TAMMELAN KUNTA TALOUSARVIO 2010 JA TALOUSSUUNNITELMA

Transkriptio

1 TAMMELAN KUNTA TALOUSARVIO 2010 JA TALOUSSUUNNITELMA

2 SISÄLLYSLUTTELO KUNNANJOHTAJAN KATSAUS...1 TALOUSARVION YLEINEN OSA Talousarviota ja -suunnitelmaa koskevat säännökset Kuntastrategia Talousarvio- ja taloussuunnitelmarakenne ja tehtävät Käyttötalousosan rakenne Tuloslaskelmaosa Investointiosan rakenne Rahoitusosa Talousarvion vaikutus kunnan taseasemaan Kunnan talouden kehitys Käyttötalousmenojen kehitys Verotulojen kehitys Valtionosuuksien kehitys Lainanotto ja investointien rahoitus Talousarvion sitovuus Tilivelvollisuus intisuunnitelma Käyttösuunnitelmat...13 TAMMELAN TASAPAINOINEN KUNTASTRATEGIA YLEINEN HALLINTO...17 Kunnanhallitus ja kunnanjohtaja...17 SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI Lasten päivähoito Kotihoito ja vanhustyö Toimeentuloturva Muu sosiaaliturva Terveydenhuolto...24 SIVISTYS- JA VAPAA-AJAN TOIMI Perusopetus Muu koulutus Vapaa sivistystyö...28 TEKNINEN TOIMI Yhdyskuntapalvelut Kiinteistötoimi Liiketoiminta...32

3 450 RUOKA- JA PUHDISTUSPALVELUT MUUT PALVELUT...34 Elinkeinoelämän kehittäminen...34 Maaseututoimi...34 VESIHUOLTO...36 YHTEENVETOTAULUKKO...37 Vesilaitoksen tuloslaskelma Tuloslaskelma Tuloslaskelma Investointiosa...41 Rakentamisohjelma Rahoituslaskelma Liite 1: KUNNAN TALOUSARVIO JA -SUUNNITELMA Liite 2: TILIKARTTA / TULOSYKSIKÖT TEHTÄVITTÄIN Liite 3: KÄYTTÖTALOUSOSAN LIITTYMINEN TULOSLASKELMAAN Liite 4: TULOSLASKELMAN KESKEISET KÄSITTEET Liite 5: INVESTOINTIOSAN JA TULOSLASKELMAN LIITTYMINEN RAHOITUSOSAAN Liite 6: KÄYTTÖTALOUSMENOJEN KEHITYS TEHTÄVITTÄIN Liite 7: VEROTULOS 2010 Liite 8: VALTIONOSUUDET 2010 Liite 9: TAMMELAN KUNNAN ARVIONTISUUNNITELMA

4 1 KUNNANJOHTAJAN KATSAUS ASUMISEN JA YRITTÄMISEN EDELLYTYKSIÄ SEKÄ IHMISTEN TARPEISIIN PE- RUSPALVELUA LAMANKIN AIKANA Vuoden 2010 talousarvion ja vuosien taloussuunnitelman valmistelu toteutettiin kunnanvaltuuston strategiaseminaareissa 6.4., ja Jo edellisen valtuustokauden lopussa uuden valtuustokauden strategiaprosessia valmisteltiin seminaarissa, jossa käytiin SWOT -analyysin pohjalta lävitse kunnan vahvuudet, heikkoudet, uudet mahdollisuudet ja nousevat uhat. Vakaa talous, kunnan imagon edelleen kehittäminen, monipuolinen elinkeinorakenne, uudet palveluiden tuotantotavat, luonto ja ympäristö, kouluverkko, kuntien välinen yhteistyö, seudun taantuminen, maailmantalouden heikkeneminen sekä valtionosuudet olivat tärkeimmät tarkastelujen kohteet. Näiden pohjalta käytiin sitten kuntastrategia lävitse vaikuttavuuden, prosessien ja rakenteiden, talouden ja resurssien hallinnan sekä osaamisen ja uudistumisen näkökulmista kriittisten menestystekijöiden, arviointikriteerien sekä tavoitetasojen 2010 osalta. Samassa yhteydessä Tammelan tasapainoisen kuntastrategian toiminta-ajatusta ja visiota 2015 terävöitettiin paremmin kuvaamaan kunnan ydinasioita, tahtotilaa ja tulevaisuuden tavoitetilaa. Lisäksi järjestettiin luottamushenkilöiden koulutuspäivä, jonka yhteydessä asemoitiin kuntaa muuttuvassa maailmassa talouden ja kunnan tehtävien avulla sekä analysoitiin kunnan järjestämien ja tuottamien palveluiden kokonaisuus luottamushenkilön vaikuttamisen tarkastelunäkökulmasta. Kunnanvaltuusto hyväksyi Tammelan tasapainoisen kuntastrategian, hallintokuntien suunnittelua varten ohjeet vuoden 2010 talousarviota ja vuosien taloussuunnitelmaa varten sekä rakentamisohjelman. Talousarvioraamit perustuivat 2,1 %:n kasvulle kulumassa olevan vuoden talousarvioon verrattuna. Verotulojen kasvuksi arvioitiin toteutuneen kehityksen perusteella -0,7 % ja valtionosuuksien kasvuksi 1,2 %. Maailmantalouden lama, joka on jatkunut Suomessakin syveten yritystoiminnan hiipumisena ja työpaikkojen vähenemisenä sekä lomautusten ja irtisanomisten lisääntymisenä on vaikuttanut oleellisesti niihin arvioihin, joiden pohjalta kuntien talousarvioita on rakennettu. Lounais-Hämeen seudulla käynnissä oleva yritystoiminnan rakenteellinen muutos on johtanut työttömyyden nousuun eivätkä esimerkiksi äkillisen rakennemuutosalueen yhteiskunnan osoittamat rahoitukset työpaikkojen turvaamiseen tai työttömyyden vaikutusten lieventämiseen ole pystyneet saamaan toivottua talouden käännettä. Verotulot ovat vähenemässä ja elinkeinoelämän sektorin ponnisteluista ja lisäpanostuksesta huolimatta yhteisöverojen osalta merkittäviä vähenemisiä on edelleen odotettavissa. Kunnan talouden tulopuolen arviointi ja investointien painotukset sekä elvyttävät toimenpiteet ovat jossakin määrin talousarvion laadinnan yhteydessä tulleet uudelleen harkintaan. Kunnanhallituksen talousseminaarissa tehtiin käyttötalousmenojen ja -tulojen osalta tarkennuksia ja rakentamisohjelmaan sisällytettiin mm. Portaan koulun saneeraus ja laajennus sekä perhepäivähoitajien palkan nostamiseen sekä työllistettävien määrän kasvattamiseen osoitettiin lisämäärärahoja. Erikoissairaanhoidon menojen kasvu toteutuneen kehityksen pohjalta on merkittävin budjettiraamin ylitys joka suurelta osin perustuu Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirin tuottamien palveluiden kustannusnousuun. Kunnanvaltuusto vahvisti entisen tuloveroprosentin (18,50) sekä kiinteistöveroprosenteiksi; yleinen 0,65, vakituinen asunto 0,32 ja loma-asunnot 0,92 sekä yleishyödylliset yhteisöt 0,00 %. Erittäin voimakkaasta kuntatalouden heikkenemisestä on osoituksena, että kunnat ovat joutuneet korottamaan tuloveroprosenttejaan niin, että valtakunnallinen keskiarvo on 18,98 ja kunnallisveroista tehtävien vähennysten jälkeen todellinen veroprosentti on noin 4,5 prosenttiyksikköä tätä alempi.

