Meditaatio- ja hengitystekniikat parantamisen ja itsetutkiskelun metodeina
|
|
- Onni Jurkka
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Valde Orrenmaa Asklepios-opintokokonaisuus Lopputyö Kevät 2014 Meditaatio- ja hengitystekniikat parantamisen ja itsetutkiskelun metodeina Johdanto Erilaiset meditaatio- ja hengitystekniikat ovat asklepios-kokonaisuuden kannalta mielenkiintoisia, sillä ne avaavat ovia ihmismieleen ja terveyteen. Tekniikoiden käyttö on yleistynyt ja levinnyt paljon viime vuosikymmenenä niin kansan kuin tieteen parissa, ja uusia tutkimustuloksia tulee kasvavalla tahdilla. Erityisesti mindfulness (tietoisuustaito/ tietoinen läsnäolo) on kasvattanut suosiotaan, ja se kuuluu nykyään myös kognitiivisten psykoterapioiden menetelmiin. Vaikka tutkimustuloksia meditaation vaikutuksista alkaa olla jo melkoisesti, on syytä pitää mielessä se, että syvällisiä ja täysin yleistettäviä johtopäätöksiä ei voida vielä vetää, vaan tutkimusta tarvitaan vielä lisää. Lisäksi erilaisia meditaatiotekniikoita on huomattavan paljon, jolloin niiden vaikutuksetkin ovat todennäköisesti erilaisia. Joka tapauksessa toistaiseksi tehdyt tutkimukset ovat nostaneet esille hyvin mielenkiintoisia mahdollisuuksia, ja ne kannustavat vahvasti jatkotutkimusten tekemiseen (ja meditaation harjoittamiseen!). Esittelen tässä esseessä lyhyesti joitain tieteellisiä tutkimuksia meditaatiosta, jonka jälkeen suhteutan lääketieteellisesti painottunutta länsimaista suhtautumista meditaation alkuperäiseen kontekstiin. Lopuksi esittelen länsimaissa kehitettyä ja jokseenkin erikoista holotrooppista hengitystekniikkaa, sillä se on tekniikka johon saatetaan suhtautua ristiriitaisesti, mutta jolla on 1
2 mahdollisesti suuri potentiaali mielen ja ruumiin parantamisessa ja tutkiskelussa, ja joka olisi mielestäni hyvä tuoda akateemisen keskustelun ja tutkimuksen pariin. Pitkäaikais-meditoijat Pitkäaikais-meditoijien tutkiminen voi olla lupaava keino saada tietoa korkeatasoisista kognitiivisista ja affektiivisista prosesseista (Lutz & al. 2004), mielen vaikutuksesta kehoon, sekä ylipäätään mielen potentiaalista. Yhdessä tutkimuksessa pitkäaikais-meditoijilla huomattiin meditaation aikana selkeää säätelyä histoni-geeni-muutoksissa ja inflammatoristen geenien ilmaantumisessa, hyvään suuntaan. Tutkimus kannustaa jatkotutkimuksiin siitä, miten meditaatio voi auttaa kroonisten tulehdustilojen hoidossa. Tulokset voivat selittää osin mindfulnesiin perustuvien hoitokeinojen terapeuttista mekanismia. (Kaliman & al ) Tutkimuksessa, jossa Tiibetin buddhalaisia meditoijia pyydettiin luomaan mieleen pyyteetön rakkauden ja myötätunnon mielentila jolla ei ole erityistä kohdetta, huomattiin voimakasta gamma-taajuuden värähtelyä ja laaja-alaista synkronisaatiota. Ylipäätään meditoijien aivojen normaali aktiivisuus verrattuna kontrolliryhmään osoittaa siihen suuntaan, että aivojen tavalliseen lepotilaan voidaan vaikuttaa pitkäaikaisella meditaatiolla. Tutkimus puoltaa näkemystä, että tarkkaavaisuutta ja affektiivisia prosesseja, joihin gamma-taajuuksien synkronisaatio saattaa viitata, voidaan harjoitella ja opetella. (Lutz & al ) Yhdessä tutkimuksessa tutkittiin, onko kokeneilla buddhalaisilla meditoijilla parempi kyky hallita tunteellisia prosesseja liittyen rationaaliseen taloudelliseen päätöksentekoon tutkijoiden käyttämässä ultimatum-pelissä 1. Buddhalaiset meditoijat hyväksyivät epäreilun jaon yli puolissa tapauksista, kun taas kontrolliryhmässä hyväksyttiin vain neljäsosa tapauksista. Tulokset viittaavat siihen, että meditaatiolla voidaan mahdollisesti vaikuttaa päätöksenteon rationaalisuuteen. (Kirk & al ) Zen-meditaation on spekuloitu tuovan hyödyllisiä ja pitkäaikaisia vaikutuksia stressin vähennyksestä kognitiivisten toimintojen kehittymiseen. Yhdessä tutkimuksessa tutkittiin ikääntymiseen liittyvää harmaan aineen määrän vähentymistä aivoissa ja keskittymiskyvyn huonontumista. Zen-meditoijilla ikääntyminen ei tuonut selkeästi mukanaan oletettuja muutoksia. Tutkimus viittaa siis siihen suuntaan, että säännöllisellä meditaatiolla voi olla aivoja suojelevia 1 kaksi osanottajaa, jotka saavat jakaa tietyn summan rahaa (esim 20e) ensimmäisen osanottajan määräämällä tavalla. Kun hän on määrännyt määrät (esim minä saan 19e, sinä 1e), saavat molemmat osanottajat kyseisen summan, jos molemmat hyväksyvät jaon. Jos jompikumpi ei hyväksy jakoa sopivaksi, ei kumpikaan saa mitään. Tutkimuksen lähtökohta on se, että epähyväksyntä ei ole rationaalista, vaikka se onkin yllättävän yleistä. 2
3 vaikutuksia ja että se voi estää ikääntymiseen liitettyä kognitiivista rappeutumista. (Pagnoni & Cekic 2007.) Tiibetiläinen t-gummo-meditaatio on liitetty hämmästyttäviin kykyihin lämmittää kehoa hyvin kylmissäkin olosuhteissa, ja tätä on myös tutkittu. Tutkimuksissa selvisi, että meditaation lämmitysvaikutuksessa on kaksi komponenttia: somaattinen (tietynlainen hengitys) ja neurokognitiivinen (visualisaatio), jotka yhdessä muodostavat pysyvän lämmöntuoton. Tutkimus todensi siis sen, että g-tummo meditaatio todella lämmittää huomattavasti kehon lämpötilaa. Kontrolliryhmän (ei-meditoijia) osallistuminen pelkästään hengitysharjoitukseen viittaa siihen suuntaan, että ei-meditoijat voisivat käyttää g-tummo meditaation tiettyjä osia säätelemään ruumiin lämpötilaa, jolla voi olla vaikutuksia terveyden parantamiseen ja kognitiivisen suorituksen säätelyyn. (Kozhevnikov & al ) Meditaatio ja kokemattomat meditoijat Useita tutkimuksia on tehty mindfulnesiin perustuvan kahdeksan viikkoa kestävän meditaatioharjoitusohjelman vaikutuksista ihmisille, jotka eivät ole ennen meditoineet. Koko aivon anatomisessa analyysissa havaittiin kasvua useilla alueilla (posterior cingulate cortex, temporoparietal junction ja pikkuaivot) verrattuna kontrolliryhmään. Nämä viittaavat harmaan aineen kasvuun aivojen alueilla, jotka liittyvät oppimis- ja muistiprosesseihin, tunnesäätelyyn, itseviittaavaan prosessointiin (self-referential processing) ja muiden mielen ymmärtämiseen (perspective taking). (Hölzel & al ) Toisessa tutkimuksessa huomattiin kahdeksan viikon jakson jälkeen selkeitä vaikutuksia aivo- ja immuunitoimintaan. Tutkimustulokset viittaavat siihen, että meditaatio voi muuttaa aivo- ja immuunitoimintaa myönteisillä tavoilla, ja siksi peräänkuuluttaa tarvetta lisätutkimuksille. (Davidson & al ) Tutkimuksissa on huomattu, että sekä kokeneilla meditoijilla sekä ensimmäistä kertaa kahdeksan viikon jaksoon osallistuneilla on meditaation aikana matalampi amygdala-reaktio tunnepitoiseen ärsykkeeseen. Yhdessä tutkimuksessa selvitettiin, miten kahdeksan viikon meditaatio-jakso vaikuttaa amygdala-reaktioon silloin, kun tutkittava ei ole meditatiivisessa tilassa (eli normaalissa mielentilassa): tulokset viittaavat siihen, että meditaation aikana tapahtuvat muutokset tunteiden prosessoinnissa siirtyisivät myös ei-meditatiivisiin tiloihin. Tulokset ovat yhteneväisiä sellaisen hypoteesin kanssa, että meditaatio voi tuottaa oppimista joka ei ole ärsyke- tai tehtäväkohtaista vaan prosessikohtaista, ja voi siksi johtaa pysyviin muutoksiin mentaalisissa toiminnoissa. (Desbordes & al ) 3
