Ympäristömeluselvitys

Transkriptio

1 Taipalsaaren ampuma-alue Ympäristömeluselvitys Timo Markula Tapio Lahti Timo Peltonen Insinööritoimisto Akukon Oy Helsinki 5/2007

2 (23) + liitteet Timo Markula, DI, Tapio Lahti, TkT Timo Peltonen, DI, Jarno Kokkonen, tekn. yo Taipalsaaren ampuma-alue Ympäristömeluselvitys tilaaja: Puolustusvoimat, Pääesikunta, Logistiikkaosasto yleissopimus: toimeksianto: AC9919, yhdyshenkilöt: Raakel Jaloniemi, ympäristöylitarkastaja, PE Asko Parri, ympäristöteknikko, ImpaE Eero Similä, kapteeni, MaaSK Tiivistelmä Ampuma-alueen ympäristömelun leviämistä selvitettiin melun mallilaskennan avulla. Raskaiden aseiden melun osalta laskentaa täydennettiin mittauksin. Laskennan lähtöarvoina olivat pääosin tässä työssä lähietäisyydellä mitatut aseiden melupäästöt eli äänienergiatasot L E. Täydentäviä päästötietoja saatiin aikaisemmista selvityksistä. Melutason mittaustulokset kaukopisteissä olivat suurelta osin pienempiä kuin laskentatulokset. Useimmissa tapauksissa erojen pääasiallisena syynä lienevät melun etenemiselle epäsuotuisat sääolot. Mahdollisen häiriön kohteissa eli lähimmillä asuinpaikoilla saatiin raskaille aseille seuraavia melutasojen laskentatuloksia: Yksittäisten laukausten enimmäismelun C-äänialtistustaso L CE ylittää Puolustusvoimien suositusarvon 100 db alueen itäpuolella kolmella talolla ja pohjoispuolella muutamalla rantatontilla. C-äänialtistustasot olivat lähimpien talojen luona suurimmillaan noin db. Laskennallisten harjoitusviikkojen A-keskiäänitason L Aeq laskentatulokset vaihtelivat suhteellisen paljon eri aseilla. A-tasot olivat tärkeimpien harjoitusten aikana lähimpien talojen luona ilman impulssikorjausta keskimäärin noin db. Jos raskaille aseille käytetään impulssikorjauksen arvona n. 10 db, keskimäärin melu ylittää suositusarvon 55 db alueen itä- ja kaakkoispuolen lähimmillä taloilla, lomakylässä ja lyhyellä osalla rantaa alueen pohjoispuolella. Pohjoisessa ja lomakylässä suuri osa melusta aiheutuu raskaasta singosta 95 S Itä- ja kaakkoispuolen lähimmillä taloilla eniten melua aiheuttavat kertasingot 66 KeS 88 ja 112 RsKeS Apilas. Raskaita aseita merkittävämmäksi alueen pohjoispuolen loma-asutusalueella osoittautui kouluampumaratojen melu. I-enimmäisäänitason ohjearvo 60 db ylittyy muutamilla tonteilla Putkenlahdesta länteen. Ampumaratamelun arvioinnissa on kuitenkin huomioitava aiemmissa selvityksissä todettu laskentamallin yliennustus arviointisuureesta L AImax johtuen. Insinööritoimisto Akukon Oy akustiikka meluntorjunta esitystekniikka Kornetintie 4 A, HELSINKI puh: (09) Y-tunnus: faksi: (09) etu.suku@akukon.fi

3 Sisällys 1 Johdanto 3 2 Alue ja ampumatoiminta Alueen ja ympäristön yleiskuvaus Ampuma-ajat Aseet 4 3 Mittaukset Mittausjärjestelyt Paikat ja olosuhteet Menetelmät Laitteet ja analyysit Mittaustulokset 7 4 Raskaiden aseiden melun laskenta Laskentamalli Maastomalli ja laskentaohjelma Laskennan lähtöarvot ja laskentasuureet Laskentatilanteet ja tulossuureet Impulssikorjaus Laskentatulokset 13 5 Ampumaratamelun laskenta Laskentamalli Maastomalli ja laskentaohjelma Laskennan lähtöarvot 14 6 Tulosten tarkastelu Laskennan ja mittausten vertailu Vertailu aikaisempiin mittauksiin Talviolosuhteiden vaikutus mittauksiin ja laskentaan Arvio melun haitallisuudesta 20 7 Loppuhuomautuksia 20 Viitteet 22 Liiteluettelo 23 Liite A. Kaukomittauspisteet Liitteet B. Edustavien harjoitusviikkojen C-äänialtistustason L CE melukartat Liitteet C. Edustavien harjoitusviikkojen A-keskiäänitason L Aeq melukartat Liitteet D. Koko ampumatoiminnan suositusarvoihin verrattavat melukartat Liite E. TNT-räjäytysten C-äänialtistustason L CE melukartta Liite F. Kouluampumaratojen AI-enimmäisäänitason L AImax melukartta

4 Johdanto Puolustusvoimien ampumatoiminnan ympäristövaikutusten arvioinnin yhtenä osana selvitetään aseiden aiheuttamaa melua. Tässä työssä selvitettävänä oli Taipalsaaren ampuma-alueen ympäristömelu. Melun leviämistä alueen ympäristöön selvitettiin kahdella tavalla: Ympäristön melutasot eli melukartat laskettiin laskentamallin avulla. Melutasoja mitattiin lähimpien mahdollisen häiriön kohteiden (asuinpaikkojen) läheisyydessä. Selvitysmenetelmistä laskentamallinnus on periaatteessa ensisijainen. Kokemukset tämän laajuisista raskaiden aseiden melun laskentaselvityksistä ovat kuitenkin sekä Suomessa että muuallakin edelleen melko vähäisiä. Kaukomittauksilla saatavat lisätiedot melutasoista täydentävät merkittävästi mallilaskennan tuottamia ennusteita. Käytetty laskentamalli oli yleinen pohjoismainen ympäristömelun laskentamalli [1]. Mallilaskennan lähtötietoja tunnetaan ennalta eräille alueella käytetyille raskaille aseille [2,3,4]. Lähtötietojen täydentämiseksi tässä työssä tehtiin uusia melupäästöjen mittauksia aseiden lähellä. Käytännössä käytetyt lähtötiedot perustuivat suurelta osin näihin uusiin mittauksiin. Selvityksen melusuureiden ja arviointimenettelyn lähteenä käytettiin ensisijaisesti Puolustusvoimien tuoretta raskaiden aseiden melun suositusarvoohjetta [5]. Raskaiden aseiden melun lisäksi työssä laskettiin valituksiakin aiheuttaneiden kouluampumaratojen ympäristömelu. Laskenta tehtiin pohjoismaisella ampumaratamelun laskentamallilla. Mittauksia ei ampumaratojen melusta tehty. 2 Alue ja ampumatoiminta 2.1 Alueen ja ympäristön yleiskuvaus Taipalsaaren ampuma-alue sijaitsee 25 km Lappeenrannasta pohjoiseen. Alue on noin 7 km leveä ja 3 km pitkä, ja sen pinta-ala on 2174 ha [5]. Aluetta ympäröi pohjois- ja itäpuolelta Suur-Saimaan vesistö. Kummallakin puolella on ampuma-alueeseen kuulumaton kapea rantakaistale, jossa sijaitsee loma-asutusta. Akustisesti merkittävää on, että ampuma-alue on m järven pintaa korkeammalla muodostaen lähes pöytämäisen tasanteen. Erityisesti pohjoispuolella maanpinta laskee äkillisesti. Ampumatoimintaa on koko alueella painottuen kuitenkin alueen itäosaan. Tärkeimmät tuliasemat ovat koilliskulman sinkorata ja kaakkoiskulman Matinahon tuliasemat. Kouluampumaradat sijaitsevat sinkoradan pohjoispuolella. Pysyväisasutusta lähellä ampuma-aluetta on sekä luoteis-, etelä- että kaakkoissuunnassa. Matinahon tuliasemia lähinnä oleva pysyväisasutus on n. 1,5 km etäisyydellä. Sillanmäen asuintalot ovat vain muutamien satojen metrien päässä ampuma-alueen reunasta, mutta lähimpiin tuliasemiin on jo n. 3 km matka. Koillissuunnassa tilanne on suunnilleen sama. Loma-asutusta on järven rannoilla melko tiheään ja monet sijaitsevat lähellä ampumaalueen rajaa. Lähimmät mökit ovat 1,2 kilometrin päässä kouluampumaradoista.

5 Ampuma-ajat Raskaiden aseiden käyttö alueella oli vuonna 2006 melko vähäistä. Käytännössä ampumatoimintaa raskailla aseilla tapahtuu vain muutamana viikkona vuodessa, vaikka alueen käyttöasteeksi on aiemmin arvioitu 280 vrk / vuosi [5]. Alueen käyttö muuttuu kuitenkin merkittävästi vuodesta 2008 lähtien. Tämän vuoksi melulaskennoissa on keskitytty tulevaisuuteen. Vuodesta 2008 eteenpäin meluisimpia raskaiden aseiden harjoituksia ovat: Kertausharjoitus 1 vk: 5 pv Kadettikurssi samok jv vk 40: 6 pv Kadettikurssi maav ampumaharjoitus 2 vk 26-27: 8 pv Pioneeri- ja suojeluharjoitus vk 21: 5 pv Vuodelle 2007 on suunniteltu samat harjoitukset lukuun ottamatta viikkoa 40. Koilliskulman 150 ja 300 m kouluampumaradat ovat runsaassa käytössä. Ampumaradoilla ammutaan käytännössä ympäri vuoden, yhteensä laukausta / vuosi. Ammuntoja suoritetaan myös viikonloppuisin. 2.3 Aseet Alueella ammutaan useilla Maavoimien raskailla asetyypeillä. Tämän työn mittausten aikana käytössä olivat 95 mm raskas sinko 95 S mm kevyt kertasinko 66 KeS mm kranaatinheitin 120 KrH mm kranaatinheitin 81 KrH kg TNT 10 kg TNT (telamiina) 1 kg TNT routapanos Routapanos 10 kg TNT vastaa räjähdysaineeltaan ja kooltaan telamiinaa. Tulevaisuudessa ampuma-alueella tullaan käyttämään raskaista aseista myös raskasta kertasinkoa 112 RsKeS Apilas. Alueella käytetään lisäksi pienikaliiperisia aseita, lähinnä rynnäkkökivääriä. Tähän työhön sisältyy kevyiden aseiden melusta kouluradoilla suoritettavat ammunnat. Melun kannalta merkittävin käytetty ase on tavallinen rynnäkkökivääri 7.62 Rk Mittaukset 3.1 Mittausjärjestelyt Paikat ja olosuhteet Mittauksia tehtiin yhteensä kolmena päivänä. Yksi mittauspäivistä oli syksyllä 2006 pääasiassa melumittauksia varten järjestetyn ammunnan yhteydessä. Kaksi muuta mittauspäivää olivat kevättalvella Kaikkina päivinä tehtiin sekä melupäästöjen lähimittauksia että melutasojen kaukomittauksia. Päästömittauksissa mitattiin aseiden melun äänienergiatasoja lähietäisyydellä. Etäisyydet olivat lähtölaukauksissa m ja iskemissä m. Mitattuina aseina oli-

6 vat kohdassa 2.3 luetellut 5 asetta: molemmat kranaatinheittimet ja niiden iskemät, 95 mm raskas sinko, 66 mm kevyt kertasinko ja telamiinan räjäytystä vastaava 10 kg TNTräjähde. Kaukomittauksissa mitattiin aseiden melun huippuäänitasoja ja äänialtistustasoja ampuma-alueen ulkopuolella pisteissä, jotka pyrkivät edustamaan mahdollisen häiriön kohteita. Kaukopisteitä oli yhteensä 15 kpl. Kaukopisteet olivat lähimpien pysyväis- ja loma-asutusten läheisyydessä. Kaukopisteet ja tuliasemat on merkitty liitteen A karttaan. Mittausajankohdat ja mittauspäivien sää on lueteltu taulukoissa 1 ja 2. Taulukko 1. Mittausten ajankohdat. pvm harjoitus suorittaja aseet melumittauksia varten MaaSK 95 S järjestetty ammunta 66 KeS KrH KrH kg TNT ampumaharjoitus MaaSK 120 KrH ampumaharjoitus MaaSK 95 S Menetelmät Lähimittaukset pyrittiin tekemään noudattaen soveltuvin osin Tanskan ympäristöhallituksen ohjeessa [6] kuvattua menetelmää. Lähimittauksia tehtiin sekä erikseen melumittauksia varten järjestetyn ampumapäivän yhteydessä että tavallisten harjoituksien yhteydessä. Lähimittaukset tehtiin alueen yleisimmin käytössä olevissa tuliasemissa, Matinahossa ja sinkoradalla. Maasto oli lähimittausalueilla akustisesti pehmeää ja kasvillisuutta oli niukasti. Tanskalaisella menetelmällä saatavat tulokset, äänialtistustasot tietyllä etäisyydellä aseesta, täytyy edelleen muuntaa laskentamallin edellyttämiksi äänienergiatasoiksi L E. Tämä muunnos tehtiin teollisuuden ympäristömelulähteiden melupäästömittausten Nordtest-menetelmässä [7] mainittua backward extrapolation -menettelyä noudattaen. Lyhyesti menetelmällä tarkoitetaan laskentamallin käyttämistä takaperin, lähtien melutasosta ja laskien kohti melulähdettä sen päästön muodostamiseksi. Tässä yhteydessä mm. pehmeä maa tulee otetuksi huomioon.

7 Taulukko 2. Mittauspäivien sää. pvm lämpö, C pilvet tuulen suunta nopeus, m/s huom /8 ENE-ESE /8-0-1 RH 83 % lumisadetta /8 3/8 SSE 0-2 ohutta pilveä Laitteet ja analyysit Mittauspisteiden äänisignaalit tallennettiin digitaalinauhureilla ja -tallentimella. Nauhoitetut signaalit siirrettiin digitaalisesti nauhoilta PC:n kovalevylle WAV-tiedostoiksi. Niiden jälkikäsittely, editointi ja analyysi tehtiin tietokoneessa. Mikrofonien signaalit olivat näin täydellisinä käytettävissä koko jälkikäsittelyssä. Digitaalisuuden ansiosta signaaleissa ei tapahdu enää mitään muutoksia DAT-nauhurien AD-muuntimen jälkeen. