LAADUNVARMISTUS

Transkriptio

1 POHJANKANKAAN AMPUMA-ALUE, NIINISALO TÄRINÄSELVITYS Timo Markula Timo Peltonen Mika Hanski Tapio Lahti Akukon Oy Hiomotie 19, 003 HELSINKI Y-tunnus Puh akustiikka audiovisual melu etunimi.sukunimi@akukon.fi

2 LAADUNVARMISTUS Tämä dokumentti on laadittu, tarkastettu ja hyväksytty Akukonin laatujärjestelmän ohjeiden mukaisesti. Akukonin laatujärjestelmä täyttää standardin EN ISO/IEC 125 vaatimukset. Laatujärjestelmä, joka täyttää edellä mainitun standardin vaatimukset, täyttää myös standardin ISO 01 vaatimukset. Helsinki Vastuullinen konsultti: Timo Markula, DI Dokumentin tarkastaja: Timo Peltonen, DI Dokumentin tarkastaja: Tapio Lahti, TkT

3 (16) DI Timo Markula, DI Timo Peltonen, DI Mika Hanski, TkT Tapio Lahti (TL Akustiikka) POHJANKANKAAN AMPUMA-ALUE, NIINISALO TÄRINÄSELVITYS tilaaja: Maavoimien Esikunta, Huolto-osasto puitesopimus: 02/031/2011, toimeksianto: MJ75, puiteostotilaus: , yhdyshenkilöt: Asko Parri, meluasiantuntija, MAAVE Terhi Helkala, ympäristösihteeri, TYKPR TIIVISTELMÄ Pohjankankaan tärinäselvitys on ensimmäinen laajamittainen, kokonaisen raskaiden aseiden ampuma-alueen käsittävä selvitys. Selvityksen arviointimenetelmät perustuvat puolustusvoimien ampumatärinän arviointiohjeen luonnokseen ja sen taustaselvityksiin. Ohjeluonnoksessa on ehdotettu suositusarvoja tärinän häiritsevyydelle ja rakennusten vaurioriskille sekä muita ohjeita. Pohjankankaan merkittävin tärinä- ja melulähde on tykistön ammunnat. Niiden aiheuttamaa tärinää ja melua mitattiin vuoden 2013 tykistöharjoituksen aikana neljänä päivänä viidessä eri kohteessa. Osassa kohteita mittauksia tehtiin useana päivänä. Mittaukset tehtiin melun etenemiselle edullisissa olosuhteissa. Mittauksissa saatiin seuraavia tuloksia: Häiritsevyyden kannalta yhteislaukausten lattioista mitatut värähtelytasot ja ulkona mitatut melutasot ylittivät tärinän ja melun ehdotetut suositusarvot (L vwe 76 db ja L pce db) useimmissa kohteissa. Suurin mitattu C-äänialtistustason L pce keskiarvo yhteislaukauksille oli 107 db. Kranaattien yliäänipamaukset lisäsivät melua tuliasemista koilliseen sijaitsevilla lähimmillä taloilla. Rakennusten vaurioriskin kannalta suurimmatkaan yksittäiset mittaustulokset eivät ylittäneet vaurioriskin varovaista suositusarvoa rakennuksiin kohdistuvalle äänialtistustasolle (L pze 125 db) eivätkä perustuksissa esiintyvän värähtelynopeuden huippuarvolle (v peak 5 mm/s). Yksittäislaukausten aiheuttama melu ei ylittänyt suositusarvoa L pce db. Lattioista mitattu yhteis- ja yksittäislaukausten värähtely ylitti tärinän häiritsevyyden suositusarvon L pwe 76 db yhdessä kohteessa itäpuolella. Saunakylän toisessa kohteessa lattiatärinän häiritsevyyden mittaustulos oli yhteislaukausten osalta suositusarvon tuntumassa ja muissa kohteissa alle. Tykkien lähimittausten melupäästöjen ja kaukomittausten melutasojen perusteella arvioidaan, että vaurioriskin suositusarvoja vastaava varoetäisyys yhteislaukaukselle on n. 1,0 km. Ympäristön kohteille on muodostettu tätä vastaava vaurioriskialue ampuma-alueen suuntaan. Alueella ei ole tykistön tuliasemia tai iskemäalueita. Lähimpänä vaurioriskialuetta olevat tuliasemat sijaitsevat (kapean ja pitkän) ampuma-alueen itäreunalla, mittauskohteiden K4-K8 liepeillä. Tärinän ja räminän häiritsevyyden arviointiin voidaan käyttää karttatasolla melualueita ja kohdekohtaisesti melun mittaustuloksia. Alueilla, joilla esiintyy suositusarvojen tasolla olevaa tärinää, esiintyy myös vähintään yhtä häiritsevää melua ja mahdollisesti myös räminää. Asukkaiden kokema häiritsevyys muodostuu eri osatekijöistä yhdessä.

4 SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO TAUSTA TAVOITE EHDOTETUT SUOSITUSARVOT TÄRINÄ- JA MELUMITTAUKSET JÄRJESTELYT AMPUMATOIMINTA SÄÄOLOSUHTEET MELUPÄÄSTÖMITTAUKSET TULOKSET TÄRINÄ- JA MELUTASOMITTAUKSET MELUPÄÄSTÖMITTAUKSET TULOSTEN TARKASTELU HÄIRITSEVYYS Melutasojen tarkastelu Tärinän tarkastelu VAURIORISKI VAURIORISKIALUEEN MUODOSTAMINEN Vaurioriskietäisyys Alueen määritys Räjäytykset kg YLIÄÄNIPAMAUKSEN JA SUUPAMAUKSEN VERTAILU YHTEIS- JA YKSITTÄISLAUKAUSTEN VERTAILU KYTKEYTYMINEN RAKENTEISIIN YHTEENVETO...15 LÄHTEET...16 LIITE A1 LIITE A2 LIITE B LIITE C1 LIITE C2 MITTAUSPISTEKARTTA ANALYYSIMENETELMÄT KOHDEKORTIT VAURIORISKIALUE, TYKKIEN YHTEISLAUKAUKSET JA -ISKEMÄT VAURIORISKIALUE, RÄJÄYTYKSET - kg

5 JOHDANTO 1.1 TAUSTA Ampumatärinä on ilmiö, jossa ampumisen tai räjäytysten aiheuttama paine- eli ääniaalto kohdistuu ympäristössä oleviin rakennuksiin ja aiheuttaa niissä värähtelyä. Toisin kuin esimerkiksi louhinnan tai muiden maan alla tehtävien räjäytysten aiheuttamassa tärinässä, värähtelyä tuottava heräte kytkeytyy rakennuksiin suoraan ilmassa etenevästä paine- eli ääniaallosta eikä maaperän ja perustusten kautta. Ampumatärinän kannalta merkittäviä ääniaaltojen lähteitä ovat raskaiden aseiden laukaukset ja iskemät sekä räjäytykset. Ampumatoiminnan aiheuttama kokonaishäiritsevyys muodostuu monen eri osatekijän yhteisvaikutuksesta. Tärinän lisäksi merkittäviä häiriötekijöitä ovat melu, räminä sekä asukkaiden huoli rakennevaurioista. Puolustusvoimat käynnisti ampumatärinän arvioinnin kehittämisen vuonna Aihepiiristä tehtiin kaksiosainen tutkimus: kirjallisuusselvitys sekä kolmella räjäytys- tai ampuma-alueella tehty kokeellinen osa [1]. Tutkimuksen perusteella laadittiin luonnos ampumatärinän arviointiohjeeksi [2]. 1.2 TAVOITE Pohjankankaan ampuma-alueesta tehtiin meluselvitys vuonna Alueella on tehty myös joitakin tärinämittauksia vuosina Ampuma-alue ulottuu Kankaanpään Niinisalon lisäksi Karvian ja Honkajoen kuntien alueille. Tässä työssä laadittu Pohjankankaan tärinäselvitys on ensimmäinen laajamittainen kokonaisen ampuma-alueen käsittävä selvitys. Pohjankankaalla merkittävin ampumatärinän lähde on tykistö. Tässä raportissa esitetään Pohjankankaalla tykistön ampumatoiminnasta ympäristön rakennuksiin aiheutuvan värähtelyn mittaustulokset, niiden vertailu ehdotettuihin vaurioriskin ja häiritsevyyden suositusarvoihin sekä näiden perusteella tehdyt arviot vaurioriskietäisyyksistä ja vaurioriskialueista. Lisäksi tarkastellaan kranaattien yliäänipamausten ja yhteislaukausten merkitystä ampumatärinän kannalta, sekä vertaillaan eri aseita niiden melupäästötietojen perusteella. 2 EHDOTETUT SUOSITUSARVOT Raskaiden aseiden ja räjähteiden aiheuttamalle ympäristötärinälle ei Suomessa ole määräyksiä tai ohjearvoja. Puolustusvoimien luonnosvaiheessa olevassa ohjeessa [2] on ehdotettu suositusarvoja sekä rakennuksissa oleskelevien ihmisten kokeman häiritsevyyden että rakennusten vaurioriskin kynnysarvoiksi. Perustelut suositusarvoille on esitetty ohjeessa ja sen taustaraportissa [1]. Suositusarvot on esitetty sekä rakennuksen rakenteissa esiintyvälle tärinälle että rakennuksen ulkopuolella esiintyvälle melulle. Melun suositusarvoja käytetään, kun tärinää arvioidaan pelkästään melun eli paineaallon äänitason perusteella ns. kartoitusmenetelmällä. Tässä työssä arviointi tehdään tarkemmin sekä melun että tärinän suositusarvojen perusteella.

