Kantasolujen kykyä erilaistua kudoksiksi ja
|
|
- Saija Pesonen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Katsaus TUOMAS WALTIMO JA JUKKA H. MEURMAN Suun hoito hematologisten kantasolusiirtojen yhteydessä Kantasolusiirrot ovat yleistyneet pahanlaatuisten ja myös joidenkin hyvänlaatuisten mutta huonoennusteisten veritautien hoidossa. Kantasolusiirto on erittäin raskas hoito, jossa immunosuppressio aiheuttaa suuren infektiovaaran. Infektiot ovatkin kantasolusiirron tärkein vakava, henkeä uhkaava komplikaatio. Suun krooniset infektiosairaudet voivat olla kyseisten infektioiden alkuperänä, sillä suu on ihanteellinen mikrobien pesäpaikka. Kantasolusiirtojen yhteydessä esiintyvä syljen erityksen väheneminen altistaa monille suuja hammassairauksille. Siten suun ja hampaiden hoito kuuluu hyvään kokonaishoitoon. Kantasolujen kykyä erilaistua kudoksiksi ja vaurioiden korjaajiksi käytetään hyväksi jo vakiintuneissa hoidoissa (Liippo ja Lassila 2003, Porkka 2004). Luuytimen tai veren kantasolujen siirrolla korvataan verisairauden pysyvästi vahingoittamat hematopoieettiset solut tai korjataan voimakkaan solunsalpaaja- tai sädehoidon aiheuttama luuydinvaurio. Ennen kantasolusiirtoa potilaalle annetaan intensiivinen solunsalpaaja- tai sädehoito tai molemmat. Näillä pyritään hävittämään pahanlaatuiset solut elimistöstä. Hoito tuhoaa elimistön verta muodostavan solukon, joka sitten korvataan siirteellä. Siirteen hyljintäreaktion välttämiseksi immunosuppressiivinen lääkehoito on yleensä tarpeen noin vuoden ajan siirron jälkeen (Porkka 2004). Kantasolusiirto on aiheellinen useissa pahanlaatuisissa ja myös joissakin hyvänlaatuisissa, mutta huonoennusteisissa hematologisissa sairauksissa. Potilaan yleiskunnon on oltava riittävän hyvä, eikä ennustetta oleellisesti heikentäviä muita sairauksia saisi olla. Vakavien komplikaatioiden vaara kasvaa iän myötä, ja yksilökohtaisesti allogeenisten eli toiselta yksilöltä tehtävien kantasolusiirtojen yläikärajana on pidetty 65:tä vuotta (Ruutu 1998, Porkka 2004). Kantasolusiirto on raskas hoito ja siihen liittyy useita vaaratekijöitä. Esihoidon aikaansaaman voimakkaan immunosuppression vuoksi siirteen hyljintää esiintyy harvoin. Tärkeä ongelma on allogeenisen siirteen akuutti tai krooninen käänteishyljintäreaktio, jossa potilaaseen siirretyt immunologisesti toimintakykyiset solut aiheuttavat potilaan omia kudoksia vastaan kohdistuvan hylkimisen. Sen oireet esiintyvät yleisesti iholla, limakalvoilla ja maksassa. Sjögrenin syndrooman kaltaisia limakalvojen erityisesti suun ja silmien kuivumisoireita on kuvattu (Rowe ym. 1994). Infektioalttius on allogeenisia kantasolusiirtoja saaneiden potilaiden keskeinen ongelma hoidon aikana ja sen jälkeen. Pahanlaatuisen veritaudin hoito solunsalpaajilla tai sädehoidolla tuhoaa myös potilaan immunologisen järjestelmän, joka korvautuu vähitellen siirteen soluilla. Tämä prosessi on kuitenkin hidas, ja vasta noin vuoden kuluttua potilaan immunologisen järjestelmän voidaan katsoa korvautuneen pääosin siirteen soluilla (Ruutu 2000). Immunosuppressiivisen vaiheen muutamat ensimmäiset kuukaudet ovat hankalimmat. Hoidonaikaisen immunosuppression, käänteishyljintäreaktion allogeeniseen siirteeseen Duodecim 2005;121: T. Waltimo ja J. H. Meurman
2 kohdistuvan mahdollisen hyljintäreaktion ja syljenerityksen vähenemisen vuoksi kantasolusiirtoja saaneiden potilaiden hammashoidossa on useita erityispiirteitä. Suun ja hampaiden tutkimuksella ja hoidolla voidaan välttää hoidonaikaisia vakavia ja jopa henkeä uhkaavia infektiokomplikaatioita. Suu on merkittävä infektiolähde, sillä se on mikroekolo gialtaan ihanteellinen ympäristö mitä moninaisimmille mikrobeille. Milligramma hammasplakkia sisältää bakteeria, ja suusta on löydetty yli 500 eri bakteerilajia. Valtaosa niistä on anaerobeja, ja joukossa on myös potentiaalisesti patogeenisia lajeja. Tehostetulla ehkäisevällä hammashoidolla voidaan kuitenkin estää pääosa suun infektiosairauksista, joiden riski suurenee merkittävästi hoidon aikana. Lisäksi käänteishyljintäreaktion aiheuttamia suuoireita voidaan helpottaa ylläpitämällä hyvää suuhygieniaa ja valitsemalla päivittäiseen hoitoon limakalvoja mahdollisimman vähän ärsyttäviä tuotteita. Lapsipotilailla kantasolusiirtoon voi liittyä mm. kehittyviin hampaisiin paikantuvia erityiskomplikaatioita (ks. Majorana ym. 2000), joiden huomioiminen on pediatristen yksiköiden asia. Näitä komplikaatioita ei käsitellä tässä. Kantasolusiirtojen vaikutus suuhun ja hampaistoon Suun hoito hematologisten kantasolusiirtojen yhteydessä Hematologisten kantasolusiirtojen yleistyttyä 1980-luvulla huomattiin yleisenä ongelmana koko hampaistoon kohdistuva nopea karioituminen. Aluksi ongelma jäi muiden vakavampien komplikaatioiden varjoon, mutta näiden hallinnan kehittyessä on kiinnitetty huomiota myös kantasolusiirtojen yhteydessä esiintyviin suuongelmiin. Lähes kaikilla potilailla todetaan stimuloidun syljeneritysnopeuden väheneminen alle arvon 0,7 ml/min (hyposalivaatio) tai jopa erityksen täydellinen tai lähes täydellinen loppuminen hoidon ajaksi ja useiksi kuukausiksi sen jälkeen (Rateitschak ym. 1988, Wiesner 1995). Syljenerityksen huomattava väheneminen on pääsyy kantasolusiirtoihin liittyviin suusairauksien esiintymiseen, sillä syljellä on monia suojelevia ominaisuuksia. Syljessä esiintyy antimikrobisia aineita, kuten IgA:ta, laktoferriiniä, lysotsyymiä ja peroksidaaseja, ja se voi jopa neutraloida viruksia ja estää suolistopatogeeneja ja karsinogeeneja (Tenovuo 1998 ja 2002). Hyposalivaatio altistaa myös hiivainfektioille (Närhi ym. 1999). Suun limakalvoilla, pääosin kielessä ja poskissa, havaitaan usein atrofisia, hypertrofisia ja pseudomembranoottisia muutoksia. Niiden taustalla saattaa olla opportunistinen sieni-infektio, jonka yleisin aiheuttaja on Candida albicans. Hampaiden kaula- ja juurikarieksen lisäksi kantasolusiirtoja saaneet potilaat altistuvat syljenerityksen vähenemisen ja immunosuppression vuoksi myös hampaiden tukikudossairauksille, ientulehdukselle eli gingiviitille ja parodontiitille. Tulehtuneet tukikudokset muodostavat merkittävän infektioportin elimistöön. Henkeä uhkaavien infektioiden riskin pienentämiseksi potilaille voidaan antaa laajakirjoista suoja-antibioottia neutropeniavaiheen ajan. Lääkitys muuttaa olennaisesti myös suun mikrobiekologiaa ja altistaa siten mm. hiivainfektiolle. Potilaat saavatkin sen vuoksi myös esimerkiksi flukonatsolia tai paikallisen amfoterisiini B -lääkityksen. Tästä huolimatta suun sieni-infektiot ovat yleisiä ja paranevat vähitellen vasta immunologisen järjestelmän regeneroiduttua. Joissakin tapauksissa yleistymässä oleva suun hiivasienten lääkeresistenssi selittää näiden infektioiden huonon hoitovasteen (Waltimo ym. 2000) (kuvat 1 ja 2). Suussa toisinaan tavattavat Candida krusei, C. glabrata ja C. dubliniensis ovat usein resistenttejä flukonatsolille, mikä on syytä pitää mielessä komplisoituneissa tapauksissa. Toistuvat herpesinfektiot voivat myös olla ongelmallisia, joten herpeslääkitystäkin on syytä harkita. Suomalaisissa aineistoissa vaikeata mukosiittia on esiintynyt non-hodgkin-lymfoomapotilaiden autologisen kantasolusiirron jäkeen 45 %: lla ja myös myeloomapotilailla se on kuvattu yleiseksi (Jantunen ja Nousiainen 2000, Jantunen ym. 2001a, b). Käänteishyljintäreaktio voi lisäksi aiheuttaa vaikeasti diagnosoitavia suun limakalvomanifestaatioita. Niihinkin liittyy usein infektio, jonka hoito yhdessä tehostetun suuhygienian kanssa helpottaa oireita. Tällöin ulseratiivisetkin käänteishyljintärektioiden aiheuttamat limakalvomuutokset voidaan saada 289
3 KUVA 1. Kielen dorsaaliosan krooninen bakteeri-hiivasienisekainfektio, jolle altistavat immunosuppressiivinen lääkitys ja ns. karvakieli. KUVA 3. Käänteishyljintäreaktiosta kärsivän potilaan ulseratiivinen kieli. Noin 30-vuotias hyväkuntoinen potilas ei kokenut muutosta hankalaksi. Voimakkaasti maustettujen ruokien ja natriumlauryylisulfaattia sisältävien suunhoitotuotteiden välttäminen piti subjektiiviset kipuoireet yllättävän vähäisinä. Suun ja hampaiston tutkimus ja hoito KUVA 2. Kantasolusiirtopotilaan hyperkeratoottinen kieli, jossa on osin nähtävissä pseudomembranoottista kandidoosia. Muutoksen etiologia on monitekijäinen ja diagnoosi epäselvä. Muutoksen reunat ovat selvästi induroituneet, mikä viittaa mahdolliseen pahanlaatuisuuteen. 67-vuotias potilas ei ollut halukas kudosnäytteen ottoon patologis-anatomisen diagnoosin saamiseksi. subjektiivisesti vähäoireisiksi (kuva 3). Sytotoksisten limakalvomuutosten hoitoon saattaa tulevaisuudessa tulla uusia, biologisia keinoja. Niiden osalta fibroblasti- ja keratinosyyttikasvutekijöistä on jo lupaavaa kliinistä tutkimusnäyttöä (Peterson ja Cariello 2004). 290 Ennen kantasolusiirtoa tehtävän suun ja hampaiston tutkimuksen pääasiallinen tarkoitus on kartoittaa hammasperäiset infektiofokukset, ja ne hoidetaan mahdollisuuksien mukaan. Leukojen panoraamatomografia on diagnostisesti välttämätön (kuva 4). Infektiofokusten hoidon lisäksi tarkoituksena on ehkäistä kantasolusiirtojen aiheuttamat haittavaikutukset suuhun ja hampaistoon sekä neuvoa potilasta odotettavissa olevissa suuongelmissa. Hoitoaikataulu on kuitenkin tiukka, ja asianmukaiseen hammashoitoon jää usein liian vähän aikaa. Hammaslääkärin on arvioitava antamansa hoidon aiheet ja vasta-aiheet, ja konsultaatioapua tarvitaan vuotokomplikaatioiden ja infektioille altistavien tekijöiden osalta. Monet hampaisiin kohdistuvat toimenpiteet ovat invasiivisia, ja esimerkiksi hampaan poiston jälkeiseen haavan paranemiseen olisi varattava aikaa mieluiten kaksi viikkoa. Toimenpiteitä ei ole syytä suorittaa neutropeniavaiheessa (neutrofiilimäärä alle 1 x 109/l). Veren hemoglobiini- ja ja trombosyyttiarvojen tulee myös olla tapauskohtaisesti hyväksyttävissä (Hb yli 80 g/l, B-tromb x 109/l). Käytännössä siirtoa edeltävässä hammashoidossa on keskityttävä infektiosaneerauksen ohella syvien kariespesäkkeiden nopeaan hoitat. Waltimo ja J. H. Meurman
4 KUVA 4. Ortopantomotomografia ja sitä tarkentavia intraoraaliperiapikaalikuvia, jotka on otettu vuonna 1944 syntyneeltä multippelia myeloomaa sairastavalta naiselta ennen kantasolujen siirtoa. Hampaisto on runsaasti paikattu ja vajaa. Potilaalla on marginaalinen parodontiitti lähes koko hampaiston alueella ja vaikeasti hoidettavia bifurkaatioleesioita hampaiden 37 ja 48 yhteydessä (nuoli A). Sillan tukihampaan 15 kohdalla näkyy apikaalinen parodontiitti (nuoli B). Hampaan 34 yhteydessä on apikaalisen ja marginaalisen parodontiitin aiheuttama tulehduksellinen luuleesio (nuoli C). Viisaudenhampaasta 28 on poiston yhteydessä jäänyt osa juurta alveoliluuhun (nuoli D). Vaikka potilas on kliinisesti oireeton, kuvissa nähtävä tilanne voi aiheuttaa vakavia infektiokomplikaatioita immunosuppression aikana. miseen. Tämä tehdään usein ajan säästämiseksi turvautumalla ns. väliaikaisiin paikkoihin, jotka vasta remissiovaiheessa vaihdetaan pysyviin. Juurihoidot vaativat usein liikaa aikaa, jolloin hampaan poisto on toisinaan ainoa syvän karieksen ja apikaalisen parodontiitin hoitovaihtoehto. Jos poistot ovat vasta-aiheisia, juurikanavat preparoidaan kuitenkin kunnolla, täytetään kalsiumhydroksidilla ja suljetaan tiiviisti. Kiilteessä olevat initiaalikariesleesiot käsitellään fluorilakalla, sillä kantasolusiirtoja saavilla ne voivat myöhemmin edetä nopeasti syviksi infektiopesäkkeiksi. Hampaiden tukikudostulehdusten kurissa pitämiseksi hammaskivi on syytä poistaa huolellisesti, ja mahdolliset plakkiretentiokohdat, kuten paikkaylimäärät ja vaikeasti Suun hoito hematologisten kantasolusiirtojen yhteydessä puhdistettavat hampaiston kohdat on eliminoitava. Parodontologinen hoito ennen kantasolusiirtoa on hoitoaikataulun vuoksi usein mahdotonta, jolloin parodontiittiset hampaat joudutaan poistamaan. Gingiviitti sen sijaan on paraneva tulehdussai raus, jonka hoidossa tarvitaan lähinnä huolellinen ammattilaisen tekemä puhdistus ja päivittäisten hygieniatottumusten muutos. Siirtohoitoon liittyy usein pahoinvointia, ja raju oksentelu voi vaurioittaa hampaita. Hammaseroosion ehkäisemiseksi potilaita neuvotaan huuhtelemaan suunsa vedellä, fluoriliuoksella tai puskuroivalla antasidiliuoksella oksentelun jälkeen. Hampaiden harjaamista on syytä välttää puolen tunnin ajan, jottei eroosion pehmentämä hammaskiille kulu mekaanisesti. 291
5 Sopimattomat irtoproteesit ovat paitsi mekaanisia ärsykkeitä myös mikrobien kolonisaatiopaikkoja. Varsinkin sienet viihtyvät vanhoissa hammasproteeseissa. Proteesit tulee mahdollisuuksien mukaan korjata tai käsitellä antimikrobisella lakalla. Mekaanista puhdistusta ei kuitenkaan voida tällä tavoin korvata, sillä vain huolellisella kemiallisella ja mekaanisella puhdistuksella voidaan estää mikrobiärsytys ja ehkäistä suun sieni-infektioita. Sopimattomien irtoproteesien käyttö voidaan myös kieltää joko kokonaan tai ainakin yöajaksi, jolloin proteesien tulee olla tarkoitukseen sopivassa desinfioivassa liuoksessa. Tähän sopii hyvin esimerkiksi suuhuuhteenakin käytettävä 0,1-prosenttinen klooriheksidiiniliuos. Klooriheksidiini sitoutuu proteesin pintaan ja vapautuu siitä vähitellen estäen mikrobikolonisaatiota (Samaranayake ym. 1980, Waltimo ym. 2004). Suun hoitaminen täysin infektiottomaksi on nopeassa hoitoaikataulussa usein mahdotonta, etenkin jos hampaiden poisto on vasta-aiheinen verenvuotovaaran tai poistokuopan paranemisajan pituuden vuoksi. Kroonisten hammasinfektioiden hoito on silloin pakko jättää tuonnemmaksi ja turvauduttava infektioi den akuutistumisen estävään antibioottilääkitykseen. Penisilliiniryhmän antibiootit yhdistettynä esimerkiksi metronidatsoliin soveltuvat hammasperäisten infektioiden hoitoon tavanomaisin annoksin. Antibioottihoito ei kuitenkaan koskaan paranna hammasperäisiä infektioita, vaan ne vaativat aina syyn poistavan hoidon. Suun hoito eristysosastolla Hoitojakso eristysosastolla kantasolusiirtojen yhteydessä kestää yleensä kuukaudesta kahteen. Hoidonaikainen sairastavuus on suuri. Eristyksen tarkoituksena on vähentää infektioriskiä immunosuppression aikana. Suun hoitamattomat infektiot ovat infektiofokuksia, jotka voivat aiheuttaa henkeä uhkaavan tilanteen. Hoidetunkin suun opportunistiset patogeenit saattavat aiheuttaa ongelmia immunosuppression aikana. Tehostettu suuhygienia eristysosastolla on siten erityisen aiheellista. Esimerkiksi suomalaisessa lymfoomapotilasaineistossa jo lievästi antiseptinen, päivittäinen purskuttelu amiinifluoridilla (Meridol-suuvesi) vähensi immunosuppression aikaisia kuumeiluepidsodeja, ja tehokkaamman klooriheksidiinisuuveden (Corsodyl) käytön aikana ne pysyivät lähes kokonaan poissa (Laine ym. 1992, Meurman ym. 1997). Antiseptisten suuvesien käyttö ei kuitenkaan ole ongelmatonta, koska potilaan limakalvot saattavat olla kantasolusiirtoon liittyvän mukosiitin johdosta niille liian arat. Tällöin ennen ruokailua tehtävästä lidokaiiniliuoksella purskuttelusta voi olla tilapäistä apua. Antiseptien pitempiaikaiseen käyttöön saattaa liittyä resistenssiongelmia, mikä on syytä huomioida. Usein potilailla on jo aikaisemman lääkehoidon jäljiltä suun opportunistinen kandidoosi, ja tällöin on aiheellista käyttää joko paikallista tai systeemistä sienilääkitystä. Amfoterisiini B sopii erityisen hyvin paikallislääkkeeksi, koska sen imeytyminen on heikkoa ja näin ollen myös interaktiot muiden lääkkeiden kanssa jäävät vähäisiksi. Mikonatsolin paikalliskäyttöön sen sijaan saattaa liittyä resistenssi- ja interaktio-ongelmia. Y D I N A S I A T Suun krooniset infektiosairaudet voivat aiheuttaa kantasolusiirtoihin liittyvän immunosuppressiivisen vaiheen aikana vakavia infektiokomplikaatioita. Suun alueen infektiofokusten saneeraus tulisi tehdä hyvissä ajoin ennen mitä tahansa immunosuppressiivista hoitoa. Koska kantasolusiirtojen yhteydessä esiintyvä syljenerityksen väheneminen altistaa monille suu- ja hammassairauksille, kuuluu suun ja hampaiden hoito potilaan hyvään kokonaishoitoon. Keskussairaaloiden suu- ja leukasairauksien poliklinikat toimivat kantasolusiirtopotilaiden ja muiden vakavasti sairaiden potilaiden hoito- ja konsultaatiopaikkoina. 292 T. Waltimo ja J. H. Meurman
6 Bakteremian välttämiseksi hammasvälejä ei eristysosastolla puhdisteta hammastikulla tai -langalla. Sen sijaan kahdesti päivässä purskutellaan noin 10 ml:n määrällä 0,1-prosenttista klooriheksidiiniliuosta yhdestä kahteen minuuttiin kerralla. Tämän lisäksi syljenerityksen vähentymisen vuoksi purskutellaan kahdesti päivässä 0,05-prosenttisella natriumfluoridiliuoksella hampaiden suojelemiseksi (apteekin ex tempore -valmiste). Vastuu suun paikallishoidon toteutumisesta jää pitkälti hoitohenkilökunnan harteille, mutta potilasta hoitavan eristysosaston lääkärin tulisi huolehtia tarkoin myös asianmukaisesta suun hoidosta. Jos suuhun on jouduttu jättämään pesäkehampaita hampaanpoistojen vasta-aiheisuuden tähden, on antibioottilääkityksen oltava kunnossa, sillä invasiiviset hammaslääketieteelliset toimenpiteet ovat vasta-aiheisia eristysosastovaiheen aikana. Akuutit särkytapaukset ja leviävät tulehdukset hoidetaan parenteraalisessa anti bioottisuojassa eristysosastolla tai keskussairaalan suusairauksien klinikassa, mutta näin pitkälle ei tilannetta potilaan suussa saisi päästää. Hoito ja seuranta kantasolusiirron jälkeen Suun ja hampaiden tehostettu seuranta on tarpeen myös kantasolusiirron jälkeen. Häiriöt syljenerityksessä ja immuunipuolustuksen heikkeneminen altistavat potilaan useiksi kuukausiksi tai jopa vuosiksi suun infektiosairauksille, etenkin kariekselle ja parodontiitille. Lisäksi suun sieni-infektiot voivat olla pitkäkestoisia ja hankalahoitoisia. Tehostettu polikliininen seuranta aloitetaan heti potilaan kunnon salliessa, noin 3 6 kuukautta kantasolusiirron jälkeen. Tällöin suoritetaan konservatiiviset hoitotoimenpiteet, mutta hampaiden tavanomaiset ja operatiiviset poistot sekä muu suukirurginen hoito ajoitetaan mahdollisuuksien mukaan noin vuoden päähän kantasolusiirrosta, jolloin immunologinen järjestelmä on pääosin korvautunut. Tapauskohtaisesti harkitaan antibioottiprofylaksia, jonka tarpeellisuuden arvioi hoitava lääkäri hammaslääkärin selvitettyä toimenpiteen luonteen. Jatkoseuranta toteutetaan yksilökohtaisesti 6 12 kuukauden hoitovälein, jolloin seurataan syljeneritysnopeutta, tutkitaan karies- ja parodontaalitilanne, otetaan tarvittaessa mikrobiviljelynäytteet ja hoidetaan mahdolliset limakalvosairaudet. Immunosuppressiivinen lääkitys, glukokortikoidit ja mahdolliset psyyken lääkkeet lisäävät omalta osaltaan suusairauksien riskiä myös myöhemmin. Kun stimuloitu syljeneritysnopeus on taas ylittänyt arvon 0,7 ml/min ja potilaan suun kokonaistilanne on hoidettu ja stabiili, potilas voidaan ohjata jatkohoitoon terveyskeskus- tai yksityishammaslääkärille. Hankalasta hyposalivaatiosta, käänteishyljintäreaktion suuoireista tai suun toistuvista limakalvoinfektioista kärsivä potilas kuuluu kuitenkin edelleen erikoissairaanhoidon piiriin myös suun hoidon osalta, kunnes tilanne vakiintuu. Lopuksi Vakavan hematologisen sairauden diagnosoinnin jälkeen ei potilaan eikä diagnoosin tehneen lääkärin mieleen tule ensimmäiseksi hammashoidon tärkeys. Hoitamattomat suu- ja hammasinfektiot ovat kuitenkin vaarallinen riskitekijä minkä tahansa immunosuppressiivisen tilan aikana. Kantasolusiirtohoidon aikainen antibioottilääkitys saattaa riittää vaarallisten infektioiden ehkäisyyn, mutta toisaalta hoidonaikainen sairastavuus johtuu pääasiassa infektiokomplikaatioista. Osa näistä infektioista on todennäköisesti lähtöisin suusta. Suunhoito ennen kantasolusiirtoja helpottaa potilaan elämää myös siirtohoidon aikana ja sen jälkeen, sillä hoitoon liittyy hankalia limakalvo-oireita. Siksi olisi toivottavaa, että hematologisen diagnoosin tehnyt lääkäri ohjaisi potilaan heti myös hammaslääkärille. Keskussairaaloiden suu- ja leukasairauksien poliklinikat toimivat näidenkin vakavasti sairaiden potilaiden hoito- ja konsultaatiopaikkoina. * * * Kiitos arvokkaista kommenteista dosentti Kalle Jokelaiselle ja professori Jorma Tenovuolle. Suun hoito hematologisten kantasolusiirtojen yhteydessä 293
7 Kirjallisuutta Jantunen E, Nousiainen T. Myelooman hoidon uusia tuulia. Duodecim 2000;116: Jantunen E, Hallman H, Mikkola M, ym. Autologiset kantasolusiirrot myeloomapotilaiden hoidossa. Suom Lääkäril 2001a;56: Jantunen E, Kuittinen T, Mahlamäki E, Nousiainen T. Autologiset kantasolusiirrot non-hodgkin-lymfoomissa. Duodecim 2001b;117: Laine P, Lindqvist C, Pyrhönen S, Strand-Pettinen I, Teerenhovi L, Meurman JH. Oral infection as a reason for febrile episodes in lymphoma patients receiving cytostatic drugs. Oral Oncol Eur J Cancer 1992;28B: Liippo J, Lassila. Kantasolut keisarin uudet vaatteet? Duodecim 2003;119: Majorana A, Schubert MM, Porta F, Ugazio AG, Sapelli PL. Oral complications of pediatric hematopoietic cell transplantation: diagnosis and management. Suppor Care Cancer 2000;8: Meurman JH, Pyrhönen S, Teerenhovi L, Lindqvist C. Oral sources of septicaemia in patients with malignancies. Oral Oncol Eur J Cancer 1997;33: Närhi TO, Meurman JH, Ainamo A. Xerostomia and hyposalivation, causes and treatment in the elderly. Drugs & Aging 1999;15: Peterson DE, Cariello A. Mucosal damage: a major risk factor for severe complication after cytotoxic therapy. Semin Oncol 2004;31 Suppl 8: Porkka K. Kantasolujensiirrot. Duodecim 2004;120: Rateitschak EM, Rateitschak KH, Hefti A, Lori A, Gratwohl A, Speck B. Zahnärzliche Betreuung von Patienten mit Knochenmarktransplantation. Schweiz Monatsschr Zahnmed 1988;98: Rowe JM, Ciobanu N, Ascensao J, ym. Recommended guidelines for the management of autologous and allogenic bone marrow transplantation. Ann Intern Med 1994;120: Ruutu T. Suuriannoshoidon ja kantasolusiirtojen aiheet. Duodecim 1998;114: Ruutu T. Luuytimen ja veren kantasolujen siirrot veritautien hoidossa. Kirjassa: Ruutu T, Rajamäki A, Krusius T, toim. Veritaudit. Duodecim 2000; Samaranayake LP, McCourtie J, MacFarlane TW. Factors affecting the in-vitro adherence of Candida albicans to acrylic surfaces. Arch Oral Biol 1980;25: Tenovuo J. Antimicrobial function of human saliva how important is it for oral health? Acta Odontolol Scand 1998;56: Tenovuo J. Antimicrobial agents in saliva protection for the whole body. J Dent Res 2002;81: Waltimo TMT, Ørstavik D, Meurman JH, Samaranayake LP, Haapasalo MPP. In vitro susceptibility of C. albicans isolates from apical and marginal periodontitis to common antifungal agents. Oral Microbiol Immunol 2000;15: Waltimo T, Luo G, Samaranayake LP, Vallittu PK. Glass fibre-reinforced composite laced with chlorhexidine digluconate and yeast adhesion. J Mater Sci Mater Med 2004;15: Wiesner DD. Prophylaxe der Karies vor und nach Knochenmarktransplantation. Inauguraldissertation. Medizinische Fakultät der Universität Basel 1995:28 9. TUOMAS WALTIMO, dosentti tuomas.waltimo@unibas.ch Institut für Präventivzahnmedizin und Orale Mikrobiologie Zentrum für Zahnmedizin, Universität Basel Hebelstrasse 3 CH-4056 Basel JUKKA H. MEURMAN, professori, ylilääkäri Helsingin yliopiston hammaslääketieteen laitos ja HYKS:n suu ja leukasairauksien klinikka PL 41, Helsingin yliopisto
Syöpähoitojen vaikutukset suun alueella. Syövän ilmeneminen suun alueella. Kemoterapian haittavaikutukset. Syöpäpotilaan suunhoito
Syöpäpotilaan suunhoito Syöpäpotilaan suunhoito Anna-Maija Matela Erikoistuva hammaslääkäri, parodontologia PKS-SEHYK (10/2014-3/2016 HUS Kirurginen sairaala) annamaija.matela@hel.fi SISÄLTÖ Syövän ja
Lisätiedot- Miten suun ja hampaiden hoito lisää hyvinvointiasi?
Tervettä elämää munuaissairauden kanssa - Miten suun ja hampaiden hoito lisää hyvinvointiasi? Suuhygienisti, sairaanhoitaja Heidi Hänninen Tays/Suu- ja leukasairauksien poliklinikka Suun terveys osana
LisätiedotSuun sairaudet yleissairauksien hoidossa. Urpo Silvennoinen Ylihammaslääkäri/LKS HLT, Suukirurgi
Suun sairaudet yleissairauksien hoidossa Urpo Silvennoinen Ylihammaslääkäri/LKS HLT, Suukirurgi Sydän tai aivoinfarktin syy? Tupakka Korkea verenpaine Keskivartalolihavuus II tyypin diabetes Kohonnut kolesteroli
LisätiedotDysfagiapotilaan suuhygienian hoito Saila Pakarinen
Dysfagiapotilaan suuhygienian hoito 4.4.2019 Saila Pakarinen IKÄÄNTYNEEN ELÄMÄNKOKEMUS HOITOHISTORIA, MITEN PANOSTANUT OMAAN HAMMASHOITOON AIEMMIN HAMMASHOIDON SAATAVUUS OLLUT VÄHÄISEMPÄÄ (ALUEELLISESTI
LisätiedotPOTILAAN HYGIENIAOPAS
POTILAAN HYGIENIAOPAS Erikoissairaanhoito Hatanpään sairaala Sisältö SISÄLLYSLUETTELO Hygienia sairaalassa. 2 Käsihygienia.. 3 Käsien pesu 4 Käsien desinfektio... 5 Yskimishygienia.. 6 Henkilökohtainen
LisätiedotSATEENVARJOPROJEKTI Peijaksen sairaala 10.10.2007 Ehkäisevän hoidon mahdollisuudet mielenterveyspotilaiden suun terveyden edistämisessä
SATEENVARJOPROJEKTI Peijaksen sairaala 10.10.2007 Ehkäisevän hoidon mahdollisuudet mielenterveyspotilaiden suun terveyden edistämisessä J.H. Meurman Professori, ylilääkäri Helsingin yliopisto, Hammaslääketieteen
LisätiedotSisältö. 1. Vääriä uskomuksia 2. Luentomateriaali 3. Hyödyllisiä linkkejä
Suun hyvinvointi Aineiston on koonnut Sari Kyytinen, Ehkäisevän suun terveydenhuollon osatoiminnasta vastaava hammaslääkäri, Palokan th ky sari.kyytinen@palokkatk.fi Sisältö 1. Vääriä uskomuksia 2. Luentomateriaali
LisätiedotJoka viidennen aikuisen vaiva
Kuiva suu ei laula. Joka viidennen aikuisen vaiva Suun kuivuus (kserostomia) johtuu alentuneesta syljen erityksestä ja hoitamattomana horjuttaa ihmisen koko yleisterveyttä ja hyvinvointia. Suun kuivumisesta
LisätiedotSuun kuivuus = Kserostomia/Hyposalivaatio
Suun kuivuus = Kserostomia/Hyposalivaatio on yleisempää naisilla kuin miehillä on usein ikääntymiseen liittyvä ongelma on ongelmana jopa 46,7 %:lla vanhuksista ja 10 %:lla koko väestöstä* liittyy moniin
LisätiedotSUU JA YLEISSAIRAUDET
SUU JA YLEISSAIRAUDET YLEISLÄÄKÄRIPÄIVÄT 29.11.2012 Scandic Marina Congress Center EHL, LL Tanja Ketola-Kinnula Apulaisylihammaslääkäri Lohjan suun terveydenhuolto SUU INFEKTIOFOKUKSENA TAUSTALLA NE TAVALLISET
LisätiedotYleissairauksien ja lääkitysten merkitys suun hoidon tarpeen ja kiireellisyyden arvioinnissa
Yleissairauksien ja lääkitysten merkitys suun hoidon tarpeen ja kiireellisyyden arvioinnissa Suun hoidon tarpeen arviointi päivystystilanteessa Yleissairaudet ja suu Diabetes Umpieritysrauhasten sairaudet
LisätiedotTekonivelinfektiot. 5.10.2012 Teija Puhto Infektiolääkäri Infektioiden torjuntayksikkö, OYS
Tekonivelinfektiot 5.10.2012 Teija Puhto Infektiolääkäri Infektioiden torjuntayksikkö, OYS Lääkelaitos: Endoproteesirekisteri Lääkelaitos: Endoproteesirekisteri Tekonivelinfektio Lonkan ja polven primaaritekonivelistä
LisätiedotLeikkauspotilaan hampaiston ja leukojen statuksen arviointi. KIRURGIAN RUNKOKOULUTUSTILAISUUS 4.2.2011 Suu- ja leukakirurgian EHL, LL Satu Yli-Petäys
Leikkauspotilaan hampaiston ja leukojen statuksen arviointi KIRURGIAN RUNKOKOULUTUSTILAISUUS 4.2.2011 Suu- ja leukakirurgian EHL, LL Satu Yli-Petäys Hoitokriteerit Leukakirurgia Kiireellisen hoidon kriteerit,
LisätiedotSuun terveys ja mikrobit
Suun terveys ja mikrobit 9.5.2018 Dosentti Mataleena Parikka Suun mikrobiologiaan erikoistuva hammaslääkäri, TAYS Yliopistotutkija, Tampereen yliopisto Ihmistä kolonisoivien mikrobien yhteisö = mikrobiomi
LisätiedotSuomen koulu- ja opiskeluterveyden yhdistyksen 50-vuotisjuhlaseminaari 11.10.2013
Suomen koulu- ja opiskeluterveyden yhdistyksen 50-vuotisjuhlaseminaari 11.10.2013 Puhutaan suusta Suun terveydenhuolto yhteistyössä Johtajahammaslääkäri Anne Komulainen Mitä lääkärin on hyvä pitää mielessä
LisätiedotREFLUKSITAUTI JA HAMPAIDEN TERVEYS. S u o m e n R e f l u k s i 2 0 1 2
REFLUKSITAUTI JA HAMPAIDEN TERVEYS S u o m e n R e f l u k s i 2 0 1 2 Hampaiden kuluminen (eroosio) mahdollinen hapan ylösnousu suuhun asti kuluttaa hampaita tavallisen syömisen ja juomisen lisäksi suu
LisätiedotVALMISTEYHTEENVETO. Hammaslääkärin tai lääkärin määräyksestä: Pre- ja postoperatiivinen desinfiointi suukirurgiassa ja parodontaalisessa kirurgiassa.
VALMISTEYHTEENVETO 1. LÄÄKEVALMISTEEN NIMI Corsodyl 2 mg/ml liuos suuonteloon 2. VAIKUTTAVAT AINEET JA NIIDEN MÄÄRÄT Klooriheksidiiniglukonaatti 2 mg/ml Täydellinen apuaineluettelo, ks. kohta 6.1. 3. LÄÄKEMUOTO
LisätiedotSUUN JA HAMPAIDEN HOITO
Esitteitä 2008:8 ISSN 1236-2123 ISBN 978-952-00-2602-8 (PDF) Tämä esite on saatavilla verkosivuiltamme useilla kielillä. Sitä voi kopioida ja jakaa vapaasti. SUUN JA HAMPAIDEN HOITO Voit itse pitää huolta
LisätiedotSuun terveys Alueellinen suunhoidon koulutusiltapäivä Suuhygienisti Jenni Rajaharju, Suu-ja leukasairauksien poliklinikka
Suun terveys Alueellinen suunhoidon koulutusiltapäivä 5.9.2018 Suuhygienisti Jenni Rajaharju, Suu-ja leukasairauksien poliklinikka Terve Suu Toimiva purentaelimistö Ehjät hampaat Ehjät ja oireettomat tukikudokset
LisätiedotHammashoitotuki. Mihin tukeen minulla on oikeus?
Hammashoitotuki Mihintukeenminullaonoikeus? Alle 20 vuotiaiden hammashuolto Lapsilla ja nuorilla on oikeus maksuttomaan hammashoitoon joulukuun viimeiseen päivään saakka sinä vuonna, jonka aikana he täyttävät
LisätiedotHELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 6/2010 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 4.5.2010
HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 6/2010 1 117 LAUSUNTO KORVATULEHDUSTEN HOITOA KOSKEVASTA VALTUUSTOALOITTEESTA Terke 2010-575 Esityslistan asia TJA/8 TJA Terveyslautakunta päätti antaa aloitteesta seuraavan,
LisätiedotXGEVA. (denosumabi) POTILASOPAS
XGEVA (denosumabi) POTILASOPAS SISÄLLYS Sisällysluettelo 2 Miksi saat XGEVAa 3 Ennen XGEVA-hoitoa sekä hoidon aikana 5 Raskaus ja imetys 8 XGEVAn haittavaikutukset 8 Mitä on hyvä muistaa 10 Anna tämä kortti
LisätiedotMoniresistenttien mikrobien kantajien/altistuneiden hoito ja viljelynäytteet akuuttisairaanhoidon osastoilla ja poliklinikoilla
1(5) Moniresistenttien mikrobien kantajien/altistuneiden hoito ja viljelynäytteet akuuttisairaanhoidon osastoilla ja poliklinikoilla Yleistä Sairaalaympäristössä mikrobien keskeisin tartuntareitti on kosketustartunta.
LisätiedotSyöpäpotilaan. Suunhoito-opas
Syöpäpotilaan Suunhoito-opas 2 Saatteeksi Suun hyvinvointi on osa terveyden kokemusta. Terve suu tukee monia perustoimintoja, kuten syömistä, juomista, puhumista ja laulamista. Suulla ja ilmeillä on erityinen
LisätiedotPäiväkoti-ikäisten lasten suun ja hampaiden hoitoopas
Päiväkoti-ikäisten lasten suun ja hampaiden hoitoopas Lukijalle Suun terveyteen liittyvät terveystavat vakiintuvat jo varhaislapsuudessa. Suun terveydellä on merkitys ihmisen kokonaisterveydelle. Monet
LisätiedotRaskauden aikainen suun terveys. Martta Karttunen, Johanna Widerholm 2016
Raskauden aikainen suun terveys Raskaus ja suun terveys Odottavan äidin suun terveys Raskaus, perhe ja suut Sikiön suun terveys Tupakointi Ravinto Hampaiden puhdistus Suun hoitotoimenpiteet raskausaikana
LisätiedotALL2000_Amendment_2014
ALL2000_Amendment_2014 Hoito-ohjelmaa voidaan käyttää yli 15-vuotiaiden T- tai B-ALL-potilaiden hoidossa. ALL2000_amendement_2014 koostuu induktiohoidosta, viidestä konsolidaatiohoidosta ja ylläpitohoidosta.
LisätiedotTerveysInfo. Hampaanpoiston jälkeen Lehtisessä kerrotaan toimenpiteistä hampaanpoiston jälkeen. Aftat Lehtinen kertoo aftojen oireista ja hoidosta.
TerveysInfo Aftat Lehtinen kertoo aftojen oireista ja hoidosta. Hampaanpoiston jälkeen Lehtisessä kerrotaan toimenpiteistä hampaanpoiston jälkeen. Hakusanat: hampaidenhoito, Diabeetikon suunhoito Lehtisessä
LisätiedotHIV-tartuntaan liittyvien munuaisongelmien koulutusesite, joka sisältää myös kreatiniinin poistuman mittatikun
HIV-tartuntaan liittyvien munuaisongelmien koulutusesite, joka sisältää myös kreatiniinin poistuman mittatikun HIV-positivisilla potilailla on suurentunut munuaisten vajaatoiminnan riski, joka edellyttää
LisätiedotTehostettu suunhoito ja hengitysteiden imeminen vuodeosastolla
Tehostettu suunhoito ja hengitysteiden imeminen vuodeosastolla Terveyskeskusten ja pitkäaikaishoitolaitosten infektioyhdyshenkilöiden koulutuspäivä 26.10.2015 ls 6 Hygieniahoitaja Raija Järvinen p. 040
LisätiedotVaihda suun huonot bakteerit hyviin.
Vaihda suun huonot bakteerit hyviin. Ien- ja hammasvaivojen taustalla epätasapainoinen mikrobisto kk Annika Mäyrä I annika.mayra@versofinland.fi I +358 40 549 7114 Maailmanlaajuisesti 2.43 miljardia ihmistä
Lisätiedotrosacea Tietoja aikuisten iho-ongelmasta
rosacea Tietoja aikuisten iho-ongelmasta ROSACEA. Noin 2 10 prosenttia aikuisväestöstä sairastaa rosaceaa (ruusufinni). Se on krooninen ihosairaus, joka aiheuttaa punoitusta, pieniä näppylöitä ja tulehduksellista
LisätiedotKissaa on suuhun katsominen. Kissojen hampaidenhoito-opas
Kissaa on suuhun katsominen Kissojen hampaidenhoito-opas Kissa ei osaa hoitaa hampaitaan Aikuisella kissalla on 30 hammasta. Hampaan näkyvää osaa kutsutaan kruunuksi ja ikenen alla olevaa osaa juureksi,
LisätiedotValtakunnallinen koulutuskoordinaattori: dosentti Päivi Lähteenmäki. Koulutusohjelman vastuuhenkilö ja kuulustelija: Dosentti Päivi Lähteenmäki
LASTENHEMATOLOGIAN JA -ONKOLOGIAN LISÄKOULUTUSOHJELMA Valtakunnallinen koulutuskoordinaattori: dosentti Päivi Lähteenmäki Koulutusohjelman vastuuhenkilö ja kuulustelija: Dosentti Päivi Lähteenmäki Koulutusohjelman
LisätiedotTaLO-tapaukset Virusoppi. Vastuuhenkilöt: Tapaus 1: Matti Varis Tapaus 2: Veijo Hukkanen Tapaus 3: Sisko Tauriainen Tapaus 4: Ilkka Julkunen
TaLO-tapaukset Virusoppi Vastuuhenkilöt: Tapaus 1: Matti Varis Tapaus 2: Veijo Hukkanen Tapaus 3: Sisko Tauriainen Tapaus 4: Ilkka Julkunen TaLO-tapaus 1 Uusi uhkaava respiratorinen virusinfektio Tapaus
LisätiedotTehty yhteistyönä tri Jan Torssanderin kanssa. Läkarhuset Björkhagen, Ruotsi.
idslofi04.12/06.2 Tehty yhteistyönä tri Jan Torssanderin kanssa. Läkarhuset Björkhagen, Ruotsi. Galderma Nordic AB. Box 15028, S-167 15 Bromma. Sweden Tel +46 8 564 355 40, Fax +46 8 564 355 49. www.galdermanordic.com
LisätiedotBIOLÄÄKETIETEEN LÄPIMURROT
BIOLÄÄKETIETEEN LÄPIMURROT Jussi Huttunen Tampere 20.4.2016 LÄÄKETIETEEN MEGATRENDIT Väestö vanhenee ja sairauskirjo muuttuu Teknologia kehittyy - HOITOTEKNOLOGIA - tietoteknologia Hoito yksilöllistyy
Lisätiedot203 Krooninen keuhkoastma ja sitä läheisesti muistuttavat krooniset obstruktiiviset keuhkosairaudet
1 / 5 27.11.2015 13:07 Yhteistyökumppanit / Lääkärit ja terveydenhuolto / Lääkkeet ja lääkekorvaukset / Lääkkeiden korvausoikeudet / Erityiskorvaus / 203 Krooninen keuhkoastma ja sitä läheisesti muistuttavat
LisätiedotValio Oy RAVINTO JA HAMMASTERVEYS
RAVINTO JA HAMMASTERVEYS HYVÄN HAMMASTERVEYDEN PERUSTEET Hammasterveyden perusteita ovat: Terveelliset ruokatottumukset Hyvä suuhygienia Fluorihammastahnan käyttö Esiintyvät ongelmat: Karies Hammaseroosio
LisätiedotRavinto ja hammasterveys
Ravinto ja hammasterveys Hyvän hammasterveyden perusteet Hammasterveyden perusteita ovat: Terveelliset ruokatottumukset Hyvä suuhygienia Fluorihammastahnan käyttö Esiintyvät ongelmat: Karies Hammaseroosio
LisätiedotSUUN TERVEYS OSANA HYVÄÄ RAVITSEMUSHOITOA
SUUN TERVEYS OSANA HYVÄÄ RAVITSEMUSHOITOA EHL, HLT Päivi Siukosaari, suugeriatrian erityispätevyys Yliopistohammasklinikka suu on ensimmäinen osa ruuansulatuselintä ruokavaliolla on yhteys suun terveyteen
LisätiedotSuun terveys osana hyvää ravitsemusta
www.denta.fi Suun terveys osana hyvää ravitsemusta 27.1.2015 Suuhygienisti, Ttm Anna Dahlgren -Kuvat poistettu Terve suu Terve suu on kokonaisuus, jolla tarkoitetaan oireettomia hampaita ja niiden kiinnityskudoksia
LisätiedotHYGIENIAHOITAJAN ROOLI TOIMENPITEISIIN LIITTYVIEN INFEKTIOIDEN SELVITYKSESSÄ JAANA VATANEN HYGIENIAHOITAJA, HYKS PEIJAS
HYGIENIAHOITAJAN ROOLI TOIMENPITEISIIN LIITTYVIEN INFEKTIOIDEN SELVITYKSESSÄ JAANA VATANEN HYGIENIAHOITAJA, HYKS PEIJAS TOIMENPITEISIIN LIITTYVÄT INFEKTIOT Edeltävä polikliininen toimenpide Edeltävä sairaalahoitojakso
LisätiedotPotilasvakuutus kaikille. Hoitovirheen sattuessa kohdallesi
Potilasvakuutus kaikille Hoitovirheen sattuessa kohdallesi Hoitovirheen sattuessa kohdallesi Jos kohdallesi sattuu hoitovirhe, sinulla voi olla oikeus korvaukseen potilasvahinkolain perusteella. Kaikki
LisätiedotOpas sädehoitoon tulevalle
Opas sädehoitoon tulevalle Satakunnan keskussairaala Syöpätautien yksikkö / sädehoito 2014 Teksti ja kuvitus: Riitta Kaartinen Pekka Kilpinen Taru Koskinen Syöpätautien yksikkö / sädehoito Satakunnan keskussairaala
LisätiedotLIITE EMEAN TIETEELLISET JOHTOPÄÄTÖKSET JA HYLKÄYSPERUSTEET
LIITE EMEAN TIETEELLISET JOHTOPÄÄTÖKSET JA HYLKÄYSPERUSTEET LÄÄKEVALMISTEKOMITEAN () 19. HEINÄKUUTA 2007 ANTAMAN VALMISTETTA NIMELTÄ NATALIZUMAB ELAN PHARMA KOSKEVAN LAUSUNNON UUDELLEENARVIOINTI Heinäkuussa
LisätiedotVALMISTEYHTEENVETO. Yksi tabletti sisältää natriumfluoridia määrän, joka vastaa 0,25 mg:aa fluoridia.
VALMISTEYHTEENVETO 1. LÄÄKEVALMISTEEN NIMI Fludent 0,25mg F- imeskelytabletti 2. VAIKUTTAVAT AINEET JA NIIDEN MÄÄRÄT Yksi tabletti sisältää natriumfluoridia määrän, joka vastaa 0,25 mg:aa fluoridia. Yksi
LisätiedotIkäihmisten suun terveydenhoito 18.5.2016 Helsinki
Ikäihmisten suun terveydenhoito 18.5.2016 Helsinki Niina Nivala-Huhtaniska Suuhygienisti Länsi-Pohjan shp ky/hammas- ja suusairauksien poliklinikka niina.nivala-huhtaniska@lpshp.fi Tietoa on mutta ei tekoja?
LisätiedotUutta lääkkeistä: Ulipristaali
Page 1 of 5 JULKAISTU NUMEROSSA 3/2012 UUTTA LÄÄKKEISTÄ Uutta lääkkeistä: Ulipristaali Annikka Kalliokoski Esmya, 5 mg tabletti, PregLem France SAS. Ulipristaaliasetaattia voidaan käyttää kohdun myoomien
LisätiedotEtelä-Karjalan keskussairaala Syöpähoitoyksikkö
Etelä-Karjalan keskussairaala Syöpähoitoyksikkö www.eksote.fi Syöpähoitoyksikkö Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri eli Eksote yhdistää koko alueen erikoissairaanhoidon, perusterveydenhuollon, vanhustenpalvelut
LisätiedotMiksi suuta pitää hoitaa?...3 Kun muistisairaus todetaan...4 Suun puhdistus...5 Terveellinen ruokavalio...7 Kuiva suu...9 Suun sieni-infektio...
Miksi suuta pitää hoitaa?...3 Kun muistisairaus todetaan.....4 Suun puhdistus......5 Terveellinen ruokavalio......7 Kuiva suu....9 Suun sieni-infektio....11 Proteesien puhdistus.12 Tietoa suun hoidosta
LisätiedotIkääntyneiden suun terveyden edistäminen
Ikääntyneiden suun terveyden edistäminen Kukka-Maaria Leivonen, osastonhoitaja, suuhygienisti, TtM Sari Kyytinen, terveyden edistämisen asiantuntijahammaslääkäri Palveluntarve ja mitoitukset suun terveydenhuollossa
LisätiedotLääkityksen arvioinnit ja niiden kriteerit. Risto Huupponen Farmakologia, lääkekehitys ja lääkehoito
Lääkityksen arvioinnit ja niiden kriteerit Risto Huupponen Farmakologia, lääkekehitys ja lääkehoito Lääkehoidon haasteet - väestön ikääntyminen - (lääke)hoidon mahdollisuuksien laajeneminen uusiin sairauksiin
LisätiedotLiite III Muutokset valmistetietojen asianmukaisiin kohtiin
Liite III Muutokset valmistetietojen asianmukaisiin kohtiin Huom: Nämä muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen asianmukaisiin kohtiin on laadittu lausuntopyyntömenettelyssä. Direktiivin 2001/83/EY
LisätiedotISLABin kantasolulaboratorio Autologisia kantasolusiirteitä intensiivihoidon tueksi
ISLABin kantasolulaboratorio Autologisia kantasolusiirteitä intensiivihoidon tueksi Eija Mahlamäki erikoislääkäri Itä-Suomen laboratoriokeskuksen liikelaitoskuntayhtymä 23.10.2013 Hematopoieettisten kantasolujen
LisätiedotParodontologinen hoito suuhygienistillä Parodontologinen hoito suuhygienistillä, laaja Parodontologinen hoito suuhygienistillä, erittäin laaja
KK-hinnoitteluohjelma sisältää: 1) Rajattoman määrän hammaslääkärin tarkastuksia sopimuskautena 2) Rajattoman määrän suuhygienistikäyntejä sopimuskautena 3) Kaikki tarvittavat röntgentutkimukset 4) Kaiken
LisätiedotRISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO
11.5.2016 Fludarabin Versio 2.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot VI.2.1 Tietoa sairauden esiintyvyydestä Vaikka kroonisen lymfaattisen leukemian (KLL) esiintyvyys
LisätiedotTehokas kivunlievitys, nopea paraneminen. Lääke suussa olevien aftahaavaumien hoitoon
Tehokas kivunlievitys, nopea paraneminen Lääke suussa olevien aftahaavaumien hoitoon Mitä aftat ovat? Aftat ovat suun limakalvoilla esiintyviä haavaumia, joita voi olla yksi tai useita samalla kertaa.
LisätiedotC. difficile-diagnostiikan vaikutus epidemiologiaan, potilaan hoitoon ja eristyskäytäntöihin. Miksi lasten C. difficileä ei hoideta? 16.3.
C. difficile-diagnostiikan vaikutus epidemiologiaan, potilaan hoitoon ja eristyskäytäntöihin. Miksi lasten C. difficileä ei hoideta? 16.3.2016 Eero Mattila HUS Infektioklinikka CDI = C. difficile infektio
LisätiedotIka a ntyneen diabeetikon insuliinihoidon haasteet perusterveydenhuollossa. Mikko Honkasalo, LT, diabetesla a ka ri, Nurmija rven terveyskeskus
Ika a ntyneen diabeetikon insuliinihoidon haasteet perusterveydenhuollossa Mikko Honkasalo, LT, diabetesla a ka ri, Nurmija rven terveyskeskus Tuore diabeteksen KH-suosituksen päivitys III/2016 Iäkkään
LisätiedotSädehoitoon tulevalle
Sädehoitoon tulevalle Satakunnan sairaanhoitopiiri Sädehoitoyksikkö Päivitys 10//2015 Päivittäjä MM, mi Tämä opas on selkokielinen. Saat siitä tietoa helposti ja nopeasti. Ohjeen laatinut: Satakunnan sairaanhoitopiiri,
Lisätiedothyvinvointia suunterveydestä SUUNTERVEYDEN PUOLESTA FÖR GOD MUNHÄLSA
hyvinvointia suunterveydestä SUUNTERVEYDEN PUOLESTA FÖR GOD MUNHÄLSA Suun kautta soteen Hyvä suunterveys on osa yleisterveyttä. Suun ongelmat vaikuttavat ruokailuun ja ravintoon, heikentävät kroonisten
LisätiedotLEUKAMURTUMAT JA INFEKTIOT
LEUKAMURTUMAT JA INFEKTIOT Alueellinen päivystyskoulutus 12.12.2014 Tero Soukka Osastonylilääkäri, dosentti Suu- ja leukakirurgi TYKS Suu- ja leukasairauksien klinikka Hammaslääkäripäivystäjän rooli Hyvä
LisätiedotYleistä suun terveydestä
Suun terveys osana kokonaisvaltaista terveyttä - Potilaan ohjaus osastohoidossa ja poliklinikkakäynnillä Ajankohtaista hoitotyössä iltapäivä 20.9.2017 Suuhygienisti Jaana Mattila jaana.mattila2@satshp.fi
LisätiedotSuun kuivuus haittojen ehkäisy ja oireiden lievitys
Katsaus Aira Lahtinen ja Anja Ainamo Suun kuivuus haittojen ehkäisy ja oireiden lievitys Yleisimmin lääkärille kerrottavia kuivan suun oireita ovat yölliset heräämiset suun kuivuuteen, nielemis ja puhevaikeudet,
LisätiedotLääkkeiden tauotus reumasairauksissa Ekman P ja Yli-Kerttula T
OHJE AMMATTILAISILLE 1 (7) Lääkkeiden tauotus reumasairauksissa Ekman P ja Yli-Kerttula T Sisällysluettelo Leikkaukset... 2 Hammastoimenpiteet... 2 Infektiot... 2 Rokotukset... 2 Raskaus... 3 ASA... 3
LisätiedotMikrobilääkkeiden käyttö avohoidossa
Mikrobilääkkeiden käyttö avohoidossa Asko Järvinen HYKS infektiosairauksien klinikka Mikrobilääkkeiden sairaalakäytön osuus (%) 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002
LisätiedotOhje Xarelto -lääkkeen käyttäjälle
Ohje Xarelto -lääkkeen käyttäjälle 2 Ohje Xarelto -lääkkeen käyttäjälle Lääkärisi on määrännyt Sinulle Xarelto - lääkevalmistetta. Tekonivelleikkauksen jälkeen laskimotukoksen eli veritulpan riski on tavallista
LisätiedotTYYPIN 2 DIABETES Lisäsairaudet - hoito ja seuranta
TYYPIN 2 DIABETES Lisäsairaudet - hoito ja seuranta Sisällys T2D lisäsairaudet Sydän ja verisuonet Munuaiset Hermosto Jalat Silmät Suu 4 7 10 11 12 13 14 Sydän ja verisuonet Diabeetikoiden yleisin kuolinsyy
LisätiedotSuunterveys Johdattelua aiheeseen. Hannu Hausen Suomen Hammaslääkäriliitto
Suunterveys Johdattelua aiheeseen Hannu Hausen Suomen Hammaslääkäriliitto Hampaiden reikiintyminen on merkittävä kansanterveysongelma, joka käy kalliiksi sekä yhteiskunnalle että yksittäisille kansalaisille
LisätiedotLääkehoitoa kehitetään moniammatillisesti KYSin päivystyksessä potilas aktiivisesti...
Page 1 of 5 JULKAISTU NUMEROSSA 4/2018 JÄRKEÄ LÄÄKEHOITOON Lääkehoitoa kehitetään moniammatillisesti KYSin päivystyksessä potilas aktiivisesti mukana Leena Kuusikko, Anu Ahonen, Jouni Ahonen / Kirjoitettu
Lisätiedotbukkaalinen fentanyylitabletti Effentora_ohjeet annostitrausta varten opas 6.indd :04:58
10 10 9 8 7 6 5 4 3 2 1 0 Yksilöllisesti sopiva annos jokaiselle syövän läpilyöntikivuista kärsivälle potilaalle: Viisi Effentora - vahvuutta mahdollistavat yksilöllisen läpilyöntikipujen hoidon Ohjeet
LisätiedotSuun hoito. Steppi-hanke Lapuan terveyskeskuksen akuutti- ja kuntoutusosasto AGENTIT: Sh Marita Pökkä, lh Katja Hautala ja lh Ritva-Liisa Mäkelä
Suun hoito Steppi-hanke Lapuan terveyskeskuksen akuutti- ja kuntoutusosasto AGENTIT: Sh Marita Pökkä, lh Katja Hautala ja lh Ritva-Liisa Mäkelä Lapuan terveyskeskuksen akuutti-ja kuntoutusosasto Yhteensä
LisätiedotVALMISTEYHTEENVETO. Yksi tabletti sisältää natriumfluoridia vastaten 0,25 mg fluoridia ja omenahappoa 28,6 mg.
VALMISTEYHTEENVETO 1. LÄÄKEVALMISTEEN NIMI Xerodent 0,25 mg / 28,6 mg imeskelytabletti 2. VAIKUTTAVAT AINEET JA NIIDEN MÄÄRÄT Yksi tabletti sisältää natriumfluoridia vastaten 0,25 mg fluoridia ja omenahappoa
LisätiedotRautaisannos tietoa myeloomapotilaille
Lukijalle: Multippeli myelooma informaatiopäivä järjestettiin Tampereella 30.10.2010. Informaatiopäivän tarkoituksena oli antaa vertaistukea ja ajankohtaista tietoa myelooma-potilaille, heidän läheisilleen,
LisätiedotValkovuoto ja kutina nuorilla naisilla
Valkovuoto ja kutina nuorilla naisilla Sirpa Vilska YTHS Suomen koulu- ja nuorisolääketieteen yhdistys Turku 25.10.2007 Sisältö Fysiologiaa Kutinan ja valkovuodon syyt Dianostiikka Hoito Fysiologiaa vaginan
LisätiedotMielenterveyspotilaiden suun terveydenhuolto onko meillä kehitettävää?
