UUTISKIRJE. nro 1/2016. Keski-Suomen sote- ja maakuntauudistuksen. Tässä numerossa. Keski-Suomessa uuden maakunnan

Transkriptio

1 Keski-Suomen sote- maakuntauudistuksen UUTISKIRJE nro 1/2016 Tässä numerossa Keski-Suomessa uuden maakunnan palvelut suunnitellaan asiakaslähtöisesti Sote- maakuntauudistuksen esivalmistelu on lähtenyt liikkeelle Keski-Suomessa. Poliittinen ohusryhmä on kokoontunut kolme kertaa, asiantuntityöryhmät on nimetty, toimeksiannot annettu työ on käynnistynyt hyvin. Asiantuntiryhmien tehtävänä on suunnitella uuden maakunnan palvelukokonaisuuksia asiakkaan, talouden, vaikuttavuuden henkilöstön näkökulmista. On tärkeää, että uuden maakunnan palveluprosesse tarkastellaan tasapainoisesti kaikista näistä lähtökohdista. Näin varmistetaan, että uuden maakunnan toiminnan suunnitelmista tulee mahdollisimman realistisia, jotta ne voidaan ottaa toteutukseen vuoden 2019 alusta. Henkilöstön vahva edustus on kaikissa valmisteluryhmissä asiakasnäkökulmaa tuodaan mukaan valmisteluun käyttäen mm. asiakasraate. Asiakasnäkökulman korostaminen osana yhteiskunnallista uudistusta on tässä laajuudessa poikkeuksellista. Usein hallinnon näkökulma painottuu tavallisen kansalaisen näkökulmasta katsottuna liikaa. Henkilöstön vahvalla osallistumisella halutaan varmistaa mm. tiedon sujuva kulkeminen. Keski-Suomessa sosiaali- terveyspalveluiden uudistus maakuntauudistus suunnitellaan valmistellaan yhtenä kokonaisuutena. Tämä helpottaa niiden toimintojen yhteensovittamista, joissa on liittymäpinto sekä sote- että maakuntauudistuksen toiminnoissa. Esivalmistelu tehdään maakunnan asiantuntijoiden omana työnä siinä pyritään hyödyntämään laasti maakunnasta löytyvä asiantuntemus. Avoimeen, nopeaan ymmärrettävään tiedonkulkuun viestintään on päätetty kiinnittää erityistä huomiota. Sitoutunut henkilöstö on oleellinen edelläkävijä uudistuksessa. Tapani Mattila maakuntajohta, uudistuksen muutosjohta Keski-Suomen liitto Keski-Suomessa uuden maakunnan palvelut suunnitellaan asiakaslähtöisesti Uudistuksen viestintä lähtee avoimuudesta Kunta muuttuu - yhteistyö tkuu Enemmän kuin yliopistollinen sairaala Kasvun kädenjälki ELY-keskuksen tehtävistä maakunnan palveluiksi Esivalmistelua tehdään useissa asiantuntiryhmissä Uudistustyö etenee vaiheittain Uudistuksen viestintä lähtee avoimuudesta Tämä on Keski-Suomen sote- maakuntauudistuksen ensimmäinen henkilöstölle suunnattu uutiskirje. Uutiskirjeen tehtävänä on tarjota henkilöstöllemme ankohtaista tietoa valmistelussa. Uutiskirjeitä lähetetään tkossa säännöllisesti. Seuraava ilmestyy helmikuussa. Uutiskirjettä voi halutessaan esimerkiksi printata työyksiköiden kahvipöytään. Uudistuksen aikana ei henkilöstölle tulla tekemään erillistä suljettua intraa, vaan henkilöstöä koskeva valmistelumateriaali pyritään koko uudistuksen an pitämään julkisena. Samalla kiinnitetään huomiota siihen, miten juuri sinä voisit mahdollisimman helposti kommentoida uudistustyötä tuoda näkemyksiäsi uudistuksesta esille. Viestinnän vuorovaikutuksen tehostamiseksi avataan joulukuussa 2016 Keski-Suomen sote- maakuntauudistusta koskevat yhteiset www-sivut. Sivuille kootaan myös henkilöstöä koskeva materiaali. Näin tieto on luettavissa koti- työkoneilta kaikissa organisaatioissa samanaikaisesti. Sivut tullaan avaamaan osoitteeseen Avausankohdasta tiedotetaan erikseen.

