TAMMELAN KUNTA TALOUSARVIO 2013 JA TALOUSSUUNNITELMA

Transkriptio

1 TAMMELAN KUNTA TALOUSARVIO 2013 JA TALOUSSUUNNITELMA

2

3 SISÄLLYSLUTTELO KUNNANJOHTAJAN KATSAUS...3 TALOUSARVION YLEINEN OSA Talousarviota ja -suunnitelmaa koskevat säännökset Kuntastrategia Talousarvio- ja taloussuunnitelmarakenne ja tehtävät Käyttötalousosan rakenne Tuloslaskelmaosa Investointiosan rakenne Rahoitusosa Talousarvion vaikutus kunnan taseasemaan Kunnan talouden kehitys Käyttötalousmenojen kehitys Verotulojen kehitys Valtionosuuksien kehitys Lainanotto ja investointien rahoitus Talousarvion sitovuus Tilivelvollisuus intisuunnitelma Käyttösuunnitelmat TAMMELAN TASAPAINOINEN KUNTASTRATEGIA YLEINEN HALLINTO...21 Kunnanhallitus ja kunnanjohtaja SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI Kotihoito ja vanhustyö Toimeentuloturva Muu sosiaaliturva Terveydenhuolto SIVISTYS- JA VAPAA-AJAN TOIMI Varhaiskasvatus Perusopetus Muu koulutus Vapaa-aikatoimi TEKNINEN TOIMI Yhdyskuntapalvelut Kiinteistötoimi Liiketoiminta... 39

4 450 RUOKA- JA PUHDISTUSPALVELUT MUUT PALVELUT...42 Elinkeinoelämän kehittäminen Maaseututoimi VESIHUOLTO...45 YHTEENVETOTAULUKKO...46 Tuloslaskelma Tuloslaskelma Vesilaitoksen tuloslaskelma Investointiosa...50 Rakentamisohjelma v Rahoituslaskelma Liite 1: KUNNAN TALOUSARVIO JA -SUUNNITELMA Liite 2: TILIKARTTA / TULOSYKSIKÖT TEHTÄVITTÄIN Liite 3: KÄYTTÖTALOUSOSAN LIITTYMINEN TULOSLASKELMAAN Liite 4: TULOSLASKELMAN KESKEISET KÄSITTEET Liite 5: INVESTOINTIOSAN JA TULOSLASKELMAN LIITTYMINEN RAHOITUSOSAAN Liite 6: KÄYTTÖTALOUSMENOJEN KEHITYS TEHTÄVITTÄIN Liite 7: VEROTULOT 2013 Liite 8: VALTIONOSUUDET 2013 Liite 9: TAMMELAN KUNNAN ARVIONTISUUNNITELMA

5 3 KUNNANJOHTAJAN KATSAUS TERVEYDENHUOLLON JA SOSIAALITOIMEN KUSTANNUSOSUUS KUNNAN TALOUDESSA KOVASSA KASVUSSA KUNTALAISTEN TULOVEROTUS PIDE- TÄÄN EDELLEEN EDULLISENA. RAKENTAMISOHJELMA ANTAA EDELLYTYKSET LAADUKKAALLE ASUMI- SELLE JA TYÖNTEOLLE KOKO KUNNAN ALUEELLA Tammelan kunnanvaltuusto hyväksyi , 29, kunnan tasapainoisen kuntastrategian, vuoden 2013 talousarvioehdotuksen raamit sekä rakentamisohjelman vuosille ohjeiksi vuoden 2013 talousarvion ja vuosien taloussuunnitelman sekä vuosien rakentamisohjelman tekemiselle. Kunnanvaltuuston päätöstä oli pohjustettu pidetyssä valtuuston strategiaseminaarissa, jossa HTT Eero Laesterä piti koko kuntakentän ja osin Tammelan kunnan näkökulmasta esityksen kunnallistalouden haasteista ja näkökulmista. Esityksessä kuvattiin monipuolisesti ikääntymisen ja sosiaali- sekä terveystoimen menojen kasvun vaikutuksia veroasteen nousupaineisiin, velkaantumiseen ja tulevan veropohjan kehittymiseen käyttäen aineistona Laesterän ja Tuomas Haahtelan valtiovarainministeriön kuntajaoston pyynnöstä laatimaa tutkimusta Kuntien taloudellinen kehittyminen Strategiaseminaarin ryhmätöissä pyrittiin yhdessä löytämään kunnan toiminnalliset ykkös tavoitteet eri tehtäväalueilla ja taloudelliset tavoitteet vuodelle 2013, rakentamisohjelman investointien määrälliset tavoitteet vuoteen 2017 saakka, kuntakonsernia koskevat tavoitteet sekä ottamaan kantaa kuntakentällä yleisesti esillä oleviin uudistuskysymyksiin, kuten kuntauudistuksen tarpeeseen, kuntalain uudistamiseen, valtionosuuslain kehittämiseen ja seudun hyvinvointikuntayhtymän perustamiseen. Edellä olevan lisäksi strategiaseminaarissa pyydettiin valtuutettujen arviota koko valtuustokauden ( ) tärkeimmistä päätöksistä, joilla on parannettu kuntalaisten hyvinvointia ja turvallisuutta, kehitetty asumisen, yrittämisen ja vapaa-ajan edellytyksiä, vaikutettu kuntalaisten peruspalveluiden saannin edellytyksiin ja miten valtuuston asettamat tavoitteet on saavutettu huomioiden omat tulokset ja yhteistyökumppanien aikaansaannokset. Huomioitava on myös se, että jo ennen kulumassa olevan valtuustokauden alkamista vuoden 2008 loppupuolella kunnanhallituksen strategiaseminaarissa oli käyty SWOT analyysin avulla lävitse kunnan vahvuuksia, heikkouksia, uusia mahdollisuuksia ja nousevia uhkia. Erityisesti tuolloin oli tarkasteltu kunnan ulkoisen julkisuuskuvan kehittämistä, elinkeinorakenteen monipuolistamista, palveluiden uusia tuotantotapoja, luontoa ja ympäristöä, kouluverkkoa, kuntien yhteistyötä, maailmantalouden heikkenemistä ja sen vaikutuksia verotulojen ja valtionosuuksien kehittymiseen sekä kunnan talouden vakauden ylläpitomahdollisuuksia. Sanotussa tarkastelussa edellä mainittuja tekijöitä punnittiin kuntastrategian vaikuttavuuden, prosessien ja rakenteiden, talouden ja resurssien hallinnan sekä osaamisen ja uudistumisen näkökulmista. Kunnan päätöksentekijät olivat ennakoineet edellä kerrottujen strategisten pohdintojen kautta sen, että maailmantalouden ja erityisesti EU:n jäsenvaltioiden talouden suuret vaikeudet on otettava huomioon kunnankin päätöksenteossa työttömyyden kasvaessa ja tulojen sekä sitä kautta verotulojen, erityisesti yhteisöverojen, vähetessä. Tulevaisuudessa tarvitaan näin ollen kuntatasollakin uusia toimintatapoja ja palveluiden järjestämistapoja. Näihin asioihin tartuttiin aluksi valtakunnallisesti käynnistämällä PARAS hanke säädetyn puitelainsäädännön pohjalta. Tammelan kuntakin osallistui aktiivisesti seudullisen palvelurakenteen uudistamiseen. Merkittävin selvitettävä kokonaisuus oli sosiaali- ja terveydenhuollon integ-