5 2 Viimeisin arvio kuntien verotulojen kehityksestä päätyy 0,2 %:n vähennykseen vuonna Tammelan kunnan talousarvion verotuloennuste perustuu kulumassa olevan vuoden verotuloennusteeseen, johon on laskettu 3 %:n vähennys tuloveroon ja 10,7 %:n kasvu kiinteistöveroon sekä 5,0 %:n lisäys yhteisöveroon. Valtionosuuksien arvioinnin osalta hankaluutta tuottaa vuoden 2010 alusta lukien tapahtuva valtionosuusjärjestelmän muutos, jossa siirrytään ns. yhden putken mallin mukaiseen järjestelmään, jolloin esitettävät luvut eivät ole suoraan vertailukelpoisia edellisten vuosien lukuihin, vaan ne ovat laskennallisia kustannuksia, joista vähennetään kaikille taulukossa esitetyille aikaisemmin sektorikohtaisille valtionosuuksille yhteinen asukaskohtainen omarahoitusosuus (2571 euroa/asukas). Kunnan talousarviossa vuodelle 2010 valtionosuuden kasvuksi on arvioitu 6,1 %, josta huomattavan osuuden muodostaa verovähennysten kompensaatio (70 euroa/asukas) ja niiden kuntakohtainen korjaus (Tammela; 13 euroa/asukas). Aivan viimeisimmät arviot valtionosuuksista vuodelle 2010 ovat päätyneet Tammelan kunnan osalta 6,9 %:n suuruiseen kasvuun, jossa mm. verovähennysten kuntakohtainen korjaus olisi Tammelan kunnan osalta 14 euroa/asukas. Vuoden 2010 talousarvion osalta voi näin ollen yhteenvetona sanoa, että verotulojen osalta yhteisöveron tuotto saattaa verottajan arvion mukaan olla talousarviossa esitettyä alhaisempi, mutta puolestaan valtionosuudet saattavat toteutua arvioitua suurempana. Vuoden 2010 talousarvioehdotuksessa käyttötalousneton kasvuprosentti on 3,2 %:a kulumassa olevan vuoden vahvistettuun talousarvioon verrattuna. Talousarvioehdotuksen suurimmat kasvuprosentit kohdistuvat yleiseen hallintoon (10,3 %), jonka selittävänä tekijänä on työllistettävien määrän nostaminen kahdeksasta kahteentoista ja kuntalisien nostaminen vastaavasti neljästä kuuteen sekä päivähoito (6,7 %), jonka osalta kasvuun on löydettävissä vastaus Nuppusten ja Leinikin laajennuksesta ja perhepäivähoitajien palkan nostamisesta. Talousarvioehdotus sisältää seuraavat henkilöstölisäykset: hoitajan toimet sekä hoiva 1:lle, että hoiva 2:lle sijaismäärärahoista, palveluohjaajan vakinaistaminen, lastentarhanopettaja sekä osa-aikainen laitoshuoltaja Leinikkiin, laitoshuoltaja Ruiskotiin sekä erityisopettajan virka. Kouluverkkoratkaisun toteuttaminen puolestaan johtaa siihen, että yksi luokanopettajan virka lakkaa lukien, kun koulutuslautakunnan valmistelema asia tulee valtuustokäsittelyyn ja päätettäväksi vuoden 2009 loppupuolella. Suurena asiakokonaisuutena, joka ei sisälly vuoden 2010 talousarvioehdotukseen on Tammelan Vanhusten Tuki Ry:n ja kunnan välisen uuden yhteistoimintamallin astuminen voimaan lukien. Tässä sopimusmallissa, joka on neuvoteltu vuokraus- ja lunastussopimuksen periaatteille, kunta tulee tuottamaan palvelut Tammikartanon asiakkaille kuntalaisten yhdenvertaisuutta noudattaen ja yhdistyksen henkilökunta tulee siirtymään kunnan palvelukseen. Tavoitteena on sosiaalihuoltopalveluiden toteuttaminen mahdollisimman tehokkaasti ja laadukkaasti sekä samalla huomioiden haasteet, joita esiintyy vanhusten tehostetun palveluasumisen ja kotipalvelutoiminnan yhteydessä tulevaisuudessa ikääntyneiden henkilöiden määrän lisääntyessä. Neuvottelusopimuksen mukaisesti kunnan vastuulle siirtyvät kiinteistöjen peruskorjaamiseen liittyvät tehtävät ja samalla ne velvoitteet, joita aiemmin ARA:n ja Raha-automaattiyhdistyksen rahoitusten kautta yhdistykselle on syntynyt. Kunnan perusturvalla on suuri tehtävä organisoida jatkossa mm. vanhusten päivätoimintaa niin, että se palvelee mahdollisimman suurta osaa sitä tarvitsevista. Yksityiset palvelut ovat osaltaan Tammelassakin täydentämässä julkisen sektorin tuottamia palveluita. Kunnan rakentamisohjelma on talousarviovuonna noin 3,1 miljoonaa euroa ja vaihtelee rakentamisohjelmavuosina noin 1,9 3,4 miljoonan euron välillä. Suurimmat investoinnit vuonna 2010 kohdistuvat Portaan koulun saneeraukseen ja laajennukseen sekä Kaukjärven kyläalueen viemäröintiin. Portaan koulun osalta hankkeen toteuttaminen edellyttää suunnitellussa laajuudessaan sitä, että valtionosuus niin peruskorjaukseen kuin vuonna 2011 toteutettavaksi aiottuun liikuntatilaan saadaan viimeistään keväällä Talousarviovuonna 2010 tehtävät investoinnit pääosin kohdistuvat kunnallistekniseen rakentamiseen ja mm. Kaukjärven teollisuusalueen tiestön sekä vesi- ja viemärilinjojen toteuttamiseen. Vuosille on myös runsaasti ympäristölautakunnan alaista vesistöjen kunnostustyötä ja mm. Museot matkailukäyttöön -hankkeen sisältämiä kohteita.