4 Mindfulnesiin perustuvalla kognitiivisella terapialla on tutkittu olevan lisäarvoa tavanomaisten hoitokeinojen ohella ihmisille, joilla on riskinä masentua uudestaan masennuksen jälkeen. Sen on huomattu olevan masennuslääkkeitä tehokkaampi keino jäljelle jäävien masennusoireiden ja psykiatrisen komordibiteetin 2 vähentämisessä sekä fyysisen ja psykologisen elämänlaadun parantamisessa. Tutkimuksessa mindfulness-pohjainen terapia vähensi huomattavasti myös masennuslääkkeiden käyttöä. Mindfulnes-terapiasta voi tulla vaihtoehtoinen hoitomuoto uudelleenmasennuksen ennaltaehkäisemiseksi masennuslääkkeitä käyttäville potilaille. (Kuyken & al ) Laajassa meta-analyysissä mindfulness-ohjelmille todettiin, että niillä on mm. kohtalaista näyttöä ahdistuksen, masennuksen ja kivun parantamiseen sekä vähäistä näyttöä stressin ja elämän laatuun liittyvän mielenterveyden parantamiseen. Tutkimus totesi, että lääkäreiden tulisi olla tietoisia siitä, että meditaatio-ohjelmat voivat tuottaa vähäisiä tai kohtalaisia tuloksia useiden negatiivisten osa-alueiden vähennyksessä liittyen psykologiseen stressiin. (Goyal & al ) Yhdessä tutkimuksessa tulokset viittasivat siihen, että meditaatio auttaa oppilaita palauttamaan mieleen paremmin aikaisemmin luennolla saatuja tietoja (Ramsburg & Youmans 2013), joten ehkäpä tämäkin essee jää paremmin mieleesi jos harjoitat meditaatiota. Buddhalaisesta kontekstista Edellä esitetyt tulokset ovat monella tapaa kiinnostavia, mutta on syytä pitää mielessä, että niissä meditaatio on irti alkuperäisestä kontekstistaan. Meditaatio ei ole esimerkiksi buddhalaisuudessa ensisijaisesti lääketieteellinen väline, vaan se on systemaattinen keino tarkastella mielen todellista olemusta ja siten päästä irti kärsimyksestä ja maailmaan takertumisesta. Meditaation kautta saavutetut terveydelliset edut, kuten myös erilaiset yliluonnolliset voimat tai taidot ovat siinä suhteessa meditaation sivutuotteita, eikä perinteisesti meditaatiota tule harjoittaa itsessään näiden vuoksi. Buddhalaisesta näkökulmasta meditaation hedelmiin takertuminen lisää yhtälailla kärsimystä. Tajunta/mieli on tieteelle hyvin hankala ilmiö monessakin suhteessa, vaikka kummallista kyllä se on oleellisesti osa meitä, emmekä me myöskään voisi olla tieteilijöitä ilman subjektiivista tajuntaamme. Ongelma tieteen näkökulmasta onkin se, että tajunta on lähtökohtaisesti subjektiivista, eikä tieteellisen materialismin mukaan kukaan voi päästä suoraan käsiksi toisen 2 kahden tai useamman sairauden yhtäaikainen esiintyminen, joilla mahdollisesti yhteinen taustatekijä 4
5 tajuntaan. Siksi nykyinen tiede, pyrkiessään niin sanottuun objektiivisuuteen, pyrkii eliminoimaan kaiken subjektiivisen tarkastelun, eikä tieto tajunnasta siksi voi perustua ihmisten omakohtaisille kokemuksilleen omasta tajunnasta. Siksi tiede käyttää meille kaikille tuttua kolmannen persoonan lähestymistapaa hankkiessaan tietoa tajunnasta, kuten esimerkiksi neurotiedettä. Silloin tietynlaiseksi ongelmaksi tulee se, että tiede kykenee tarkastelemaan tajuntaa vain välikäsien kautta, kuten esimerkiksi neurotiede aivojen, tai psykologia kyselyiden ja käytöksen kautta, eivätkä ne pääse tajuntaan suoraan käsiksi. Toki jotkut rinnastavat esimerkiksi aivot ja tajunnan toisiinsa, mutta ihmisen kokemuksesta käsin jotain tuntuisi jäävän tämän tarkastelun ulkopuolelle: mieli voi olla toki oleellisesti yhteydessä aivoihin, mutta se ei käy järkeen, että ajatukseni on sama asia, kuin tietty sähkökemiallinen muutos aivoissani. Ajatus on ajatus, ja sähkökemia on kemiaa ja fysiikkaa. Länsimaiselle tajunnantutkimukselle meditaatio ja seuraavassa kappaleessa esiteltävä holotrooppinen hengitystekniikka näyttäisivät tuovan mielenkiintoisen täydennyksen ensimmäisen persoonan tarkastelutavallaan. Psykologia hylkäsi aikoinaan introspektion validina tajunnan tarkastelutapana, sillä eri koulukuntien tulokset poikkesivat liikaa toisistaan. Huomattiin, että eri koulukuntien käyttämät teoriat ikään kuin toteuttivat itsensä, jolloin tajunnasta löydettiin se, mitä sieltä lähdettiin etsimään. Subjektiivisuudesta ei päästy millään eroon, jolloin pääteltiin, että tajunnan tieteellisessä tarkastelussa oman tajunnan tarkastelu ei voi olla pätevää. Mutta esimerkiksi Dalai Lama ja jotkut länsimaiset tutkijat näkevät aikaisessa introspektiossa ongelmana sen, ettei heillä ollut käytössä buddhalaisen meditaation 3 kaltaista systemaattista metodia. (Hayward & Varela 1992, ) Ajatuksena on, että opastetun meditaation avulla tajunnasta ja sen tarkastelusta opitaan poistamaan ajan kanssa omia käsitteellisiä ennakko-oletuksia, ja ylipäätään se opitaan hiljentämään siten, etteivät ajatukset laukkaa satunnaisesti ja jatkuvasti toisesta toiseen. Vasta kun oman mielen on oppinut hiljentämään, on sitä mahdollista alkaa tarkastelemaan luotettavasti. Buddhalaisuuden mukaan tällä tavalla voi päästä käsiksi mielen ja todellisuuden erilaisiin osatekijöihin, kuten esimerkiksi alitajuisiin vaikuttimiin, ja parhaimmillaan mielen olemukseen, jota buddhalaisuuden parissa kuvataan kirkkaana valona tai tyhjyytenä.(hayward & Varela 1992, , ; Dalai Lama 2006, 165, 169.) Tämä asenne ei luonnollisesti vakuuta kaikkia, ja joku voisi esittää, että buddhalaiset projisoivat oman (uskonnollisen) näkemyksensä tajunnan tarkasteluun, ja löytävät sieltä asiat, mitä olettavat sieltä löytyvän. Joka tapauksessa buddhalainen meditaatio ja filosofia, sekä länsimainen tiede ja mielentutkimus ovat kohteensa kanssa hyvin limittäisiä ja voivat parhaimmassa tapauksessa täydentää jollain tavalla toisiaan. 3 buddhalaista meditaatiota on useanlaista, mutta sen useita traditioita yhdistää shamatan ( mindfulness ) ja vipashyanan ( awareness practice ) käyttö (Hayward & Varela 1992, 87-88). 5
6 Holotrooppinen hengitystekniikka Holotrooppinen hengitystekniikka on kokeellinen itsetutkiskelun ja psykoterapian metodi. Sen on kehittänyt Stanislav Grof, psykiatri, tieteellisen psykedeelitutkimuksen uranuurtaja ja transpersoonallisen psykologian keulahahmo 1970-luvulla Esalen instituutissa Kaliforniassa. Tekniikka on kokonaisvaltaisuudessaan Asklepios-opintojakson kannalta mielenkiintoinen, sillä siinä käytetään meditatiivista hengitystekniikkaa ja holotrooppisia tietoisuudentiloja, musiikkia, kehotyöskentelyä, kosketusta, ryhmäkeskustelua, taidetta ja itseilmaisua kehon ja mielen parantamiseen. Se yhdistelee käytäntöä ja teoriaa modernista tietoisuustutkimuksesta, syvyyspsykologiasta, transpersoonallisesta psykologiasta, idän henkisistä filosofioista sekä samanistisesta parantamisesta, joten se eroaa huomattavasti tavanomaisesta psykoterapiasta. (Grof 2012, ) Uniikkia muihin syvyyspsykologian ja humanistisen psykologian kokeellisiin metodeihin siinä on se, että siinä käytetään hyödyksi holotrooppisten tietoisuudentilojen terapeuttista potentiaalia. Tällaiset tietoisuudentilat ovat tavanomaiselle psykologialle ja psykiatrialle tuntemattomia ja ne haastavat nykyistä tiedettä sisällyttämään oletuksiin ja teorioihin ihmismielen syvimpiä puolia. Holotrooppiset tietoisuudentilat ovat muuntuneiden tietoisuudentilojen alakategoria, joissa tapahtuu parantumisprosessia. Grofin mukaan tällaisia tietoisuudentiloja käytetään hyväksi ympäri maailmaa esimerkiksi samanistisissa kulttuureissa. Niissä tietoisuus muuttuu syvällisellä tavalla, mutta ei menetä toimintakykyään kuten esimerkiksi delirium-tiloissa. Kokemuksia voi olla vaikea kuvailla ja kuvitella, sillä niissä esimerkiksi tunneskaala voi olla hyvin kaukana ns. tavallisista kokemuksista (esim. ekstaattisesta onnesta ja ennen kokemattomasta täydellisestä rauhasta äärimmäisiin kauhun tunteisiin), ja niissä melko tavanomaista ovat ns. transpersoonalliset kokemukset 4, jotka tulkitaan usein mystisiksi/henkisiksi/yliluonnollisiksi. Yksi transpersoonallisen psykologian väittämä on, että nykyinen vahvasti materialismiin perustuva tieteellinen paradigma on osittain vanhentunut ja kaipaa päivitystä. Holotrooppinen hengitystekniikka tarjoaakin uusia ja syviä näkökulmia tietoisuuteen ja psyykeeseen, terveyteen ja sairauteen. (Grof 2012, 29-31, ) Istunnot tapahtuvat usein ryhmässä (n hlöä) yhden tai useamman koulutetun ohjaajan valvonnassa, joissa osanottajat toimivat pareittain toisen ollessa omalla vuorollaan hengittäjän vahti 4 Transpersoonalliset kokemukset voidaan määritellä kokemuksiksi, joihin kuuluu tietoisuuden laajeneminen tavallisten egon rajojen, ja normaalien ajan ja paikan rajoitusten ulkopuolelle (Grof 2009, 158). 6
