä lähdettiin etsimään. Subjektiivisuudesta ei päästy millään eroon, jolloin pääteltiin, että tajunnan tieteellisessä tarkastelussa oman tajunnan tarkastelu ei voi olla pätevää. Mutta esimerkiksi Dalai Lama ja jotkut länsimaiset tutkijat näkevät aikaisessa introspektiossa ongelmana sen, ettei heillä ollut käytössä buddhalaisen meditaation 3 kaltaista systemaattista metodia. (Hayward & Varela 1992, ) Ajatuksena on, että opastetun meditaation avulla tajunnasta ja sen tarkastelusta opitaan poistamaan ajan kanssa omia käsitteellisiä ennakko-oletuksia, ja ylipäätään se opitaan hiljentämään siten, etteivät ajatukset laukkaa satunnaisesti ja jatkuvasti toisesta toiseen. Vasta kun oman mielen on oppinut hiljentämään, on sitä mahdollista alkaa tarkastelemaan luotettavasti. Buddhalaisuuden mukaan tällä tavalla voi päästä käsiksi mielen ja todellisuuden erilaisiin osatekijöihin, kuten esimerkiksi alitajuisiin vaikuttimiin, ja parhaimmillaan mielen olemukseen, jota buddhalaisuuden parissa kuvataan kirkkaana valona tai tyhjyytenä.(hayward & Varela 1992, , ; Dalai Lama 2006, 165, 169.) Tämä asenne ei luonnollisesti vakuuta kaikkia, ja joku voisi esittää, että buddhalaiset projisoivat oman (uskonnollisen) näkemyksensä tajunnan tarkasteluun, ja löytävät sieltä asiat, mitä olettavat sieltä löytyvän. Joka tapauksessa buddhalainen meditaatio ja filosofia, sekä länsimainen tiede ja mielentutkimus ovat kohteensa kanssa hyvin limittäisiä ja voivat parhaimmassa tapauksessa täydentää jollain tavalla toisiaan. 3 buddhalaista meditaatiota on useanlaista, mutta sen useita traditioita yhdistää shamatan ( mindfulness ) ja vipashyanan ( awareness practice ) käyttö (Hayward & Varela 1992, 87-88). 5

6 Holotrooppinen hengitystekniikka Holotrooppinen hengitystekniikka on kokeellinen itsetutkiskelun ja psykoterapian metodi. Sen on kehittänyt Stanislav Grof, psykiatri, tieteellisen psykedeelitutkimuksen uranuurtaja ja transpersoonallisen psykologian keulahahmo 1970-luvulla Esalen instituutissa Kaliforniassa. Tekniikka on kokonaisvaltaisuudessaan Asklepios-opintojakson kannalta mielenkiintoinen, sillä siinä käytetään meditatiivista hengitystekniikkaa ja holotrooppisia tietoisuudentiloja, musiikkia, kehotyöskentelyä, kosketusta, ryhmäkeskustelua, taidetta ja itseilmaisua kehon ja mielen parantamiseen. Se yhdistelee käytäntöä ja teoriaa modernista tietoisuustutkimuksesta, syvyyspsykologiasta, transpersoonallisesta psykologiasta, idän henkisistä filosofioista sekä samanistisesta parantamisesta, joten se eroaa huomattavasti tavanomaisesta psykoterapiasta. (Grof 2012, ) Uniikkia muihin syvyyspsykologian ja humanistisen psykologian kokeellisiin metodeihin siinä on se, että siinä käytetään hyödyksi holotrooppisten tietoisuudentilojen terapeuttista potentiaalia. Tällaiset tietoisuudentilat ovat tavanomaiselle psykologialle ja psykiatrialle tuntemattomia ja ne haastavat nykyistä tiedettä sisällyttämään oletuksiin ja teorioihin ihmismielen syvimpiä puolia. Holotrooppiset tietoisuudentilat ovat muuntuneiden tietoisuudentilojen alakategoria, joissa tapahtuu parantumisprosessia. Grofin mukaan tällaisia tietoisuudentiloja käytetään hyväksi ympäri maailmaa esimerkiksi samanistisissa kulttuureissa. Niissä tietoisuus muuttuu syvällisellä tavalla, mutta ei menetä toimintakykyään kuten esimerkiksi delirium-tiloissa. Kokemuksia voi olla vaikea kuvailla ja kuvitella, sillä niissä esimerkiksi tunneskaala voi olla hyvin kaukana ns. tavallisista kokemuksista (esim. ekstaattisesta onnesta ja ennen kokemattomasta täydellisestä rauhasta äärimmäisiin kauhun tunteisiin), ja niissä melko tavanomaista ovat ns. transpersoonalliset kokemukset 4, jotka tulkitaan usein mystisiksi/henkisiksi/yliluonnollisiksi. Yksi transpersoonallisen psykologian väittämä on, että nykyinen vahvasti materialismiin perustuva tieteellinen paradigma on osittain vanhentunut ja kaipaa päivitystä. Holotrooppinen hengitystekniikka tarjoaakin uusia ja syviä näkökulmia tietoisuuteen ja psyykeeseen, terveyteen ja sairauteen. (Grof 2012, 29-31, ) Istunnot tapahtuvat usein ryhmässä (n hlöä) yhden tai useamman koulutetun ohjaajan valvonnassa, joissa osanottajat toimivat pareittain toisen ollessa omalla vuorollaan hengittäjän vahti 4 Transpersoonalliset kokemukset voidaan määritellä kokemuksiksi, joihin kuuluu tietoisuuden laajeneminen tavallisten egon rajojen, ja normaalien ajan ja paikan rajoitusten ulkopuolelle (Grof 2009, 158). 6

7 ja turva. Muutaman tunnin mittaisessa istunnossa intensiivisten holotrooppisten tietoisuudentilojen aikaansaamiseksi käytetään erityistä hengitystekniikkaa, sopivaa musiikkia ja kehotyöskentelyä. Istunnot ovat hyvin erilaisia kestoltaan ja sisällöltään eri ihmisten kesken kuin myös saman ihmisen eri istunnoissa. Hengitys tehdään ainakin aluksi hyvin syvästi ja tavallista nopeammin 5, kunnes hengittäjä löytää oman rytminsä. Tarkasti valikoitu musiikki on apuna muistojen mieleen palauttamisessa ja kokemusten integroinnissa: se auttaa usein avaamaan alitajunnan ovia samalla toimien erikoisten ja mahdollisesti pelottavienkin kokemusten kiintopisteenä. Musiikille ja hengitykselle on tärkeä antautua ja antaa niiden viedä mukanaan, ja istunnon aikana tulisi välttää liiallista intellektuellista analysointia. Tarvittaessa hengittäjän vahti voi antaa sanallista tai fyysistä tukea, sillä esimerkiksi regressoituessaan lapsuuden tai syntymän traumoihin voi hengittäjä olla todella avuton ja tarvita tukea ja turvallisuuden tunnetta. Lisäksi tarvittaessa ohjaajat voivat auttaa prosessien etenemisessä erityisellä kehotyöskentelyllä. (Grof 2012, ) Istunnon aikana on tärkeä antaa spontaanien tapahtumien, kuten kaikenlaisten kokemusten, äänien, asentojen ja liikkeiden tulla ja tapahtua itsestään. Istunnot voivatkin näyttää ja kuulostaa ulkopuolisen silmissä toisinaan melko hurjilta 6. Tavallisesti istuntojen aikana tietoisuuteen nousseet alitajuiset materiaalit ja ongelmat ratkeavat spontaanisti, ja istunnon lopussa hengittäjät ovat tunteellisesti vapautuneessa ja syvästi rentoutuneessa meditatiivisessa tilassa. Monet ovat sanoneet olevansa enemmän rentoutuneita, kuin ikinä ennen elämässään. Istunnon jälkeen kokemusta puretaan kehollisesti piirtäen tai tekemällä savesta hahmoja ja kuvioita, ja sanallisesti ryhmäkeskusteluin. Kokemusten jakamisessa pyritään luomaan mahdollisimman avoin ja turvallinen tunnelma, joka on omiaan syventämään terapeuttista prosessia. Tarvittaessa käytetään myös seurantakyselyitä ja muita täydentäviä metodeja. (Grof 2012, 82-83, 108.) 5 Nykyisessä lääketieteessä nopean hengityksen katsotaan johtavan ns. hyperventilaatio syndroomaan, jonka fysiologiset reaktiot ovat erityisesti jännitykset käsissä ja jaloissa, ja joka pyritään estämään vahingollisena prosessina. Yli holotrooppista istuntoa on Grofin mukaan osoittanut tämän vääräksi. Useilla, muttei kaikilla, se aiheuttaa hyvin monenlaisia ja erilaisia fyysisiä ja mielellisiä reaktioita, mutta esimerkiksi fyysiset reaktiot etenevät usein orgasmin kaltaisesti päättyen syvään rentoutumiseen ja holotrooppisiin tiloihin, eivätkä ne ole vaarallisia. Lisäksi istuntojen määrän kasvaessa hengittäjän fyysiset reaktiot usein vähenevät huomattavasti. Grofin mukaan tällainen on ihmisen sisäänrakennettu parantamisvoima, jota tulisi tukea ja kannustaa ennemmin kuin estää. (Grof 2012, 95.) 6 Olen itse ollut kerran mukana vastaavanlaisessa istunnossa, jossa käytettiin samaa hengitystekniikkaa kuin holotrooppisessa hengitystekniikassa, mutta ilman musiikkia ja systemaattista loppukäsittelyä. Ryhmän koko oli n. 30 henkilöä ja sen aikana eri ihmisillä tapahtui ainakin seuraavia asioita: tärinää, huutoa, oudoilla kielillä puhumista, outoja eläimellisiä asentoja, sikiöasentoja yms, toki useimmilla ei ollut näin selkeitä ilmaisuja. Myös henkilökohtaiset kokemukset olivat erikoisia, kuten kokemus valosta tunnelin päässä, kokemus avaruusmatkustamisesta, kokemuksia syvästä rauhallisuudesta, traumaattisia muistoja omasta elämästä, pistelyä sormissa tai muualla ruumiissa jne. Kun istunto oli loppunut, kukaan osanottaja ei sanonut kokemuksen olleen kielteinen, vaikkakin saattoi joutua kokemaan outoja tai käymään läpi vaikeita asioita. 7