6 4 rointi ja tavoitteena oli muodostaa hyvinvointikuntayhtymä, johon terveydenhuollon ohella tulisivat kuulumaan seudun kuntien sosiaalitoimen tehtävät päivähoitoa lukuun ottamatta. Tämä selvitysprosessi nostettiin käytyjen eduskuntavaalien jälkeen kesällä 2011 kuitenkin telakalle, koska maan uusi hallitus otti ohjelmaansa kuntarakenneuudistuksen aikaansaamisen. Tämä työ on edennyt niin, että Tammelan kunta on antanut kunnallishallinnon rakenne työryhmän selvityksestä lausuntonsa kunnanvaltuuston tekemällä päätöksellä , 10, jossa päätöksessä äänestyksen jälkeen (15-12) kunta ilmoitti valmiutensa osallistua kuntarakenne työryhmän esittämään valtiovarainministeriön käynnistämään ja kustantamaan erityiseen kuntajakoselvitykseen. Edelleen äänestyksen jälkeen (18-9) kunnanvaltuusto hyväksyi sen, että kuntajakoselvitysalueena tulisi olemaan Tammela, Forssa, Jokioinen, Humppila ja Ypäjä sekä Someron kaupunki. Kuntarakenneuudistus on etenemässä alkuperäisestä aikataulustaan muuttuneena niin, että viikolla 47 kuntiin ja suureen joukkoon muita hallintotahoja on toimitettu valtiovarainministeriöstä lausuntopyyntö kuntarakennelakiluonnoksesta siihen liittyvine asiakirjaaineistoineen, joihin sisältyy myös sosiaali- ja terveyspoliittisen ministerityöryhmän esitys sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakennetta koskeviksi linjauksiksi, joiden pohjalta ollaan valmistelemassa sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislakia. Lausuntoa on pyydetty mennessä. Maailmalla yleisesti vallitseva kriisitunnelma ja laman tunnusmerkit täyttävä taloustilanne sekä ennen muuta EU:n jäsenvaltioiden rahatalouden ja eurovaluutan vakauteen liittyvät ongelmat heijastuvat väkevästi Suomenkin kansantalouteen tavalla, joka ei anna odottaa tulevinakaan vuosina myönteisiä kehitysnäkymiä. Tammelan kunnan työttömyysaste oli Hämeen ELY -keskuksen lokakuun lopun 2012 työllisyyskatsauksen mukaan 8,0 %, jossa on kasvua vuodentakaiseen lukuun 1 % -yksikkö. Samaan ajankohtaan verrattuna oli työttömiä työnhakijoita nyt 15 % enemmän, pitkäaikaistyöttömiä 5 % enemmän ja alle 25 vuotiaita työttömiä työnhakijoita 77 % enemmän. Työttömyys tulee edelleen nousemaan, yritysten konkurssit tulevat lisääntymään ja uusien yritysten perustaminen hidastuu ja nämä tekijät ovat johtamassa verotulojen kasvun heikkenemiseen ja erityisesti yhteisöverojen määrä tulee merkittävästi pienenemään. BKT:n pysyessä aikaisempaa huomattavasti alhaisemmalla tasolla on selvää, että valtionosuuksien määrä tulee edelleen pienenemään. Tammelan kunnan vuoden 2013 talousarvion osalta kasvua kulumassa olevaan vuoteen on noin euroa, joka johtuu osaksi siitä, että valtio kompensoi kunnallisverosta tehtävien vähennysten vaikutusta ja osaksi siitä, että kiinteistövero jätettiin tämän vuoden alusta lukien verotulojen tasausjärjestelmän ulkopuolelle. Tammelan kunnan kohdalta suurimmat haasteet ensi vuodelle tulevat olemaan voimakkaasti kasvavien henkilöstömenojen kasvun hidastaminen, terveydenhuollon kustannuskasvun aiheuttamista paineista selviytyminen, varhaiskasvatuksen palveluiden ja kustannusten järkevä tasapaino uuteen hallinnolliseen organisoimiseen lähdettäessä ja uuden päiväkodin tilojen valmistuessa sekä yli 3,4 miljoonan euron suuruisen rakentamisohjelman toteuttaminen lainamäärää kohtuuttomasti kasvattamatta ja niin, että tehtävät investoinnit mahdollisimman tarkoituksenmukaisesti palvelevat peruspalveluiden vaikuttavuutta, asumisen ja yritystoiminnan edellytyksiä sekä kuntalaisten tasa-arvoisuutta elinkaaren eri vaiheissa ja kunnan eri alueetkin huomioon ottaen. Kunnan hallintokunnat ovat valmistelleet talousarvioon liittyvät esityksensä annettujen raamitusten pohjalta, joita on käsitelty kunnanhallituksen talousseminaarissa Virkamiesesitys on valmisteltu ja se on esitelty henkilökunnalle virastokokouksessa ja julkisille tiedotusvälineille

7 Kunnanvaltuusto vahvisti entisen tuloveroprosentin (18.50) sekä yksimielisesti kiinteistöveroprosenteiksi: yleinen 0,75, vakituinen asunto 0,42 ja vapaa-ajanasunnot 1,02, yleishyödylliset yhteisöt 0,00 sekä voimalaitoksille 2,85. Kuntatalouden jatkuvasta heikkenemistä on osoituksena sekin, että kuntien tuloveroprosentteja on korotettu niin, että keskimääräinen tuloveroprosentti on 19,38 ja kunnallisveroista tehtävien vähennysten jälkeen todellinen veroprosentti on Tammelassa noin 12,65. Voidaan myös todeta, että vain 6 kunnassa on Tammelan kuntaa alempi veroprosentti lukien Manner Suomessa ja joista kunnista ainoastaan 3 on asukasmäärältään Tammelaa suurempia (Espoo, Rauma ja Kauniainen). Kuntien verotulojen arvioidaan vuonna 2013 kasvavan yhteensä noin 4,1 prosenttia. Tähän on päädytty ennakoimalla veropohjan kohoavan ansiotulojen osalta, mutta toisaalta vähenevän kunnallisveron vähennysten lisääntymisen johdosta. Kunnallisveron kasvuksi arvioidaan noin 4,2 %, kiinteistöveron kasvuksi noin 1,6 % ja yhteisöveron kasvuksi noin 4,7 %. Tammelan kunnan verovuoden 2013 verotuloarvio perustuu vuoden 2012 verotuloennusteeseen, johon on laskettu tuloveroon 3,1 %:n lisäys. Kiinteistöveroa on päätetty korottaa 0,1 %:lla, jolloin kasvuksi tulee 20,4 %. Yhteisöveroon odotetaan 0,1 %:n laskua. Vuoden 2012 hyväksyttyyn talousarvioon verrattuna verotulot kasvaisivat noin euroa eli 3,1 % ja vuoden 2012 verotuloennusteeseen verrattuna verotulot kasvaisivat noin euroa eli 3,9 %. Monet taloudellisen kehityksen ja suhdanteiden epävarmuustekijät saattavat kuitenkin vaikuttaa siihen, ettei toteutuma verojen maksuunpanossa tai niiden tilityksissä ole arvioidun mukainen. Valtionosuuksien osalta siirryttiin vuoden 2010 alusta ns. yhden putken malliin, jolloin luvut eivät ole suoraan vertailukelpoisia edellisten vuosien lukuihin, vaan ne ovat laskennallisia kustannuksia, joista vähennetään kaikille aikaisemmin sektorikohtaisille valtionosuuksille yhteinen asukaskohtainen omarahoitusosuus, jonka ensi vuoden tasot vahvistetaan vasta joulukuussa Kunnan talousarvioehdotuksessa vuodelle 2013 on valtionosuuden kasvuksi arvioitu noin 5,1 % eli yhteensä noin euroa enemmän kuin vuonna 2012 ja taloussuunnitelmavuosille on ennakoitu valtionosuuden reaalikasvuksi 1,5 %. Valtionosuuksien tulevassa kehityksessä on epävarmuutta ja lisäksi on huomioitava se, että kiinteistövero jätettiin verotulojen tasausjärjestelmän ulkopuolelle tämän vuoden alusta lukien.. Vuoden 2013 talousarvioehdotuksessa käyttötalousmenojen nettokasvuksi on muodostunut 5,4 %:a kulumassa olevan vuoden talousarvioon verrattuna. Suurin euromääräinen kasvu euroa on terveydenhuollon menoissa (10,2 %) ja kotihoidon ja vanhustyön menojen lisäyksestä euroa (5,6 %). Muun sosiaaliturvan lisäys on euroa (18,1 %). Merkittävä prosentuaalinen kasvu on myös muussa koulutuksessa (29,0 %), missä erityisesti on kasvua Forssan yhteislyseon saneerauksen aiheuttamien pääomakustannusten kuntaosuudessa eli poistoajan nopeuttamisessa verrattuna allekirjoitetun sopimuksen sisältämään poistoaikaan. Työllisyyden hoitoon varaudutaan siten, että työllistettävien määrä pysyy vuoden 2012 tasossa eli 13 henkilönä ja kuntalisien määrä kasvaa 7:ään sekä määrärahavaraus kuntaosuuteen työpajatoiminnan käynnistämiseen kunnassa. Käyttötalousmenojen lisäykset johtuvat henkilöstölisäyksistä, normaaleista palkankorotuksista ja inflaation aiheuttamasta kustannustason noususta. Henkilökunnan kokonaismäärä on vuoden 2013 lopulla 410. Suunnitelmavuodet näyttävät talouden tasapainon osalta talousarviovuoteen 2013 verrattuna jonkin verran vaikeammilta. 5