6 HÄIRITSEVYYS Ehdotetut suositusarvot, kun tarkoituksena on arvioida ihmisen kokemaa, tärinän tai räminän tuottamaa häiriötä: Tärinä: Melu: oleskelutilan lattian tärinän W m-nopeusaltistustaso L vwe 76 db julkisivuun kohdistuvan melun C-äänialtistustaso L pce db RAKENNUSTEN VAURIORISKI Ehdotetut suositusarvot, kun tarkoituksena on arvioida rakennuksen vaurioitumisen riskiä: Tärinä: Melu: kantavan rakenteen, perustan tms. tärinän W m-nopeusaltistustaso L vwe 88 db (vastaa noin v peak 5 mm/s [2]) julkisivuun kohdistuvan melun W m-äänialtistustaso L pwe 125 db Melun suositusarvo on konservatiivinen eli varovainen. 3 TÄRINÄ- JA MELUMITTAUKSET 3.1 JÄRJESTELYT Tärinämittauksia tehtiin yhteensä viidessä eri asuinrakennuksessa, joista yhdessä mitattiin kolmena ja yhdessä kahtena eri päivänä. Muissa kohteissa mitattiin yhtenä päivänä. Mittauskohteet on lueteltu taulukossa 1 ja niiden sijainti on esitetty liitteessä A1. Taulukko 1. Mittauskohteet, mittausten ajankohdat ja mitattu ampumatoiminta. Tykeillä ammuttiin laukausta per päivä. kohde pvm harjoitus pääase laukausmäärä muut aseet 130 K melupäästö TYKKAH K, 3-p K1 Saunakylä x 130 K 3 6 x 122 PSH K2 Saunakylä KRH K3 Korvaluomantie pohj K4 Korvaluomantie etelä 368 K5 (sama kohde kuin K4) TYKKAH x 130 K KRH K6 Karhunkuja 288 K7 (sama kohde kuin K4) K8 (sama kohde kuin K6) 234

7 Mittaukset tehtiin monikanavaisesti käyttäen ohjeluonnoksen [2] kattavinta eli teknistä menetelmää. Rakennuksen ulkopuolella mitattiin melun äänipainetta, joka edustaa rakennukseen kohdistuvaa ääni- eli paineaaltoa. Rakennusten rakenteissa esiintyvää tärinää mitattiin samanaikaisesti rakennusten perustuksista (pysty- ja suunnat), ulkoseinistä (suunta) sekä ala- ja välipohjista (pystysuunta). Tärinämittauspisteiden lukumäärä ja sijoittelu vaihtelivat kohdekohtaisten mahdollisuuksien mukaan. Kussakin kohteessa analyysiin otettiin mukaan meluisinta tapahtumaa. Analyysimenetelmä on kuvattu liitteessä A2. Kohteet, mittauspisteet ja mittauslaitteisto on kuvattu kohdekohtaisissa liitteissä B1 B AMPUMATOIMINTA Mittaukset tehtiin kevään ja syksyn 2013 vilkkaimpien tykistön ampumaharjoitusten yhteydessä (taulukko 1). Molemmissa harjoituksissa pääaseena oli 130 mm kanuuna 130 K 54. Käytetty lähtöpanos oli 3-panos. Joissakin kauimmaisissa tuliasemissa ammuttiin suuremmilla 2-panoksilla ja lähimmissä asemissa pienemmillä 4-panoksilla. Näiden suhteellinen määrä oli kuitenkin pieni 3-panokseen verrattuna. Laukausmäärä mittauspäivinä vaihteli välillä Ampumapäivien keskimääräiset laukausmäärät olivat marraskuun harjoituksessa 194 ja huhtikuun harjoituksessa 352. Molemmissa harjoituksissa oli mukana myös 298 mm raskas raketinheitin, mutta sillä ei ammuttu ko. harjoituksissa a-tarviketta lainkaan. TYKPR:n mukaan Pohjankankaalla 298 RSRAKH 06:lla käytetään vain kevyen raketinheittimen 122 mm raketteja. Molemmissa harjoituksissa oli lisäksi käytössä 120 KRH, jonka melua myös mitattiin. Se osoittautui kuitenkin kaikissa pisteissä niin pieneksi suhteessa tykkeihin, että sen tuloksia ei raportoitu. 3.3 SÄÄOLOSUHTEET Mittauspäivät ja -kohteet valittiin sekä ampumatoiminnan että sääolosuhteiden kannalta edustaviksi. Mittauskohteet valittiin päiväkohtaisesti aina sellaiselta puolelta tuliasemia ja maalialueita, että sääolosuhteet olivat mahdollisimman suotuisat melun etenemisen kannalta. Kaikissa tärinämittauksissa oli myötätuulta tuliasemista tai Saunakylässä iskemäalueesta mittauskohteeseen. Mittauspäivien sää on esitetty taulukossa 2. Taulukko 2. Mittauspäivien sää (lähde: Ilmatieteen laitos, Kankaanpää Niinisalo lentokenttä). pvm lämpötila, C pilvisyys tuuli nopeus, m/s (emissiomittaus) 9 7/8 S /8 SSE S /8 7/8 W...WSW /8 5/8 SW /8 8/8 W NW S MELUPÄÄSTÖMITTAUKSET Vuoden 2013 tykistöharjoitusten pääaseen 130 K 54 melupäästö mitattiin harjoituksen yhteydessä Käytetty lähtöpanos oli mittauksissa psp 3-panos. Mittauspisteitä oli neljä (45,, 135 ja 1 astetta) ja mittaukset tehtiin soveltaen puolustusvoimien melupäästömittausohjetta [3] noin m etäisyydellä lähimmästä tykistä.

8 TULOKSET 4.1 TÄRINÄ- JA MELUTASOMITTAUKSET Kohde- ja päiväkohtaiset mittaustulokset on esitetty liitteissä B1-B MELUPÄÄSTÖMITTAUKSET Tykkien ja muiden aseiden kokonaismelupäästöjä on esitetty taulukossa 3. Tykkien lähtöpanoksilla on suuri merkitys melutasoihin. 130 K 54 3-panos edustaa keskikokoista panosta ja melupäästöä. Suurimpia panoksia ei TYKPR:n mukaan voi Pohjankankaalla käyttää rajallisesta ampumaetäisyydestä johtuen. Suurimpia lähtöpanoksia käytetään Rovajärven ampuma- ja harjoitusalueella. Raskaan kranaatinheittimen 120 KRH melupäästö suurella 4-panoksella on suunnilleen samaa luokkaa kuin tykkien pienimmällä lähtöpanoksella. Iskemien melupäästö on suupamausten luokkaa. Iskemien tapauksessa melupäästöjen epävarmuus on kuitenkin suurempi, sillä vaihtelua aiheuttavat sytytintyypit, maalialueen maastovaihtelut ja turvallisuuden vuoksi vaadittava suuri mittausetäisyys. Taulukko 3. Tykkien, krh:n ja räjäytysten kokonaismelupäästöjä [db]. Melupäästöt esitetty keskimääräisinä kokonaismelupäästöinä eri suuntien (0-1 astetta) yli. Tykkien suupamausten melupäästön suuntaavuusero ampuma- ja takasuunnan välillä on tyypillisesti noin 5 db. ase panos L JZ L JC L JA 130 K 54 psp 3-panos K 98 tsp 4-panos K 98 tsp 1-panos H 63 A sarjapanos tykkien iskemät KRH 4-panos kg TNT kg TNT TULOSTEN TARKASTELU 5.1 HÄIRITSEVYYS Melutasojen tarkastelu Melutasojen äänitasosuureista L pce on tarkoitettu melun lisäksi myös räminän arviointiin rakennusten sisällä. Melua mittaamalla voidaan siten arvioida myös räminän häiritsevyyttä. Asukkaan kokema häiritsevyys muodostuukin melusta, räminästä ja tärinästä yhdessä eikä asukas pysty useimmiten erottelemaan näitä havaintoja toisistaan. Mittaustulosten vertailu melun yksittäisen tapahtuman suositusarvoon L pce db on esitetty kuvissa 1. Yhteislaukauksien-/iskemien mitattu keskiarvo ylittää db useim-