6 Rakentamisohjelmaan sisältyy vuosille kunnan aiemminkin tekemien avaimet käteen omakotitalojen rakennuttamista ja tällä kunnan vastaantulolla edesautetaan kuntaan muuttavien asumistilannetta. Suurista investoinneista johtuen kunnan lainamäärä jonkin verran kasvaa, mutta kuitenkin kokonaislainamäärissä ollaan valtakunnallisten keskiarvojen alapuolella. Lisäksi näköpiirissä ei merkittäviä lainojen korkojen nousua, joten lainanhoidon rasite ei tule rasittamaan liikaa kunnan taloutta. Kulumassa olevan vuoden arvioidusta myönteisestä tilinpäätöksestä johtuen rahoituslaskelmassa arvioitu pitkäaikaisten lainojen tarvekin todennäköisesti tulee jäämään pienemmäksi. Noin 1,3 miljoonan euron suuruinen vuosikate riittää kattamaan investoinneista tehtävät poistot ja lainamäärä asukasta kohti tulee asettumaan noin 1000 euron paikkeille, eikä koko kuntakonserninkaan osalta ole kuntien keskimääräisissä luvuissa. Kunnan väkiluvun osalta on todettava kulumassa olevan vuoden alkupuolen negatiivinen kehitys lähinnä kunnasta muutosta johtuen. Loppuvuoden osalta tilanne on kääntynyt kuntaan muutoksi ja syntyväisyyden sekä kuolleisuuden suhdeluku on positiivinen. Syntyväisyyden osalta on jopa todettava vuosikymmeniin suurimmat luvut, mikä antaa perusteita arvioida talousarviovuoden sekä taloussuunnitelmavuosien osalta kunnan positiivista väestökehitystä. Osaltaan kehitykseen luonnollisesti vaikuttaa kunnan tontti- ja maapolitiikka sekä kaavoituksen avulla saadut uudet kiinnostavat asuinalueet. Suurta muuttoliikettä ei taloudellisen laman sekä työttömyyden vallitessa ole uskallettu sisällyttää kunnan lukuihin. Tyydytyksellä on todettava sosiaali- ja terveystoimen kustannusten hallittavuus sekä maltillinen kasvu. Erityissairaanhoidon osaltakin talousarviovuoden kasvuja perustelee eräiden kalliiden hoitojen aiheuttamat kustannukset, joiden kohdalta käytössä oleva tasausraja tuo helpotusta 2,5 vuoden sopimusjakson aikana. Seudullisen palvelurakenteen osalta aloitettua työtä tullaan jatkamaan sekä samalla ollaan mukana Forssan kaupungin ja Forssan seudun terveydenhuollon kuntayhtymän aloittamassa erityisesti vanhuspalveluja koskevassa selvityksessä. Ratkaisuja tullaan tekemään aikanaan, samoin kuin Sitran hankkeiden osalta. Viimeksi mainituissa talous- ja palkkahallinnon sekä ict-palveluiden kehittämiskeskuksia ollaan selvittämässä ja kunta on mukana tässä työssä. Maaseutuohjelma ja erilaiset rakennerahasto-ohjelmat sekä koheesio- ja kilpailukykyohjelma (KOKO) antavat uusia mahdollisuuksia yritystoiminnan, asumisen ja palveluiden kehittämiselle. Aluehallinnon kannalta on merkittävää, että uudet AVI-virastot ja ELY-keskukset aloittavat toimintansa ja niiden tavoitteena on edelleen parantaa palveluiden saamista näiden viranomaisten osalta. Suuret seudun infrahankkeet (vt 2 parantaminen sekä ratayhteyksien suunnittelu) ovat menossa ja näissä mm. maakunnallisen korkeakoulun eli Hämeen ammattikorkeakoulun rooli on keskeinen. Talousarvioehdotus antaa täysin realistiset mahdollisuudet kuntalaisten palveluiden aikaansaamiselle ja jossakin määrin niiden parantamisellekin, mikä tässä taloudellisessa tilanteessa on kuntien osalla hyvinkin harvinaista. Matti Setälä kunnanjohtaja 3

7 4 TALOUSARVION YLEINEN OSA 1. Talousarviota ja -suunnitelmaa koskevat säännökset Talousarvion käsittelyä, hyväksymistä, velvoittavuutta, sisältöä ja rakennetta sekä talousarvioperiaatteita koskevat säännökset on koottu kuntalain (365/95) 65 pykälään. Siinä säädetään myös vuotta pitemmän aikavälin toiminnan ja talouden suunnittelusta. Kunnan talousarviovuosi on kalenterivuosi. Valtuuston on vuoden loppuun mennessä hyväksyttävä kunnalle talousarvio. Talousarviovuosi on ensimmäinen vuosi vähintään kolmea vuotta koskevassa taloussuunnitelmassa. Valtuuston on hyväksyttävä talousarvio ja -suunnitelma samanaikaisesti. Talousarvion valmistelusta vastaa kunnanhallitus (KunL 23 ja 53 ). Kuntalain 65 :n 2 momentin säännöksessä korostetaan sitovien tavoitteiden asettamista ja niiden seurannan merkitystä talouden ohjauksessa ja kytkemistä määrärahoihin ja tuloarvioihin. Säännös edellyttää valtuuston sitoutumista asettamiinsa tavoitteisiin. Valtuuston tulee osoittaa tavoitteiden saavuttamiseen tarvittavat voimavarat koko suunnittelukaudelle. Talousarvio ja -suunnitelma on laadittava siten, että edellytykset kunnan tehtävien hoitamiseen turvataan. Talousarvioon on otettava toiminnallisten tavoitteiden edellyttämät määrärahat ja tuloarviot. Talousarviossa on osoitettava myös taloudellisen tuloksen muodostuminen sekä kunnan rahoitustarpeen kattamiskeinot. Määräraha ja tuloarvio voidaan ottaa talousarvioon brutto- tai nettomääräisenä. Kuntalain mukaan kunnan toiminnassa ja taloudenhoidossa on noudatettava talousarviota. Talousarvio ja -suunnitelma sitovat toimielimiä ja henkilöstöä ja ovat samalla näiden valvonnan välineitä. Talousarvioon tehtävistä muutoksista päättää valtuusto. Taloussuunnitelman on oltava tasapainossa tai ylijäämäinen enintään neljän vuoden pituisena suunnittelukautena, jos talousarvion laatimisvuoden taseeseen ei arvioida kertyvän ylijäämää. Jos taseen alijäämää ei saada katetuksi suunnittelukautena, taloussuunnitelman yhteydessä on päätettävä yksilöidyistä toimenpiteistä (toimenpideohjelma), joilla kattamaton alijäämä katetaan valtuuston erikseen päättämänä kattamiskautena (alijäämän kattamisvelvollisuus). Laki kuntalain 13 :n muuttamisesta tuli voimaan Valtuuston tulee päättää kunnan lisäksi myös kuntakonsernin toiminnan ja talouden keskeisistä tavoitteista sekä konserniohjauksen periaatteista.