8 Holotrooppisen hengitystekniikan teoriaa Istunnossa tuetaan mahdollisimman pitkälle spontaanisuutta ja prosessien ja paranemisen itsenäistä etenemistä, eikä siinä pyritä tulkitsemaan ja selittämään kokemuksia tavanomaisen psykoterapian mallin mukaisesti. Grofin mukaan holotrooppisissa tiloissa päästään käsiksi tavanomaisen psykoterapian kohteena olevan alitajunnan biograafiseen ainekseen, mutta myös perinataalisiin (synnytystä edeltäviin) ja transpersoonallisiin kokemuksiin, joihin verbaaliset metodit eivät pääse käsiksi. Myös erityisen traumaattiset tapahtumat ovat vaikeita käsitellä ja integroida sanallisissa terapioissa, mutta holotrooppisen hengitystekniikan avulla niiden mieleen palautumien ja turvallinen uudelleenkokeminen on helpompaa. Melko yleistä on oman syntymätrauman uudelleenkokeminen ja sen mukana tuoma valtava psykologinen helpotus. Grofin mukaan holotrooppiset tietoisuudentilat toimivat ikään kuin sisäisenä skannerina tuoden itsestään tietoiseen käsittelyyn alitajunnan tunnepitoisimpia ja traumaattisimpia aineksia. Täten se vertautuu esimerkiksi LSD-psykoterapiaan, jonka toimintamallit ovatkin toimineet holotrooppisen hengitystekniikan kehittämisen innoittajina. (Grof 2012,, ) Grof haluaisi lisätä mahdollisimman paljon akateemista keskustelua Holotrooppisesta hengitystekniikasta, sillä sitä ei ole testattu tieteellisesti riittävän systemaattisesti. Menetelmänä se on erikoinen ja mielenkiintoinen, halpa ja mahdollisesti hyvin tehokas, vaikkakaan sen toimivuudesta (erityisesti kaikille ihmisille) ei ole takuuta. Lisätutkimukset olisivat siis tarpeen 7. Toki sen tehosta on jonkin verran näyttöä, sillä useat ihmiset ovat päässeet yli vuosia kestäneestä masennuksista ja fobioista, ja useiden itsetunto ja luottamus on parantunut radikaalisti. Useat osanottajat ovat verranneet muutaman holotrooppisen istunnon tehoa vuosia kestäneeseen sanalliseen terapiaan. Myös monet psykosomaattiset vaivat kuten migreenit tai astmat ovat parantuneet sen avulla kokonaan tai osittain. Parantuminen ei ole rajoittunut emotionaaliseen ja psykosomaattisiin ongelmiin, vaan myös jotkut fyysisenä pidetyt taudit kuten krooniset infektiot ovat parantuneet. Grof painottaa että on luonnollista että edellä esitetyt teoriat ja tulokset voivat olla vaikeita hyväksyä ja ymmärtää, jos ei ole itse kokenut vastaavanlaista kokemusta. (Grof 2012, 87, ) Loppupäätelmät 7 Venäläisiä tutkimuksia on tehty ilmeisesti jonkin verran, mutta en ehtinyt saada niitä käsiini 8

9 Erilaiset meditaatio- ja hengitystekniikat ovat selkeästi vallanneet alaa länsimaisesta kulttuurista, eikä ilman syytä. Tästä kertovat esimerkiksi jatkuvasti kasvavat tutkimukset ja tutkimustulokset. On mielenkiintoista pohtia, minkä vuoksi tietyt tekniikat kasvattavat suosiotaan ja tulevat fokusoituneemman tutkimuksen pariin kuin toiset, kuten esimerkiksi mindfulnesin kohdalla on käynyt. Ehkäpä tieteellisesti on helpointa valita yksi toimiva ja yksinkertainen tekniikka ja kehittää ja tutkia sitä. Meditaatiotekniikoita ja kaikenlaisia muita nykyajan itseparannustekniikoita (regressioterapiat, hypnoosit, joogan monet muodot, NLP, holotrooppinen hengitystekniikka jne.) on vaikea erottaa toisistaan, eikä mielestäni tarkkaa jaottelua tarvitse tehdäkään. Itse näkisin, että monia asioita yhdistää pyrkimys holistisempaan ajatteluun ja terveyskäsitykseen, joka vetoaa ja toimii nykyajan eriytyneessä kulttuurissa kasvaneisiin ihmisiin. Toki niin kuin mindfulnesin kohdalla on osittain tapahtunut, pyritään asioista toisinaan eristämään vain niiden hyödyllisimmät ja tehokkaimmat puolet kapitalistisen ajattelutavan mukaisesti. Tämä ei välttämättä miellytä esimerkiksi buddhalaisia meditoijia. Tekniikat tuovat mielen ymmärtämiseen uudenlaisia näkökulmia, yhdistäen aiheeseen monesti ihmisen ruumiillisuuden ja asioiden sanattoman käsittelyn. Ihmisillä näyttäisi olevan monenlaisia mahdollisuuksia itsensä tutkimiseen, parantamiseen ja kehittämiseen erilaisten ja kasvavalla tahdilla lisääntyvien tekniikoiden avulla. Emme ole luultavasti löytäneet siltikään mitään ihmelääkettä, vaan uudenlaisia työkaluja ja ajattelumalleja, ja tieteellisessä mielessä tutkimus näyttäisi olevan vielä lähtökuopissaan. Aihe on otettava kyllä vakavasti, ja onkin mielenkiintoista seurata erilaisten tekniikoiden leviämistä ja yleistymistä kulttuurissamme. 9

10 Lähteet Dalai Lama (2006) Maailmankaikkeus atomissa. Tieteen ja hengen läheneminen. Tammi, Juva. Davidson, Kabat-Zinn, Schumacher, Rosenkranz, Muller, Santorelli, Urbanowski, Harrington, Bonus & Sheridan (2003) Alterations in brain and immune function produced by mindfulness meditation. Psychosomatic Medicine Jul-Aug;65(4): Desbordes, Negi, Pace, Wallace, Raison and Schwartz (2012) Effects of mindful-attention and compassion meditation training on amygdala response to emotional stimuli in an ordinary, non-meditative state. Frontiers in Human Neuroscience, 01 November 2012 Goyal, Singh, Sibinga, Gould, Rowland-Seymour, Sharma, Berger, Sleicher, Maron, Shihab, Ranasinghe, Linn, Saha, Bass & Haythornthwaite (2014) Meditation Programs for Psychological Stress and Well-being: A Systematic Review and Metaanalysis. JAMA International Medicine. Published online January 06, 2014 Grof, Stanislav (2012) Healing our deepest wounds: the holotropic paradigm shift. Stream of experience productions, Washington (2009) LSD Doorway to the Numinous the Groundbreaking Psychedelic Research Into Realms of the Human Unconscious. Park street press, Rochester Ramsburg & Youmans (2013) Meditation in the Higher-Education Classroom: Meditation Training Improves Student Knowledge Retention during Lectures. Mindfulness, March 2013 Hayward & Varela (ed.) (1992) Gentle Bridges. Conversations with the Dalai Lama on the Sciences of Mind. Shambala publications, Boston. 10