9 missa kohteissa ollen suurimmillaan kohteessa K6/K8 107 db ja alimmillaan kohteessa K3 98 db. Tuloksista nähdään, että osa yhteislaukauksista alitti suositusarvon ja osa ylitti sen. Yhteislaukauksia (tai niihin verrattavia melutapahtumia) on karkeasti arvioituna noin 10 kpl päivässä perustuen mittauspäivien aikana tehtyihin havaintoihin. Yksittäislaukausten osalta db suositusarvo ylittyi ainoastaan muutaman yksittäislaukauksen osalta K6:ssa. Ylitykset aiheutuivat joidenkin kranaattien yliäänipamauksista. Muualla yksittäislaukaukset/-iskemät eivät ylittäneet suositusarvoa meluisimpienkaan yksittäisten tapahtumien osalta C-äänialatistustaso L pce, db 110 C-äänialatistustaso L pce, db 110 K1 K2 K3 K4 K5 K6 K7 K8 K1 K2 K3 K4 K5 K6 K7 K8 Kuvat 1. Yhteislaukausten (vasen) ja yksittäislaukausten (oikea) C-äänialtistustasojen keskiarvot ja vaihteluvälit sekä suositusarvo L pce db. nopeusaltistustaso L vwe, db nopeusalatistustaso L vwe, db K1 K2 K3 K4 K5 K6 K7 K8 K1 K2 K3 K4 K5 K6 K7 K8 nopeusaltistustaso L vwe, db nopeusalatistustaso L vwe, db K1 K2 K3 K4 K5 K6 K7 K8 K1 K2 K3 K4 K5 K6 K7 K8 Kuvat 2. Yhteislaukausten (vasen) ja yksittäislaukausten (oikea) Wm-nopeusaltistustasojen L vwe keskiarvot ja vaihteluvälit alakerran lattiassa (ylä) ja yläkerran lattiassa (ala).

10 Tärinän tarkastelu Vertailu ehdotettuun värähtelynopeuden häiritsevyyden suositusarvoon L vwe 76 db on esitetty kuvissa 2. Tärinän häiritsevyyden arviointi tulee tehdä lattioista mitatuista tuloksista, kun tarkastellaan nimenomaan tuntoaistittavaa tärinää eikä esim. räminää (käsitteet ja ilmiöt sekoitetaan usein toisiinsa). Alakertojen lattioiden (alapohjat) mittaustulokset ylittivät suositusarvon K6/K8:ssa ja alittavat muissa kohteissa, joissa alakerran lattiassa oli mittauspiste. K6/K8:ssa suositusarvo ylittyy ajoittain sekä yksittäis- että yhteislaukauksilla. Yläkertojen (välipohjat) mittauspisteissä ehdotettu suositusarvo L vwe 76 db ylittyi K6/K8:ssa ja oli sen tuntumassa K2:ssa. Yläkertojen lattioista mitataan yleisesti suurempia tuloksia kuin alakertojen lattioista, koska ne ovat rakenteellisesti yleensä joustavampia, jolloin värähtely on suurempaa. Tämän työn mittausten perusteella tällaista vertailua ei voida kuitenkaan kattavasti tehdä. Seinien värähtelynopeudelle ei ole olemassa luotettavia suositusarvoja esim. räminäkynnykselle. Räminäkynnys vaihtelee rakennuskohtaisesti, ja rakennuksen eri osienkin suhteen, suuresti. Tästä johtuen kynnyksen määritys on vaikea tehtävä. Seinien mitatuista värähtelynopeuksista voidaan kuitenkin tehdä karkean tason arvio, että räminä on useimmissa kohdissa mahdollista, sillä mitatut värähtelynopeuden huippuarvot v peak olivat suuruusluokkaa useita mm/s. Tärinän häiritsevyysalueita ei tässä määritetty. Varsinaisen tuntoaistilla havaittavan tärinän eli lattioista mitattavan värähtelyn suhde tärinän ehdotettuun suositusarvoon on suunnilleen sama kuin melutason suhde melun suositusarvoon. Toisin sanoen niillä alueilla, joilla lattiatärinä koetaan häiritseväksi, hyvin todennäköisesti myös melu ja räminä koetaan häiritseväksi. Voidaankin päätellä, että melualueet sisältävät siten myös tärinäalueet häiritsevyydelle. Tärinän häiritsevyysalueen määritys on myös hankalaa, sillä rakennus- ja rakennekohtaiset erot ovat niin suuria, että standardin lattiavasteen määrittäminen on likipitäen mahdotonta. 5.2 VAURIORISKI Kohdistuvia äänitasoja sekä perustuksista mitattuja värähtelynopeuksia on vertailtu ehdotettuihin vaurioriskin suositusarvoihin kuvissa 3. Mittaustuloksiin on valittu kussakin pisteessä mitatut suurimmat yksittäiset arvot. Perustuksien tuloksista on valittu suunta, jonka värähtelynopeus oli suurin. Tuloksista voidaan tehdä seuraavia arvioita: Suurimmat mitatut äänialtistustasot L pze olivat eri kohteissa välillä db. Tulokset alittavat ehdotetun vaurioriskin varovaisen suositusarvon 125 db. Alueen pohjoispuolen kohteissa K1-K3 eli Saunakylässä ja Korvaluomantien pohjoisessa iskemät olivat merkittävin melu- ja tärinälähde. Yliäänipamausten merkitystä vaurion kannalta on tutkittu kohdassa 5.4. Perustuksista mitattu suurin yksittäisen tapahtuman värähtelynopeuden huippuarvo v peak oli 0,28 mm/s. Tulos on selvästi alle ehdotettua perustusten vaurioriskin suositusarvoa vastaavaa huippuvärähtelynopeutta 5 mm/s.

11 Perustuksista mitattu suurin nopeusaltistustaso L vze oli 65 db. Tulos alittaa ehdotetun vaurioriskin suositusarvon 88 db. Mittauskohteet K4-K8 sijaitsivat noin 3 4 km etäisyydellä tuliasemista. Äänitasojen mittaustulokset ovat näissä pisteissä db alle vaurioriskin suositusarvon. Pistelähteen etäisyysvaimennus huomioiden tuliasemien tulisi olla luokkaa 4 kertaa lähempänä, jotta niistä aiheutuva äänitaso olisi lähellä vaurioriskin suositusarvoa. Perustuksien ehdotettu suositusarvo ylittyy vastaavan tarkastelun perusteella vain hyvin lähellä, muutaman sadan metrin etäisyydellä tuliasemista. äänialtistustaso L pze, db vaurioriski 125 db K1 K2 K3 K4 K5 K6 K7 K8 nopeusaltistustaso LvE, db vaurioriski88 db K1 K2 K3 K4 K5 K6 K7 K värähtelynopeuden huippuarvo v peak, mm/s vaurioriski 5 mm/s K1 K2 K3 K4 K5 K6 K7 K8 Kuvat 3. Mittaustulosten vertailu ehdotettuihin vaurioriskin suositusarvoihin äänitasolle (yläkuva) ja värähtelynopeudelle (alakuvat). 5.3 VAURIORISKIALUEEN MUODOSTAMINEN Vaurioriskietäisyys Tykistön rakennuksille aiheuttaman vaurioriskin etäisyyksiä on arvioitu lähi- ja kaukomittaustulosten sekä aseiden melupäästötietojen avulla. Mitatun 130 K melupäästön avulla voidaan arvioida etäisyys, jolla esiintyvät äänitasot, joko L pze tai L pwe (ovat käytännössä 1 db päässä toisistaan), ovat vaurioriskirajalla 125 db. Haluttu etäisyys saadaan tarkastelemalla pistelähteen äänen leviämisen etäisyysvaimennusta (ääni vaimenee 6 db etäisyyden kaksinkertaistuessa). Etäisyys on laskettu maavaimennuksen suhteen varman päälle käyttäen täyttä kovan maan heijas-