8 5 2. Kuntastrategia Kunnanvaltuusto hyväksyi tarkistetun Tammelan kunnan tasapainoisen kuntastrategian kokouksessaan Tammelan kunnassa on lähdetty toteuttamaan tasapainoisen onnistumisen strategiaa prosessina, jossa perustana ovat toiminta-ajatus ja visio sekä neljä näkökulmaa: vaikuttavuus resurssit ja talous prosessit ja rakenteet uudistuminen ja työkyky Näiden näkökulmien kautta hahmotetaan kriittisiä menestystekijöitä eli asioita, joissa Tammelan kunnan on ehdottomasti onnistuttava sekä arviointikriteereitä ja tavoitetasoja siitä, mistä tiedämme onnistuneemme ja siitä millaista onnistumista tavoittelemme seuraavan toimintavuoden aikana. Tasapainoinen kuntastrategia ja eri ohjelmat muodostavat pohjan talousarviolle, taloussuunnitelmalle ja siinä asetetuille taloudellisille ja toiminnallisille tavoitteille. Voimassa olevia kunnan tai seudullisia suunnitelmia ovat seuraavat (suluissa hyväksymisvuosi): henkilöstöstrategia (1999) lapsi- ja nuorisopoliittinen ohjelma (2006) Forssan seudun liikenneturvallisuussuunnitelma (2001) vanhustyön strategiasuunnitelma (2004) Forssan seudun päihde- ja huumestrategia (2003) Forssan seudun mielenterveystyön suunnitelma (2005) kylä- ja maaseutuelinkeino-ohjelma (2002, tarkistettu 2004) Forssan seudun hyvinvointi- ja turvallisuusstrategia (2009) Forssan seudun vanhustyön suunnitelma (2004, päivitys 2007) Forssan seudun vesihuollon yleissuunnitelma (2004) Forssan seudun palvelustrategia (2005) vesihuollon kehittämissuunnitelma (2005) Forssan seudun ehkäisevän päihdetyön toimintasuunnitelma osana päihde- ja huumestrategiaa (2005), päihdetyön osan uudelleenarviointi 2007 seudullinen oppilashuollon toimintamalli (2006) Forssan seudun perheväkivaltatyön toimintaohjelma 2007 Forssan seudun koheesio- ja kilpailukykyohjelma, KOKO (2009) Agropolis Oy:n osaamiskeskusohjelma Forssan seudun strategia (2007, osin tarkistettu 2008) "Viis piirua maaseudun suuntaan" -kehittämisohjelma , (LounaPlussa Ry) kaavoitusohjelma (2009) Kylien viemäröinnin ja yhdysvesijohdon yleissuunnitelma (2009) Forssan seudun joukkoliikennesuunnitelma (2008) Lentokenttä Forssan seudulle -liiketoimintasuunnitelma (2008) Terveyden edistämissuunnitelma vuodelle 2009 (FSTKY) Kuntastrategia on esitetty yleisen osan jälkeen.

9 6 3. Talousarvio- ja taloussuunnitelmarakenne ja tehtävät Kuntalain 65 :n talousarvion rakennetta koskevalla säännöksellä pyritään yhtenäiseen talousarviokäytäntöön. Kunnan talousarviossa tulee olla käyttötalous- ja tuloslaskelmaosa sekä investointi- ja rahoitusosa. Samaa rakennetta noudatetaan taloussuunnitelmassa ja tilinpäätökseen sisältyvässä talousarvion toteutumisvertailussa. Lisäksi tarvitaan yleisperustelut ja liitteet. Liite 1 Kunnan talousarvio ja -suunnitelmarakenne 3.1. Käyttötalousosan rakenne Kunnan toimintaa ohjataan käyttötalousosan suunnitelmien avulla. Talousarvion käyttötalousosassa valtuusto asettaa tehtäväkohtaiset tavoitteet sekä osoittaa tavoitteiden edellyttämät tuloarviot ja määrärahat tehtävän tai tehtävien hoitamiseen. Kunta määrittelee itse tehtäväkokonaisuudet toimielinkohtaisesti. Käyttötalousosan laskelmassa esitetään tehtäväkohtaiset tulot ja menot. Tuloihin ja menoihin sisältyvät ulkoiset tulot ja menot sekä sisäiseen laskutukseen perustuvat tulot ja menot. Poistot otetaan suunnitelman mukaisista poistoista annetun yleisohjeen mukaisesti laskettuna kohtaan suunnitelmapoistot. Käyttötalousosassa esitetään tehtävän tavoitteet. Tavoitteet johdetaan tehtävän toimintaajatuksesta. Tavoitteita voidaan asettaa määrälle, laadulle, taloudellisuudelle, vaikuttavuudelle yms. sen mukaan mitä kussakin kunnassa ja kunkin tehtävän kohdalla katsotaan tarkoituksenmukaiseksi. Tavoitteet voidaan asettaa tunnuslukutavoitteina, numerotavoitteina tai sanallisina tavoitteina. Tavoitteet on kuitenkin asetettava siten, että niiden toteutumista voidaan arvioida. Huomiota tulee kiinnittää erityisesti siihen, että tavoitteet eivät ole ristiriidassa koko kuntaa koskevien tavoitteiden kanssa tai että tehtävän tavoitteet eivät ole ristiriidassa keskenään. Liite 2 Tulosyksiköt tehtävittäin Tavoitteiden asettaminen valtuustotasolla Hyvin asetetut tavoitteet ovat tuloksellisen arvioinnin perusta. Asetettaessa toiminnalle tavoitteita valtuustotasolla korostuu valtuuston tehtävä kuntalaisten hyvinvoinnin edistäjänä, kunnalle säädettyjen ja sen itse itselleen ottamien tehtävien toteuttajana tai järjestäjänä, kuntalaisten edustajana, kunnan rajallisten resurssien jakajana ja kunnan yhteiskunnallisten velvoitteiden toteuttajana. Hyvinä tavoitteina valtuustotasolla pidetään tavoitteina, jotka edistävät kunnan menestymistä tehtävissään vastaavat kuntalaisten/asiakkaiden tarpeita kehittävät palvelujen saatavuutta ja vaikuttavuutta kehittävät kunnan palveluja ja toimintaprosesseja ovat realistisia suhteessa kunnan voimavaroihin ja ovat kunnan omin toimenpitein saavutettavissa yksin tai toimijaosapuolena. Talousarviossa on esitetty vuoden 2010 tavoitteet.