8 6 Kunnan rakentamisohjelma on vuonna 2013 nettomäärältään noin 3,4 miljoonaa euroa ja vaihtelee vuosien rakentamisohjelmassa noin 1,9-4,2 miljoonan euron välillä. Suurimpana yksittäisenä talonrakennusinvestointina valmistuu ensi vuonna Riihivalkaman alueen päivähoitoyksikön uusien tilojen rakentaminen. Pääasiassa investoinnit kohdistuvat teknisen lautakunnan alaisiin vesi- ja viemärihankkeisiin sekä asuntoalueiden muuhun kunnallistekniseen rakentamiseen sekä ympäristölautakunnan alaisiin vesistöihin ja ympäristöihin liittyvien suunnitelmien laatimisiin ja niiden toteutuksen kuntaosuuksiin. Nämä investoinnit toteuttavat kuntastrategian mukaista turvallisen ja toimivan elinympäristön tavoitteita ja vahvistavat näin viihtyisän asumisen ja yritystoiminnan edellytyksiä. Vapaaajanlautakunnan osalla jatketaan lähiliikuntapaikkojen toteuttamista valtion avustukset kohteessa hyväksi käyttäen ja vuorossa on Teuro. Kuntakoon suhteutettuna mittava rakentamisohjelma aiheuttaa sen, että kunnan lainamäärä tulee kasvamaan, koska pitkäaikaisten lainojen lisäys tulee rahoituslaskelman mukaan olemaan noin 4 miljoonaa euroa. Lainamäärä nousee vuoden 2012 lopun noin 780 eurosta/ asukasta kohti nousemaan noin euroon. Tämä on todellinen tilanne, kun otetaan huomioon se, ettei vuodelle 2012 talousarviossa merkittyjä lainoja ole nostettu. Joka tapauksessa ollaan koko Tammela konserninkin velkamäärä huomioiden selvästi alle kuntien keskiarvon. Tulevasta korkokehityksestä on erittäin vaikea sanoa vallitsevassa taloustilanteessa kovin selkeää arviota, mutta on oletettavissa, etteivät lainanhoidon kustannukset tule edelleenkään merkittävämmin rasittamaan kunnan taloutta. Huolestuttavaa on se, ettei noin 1,5 miljoonan euron vuosikate riitä kattamaan yli 1,8 miljoonaan euroon kohoavia suunnitelman mukaisia poistoja, joten talousarvioehdotus osoittaa tilikaudelta noin euron alijäämä, jolloin on jo tilikauden tuloksen muodostumisessa huomioitu noin euron suuruinen poistoeron vähennys. Huomioitava poistojen osalta on myös, että vuodelta 2013 poistoja määritettäessä noudatetaan kirjanpitolautakunnan kuntajaoston suosituksesta uutta kunnanvaltuuston vahvistamaa poistosuunnitelmaa, jossa uusien poistettavien kohteiden osalta noudatetaan aiempaa lyhempiä poistoaikoja. Vastaavasti positiivinen asia on se, että kunnan taseessa on noin 8 miljoonaa euroa ylijäämää, joten se antaa mahdollisuuden kattaa alijäämäisenäkin toteutuvan tilinpäätöksen. Kunnan väkiluvun kehitys on kuluvana vuonna ollut negatiivinen erityisesti eläkeiässä olevien kuntalaisten hakeutuessa asumaan muualle uusiin kerrostaloasuntoihin ja syntyneiden lasten määrän ollessa aiempaa huomattavasti alemmalla tasolla. Asuntotonttien ja asuntojen kauppa on ollut verkkaista. Markkinointia tehostetaan hyväksytyn asunto-ohjelman, kaavoituksen, uusien esitteiden ja valmistuneen kunnan dvd esityksen avulla. Kerrostalorakentaminen on vauhdittumassa mm. kunnan keskustan keskeiseltä paikalta tekemän kiinteistökaupan myötä ja kohde on tällä hetkellä rakenteilla ja valmistuu keväällä Kyläohjelma, rakennerahasto-ohjelmat ja mukanaolo ICT palvelukeskuksessa (Tiera Oy) antavat hyviä mahdollisuuksia palveluiden, asumisen ja yrittämisen kehittämiselle. Vt 2:n parantaminen on meneillään ja mm. ratayhteyden selvittely Helsingin ja Porin välillä on työn alla sekä tuulivoimapuistoaluevaraukset on sisällytetty hyväksyttyyn, mutta vielä vahvistumatta olevaan Kanta-Hämeen 1. vaihemaakuntakaavaan. Seudun asumisen ja elintarviketeollisuuden kehitykselle tarpeellinen vesijohtolinjan ja siirtoviemärin suunnittelu Portaan suunnalta Riihivalkamaan on käynnissä vedenottopaikkojen selvityksillä ja lupaprosessin liikkeelle panolla sekä maakunnallisen korkeakoulun eli Hämeen ammattikorkeakoulun (HAMK) Mustialan luonnonvarayksikön käynnissä olevat ja tulevat investoinnit ovat merkittävästi parantamassa edellytyksiä laadukkaan opetuksen mahdollistamiseksi tulevaisuudessa, missä on toteutumassa opetus- ja kulttuuriministeriön edellyttämä ammattikorkeakoulutuksen ja 2. asteen koulutuksen aloituspaikkojen määrien väheneminen ja toimintojen osakeyhtiöittäminen sekä valtion ylläpitovastuulle siirtäminen.

9 Lievästä alijäämäisyydestään huolimatta vuoden 2013 talousarvioehdotus on säilyttämässä todella matalan tuloverotuksenkin huomioiden kuntalaisten peruspalveluiden tason korkeana ja takaamassa hyvinvointia sekä peruspalveluiden kilpailukykyä. Matti Setälä kunnanjohtaja 7