1 Mielenterveyspotilaiden suun terveydenhuolto onko meillä kehitettävää? 10.10.2007 Anne Nordblad 2 Taustaa ja julkaistua tietoa mielenterveyspotilaiden suun hoidosta ja palveluista Hammassairauksien ehkäisy
LisätiedotSelvitys yksityisten hammaslääkäripalveluja tuottavien yritysten hinnoista
Selvitys yksityisten hammaslääkäripalveluja tuottavien yritysten hinnoista Kuluttajaliitto Konsumentförbundet ry 2015 Kuluttajaliitto Konsumentförbundet ry on kerännyt kevään 2015 aikana yksityisten hammaslääkäripalveluja
LisätiedotIhopsoriaasin hoitaminen. Anna Jussila, LL, erikoistuvan vaiheen lääkäri SATSHP, Ihotautien poliklinikka
Ihopsoriaasin hoitaminen Anna Jussila, LL, erikoistuvan vaiheen lääkäri SATSHP, Ihotautien poliklinikka Hoidon tavoitteet 1. Oireiden minimointi 2. Elämänlaadun parantaminen 3. Työ- ja toimintakyvyn säilyttäminen
LisätiedotHBV-tartuntaan liittyvien munuaisongelmien koulutusesite, joka sisältää myös kreatiniinin poistuman mittatikun
HBV-tartuntaan liittyvien munuaisongelmien koulutusesite, joka sisältää myös kreatiniinin poistuman mittatikun Tärkeitä seikkoja huomioitavaksi: Tarkasta kaikkien potilaiden kreatiniinipuhdistuma ennen
Lisätiedotkalvopäällysteiset tabletit Titrausopas Uptravi-hoidon aloitus Lue oheinen pakkausseloste ennen hoidon aloittamista.
1 kalvopäällysteiset tabletit Titrausopas Uptravi-hoidon aloitus Lue oheinen pakkausseloste ennen hoidon aloittamista. 2 3 Sisältö Miten Uptravi otetaan?............................................ 4 Miten
LisätiedotPotilaan opas. Tietoa henkilöille, joille on määrätty botulinutoksiini B:tä (NeuroBloc ) servikaalisen dystonian hoitoon
Potilaan opas Tietoa henkilöille, joille on määrätty botulinutoksiini B:tä (NeuroBloc ) servikaalisen dystonian hoitoon Oppaan on laatinut Eisai Europe Limited Tässä oppaassa kerrotaan NeuroBloc -lääkkeestä
Lisätiedot4.3 HOITOON LIITTYVIEN INFEKTIOIDEN SEURANTA
4.3 HOITOON LIITTYVIEN INFEKTIOIDEN SEURANTA 1.3.2018 Tartuntatautilain (1.3.2017) mukaan hoitoon liittyvällä infektiolla (HLI) tarkoitetaan terveyden- ja sosiaalihuollon toimintayksikössä toteutetun tutkimuksen
LisätiedotLaboratorion merkitys infektioiden diagnostiikassa. Risto Vuento Laboratoriokeskus PSHP
Laboratorion merkitys infektioiden diagnostiikassa Risto Vuento Laboratoriokeskus PSHP Mikrobin ja ihmisen suhde Hyödylliset mikrobit, henkilön oma mikrobisto (ns. normaalifloora) Käsitteellä infektiotauti
LisätiedotHUOLEHDI HAMPAISTASI Vahvista terveyttäsi
HUOLEHDI HAMPAISTASI Vahvista terveyttäsi MIELENTERVEYSKUNTOUTUJA JA SUUN TERVEYS PSYYKKINEN SAIRAUS VAIKUTTAA SUUN TERVEYTEEN MONIN TAVOIN Useat psyykenlääkkeet kuivattavat suuta. Syöminen on silloin
LisätiedotOlysio (simepreviiri) RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO
Olysio (simepreviiri) RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Tämä on yhteenveto Olysio-valmisteen riskienhallintasuunnitelmasta (risk management plan, RMP), jossa esitetään yksityiskohtaisesti
LisätiedotViekirax-valmisteen (ombitasviiri/paritapreviiri/ritonaviiri) riskienhallintasuunnitelman yhteenveto
EMA/775985/2014 Viekirax-valmisteen (ombitasviiri/paritapreviiri/ritonaviiri) enhallintasuunnitelman yhteenveto Tämä on Viekirax-valmisteen enhallintasuunnitelman yhteenveto, jossa esitetään toimenpiteet,
LisätiedotImmuunipuutokset. Olli Vainio OY Diagnostiikan laitos OYS Kliinisen mikrobiologian laboratorio 17.10.2008
Immuunipuutokset Olli Vainio OY Diagnostiikan laitos OYS Kliinisen mikrobiologian laboratorio 17.10.2008 Immuunijärjestelm rjestelmän n toiminta Synnynnäinen immuniteetti (innate) Välitön n vaste (tunneissa)
LisätiedotVanhusten virtsatieinfektio. TPA Tampere: Vanhuksen virtsatieinfektio
Vanhusten virtsatieinfektio 1 Perustieto Termit Oireeton bakteriuria Vti pitkäaikaishoidossa Oireet ja määritelmä Diagnoosi Haasteet Syventävä tieto Hoito TPA: virtsatieinfektio 2 Bakteriuria eli bakteerikasvu
LisätiedotEmättimen luontaisen bakteerikannan tasapainottamiseen ja ylläpitoon.
Emättimen luontaisen bakteerikannan tasapainottamiseen ja ylläpitoon. C-vitamiini 250 mg, 6 emätinpuikkoa. Apteekista ilman reseptiä. Emättimen bakteeritasapainon häiriö Emättimen bakteeritasapainon häiriö
LisätiedotHPV-rokote tulee rokotusohjelmaan mitä, kenelle, miksi?
HPV-rokote tulee rokotusohjelmaan mitä, kenelle, miksi? Tuija Leino THL Kerron tässä alkavasta rokotusohjelmasta rokotteesta Miksi otettu ohjelmaan? Miltä taudilta suojaudutaan? Miksi otettu ohjelmaan
LisätiedotPOTILAAN OPAS MAVENCLAD. Potilaan opas. Kladribiini (MAVENCLAD) RMP, versio 1.0 Fimean hyväksymä
MAVENCLAD Potilaan opas POTILAAN OPAS RISKIENHALLINNAN KOULUTUSMATERIAALI FI/CLA/1117/0050 Tärkeää tietoa MAVENCLAD-hoidon aloittaville potilaille Sisällys MAVENCLAD-valmisteen esittely Kuinka MAVENCLAD-hoito
LisätiedotLIITE III MUUTOKSET VALMISTEYHTEENVETOON JA PAKKAUSSELOSTEESEEN
LIITE III MUUTOKSET VALMISTEYHTEENVETOON JA PAKKAUSSELOSTEESEEN 41 KABERGOLIINIA SISÄLTÄVIEN LÄÄKEVALMISTEIDEN VALMISTEYHTEENVEDON 4.2 Annostus ja antotapa: Seuraava tieto tulee lisätä sopivalla tavalla:
Lisätiedotkertomus 2 Hematologi Aino Lepän
Toiminta015 kertomus 2 skus e k ä p ö y S S HYK a Hematologi talo Aino Lepän SISÄLLYS Toiminta 2 Toiminnan tulokset 5 Laadunhallinta ja potilasturvallisuus 7 Kehittämisprojektit 8 Käynnissä olevat tutkimukset
LisätiedotSosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13. Terveydenhuollon palvelu paranee. Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ
Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13 Terveydenhuollon palvelu paranee Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Helsinki 2004 ISSN 1236-2123 ISBN 952-00-1601-5 Taitto:
LisätiedotNuoren niska-hartiakipu
Nuoren niska-hartiakipu Jari Arokoski, prof. fysiatrian erikoislääkäri HYKS fysiatrian klinikka / Helsingin yliopisto Esityksen sisältö Epidemiologiaa Niskahartiakäsite Etiologia Nuoren niska-hartiakipuun
LisätiedotLääkkeiden koneellinen annosjakelu
Lääkkeiden koneellinen annosjakelu Lotta Heikari proviisori, Keljon apteekki Vanhustyön avopalveluohjaajat Jyväskylä 17.3.2006 (Suomen Apteekkariliiton aineiston pohjalta) Sisältö Lääkkeiden koneellinen
LisätiedotPotilasvakuutus kaikille HOITOVIRHEEN SATTUESSA KOHDALLESI
Potilasvakuutus kaikille HOITOVIRHEEN SATTUESSA KOHDALLESI HOITOVIRHEEN SATTUESSA KOHDALLESI Jos kohdallesi sattuu hoitovirhe, sinulla voi olla oikeus korvaukseen potilasvahinkolain perusteella. Kaikki
Lisätiedot