10 Tuloslaskelmaosa Tuloslaskelmaosa osoittaa, kuinka tulorahoitus riittää palvelutoiminnan menoihin, korkoihin ja muihin rahoitusmenoihin sekä omaisuuden kulumisen edellyttämiin suunnitelman mukaisiin poistoihin. Tilikauden tuloksen käsittelyerät poistoeron muutokset vapaaehtoisten varausten muutokset rahastojen muutokset eivät ole määrärahoja tai tuloarvioita, koska ne eivät ole rahoitusvaikutteisia eriä. Valtuusto hyväksyy kuitenkin niitä koskevat suunnitelmat talousarvion tuloslaskelmaosan hyväksymisen yhteydessä. Hallituksen on tilinpäätökseen kuuluvassa toimintakertomuksessa tai sen antamisen yhteydessä tehtävä esitys tilikauden tuloksen käsittelyä tai talouden tasapainottamista koskeviksi toimenpiteiksi. Suunnitelman mukaiset poistot (suunnitelmapoistot) ovat talousarvion tuloslaskelmaosassa kunnan tilikauden tuloksen laskemiseksi tarvittava erä. Koska poistosuunnitelma on hyväksytty erillisellä päätöksellä, ei poistojen sitovuutta koskevaa päätöstä tarvitse tehdä talousarviossa. Talousarvion tuloslaskelmaosassa ja tilinpäätöksessä käytetään samoin perustein laskettuja poistoja. Liite 3 Käyttötalousosan liittyminen tuloslaskelmaosaan Liite 4 Tuloslaskelman tunnusluvut 3.3. Investointiosan rakenne Investointiosa sisältää investointisuunnitelmat talousarviovuodelle ja suunnitelmavuosille. Useamman vuoden aikana toteutettava investointihanke jaetaan eri vuosille. Investointiosassa valtuusto hyväksyy määrärahat ja tuloarviot hankkeille tai hankeryhmille. Hankkeet ja hankeryhmät on ryhmitelty toimielimittäin. Investointiosassa esitetään investointihankkeen tai hankeryhmän kokonaiskustannusarvio, jonka valtuusto on hyväksynyt taloussuunnitelmassa tai erillisellä päätöksellä. Investointiosaan arvioidaan talousarviovuonna tarvittava määräraha. Lisäksi esitetään edellisenä tai edellisinä vuosina hankkeeseen käytetty määräraha ja suunnitelmavuosille arvioitu käyttötarve. Investointiosassa käsitellään aktivoitavat hankintamenot (yli euroa). Investointivarauksen/investointirahaston käyttö hankkeen tai hankeryhmän rahoitukseen esitetään erikseen sitovana perusteluna.

11 Rahoitusosa Talousarvion rahoitusosassa osoitetaan miten talousarvio vaikuttaa kunnan maksuvalmiuteen. Talousarvion rahoitusosa esitetään rahoituslaskelmakaavan muodossa. Rahoitusosa on jaettu kahteen osaan. Ensimmäisessä osassa kuvataan varsinaisen toiminnan ja investointitoiminnan kassavirtaa. Tästä nähdään miten vuosikate ja muu tulorahoitus riittävät investointimenojen kattamiseen. Toisessa osassa arvioidaan rahoitustoiminnan kassavirta. Talousarviota laadittaessa tärkeitä eriä ovat antolainauksen ja lainakannan muutokset sekä oman pääoman muutokset. Talousarvion rahoitusosa päättyy riviin vaikutus maksuvalmiuteen. Laskelman ulkopuolelle on tällöin jätetty talousarviovuoden ja suunnittelukauden aikana tapahtuvat toimeksiantojen varojen ja pääomien muutokset, vaihto-omaisuuden ja saamisten muutokset sekä korottomien velkojen muutokset. Näiden erien muutosten arvioimista ei voida edellyttää talousarviossa. Liite 5 Investointiosan ja tuloslaskelmaosan liittyminen rahoitusosaan 3.5. Talousarvion vaikutus kunnan taseasemaan Talousarvion toteuttamisella on suora vaikutus kunnan taseeseen, joka kuvaa kunnan varallisuusasemaa tiettynä ajankohtana eli tilinpäätöspäivänä. Tuloslaskelmaosan ylijäämäinen tilikauden tulostavoite merkitsee talouden vahvistumista, joka näkyy taseessa oman pääoman lisäyksenä. Alijäämäinen tilikauden tulostavoite vähentää omaa pääomaa. Alijäämä voidaan kattaa varauksilla tai rahastoilla tai muulla vapaalla omalla pääomalla. 4. Kunnan talouden kehitys 4.1. Käyttötalousmenojen kehitys Vuoden 2010 käyttötalouden nettomenot kasvavat vuoteen 2009 verrattuna 0,9 milj. euroa eli 3,6 % lähinnä palkankorotuksista ja henkilöstölisäyksistä sekä terveydenhuoltomenojen kasvusta johtuen. Seuraavina vuosina käyttötalouden kasvupaineet jatkuvat edelleen, mutta tulorahoituksessa ei näillä näkymin tapahdu yhtä suurta reaalikasvua, jolloin taloussuunnitelmavuodet 2011 ja 2012 näyttävät jonkin verran vaikeammilta kuin vuosi 2010 talouden tasapainon suhteen. Taloussuunnitelmavuosien määrärahat ja tuloarviot on esitetty talousarviovuoden rahan arvossa. Liite 6 Käyttötalousmenojen kehitys tehtävittäin 4.2. Verotulojen kehitys Vuonna 2010 kuntien verotulojen arvioidaan vähenevän yhteensä n. 0,2 prosenttia. Veropohja kohoaa ansiotulojen kasvun myötä, mutta toisaalta vähenee kunnallisverosta tehtävien vähennysten lisääntymisen n. 10 %:lla vuoksi. Kunnallisveron vähennykseksi arvioidaan n. 2,7 % ja kiinteistöveron kasvuksi n. 21,6 % sekä yhteisöveron kasvuksi n. 11,8 % (marraskuun lopun arvio). Tilityksiä kasvattaa kuitenkin monien kuntien tulo- ja kiinteistöveroprosentin nostaminen.

12 9 Verovuoden 2008 verotus vahvistui lokakuun 2009 lopussa. Tammelan kunnan kunnallisverojen kasvu v oli 7,2 %. Koko maan kunnallisverot kasvoivat edellisvuodesta 6,5 %, mutta siinä on mukana tuloveroprosentin nostamisen vaikutukset. Tammelan kunnan osuus yhteisöverosta väheni v ,0 %, kun koko maan yhteisövero-osuus väheni 23,4 %. Vuoden 2010 verotuloarvio perustuu vuoden 2009 verotuloennusteeseen, johon on laskettu tuloveroon 3,0 % vähennys ja kiinteistöveroon 10,7 % kasvu sekä yhteisöveroon 5,0 % kasvu. Verotulot vähenisivät tällöin vuoden 2009 hyväksyttyyn talousarvioon nähden n euroa eli 0,2 % ja verotulot vähenisivät vuoden 2009 verotuloennusteeseen nähden n euroa eli 1,7 %. Verotuloennusteeseen sisältyy monia taloudelliseen kehitykseen liittyviä epävarmuustekijöitä. Liite 7 Ennuste verotulojen kehityksestä 4.3. Valtionosuuksien kehitys Tammelan kunta saa ennakkotietojen mukaan valtionosuutta v yhteensä n euroa enemmän kuin kuluvana vuonna eli nousua on n. 6,1 %. Kasvu johtuu valtaosin siitä, että valtio kompensoi valtionosuuksia lisäämällä kunnallisverosta tehtävien vähennysten vaikutuksen. Valtionosuuksiin on ennakoitu suunnitelmavuosille 1 % reaalikasvu. Valtionosuuksien määrään liittyy epävarmuutta, koska järjestelmää uudistetaan ja siihen liittyvä siirtymätasaus lasketaan myöhemmin, mahdollisesti vasta vuoden 2010 alkupuolella Liitteenä 8 Ennuste valtionosuuksien kehityksestä 4.4. Lainanotto ja investointien rahoitus Lainanottoa käytetään kunnan investointien rahoittamiseen siten, että kunnan lainamäärä kasvaa (vuosittaiset arviot löytävät rahoituslaskelmasta). Mikäli tulos on kuitenkin talousarviossa ennakoitua parempi, ja/tai rakentamisohjelma toteutuu suunniteltua suppeampana, niin lainamäärä jää vastaavasti ennakoitua pienemmäksi.

13 10 5. Talousarvion sitovuus Käyttötalousosassa määrärahat osoitetaan tehtävittäin siten, että netto on sitova. Jos tavoite hyväksytään talousarvioon, se sitoo valtuustoa alempia viranomaisia samalla tavoin kuin määräraha. Talousarvioon hyväksytään sitoviksi toiminnan mitattavissa olevat tavoitteet. Tavoitteiden määrää on karsittu aikaisempaan verrattuna, jolloin enää ei ole eroteltu erikseen sitovia ja muita tavoitteita. Investointiosan määrärahat osoitetaan toimielimille hankeryhmittäin ja hankkeittain siten, että netto on sitova. Mikäli investointiryhmän kustannusarvio ylittää hankekohtaisen rajan, sitoo määräraha toimielintä hankekohtaisesti. Hankekohtaiset rajat ovat seuraavat: Atk-ohjelmat ja muut pitkävaikutteiset menot euroa Irtaimisto euroa Arvopaperit ja muut pitkävaikutteiset sijoitukset euroa Yhdyskuntarakentaminen euroa Talonrakentaminen euroa Hankekohtaisten investointien osalta kustannusarvion sisällä tapahtuvat vaihtelut eri suunnitelmavuosien välillä ovat sallittuja. Tuloslaskelman ja rahoituslaskelman sitovat erät on tummennettu. Talousarvioon tehtävistä muutoksista päättää valtuusto. Talousarvion muutosten esittämisoikeus ja -velvollisuus koskee samalla tavoin sekä määrärahoja että tavoitteita (sitovat tavoitteet). Talousarviomuutokset on pyrittävä tekemään talousarviovuoden aikana välittömästi, kun muutostarve on tiedossa. Lisäksi tehtävittäin on esitetty perusteluja, mitkä eivät ole sitovia vaan ohjeellisia.

14 11 6. Tilivelvollisuus Kuntalain mukaan tilivelvollisia ovat toimielinten jäsenet ja asianomaisen toimielimen tehtäväalueen johtavat viranhaltijat (itsenäisestä tehtäväkokonaisuudesta vastaavat henkilöt). Valtuutetut eivät ole tilivelvollisia. Oheisena luettelo viroista, joita hoitavat viranhaltijat ovat tilivelvollisia: kunnanjohtaja hallintojohtaja kunnankamreeri sosiaalijohtaja päiväkodin johtajat vanhustyön johtaja perhepäivähoidon ohjaaja sivistystoimenjohtaja koulujen johtajat rehtori vapaa-aikasihteeri kirjastonjohtaja tekninen johtaja kaavoittaja rakennustarkastaja maanrakennusmestari talonrakennusmestari maaseutuasiamies. Käyttösuunnitelmien hyväksymisen yhteydessä päätetään samalla, kuka on vastuussa mistäkin tehtäväalueesta. 7. intisuunnitelma inti on oleellinen osa kunnan johtamisjärjestelmää sekä toiminnan ja palvelujen kehittämisen väline. innin tuloksena tehtävät johtopäätökset ohjaavat toimintaa, vaikuttavat uusien tavoitteiden asettamiseen tai entisten tarkistamiseen. innin tehtävänä valtuustotasolla on osoittaa strategioiden tarkistamisen tarpeet ja kehittämisen kohteet. inti on osa kunnan jatkuvaa kehittämisprosessia. Kunnallisen arvioinnin tärkein osa on kunnanvaltuuston asettamat tavoitteet ja niiden arviointi. Tavoitteiden lähtökohtana ovat kunnan strategiat. innin ydin on arvottaminen eli sen osoittaminen, onko jokin asia hyvin vai huonosti, arvokas vai arvoton, hyödyllinen vai hyödytön. Kunnallisessa palvelutoiminnassa koko järjestelmän olemassaolon tarkoitus on kansalaisten peruspalveluista huolehtiminen ja hyvinvointiyhteiskunnan rakenteiden tuloksellinen toiminta. Peruskysymys kunnallisen toiminnan ja tuotettujen palveluiden arvioinnissa on, kuinka hyvin kunta onnistuu tehtäviensä hoitamisessa ja järjestämisessä.