12 tusta (+ 6 db). Lisäksi laskennassa on käytetty etuviistosta mitattua melupäästöä, joka on 130 K tapauksessa 2 db suurempi kuin eri suuntien keskiarvo. Vaurioriskin varoetäisyydeksi 130 K yksittäislaukaukselle saadaan tällä tavalla laskettuna noin 300 m. Oletuksella, että yhteislaukaus tuottaa +10 db verrattuna yksittäislaukaukseen, saadaan yhteislaukausten varovaiseksi vaurioetäisyydeksi 1 km. Tässä varmuusvaraa etäisyyteen tuo se, että osa yhteislaukauksen tykeistä on kauempana kuin lähin 1 km eivätkä tykit ole yksi pistemäinen lähde. Iskemien vaurioetäisyytenä on käytetty samaa kuin lähtölaukauksille. Tämä sisältää suupamauksia enemmän epävarmuutta johtuen iskemien melupäästön mittaamisen epätarkkuudesta. Yhteislaukauksien merkitystä on tarkasteltu erikseen kohdassa Alueen määritys Tässä työssä on ensimmäistä kertaa arvioitu puolustusvoimien ampuma-alueen vaurioriskialue. Tämän sisällä tykeillä ammuttaessa äänitasot eivät ylitä rakennusten ehdotettua vaurioriskirajaa. Liitteessä C1 on esitetty vaurioriskialue, joka on määritetty tykistön ammunnoille käyttäen 1 km riskietäisyyttä yhteislaukaukselle/-iskemille. Kun tykistön tuliasemat sijoittuvat alueen sisäpuolelle, ammunnoissa käytetään selvitystä vastaavia lähtöpanoksia ja iskemät ovat tavanomaisia, toiminnasta ympäristön kohteisiin aiheutuvat äänitasot eivät ylitä ehdotettua vaurioriskin suositusarvoa 125 db. Vaurioriskialue määritettiin karttaan seuraavalla tavalla: Muodostettiin 1 km säteiset ympyrät ampuma-aluetta lähinnä olevien talojen kohdalle. Piirrettiin ampuma-alueen puoleisista ympäröiden osista (verho-)käyrä, joka rajaa kaikista ympäristön kohteista yli 1 km etäisyydelle sijoittuvan ampuma-alueen. Vaurioriskialue vaihtelee ampumatoiminnan ja käytettyjen aseiden mukaan. Tässä esitetty alue on laadittu Pohjankankaalla käytetyille tykistön lähtöpanoksille ja tavallisille iskemille. Jos lähtöpanokset olisivat suurempia, myös vaurioriskietäisyys olisi suurempi ja alue ulottuisi sisemmäksi ampuma-alueelle. Esimerkiksi 120 KRH:lle laskettaessa vaurioriskietäisyys olisi puolestaan vastaavasti pienempi ja ampumatoiminta-alue suurempi. Vaurioriskialueita ei tule sellaisenaan käyttää häiritsevyyden arviointiin Räjäytykset kg Pohjankankaalla on esitetty valituksia rakennusvaurioista suurempien räjäytysten seurauksena. Suurin kerralla räjäytettävä määrä on rajoitettu johtosäännössä kg. Räjähdysainemäärä vastaa melko hyvin tykkien yhteislaukauksen kokonaisräjähdysainemäärää, mutta eroaa siten, että se on lähteenä yksi piste, ja äänienergia purkautuu lyhyemmän ajan kuluessa. Arvio kg räjäytyksen vaurioriskistä voidaan muodostaa käyttäen Ähtärin Palolammen hävittämön kg räjäytysten mittaustuloksia. Ähtärissä avoimella pienen mäen päällä tapahtuvan 108 kg räjäytyksen (räjähdysaine Kemix) aiheuttamat äänitasot 5,9 km etäisyydellä myötätuulessa olivat L pzpeak 128 db, L pze 115 db ja L pce 101 db ja

13 ,5 km etäisyydellä vastaavasti 138 db, 125 db ja 113 db [4]. Tällaisen räjäytyksen vaurioetäisyys on siten enintään noin 2 km. kg räjäytyksen vaurioriskirajana voidaan käyttää samaa etäisyyttä varovaisuusperiaatteella. Tarkempi etäisyyden määritys vaatisi mittauksia juuri kyseisille räjäytyksille. Vaurioriskialue räjäytyksille on esitetty liitteessä C2. Myös räjäytysten osalta tulee huomioida, että vaurioetäisyyttä ei tule käyttää yksin räjäytysten toteutussuunnitteluun niiden aiheuttaman merkittävän häiritsevyyden vuoksi. Harvoin tapahtuvat äänitasoltaan suuret räjäytykset aiheuttavat asukkaissa pelkoa rakennusvauriosta. 5.4 YLIÄÄNIPAMAUKSEN JA SUUPAMAUKSEN VERTAILU Tämän työn mittauksissa pystyttiin ensimmäistä kertaa erottelemaan tykistöharjoituksessa esiintyneitä kranaattien yliäänipamauksia lähimmillä taloilla, kohteissa K4-K8. Yliäänipamaukset aiheutuvat yliääninopeudella lentävästä kranaatista, joka aiheuttaa yliäänipamauksen etuviistoon sektoriin. Kranaatin lähtönopeus vaihtelee noin välillä 0 0 m/s sen lentonopeuden hidastuessa matkalla. Yliäänipamausta ei näin ollen erottunut muissa tarkastelukohteissa. Mittauksissa K4-K8 yliäänipamauksia esiintyi ajoittain, ja niiden taso vaihteli merkittävästi laukauskohtaisesti. Pohjoisemmista tuliasemista ammuttaessa ei yliäänipamausta mittauskohteessa K6/K8 esiintynyt. Mittauskohteissa K4-K8 kussakin melutapahtumassa esiintyi kolme ääntä: yliäänipamaus, suupamaus ja iskemä-ääni. Näistä viimeinen oli tämän työn mittauksissa merkityksetön (20 db pienempi) kahteen ensimmäiseen verrattuna ko. pisteissä. Saunakylän ja Korvaluomantien pohjoisosan pisteissä K1-K3 iskemät sen sijaan ovat merkittävin melu- ja tärinälähde. Yliääni- ja suupamauksille mitattuja ääni- ja värähtelyarvoja on verrattu kuvissa 4. Spektrivertailu on esitetty kuvissa 5. Vertailusta voidaan tehdä seuraavia arvioita: Yliäänipamausten äänialtistustasot L pce ja L pae olivat noin 3-10 db suurempia kuin suupamausten. Painottamaton eli pienet taajuudet vaimentumattomina sisältävä äänialtistustaso L pze sen sijaan oli suupamauksella 5 db suurempi kuin yliäänipamauksella. Yliäänipamausten taajuussisältö painottuu suuremmille taajuuksille kuin suupamausten. Yliäänipamausten meluhavainto on siten voimakkaampi, koska kuuloaisti on herkempi suuremmilla taajuuksilla. A-painotus jäljittelee kuuloaistin herkkyyttä eri taajuuksille parhaiten. Suupamausten äänienergia sen sijaan osuu paremmin tavallisten puurakenteisten omakotitalojen rakenteiden kannalta herkemmälle (alemmalle) taajuusalueelle, josta syystä suupamauksesta aiheutuu enemmän värähtelyä useimmissa rakenneosissa kuin yliäänipamauksesta. Huippuäänitasot L pzpeak ja L pcpeak ovat yliäänipamaukselle db suurempia kuin suupamaukselle. Yliäänipamaus on ajallisesti lyhyempi eli luonteeltaan terävämpi kuin suupamaus. Erityisesti K6:ssa yliäänipamaus oli terävä ja melutasoltaan ajoittain hyvin merkittävä. Tuloksien perusteella todetaan, että yliäänipamaus aiheuttaa tuliasemista riippuen enemmän melua kohteiden K4-K8 lähialueella, mutta ei herätä rakenteita yhtä hyvin eikä siten aiheuta suupamausta enempää tärinää. Tästä syystä vaurioriskin tarkastelu voidaan tehdä suupamausten perusteella Pohjankankaalla. Mittaustuloksissa K4-K8 on mukana molemmat sekä suupamaus että yliäänipamaus.