7 ja turva. Muutaman tunnin mittaisessa istunnossa intensiivisten holotrooppisten tietoisuudentilojen aikaansaamiseksi käytetään erityistä hengitystekniikkaa, sopivaa musiikkia ja kehotyöskentelyä. Istunnot ovat hyvin erilaisia kestoltaan ja sisällöltään eri ihmisten kesken kuin myös saman ihmisen eri istunnoissa. Hengitys tehdään ainakin aluksi hyvin syvästi ja tavallista nopeammin 5, kunnes hengittäjä löytää oman rytminsä. Tarkasti valikoitu musiikki on apuna muistojen mieleen palauttamisessa ja kokemusten integroinnissa: se auttaa usein avaamaan alitajunnan ovia samalla toimien erikoisten ja mahdollisesti pelottavienkin kokemusten kiintopisteenä. Musiikille ja hengitykselle on tärkeä antautua ja antaa niiden viedä mukanaan, ja istunnon aikana tulisi välttää liiallista intellektuellista analysointia. Tarvittaessa hengittäjän vahti voi antaa sanallista tai fyysistä tukea, sillä esimerkiksi regressoituessaan lapsuuden tai syntymän traumoihin voi hengittäjä olla todella avuton ja tarvita tukea ja turvallisuuden tunnetta. Lisäksi tarvittaessa ohjaajat voivat auttaa prosessien etenemisessä erityisellä kehotyöskentelyllä. (Grof 2012, ) Istunnon aikana on tärkeä antaa spontaanien tapahtumien, kuten kaikenlaisten kokemusten, äänien, asentojen ja liikkeiden tulla ja tapahtua itsestään. Istunnot voivatkin näyttää ja kuulostaa ulkopuolisen silmissä toisinaan melko hurjilta 6. Tavallisesti istuntojen aikana tietoisuuteen nousseet alitajuiset materiaalit ja ongelmat ratkeavat spontaanisti, ja istunnon lopussa hengittäjät ovat tunteellisesti vapautuneessa ja syvästi rentoutuneessa meditatiivisessa tilassa. Monet ovat sanoneet olevansa enemmän rentoutuneita, kuin ikinä ennen elämässään. Istunnon jälkeen kokemusta puretaan kehollisesti piirtäen tai tekemällä savesta hahmoja ja kuvioita, ja sanallisesti ryhmäkeskusteluin. Kokemusten jakamisessa pyritään luomaan mahdollisimman avoin ja turvallinen tunnelma, joka on omiaan syventämään terapeuttista prosessia. Tarvittaessa käytetään myös seurantakyselyitä ja muita täydentäviä metodeja. (Grof 2012, 82-83, 108.) 5 Nykyisessä lääketieteessä nopean hengityksen katsotaan johtavan ns. hyperventilaatio syndroomaan, jonka fysiologiset reaktiot ovat erityisesti jännitykset käsissä ja jaloissa, ja joka pyritään estämään vahingollisena prosessina. Yli holotrooppista istuntoa on Grofin mukaan osoittanut tämän vääräksi. Useilla, muttei kaikilla, se aiheuttaa hyvin monenlaisia ja erilaisia fyysisiä ja mielellisiä reaktioita, mutta esimerkiksi fyysiset reaktiot etenevät usein orgasmin kaltaisesti päättyen syvään rentoutumiseen ja holotrooppisiin tiloihin, eivätkä ne ole vaarallisia. Lisäksi istuntojen määrän kasvaessa hengittäjän fyysiset reaktiot usein vähenevät huomattavasti. Grofin mukaan tällainen on ihmisen sisäänrakennettu parantamisvoima, jota tulisi tukea ja kannustaa ennemmin kuin estää. (Grof 2012, 95.) 6 Olen itse ollut kerran mukana vastaavanlaisessa istunnossa, jossa käytettiin samaa hengitystekniikkaa kuin holotrooppisessa hengitystekniikassa, mutta ilman musiikkia ja systemaattista loppukäsittelyä. Ryhmän koko oli n. 30 henkilöä ja sen aikana eri ihmisillä tapahtui ainakin seuraavia asioita: tärinää, huutoa, oudoilla kielillä puhumista, outoja eläimellisiä asentoja, sikiöasentoja yms, toki useimmilla ei ollut näin selkeitä ilmaisuja. Myös henkilökohtaiset kokemukset olivat erikoisia, kuten kokemus valosta tunnelin päässä, kokemus avaruusmatkustamisesta, kokemuksia syvästä rauhallisuudesta, traumaattisia muistoja omasta elämästä, pistelyä sormissa tai muualla ruumiissa jne. Kun istunto oli loppunut, kukaan osanottaja ei sanonut kokemuksen olleen kielteinen, vaikkakin saattoi joutua kokemaan outoja tai käymään läpi vaikeita asioita. 7
8 Holotrooppisen hengitystekniikan teoriaa Istunnossa tuetaan mahdollisimman pitkälle spontaanisuutta ja prosessien ja paranemisen itsenäistä etenemistä, eikä siinä pyritä tulkitsemaan ja selittämään kokemuksia tavanomaisen psykoterapian mallin mukaisesti. Grofin mukaan holotrooppisissa tiloissa päästään käsiksi tavanomaisen psykoterapian kohteena olevan alitajunnan biograafiseen ainekseen, mutta myös perinataalisiin (synnytystä edeltäviin) ja transpersoonallisiin kokemuksiin, joihin verbaaliset metodit eivät pääse käsiksi. Myös erityisen traumaattiset tapahtumat ovat vaikeita käsitellä ja integroida sanallisissa terapioissa, mutta holotrooppisen hengitystekniikan avulla niiden mieleen palautumien ja turvallinen uudelleenkokeminen on helpompaa. Melko yleistä on oman syntymätrauman uudelleenkokeminen ja sen mukana tuoma valtava psykologinen helpotus. Grofin mukaan holotrooppiset tietoisuudentilat toimivat ikään kuin sisäisenä skannerina tuoden itsestään tietoiseen käsittelyyn alitajunnan tunnepitoisimpia ja traumaattisimpia aineksia. Täten se vertautuu esimerkiksi LSD-psykoterapiaan, jonka toimintamallit ovatkin toimineet holotrooppisen hengitystekniikan kehittämisen innoittajina. (Grof 2012,, ) Grof haluaisi lisätä mahdollisimman paljon akateemista keskustelua Holotrooppisesta hengitystekniikasta, sillä sitä ei ole testattu tieteellisesti riittävän systemaattisesti. Menetelmänä se on erikoinen ja mielenkiintoinen, halpa ja mahdollisesti hyvin tehokas, vaikkakaan sen toimivuudesta (erityisesti kaikille ihmisille) ei ole takuuta. Lisätutkimukset olisivat siis tarpeen 7. Toki sen tehosta on jonkin verran näyttöä, sillä useat ihmiset ovat päässeet yli vuosia kestäneestä masennuksista ja fobioista, ja useiden itsetunto ja luottamus on parantunut radikaalisti. Useat osanottajat ovat verranneet muutaman holotrooppisen istunnon tehoa vuosia kestäneeseen sanalliseen terapiaan. Myös monet psykosomaattiset vaivat kuten migreenit tai astmat ovat parantuneet sen avulla kokonaan tai osittain. Parantuminen ei ole rajoittunut emotionaaliseen ja psykosomaattisiin ongelmiin, vaan myös jotkut fyysisenä pidetyt taudit kuten krooniset infektiot ovat parantuneet. Grof painottaa että on luonnollista että edellä esitetyt teoriat ja tulokset voivat olla vaikeita hyväksyä ja ymmärtää, jos ei ole itse kokenut vastaavanlaista kokemusta. (Grof 2012, 87, ) Loppupäätelmät 7 Venäläisiä tutkimuksia on tehty ilmeisesti jonkin verran, mutta en ehtinyt saada niitä käsiini 8