11 Hölzel, Carmody, Vangel, Congleton, Yerramsetti, Gard & Lazar (2011) Mindfulness practice leads to increases in regional brain gray matter density. Psychiatry Research: Neuroimaging. Volume 191, Issue 1, Pages 36-43, 30 January 2011 Kaliman, Álvarez-López, Cosín-Tomás, Rosenkranzc, Lutzc & Davidsonc (2014) Rapid changes in histone deacetylases and inflammatory gene expression in expert meditators. Psychoneuroendocrinology. Volume 40, February 2014, Pages Kirk, Downar & Montague (2011) Interoception drives increased rational decision-making in meditators playing the ultimatum game. Frontiers in Neuroscience Apr 18 Kozhevnikov, Elliott, Shephard & Gramann (2013) Neurocognitive and Somatic Components of Temperature Increases during g-tummo Meditation: Legend and Reality. Kozhevnikov et al. March 29, 2013 Kuyken, Byford, Taylor, Watkins, Holden, White, Barrett, Byng, Evans, Mullan & Teasdale (2008) Mindfulness-based cognitive therapy to prevent relapse in recurrent depression. Journal of consulting and clinical psychology Dec; 76(6): Lutz, Greischar, Rawlings, Ricard & Davidson (2004) Long-term meditators self-induce high-amplitude gamma synchrony during mental practice. PNAS. November 16, 2004 vol. 101 no. 46 Pagnoni & Cekic (2007) Age effects on gray matter volume and attentional performance in Zen meditation. Neurobiology of Aging. Volume 28, Issue 10, Pages , October

Tunnetta ja älyä työpaikalle

Tunnetta ja älyä työpaikalle Tunnetta ja älyä työpaikalle Ota mukava asento, hengitä rauhallisesti keuhkot täyteen, tunne kuinka ilma virtaa sisään ja ulos. Sulje silmäsi ja mietiskele näitä tieteellisesti todistettuja faktoja: Mindfulness

Lisätiedot

Hidasta elämää, tietoisuustaitojen merkitys stressinhallinnassa

Hidasta elämää, tietoisuustaitojen merkitys stressinhallinnassa KANSALAISAREENA RY VAPAAEHTOISTOIMINNAN KOORDINAATTOREIDEN SYYSSEMINAARI 18.-19.10.2012 Hotelli Arthur Hidasta elämää, tietoisuustaitojen merkitys stressinhallinnassa Avartamo.fi info@avartamo.fi Hidasta

Lisätiedot

Mindfulness työssä. Kuinka vapautan organisaationi onnistumaan. Antti-Juhani Wihuri Mind at Work Oy L-I-I-D-E-R-I-T 10.12.2014

Mindfulness työssä. Kuinka vapautan organisaationi onnistumaan. Antti-Juhani Wihuri Mind at Work Oy L-I-I-D-E-R-I-T 10.12.2014 Mindfulness työssä Kuinka vapautan organisaationi onnistumaan Antti-Juhani Wihuri Mind at Work Oy L-I-I-D-E-R-I-T 10.12.2014 1 2 Lähde: Black, D.S. 2014 3 Itseaiheutettu ADHD? tietopainotteista asiantuntijatyötä

Lisätiedot

Kahden mindfulness-mittarin itsetuntoon. suomennos ja Kahden validointi mindfulness-mittarin suomennos ja validointi

Kahden mindfulness-mittarin itsetuntoon. suomennos ja Kahden validointi mindfulness-mittarin suomennos ja validointi Mindfulness-taitojen Mindfulness-taitojen yhteys yhteys masennukseen, onnellisuuteen masennukseen, ja itsetuntoon. onnellisuuteen ja Kahden mindfulness-mittarin itsetuntoon. suomennos ja Kahden validointi

Lisätiedot

Tietoisuustaidot uusi keino hyvinvoinnin ja fyysisen aktiivisuuden edistämiseksi

Tietoisuustaidot uusi keino hyvinvoinnin ja fyysisen aktiivisuuden edistämiseksi Tietoisuustaidot uusi keino hyvinvoinnin ja fyysisen aktiivisuuden edistämiseksi Kangasniemi Anu 1,2,3 1 LIKES - tutkimuskeskus, Jyväskylä ; 2 Lääkärikeskus Dextra, Jyväskylä; 3 Liikunta- ja hyvinvointiakatemia

Lisätiedot

ESSENTIAL MOTION OHJAAJAKOULUTUS

ESSENTIAL MOTION OHJAAJAKOULUTUS 1/6 ESSENTIAL MOTION OHJAAJAKOULUTUS Perusopetusjakson sisältö, 1. ja 2. vuosi Essential Motion kokemuksena Essential Motionin tarkoitus on luoda ilmapiiri, jossa ihmisillä on mahdollisuus saada syvä kokemuksellinen

Lisätiedot

Kognitiivinen psykoterapia vanhuusiän depressioiden hoidossa

Kognitiivinen psykoterapia vanhuusiän depressioiden hoidossa Kognitiivinen psykoterapia vanhuusiän depressioiden hoidossa Marja Saarenheimo FT, psykologi, psykoterapeutti Vanhustyön keskusliitto/ Terapiahuone MielenTila Kognitiivinen psykoterapia (CBT) Aaron Beck

Lisätiedot

Mindfulness - Tietoinen läsnäolo ja johtaminen Tampereen varhaiskasvatuksen johtamisfoorumi 17.-18.4.2013 Ritva Lavinto

Mindfulness - Tietoinen läsnäolo ja johtaminen Tampereen varhaiskasvatuksen johtamisfoorumi 17.-18.4.2013 Ritva Lavinto Mindfulness - Tietoinen läsnäolo ja johtaminen Tampereen varhaiskasvatuksen johtamisfoorumi 17.-18.4.2013 Ritva Lavinto Mitä suurempaa voi kukaan sinulle antaa kuin tämän hetken, tästä alkaen, juuri tässä

Lisätiedot

Fellmannian kulma 5.10.2013 Virpi Koskela LUT/Lahti School of Innovation

Fellmannian kulma 5.10.2013 Virpi Koskela LUT/Lahti School of Innovation Fellmannian kulma 5.10.2013 Virpi Koskela LUT/Lahti School of Innovation Jokaisessa uudessa kohtaamisessa kannamme mukanamme kehoissamme kaikkien edellisten kohtaamisten historiaa. Jako kahteen! - Ruumis

Lisätiedot

Sisällönanalyysi. Sisältö

Sisällönanalyysi. Sisältö Sisällönanalyysi Kirsi Silius 14.4.2005 Sisältö Sisällönanalyysin kohde Aineistolähtöinen sisällönanalyysi Teoriaohjaava ja teorialähtöinen sisällönanalyysi Sisällönanalyysi kirjallisuuskatsauksessa 1

Lisätiedot

Kognitiivisen psykoterapian lähestymistapa elämyspedagogiikassa. Kaisa Pietilä 28.1.2016

Kognitiivisen psykoterapian lähestymistapa elämyspedagogiikassa. Kaisa Pietilä 28.1.2016 K Kognitiivisen psykoterapian lähestymistapa elämyspedagogiikassa Kaisa Pietilä 28.1.2016 Työpajan lähtökohdat Jokaisella on mahdollisuus lisätä työhönsä terapeuttisia elementtejä kysyä ja kyseenalaistaa

Lisätiedot

Aivokuntoluento. Jaakko Kauramäki, TkT Aivokunto Oy

Aivokuntoluento. Jaakko Kauramäki, TkT Aivokunto Oy Aivokuntoluento Jaakko Kauramäki, TkT Aivokunto Oy Itsensä johtaminen muutostilanteessa aivojen näkökulmasta Tieturi / Ruoholahti 23.1.2013 1. Aivot muutostilassa 2. Päätöksenteko, tunteet työelämässä

Lisätiedot

KOGNITIIVINEN KUNTOUTUS

KOGNITIIVINEN KUNTOUTUS KOGNITIIVINEN KUNTOUTUS Psykologi Nina Näyhä Osastonhoitaja Marja Nordling Psykiatrinen kuntoutumisosasto T9 Seinäjoen keskussairaala EPSHP 3.10.2007 Kuntoutusfoorumi OSASTO T9 18 kuntoutuspaikkaa selkeästi

Lisätiedot

STRESSI POIS 60 MINUUTISSA?

STRESSI POIS 60 MINUUTISSA? Vapauta aistisi - Unplug yourself STRESSI POIS 60 MINUUTISSA? Anna itsellesi ja työntekijöillesi lupa kaikki häiriötekijät poistavaan syvärentoutukseen, joka lievittää tai jopa kokonaan poistaa kokemasi

Lisätiedot

HAMSA-Meditaatio-ohjaajakoulutus Opetuksen sisältö

HAMSA-Meditaatio-ohjaajakoulutus Opetuksen sisältö 1 HAMSA-Meditaatio-ohjaajakoulutus Opetuksen sisältö Perinteinen opetusmenetelmä Lähiopetusjaksojen aika on rajallinen joten tämän vuoksi HAMSA-Meditaatioohjaajakoulutuksessa on vain tarvittava määrä teoreettista

Lisätiedot

Psyykkinen toimintakyky

Psyykkinen toimintakyky Psyykkinen toimintakyky Toimintakyky = ihmisen ominaisuuksien ja ympäristön suhde : kun ympäristö vastaa yksilön ominaisuuksia, ihminen kykenee toimimaan jos ihmisellä ei ole fyysisiä tai psykososiaalisia

Lisätiedot

Mindfulness - Hyvinvointia ja rentoja onnistumisia työpäivään. Antti-Juhani Wihuri Hetky / Tietohallintoverkosto 10.9.2015

Mindfulness - Hyvinvointia ja rentoja onnistumisia työpäivään. Antti-Juhani Wihuri Hetky / Tietohallintoverkosto 10.9.2015 Mindfulness - Hyvinvointia ja rentoja onnistumisia työpäivään Antti-Juhani Wihuri Hetky / Tietohallintoverkosto 10.9.2015 1 1 2 Lähde: Black, D.S. 2014 3 Itseaiheutettu ADHD? tietopainotteista asiantuntijatyötä

Lisätiedot

Puhe, liike ja toipuminen. Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT

Puhe, liike ja toipuminen. Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT Puhe, liike ja toipuminen Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT Puhe liike toipuminen? 2.9.2014 Hätönen H 2 Perinteitä ja uusia näkökulmia Perinteinen näkökulma: Mielenterveyden ongelmien hoidossa painotus

Lisätiedot

KESÄRETRIITTI 2012 JOOGA & CHI KUNG TIETOISUUS, SYDÄN JA VAHVAT JUURET ABHAYALOKA BUDDHALAINEN RETRIITTIKESKUS. (Loppi n.

KESÄRETRIITTI 2012 JOOGA & CHI KUNG TIETOISUUS, SYDÄN JA VAHVAT JUURET ABHAYALOKA BUDDHALAINEN RETRIITTIKESKUS. (Loppi n. KESÄRETRIITTI 2012 JOOGA & CHI KUNG TIETOISUUS, SYDÄN JA VAHVAT JUURET ABHAYALOKA BUDDHALAINEN RETRIITTIKESKUS (Loppi n.70km Helsingistä) TO-SU 28.6.-1.7.2012 RETRIITIN TEEMAT JA HARJOITUKSET TORSTAI on

Lisätiedot

KESÄN RETRIITTI 2014 JOOGA & CHI KUNG LIIKE, SYDÄN JA LÄSNÄOLO ABHAYALOKA BUDDHALAINEN RETRIITTIKESKUS

KESÄN RETRIITTI 2014 JOOGA & CHI KUNG LIIKE, SYDÄN JA LÄSNÄOLO ABHAYALOKA BUDDHALAINEN RETRIITTIKESKUS KESÄN RETRIITTI 2014 JOOGA & CHI KUNG LIIKE, SYDÄN JA LÄSNÄOLO ABHAYALOKA BUDDHALAINEN RETRIITTIKESKUS (Loppi n.70km Helsingistä) TO-SU 26.6.-29.6.2014 LAADUKKAASTA OHJELMASTA LÖYDÄT eli muutama hyvä syy

Lisätiedot

MITÄ MIELTÄ OLIT TiETOISUUSTAIDOT (.b)-jaksosta

MITÄ MIELTÄ OLIT TiETOISUUSTAIDOT (.b)-jaksosta MITÄ MIELTÄ OLIT TiETOISUUSTAIDOT (.b)-jaksosta Seuraavaksi kysytään kokemuksiasi tietoisuustaitojen (mindfulness) oppijaksosta. Vastaathan kaikkiin kysymyksiin. Vastauksesi ovat luottamuksellisia ja vain

Lisätiedot

Entä sitten kun ei pyyhi hyvin?! keinoja stressin hallintaan ilon psykologian ja läsnäolon avulla

Entä sitten kun ei pyyhi hyvin?! keinoja stressin hallintaan ilon psykologian ja läsnäolon avulla TYÖSSÄ JAKSAMINEN JA HYVINVOINTI Entä sitten kun ei pyyhi hyvin?! keinoja stressin hallintaan ilon psykologian ja läsnäolon avulla Pia Orell-Liukkunen TeraPia; www.terapiaorell.com Flowmeon Oy, www.flowmeon.fi

Lisätiedot

MIKÄ ON TUNNE? Tunne on spontaani reaktio, jonka synnyttää tietyn asian, henkilön tai paikan ajatteleminen tai kohtaaminen.

MIKÄ ON TUNNE? Tunne on spontaani reaktio, jonka synnyttää tietyn asian, henkilön tai paikan ajatteleminen tai kohtaaminen. Tunteet SISÄLTÖ Mikä on tunne? Tunteet parisuhteessa Mistä tunne syntyy? Tunnetaakat menneisyydestä Neljä tunnetaitoa 1. Tunnistaminen 2. Nimeäminen 3. Ilmaiseminen 4. Vastaanottaminen MIKÄ ON TUNNE?

Lisätiedot

GEENEISTÄ SOSIAALISEEN KÄYTTÄYTYMISEEN. Markus Jokela, Psykologian laitos, HY

GEENEISTÄ SOSIAALISEEN KÄYTTÄYTYMISEEN. Markus Jokela, Psykologian laitos, HY GEENEISTÄ SOSIAALISEEN KÄYTTÄYTYMISEEN Markus Jokela, Psykologian laitos, HY Akateeminen tausta EPIDEMIOLOGIA - PhD (tekeillä...) UNIVERSITY COLLEGE LONDON PSYKOLOGIA -Fil. maisteri -Fil. tohtori KÄYTTÄYTYMISTIETEELLINE

Lisätiedot

Varhain mielessä Vanhemman varhaisen mentalisaatiokyvyn merkitys

Varhain mielessä Vanhemman varhaisen mentalisaatiokyvyn merkitys Varhain mielessä Vanhemman varhaisen mentalisaatiokyvyn merkitys Vauvan Taika-seminaari Lahti 10.10. 2014 Marjukka Pajulo Varhaislapsuuden psykiatrian dosentti Turun yliopisto & Suomen Akatemia Mentalisaatio

Lisätiedot

Mitä eri tutkimusmetodeilla tuotetusta tiedosta voidaan päätellä? Juha Pekkanen, prof Hjelt Instituutti, HY Terveyden ja Hyvinvoinnin laitos

Mitä eri tutkimusmetodeilla tuotetusta tiedosta voidaan päätellä? Juha Pekkanen, prof Hjelt Instituutti, HY Terveyden ja Hyvinvoinnin laitos Mitä eri tutkimusmetodeilla tuotetusta tiedosta voidaan päätellä? Juha Pekkanen, prof Hjelt Instituutti, HY Terveyden ja Hyvinvoinnin laitos Päätöksentekoa tukevien tutkimusten tavoitteita kullakin oma

Lisätiedot

Lapsen vieraannuttaminen ilmiönä Lapsi erotilanteissa toteutuuko lapsen etu? 16.12.2014

Lapsen vieraannuttaminen ilmiönä Lapsi erotilanteissa toteutuuko lapsen etu? 16.12.2014 Lapsen vieraannuttaminen ilmiönä Lapsi erotilanteissa toteutuuko lapsen etu? 16.12.2014 Helinä Häkkänen-Nyholm, PsT, dosentti, psykoterapeutti Psykologi- ja lakiasiaintoimisto PsyJuridica Oy Lapsen vieraannuttaminen

Lisätiedot

Kohti yhdessä tekemisen kulttuuria. Merja Mäkisalo-Ropponen SH, TtT, kansanedustaja

Kohti yhdessä tekemisen kulttuuria. Merja Mäkisalo-Ropponen SH, TtT, kansanedustaja Kohti yhdessä tekemisen kulttuuria Merja Mäkisalo-Ropponen SH, TtT, kansanedustaja Yhdessä tekemisen hyödyt Perustehtävän laadukas toteutuminen Toimijoiden hyvinvointi Toimijoiden hyvinvoinnin vaikutus

Lisätiedot

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson 1 Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson Arvoisa ohjausryhmän puheenjohtaja rehtori Lauri Lantto, hyvä työseminaarin puheenjohtaja suomen

Lisätiedot

D R A A M A T Y Ö P A J O I S S A O N T I L A A I D E O I L L E J A P E R S O O N I L L E

D R A A M A T Y Ö P A J O I S S A O N T I L A A I D E O I L L E J A P E R S O O N I L L E D R A A M A T Y Ö P A J O I S S A O N T I L A A I D E O I L L E J A P E R S O O N I L L E Draamatyöpajassa ryhmä ideoi ja tuottaa synopsiksen pohjalta musiikkiteatteriesityksen käsikirjoituksen. Käsikirjoitus

Lisätiedot

Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla. Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016

Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla. Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016 Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016 ICD-10 tautiluokituksessa kipuoire esiintyy vain muutaman psykiatrisen diagnoosin kuvauksessa

Lisätiedot

1. Lapsi on päähenkilö omassa elämässään

1. Lapsi on päähenkilö omassa elämässään Satakieli-teesit 1. Lapsi on päähenkilö omassa elämässään Lapsuus on arvokas ja merkityksellinen aika ihmisen elämässä se on arvojen ja persoonallisuuden muotoutumisen aikaa. Jokaisella lapsella on oikeus

Lisätiedot

Työn imun yhteys sykemuuttujiin. Heikki Ruskon juhlaseminaari 15.5.2007 Piia Akkanen

Työn imun yhteys sykemuuttujiin. Heikki Ruskon juhlaseminaari 15.5.2007 Piia Akkanen Työn imun yhteys sykemuuttujiin Heikki Ruskon juhlaseminaari 15.5.2007 Piia Akkanen Työn imu (Work Engagement) Wilmar Schaufeli ja Arnold Bakker ovat kehittäneet work engagement -käsitteen vuosituhannen

Lisätiedot

Psykologi Kirsi Salonen. Luontokokemuksen. Psykologipalvelut Hyvän MielenTila www.psykologihyvanmielentila.fi

Psykologi Kirsi Salonen. Luontokokemuksen. Psykologipalvelut Hyvän MielenTila www.psykologihyvanmielentila.fi Psykologi Kirsi Salonen Luontokokemuksen pinnan alla Psykologipalvelut Hyvän MielenTila www.psykologihyvanmielentila.fi Eko- ja ympäristöpsykologi Psykologipalvelut Hyvän MielenTila PsM, laillistettu psykologi,

Lisätiedot

Oivallista työtä mobiilivalmennusohjelma henkiseen hyvinvointiin

Oivallista työtä mobiilivalmennusohjelma henkiseen hyvinvointiin Oivallista työtä mobiilivalmennusohjelma henkiseen hyvinvointiin 9.1.2014 Kirsikka Kaipainen, VTT http://oivamieli.fi/ 2 Sisältö Oivan tausta ja toteutus Hyväksymis- ja omistautumisterapia sekä mindfulness

Lisätiedot

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA Lapsen nimi: Pvm. Keskusteluun osallistujat LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma (Lapsen Vasu) on vanhempien ja päivähoidon henkilöstön välinen työväline, jonka avulla luodaan

Lisätiedot

Maria Viita KÄSIN TEHTY HISTORIA - NÄPPÄRÄT MUMMOT

Maria Viita KÄSIN TEHTY HISTORIA - NÄPPÄRÄT MUMMOT Maria Viita KÄSIN TEHTY HISTORIA - NÄPPÄRÄT MUMMOT Toimintatapa Vallalla olevan elämys- ja tarinatalouden aikana myös käsityön avulla kerrotaan historiaa ja tarinoita. Käsin tehty historia - Näppärät mummot

Lisätiedot

MUUTOS JA MUUTOKSESSA ELÄMISEN TAIDOT EIJA HIMANEN 12.4.2015

MUUTOS JA MUUTOKSESSA ELÄMISEN TAIDOT EIJA HIMANEN 12.4.2015 MUUTOS JA MUUTOKSESSA ELÄMISEN TAIDOT EIJA HIMANEN 12.4.2015 Käsiteltäviä näkökulmia Mitä muutos on? Mitä ihmiselle muutoksessa tapahtuu? Työkaluja muutoksessa kipuilevan tukemiseen. Muutos Tilanteen tai

Lisätiedot

Positiivisten asioiden korostaminen. Hilla Levo, dosentti, KNK-erikoislääkäri

Positiivisten asioiden korostaminen. Hilla Levo, dosentti, KNK-erikoislääkäri Positiivisten asioiden korostaminen Hilla Levo, dosentti, KNK-erikoislääkäri Krooninen sairaus - Pitkäaikainen sairaus = muuttunut terveydentila, mikä ei korjaannu yksinkertaisella kirurgisella toimenpiteellä

Lisätiedot

VALMENNUSOHJELMAN / INTERVENTION KUVAUS

VALMENNUSOHJELMAN / INTERVENTION KUVAUS Myötätunto itseä kohtaan - ohjelman tutkiminen ja kehittäminen suomalaisen työelämän tarpeisiin TSR hankenumero 115274 MYÖTÄTUNNON MULLISTAVA VOIMA HELSINGIN YLIOPISTON TUTKIMUSHANKE VALMENNUSOHJELMAN

Lisätiedot

Kuka on arvokas? Liite: EE2015_kuka on arvokas_tulosteet.pdf tulosta oppilaiden lomakkeet tehtäviin 1 ja 2.

Kuka on arvokas? Liite: EE2015_kuka on arvokas_tulosteet.pdf tulosta oppilaiden lomakkeet tehtäviin 1 ja 2. Kuka on arvokas? Jotta voisimme ymmärtää muiden arvon, on meidän ymmärrettävä myös oma arvomme. Jos ei pidä itseään arvokkaana on vaikea myös oppia arvostamaan muita ihmisiä, lähellä tai kaukana olevia.

Lisätiedot

HENKINEN VALMENNUS MITÄ, MIKSI JA MITEN? Satu Kaski PsL, urheilupsykologi Huippu-urheiluseminaari 17.11.2012 Kotka

HENKINEN VALMENNUS MITÄ, MIKSI JA MITEN? Satu Kaski PsL, urheilupsykologi Huippu-urheiluseminaari 17.11.2012 Kotka HENKINEN VALMENNUS MITÄ, MIKSI JA MITEN? Satu Kaski PsL, urheilupsykologi Huippu-urheiluseminaari 17.11.2012 Kotka SISÄLTÖ Henkinen valmennus mitä? (tavoitteista, keinot ym) Mitä henkinen valmennus edellyttää

Lisätiedot

Vauva mielessä- Raskausajan päiväkirja

Vauva mielessä- Raskausajan päiväkirja Vauva mielessä- Raskausajan päiväkirja Lyhyesti projektista: Folkhälsans Förbund on yhteistyössä TYKS:in ja Turun yliopiston tutkijoiden ja kliinikoiden kanssa kehittänyt raskausajan päiväkirjan jota on

Lisätiedot

7. Luento 9.3. Hyvä ja paha tunne

7. Luento 9.3. Hyvä ja paha tunne 7. Luento 9.3. Hyvä ja paha tunne Hyvä ja paha 19.1.-30.3.2011 Helsingin suomenkielinen työväenopisto FM Jussi Tuovinen Luentoaineisto: http://opi.opisto.hel.fi/yleisluennot/ Hyvä ja paha tunne Pitäisikö

Lisätiedot

Turva Minulla on turvallinen olo. Saanko olla tarvitseva? Onko minulla huolehtiva aikuinen? Suojellaanko minua pahoilta asioilta? Perusturvallisuus on edellytys lapsen hyvän itsetunnon ja luottamuksellisten

Lisätiedot

ONKO ONNELLISUUS SEURAUS VAI SYY?

ONKO ONNELLISUUS SEURAUS VAI SYY? ONKO ONNELLISUUS SEURAUS VAI SYY? ONKO ONNELLISUUS JOTAKIN, JONKA VOIMME SAAVUTTAA SAAMALLA ITSELLEMME SEN, MIKÄ TEKISI MEISTÄ ONNELLISIA? TUTKITTUANI ITSEÄNI JA ELÄMÄÄNI OLEN TULLUT TODISTANEEKSI ITSELLENI,

Lisätiedot

PSYKOLOGIA. Opetuksen tavoitteet

PSYKOLOGIA. Opetuksen tavoitteet PSYKOLOGIA Ihmisen toimintaa tutkivana tieteenä psykologia antaa opiskelijalle valmiuksia havainnoida ja ymmärtää monipuolisesti ihmistä ja hänen toimintaansa vaikuttavia tekijöitä. Psykologisen tiedon

Lisätiedot

Kim Polamo T:mi Tarinapakki

Kim Polamo T:mi Tarinapakki Kim Polamo T:mi Tarinapakki Työnohjauksen voima Lue, kuinka työnohjaus auttaa työssäsi. 1 Tässä esitteessä on konkreettisia esimerkkejä työnohjaus -formaatin vaikutuksista. Haluan antaa oikeaa tietoa päätösten

Lisätiedot

STEP 1 Tilaa ajattelulle

STEP 1 Tilaa ajattelulle Työkalu, jonka avulla opettaja voi suunnitella ja toteuttaa systemaattista ajattelutaitojen opettamista STEP 1 Tilaa ajattelulle Susan Granlund Euran Kirkonkylän koulu ja Kirsi Urmson Rauman normaalikoulu

Lisätiedot

Tunneklinikka. Mika Peltola 0443336719 www.tunneklinikka.palvelee.fi

Tunneklinikka. Mika Peltola 0443336719 www.tunneklinikka.palvelee.fi Tunneklinikka Mika Peltola 0443336719 www.tunneklinikka.palvelee.fi Tunnekehoterapia on luontaishoitomenetelmä, joka on kehittynyt erilaisten luontaishoitomenetelmien yhdistämisestä yhdeksi hoitomuodoksi.

Lisätiedot

RIITTA OJALAN HAASTATTELU 15.8.2004

RIITTA OJALAN HAASTATTELU 15.8.2004 RIITTA OJALAN HAASTATTELU 15.8.2004 Auli, Maj, Kaija ja Anne jututtivat Suomen Tanssiterapiayhdistyksen järjestämän tanssiterapeuttien jatkokoulutuksen jälkeen kouluttajaamme, keho- ja tanssiterapeutti

Lisätiedot

LAPSEN KASVUN JA KUNTOUTUMISEN PÄIVÄT 4.10.2013 Kuopio

LAPSEN KASVUN JA KUNTOUTUMISEN PÄIVÄT 4.10.2013 Kuopio LAPSEN KASVUN JA KUNTOUTUMISEN PÄIVÄT 4.10.2013 Kuopio TYÖPAJA A LEIKKI-IKÄISEEN LAPSEEN KOHDISTUVA VÄKIVALTA Tanja Koivula ja Tuomo Puruskainen AIHEET: Vammaisten lasten kohtaama väkivalta tutkimustiedon

Lisätiedot

Normaaleja reaktioita epänormaaliin tilanteeseen

Normaaleja reaktioita epänormaaliin tilanteeseen Normaaleja reaktioita epänormaaliin tilanteeseen Uhkakuvista tilannehallintaan Psykologinen näkökulmia Jaakko Kauppila psykologi, yliopettaja Polamk Normaaleja reaktioita epänormaaliin tilanteeseen Jaakko

Lisätiedot

Tukikeskustelukoulutus. Tukikeskustelutyökaluna Olen jotain erityistä (Peter Vermeulen) Sari Kujanpää Psykologi, psykoterapeutti (VET)

Tukikeskustelukoulutus. Tukikeskustelutyökaluna Olen jotain erityistä (Peter Vermeulen) Sari Kujanpää Psykologi, psykoterapeutti (VET) Tukikeskustelukoulutus Tukikeskustelutyökaluna Olen jotain erityistä (Peter Vermeulen) Sari Kujanpää Psykologi, psykoterapeutti (VET) Peter Vermeulen Olen jotakin erityistä Kuinka kertoa lapsille ja nuorille

Lisätiedot

Leikki interventiona. Aikuisen kannustava puuttuminen vuorovaikutustaitojen harjaannuttamisessa. Eira Suhonen 6.6.06

Leikki interventiona. Aikuisen kannustava puuttuminen vuorovaikutustaitojen harjaannuttamisessa. Eira Suhonen 6.6.06 Leikki interventiona Aikuisen kannustava puuttuminen vuorovaikutustaitojen harjaannuttamisessa Eira Suhonen 6.6.06 Erityispedagogiikka Käyttäytymistieteellinen tiedekunta Interventio laaja-alainen systemaattinen

Lisätiedot

Ihminen ensin tukea, apua ja ratkaisuja!

Ihminen ensin tukea, apua ja ratkaisuja! Ihminen ensin tukea, apua ja ratkaisuja! 41. Valtakunnalliset Kuntoutuspäivät 10.-11.4.2013 Aikuiskouluttaja Raine Manninen www.rainemanninen.fi Uskotko itsesi kehittämiseen, vai kuluuko aikasi itsesi

Lisätiedot

Oiva mielen hyvinvoinnin taitojen harjoitusohjelma verkossa ja kännykässä

Oiva mielen hyvinvoinnin taitojen harjoitusohjelma verkossa ja kännykässä Oiva mielen hyvinvoinnin taitojen harjoitusohjelma verkossa ja kännykässä Kirsikka Kaipainen, tutkija, VTT 4.6.2014 http://oivamieli.fi/ 2 Sisältö Oivan tausta ja toteutus Hyväksymis- ja omistautumisterapia

Lisätiedot

Mindfulness oppimisen tukena. Teea Ekola Ilon Kopse Mindfulness- tunnetaitovalmentaja

Mindfulness oppimisen tukena. Teea Ekola Ilon Kopse Mindfulness- tunnetaitovalmentaja Mindfulness oppimisen tukena Teea Ekola Ilon Kopse Mindfulness- tunnetaitovalmentaja Mindfulness- määritelmiä Thich Nhat Hanh: Ihminen on valppaana nykyhetkessä, pitää tietoisuutensa tarkkaavaisesti kulloisessakin

Lisätiedot

TUKEA VARHAISEEN VANHEMMUUTEEN. Äitiyshuollon alueellinen koulutuspäivä 16.4.2015 Anne Murtojärvi

TUKEA VARHAISEEN VANHEMMUUTEEN. Äitiyshuollon alueellinen koulutuspäivä 16.4.2015 Anne Murtojärvi TUKEA VARHAISEEN VANHEMMUUTEEN Äitiyshuollon alueellinen koulutuspäivä 16.4.2015 Anne Murtojärvi Varhaisella vuorovaikutuksella tarkoitetaan kaikkea lapsen ja vanhempien yhdessä olemista, kokemista ja

Lisätiedot

Somaattinen sairaus nuoruudessa ja mielenterveyden häiriön puhkeamisen riski

Somaattinen sairaus nuoruudessa ja mielenterveyden häiriön puhkeamisen riski + Somaattinen sairaus nuoruudessa ja mielenterveyden häiriön puhkeamisen riski LINNEA KARLSSON + Riskitekijöitä n Ulkonäköön liittyvät muutokset n Toimintakyvyn menetykset n Ikätovereista eroon joutuminen

Lisätiedot

Täydellisen oppimisen malli

Täydellisen oppimisen malli Täydellisen oppimisen malli Yrjö Engeström: Perustietoa opetuksesta. Helsinki 1991 Johtaa korkealaatuiseen tietoon Opittavan aineksen itsenäiseen hallintaan Kykyyn soveltaa sitä uusissa tilanteissa Oppilas

Lisätiedot

KUN LUKEMINEN ON HANKALAA. Helena Sorsa

KUN LUKEMINEN ON HANKALAA. Helena Sorsa KUN LUKEMINEN ON HANKALAA Helena Sorsa Lukemisen ja kirjoittamisen vaikeudet Lukivaikeus dysleksia fonologinen häiriö: henkilö ei kykene muuttamaan lukemaansa puheeksi näkee sanat, mutta ei löydä äänneasua

Lisätiedot

Iäkkään muistipotilaan masennuksen hoito

Iäkkään muistipotilaan masennuksen hoito Iäkkään muistipotilaan masennuksen hoito Sinikka Luutonen Psykiatrian dosentti, geriatrian erikoislääkäri Turun yliopisto ja VSSHP/Psykiatrian tulosalue Sidonnaisuudet toiminut luennoitsijana terveydenhuollon

Lisätiedot

Itsemääräämiskyvyn arviointi 7.5.2014 Turku. Esa Chydenius Johtava psykologi, psykoterapeutti VET Rinnekoti-Säätiö

Itsemääräämiskyvyn arviointi 7.5.2014 Turku. Esa Chydenius Johtava psykologi, psykoterapeutti VET Rinnekoti-Säätiö Itsemääräämiskyvyn arviointi 7.5.2014 Turku Esa Chydenius Johtava psykologi, psykoterapeutti VET Rinnekoti-Säätiö Mitä on alentunut itsemääräämiskyky? (8 ) Tuesta huolimatta: Ei kykene tekemään sosiaali-

Lisätiedot

TIETOINEN HAVAINTO, TIETOINEN HAVAINNOINTI JA TULKINTA SEKÄ HAVAINNOLLISTAMINEN

TIETOINEN HAVAINTO, TIETOINEN HAVAINNOINTI JA TULKINTA SEKÄ HAVAINNOLLISTAMINEN TIETOINEN HAVAINTO, TIETOINEN HAVAINNOINTI JA TULKINTA SEKÄ HAVAINNOLLISTAMINEN Hanna Vilkka Mikä on havainto? - merkki (sana, lause, ajatus, ominaisuus, toiminta, teko, suhde) + sen merkitys (huom. myös

Lisätiedot

AJANHALLINNASTA LISÄÄ VOIMAVAROJA

AJANHALLINNASTA LISÄÄ VOIMAVAROJA AJANHALLINNASTA LISÄÄ VOIMAVAROJA Iina Lempinen Voimavaravalmentaja, kirjailija, kouluttaja Valmiina Coaching 24.11.2015 Tehy Terveydenhoitajien opintopäivät 1 VALMENNUKSEN TAVOITTEET Tulet tietoisemmaksi

Lisätiedot

Työkaluja haastavien tunteiden käsittelyyn

Työkaluja haastavien tunteiden käsittelyyn Hyvinvoiva oppilaitos - Tietoa ja hyviä käytänteitä opetukseen Työkaluja haastavien tunteiden käsittelyyn Psykologi Psykoterapeutti, YET Tiina Röning Yhteistyössä: Mielen hyvinvoinnin opettajakoulutukset,

Lisätiedot

Vaikeavammaisen asiakkaan kanssa työskentely

Vaikeavammaisen asiakkaan kanssa työskentely Vaikeavammaisen asiakkaan kanssa työskentely Lähtökohtia Tavoitteena asiakkaan osallisuuden lisääminen. Asiakkaan kokemusmaailmaa tulee rikastuttaa tarjoamalla riittävästi elämyksiä ja kokemuksia. Konkreettisten

Lisätiedot

SEKSOLOGISEN SEURAN KEVÄTSEMINAARI 29.04.2011 HELSINKI Mitä seksuaalisuutesi kertoo sinusta ja parisuhteestasi. 5/2/2011 Riitta Ala - Luhtala,JAMK

SEKSOLOGISEN SEURAN KEVÄTSEMINAARI 29.04.2011 HELSINKI Mitä seksuaalisuutesi kertoo sinusta ja parisuhteestasi. 5/2/2011 Riitta Ala - Luhtala,JAMK SEKSOLOGISEN SEURAN KEVÄTSEMINAARI 29.04.2011 HELSINKI Mitä seksuaalisuutesi kertoo sinusta ja parisuhteestasi TEORIAPOHJAA PERUSTEOKSET: David Schnarch: Constructing the Sexual Crucible. An Integration

Lisätiedot

Pokeri ja emootiot. Jussi Palomäki Kognitiotieteen jatko-opiskelija (HY) Nettipokerinpelaaja jussi.palomaki@helsinki.fi

Pokeri ja emootiot. Jussi Palomäki Kognitiotieteen jatko-opiskelija (HY) Nettipokerinpelaaja jussi.palomaki@helsinki.fi Pokeri ja emootiot Jussi Palomäki Kognitiotieteen jatko-opiskelija (HY) Nettipokerinpelaaja jussi.palomaki@helsinki.fi Internetin villit pelikuviot -seminaari Tiistai 11.12.12 Esityksen sisältö Pokeripelin

Lisätiedot

Lasta odottavan perheen mielenterveys

Lasta odottavan perheen mielenterveys Lasta odottavan perheen mielenterveys Valtakunnalliset neuvolapäivät 9.10.2013 Anna-Maija Martelin Raskausajan psyykkiset prosessit Vanhemmaksi kasvaminen Suhde omiin vanhempiin ja lapsuuden kokemukseen

Lisätiedot

Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet

Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet 1. Kysy Asiakkaalta: Tunnista elämästäsi jokin toistuva malli, jota et ole onnistunut muuttamaan tai jokin ei-haluttu käyttäytymismalli tai tunne, tai joku epämiellyttävä

Lisätiedot

Opiskelukyky, stressinhallinta ja ajanhallinta

Opiskelukyky, stressinhallinta ja ajanhallinta Opiskelukyky, stressinhallinta ja ajanhallinta 7.9. ja 7.10. 2015 Timo Tapola Opintopsykologi Aalto-yliopisto LES Student services Yhteystieto: timo.tapola@aalto.fi Opiskelukyky http://www.opiskelukyky.fi/video-opiskelukyvysta/

Lisätiedot

Mindfulness-kerho Mielekäs

Mindfulness-kerho Mielekäs Mindfulness-kerho Mielekäs Alkeet 13.01.2015 LK Oskari Ventilä Mitä mindfulness on? suomeksi tietoinen läsnäolo tarkoittaa huomion tarkoituksellista kiinnittämistä vallitsevaan hetkeen, lempeällä ja hyväksyvällä

Lisätiedot

Ajanhallinta ja itsensä johtaminen

Ajanhallinta ja itsensä johtaminen Ajanhallinta ja itsensä johtaminen Tavoitteena on antaa pastoreille työvälineitä ja menetelmiä, joiden avulla he voivat arvioida ja kehittää omaa ajanhallintaansa ja itsensä johtamista. Henkilökohtainen

Lisätiedot

SÄHKÖISET MIELENTERVEYSPALVELUT TERVEYDENHOIDOSSA HELSINKI 2.2.2016 MIELENTERVEYSTALO.FI NUORTEN MIELENTERVEYSTALO.FI NETTITERAPIAT.

SÄHKÖISET MIELENTERVEYSPALVELUT TERVEYDENHOIDOSSA HELSINKI 2.2.2016 MIELENTERVEYSTALO.FI NUORTEN MIELENTERVEYSTALO.FI NETTITERAPIAT. SÄHKÖISET MIELENTERVEYSPALVELUT TERVEYDENHOIDOSSA HELSINKI 2.2.2016 MIELENTERVEYSTALO.FI NUORTEN MIELENTERVEYSTALO.FI NETTITERAPIAT.FI LUENNOITSIJA JA INTRESSIT Jan-Henry Stenberg FT., PsL, erikoispsykologi,

Lisätiedot

Voimaantuminen 2h. Stressin nujertaja -valmennus. Valmentaja Päivin rentoutusharjoitus sai erityistä kiitosta. 1 / 10

Voimaantuminen 2h. Stressin nujertaja -valmennus. Valmentaja Päivin rentoutusharjoitus sai erityistä kiitosta. 1 / 10 Voimaantuminen 2h Stressin nujertaja -valmennus Valmentaja Päivin rentoutusharjoitus sai erityistä kiitosta. Tuula Kortelainen, ammatinvalintapsykologi 1 / 10 Nykypäivän hektisessä arjessa eläminen sekä

Lisätiedot

Työryhmä 2. Hyväksi havaittuja käytäntöjä tutkimuseettisestä koulutuksesta. Keskiviikko 29.10.2014 Tieteiden talo, 405 Puheenjohtajana Petteri Niemi

Työryhmä 2. Hyväksi havaittuja käytäntöjä tutkimuseettisestä koulutuksesta. Keskiviikko 29.10.2014 Tieteiden talo, 405 Puheenjohtajana Petteri Niemi Työryhmä 2. Hyväksi havaittuja käytäntöjä tutkimuseettisestä koulutuksesta Keskiviikko 29.10.2014 Tieteiden talo, 405 Puheenjohtajana Petteri Niemi Eettinen tutkija... Tunnistaa asioiden eettisen puolen

Lisätiedot

2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu

2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu 2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu Jokaisella lapsella tulisi olla itsestään kuva yksilönä joka ei tarvitse ulkopuolista hyväksyntää ympäristöstään. Heillä

Lisätiedot

Työpaikkaohjaajan tehtävät. momutoko. monimuotoinen työpaikkaohjaajien koulutus

Työpaikkaohjaajan tehtävät. momutoko. monimuotoinen työpaikkaohjaajien koulutus Työpaikkaohjaajan tehtävät momutoko monimuotoinen työpaikkaohjaajien koulutus Työpaikkaohjaaja voi monin tavoin auttaa opiskelijan oppimista työssäoppimisjaksoilla. Ohjaaja voi ottaa huomioon oppimisen

Lisätiedot

Itseorganisoituvat hermoverkot: Viitekehys mielen ja kielen, aivokuoren ja käsitteiden tarkasteluun

Itseorganisoituvat hermoverkot: Viitekehys mielen ja kielen, aivokuoren ja käsitteiden tarkasteluun Itseorganisoituvat hermoverkot: Viitekehys mielen ja kielen, aivokuoren ja käsitteiden tarkasteluun Timo Honkela Kognitiivisten järjestelmien tutkimusryhmä Adaptiivisen informatiikan tutkimuskeskus Tietojenkäsittelytieteen

Lisätiedot

MINDFULNESS. Miten tietoinen läsnäolo työssä parantaa tuloksia, lisää tyytyväisyyttä ja vähentää stressiä?

MINDFULNESS. Miten tietoinen läsnäolo työssä parantaa tuloksia, lisää tyytyväisyyttä ja vähentää stressiä? MINDFULNESS Miten tietoinen läsnäolo työssä parantaa tuloksia, lisää tyytyväisyyttä ja vähentää stressiä? Terapeutti ja mindfulness-ohjaaja Kimmo Takanen Materiaali: www.mentores.fi/fida MINDFULNESS tietoisuustaidot

Lisätiedot

Mindfulness - tietoisuustaidot. 17.11.2012 Taina Pahkala

Mindfulness - tietoisuustaidot. 17.11.2012 Taina Pahkala Mindfulness - tietoisuustaidot 17.11.2012 Taina Pahkala Mindfulness- tietoisuustaito Mindfulness on mielen taito, jonka voi oppia harjoittelemalla ja aktiivisesti havainnoimalla. Kyse on tietoisesta hyväksyvästä

Lisätiedot

Laajennettu tiedonkäsitys ja tiedon erilaiset muodot

Laajennettu tiedonkäsitys ja tiedon erilaiset muodot Laajennettu tiedonkäsitys ja tiedon erilaiset muodot Totuudesta väitellään Perinteinen käsitys Tutkimuksella tavoitellaan a. On kuitenkin erilaisia käsityksiä. Klassinen tiedon määritelmä esitetään Platonin

Lisätiedot

Psykoosisairauksien tuomat neuropsykologiset haasteet

Psykoosisairauksien tuomat neuropsykologiset haasteet Psykoosisairauksien tuomat neuropsykologiset haasteet Hyvinkään sairaala 19.11.2015 Neuropsykologian erikoispsykologi Laila Luoma laila.luoma@hus.fi 1 Neuropsykologian kohteena on aivojen ja käyttäytymisen

Lisätiedot

Miten auttaa sodassa traumatisoituneita lapsia ja nuoria - Tutkimustietoa

Miten auttaa sodassa traumatisoituneita lapsia ja nuoria - Tutkimustietoa Miten auttaa sodassa traumatisoituneita lapsia ja nuoria - Tutkimustietoa Kriisityön päivät 7.4 2016 Helsinki, Paasitorni Kirsi Peltonen, Pst. Dos. Tampereen Yliopisto Taustaa Vuonna 2014, 230 miljoonaa

Lisätiedot

TERAPIA MERKITYSTYÖNÄ MISTÄ RAKENTUU AUTTAVA KESKUSTELU? Jarl Wahlström Jyväskylän yliopiston psykologian laitos

TERAPIA MERKITYSTYÖNÄ MISTÄ RAKENTUU AUTTAVA KESKUSTELU? Jarl Wahlström Jyväskylän yliopiston psykologian laitos TERAPIA MERKITYSTYÖNÄ MISTÄ RAKENTUU AUTTAVA KESKUSTELU? Jarl Wahlström Jyväskylän yliopiston psykologian laitos Psykoterapiakeskustelujen tutkimus Jyväskylän yliopiston psykologian laitoksella 1 Laitoksen

Lisätiedot

Vuorovaikutuksen oppiminen luo uusiutumista. Työuupumus on näköalattomuuden oireyhtymä

Vuorovaikutuksen oppiminen luo uusiutumista. Työuupumus on näköalattomuuden oireyhtymä Vuorovaikutuksen oppiminen luo uusiutumista Työuupumus on näköalattomuuden oireyhtymä TIE EHTYMÄTTÖMIIN IHMISSUHTEISIIN Reflekta pähkinänkuoressa Reflekta Oy on työhyvinvoinnin kehittämiseen ja kestävään

Lisätiedot

ENNAKKOTEHTÄVÄT / JAKSO A VALMISTAUTUMINEN. Otteita vetäjän ohjeista

ENNAKKOTEHTÄVÄT / JAKSO A VALMISTAUTUMINEN. Otteita vetäjän ohjeista 1 Otteita vetäjän ohjeista ENNAKKOTEHTÄVÄT / JAKSO A Tarkista että o aikataulut on sovittu ja koulutustila on varattu o osallistujat ovat saaneet kutsun ajoissa o sinulla on nimilista, jonka avulla sijoitat

Lisätiedot

VAIKUTTAVUUSARVIOINNIN HAASTEET

VAIKUTTAVUUSARVIOINNIN HAASTEET Suomen Akatemia & TEKES seminaari 12.10.2005 VAIKUTTAVUUSARVIOINNIN HAASTEET Arto Mustajoki Helsingin yliopisto Suomen Akatemia Kulttuurin ja yhteiskunnan tutkimuksen toimikunta (Esityksen alkuosassa on

Lisätiedot

Huippu-urheilijaa hyödyttävät ominaisuudet

Huippu-urheilijaa hyödyttävät ominaisuudet Henkinen valmennus -luento Annen Akatemia 27.7.2007 Eerikkilä Huippu-urheilijaa hyödyttävät ominaisuudet ITSE- TUNTEMUS ITSE- LUOTTAMUS INTOHIMO & PÄÄTTÄVÄISYYS KORKEAT TAVOITTEET KESKITTYMIS- KYKY SOPIVA

Lisätiedot

Perheen vuorovaikutuksen näkökulma

Perheen vuorovaikutuksen näkökulma Kuulemistilaisuus ja seminaari lasten sosiaalisen ja tunne-elämän kehityksen ja sen ongelmien arvioinnista psykologin työssä 30.1.2013, klo 10.00 16.00 Tieteiden talo, Kirkkokatu 6, Kruununhaka, Helsinki

Lisätiedot

Mielialahäiriöt nuoruusiässä

Mielialahäiriöt nuoruusiässä Mielialahäiriöt nuoruusiässä Kari Moilanen lasten- ja nuorisopsykiatrian erikoislääkäri apulaisylilääkäri/ HYKS/ Psykiatrian tulosyksikkö/ Nuorisopsykiatrian Helsingin alueyksikkö 21.8.2008 LKS auditorium

Lisätiedot

Kohtaaminen, läsnäolo ja leikki

Kohtaaminen, läsnäolo ja leikki Kohtaaminen, läsnäolo ja leikki näkökulmia pienten pedagogiikkaan Kirsi Järvinen, LTO, työnohjaaja, Peda8eto Oy kirsi.jarvinen@peda8eto.fi Kirsi Järvinen Lahti 19.5.2015 Leikki, läsnäolo ja kohtaaminen

Lisätiedot

Johda omaa elämääsi! Voi hyvin työssä 2015 20.4.-23.4.2015. Paula Viljanen

Johda omaa elämääsi! Voi hyvin työssä 2015 20.4.-23.4.2015. Paula Viljanen Johda omaa elämääsi! Voi hyvin työssä 2015 20.4.-23.4.2015 Paula Viljanen Valmentaja Paula Viljanen Ekonomi LCF Life Coach Mindfulness Tunnetaitovalmentaja NLP Practitioner (NLP Master opiskelija) 10 vuoden

Lisätiedot

Näkökulmia vaihtoehtohoitojen kiistanalaisuuteen: Esimerkkinä hoitotieteen konfliktit paastosta ja terapeuttisesta kosketuksesta 1990-luvulla

Näkökulmia vaihtoehtohoitojen kiistanalaisuuteen: Esimerkkinä hoitotieteen konfliktit paastosta ja terapeuttisesta kosketuksesta 1990-luvulla Näkökulmia vaihtoehtohoitojen kiistanalaisuuteen: Esimerkkinä hoitotieteen konfliktit paastosta ja terapeuttisesta kosketuksesta 1990-luvulla Yhteiskuntatieteiden tohtori Pia Vuolanto Tampereen yliopisto,

Lisätiedot

Kim Polamo Työnohjaukse ks n voi n m voi a Lu L e,,ku inka i t yönohj t aus s autt t a t a t yös t s yös ä s si s. i 1

Kim Polamo Työnohjaukse ks n voi n m voi a Lu L e,,ku inka i t yönohj t aus s autt t a t a t yös t s yös ä s si s. i 1 Kim Polamo Työnohjauksen voima Lue, kuinka työnohjaus auttaa työssäsi. 1 Työnohjauksen tulos näkyy taseessa.* * Vähentyneinä poissaoloina, parempana työilmapiirinä ja hyvinä asiakassuhteina... kokemuksen

Lisätiedot

Miksi fysioterapiaa tarvitaan päihdehoidossa?

Miksi fysioterapiaa tarvitaan päihdehoidossa? Miksi fysioterapiaa tarvitaan päihdehoidossa? Fysioterapialla voidaan lievittää potilaan vieroitusoireita ( lihas- ja nivelkivut, jännitys, paleleminen, kuumotus, unettomuus ). Potilaan käsitys omasta

Lisätiedot

Hyvinvointia vuorovaikutuksesta - näkökulmia positiivisesta psykologiasta

Hyvinvointia vuorovaikutuksesta - näkökulmia positiivisesta psykologiasta Hyvinvointia vuorovaikutuksesta - näkökulmia positiivisesta psykologiasta Markus Talvio FT, LO, tutkija, työnohjaaja Helsingin yliopisto www.markustalvio.com Hyvinvointiin vaikuttavat Deci, E. L. & Ryan,

Lisätiedot