10 8 TALOUSARVION YLEINEN OSA 1. Talousarviota ja -suunnitelmaa koskevat säännökset Talousarvion käsittelyä, hyväksymistä, velvoittavuutta, sisältöä ja rakennetta sekä talousarvioperiaatteita koskevat säännökset on koottu kuntalain (365/95) 65 pykälään. Siinä säädetään myös vuotta pitemmän aikavälin toiminnan ja talouden suunnittelusta. Kunnan talousarviovuosi on kalenterivuosi. Valtuuston on vuoden loppuun mennessä hyväksyttävä kunnalle talousarvio. Talousarviovuosi on ensimmäinen vuosi vähintään kolmea vuotta koskevassa taloussuunnitelmassa. Valtuuston on hyväksyttävä talousarvio ja -suunnitelma samanaikaisesti. Talousarvion valmistelusta vastaa kunnanhallitus (KunL 23 ja 53 ). Kuntalain 65 :n 2 momentin säännöksessä korostetaan sitovien tavoitteiden asettamista ja niiden seurannan merkitystä talouden ohjauksessa ja kytkemistä määrärahoihin ja tuloarvioihin. Säännös edellyttää valtuuston sitoutumista asettamiinsa tavoitteisiin. Valtuuston tulee osoittaa tavoitteiden saavuttamiseen tarvittavat voimavarat koko suunnittelukaudelle. Talousarvio ja -suunnitelma on laadittava siten, että edellytykset kunnan tehtävien hoitamiseen turvataan. Talousarvioon on otettava toiminnallisten tavoitteiden edellyttämät määrärahat ja tuloarviot. Talousarviossa on osoitettava myös taloudellisen tuloksen muodostuminen sekä kunnan rahoitustarpeen kattamiskeinot. Määräraha ja tuloarvio voidaan ottaa talousarvioon brutto- tai nettomääräisenä. Kuntalain mukaan kunnan toiminnassa ja taloudenhoidossa on noudatettava talousarviota. Talousarvio ja -suunnitelma sitovat toimielimiä ja henkilöstöä ja ovat samalla näiden valvonnan välineitä. Talousarvioon tehtävistä muutoksista päättää valtuusto. Taloussuunnitelman on oltava tasapainossa tai ylijäämäinen enintään neljän vuoden pituisena suunnittelukautena, jos talousarvion laatimisvuoden taseeseen ei arvioida kertyvän ylijäämää. Jos taseen alijäämää ei saada katetuksi suunnittelukautena, taloussuunnitelman yhteydessä on päätettävä yksilöidyistä toimenpiteistä (toimenpideohjelma), joilla kattamaton alijäämä katetaan valtuuston erikseen päättämänä kattamiskautena (alijäämän kattamisvelvollisuus). Laki kuntalain 13 :n muuttamisesta tuli voimaan Valtuuston tulee päättää kunnan lisäksi myös kuntakonsernin toiminnan ja talouden keskeisistä tavoitteista sekä konserniohjauksen periaatteista. Kuntalain taloutta koskevan 8. luvun ja hallinnon ja talouden tarkastusta koskevan 9. luvun säännöksiä tarkennettiin hyväksytyllä lailla 325 / Muutokset koskivat toimintakertomuksen sisältöä, tilintarkastuskauden pituutta, sisäistä valvontaa, riskienhallintaa ja konsernivalvontaa.

11 9 2. Kuntastrategia Kunnanvaltuusto hyväksyi tarkistetun Tammelan kunnan tasapainoisen kuntastrategian kokouksessaan / 29. Tammelan kunnassa on lähdetty toteuttamaan tasapainoisen onnistumisen strategiaa prosessina, jossa perustana ovat toiminta-ajatus ja visio sekä neljä näkökulmaa: vaikuttavuus resurssit ja talous prosessit ja rakenteet uudistuminen ja työkyky Näiden näkökulmien kautta hahmotetaan kriittisiä menestystekijöitä eli asioita, joissa Tammelan kunnan on ehdottomasti onnistuttava sekä arviointikriteereitä ja tavoitetasoja siitä, mistä tiedämme onnistuneemme ja siitä millaista onnistumista tavoittelemme seuraavan toimintavuoden aikana. Tasapainoinen kuntastrategia ja eri ohjelmat muodostavat pohjan talousarviolle, taloussuunnitelmalle ja siinä asetetuille taloudellisille ja toiminnallisille tavoitteille. Voimassa olevia kunnan tai seudullisia suunnitelmia ovat seuraavat (suluissa hyväksymisvuosi): Henkilöstöstrategia (2010) Lapsi- ja nuorisopoliittinen ohjelma (2011) Forssan seudun liikenneturvallisuussuunnitelma (2001) Ikääntymispoliittinen strategia (2010) Hyvillä mielin Forssan seudulla, mielenterveyden edistäminen (2009) Tammelan kyläohjelma Forssan seudun hyvinvointi- ja turvallisuusstrategia (2012) Forssan seudun vanhustyön suunnitelma (2004, päivitys 2007) Forssan seudun vesihuollon yleissuunnitelma (2004) Tammelan vesihuoltolaitosten toiminta-alueet (2011) Forssan seudun palvelustrategia (2005) Forssan seudun PARAS-lain mukainen palvelurakennehankeselvitys (2011) Tammelan vesihuollon kehittämissuunnitelma (2005) Forssan seudun ehkäisevän päihdetyön toimintasuunnitelma osana päihde- ja huumestrategiaa (2005), päihdetyön osan uudelleenarviointi 2007 Seudullinen oppilashuollon toimintamalli (2006, päivitetty 2011) Forssan seudun lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisytyön toim. suunn Forssan seudun koheesio- ja kilpailukykyohjelma, KOKO (2009) Agropolis Oy:n osaamiskeskusohjelma Forssan seudun strategia (2007, osin tarkistettu 2008) "Viis piirua maaseudun suuntaan" -kehittämisohjelma , (LounaPlussa Ry) Kaavoitusohjelma (2009) Kylien viemäröinnin ja yhdysvesijohdon yleissuunnitelma (2009) Forssan seudun joukkoliikennesuunnitelma (2008, palvelutasomäärittely 2011) Terveyden edistämissuunnitelma vuodelle 2013 (FSTKY) Tammelan kunnan asunto-ohjelma (2011) Varhaiskasvatusstrategia (2011) Kuntastrategia on esitetty yleisen osan jälkeen.

12 10 3. Talousarvio- ja taloussuunnitelmarakenne ja tehtävät Kuntalain 65 :n talousarvion rakennetta koskevalla säännöksellä pyritään yhtenäiseen talousarviokäytäntöön. Kunnan talousarviossa tulee olla käyttötalous- ja tuloslaskelmaosa sekä investointi- ja rahoitusosa. Samaa rakennetta noudatetaan taloussuunnitelmassa ja tilinpäätökseen sisältyvässä talousarvion toteutumisvertailussa. Lisäksi tarvitaan yleisperustelut ja liitteet. Liite 1 Kunnan talousarvio ja -suunnitelmarakenne 3.1. Käyttötalousosan rakenne Kunnan toimintaa ohjataan käyttötalousosan suunnitelmien avulla. Talousarvion käyttötalousosassa valtuusto asettaa tehtäväkohtaiset tavoitteet sekä osoittaa tavoitteiden edellyttämät tuloarviot ja määrärahat tehtävän tai tehtävien hoitamiseen. Kunta määrittelee itse tehtäväkokonaisuudet toimielinkohtaisesti. Käyttötalousosan laskelmassa esitetään tehtäväkohtaiset tulot ja menot. Tuloihin ja menoihin sisältyvät ulkoiset tulot ja menot sekä sisäiseen laskutukseen perustuvat tulot ja menot. Poistot otetaan suunnitelman mukaisista poistoista annetun yleisohjeen mukaisesti laskettuna kohtaan suunnitelmapoistot. Käyttötalousosassa esitetään tehtävän tavoitteet. Tavoitteet johdetaan tehtävän toimintaajatuksesta. Tavoitteita voidaan asettaa määrälle, laadulle, taloudellisuudelle, vaikuttavuudelle yms. sen mukaan mitä kussakin kunnassa ja kunkin tehtävän kohdalla katsotaan tarkoituksenmukaiseksi. Tavoitteet voidaan asettaa tunnuslukutavoitteina, numerotavoitteina tai sanallisina tavoitteina. Tavoitteet on kuitenkin asetettava siten, että niiden toteutumista voidaan arvioida. Huomiota tulee kiinnittää erityisesti siihen, että tavoitteet eivät ole ristiriidassa koko kuntaa koskevien tavoitteiden kanssa tai että tehtävän tavoitteet eivät ole ristiriidassa keskenään. Liite 2 Tulosyksiköt tehtävittäin Tavoitteiden asettaminen valtuustotasolla Hyvin asetetut tavoitteet ovat tuloksellisen arvioinnin perusta. Asetettaessa toiminnalle tavoitteita valtuustotasolla korostuu valtuuston tehtävä kuntalaisten hyvinvoinnin edistäjänä, kunnalle säädettyjen ja sen itse itselleen ottamien tehtävien toteuttajana tai järjestäjänä, kuntalaisten edustajana, kunnan rajallisten resurssien jakajana ja kunnan yhteiskunnallisten velvoitteiden toteuttajana. Hyvinä tavoitteina valtuustotasolla pidetään tavoitteina, jotka edistävät kunnan menestymistä tehtävissään vastaavat kuntalaisten/asiakkaiden tarpeita kehittävät palvelujen saatavuutta ja vaikuttavuutta kehittävät kunnan palveluja ja toimintaprosesseja ovat realistisia suhteessa kunnan voimavaroihin ja ovat kunnan omin toimenpitein saavutettavissa yksin tai toimijaosapuolena. Talousarviossa on esitetty vuoden 2013 tavoitteet.

13 Tuloslaskelmaosa Tuloslaskelmaosa osoittaa, kuinka tulorahoitus riittää palvelutoiminnan menoihin, korkoihin ja muihin rahoitusmenoihin sekä omaisuuden kulumisen edellyttämiin suunnitelman mukaisiin poistoihin. Tilikauden tuloksen käsittelyerät poistoeron muutokset vapaaehtoisten varausten muutokset rahastojen muutokset eivät ole määrärahoja tai tuloarvioita, koska ne eivät ole rahoitusvaikutteisia eriä. Valtuusto hyväksyy kuitenkin niitä koskevat suunnitelmat talousarvion tuloslaskelmaosan hyväksymisen yhteydessä. Hallituksen on tilinpäätökseen kuuluvassa toimintakertomuksessa tai sen antamisen yhteydessä tehtävä esitys tilikauden tuloksen käsittelyä tai talouden tasapainottamista koskeviksi toimenpiteiksi. Suunnitelman mukaiset poistot (suunnitelmapoistot) ovat talousarvion tuloslaskelmaosassa kunnan tilikauden tuloksen laskemiseksi tarvittava erä. Koska poistosuunnitelma on hyväksytty erillisellä päätöksellä, ei poistojen sitovuutta koskevaa päätöstä tarvitse tehdä talousarviossa. Talousarvion tuloslaskelmaosassa ja tilinpäätöksessä käytetään samoin perustein laskettuja poistoja. Liite 3 Käyttötalousosan liittyminen tuloslaskelmaosaan Liite 4 Tuloslaskelman tunnusluvut 3.3. Investointiosan rakenne Investointiosa sisältää investointisuunnitelmat talousarviovuodelle ja suunnitelmavuosille. Useamman vuoden aikana toteutettava investointihanke jaetaan eri vuosille. Investointiosassa valtuusto hyväksyy määrärahat ja tuloarviot hankkeille tai hankeryhmille. Hankkeet ja hankeryhmät on ryhmitelty toimielimittäin. Investointiosassa esitetään investointihankkeen tai hankeryhmän kokonaiskustannusarvio, jonka valtuusto on hyväksynyt taloussuunnitelmassa tai erillisellä päätöksellä. Investointiosaan arvioidaan talousarviovuonna tarvittava määräraha. Lisäksi esitetään edellisenä tai edellisinä vuosina hankkeeseen käytetty määräraha ja suunnitelmavuosille arvioitu käyttötarve. Investointiosassa käsitellään aktivoitavat hankintamenot (yli euroa). Investointivarauksen/investointirahaston käyttö hankkeen tai hankeryhmän rahoitukseen esitetään erikseen sitovana perusteluna.

14 Rahoitusosa Talousarvion rahoitusosassa osoitetaan miten talousarvio vaikuttaa kunnan maksuvalmiuteen. Talousarvion rahoitusosa esitetään rahoituslaskelmakaavan muodossa. Rahoitusosa on jaettu kahteen osaan. Ensimmäisessä osassa kuvataan varsinaisen toiminnan ja investointitoiminnan kassavirtaa. Tästä nähdään miten vuosikate ja muu tulorahoitus riittävät investointimenojen kattamiseen. Toisessa osassa arvioidaan rahoitustoiminnan kassavirta. Talousarviota laadittaessa tärkeitä eriä ovat antolainauksen ja lainakannan muutokset sekä oman pääoman muutokset. Talousarvion rahoitusosa päättyy riviin vaikutus maksuvalmiuteen. Laskelman ulkopuolelle on tällöin jätetty talousarviovuoden ja suunnittelukauden aikana tapahtuvat toimeksiantojen varojen ja pääomien muutokset, vaihto-omaisuuden ja saamisten muutokset sekä korottomien velkojen muutokset. Näiden erien muutosten arvioimista ei voida edellyttää talousarviossa. Liite 5 Investointiosan ja tuloslaskelmaosan liittyminen rahoitusosaan 3.5. Talousarvion vaikutus kunnan taseasemaan Talousarvion toteuttamisella on suora vaikutus kunnan taseeseen, joka kuvaa kunnan varallisuusasemaa tiettynä ajankohtana eli tilinpäätöspäivänä. Tuloslaskelmaosan ylijäämäinen tilikauden tulostavoite merkitsee talouden vahvistumista, joka näkyy taseessa oman pääoman lisäyksenä. Alijäämäinen tilikauden tulostavoite vähentää omaa pääomaa. Alijäämä voidaan kattaa varauksilla tai rahastoilla tai muulla vapaalla omalla pääomalla. 4. Kunnan talouden kehitys 4.1. Käyttötalousmenojen kehitys Vuoden 2013 käyttötalouden nettomenot kasvavat vuoteen 2012 verrattuna 1,6 milj. euroa eli 5,4 %. Euromääräisesti suurin kasvu aiheutuu terveydenhuoltomenojen ( eur +10,2 %) ja niihin sisältyvien erikoissairaanhoidon menojen lisäyksestä sekä kotihoidon ja vanhustyön menojen lisäyksestä ( eur. + 5,6 %). Muun sosiaaliturvan lisäys on (18,1 %). Merkittävä kasvuprosentti on myös muussa koulutuksessa (+29,0%). Muut menolisäykset aiheutuvat normaaleista palkankorotuksista ja inflaation aiheuttamasta kustannustason noususta. Seuraavina vuosina käyttötalouden kasvupaineet jatkuvat edelleen. Tulorahoituksen kehitys tulee olemaan matalammalla tasolla kuin lamaa edeltäneinä nopean kasvun vuosina. Euroopan rahoituskriisi ja kotimainen teollisen tuotannon rakennemuutos aiheuttaa pidemmän matalan kasvun ajanjakson.. Taloussuunnitelmavuodet 2014 ja 2015 näyttävät jonkin verran vaikeammilta kuin vuosi 2013 talouden tasapainon suhteen. Taloussuunnitelmavuosien määrärahat ja tuloarviot on esitetty talousarviovuoden rahan arvossa. Liite 6 Käyttötalousmenojen kehitys tehtävittäin

15 Verotulojen kehitys Vuonna 2013 kuntien verotulojen arvioidaan kasvavan yhteensä n. 4,1 prosenttia. Veropohja kohoaa ansiotulojen kasvun myötä, mutta toisaalta vähenee kunnallisverosta tehtävien vähennysten lisääntymisen vuoksi. Nettovaikutus veropohjaan on arvioitu +3,5 %:ksi Kunnallisveron kasvuksi arvioidaan n. 4,2 % ja kiinteistöveron kasvuksi n. 1,6 % sekä yhteisöveron kasvuksi n. 4,7 % (marraskuun lopun arvio). Tilityksiä kasvattaa kuitenkin monien kuntien tulo- ja kiinteistöveroprosentin nostaminen. Verovuoden 2011 verotus vahvistui lokakuun 2012 lopussa. Tammelan kunnan kunnallisverojen kasvu v oli maksuunpanotietojen mukaan 2,8 %. Koko maan kunnallisverot kasvoivat edellisvuodesta 5,1 %. Tammelan kunnan osuus yhteisöverosta laski v maksuunpanon mukaan -19,6 %, kun koko maan yhteisövero-osuus kasvoi 1,7 %. Vuoden 2013 verotuloarvio perustuu vuoden 2012 verotuloennusteeseen, johon on laskettu tuloveroon 3,1 % lisäys. Kiinteistöveroa on päätetty korottaa 0,1 %:lla, näin kasvuksi tulee 20,4 %:a. Yhteisöveroon odotetaan -0,1 % laskua. Verotulot kasvaisivat tällöin vuoden 2012 hyväksyttyyn talousarvioon nähden n euroa eli 3,1 % ja verotulot kasvaisivat vuoden 2012 verotuloennusteeseen nähden n euroa eli 3,9 %. Verotuloennusteeseen sisältyy monia taloudelliseen kehitykseen liittyviä epävarmuustekijöitä. Liite 7 Ennuste verotulojen kehityksestä 4.3. Valtionosuuksien kehitys Tammelan kunta saa ennakkotietojen mukaan valtionosuutta v yhteensä n euroa enemmän kuin kuluvana vuonna eli nousua on n. 5,1 %. Kasvu johtuu valtaosin siitä, että valtio kompensoi valtionosuuksia lisäämällä kunnallisverosta tehtävien vähennysten vaikutuksen. Lisäksi kiinteistövero on jätetty vuoden 2012 alusta lukien verotulojen tasausjärjestelmän ulkopuolelle. Valtionosuuksiin on ennakoitu suunnitelmavuosille 1,5 % reaalikasvu. Valtionosuuksien määrään liittyy epävarmuutta. Järjestelmä uudistui vuoden 2010 alusta ns. yhden putken malliksi ja ensi vuoden tasot vahvistetaan vasta joulukuussa. Tammelan osalta järjestelmään liittyvä verotulojen tasaus on ensi vuonna viime vuotta euroa suurempi. Liitteenä 8 Ennuste valtionosuuksien kehityksestä 4.4. Lainanotto ja investointien rahoitus Lainanottoa käytetään kunnan investointien rahoittamiseen siten, että kunnan lainamäärä kasvaa (vuosittaiset arviot löytyvät rahoituslaskelmasta). Mikäli tulos on kuitenkin talousarviossa ennakoitua parempi, ja/tai rakentamisohjelma toteutuu suunniteltua suppeampana, niin lainamäärä jää vastaavasti ennakoitua pienemmäksi.

16 14 5. Talousarvion sitovuus Käyttötalousosassa määrärahat osoitetaan tehtävittäin siten, että netto on sitova. Jos tavoite hyväksytään talousarvioon, se sitoo valtuustoa alempia viranomaisia samalla tavoin kuin määräraha. Talousarvioon hyväksytään sitoviksi toiminnan mitattavissa olevat tavoitteet. Tavoitteiden määrää on karsittu aikaisempaan verrattuna, jolloin enää ei ole eroteltu erikseen sitovia ja muita tavoitteita. Investointiosan määrärahat osoitetaan toimielimille hankeryhmittäin ja hankkeittain siten, että netto on sitova. Mikäli investointiryhmän kustannusarvio ylittää hankekohtaisen rajan, sitoo määräraha toimielintä hankekohtaisesti. Hankekohtaiset rajat ovat seuraavat: Atk-ohjelmat ja muut pitkävaikutteiset menot euroa Irtaimisto euroa Arvopaperit ja muut pitkävaikutteiset sijoitukset euroa Yhdyskuntarakentaminen euroa Talonrakentaminen euroa Hankekohtaisten investointien osalta kustannusarvion sisällä tapahtuvat vaihtelut eri suunnitelmavuosien välillä ovat sallittuja. Tuloslaskelman ja rahoituslaskelman sitovat erät on tummennettu. Talousarvioon tehtävistä muutoksista päättää valtuusto. Talousarvion muutosten esittämisoikeus ja -velvollisuus koskee samalla tavoin sekä määrärahoja että tavoitteita (sitovat tavoitteet). Talousarviomuutokset on pyrittävä tekemään talousarviovuoden aikana välittömästi, kun muutostarve on tiedossa. Lisäksi tehtävittäin on esitetty perusteluja, mitkä eivät ole sitovia vaan ohjeellisia.

17 15 6. Tilivelvollisuus Kuntalain mukaan tilivelvollisia ovat toimielinten jäsenet ja asianomaisen toimielimen tehtäväalueen johtavat viranhaltijat (itsenäisestä tehtäväkokonaisuudesta vastaavat henkilöt). Valtuutetut eivät ole tilivelvollisia. Oheisena luettelo viroista, joita hoitavat viranhaltijat ovat tilivelvollisia: kunnanjohtaja hallintojohtaja kunnankamreeri sosiaalijohtaja päiväkodin johtajat vanhustyön johtaja perhepäivähoidon ohjaaja sivistystoimenjohtaja koulujen johtajat rehtori vapaa-aikasihteeri kirjastonjohtaja tekninen johtaja kaavoittaja rakennustarkastaja maanrakennusmestari talonrakennusmestari Käyttösuunnitelmien hyväksymisen yhteydessä päätetään samalla, kuka on vastuussa mistäkin tehtäväalueesta. 7. intisuunnitelma inti on oleellinen osa kunnan johtamisjärjestelmää sekä toiminnan ja palvelujen kehittämisen väline. innin tuloksena tehtävät johtopäätökset ohjaavat toimintaa, vaikuttavat uusien tavoitteiden asettamiseen tai entisten tarkistamiseen. innin tehtävänä valtuustotasolla on osoittaa strategioiden tarkistamisen tarpeet ja kehittämisen kohteet. inti on osa kunnan jatkuvaa kehittämisprosessia. Kunnallisen arvioinnin tärkein osa on kunnanvaltuuston asettamat tavoitteet ja niiden arviointi. Tavoitteiden lähtökohtana ovat kunnan strategiat. innin ydin on arvottaminen eli sen osoittaminen, onko jokin asia hyvin vai huonosti, arvokas vai arvoton, hyödyllinen vai hyödytön. Kunnallisessa palvelutoiminnassa koko järjestelmän olemassaolon tarkoitus on kansalaisten peruspalveluista huolehtiminen ja hyvinvointiyhteiskunnan rakenteiden tuloksellinen toiminta. Peruskysymys kunnallisen toiminnan ja tuotettujen palveluiden arvioinnissa on, kuinka hyvin kunta onnistuu tehtäviensä hoitamisessa ja järjestämisessä.