14 suupamaus yliääni suupamaus yliääni äänitasot, db 110 äänitasot, db 110 LZpeak LCpeak LZE LCE LAE LZpeak LCpeak LZE LCE LAE suupamaus yliääni suupamaus yliääni nopeustasott L vwe, db nopeustasott L vwe, db 30 perustus ulkoseinä ak lattia yk lattia 30 perustus ulkoseinä ak lattia suupamaus suupamaus Värähtelynopeudet v peak, mm/s yliääni Värähtelynopeudet v peak, mm/s yliääni 0.01 perustus ulkoseinä ak lattia yk lattia 0.01 perustus ulkoseinä ak lattia Kuvat 4. Mitatut keskimääräiset yksittäislaukausten suupamaukset ja yliäänipamaukset pisteessä K6 (vasen) ja pisteessä K7 (oikea). (ylä) Melutasot, (keski) värähtelynopeustasot, (ala) värähtelynopeudet.

15 nopeusaltistustaso LvZE,dB perustus perustus perustus pysty ulkoseinä alak. lattia yläk. lattia yläk. seinä melu äänialtistustaso LpZE,dB , Hz nopeusaltistustaso LvZE,dB perustus perustus perustus pysty ulkoseinä alak. lattia yläk. lattia yläk. seinä melu äänialtistustaso LpZE,dB , Hz Kuvat 5. Pisteessä K7 mitattujen yksittäislaukausten suupamausten (ylä) ja yliäänipamausten (ala) keskimääräiset melu- ja tärinäspektrit. 5.5 YHTEIS- JA YKSITTÄISLAUKAUSTEN VERTAILU Tykeillä osa laukauksista ammutaan yhteislaukauksina, joissa kaikki tykit ampuvat samanaikaisesti muutaman sekunnin sisään. Kun huomioidaan yksittäisten tykkien tuliasemien ja melulle altistuvan kohteen välisen äänen nopeus (n. 3 m/s), kohteessa havaitut laukausten väliset viiveet voivat olla hieman suurempiakin. Useimmat melutapahtumista ovat lähimpien melulle ja tärinälle altistuvien kohteiden kannalta yksittäisiä tai muutaman tykin osin sattumalta tapahtuvia yhtäaikaisia laukauksia. Yhtenä ampumapäivänä kohteissa esiintyy karkeasti arvioituna enimmillään noin 10 varsinaista yhteislaukausta ja noin kymmenkertainen määrä yksittäislaukauksia tai selvästi perättäisiä laukauksia. Tämän työn mittauksissa yhteislaukauksissa oli 6-18 tykkiä, keskimääräisessä yhteislaukauksessa arviolta noin 10 tykkiä.

16 nopeusaltistustaso LvZE,dB 110 sokkeli pysty sokkeli yläk. lattia pysty parveke seinä sauna pysty olohuone ulkoseinä melu 110 äänialtistustaso LpZE,dB , Hz nopeusaltistustaso LvZE,dB sokkeli pysty sokkeli yläk. lattia pysty parveke seinä sauna pysty olohuone ulkoseinä melu äänialtistustaso LpZE,dB , Hz Kuvat 6. Esimerkki yhteis- ja yksittäislaukausten spektreistä mittauksessa K2. Spektrien muodoissa ei ole havaittavaa eroa. Taulukko 4. Yhteislaukauksien (tai iskemien) ja yksittäislaukausten (tai iskemien) äänitasojen keskimääräiset tasoerotukset. L pce, L pze L pzpeak L vwe L vzpeak K1-K8 keskiarvo 9 db 5 db 9 db 5 db K1-K2 keskiarvo 11 db 8 db 12 db 10 db Yhteis- ja yksittäislaukauksille mitattujen ääni- ja värähtelytasojen vertailu on esitetty taulukossa 4. Spektrivertailu K2:sta on esitetty kuvissa 6. Tuloksista voidaan tehdä seuraavat arviot: Yhteislaukausten aiheuttama ääni- ja nopeusaltistustasot ovat keskimäärin db suurempia kuin yksittäislaukausten. Huipputasojen erot ovat hieman pienempiä db.

17 Äänialtistustasojen tasoerotus on logaritmisesti suoraan suhteessa laukausten lukumäärään N: L pe 10 lg(n). Useimmissa yhteislaukauksissa altistustaso on siis yksittäislaukauksen altistustaso +10 db vastaten 10 tykkiä. Yhteis- ja yksittäislaukausten välillä ei ollut odotetusti havaittavissa eroja spektrien muodoissa. Tämän työn mittauskohteissa spektrihuippu esiintyi useimmiten 16 Hz oktaavikaistalla ja vaihteli välillä 8 31,5 Hz. (Huom: tässä raportissa esitetyissä spektreissä L ZE ei ole taajuuspainotusta eivätkä ne siksi vastaa kuulo- eikä tuntohavaintoa. 5.6 KYTKEYTYMINEN RAKENTEISIIN Rakennusperustusten ja sokkelin vaurioriskitarkastelu voidaan tehdä suoraan mittaamalla perustusten/sokkelin värähtelyä. Tämän työn ja aiempien vastaavien mittausten perusteella tavallisissa omakotitaloissa raskaiden aseiden ääni- eli paineaalto kytkeytyy selvästi tehokkaammin seinä- ja kattorakenteisiin kuin perustuksiin. Mittauksissa äänialtistustason L pze ja perustusten nopeusaltistustason L vze välinen suhde oli noin db ja perustusten värähtely oli vähäistä. Seinä-, katto- ja välipohjarakenteissa esiintyy etenkin keskikohdissa melko suuria värähtelynopeuksia. Näitä ei voi kuitenkaan suoraan vertailla tavallisiin vaurioriskin raja-arvoihin, jotka kirjallisuudessa ja standardeissa on määritetty pääosin perustuksille. Seinärakenteiden (levy-) ja ikkunoiden vaurioriskiä lieneekin luotettavinta tarkastella suoraan rakennukseen kohdistuvan äänipaineen avulla. Mittaustulokset ovat tavallisesti lähempänä ehdotettua äänipaineen vaurioriskin suositusarvoa kuin perustusten värähtelynopeuden suositusarvoa. Tämä saattaa osin johtua konservatiivisesta eli varovaisesta äänipaineen suositusarvosta. Kirjallisuudesta löytyy myös käytettyä suositusta selvästi suurempia arvoja vaurioriskille. Toisaalta on ilmeistä, että rakennuksen jäykin kohta ei äänipaineen seurauksena lähde herkästi värähtelemään. 6 YHTEENVETO Tykkien aiheuttamaa tärinää ja melua mitattiin viidessä ampuma-aluetta lähellä olevassa puurakenteisessa omakotitalossa melun etenemiselle edullisissa olosuhteissa. Osassa kohteista mitattiin useana päivänä mahdollisuuksien mukaan. Pohjoispuolella Saunakylässä merkittävin lähde on iskemät maalialueella ja etelämpänä lähtölaukaukset ja osalla taloista melun osalta kranaattien yliäänipamaukset. Yhteislaukaukset ja niiden iskemät aiheuttavat hetkellisesti eniten melua ja tärinää, noin 10 db enemmän kuin yksittäislaukaukset ja niiden iskemät. Mittaustulokset eivät ylittäneet ehdotettuja vaurioriskin suositusarvoja äänipaineelle ja perustusten värähtelynopeudelle. Kohdemittausten ja melupäästötietojen perusteella määritetyllä vaurioriskialueella ei ole tykkien tuliasemia. Lähimpänä alueen reunaa ovat tykkien tuliasemat ampuma-alueen itäreunassa. Varsinaisen tuntoaistilla havaittavan lattiatärinän tulokset ylittivät ehdotetun häiritsevyyden suositusarvon K6/K8:ssa ja olivat suositusarvon tuntumassa K2 yläkerrassa. Muissa kohteissa suositusarvo alittui. Yhteislaukausten osalta melun suositusarvo ylittyi useimmissa kohteissa. Työn yksi johtopäätös onkin, että niillä taloilla, joissa tärinä on suositusarvon tasalla tai yli, esiintyy myös suositusarvot ylittävää melua ja mahdol-