2 Kunta muuttuu yhteistyö tkuu Keski-Suomessa sote-uudistusta on valmisteltu kuntien välisenä yhteistyönä jo yli kolmen vuoden an. Sosiaali- terveyspalveluiden osalta uudistustyötä on tehty erityisesti lokakuun lopussa päättyneen Keski-Suomen SOTE hankkeen myötä. Uudistustyön keskiössä on kuntien kannalta ollut toimivien laadukkaiden palveluiden varmistaminen asukkaillemme myös tulevaisuudessa. Kuntien kannalta valmisteilla oleva muutos on merkittävä. Esimerkiksi Jyväskylästä noin puolet työntekijöistämme siirtyy tulevan maakunnan palvelukseen. Kokonaisuudessaan kunnista sekä kuntayhtymistä sairaanhoitopiiri mukaan lukien siirtyy maakuntaan noin 8000 työntekijää. Yhteistyö kuntien maakunnan välillä tkuu kuitenkin tiiviinä myös tulevaisuudessa. Kuntiin jää monia asukkaidemme hyvinvointia tukevia palveluita, kuten opetus-, kulttuuri kaupunkirakennepalvelut. Yhteys ei siten katkea, vaan muuttaa muotoaan. Valmistelussa onkin tärkeää, että rakennamme silto yhteisiä toimintatapo tulevaisuutta atellen. Kuntien hyvät käytännöt paikallistuntemus tulee säilyttää. Työntekijät tietävät parhaiten, minkälaisia palveluita eri alueen asukkaat tarvitsevat millaiset yhteistyömuodot eri palveluiden välillä toimivat parhaiten. Nämä hyvät käytännöt pitää tunnistaa myös levittää parhaimmat koko maakunnan käyttöön. Sote-uudistuksen osalta uudistustyötä tehdään seuraavan kahden vuoden aikana hyvin konkreettisella tasolla. Keski- Suomelle on jo myönnetty merkittävä rahoitus ikäihmisten palveluiden uudistamiseen. Lapsiperheiden palveluiden uudistamistyöhön (Lape-hanke) haetaan parhaillaan yhteistä rahoitusta. Edellä mainittujen lisäksi Jyväskylä pääsee kokeilemaan ministeriön rahoituksen turvin valinnanvapautta avoterveydenhuollossa. Kokeilut kannustavat avustavat meitä miettimään palveluiden uudenlaisia tuottamistapo tulevaisuudessa. Elämme jännittäviä aiko. Rakennamme jotain historiallista uutta. Jatketaan työtä rohkeasti ennakkoluulottomasti. Tehdään yhdessä Keski-Suomi, jossa palvelut ovat tkossakin vertaansa vailla. Minun valintani on Keski-Suomi. Nyt tulevaisuudessa. Timo Koivisto Jyväskylän kaupunginjohta Sote-uudistuksen työvaliokunnan puheenjohta Enemmän kuin yliopistollinen sairaala Uuden maakunnallisen soten konkreettinen kokoaminen on alkanut olemme asettaneet soten osalta kunnianhimoiset tavoitteet. Keski-Suomen soten on oltava viiden vuoden kuluttua maailman parhaimmin intergoitu sote, jossa palvelujen saatavuus saavutettavuus on turvattu jokaiselle. Tavoitteen saavuttamisen kivilat ovat: 1) Maakunnassamme on jo nykyisellään varsin laadukas toimiva palvelujärjestelmä. Meillä on myös pitkät perinteet toimiva yhteistyön kulttuuri eri palvelujen integraatiosta terveydenhuollossa. Keski-Suomen SOTE hankkeessa on sekä päivitetty nykytilaa että lostettu hyväksi todettu malle. Kehittämisideoilla on laa maakunnallinen tuki. 2) Sairaala Novan rakenteellisten, toiminnallisten teknologisten (mm. ICT) innovaatioiden avulla, voimme tkossa toimia nykyistä avohoitopainotteisemmin. Kotoa kotiin periaate on mahdollista saavuttaa yhä useammalla erikoisalalla. Rakentaminen on käynnistynyt meillä on kolmisen vuotta aikaa kehittää, kokeilla luoda valmius uusiin työtapoihin asiakasprosesseihin. Sairaala Novasta on tulossa yksi Suomen moderneimmista sairaaloista. 