18 16 Tarkastuslautakunnan tehtävänä on valtuuston asettamien toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutumisen arviointi kunnassa ja kuntakonsernissa. Tarkastuslautakunta suorittaa arviointinsa vertaamalla rinnakkain valtuuston hyväksymää talousarviota, kunnanhallituksen allekirjoittamassa tilinpäätöksessä olevaa toimintakertomusta sekä omia havaintojaan. intikertomuksen käsittely ja tavoitteiden saavuttamisen arviointi kunnanvaltuustossa on tärkeä osa valtuuston suorittamaa tavoitteellista johtamista. Tilinpäätös, tilintarkastuskertomus ja arviointikertomus esitetään samassa kokouksessa. Tammelan kunnassa on vuoden 2001 aikana siirrytty asettamaan tavoitteita ja strategioita tasapainoisen onnistumisen mallilla. Tasapainoisen onnistumisen mallia hyödynnetään suoraan kunnan arviointityössä. Toimintaa arvioidaan ja mitataan eri näkökulmista, joita ovat vaikuttavuus (asiakas), prosessit, talous ja oppiminen. Lähtökohtana on organisaation visio sekä strategia ja oleellista on tasapaino eri näkökulmien ja käytettävien mittareiden välillä. Tavoitteiden toteutumista seurataan valtuustotasolla osavuosikatsauksen ja kunnan tilinpäätöksen yhteydessä. Osavuosikatsaus laaditaan puolivuosittain siten, että siinä seurataan talousarviossa asetettujen toiminnallisten tavoitteiden toteutumista määrärahaseurannan lisäksi. Osavuosikatsaus käsitellään kunnanhallituksessa noin kuukauden kuluttua tarkastelukauden päättymisestä. Osavuosikatsaus esitetään myös kunnanvaltuustolle. Kunnan toimintakertomuksessa kuluneelta tilikaudelta esitellään sekä toiminnallisten että taloudellisten tavoitteiden toteutuminen samalla tasolla kuin talousarviossakin. Tilinpäätös, jossa toimintakertomus muodostaa tärkeän osan, allekirjoitetaan kunnanhallituksessa seuraavan vuoden maaliskuun loppuun mennessä. Tilinpäätös on tuotava kunnanvaltuuston käsittelyyn kuntalain mukaisesti viimeistään kesäkuussa. Tämän lisäksi arviointia suoritetaan pitkittäisvertailuna eli kunnan talous- ja muita tietoja seurataan myös pidemmältä aikaväliltä aikasarjoina yms. inti tuottaa tietoa valtuutetuille itselleen, kuntalaisille, kunnan viranhaltijoille ja työntekijöille sekä ympäröivälle yhteiskunnalle siitä, miten kunta tehtävissään on onnistunut tai edistynyt. inti on parhaimmillaan systemaattinen prosessi, joka tuottaa oikeaa, luotettavaa ja ajankohtaista tietoa kunnan tehtävän tai yksittäisen toiminnon tilasta sellaisenaan tai suhteessa asetettuihin tavoitteisiin. Ottaen huomioon valtuuston roolin kunnan keskeisten tavoitteiden asettajana ja strategioitten määrittäjänä, tulee arvioinnin valtuustotyöskentelyssä painottua etukäteisarviointiin ja toiminnan aikaiseen arviointiin. inti kuuluu olennaisesti myös lautakuntien tehtäviin ja ne seuraavat tavoitteita tarkemmalla tasolla kuin valtuusto. Lautakunnat raportoivat tavoitteiden saavuttamisesta kunnanhallitukselle, joka muokkaa niistä oman kertomuksensa valtuustolle. Työyksiköissä tapahtuvaa toimintojen arviointia toteutetaan kunnallisen työmarkkinalaitoksen kunnallisen palvelutoiminnan tuloksellisuusarvioinnista antaman suosituksen pohjalta. Työyksikkökohtaisessa toimintojen arvioinnissa keskeisellä sijalla ovat arviointikeskustelut työpaikkapalavereissa ja kehityskeskusteluissa. Liite 9 intisuunnitelma

19 17 8. Käyttösuunnitelmat Valtuuston hyväksyttyä talousarvion saattaa kunnanhallitus sen täytäntöönpanomääräyksin lautakuntien ja muiden viranomaisten noudatettavaksi. Kunnanhallitus tai lautakunta päättää sen jälkeen käyttösuunnitelmasta, jolla tarkistetaan asianomaisen toimielimen talousarvioehdotukseen sisältynyt alustava käyttösuunnitelma valtuuston päätöksiä vastaavaksi sekä päättää omalta osaltaan tehtävien toteuttamisesta ja määrärahojen käytöstä. Käyttösuunnitelmalla toimielimet asettavat valtuuston määrittelemien tavoitteiden kanssa yhdenmukaiset, tarkennetut tavoitteet sekä jakavat määrärahat ja tuloarviot seuraavan tason yksiköille (käyttötalousosa) ja kohteille (investointiosa) osamäärärahoiksi ja osatuloarvioiksi. Kunnanhallituksen tai lautakunnan määräämä, sen alainen viranhaltija päättää seuraavan tason käyttösuunnitelmista sekä päättää omalta osaltaan tehtävien toteuttamisesta ja osamäärärahojen käytöstä asettamalla tarkennetut tavoitteet ja jakamalla osamäärärahat ja tuloarviot pienempiin ja tarkempiin osiin. Edellä tarkoitettu viranhaltija voi vastaavasti antaa alaiselleen viranhaltijalle oikeuden päättää seuraavan tason käyttösuunnitelmasta.

20 18 TAMMELAN TASAPAINOINEN KUNTASTRATEGIA Toiminta-ajatus: Tammela tarjoaa hyvän ja turvallisen ympäristön viihtyisälle asumiselle ja edellytykset yrittämiselle. Kunta järjestää asukkailleen laadukkaat ja tasa-arvoiset peruspalvelut taloudellisesti seudullista yhteistyötä ja yrittämistä hyödyntäen. Visio 2015: Etelä-Suomen luonnonläheinen hämäläinen maaseutupitäjä Tammela houkuttelee ihmisiä elämään, asumaan ja toimimaan. Vaikuttavuus Kriittiset menestystekijät intikriteerit Tavoitetaso Toimivat sosiaali- ja terveydenhuollon sekä opetuksen palvelut 2. Turvallinen ja toimiva elinympäristö 1.1. Laadukkaat, riittävät ja ennaltaehkäisevät peruspalvelut 2.1. Rakentamisvalmiita rakennuspaikkoja ja omistusasuntoja myynnissä tarvetta vastaavasti 2.2. Kaavoituksella luotu valmiuksia uusiin asuinpaikkoihin yhdyskuntarakennetta tiivistämällä 2.3. Vesiensuojelu- ja kunnostushankkeiden määrä 2.4. Asumisen, yritystoiminnan, palvelut ja liikkumisen kattava yhdyskuntarakenteen selvitys 2.5. Liikenneturvallisuuden ja esteettömyyden parantaminen Peruspalveluiden toteuttaminen ja kehittäminen hyväksyttyjen strategioiden ja ohjelmien pohjalta (mm. lapsi - ja nuorisopoliittinen ohjelma, vanhustyön ja varhaiskasvatuksen strategiat, lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma, seudun hyvinvointi- ja turvallisuusstrategia, kyläohjelma). Markkinoidaan ja myydään asunto-ohjelman periaatteiden mukaisesti rakennuspaikkoja. Kaavoitus- ja maankäyttötoimikunta on käsitellyt vireillä olevat kaavahankkeet ja antanut kannanottonsa niiden jatkovalmisteluun sekä yhdyskuntarakenteen toteutukseen. Ollaan mukana vähintään kolmessa hankkeessa ja osoitetaan kuntarahoitusosuudet suunnitteluun ja varaudutaan osaltaan toteutuksiin talousarviomäärärahoin. Strategisen seudullisen maankäytön rakennetarkastelun (FOSTRAN) tultua valmiiksi sen käytännön toteuttaminen. Maakunnallisen liikennejärjestelmäsuunnitelman päivittäminen. Seudullisen liikenneturvallisuussuunnitelman mukaisten toimenpiteiden toteuttaminen.

21 19 3. Työllisyys ja yrittäjyys 3.1. Työttömyysaste 3.2. Yritysten lisäys Pitkäaikaistyöttömyyden hoidon tehostaminen (mm. ohjaus, neuvonta sekä seuranta, kuntouttava työtoiminta ja sosiaalinen työtoiminta) ja nuorten syrjäytymisen ehkäiseminen yhteiskuntatakuusta annettavan lain mukaisesti. Yritysten nettolisäys 25 kpl. Kunnan elinkeinopoliittisen ohjelman toimenpiteet elinkeinopoliittisen neuvottelukunnan valmistelun mukaisesti ja noudattaen yritysvaikutusten arvioinnissa hyväksyttäjä mittareita. Prosessit ja rakenteet Kriittiset menestystekijät intikriteerit Tavoitetaso Palveluiden tuottamisen uudet toimintatavat 2. Eri yksiköiden rajat ylittävät toimivat prosessit 1.1. Toimiva seudullinen ja kunnallinen vesihuolto 1.2. Yrittäjyyden luominen palvelutuotantoon 2.1. Terveydenhuollon ja sosiaalitoimen palveluiden laadukas, kustannustehokas ja vaikuttava kokonaisuus Seudullisen vesihuoltolinjan rakentamisen valmistelu välillä Porras - Forssa ja vedenottolupahakemuksen tekeminen sekä siirtoviemärin toteuttaminen yhdessä valtion vesihuoltotyönä. Kylien viemäröinnin yleissuunnitelman mukaisten toimenpiteiden toteuttaminen ja tukeminen. Edellytysten luominen yksityisten palveluiden käytölle. Toimivan sopimusohjausjärjestelmän luominen sosiaali- ja terveyspalveluiden tuottamiseen ja järjestämiseen.