18 lisesti rakennusosien räminää. Kunkin osatekijän (melu, tärinä, räminä) erotteleminen toisistaan onkin hankalaa ja häiritsevyys aiheutuu näistä osatekijöistä yhdessä. LÄHTEET 1. MARKULA T, LAHTI T & PELTONEN T, Ammunnan ja räjäytysten aiheuttama tärinä. AKUKON , Helsinki LAHTI T, MARKULA T & PELTONEN T, Ammuntojen ja räjäytysten aiheuttaman tärinän arviointi, Puolustusvoimien ohje. Luonnos 1.2, Helsinki MARKULA T, LAHTI T, PELTONEN T & GOUATARBÈS B, Tykkien melupäästöt Mittaukset, Niinisalo AKUKON , Helsinki MARKULA T, PELTONEN T & LAHTI T, Ammunnan ja räjäytysten aiheuttama tärinä Ähtärin mittaukset AKUKON , Helsinki

19 Liite A1 akukon Pohjankankaan ampuma-alue Tärinäselvitys Mittauspisteet, tykkien tuliasemat, maalialueet K2 Saunakylä 2 K1 Saunakylä 1 (Akukon 2012) Maalialueet K3 Korvaluomantie pohjoinen x 122 PSH x 130 K K4, K5 ja K7 Korvaluomantie etelä K6 ja K8 Karhunkuja x 130 K x 130 K x 122 PSH x 130 K x 130 K akukon Akukon Oy TM/ Mittakaava: Ruutukoko: 1:000 (A3) 2 x 2 km

20 Liite A2 LIITE A2 ANALYYSIMENETELMÄT Kaikissa mittauspisteissä tallennettiin sekä äänipaine- että värähtelykiihtyvyyssignaalit analysaattorilla tai digitaalitallentimilla. Signaalit olivat näin täydellisinä käytettävissä koko jälkikäsittelyssä. Tallennusvaiheessa äänitasomittarit toimivat äänikanavilla esivahvistimina. Mikrofonit olivat 1,5-2,0 m korkeudella maanpinnasta ja ne oli varustettu tuulisuojalla. Mikrofonit sijaitsivat sellaisissa kohdissa, että lähirakennukset eivät muodostaneet meluesteitä ja aiheuttivat mahdollisimman vähän heijastuksia. K6/K8:ssa heijastuksia aiheutui väistämättä lukuisista ulkorakennuksista, mutta niiden vaikutus kokonaistasoon on enintään 1 db. K2:ssa mikrofoni sijoitettiin kiinni rakennuksen julkisivuun ja tuloksesta vähennettiin 6 db täyden seinäheijastuksen vuoksi. Kaikki esitetyt äänitasot edustavat siten rakennuksiin kohdistuvaa ääniaaltoa. Kiihtyvyysanturien sijainnit ja kiinnitykset on esitetty kohdekorteissa. Kiihtyvyyssignaalin integrointi nopeudeksi ja suodatukset tehtiin analyysiohjelmistossa IMC Famos Professional 6.1. Jälkikäsittely, editointi ja analyysi tehtiin tietokoneella. Editoinnissa analyysiin valittiin ainoastaan voimakkaat häiriöttömät yksittäiset tapahtumat. Tapahtumat jaoteltiin yksittäislaukauksiin/-iskemiin ja yhteislaukauksiin/-iskemiin. Yhteislaukauksissa ampuneiden tykkien lukumäärä vaihteli välillä Krh:n tapahtumista analysoitiin osa, sillä niiden aiheuttama melu ja tärinä oli tulosten perusteella 10 db pienempää kuin tykkien. Krh:n tuloksia ei ole tästä syystä raportoitu erikseen. Mittauksissa K4-K8 eroteltiin lisäksi osasta eteläisten tuliasemien yksittäislaukauksista suupamaus ja yliäänipamaus ikkunoimalla tarkempaa tutkimista varten. Mittauksessa ja analysoinnissa käytetyt laitteet ja välineet on lueteltu kohdekorteissa. Melun mittalaitteistot kalibroitiin ennen ja jälkeen mittauksia äänitasokalibraattorilla. Kiihtyvyysanturien herkkyydet ovat tarkkaan tunnettuja ja stabiileja, joten niitä ei erikseen tarvinnut kalibroida mittauksen yhteydessä. Nopeus- ja painesignaaleille määritettiin spektrit terssikaistoittain, kokonaisaltistustasot L pe tai L ve sekä erilaiset muut tunnusluvut (värähtelynopeuden huippuarvo v peak, C- äänialtistustaso L pce, A-äänialtistustaso L pae jne). Tarkastelusuureet on esitetty tärinäohjeessa ja sen taustaraportissa [1,2].

21 Liite B1 K1 SAUNAKYLÄ 1 Kuvaus: Uusi puurunkoinen lautaverhoiltu 1,5-kerroksinen omakotitalo. Mittausajankohta: Toiminta: TYKKAH 113, 18 x 130K54, 6 x 122PSH, (120KRH) Sää: Eteläkaakkois-/etelätuulta 4-8 m/s, pilvisyys 7/8, lämpötila 5 8 C Mittauslaitteisto: tärinäanalysaattori IMC CRONOSflex kiihtyvyysanturit 3 x Brüel & Kjær 43 + esivahvistin kiihtyvyysanturi 1 x Vibra-Metrics 02HS kondensaattorimikrofoni 1/2" GRAS 26AK mikrofoniesivahvistin GRAS AE mikrofonivahvistin GRAS 12AA

22 Liite B1 (vasen ylä) yleiskuva mittauskohteesta; (oikea ylä) sokkelin ja seinän mittauspisteet; (vasen keski) sokkelin mittauspiste; (oikea keski) mittauspiste kuistilla; (vasen ala) mittauspisteet rakennuksessa; (oikea ala) mikrofoni sijaitsi autotallin kulmalla, jossa rakennukset eivät muodostaneet estettä tuliasemiin ja iskemä-alueeseen nähden kuitenkin peittäen taustamelua naapurista.

23 Liite B1 Mittaustulokset, melun ja tärinän kokonaistasot. Mitattujen yhteislaukauksien keskiarvo ja vaihteluväli. melu L Zpeak L CE L AE L ZE 114 db 102 db 81 db 107 db ( ) (95 106) (76 85) ( ) tärinä L WE v peak perustus pysty 59 db 0,11 mm/s (54 63) (0,05 0,20) perustus 61 db 0,14 mm/s (56 65) (0,07 0,29) kuistin seinä 87 db 3,33 mm/s ( 92) (1,52 6,19) pitkä seinä 89 db 3,99 mm/s (81 93) (1,38 7,64) Mittaustulokset, melun ja tärinän kokonaistasot. Mitattujen yksittäislaukauksien keskiarvo ja vaihteluväli. melu L Zpeak L CE L AE L ZE 108 db 91 db 69 db 99 db ( ) (84 96) (59 75) (91 103) tärinä L WE v peak perustus pysty 49 db 0,04 mm/s (45 53) (0,02 0,06) perustus db 0,05 mm/s (44 55) (0,03 0,09) kuistin seinä 76 db 1,37 mm/s ( 83) (0,76 2,49) pitkä seinä 78 db 1,83 mm/s (73 83) (1,12 2,92)

24 Liite B1 Mitatut spektrit melutasoltaan voimakkaimmalle yhteislaukaukselle. nopeusaltistustaso LvZE,dB 110 perustus pysty perustus kuistin seinä pitkä seinä melu 110 äänialtistustaso LpZE,dB , Hz Mitatut spektrit yksittäislaukauksien keskiarvolle. nopeusaltistustaso LvZE, db perustus pysty perustus kuistin seinä pitkä seinä melu äänialtistustaso LpZE,dB , Hz

25 Liite B2 K2 SAUNAKYLÄ 2 Kuvaus: Mittausajankohta: Toiminta: Rakennettu 1961, laajennettu ,5-kerroksinen omakotitalo. TYKKAH 113, 18 x130k54, 6 x 122PSH, 120KRH Sää: Eteläkaakkois-/etelätuulta 4-8 m/s, pilvisyys 7/8, lämpötila 5 8 C Mittauslaitteisto: digitaalitallennin Rion DA- kiihtyvyysanturit 6 x Brüel & Kjær 43 + esivahvistin kondensaattorimikrofoni 1/2" B&K 4189 äänitasomittari B&K 22

26 Liite B2 (ylä) yleisnäkymiä mittauskohteesta; (vasen keski) sokkelin ja olohuoneen ulkoseinän mittauspisteet; (oikea keski) mittauspiste parvekkeella; (vasen ala) mittauspiste saunan lattiassa; (oikea ala) mikrofoni sijaitsi kuistilla ulkoseinää vasten. mikrofoniin kohdistui ulkoseinästä täysi koherentti heijastus, jonka vuoksi tuloksesta vähennettiin 6 db analyysivaiheessa. tulokset edustavat siten rakennukseen kohdistuvaa äänitasoa kuten muissakin kohteissa.