9 Erilaiset meditaatio- ja hengitystekniikat ovat selkeästi vallanneet alaa länsimaisesta kulttuurista, eikä ilman syytä. Tästä kertovat esimerkiksi jatkuvasti kasvavat tutkimukset ja tutkimustulokset. On mielenkiintoista pohtia, minkä vuoksi tietyt tekniikat kasvattavat suosiotaan ja tulevat fokusoituneemman tutkimuksen pariin kuin toiset, kuten esimerkiksi mindfulnesin kohdalla on käynyt. Ehkäpä tieteellisesti on helpointa valita yksi toimiva ja yksinkertainen tekniikka ja kehittää ja tutkia sitä. Meditaatiotekniikoita ja kaikenlaisia muita nykyajan itseparannustekniikoita (regressioterapiat, hypnoosit, joogan monet muodot, NLP, holotrooppinen hengitystekniikka jne.) on vaikea erottaa toisistaan, eikä mielestäni tarkkaa jaottelua tarvitse tehdäkään. Itse näkisin, että monia asioita yhdistää pyrkimys holistisempaan ajatteluun ja terveyskäsitykseen, joka vetoaa ja toimii nykyajan eriytyneessä kulttuurissa kasvaneisiin ihmisiin. Toki niin kuin mindfulnesin kohdalla on osittain tapahtunut, pyritään asioista toisinaan eristämään vain niiden hyödyllisimmät ja tehokkaimmat puolet kapitalistisen ajattelutavan mukaisesti. Tämä ei välttämättä miellytä esimerkiksi buddhalaisia meditoijia. Tekniikat tuovat mielen ymmärtämiseen uudenlaisia näkökulmia, yhdistäen aiheeseen monesti ihmisen ruumiillisuuden ja asioiden sanattoman käsittelyn. Ihmisillä näyttäisi olevan monenlaisia mahdollisuuksia itsensä tutkimiseen, parantamiseen ja kehittämiseen erilaisten ja kasvavalla tahdilla lisääntyvien tekniikoiden avulla. Emme ole luultavasti löytäneet siltikään mitään ihmelääkettä, vaan uudenlaisia työkaluja ja ajattelumalleja, ja tieteellisessä mielessä tutkimus näyttäisi olevan vielä lähtökuopissaan. Aihe on otettava kyllä vakavasti, ja onkin mielenkiintoista seurata erilaisten tekniikoiden leviämistä ja yleistymistä kulttuurissamme. 9
10 Lähteet Dalai Lama (2006) Maailmankaikkeus atomissa. Tieteen ja hengen läheneminen. Tammi, Juva. Davidson, Kabat-Zinn, Schumacher, Rosenkranz, Muller, Santorelli, Urbanowski, Harrington, Bonus & Sheridan (2003) Alterations in brain and immune function produced by mindfulness meditation. Psychosomatic Medicine Jul-Aug;65(4): Desbordes, Negi, Pace, Wallace, Raison and Schwartz (2012) Effects of mindful-attention and compassion meditation training on amygdala response to emotional stimuli in an ordinary, non-meditative state. Frontiers in Human Neuroscience, 01 November 2012 Goyal, Singh, Sibinga, Gould, Rowland-Seymour, Sharma, Berger, Sleicher, Maron, Shihab, Ranasinghe, Linn, Saha, Bass & Haythornthwaite (2014) Meditation Programs for Psychological Stress and Well-being: A Systematic Review and Metaanalysis. JAMA International Medicine. Published online January 06, 2014 Grof, Stanislav (2012) Healing our deepest wounds: the holotropic paradigm shift. Stream of experience productions, Washington (2009) LSD Doorway to the Numinous the Groundbreaking Psychedelic Research Into Realms of the Human Unconscious. Park street press, Rochester Ramsburg & Youmans (2013) Meditation in the Higher-Education Classroom: Meditation Training Improves Student Knowledge Retention during Lectures. Mindfulness, March 2013 Hayward & Varela (ed.) (1992) Gentle Bridges. Conversations with the Dalai Lama on the Sciences of Mind. Shambala publications, Boston. 10
11 Hölzel, Carmody, Vangel, Congleton, Yerramsetti, Gard & Lazar (2011) Mindfulness practice leads to increases in regional brain gray matter density. Psychiatry Research: Neuroimaging. Volume 191, Issue 1, Pages 36-43, 30 January 2011 Kaliman, Álvarez-López, Cosín-Tomás, Rosenkranzc, Lutzc & Davidsonc (2014) Rapid changes in histone deacetylases and inflammatory gene expression in expert meditators. Psychoneuroendocrinology. Volume 40, February 2014, Pages Kirk, Downar & Montague (2011) Interoception drives increased rational decision-making in meditators playing the ultimatum game. Frontiers in Neuroscience Apr 18 Kozhevnikov, Elliott, Shephard & Gramann (2013) Neurocognitive and Somatic Components of Temperature Increases during g-tummo Meditation: Legend and Reality. Kozhevnikov et al. March 29, 2013 Kuyken, Byford, Taylor, Watkins, Holden, White, Barrett, Byng, Evans, Mullan & Teasdale (2008) Mindfulness-based cognitive therapy to prevent relapse in recurrent depression. Journal of consulting and clinical psychology Dec; 76(6): Lutz, Greischar, Rawlings, Ricard & Davidson (2004) Long-term meditators self-induce high-amplitude gamma synchrony during mental practice. PNAS. November 16, 2004 vol. 101 no. 46 Pagnoni & Cekic (2007) Age effects on gray matter volume and attentional performance in Zen meditation. Neurobiology of Aging. Volume 28, Issue 10, Pages , October
Tunnetta ja älyä työpaikalle
Tunnetta ja älyä työpaikalle Ota mukava asento, hengitä rauhallisesti keuhkot täyteen, tunne kuinka ilma virtaa sisään ja ulos. Sulje silmäsi ja mietiskele näitä tieteellisesti todistettuja faktoja: Mindfulness
LisätiedotHidasta elämää, tietoisuustaitojen merkitys stressinhallinnassa
KANSALAISAREENA RY VAPAAEHTOISTOIMINNAN KOORDINAATTOREIDEN SYYSSEMINAARI 18.-19.10.2012 Hotelli Arthur Hidasta elämää, tietoisuustaitojen merkitys stressinhallinnassa Avartamo.fi info@avartamo.fi Hidasta
LisätiedotViisi tapaa tuoda mindfulness työpäivääsi
Viisi tapaa tuoda mindfulness työpäivääsi Mindfulness eli tietoinen hyväksyvä läsnäolo on kokemuksen ja oman olotilan havainnointia. Läsnäoloharjoituksessa tarkoitus ei ole muuttaa kokemusta: olennaista
LisätiedotMindfulness ja työssä jaksaminen kokemuksellinen työpaja Minna Maksniemi
Kohti lasta - Pohjoisen Suomen varhaiskasvatuksen sekä esi- ja alkuopetuksen päivät 1. 2.11.2018 Mindfulness ja työssä jaksaminen kokemuksellinen työpaja 1.11.2018 Minna Maksniemi Minne tahansa menetkin,
LisätiedotAutomatisoituminen, resurssit ja monitehtäväsuoritus
Automatisoituminen, resurssit ja monitehtäväsuoritus Mitä automatisoitumisella tarkoitetaan? Hyvin pitkälti automatisoitunut tehtävä... voidaan suorittaa ilman tarkkaavaisuutta ei välttämättä tuota minkäänlaista
LisätiedotMindfulness työssä. Kuinka vapautan organisaationi onnistumaan. Antti-Juhani Wihuri Mind at Work Oy L-I-I-D-E-R-I-T 10.12.2014
Mindfulness työssä Kuinka vapautan organisaationi onnistumaan Antti-Juhani Wihuri Mind at Work Oy L-I-I-D-E-R-I-T 10.12.2014 1 2 Lähde: Black, D.S. 2014 3 Itseaiheutettu ADHD? tietopainotteista asiantuntijatyötä
LisätiedotLataa Tietoisuus ja terveys - Matti Laulainen. Lataa
Lataa Tietoisuus ja terveys - Matti Laulainen Lataa Kirjailija: Matti Laulainen ISBN: 9789525572681 Sivumäärä: 86 Formaatti: PDF Tiedoston koko: 36.69 Mb Matti Laulainen (lääket. lis., s. 1945) tekee uraauurtavaa
LisätiedotKahden mindfulness-mittarin itsetuntoon. suomennos ja Kahden validointi mindfulness-mittarin suomennos ja validointi
Mindfulness-taitojen Mindfulness-taitojen yhteys yhteys masennukseen, onnellisuuteen masennukseen, ja itsetuntoon. onnellisuuteen ja Kahden mindfulness-mittarin itsetuntoon. suomennos ja Kahden validointi
LisätiedotTietoisuustaidot uusi keino hyvinvoinnin ja fyysisen aktiivisuuden edistämiseksi
Tietoisuustaidot uusi keino hyvinvoinnin ja fyysisen aktiivisuuden edistämiseksi Kangasniemi Anu 1,2,3 1 LIKES - tutkimuskeskus, Jyväskylä ; 2 Lääkärikeskus Dextra, Jyväskylä; 3 Liikunta- ja hyvinvointiakatemia
LisätiedotLiikunnan merkitys oppimiselle? Heidi Syväoja, tutkija LIKES tutkimuskeskus, Jyväskylä
Liikunnan merkitys oppimiselle? Heidi Syväoja, tutkija LIKES tutkimuskeskus, Jyväskylä Elämäntapa on viime vuosikymmenten aikana muuttunut yhä enemmän istuvaksi. Kuva: Josh Schreiber Shalem 2012: www.discover-yourself.com
LisätiedotKognitiivinen psykoterapia vanhuusiän depressioiden hoidossa
Kognitiivinen psykoterapia vanhuusiän depressioiden hoidossa Marja Saarenheimo FT, psykologi, psykoterapeutti Vanhustyön keskusliitto/ Terapiahuone MielenTila Kognitiivinen psykoterapia (CBT) Aaron Beck
LisätiedotSTRESSI POIS 60 MINUUTISSA?
Vapauta aistisi - Unplug yourself STRESSI POIS 60 MINUUTISSA? Anna itsellesi ja työntekijöillesi lupa kaikki häiriötekijät poistavaan syvärentoutukseen, joka lievittää tai jopa kokonaan poistaa kokemasi
LisätiedotLäsnäolo ja myötätunto voimavaraksi Viva -hankkeen päätösseminaari Mari Juote ja Leena Rasanen
Läsnäolo ja myötätunto voimavaraksi Viva -hankkeen päätösseminaari 11.10.2017 Mari Juote ja Leena Rasanen Al Mitä läsnäolo tarjoaa? Osaan aikaisempaa paremmin pysähtyä huomaamaan hetkien kauneutta. Vaikkei
LisätiedotTunneklinikka. Mika Peltola 0443336719 www.tunneklinikka.palvelee.fi
Tunneklinikka Mika Peltola 0443336719 www.tunneklinikka.palvelee.fi Tunnekehoterapia on luontaishoitomenetelmä, joka on kehittynyt erilaisten luontaishoitomenetelmien yhdistämisestä yhdeksi hoitomuodoksi.
LisätiedotESSENTIAL MOTION OHJAAJAKOULUTUS
1/6 ESSENTIAL MOTION OHJAAJAKOULUTUS Perusopetusjakson sisältö, 1. ja 2. vuosi Essential Motion kokemuksena Essential Motionin tarkoitus on luoda ilmapiiri, jossa ihmisillä on mahdollisuus saada syvä kokemuksellinen
LisätiedotLäsnäolotaidot ja kiireettömyys Verme -työpajat Jyväskylä. Anuliisa Lahtinen luokanopettaja, Verme-mentori, KouluCoach
Läsnäolotaidot ja kiireettömyys Verme -työpajat 20.9.2016 Jyväskylä Anuliisa Lahtinen luokanopettaja, Verme-mentori, KouluCoach alkuun: Kuka olet? Mistä tulet? Mitä kortti kertoo sinulle? Hyvän mielen
LisätiedotSisällys PSYKOLOGIA AUTTAA YMMÄRTÄMÄÄN IHMISIÄ. Psykologia tutkii ihmisen toimintaa. Psykologiassa on lukuisia osa-alueita ja sovelluskohteita
Sisällys I 1 PSYKOLOGIA AUTTAA YMMÄRTÄMÄÄN IHMISIÄ 10 Psykologia tutkii ihmisen toimintaa 12 Mielen tapahtumat ja käyttäytyminen muodostavat ihmisen toiminnan Psykologian suuntaukset lähestyvät ihmistä
LisätiedotMindfulness - Tietoinen läsnäolo ja johtaminen Tampereen varhaiskasvatuksen johtamisfoorumi 17.-18.4.2013 Ritva Lavinto
Mindfulness - Tietoinen läsnäolo ja johtaminen Tampereen varhaiskasvatuksen johtamisfoorumi 17.-18.4.2013 Ritva Lavinto Mitä suurempaa voi kukaan sinulle antaa kuin tämän hetken, tästä alkaen, juuri tässä
LisätiedotAivokuntoluento. Jaakko Kauramäki, TkT Aivokunto Oy
Aivokuntoluento Jaakko Kauramäki, TkT Aivokunto Oy Itsensä johtaminen muutostilanteessa aivojen näkökulmasta Tieturi / Ruoholahti 23.1.2013 1. Aivot muutostilassa 2. Päätöksenteko, tunteet työelämässä
LisätiedotKuka on arvokas? Liite: EE2015_kuka on arvokas_tulosteet.pdf tulosta oppilaiden lomakkeet tehtäviin 1 ja 2.
Kuka on arvokas? Jotta voisimme ymmärtää muiden arvon, on meidän ymmärrettävä myös oma arvomme. Jos ei pidä itseään arvokkaana on vaikea myös oppia arvostamaan muita ihmisiä, lähellä tai kaukana olevia.
LisätiedotLapsen vieraannuttaminen ilmiönä Lapsi erotilanteissa toteutuuko lapsen etu? 16.12.2014
Lapsen vieraannuttaminen ilmiönä Lapsi erotilanteissa toteutuuko lapsen etu? 16.12.2014 Helinä Häkkänen-Nyholm, PsT, dosentti, psykoterapeutti Psykologi- ja lakiasiaintoimisto PsyJuridica Oy Lapsen vieraannuttaminen
LisätiedotYllättävän, keskustelun aikana puhkeavan ristiriidan käsittely
Yllättävän, keskustelun aikana puhkeavan ristiriidan käsittely TOIMI NÄIN Pysäytä keskustelu hetkeksi ja sanoita havaitsemasi ristiriita. Kysy osallistujilta, mitä he ajattelevat havainnostasi. Sopikaa
LisätiedotFellmannian kulma 5.10.2013 Virpi Koskela LUT/Lahti School of Innovation
Fellmannian kulma 5.10.2013 Virpi Koskela LUT/Lahti School of Innovation Jokaisessa uudessa kohtaamisessa kannamme mukanamme kehoissamme kaikkien edellisten kohtaamisten historiaa. Jako kahteen! - Ruumis
LisätiedotMindfulness AVI Aulanko
Tuula Savolainen Hoitotyön opettaja Työnohjaaja STOry Työyhteisösovittelija Esimies- ja työyhteisövalmentaja Mindfulnesohjaaja Luotain Consulting Oy 044 3740 853, tuula.savolainen@luotain.net Mindfulness
LisätiedotHAMSA-Meditaatio-ohjaajakoulutus Opetuksen sisältö
1 HAMSA-Meditaatio-ohjaajakoulutus Opetuksen sisältö Perinteinen opetusmenetelmä Lähiopetusjaksojen aika on rajallinen joten tämän vuoksi HAMSA-Meditaatioohjaajakoulutuksessa on vain tarvittava määrä teoreettista
LisätiedotEntä sitten kun ei pyyhi hyvin?! keinoja stressin hallintaan ilon psykologian ja läsnäolon avulla
TYÖSSÄ JAKSAMINEN JA HYVINVOINTI Entä sitten kun ei pyyhi hyvin?! keinoja stressin hallintaan ilon psykologian ja läsnäolon avulla Pia Orell-Liukkunen TeraPia; www.terapiaorell.com Flowmeon Oy, www.flowmeon.fi
LisätiedotKOGNITIIVINEN KUNTOUTUS
KOGNITIIVINEN KUNTOUTUS Psykologi Nina Näyhä Osastonhoitaja Marja Nordling Psykiatrinen kuntoutumisosasto T9 Seinäjoen keskussairaala EPSHP 3.10.2007 Kuntoutusfoorumi OSASTO T9 18 kuntoutuspaikkaa selkeästi
LisätiedotOivallista työtä mobiilivalmennusohjelma henkiseen hyvinvointiin
Oivallista työtä mobiilivalmennusohjelma henkiseen hyvinvointiin 9.1.2014 Kirsikka Kaipainen, VTT http://oivamieli.fi/ 2 Sisältö Oivan tausta ja toteutus Hyväksymis- ja omistautumisterapia sekä mindfulness
LisätiedotMindfulness - Hyvinvointia ja rentoja onnistumisia työpäivään. Antti-Juhani Wihuri Hetky / Tietohallintoverkosto 10.9.2015
Mindfulness - Hyvinvointia ja rentoja onnistumisia työpäivään Antti-Juhani Wihuri Hetky / Tietohallintoverkosto 10.9.2015 1 1 2 Lähde: Black, D.S. 2014 3 Itseaiheutettu ADHD? tietopainotteista asiantuntijatyötä
LisätiedotKohti yhdessä tekemisen kulttuuria. Merja Mäkisalo-Ropponen SH, TtT, kansanedustaja
Kohti yhdessä tekemisen kulttuuria Merja Mäkisalo-Ropponen SH, TtT, kansanedustaja Yhdessä tekemisen hyödyt Perustehtävän laadukas toteutuminen Toimijoiden hyvinvointi Toimijoiden hyvinvoinnin vaikutus
LisätiedotD R A A M A T Y Ö P A J O I S S A O N T I L A A I D E O I L L E J A P E R S O O N I L L E
D R A A M A T Y Ö P A J O I S S A O N T I L A A I D E O I L L E J A P E R S O O N I L L E Draamatyöpajassa ryhmä ideoi ja tuottaa synopsiksen pohjalta musiikkiteatteriesityksen käsikirjoituksen. Käsikirjoitus
LisätiedotKognitiivisen psykoterapian lähestymistapa elämyspedagogiikassa. Kaisa Pietilä 28.1.2016
K Kognitiivisen psykoterapian lähestymistapa elämyspedagogiikassa Kaisa Pietilä 28.1.2016 Työpajan lähtökohdat Jokaisella on mahdollisuus lisätä työhönsä terapeuttisia elementtejä kysyä ja kyseenalaistaa
LisätiedotSTEP 1 Tilaa ajattelulle
Työkalu, jonka avulla opettaja voi suunnitella ja toteuttaa systemaattista ajattelutaitojen opettamista STEP 1 Tilaa ajattelulle Susan Granlund Euran Kirkonkylän koulu ja Kirsi Urmson Rauman normaalikoulu
LisätiedotMUUTOS JA MUUTOKSESSA ELÄMISEN TAIDOT EIJA HIMANEN 12.4.2015
MUUTOS JA MUUTOKSESSA ELÄMISEN TAIDOT EIJA HIMANEN 12.4.2015 Käsiteltäviä näkökulmia Mitä muutos on? Mitä ihmiselle muutoksessa tapahtuu? Työkaluja muutoksessa kipuilevan tukemiseen. Muutos Tilanteen tai
LisätiedotSisällys. OSA 1 Aloitetaan itsestämme. Salla-Maarit Volanen: Saatesanat...15 Aluksi Tietoisuustaitoihin tutustuminen...38
Sisällys Salla-Maarit Volanen: Saatesanat...15 Aluksi...25 OSA 1 Aloitetaan itsestämme Tietoisuustaitoihin tutustuminen...38 Kehon tuntemusten lukemisen taito...38 Rentoutumisen alkeet...38 Näin jatkat
LisätiedotPsyykkinen toimintakyky
Psyykkinen toimintakyky Toimintakyky = ihmisen ominaisuuksien ja ympäristön suhde : kun ympäristö vastaa yksilön ominaisuuksia, ihminen kykenee toimimaan jos ihmisellä ei ole fyysisiä tai psykososiaalisia
LisätiedotMIKÄ ON TUNNE? Tunne on spontaani reaktio, jonka synnyttää tietyn asian, henkilön tai paikan ajatteleminen tai kohtaaminen.
Tunteet SISÄLTÖ Mikä on tunne? Tunteet parisuhteessa Mistä tunne syntyy? Tunnetaakat menneisyydestä Neljä tunnetaitoa 1. Tunnistaminen 2. Nimeäminen 3. Ilmaiseminen 4. Vastaanottaminen MIKÄ ON TUNNE?
LisätiedotGEENEISTÄ SOSIAALISEEN KÄYTTÄYTYMISEEN. Markus Jokela, Psykologian laitos, HY
GEENEISTÄ SOSIAALISEEN KÄYTTÄYTYMISEEN Markus Jokela, Psykologian laitos, HY Akateeminen tausta EPIDEMIOLOGIA - PhD (tekeillä...) UNIVERSITY COLLEGE LONDON PSYKOLOGIA -Fil. maisteri -Fil. tohtori KÄYTTÄYTYMISTIETEELLINE
LisätiedotKESÄRETRIITTI 2012 JOOGA & CHI KUNG TIETOISUUS, SYDÄN JA VAHVAT JUURET ABHAYALOKA BUDDHALAINEN RETRIITTIKESKUS. (Loppi n.
KESÄRETRIITTI 2012 JOOGA & CHI KUNG TIETOISUUS, SYDÄN JA VAHVAT JUURET ABHAYALOKA BUDDHALAINEN RETRIITTIKESKUS (Loppi n.70km Helsingistä) TO-SU 28.6.-1.7.2012 RETRIITIN TEEMAT JA HARJOITUKSET TORSTAI on
LisätiedotKESÄN RETRIITTI 2014 JOOGA & CHI KUNG LIIKE, SYDÄN JA LÄSNÄOLO ABHAYALOKA BUDDHALAINEN RETRIITTIKESKUS
KESÄN RETRIITTI 2014 JOOGA & CHI KUNG LIIKE, SYDÄN JA LÄSNÄOLO ABHAYALOKA BUDDHALAINEN RETRIITTIKESKUS (Loppi n.70km Helsingistä) TO-SU 26.6.-29.6.2014 LAADUKKAASTA OHJELMASTA LÖYDÄT eli muutama hyvä syy
LisätiedotTUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen
KEMIA Kemian päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Merkitys, arvot ja asenteet T1 kannustaa ja innostaa oppilasta kemian opiskeluun T2 ohjata ja
LisätiedotMITÄ MIELTÄ OLIT TiETOISUUSTAIDOT (.b)-jaksosta
MITÄ MIELTÄ OLIT TiETOISUUSTAIDOT (.b)-jaksosta Seuraavaksi kysytään kokemuksiasi tietoisuustaitojen (mindfulness) oppijaksosta. Vastaathan kaikkiin kysymyksiin. Vastauksesi ovat luottamuksellisia ja vain
LisätiedotPsykologia tieteenä. tieteiden jaottelu: TIETEET. EMPIIRISET TIETEET tieteellisyys on havaintojen (kr. empeiria) tekemistä ja niiden koettelua
Psykologia tieteenä tieteiden jaottelu: FORMAALIT TIETEET tieteellisyys on tietyn muodon (kr. forma) seuraamista (esim. logiikan säännöt) matematiikka logiikka TIETEET LUONNON- TIETEET fysiikka kemia biologia
LisätiedotIhminen ensin tukea, apua ja ratkaisuja!
Ihminen ensin tukea, apua ja ratkaisuja! 41. Valtakunnalliset Kuntoutuspäivät 10.-11.4.2013 Aikuiskouluttaja Raine Manninen www.rainemanninen.fi Uskotko itsesi kehittämiseen, vai kuluuko aikasi itsesi
LisätiedotMitä eri tutkimusmetodeilla tuotetusta tiedosta voidaan päätellä? Juha Pekkanen, prof Hjelt Instituutti, HY Terveyden ja Hyvinvoinnin laitos
Mitä eri tutkimusmetodeilla tuotetusta tiedosta voidaan päätellä? Juha Pekkanen, prof Hjelt Instituutti, HY Terveyden ja Hyvinvoinnin laitos Päätöksentekoa tukevien tutkimusten tavoitteita kullakin oma
LisätiedotKokemuksia eettisen tapauskeskustelun käytöstä Tampereella
Kokemuksia eettisen tapauskeskustelun käytöstä Tampereella 28.3.2019 Tanja Saarela perinnöllisyyslääketieteen el vs. yl Tays perinnöllisyyspoliklinikka Miksi MCD? Terveydenhuollossa työntekijöillä on paljon
Lisätiedot5 asiaa, jotka sinun on hyvä tietää sinun aivoista
5 asiaa, jotka sinun on hyvä tietää sinun aivoista VILMA HEISKANEN 26.11.2014 Lähde: http://powerofpositivity.com/5-things-must-know-mind/ Puhu parin kanssa Lue parin kanssa aivoista Mitä ajattelet? Oletko
LisätiedotAJANHALLINNASTA LISÄÄ VOIMAVAROJA
AJANHALLINNASTA LISÄÄ VOIMAVAROJA Iina Lempinen Voimavaravalmentaja, kirjailija, kouluttaja Valmiina Coaching 24.11.2015 Tehy Terveydenhoitajien opintopäivät 1 VALMENNUKSEN TAVOITTEET Tulet tietoisemmaksi
LisätiedotPsykologiset verkko-ohjelmat perheiden tukena FT Toni Vanhala
Psykologiset verkko-ohjelmat perheiden tukena FT Toni Vanhala 20.4.2018 Headsted on verkkohoito-ohjelmien asiantuntija. Toteutamme psykologista hyvinvointia lisääviä ohjelmia, teemme tutkimusta ja koulutamme
LisätiedotSisällönanalyysi. Sisältö
Sisällönanalyysi Kirsi Silius 14.4.2005 Sisältö Sisällönanalyysin kohde Aineistolähtöinen sisällönanalyysi Teoriaohjaava ja teorialähtöinen sisällönanalyysi Sisällönanalyysi kirjallisuuskatsauksessa 1
LisätiedotKipupotilas psykiatrin vastaanotolla. Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016
Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016 ICD-10 tautiluokituksessa kipuoire esiintyy vain muutaman psykiatrisen diagnoosin kuvauksessa
LisätiedotPSYKOLOGIA - PERUSOPINNOT 25 OP
1 (5) PSYKOLOGIA - PERUSOPINNOT 25 OP Psykologian perusopintojaksot suoritettuaan opiskelijalla on perustiedot psykologian eri osa-alueilta: kehityspsykologiasta, persoonallisuudenpsykologiasta, kognitiivisesta
LisätiedotKim Polamo T:mi Tarinapakki
Kim Polamo T:mi Tarinapakki Työnohjauksen voima Lue, kuinka työnohjaus auttaa työssäsi. 1 Tässä esitteessä on konkreettisia esimerkkejä työnohjaus -formaatin vaikutuksista. Haluan antaa oikeaa tietoa päätösten
LisätiedotTYÖELÄMÄYHTEISTYÖ OPINNÄYTETÖISSÄ
TYÖELÄMÄYHTEISTYÖ OPINNÄYTETÖISSÄ Opinnäytetöiden kehittäminen - valtakunnallinen verkostohanke Seminaari 11.2.2005, Oulu Riitta Rissanen Savonia-ammattikorkeakoulu TYÖELÄMÄYHTEISTYÖ OPINNÄYTETÖISSÄ OPISKELIJA
LisätiedotNormaaleja reaktioita epänormaaliin tilanteeseen
Normaaleja reaktioita epänormaaliin tilanteeseen Uhkakuvista tilannehallintaan Psykologinen näkökulmia Jaakko Kauppila psykologi, yliopettaja Polamk Normaaleja reaktioita epänormaaliin tilanteeseen Jaakko
LisätiedotTarpeenmukainen hoito
Tarpeenmukainen hoito TaHo ry kuukausityöpaja 18.6.2018 Anna-Kaisa Turpeinen Psykologi, psykoterapeutti Mielipalvelut Oy Tarpeenmukainen hoito Tarve Hoito Tarpeenmukaisuus hoidossa Suomalainen Tarpeenmukaisen
LisätiedotTyössäjaksamista stressin ja kiireen sävytteisessä arjessa itsetuntemuksen ja itsehallinnan avulla
Työssäjaksamista stressin ja kiireen sävytteisessä arjessa itsetuntemuksen ja itsehallinnan Riitta Hirvonen, yrittäjä, sosiaalipsykologi YTL, psykoterapeutti VET, työnohjaaja, työyhteisökehittäjä, psykoterapiakouluttaja
LisätiedotMindfulness oppimisen tukena. Teea Ekola Ilon Kopse Mindfulness- tunnetaitovalmentaja
Mindfulness oppimisen tukena Teea Ekola Ilon Kopse Mindfulness- tunnetaitovalmentaja Mindfulness- määritelmiä Thich Nhat Hanh: Ihminen on valppaana nykyhetkessä, pitää tietoisuutensa tarkkaavaisesti kulloisessakin
LisätiedotEsityksen tiivistelmä Elina Hiltunen
Esityksen tiivistelmä Elina Hiltunen Tulevaisuutta ei voi ennustaa. Siksi on tärkeää, että valmistaudumme (ainakin henkisesti) erilaisiin tulevaisuuden mahdollisuuksiin. Tulevaisuusajattelua voi käyttää
LisätiedotMitkä alla olevista asioista pitävät paikkansa sinun kohdallasi? Katso lista rauhassa läpi ja rastita ne kohdat, jotka vastaavat sinun ajatuksiasi.