15 12 Tarkastuslautakunnan tehtävänä on valtuuston asettamien toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutumisen arviointi kunnassa ja kuntakonsernissa. Tarkastuslautakunta suorittaa arviointinsa vertaamalla rinnakkain valtuuston hyväksymää talousarviota, kunnanhallituksen allekirjoittamassa tilinpäätöksessä olevaa toimintakertomusta sekä omia havaintojaan. intikertomuksen käsittely ja tavoitteiden saavuttamisen arviointi kunnanvaltuustossa on tärkeä osa valtuuston suorittamaa tavoitteellista johtamista. Tilinpäätös, tilintarkastuskertomus ja arviointikertomus esitetään samassa kokouksessa. Tammelan kunnassa on vuoden 2001 aikana siirrytty asettamaan tavoitteita ja strategioita tasapainoisen onnistumisen mallilla. Tasapainoisen onnistumisen mallia hyödynnetään suoraan kunnan arviointityössä. Toimintaa arvioidaan ja mitataan eri näkökulmista, joita ovat vaikuttavuus (asiakas), prosessit, talous ja oppiminen. Lähtökohtana on organisaation visio sekä strategia ja oleellista on tasapaino eri näkökulmien ja käytettävien mittareiden välillä. Tavoitteiden toteutumista seurataan valtuustotasolla osavuosikatsauksen ja kunnan tilinpäätöksen yhteydessä. Osavuosikatsaus laaditaan puolivuosittain siten, että siinä seurataan talousarviossa asetettujen toiminnallisten tavoitteiden toteutumista määrärahaseurannan lisäksi. Osavuosikatsaus käsitellään kunnanhallituksessa noin kuukauden kuluttua tarkastelukauden päättymisestä. Osavuosikatsaus esitetään myös kunnanvaltuustolle. Kunnan toimintakertomuksessa kuluneelta tilikaudelta esitellään sekä toiminnallisten että taloudellisten tavoitteiden toteutuminen samalla tasolla kuin talousarviossakin. Tilinpäätös, jossa toimintakertomus muodostaa tärkeän osan, allekirjoitetaan kunnanhallituksessa seuraavan vuoden maaliskuun loppuun mennessä. Tilinpäätös on tuotava kunnanvaltuuston käsittelyyn kuntalain mukaisesti viimeistään kesäkuussa. Tämän lisäksi arviointia suoritetaan pitkittäisvertailuna eli kunnan talous- ja muita tietoja seurataan myös pidemmältä aikaväliltä aikasarjoina yms. inti tuottaa tietoa valtuutetuille itselleen, kuntalaisille, kunnan viranhaltijoille ja työntekijöille sekä ympäröivälle yhteiskunnalle siitä, miten kunta tehtävissään on onnistunut tai edistynyt. inti on parhaimmillaan systemaattinen prosessi, joka tuottaa oikeaa, luotettavaa ja ajankohtaista tietoa kunnan tehtävän tai yksittäisen toiminnon tilasta sellaisenaan tai suhteessa asetettuihin tavoitteisiin. Ottaen huomioon valtuuston roolin kunnan keskeisten tavoitteiden asettajana ja strategioitten määrittäjänä, tulee arvioinnin valtuustotyöskentelyssä painottua etukäteisarviointiin ja toiminnan aikaiseen arviointiin. inti kuulu olennaisesti myös lautakuntien tehtäviin ja ne seuraavat tavoitteita tarkemmalla tasolla kuin valtuusto. Lautakunnat raportoivat tavoitteiden saavuttamisesta kunnanhallitukselle, joka muokkaa niistä oman kertomuksensa valtuustolle. Työyksiköissä tapahtuvaa toimintojen arviointia toteutetaan kunnallisen työmarkkinalaitoksen kunnallisen palvelutoiminnan tuloksellisuusarvioinnista antaman suosituksen pohjalta. Työyksikkökohtaisessa toimintojen arvioinnissa keskeisellä sijalla ovat arviointikeskustelut työpaikkapalavereissa ja kehityskeskusteluissa. Liite 9 intisuunnitelma

16 13 8. Käyttösuunnitelmat Valtuuston hyväksyttyä talousarvion saattaa kunnanhallitus sen täytäntöönpanomääräyksin lautakuntien ja muiden viranomaisten noudatettavaksi. Kunnanhallitus tai lautakunta päättää sen jälkeen käyttösuunnitelmasta, jolla tarkistetaan asianomaisen toimielimen talousarvioehdotukseen sisältynyt alustava käyttösuunnitelma valtuuston päätöksiä vastaavaksi sekä päättää omalta osaltaan tehtävien toteuttamisesta ja määrärahojen käytöstä. Käyttösuunnitelmalla toimielimet asettavat valtuuston määrittelemien tavoitteiden kanssa yhdenmukaiset, tarkennetut tavoitteet sekä jakavat määrärahat ja tuloarviot seuraavan tason yksiköille (käyttötalousosa) ja kohteille (investointiosa) osamäärärahoiksi ja osatuloarvioiksi. Kunnanhallituksen tai lautakunnan määräämä, sen alainen viranhaltija päättää seuraavan tason käyttösuunnitelmista sekä päättää omalta osaltaan tehtävien toteuttamisesta ja osamäärärahojen käytöstä asettamalla tarkennetut tavoitteet ja jakamalla osamäärärahat ja tuloarviot pienempiin ja tarkempiin osiin. Edellä tarkoitettu viranhaltija voi vastaavasti antaa alaiselleen viranhaltijalle oikeuden päättää seuraavan tason käyttösuunnitelmasta.