27 Liite B2 Mittaustulokset, melun ja tärinän kokonaistasot. Mitattujen yhteislaukauksien keskiarvo ja vaihteluväli. melu L Zpeak L CE L AE L ZE 115 db 101 db 77 db 107 db ( ) (95 104) ( 82) ( 110) tärinä L WE v peak perustus pysty 56 db 0,09 mm/s (49 58) (0,04 0,13) perustus db 0,12 mm/s (53 62) (0,05 0,16) yläkerran lattia pysty 77 db 0,84 mm/s ( ) (0,35 1,24) parveke seinä 92 db 5,23 mm/s (84 95) (1,66 7,44) sauna lattia pysty 62 db 0,15 mm/s (56 64) (0,06 0,22) olohuone ulkoseinä 98 db 10,00 mm/s (96-101) (7,93 12,) Mittaustulokset, melun ja tärinän kokonaistasot. Mitattujen yksittäislaukauksien keskiarvo ja vaihteluväli. melu L Zpeak L CE L AE L ZE 105 db 89 db 66 db 94 db (94 114) (77 97) (53 73) (81 102) tärinä L WE v peak perustus pysty 45 db 0,03 mm/s (36 51) (0,01 0,07) perustus 48 db 0,04 mm/s ( 54) (0,01 0,08) yläkerran lattia pysty 64 db 0,23 mm/s (46 73) (0,05 0,62) parveke seinä 78 db 1,28 mm/s (59 86) (0,23 2,94) sauna lattia pysty db 0,05 mm/s (39 56) (0,02 0,11) olohuone ulkoseinä 85 db 2,84 mm/s (67-93) (0,54 6,34)

28 Liite B2 Mitatut spektrit melutasoltaan voimakkaimmalle yhteislaukaukselle. nopeusaltistustaso LvZE,dB 110 sokkeli pysty sokkeli yläk. lattia pysty parveke seinä sauna pysty olohuone ulkoseinä melu 110 äänialtistustaso LpZE,dB , Hz Mitatut spektrit yksittäislaukauksien keskiarvolle. nopeusaltistustaso LvZE,dB sokkeli pysty sokkeli yläk. lattia pysty parveke seinä sauna pysty olohuone ulkoseinä melu äänialtistustaso LpZE,dB , Hz

29 Liite B3 K3 KORVALUOMANTIE POHJOINEN Kuvaus: Mittausajankohta: Toiminta: Uudehko puutalo, 2-kerroksinen. Kiviaineksinen alapohja. TYKKAH 113, 18 x130k54, 6 x 122PSH, 120KRH Sää: Länsi-/länsilounaistuulta 3-7 m/s, pilvisyys 1/8 7/8, lämpötila 4-10 C Mittauslaitteisto: digitaalitallennin Rion DA- kiihtyvyysanturit 5 x Brüel & Kjær 43 + esivahvistin kondensaattorimikrofoni 1/2" B&K 4189 äänitasomittari B&K 22

30 Liite B3 (ylä) yleisnäkymiä mittauskohteesta; (vasen keski) mikrofoni rakennuksen kulmalla; (oikea keski) mittauspiste kuistilla ulkoseinässä; (vasen ala) mittauspisteet alakerran kivilattiassa; (oikea ala) mittauspisteet yläkerran makuuhuoneen lattiassa.

31 Liite B3 Mittaustulokset, melun ja tärinän kokonaistasot. Mitattujen yhteislaukauksien iskemien keskiarvo ja vaihteluväli. melu L Zpeak L CE L AE L ZE 115 db 98 db 81 db 104 db ( ) (91 102) (65 85) ( 109) tärinä L WE v peak alakerta lattia pysty 56 db 0,10 mm/s (53 ) (0,06 0,14) alakerta lattia 53 db 0,05 mm/s (46 58) (0,02 0,11) yläkerta lattia pysty 67 db 0,35 mm/s (61 72) (0,18 0,67) yläkerta lattia pysty 71 db 0, mm/s (61 77) (0,11 1,05) ulkoseinä db 5,44 mm/s (85-95) (3,13 9,24) Mittaustulokset, melun ja tärinän kokonaistasot. Mitattujen yksittäislaukauksien/iskemien keskiarvo ja vaihteluväli. melu L Zpeak L CE L AE L ZE 108 db db 71 db 96 db (98 116) (82 97) (58 78) (88 101) tärinä L WE v peak alakerta lattia pysty 47 db 0,05 mm/s (42 52) (0,03 0,12) alakerta lattia 45 db 0,03 mm/s (36 49) (0,01 0,05) yläkerta lattia pysty 59 db 0,22 mm/s (52 65) (0,10 0,57) yläkerta lattia pysty 64 db 0,28 mm/s ( 68) (0,06 0,52) ulkoseinä 81 db 2,89 mm/s (73-88) (1,47 7,04)

32 Liite B3 Mitatut spektrit melutasoltaan voimakkaimmalle yhteislaukaukselle. nopeusaltistustaso LvZE,dB 110 alak. lattia pysty alak. lattia yläk. lattia pysty yläk. lattia ulkoseinä melu 110 äänialtistustaso L pze,db , Hz Mitatut spektrit yksittäislaukauksien keskiarvolle. nopeusaltistustaso LvZE,dB alak. lattia pysty alak. lattia yläk. lattia pysty yläk. lattia ulkoseinä melu äänialtistustaso L pze,db , Hz

33 Liite B4 K4 KORVALUOMANTIE ETELÄ Kuvaus: Rakennettu 1957, laajennettu ,5-kerroksinen omakotitalo. Mittausajankohta: Toiminta: TYKKAH 113, 18 x130k54, 6 x 122PSH, 120KRH Sää: Länsi-/länsilounaistuulta 3-7 m/s, pilvisyys 1/8 7/8, lämpötila 4-10 C Mittauslaitteisto: tärinäanalysaattori IMC CRONOSflex kiihtyvyysanturit 4 x Brüel & Kjær 43 + esivahvistin kiihtyvyysanturit 2 x Vibra-Metrics 02HS kondensaattorimikrofoni 1/2" GRAS 26AK mikrofoniesivahvistin GRAS AE mikrofonivahvistin GRAS 12AA

34 Liite B4 (ylä vasen) K4 tieltä katsottuna; (ylä oikea) eteläseinä, jossa oli kaksi mittauspistettä (vasen keski) mikrofoni sijaitsi ulkorakennusten välillä avoimella paikalla melulähteisiin päin eikä siihen kohdistunut suoria heijastuksia seinistä; (oikea keski) mittauspiste tien puoleisella seinällä; (vasen ala) mittauspisteet perustuksissa; (oikea ala) mittauspiste olohuoneen lattiassa.

35 Liite B4 Mittaustulokset, melun ja tärinän kokonaistasot. Mitattujen yhteislaukauksien keskiarvo ja vaihteluväli. melu L Zpeak L CE L AE L ZE 119 db 104 db 86 db 113 db ( ) (96 107) ( 89) ( 117) tärinä L WE v peak perustus pysty 55 db 0,09 mm/s (49 ) (0,04 0,16) perustus 51 db 0,04 mm/s (44 56) (0,02 0,07) lattia pysty 71 db 0,38 mm/s (58 75) (0,20 1,63) pitkä seinä 1 (ikkuna) db 9,48 mm/s (85 104) (1,95 17,89) pitkä seinä db 9,77 mm/s (88 104) (2,99 14,18) tien puoleinen seinä 96 db 5,23 mm/s (81-99) (1,38 9,16) Mittaustulokset, melun ja tärinän kokonaistasot. Mitattujen yksittäislaukauksien keskiarvo ja vaihteluväli. melu L Zpeak L CE L AE L ZE 113 db 92 db 75 db 101 db ( ) (87 96) (67 ) (91 105) tärinä L WE v peak perustus pysty 47 db 0,04 mm/s ( ) (0,02 0,08) perustus 43 db 0,03 mm/s (36 47) (0,01 0,04) lattia pysty db 0,21 mm/s (52 66) (0,11 0,36) pitkä seinä 1 (ikkuna) 88 db 4,45 mm/s (74 92) (1,17 8,94) pitkä seinä 2 88 db 4,38 mm/s (75 92) (0,99 8,75) tien puoleinen seinä 84 db 2,38 mm/s (69-89) (0,44 4,86)