SYYT ELÄÄ Tehtävän tarkoituksena on kartoittaa ja vahvistaa niitä syitä, joiden vuoksi nuori tahtoo elää. Samalla sen avulla voidaan arvioida hyvin monipuolisesti nuoren elämäntilannetta ja kokemusmaailmaa.
LisätiedotVIVA! taitoa ikääntyvien mielen hyvinvoinnin tukemiseen
VIVA! taitoa ikääntyvien mielen hyvinvoinnin tukemiseen 9.5.2017 Toimialapäällikkö Sirkkaliisa Heimonen ja kehittämisasiantuntija Mari Juote Al VIVA! Voimaantumista vahvistava ohjaus Tavoitteena luoda
LisätiedotKEMIA 7.LUOKKA. Laajaalainen. liittyvät sisältöalueet. osaaminen. Merkitys, arvot ja asenteet
KEMIA 7.LUOKKA Opetuksen tavoitteet Merkitys, arvot ja asenteet Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet T1 kannustaa ja innostaa oppilasta kemian opiskeluun T2 ohjata ja kannustaa oppilasta tunnistamaan
LisätiedotHAVAINTO LÄhde: Vilkka 2006, Tutki ja havainnoi. Helsinki: Tammi.
HAVAINTO LÄhde: Vilkka 2006, Tutki ja havainnoi. Helsinki: Tammi. 1 MIKÄ ON HAVAINTO? Merkki (sana, lause, ajatus, ominaisuus, toiminta, teko, suhde) + sen merkitys (huom. myös kvantitatiivisessa, vrt.
LisätiedotTyökaluja haastavien tunteiden käsittelyyn
Hyvinvoiva oppilaitos - Tietoa ja hyviä käytänteitä opetukseen Työkaluja haastavien tunteiden käsittelyyn Psykologi Psykoterapeutti, YET Tiina Röning Yhteistyössä: Mielen hyvinvoinnin opettajakoulutukset,
LisätiedotTERVETULOA. Myrskyn jälkeen muutoksesta selviytyneen strategiat. Tapani Rinne, Senior Coach, Talent Partners Oy. Paras muutoksen kumppani
TERVETULOA Myrskyn jälkeen muutoksesta selviytyneen strategiat Tapani Rinne, Senior Coach, Talent Partners Oy 9.6.2011 1 UUTOS Myrskyn jälkeen muutoksesta selviytyneen strategiat Tapani Rinne, Senior Coach,
LisätiedotLaajennettu tiedonkäsitys ja tiedon erilaiset muodot
Laajennettu tiedonkäsitys ja tiedon erilaiset muodot Totuudesta väitellään Perinteinen käsitys Tutkimuksella tavoitellaan a. On kuitenkin erilaisia käsityksiä. Klassinen tiedon määritelmä esitetään Platonin
LisätiedotPuhe, liike ja toipuminen. Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT
Puhe, liike ja toipuminen Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT Puhe liike toipuminen? 2.9.2014 Hätönen H 2 Perinteitä ja uusia näkökulmia Perinteinen näkökulma: Mielenterveyden ongelmien hoidossa painotus
Lisätiedot+LISÄTEHTÄVIÄ päättely
+LISÄTEHTÄVIÄ päättely Ahaa! Aivotreeniä yhdessä on rekisteröity tavaramerkki. Ahaa-materiaalin kopiointi- ja käyttöoikeus vain koulutetuilla ohjaajilla koulutuksenmukaiseen käyttötarkoitukseen. Ahaa!
LisätiedotMaria Viita KÄSIN TEHTY HISTORIA - NÄPPÄRÄT MUMMOT
Maria Viita KÄSIN TEHTY HISTORIA - NÄPPÄRÄT MUMMOT Toimintatapa Vallalla olevan elämys- ja tarinatalouden aikana myös käsityön avulla kerrotaan historiaa ja tarinoita. Käsin tehty historia - Näppärät mummot
LisätiedotKognitiivinen psykologia tutkii tiedonkäsittelyä. Neuropsykologia tutkii aivojen ja mielen suhdetta MITEN AIVOT TOIMIVAT?
SISÄLLYS I IHMINEN KÄSITTELEE JATKUVASTI TIETOA 10 1 Kognitiivinen psykologia tutkii tiedonkäsittelyä 12 Ympäristöön sopeudutaan kognitiivisten toimintojen avulla Kaikki asiat eivät tule tietoisuuteen
LisätiedotNUOREN AHDISTUNEISUUDEN FOKUSOITU KOGNITIIVINEN HOITO. PsM, psykologi ja kognitiivinen psykoterapeutti Johanna Lukkarila Nuorisopsykiatrian pkl EPSHP
NUOREN AHDISTUNEISUUDEN FOKUSOITU KOGNITIIVINEN HOITO PsM, psykologi ja kognitiivinen psykoterapeutti Johanna Lukkarila Nuorisopsykiatrian pkl EPSHP Kognitiivisen psykoterapian keskeiset painopisteet ahdistuneisuuden
LisätiedotMiten kulttuuritaustat näkyvät uraohjauksessa?
Miten kulttuuritaustat näkyvät uraohjauksessa? Pohdiskelua Pohjois- Karjalan TE-toimisto psykologi Mirja Kuiri 1 13.4.2016 LÄHTOKOHTIA Mitä ajattelemme kulttuurista? Ajattelemmeko kotoutumista enemmän
LisätiedotTurva Minulla on turvallinen olo. Saanko olla tarvitseva? Onko minulla huolehtiva aikuinen? Suojellaanko minua pahoilta asioilta? Perusturvallisuus on edellytys lapsen hyvän itsetunnon ja luottamuksellisten
LisätiedotTaide on tavallista. Taideterapia kuntoutumisen tukena. Mitä taideterapia on? Sopisiko se minulle?
Taide on tavallista Taideterapia kuntoutumisen tukena Mitä taideterapia on? Sopisiko se minulle? Tutkimme kuvissamme iloa, tuskaa, kaihoa, häpeää, surua. Nyt katson taidetta ja elämää eri muodoissa uusin
LisätiedotTaiteellinen toiminta ja nuorten sekä mielenterveyskuntoutujien hyvinvointi
Taiteellinen toiminta ja nuorten sekä mielenterveyskuntoutujien hyvinvointi Katsaus kansainväliseen tutkimukseen Liisa Laitinen 25.10.2017 Turun ammattikorkeakoulu, Turun yliopisto liisa.laitinen@utu.fi
LisätiedotHENKINEN VALMENNUS MITÄ, MIKSI JA MITEN? Satu Kaski PsL, urheilupsykologi Huippu-urheiluseminaari 17.11.2012 Kotka
HENKINEN VALMENNUS MITÄ, MIKSI JA MITEN? Satu Kaski PsL, urheilupsykologi Huippu-urheiluseminaari 17.11.2012 Kotka SISÄLTÖ Henkinen valmennus mitä? (tavoitteista, keinot ym) Mitä henkinen valmennus edellyttää
LisätiedotEsityksen tiivistelmä Elina Hiltunen
Esityksen tiivistelmä Elina Hiltunen 1 Tulevaisuutta ei voi ennustaa. Siksi on tärkeää, että valmistaudumme (ainakin henkisesti) erilaisiin tulevaisuuden mahdollisuuksiin. Tulevaisuusajattelua voi käyttää
LisätiedotONKO ONNELLISUUS SEURAUS VAI SYY?