17 14 TAMMELAN TASAPAINOINEN KUNTASTRATEGIA Toiminta-ajatus: Tammela tarjoaa hyvän ja turvallisen ympäristön viihtyisälle asumiselle ja edellytykset yrittämiselle. Kunta järjestää asukkailleen laadukkaat ja tasa-arvoiset peruspalvelut taloudellisesti seudullista yhteistyötä ja yrittämistä hyödyntäen. Visio 2015: Etelä-Suomen luonnonläheinen hämäläinen maaseutupitäjä Tammela houkuttelee ihmisiä elämään, asumaan ja toimimaan. Vaikuttavuus Kriittiset menestystekijät intikriteerit Tavoitetaso Toimivat sosiaali- ja terveydenhuollon sekä opetuksen palvelut 2. Turvallinen ja toimiva elinympäristö 1.1. Laadukkaat, riittävät ja ennaltaehkäisevät peruspalvelut 2.1. Rakentamisvalmiita tontteja myynnissä tarvetta vastaavasti 2.2. Kaavoituksella luotu valmiuksia uusiin asuinpaikkoihin yhdyskuntarakennetta tiivistämällä 2.3. Vesiensuojelu- ja kunnostushankkeiden määrä 2.4. Asumisen, yritystoiminnan, palvelut ja liikkumisen kattava yhdyskuntarakenteen selvitys Strategioiden ja ohjelmien toteuttaminen (lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma, lapsi- ja nuorisopoliittinen ohjelma, vanhustyön strategia ja seudun hyvinvointi- ja turvallisuusstrategia sekä kyläohjelma). Seudullinen palvelurakenne määritelty ja keihäänkärki -asiat valittu. Päivitetyn asunto-ohjelman mukainen tonttitarjonta ja tonttien markkinointitavat laaditun suunnitelman mukaisesti. Perustetaan maankäyttöä ja kaavoitustyötä varten kunnanhallituksen kaavoitus- ja maankäyttöjaosto. Tammelan kylät ry:n ja kylähankkeen järjestämänä kyläasumisen messut. Ollaan mukana kolmessa hankkeessa ja osoitetaan kuntarahoitusosuudet suunnitteluun ja varaudutaan toteuttamaan hankkeita talousarvioon varatuin määrärahoin. Seudullisen maankäytöllisen yleispiirteisen suunnitelman ja kuntaa koskevan erillisen kaavoitusohjelman toteuttaminen.

18 15 Uusitaan kunnan asukaspotentiaali- ja tunnettuustutkimus. 3. Työllisyys ja yrittäjyys 2.5. Liikenneturvallisuuden ja esteettömyyden parantaminen 3.1. Työttömyysaste 3.2. Yritysten lisäys Maakunnallisen liikennejärjestelmäsuunnitelman aiesopimuksen mukaisen kohteen toteuttaminen. Työttömyysaste enintään maan keskiarvon suuruinen. Pitkäaikaistyöttömyydestä valtiolle maksettavien kustannusosuuksien pitäminen enintään maan keskiarvossa. Yritysten nettolisäys 25 kappaletta. Kunnan oman elinkeinopoliittisen ohjelman valmistuminen. Prosessit ja rakenteet Kriittiset menestystekijät intikriteerit Tavoitetaso Palveluiden tuottamisen uudet toimintatavat 1.1. Koheesio- ja kilpailukykyohjelman (KOKO) hankesuunnitelma 1.2. Toimiva seudullinen vesihuolto 1.3. Yrittäjyyden luominen palvelutuotantoon Kahden uuden hankkeen käynnistyminen. Seudullisen vesihuoltoyhtiön toiminnan aloittaminen. Edellytysten luominen yksityisten palvelujen käytölle Oikein mitoitetut koulupalvelut Varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen erityisen tuen ja oppilashuollon resurssit mitoitetaan seudullisten kehittämishankkeiden linjausten mukaan. 2. Eri yksiköiden rajat ylittävät toimivat prosessit 2.1. Erikoissairaanhoidon, perusterveydenhuollon sekä kunnan kotihoidon ja vanhustyön muodostama toimiva kokonaisuus Toimiva sopimusohjausjärjestelmä ja toimintojen järjestämisvastuiden selkiyttäminen. Terveydenhuollon kustannusten nousu enintään samaa tasoa kuin kotihoidossa ja vanhustyössä keskimäärin.

19 16 Talouden ja resurssien hallinta Kriittiset menestystekijät intikriteerit Tavoitetaso Tasapainoinen talous 2. Palvelujen tuottamiseen ja järjestämiseen oikein mitoitetut henkilöstö- ja tilaresurssit 3. Aktiivinen konserniohjaus ja omistajapolitiikka 1.1. Lainanhoitokate 1.2. Vuosikate 1.3. Lainaa/asukas 2. Henkilöstö-, tila- ja palvelumitoitus Tavoite- ja talousarviokeskustelujen/kumppanuusneuvottelujen määrä konserniyhteisöjen ja yhteistyötahojen kanssa Vähintään 1. Vuosikate kattaa poistot. Enintään n euroa/asukas suunnitelmakauden lopussa. Liesjärven koulun lakkauttaminen alkaen ja jatkopäätökset kouluverkkosuunnitelman pohjalta. Kaikkien merkittävien konserniyhteisöjen ja yhteistyötahojen kanssa, jotka kunnanhallitus nimeää vuosittain, on pidetty vähintään yksi keskustelu/neuvottelu. Osaaminen ja uudistuminen Kriittiset menestystekijät intikriteerit Tavoitetaso 2010 Osaava, sitoutunut ja aikaansaava henkilöstö 1.1. Henkilöstön koulutus 1.2. Sairauspoissaolot 1.3. Työhyvinvointi 1.4. Henkilöstöstrategia ja työsuojelun toimintaohjelma Määrärahavaraukset vähintään 0,8 % palkoista. Keskimäärin enintään n. 9 työpäivää/työntekijä/vuosi. Kehittämissuunnitelmien toteuttamisen seuranta johtoryhmässä ja seurantatutkimus vuonna Uuden henkilöstöstrategian ja työsuojelun toimintaohjelman toteuttaminen.

20 YLEINEN HALLINTO Kunnanhallitus ja kunnanjohtaja Tavoitteet Kriittiset menestystekijät intikriteerit Tavoitetaso 2010 Yhdyskuntarakenne luo turvallisen ja viihtyisän elinympäristön asukkaille ja yrityksille kilpailukykyiset toimintaedellytykset Tehokas kaavoitus kaavoitusohjelman mukaisesti. Seudullinen asumisen, yritystoiminnan, palveluiden ja logistisen aseman selvitys. Kaavoitus- ja maankäyttöjaoston perustaminen. Forssan seudun strateginen rakennetarkastelu ja osallistuminen vt 2 ja 10 kehittämisselvitykseen. Maatalouden viljelijähallinnon uudelleenorganisointi. Määrärahat Käyttö Ulkoinen, sisäinen Ehdotus Menot ,6 % Muutos 5,3 % 5,3 % 0,0 % 2,1 % Tulot ,3 % Muutos -10,7 % -10,7 % 0,0 % 0,0 % NETTO ,0 % Muutos 10,3 % 10,3 % 0,0 % 2,7 % Suoritteet 2009 Ehdotus Asukasmäärä Tarkastuspäivät Kokoukset kpl/kunnanvaltuusto Kokoukset kpl/kunnanhallitus Henkilökuntamäärä Työllistettyjä pitkäaikaistyöttömiä Kuntalisä