36 Liite B4 Mitatut spektrit melutasoltaan voimakkaimmalle yhteislaukaukselle. nopeusaltistustaso LvZE,dB 110 perustus pysty perustus lattia pysty pitkä seinä 1 pitkä seinä 2 lyhyt seinä melu 110 äänialtistustaso LpZE,dB , Hz Mitatut spektrit yksittäislaukauksien keskiarvolle. nopeusaltistustaso L vze,db perustus pysty perustus lattia pysty pitkä seinä 1 pitkä seinä 2 lyhyt seinä melu äänialtistustaso LpZE,dB , Hz

37 Liite B5 K5 KORVALUOMANTIE ETELÄ Kuvaus: Mittausajankohta: Toiminta: Rakennettu 1957, laajennettu ,5-kerroksinen omakotitalo. TYKKAH 213, 18 x 130K54, 120KRH Sää: Lounaistuulta 3-4 m/s, pilvisyys 7/8 5/8, lämpötila 4 2 C Mittauslaitteisto: tärinäanalysaattori Rion DA- kiihtyvyysanturit 5 x Brüel & Kjær 43 + esivahvistin kiihtyvyysanturi 1 x Vibra-Metrics 02HS kondensaattorimikrofoni 1/2" B&K 4189 äänitasomittari B&K 22

38 Liite B5 (ylä vasen) K5 asuinrakennus; (ylä oikea) mikrofonipiste ulkorakennusten välissä, ei esteitä tai heijastuksia tuliasemista (vasen keski) mittauspisteet perustuksissa; (oikea keski) mittauspiste perustuksissa; (vasen ala) mittauspisteet ulkoseinässä; (oikea ala) mittauspiste olohuoneen lattiassa.

39 Liite B5 Mittaustulokset, melun ja tärinän kokonaistasot. Mitattujen yhteislaukauksien keskiarvo ja vaihteluväli. melu L Zpeak L CE L AE L ZE 118 db 102 db 89 db 110 db ( ) (94 106) (79 94) ( ) tärinä L WE v peak perustus pysty 57 db 0,09 mm/s (51 61) (0,07 0,13) perustus 1 53 db 0,06 mm/s ( 56) (0,04 0,09) perustus 2 56 db 0,08 mm/s (51 ) (0,06 0,10) pitkä seinä 1 95 db 7,41 mm/s (91 98) (5, 11,01) pitkä seinä 2 97 db 9,27 mm/s (93 101) (7,16 13,49) lattia pysty 68 db 0,34 mm/s (63-72) (0,26 0,45) Mittaustulokset, melun ja tärinän kokonaistasot. Mitattujen yksittäislaukauksien keskiarvo ja vaihteluväli. melu L Zpeak L CE L AE L ZE 116 db 95 db 81 db 103 db ( ) (87 99) (63 85) (91 108) tärinä L WE v peak perustus pysty 48 db 0,04 mm/s ( 54) (0,02 0,08) perustus 1 46 db 0,03 mm/s (41 51) (0,02 0,08) perustus 2 49 db 0,05 mm/s (41 55) (0,02 0,08) pitkä seinä 1 86 db 4,00 mm/s (56 92) (0,23 6,36) pitkä seinä 2 89 db 5,64mm/s (69 94) (0,39 9,82) lattia pysty 61 db 0,21 mm/s (56-66) (0,11 0,32)

40 Liite B5 Mitatut spektrit melutasoltaan voimakkaimmalle yhteislaukaukselle. nopeusaltistustaso LvZE,dB 110 perustus pysty perustus perustus pitkä seinä 1 pitkä seinä 2 lattia pysty melu 110 äänialtistustaso LpZE,dB , Hz Mitatut spektrit yksittäislaukauksien keskiarvolle. nopeusaltistustaso LvZE,dB perustus pysty perustus perustus pitkä seinä 1 pitkä seinä 2 lattia pysty melu äänialtistustaso LpZE,dB , Hz

41 Liite B6 K6 KARHUNKUJA Kuvaus: Mittausajankohta: Toiminta: Rakennettu xxxx, 1,5-kerroksinen omakotitalo. TYKKAH 213, 18 x 130K54, 120KRH Sää: Lounaistuulta 3-4 m/s, pilvisyys 7/8 5/8, lämpötila 4 2 C Mittauslaitteisto: tärinäanalysaattori IMC CRONOSflex kiihtyvyysanturit 5 x Brüel & Kjær 43 + esivahvistin kiihtyvyysanturi 1 x Vibra-Metrics 02HS kiihtyvyysanturi 1 x Vibra-Metrics 00ST kondensaattorimikrofoni B&K db vaimennin B&K ZF0020 äänitasomittari B&K 2230

42 Liite B6 (ylä vasen) Mikrofonipiste pellolta katsottuna; (ylä oikea) mikrofonipiste siiloilta katsottuna kohti tuliasemia (vasen keski) pisteitä rakennuksen sokkelissa; (oikea keski) ulkoseinän ja sokkelin pisteet; (vasen ala) mittauspiste alakerran lattian keskellä; (oikea ala) mittauspisteet yläkerran lattiassa ja patteriseinässä. Patterin kolina pilasi ko. pisteen tuloksen.

43 Liite B6 Mittaustulokset, melun ja tärinän kokonaistasot. Mitattujen yhteislaukauksien keskiarvo ja vaihteluväli. melu L Zpeak L CE L AE L ZE 120 db 107 db 94 db 111 db ( ) (97 112) (78 101) ( ) tärinä L WE v peak perustus 1 53 db 0,06 mm/s (45 58) (0,01 0,10) perustus 2 57 db 0,07 mm/s (46 61) (0,02 0,14) perustus pysty 56 db 0,07 mm/s (47 ) (0,02 0,13) ulkoseinä 98 db 7,82 mm/s (83 103) (2,09 15,18) alakerta lattia 83 db 1,48 mm/s (72 89) (0,41 3,04) yläkerta lattia 79 db 1,68 mm/s (75 ) (1,11 2,04) yläkerta seinä 97 db 12,19 mm/s (95 99) (7,87 18,79) Mittaustulokset, melun ja tärinän kokonaistasot. Mitattujen yksittäislaukauksien keskiarvo ja vaihteluväli. melu L Zpeak L CE L AE L ZE 115 db 96 db 82 db 101 db ( ) (87 101) (68 88) ( 105) tärinä L WE v peak perustus 1 45 db 0,03 mm/s (38 48) (0,01 0,04) perustus 2 49 db 0,03 mm/s ( 53) (0,02 0,05) perustus pysty 47 db 0,04 mm/s ( 51) (0,02 0,06) ulkoseinä 89 db 4,64 mm/s (75 93) (1,03 9,74) alakerta lattia 75 db 0,95 mm/s (62 83) (0,19 2,29) yläkerta lattia 71 db 0,75 mm/s (67-73) (0,59 1,24) yläkerta seinä 93 db 7,54 mm/s (85-97) (3,36 13,07)

44 Liite B6 Mitatut spektrit melutasoltaan voimakkaimmalle yhteislaukaukselle. nopeusaltistustaso LvZE,dB 110 perustus perustus perustus pysty ulkoseinä alak. lattia yläk. lattia yläk. seinä melu 110 äänialtistustaso LpZE,dB , Hz Mitatut spektrit yksittäislaukauksien keskiarvolle. nopeusaltistustaso L vze,db perustus perustus perustus pysty ulkoseinä alak. lattia yläk. lattia yläk. seinä melu äänialtistustaso L pze,db , Hz

45 Liite B7 K7 KORVALUOMANTIE ETELÄ Kuvaus: Mittausajankohta: Toiminta: Rakennettu 1957, laajennettu ,5-kerroksinen omakotitalo. TYKKAH 213, 18 x 130K54, 120KRH Sää: Länsituulta ja pyörivää 1-2 m/s, pilvisyys 0/8 8/8, lämpötila -1 3 C Mittauslaitteisto: tärinäanalysaattori Rion DA- kiihtyvyysanturit 5 x Brüel & Kjær 43 + esivahvistin kiihtyvyysanturi 1 x Vibra-Metrics 02HS kondensaattorimikrofoni 1/2" B&K 4189 äänitasomittari B&K 22