ONKO ONNELLISUUS SEURAUS VAI SYY? ONKO ONNELLISUUS JOTAKIN, JONKA VOIMME SAAVUTTAA SAAMALLA ITSELLEMME SEN, MIKÄ TEKISI MEISTÄ ONNELLISIA? TUTKITTUANI ITSEÄNI JA ELÄMÄÄNI OLEN TULLUT TODISTANEEKSI ITSELLENI,
LisätiedotYhdistyspäivä
Yhdistyspäivä 7.4.2017 Esiintyminen Joissa ihmiset puhuvat toistensa kanssa ovat esiintymistilanteita (Pelias1992). Suppeammin vain teatteri-ilmaisu tai esteettisen tekstin esittäminen Tavallisimpia esiintymisiä
LisätiedotMIELEN HYVINVOINTIA TIETOISUUSTAIDOILLA ELI MINDFULNESSILLA
MIELEN HYVINVOINTIA TIETOISUUSTAIDOILLA ELI MINDFULNESSILLA MINDFULNESS ON TIETOISTA LÄSNÄOLOA Mindfulness on valintaa ja tietoinen päätös kohdistaa huomio nykyhetkeen. Tavoitteena on luoda uudenlainen
LisätiedotTietoinen läsnäolo ja kartanluvun taito. Consciousness Hacking Helsinki - 1st Contact
Tietoinen läsnäolo ja kartanluvun taito Consciousness Hacking Helsinki - 1st Contact 11.5.2016 Laboratorio Jokainen päivä on retriitti Mielen todellinen luonne Jatkumo Tavallinen mieli Vuotava ämpäri Default
LisätiedotAMMATILLINEN HARKINTA
AMMATILLINEN HARKINTA Satu Aittomäki 3/15/2017 Toimintaterapian harjoittelu 1 Ammatillinen/Käytännön päättely/harkinta/päätöksenteko Clinical Reasoning Ammatillinen harkinta on Ajatteluprosessi, jota ammattilaiset
LisätiedotPokeri ja emootiot. Jussi Palomäki Kognitiotieteen jatko-opiskelija (HY) Nettipokerinpelaaja jussi.palomaki@helsinki.fi
Pokeri ja emootiot Jussi Palomäki Kognitiotieteen jatko-opiskelija (HY) Nettipokerinpelaaja jussi.palomaki@helsinki.fi Internetin villit pelikuviot -seminaari Tiistai 11.12.12 Esityksen sisältö Pokeripelin
LisätiedotLataa Särkyvä mieli - Raul Soisalo. Lataa
Lataa Särkyvä mieli - Raul Soisalo Lataa Kirjailija: Raul Soisalo ISBN: 9789526755656 Sivumäärä: 347 Formaatti: PDF Tiedoston koko: 32.33 Mb Lapsuuteen ja nuoruuteen kuuluu normaalisti monta haastavaa
Lisätiedot1. Lapsi on päähenkilö omassa elämässään
Satakieli-teesit 1. Lapsi on päähenkilö omassa elämässään Lapsuus on arvokas ja merkityksellinen aika ihmisen elämässä se on arvojen ja persoonallisuuden muotoutumisen aikaa. Jokaisella lapsella on oikeus
LisätiedotJuttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi
JUTTUTUOKIO Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi Opettajan ja oppilaan välinen suhde on oppimisen ja opettamisen perusta. Hyvin toimiva vuorovaikutussuhde kannustaa,
Lisätiedotyhteiskuntana Sosiaalitutkimuksen laitos Tampereen yliopisto
Suomi palkkatyön yhteiskuntana Harri Melin Sosiaalitutkimuksen laitos Tampereen yliopisto Nopea muutos Tekninen muutos Globalisaatio Työmarkkinoiden joustot Globalisaatio ja demografinen muutos Jälkiteollisesta
LisätiedotLefkoe Uskomus Prosessin askeleet
Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet 1. Kysy Asiakkaalta: Tunnista elämästäsi jokin toistuva malli, jota et ole onnistunut muuttamaan tai jokin ei-haluttu käyttäytymismalli tai tunne, tai joku epämiellyttävä
LisätiedotSÄHKÖISET MIELENTERVEYSPALVELUT TERVEYDENHOIDOSSA HELSINKI 2.2.2016 MIELENTERVEYSTALO.FI NUORTEN MIELENTERVEYSTALO.FI NETTITERAPIAT.
SÄHKÖISET MIELENTERVEYSPALVELUT TERVEYDENHOIDOSSA HELSINKI 2.2.2016 MIELENTERVEYSTALO.FI NUORTEN MIELENTERVEYSTALO.FI NETTITERAPIAT.FI LUENNOITSIJA JA INTRESSIT Jan-Henry Stenberg FT., PsL, erikoispsykologi,
LisätiedotTäydellisen oppimisen malli
Täydellisen oppimisen malli Yrjö Engeström: Perustietoa opetuksesta. Helsinki 1991 Johtaa korkealaatuiseen tietoon Opittavan aineksen itsenäiseen hallintaan Kykyyn soveltaa sitä uusissa tilanteissa Oppilas
LisätiedotLeikki interventiona. Aikuisen kannustava puuttuminen vuorovaikutustaitojen harjaannuttamisessa. Eira Suhonen 6.6.06
Leikki interventiona Aikuisen kannustava puuttuminen vuorovaikutustaitojen harjaannuttamisessa Eira Suhonen 6.6.06 Erityispedagogiikka Käyttäytymistieteellinen tiedekunta Interventio laaja-alainen systemaattinen
Lisätiedotääripäistä Ajatuksia suorittamisesta, hellittämisestä ja tiestä tasapainoon.
ääripäistä tasapainoon Ajatuksia suorittamisesta, hellittämisestä ja tiestä tasapainoon. Tekemisestä saa nauttia. Oikeasti. mutta jos rentoutuminen ja "vain oleminen" ahdistaa, voi olla että suorittamisen
LisätiedotKurssipalaute HTKP103 Johdanto tieto- ja viestintäteknologiaan, harjoitukset, syksy 2015
Kyselyyn vastanneiden määrä: 88/0 Kurssipalaute HTKP103 Johdanto tieto- ja viestintäteknologiaan, harjoitukset, syksy 2015 OPETUS JA TYÖSKENTELYTAVAT Vastaa seuraaviin väittämiin asteikolla 1-5 Kurssilla
LisätiedotMikä ihmeen Global Mindedness?
Ulkomaanjakson vaikutukset opiskelijan asenteisiin ja erilaisen kohtaamiseen Global Mindedness kyselyn alustavia tuloksia Irma Garam, CIMO LdV kesäpäivät 4.6.2 Jun- 14 Mikä ihmeen Global Mindedness? Kysely,
LisätiedotTyön imun yhteys sykemuuttujiin. Heikki Ruskon juhlaseminaari 15.5.2007 Piia Akkanen
Työn imun yhteys sykemuuttujiin Heikki Ruskon juhlaseminaari 15.5.2007 Piia Akkanen Työn imu (Work Engagement) Wilmar Schaufeli ja Arnold Bakker ovat kehittäneet work engagement -käsitteen vuosituhannen
LisätiedotKEHOMIELIHOIDOT KOKEMUSVAIKUTUKSET JA PLASEBO
KEHOMIELIHOIDOT KOKEMUSVAIKUTUKSET JA PLASEBO Pauliina Aarva, YTT, terveyden edistämisen dosentti Rohkeasti rajalla -työpaja, Helsinki 12.11.2016 Täydentävät ja vaihtoehtoiset hoidot (CAM) Luontaistuotteet
LisätiedotMYYNTI- VALMENNUKSEN OSTAJAN OPAS MIISA HELENIUS - POINTVENUE
MYYNTI- VALMENNUKSEN OSTAJAN OPAS MIISA HELENIUS - POINTVENUE 8 ASIAA, JOTKA KANNATTAA HUOMIOIDA, KUN OSTAA MYYNTI- VALMENNUSTA 8 ASIAA, JOKTA KANNATTAA HUOMIOIDA KUN OSTAA MYYNTI- VALMENNUSTA Olen kerännyt
LisätiedotESSE 1, PUUKAUPUNKISTUDIO 2015
ESSE 1, PUUKAUPUNKISTUDIO 2015 Ida Fraser 2.11.2015 Kurssia aloitettiin pohtimalla annettua teema ryhmässä. Ryhmämme teemana oli identiteetti. Jouduimme aluksi määrittelemään itsellemme mitä identiteetti
Lisätiedot