22 20 Talouden ja resurssien hallinta Kriittiset menestystekijät intikriteerit Tavoitetaso Tasapainoinen talous 1.1. Lainanhoitokate 1.2. Vuosikate 1.3. Lainaa/asukas Vähintään 1. Vuosikate kattaa poistot. Enintään n euroa/asukas suunnittelukauden lopussa. 2. Palvelujen tuottamiseen ja järjestämiseen oikein mitoitetut henkilöstö- ja tilaresurssit 3. Aktiivinen konserniohjaus ja omistajapolitiikka Henkilöstö-, tila- ja palvelumitoitus Tavoite- ja talousarviokeskustelujen/ kumppanuusneuvottelujen määrä konserniyhteisöjen ja yhteistyötahojen kanssa Talonmiestehtävät hoidetaan uuden mitoituksen mukaisesti. Sosiaalityöntekijöiden mitoitus yksi sosiaalityöntekijä / 2000 asukasta. Kaikkien merkittävien konserniyhteisöjen ja yhteistyötahojen kanssa, jotka kunnanhallitus nimeää vuosittain, on pidetty vähintään yksi keskustelu/ neuvottelu. Osaaminen ja uudistuminen Kriittiset menestystekijät intikriteerit Tavoitetaso 2013 Osaava, sitoutunut ja aikaansaava henkilöstö 1.1 Henkilöstön koulutus 1.2. Sairauspoissaolot 1.3. Työhyvinvointi 1.4. Henkilöstöstrategia ja työsuojelun toimintaohjelma Määrärahavaraukset vähintään 0,8 % palkoista. Keskimäärin enintään 9 työpäivää/työntekijä/vuosi. Kehittämissuunnitelmien toteuttamista seurataan edelleen. Henkilöstöstrategian ja työsuojelun toimintaohjelman toteuttamisohjelman laadintaa eli ohjelmien ns. jalkauttamista jatketaan.

23 YLEINEN HALLINTO Kunnanhallitus ja kunnanjohtaja Tavoitteet Kriittiset menestystekijät intikriteerit Tavoitetaso 2013 Kunnan päätöksenteon perustaminen strategiseen malliin, missä uudistetaan kunnan toiminta-ajatus, visio 2030 ja vaikuttavuuden, rakenteiden, talouden sekä osaamisen menestystekijät. Peruspalveluilta vaadittava laatu, turvallisen ja toimivan yhdyskuntarakenteen ja elinympäristön edellyttämät maankäytön ja kaavoituksen ratkaisut asumiselle ja elinkeinoille. Terveydenhuollon ja sosiaalitoimen palveluiden tuottamisen ja järjestämisen laadukas ja kustannuksiltaan tehokas julkisen palvelun malli yhdistettynä yksityiseen palvelutuotantoon. Talouden tunnusluvut oikein mitoitetun henkilöstö- ja tilaresurssien käytön avulla, jolloin on huomioitu konserniohjaus ja kunnan omistajana tekemät ratkaisut. Henkilöstöstrategian toimintasuunnitelmien toteutuminen ja työhyvinvoinnin kehittämissuunnitelmat. Kuntastrategian valmistuminen ja sen valtuuston hyväksyntä sekä ottaminen tulevien vuosien talousarvioiden ja suunnitelmien perustaksi. Terveydenhuollon sopimusohjausjärjestelmän kehittäminen kunnan tilaajaroolin selventämisellä ja kuntayhtymän suoritteiden kustannuslaskennan avulla. Hyvinvointi- ja turvallisuusstrategian työstö hyvinvointivaliokunnassa ja seudun hyvinvointikuntayhtymää valmistelevien työryhmien jatkotyöskentelyyn vaikuttaminen. Suunnitelmien toteutumisen seuranta ja henkilöstöraportissa todettujen seikkojen sekä työterveyssuunnitelman sisältämien ohjelmien toteuttaminen. Määrärahat Käyttö Ulkoinen, sisäinen Ehdotus Menot ,9 % Muutos 3,1 % 3,1 % 0,0 % 0,0 % Tulot ,6 % Muutos 11,0 % 11,0 % 0,0 % 0,0 % NETTO ,4 % Muutos 0,9 % 0,9 % 0,0 % 0,0 %

24 22 Suoritteet 2012 Ehdotus Asukasmäärä Tarkastuspäivät Kokoukset kpl/kunnanvaltuusto Kokoukset kpl/kunnanhallitus Henkilökuntamäärä Työllistettyjä pitkäaikaistyöttömiä Kuntalisä

25 23 SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI 210 Kotihoito ja vanhustyö Toiminta-ajatus: Kotihoidon ja vanhustyön palvelujärjestelmä turvaa ikäihmisille kaikissa elämäntilanteissa heidän tarvitsemansa sosiaali- ja terveyspalvelut niin avo- kuin laitoshuollossa. Visio 2013: Tammelalaiset ikäihmiset voivat toimivan palvelujärjestelmän turvin asua omassa kodissaan niin pitkään kuin se on turvallisesti mahdollista, hyödyntäen hyvinvointiteknologiaa. Vaikuttavuus Kriittiset menestystekijät intikriteerit Tavoitetaso 2013 Saumaton ja joustava sekä toimiva työnjako erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon kanssa. Odotusaika hoitoon/päivä. Hoito palvelukeskuksessa turvataan 3 päivän sisällä. Ylikäyttöä enintään 10 hpv. Ikäihmisten toimintakyvyn ja hoidon tarpeen edellyttämät palvelut. Laatusuosituksen (STM 2008) mukaisten palvelumuotojen osuuksien seuranta kunnan yli 75 vuotiaiden asukkaiden osalta. 75 vuotta täyttäneistä: - 91 % asuu kotona - 13 % saa säännöllisen kotihoidon palveluja - 5 % saa omaishoidon tukea - 5 % asuu tehostetussa palveluasumisessa - 3 % asuu laitoshoidossa Talouden ja resurssien hallinta Kriittiset menestystekijät intikriteerit Tavoitetaso 2013 Resurssien taloudellinen käyttö ja kustannustietoisuus Nettokustannukset / hoitopäivä Laitoshoidossa 95 /hpvä. Tehostetussa palveluasumisessa 95 / hpvä

26 24 Määrärahat Käyttö Ulkoinen, sisäinen Ehdotus Menot ,3 % Muutos 5,6 % 5,6 % 0,0 % 0,0 % Tulot ,4 % Muutos 5,5 % 5,5 % 0,0 % 0,0 % NETTO ,7 % Muutos 5,6 % 5,6 % 0,0 % 0,0 % Suoritteet 2012 Ehdotus Kotihoitoa saavat/lapsiperheet Kotihoitoa saavat/vanhusruokakunnat Kotihoitoa saavat/muut (alle 65v.) Kotihoitokäynnit Kotisairaanhoitokäynnit Omaishoitotuen saajat Asumispäivät (tehostettu, ostetut ) Tehostettu palveluasuminen / kaikkien asiakkaiden lkm Asumispäivät (tehostettu, oma tuotanto) Asuntokorjausten lukumäärä Palvelukeskuksen hoitopaikat (laitoshoito) Palvelukeskuksen laitoshoitopäivät Perustelut Henkilöstö: Yhden hoitajan resurssin lisäys Kertun kammariin henkilöstömitoitus nousee tällöin 0,45 hlöön / asiakas. Investoinnit: kalustehankintoihin Hoiva 1:lle, hoiva 2:lle ja Kertunkammariin (sisältää hoivasänkyjä, deko-huuhtelukoneen, sänkypöytiä, suihkutuoleja, korotettuja tuoleja, ruokapöytiä ja geriatrisia tuoleja) hyvinvointiteknologia kokeiluun.