3) IBM/Watson yhteistyöstä, osana laaa osaaverkostoa (Campus FI), saamme maailmanluokan analyyttistä tukea väestölähtöisen terveyden hyvinvoinnin seurantaan yksilötason hoidon omaehtoiseen tukemiseen. Olennaista on terveys- hyvinvointitietojen yhdistäminen, johon eduskunnassa oleva lakiesitys potilas- asiakastietojen toissiisesta käytöstä mahdollistaa. 4) Maakunnallisen sote-mallin muodostamisessa on mahdollisuus, monituottapohlta, muodostaa kuntarajoista riippumaton palveluverkosto, joka turvaa tarvelähtöisesti kattavat palvelut koko maakunnan alueelle. Erikoissairaanhoidon osalta nykyiset toiminnot siirtyvät pääosin maakunnan julkiseen palvelulaitokseen. Sen myötä organisaatio työn tekemisen tavat tulevat muuttumaan. Toivottavasti tämä nähdään suurena mahdollisuutena, josta kuten monesta muustakin uudistuksesta voidaan tulevaisuudessa todeta, että vanhaa aikaa on kiva muistella, mutta siihen ei haluaisi enää palata. Työtä siis riittää tkossakin eikä sote-ammattilaisten ole syytä olla huolissaan työpaikkojensa säilymisestä. Juha Kinnunen Keski-Suomen sairaanhoitopiirin johta Maakunnan palvelulaitosta valmistelevan asiantuntiryhmän puheenjohta

3 Kasvun kädenjälki ELY-keskuksen elinkeinopalvelut TE-toimiston työvoima yrityspalvelut yhdistyvät kasvupalveluiksi, joiden järjestämisvastuu on maakunnalla. Maakunnan järjestämisvastuu pitää sisällään palvelujen tarpeen, määrän laadun määrittelemisen. Maakunta vastaa myös palvelujen tuottamistavasta sekä tuottamisen ohuksesta valvonnasta. Maakunta tuottaa itse kasvupalvelu vain silloin, kun palvelulle ei löydy tarjoaa markkinoilta. Kasvupalvelu voivat tuottaa yritykset, järjestöt kuntien yhtiöt. Asiakkaille tulee myös valinnanvapautta kasvupalvelujen osalta. Maakunnassa hoidetaan kasvupalvelujen järjestäjätehtävien lisäksi merkittävää julkisen vallan käyttöä sisältäviä kasvupalvelutehtäviä. Uusi maakunta onkin kasvun mahdollista. Malli, jossa työvoima- yrityspalvelut kootaan kasvupalveluiksi avataan niiden tuotanto laasti markkinoille monituottamallilla, synnyttää uutta yritystoimintaa uusia liiketoimintamahdollisuuksia. Jos jokainen meistä ymmärtää oman roolinsa tästä näkökulmasta, voimme saada Keski- Suomen kasvuasentoon yhteistyössä kumppaniemme kanssa. Asiakaslähtöisten palvelujen kehittämisessä voidaan hyödyntää yhdistää osaamista laasti sekä kytkeä palveluprosesseihin lean-attelua palvelumuotoilua. Jatkossa, kun asiakas arvioi palvelu erilaisten asiakasraatien valinnanvapauden kautta, asiakasymmärryksemme kehittyy pystymme entistä paremmin ennakoimaan asiakkaan tulevia tarpeita. Maakunnan myötä syntyy myös suuri työyhteisö, jossa ovat mukana kasvupalvelujen lisäksi mm. SOTE-, aluekehitys-, pelastus- maaseutupalvelut. Maakunnassa on monien eri alojen vahvaa osaamista se onkin laasta tehtäväalastaan johtuen merkittävä toimi vaikutta. Maakuntalaisilla on mahdollisuus tehdä kädenjälkensä näkyväksi toimia sekä keskisuomalaisen identiteetin että alueen hyvinvoinnin edistäjänä. Tuula Säynätmäki johta Keski-Suomen TE-toimisto Kasvupalveluiden asiantuntiryhmän puheenjohta ELY-keskuksen tehtävistä maakunnan palveluiksi Uuden maakuntahallinnon muodostaminen merkitsee nykyisten ELY-keskusten TE-toimistojen lakkauttamista sekä aluehallintovirastojen uudelleen organisointia. Pääosasta ELY-keskuksen TE-toimiston tehtävistä muodostetaan uusia palvelukokonaisuuksia maakuntaan. ELY-keskuksen ympäristötehtävistä osa siirtyy aluehallintovirastolle. Joidenkin tehtävien, kuten tienpito, osalta selvitetään vielä, miten ne hoidetaan tkossa. Keski-Suomen ELY-keskus TE-toimisto toteuttavat yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa alueellista elinkeino-, innovaatio-, maaseutu- työvoimapolitiikkaa. Yritykset, niin taamissa kuin maaseudulla, voivat hyödyntää mm. erilaisia rahoitusmahdollisuuksia kehittäessään ylläpitäessään toimintaansa. TE-toimisto välittää osaavaa työvoimaa yrityksille työnantajille sekä neuvoo- oha työnhakijoita. ELY-keskus vastaa myös EU-rakennerahastoasioiden hoidosta koko Länsi-Suomen alueella. Hyvä sujuva yhteistyö maakunnan liikennejärjestelmän suunnittelussa toteutuksessa sekä kestävästi toteutettu tienpito luo edellytykset sujuvalle turvalliselle liikenteelle. ELY-keskus hoitaa oman toimialueensa lisäksi maanteiden kunnossapidon investointien hankintaa Itä-Suomen alueella, joka sisältää noin kilometriä maanteitä. ELY-keskus on mukana kehittämässä tasapainoista alue- yhdyskuntarakennetta. Joustava asiakaslähtöinen maankäytön suunnittelu lupamenettely edistävät yritysten sijoittumista maakuntaan. Vastuullamme on hyvän ympäristön kestävän kehityksen edistäminen sekä ilmastonmuutoksen hillitseminen. Puhtaat vedet monimuotoinen luonto takaavat, että Keski-Suomessa on hyvä asua yrittää. ELY-keskuksen TEtoimiston monipuolinen osaaminen hyödynnetään eri toimijoista muodostuvaan uuteen maakuntahallintoon. Henkilöstömme antaa oman asiantuntijuutensa valmistelutyöryhmien käyttöön. Omalla panoksellamme olemme luomassa uudenaikaisia, monipuolisia asiakaslähtöisiä palvelukokonaisuuksia. Yhdessä kohti vetovoimaista kasvun Keski-Suomea Pasi Patrikainen ylijohta Keski-Suomen ELY-keskus 2019 Keski-Suomi

4 Esivalmistelua tehdään useissa eri asiantuntiryhmissä Sote- maakuntauudistuksen runkoa rakentaa 12 asiantuntiryhmää. Niiden tehtävänä on suunnitella uudet palvelukokonaisuudet palveluprosessit asiakaslähtöisesti. Tarjolla on kutkuttavia oivaltamisen tilaisuuksia, kun vanhat organisaatiorat saa unohtaa. Asiakkaat henkilöstö kutsutaan mukaan antamaan palautetta kertomaan kehittämisideoita heti starttivaiheen jälkeen. Ryhmien ensimmäiset, karkean tason hahmotelmat tulevasta saadaan tammikuun 2017 lopussa. Samalla selvitetään Keski-Suomen erityispiirteiden vaikutusta uudistukseen. Esimerkiksi vaikea pitkäaikaistyöttömyys edellyttää erityistä huomiota kuntien uuden maakunnan palveluprosessien hiomisessa. Tai toisena esimerkkinä: kuinka saamme liikunnan huippuosaamisen hyvinvoinnin terveyden edistämisen palveluiden rakennuspuiksi. Asiantuntiryhmien ehdotukset lähtevät poliittisen ohusryhmän sparrauksen punninnan jälkeen laalle kommentointikierrokselle toukokuun aksi. Kesäkuussa ryhmät reivaavat ehdotuksiaan saadun palautteen perusteella. Esivalmistelu päättyy kesäkuun lopussa, kun alustavat suunnitelmat luovutetaan väliaikaishallinnon käyttöön. Väliaikaishallinto pyritään asettamaan kesäkuun alussa. Uudistus koskettaa jokaista keskisuomalaista palveluiden käyttäjänä melkoista joukkoa yrityksiä yhdistyksiä palveluiden tuottana. Visaisiin kysymyksiin löydetään parhaat ratkaisut, kun vastaukset etsitään yhdessä henkilöstön, asiakkaiden sidosryhmien kesken. Esivalmistelun organisaatio Foorumit Kunnanjohtakokoukset Tulevaisuusfoorumi Poliittinen ohusryhmä pj Satu Koskinen vpj Rolf Nyholm Maarit Heikkinen Johtoryhmä pj Tapani Mattila Viestintäryhmä Virpi Heikkinen Mikael Palola SOTE-työvaliokunta Timo Koivisto Palvelutuotantotyöryhmä Kati Kallimo Turvallisuus varautuminen Järjestäminen Maakunnan palvelulaitos Juha Kinnunen Valinnanvapauden piiriin kuuluva palveluntuotanto Kati Kallimo Talous, kiinteistöt tukipalvelut Ari Hirvensalo ICT Ar Aroheinä Arto Jalkanen Henkilöstö Tutkimus, koulutus kehittäminen Päivi Hamarus Kasvupalvelut Tuula Säynätmäki Aluekehitys Aluekehitys strate- ginen strateginen suunnittelu suunnittelu Hannu Korhonen Kasvupalvelut Alueiden käyttö, luonnonvarat Alueiden Liikenne käyttö, luonnonvarat liikenne Olli Ristaniemi Maaseutu Ulla Mehto- Hämäläinen Simo Tarvainen Sosiaali- terveyspalvelut Resurssit kyvykkyydet Maakuntapalvelut Keski-Suomi 2019

5 Uudistustyö etenee vaiheittain Uudistustyö etenee vauhdilla tulevaisuuden palveluita mietitään jo laasti erilaisissa työryhmissä. Kaikki Keski-Suomen kunnat ovat antaneet lausuntonsa sote- maakuntauudistusta koskevasta lainsäädännöstä kuluneen syksyn aikana. Ministeriössä käydään lausunto parhaillaan läpi. Tavoite on, että lakipaketti saadaan eduskunnan käsittelyyn joulukuussa. Lain myötä päätetään eduskunnassa myös se, mitkä kunnat lopulta kuuluvat Keski-Suomen maakuntaan vuonna Merkittävä asia palvelutuotannon henkilöstön kannalta on sosiaali- terveyspalveluita koskeva valinnanvapauslaki, jonka pitäisi saapua kuntiin lausunnoille marraskuun aikana. Alustavan aikataulusuunnitelman mukaan lakipaketti käsitellään eduskunnassa helmikuussa Valinnanvapauslaki tulee pitkälti ohamaan sitä, minkä verran uusi maakunta tuottaa tkossa itse sosiaali- terveyspalveluita maakuntamme asukkaille minkä verran niitä voivat tuottaa julkisen kolmannen sektorin toimit. Tavoite on, että lainsäädäntö sote- maakuntauudistuksen osalta tulee voimaan heinäkuun 2017 alussa, jolloin Keski-Suomessa valmisteluvastuu siirtyy maakunnassa niin sanotulle väliaikaishallinnolle. Sen tehtävänä on tkaa valmistelua konkreettisesti siitä, millainen organisaatio- palvelurakenne Keski-Suomeen muodostuu. Varsinaiset päätökset tekee valmistelun pohlta maaliskuussa 2018 aloittava maakuntavaltuusto. Keski-Suomessa valmistelutyötä tehdään laasti eri työryhmissä. Työryhmien valmistelutyötä voi sosiaali- terveyspalveluiden sekä yhteisten tukipalvelutyöryhmien osalta seurata osoitteessa: Maakuntauudistuksen, poliittisen ohusryhmän uudistuksen johtoryhmän tiedot löytyvät osoitteesta: Joulukuusta 2016 lähtien tiedot yhdistyvät yksille sivuille Pidetään yhteyttä! Maakuntauudistuksen projektipäällikkö Pirjo Peräaho Sote-uudistuksen vastuuvalmisteli Sil Ässämäki p , p ,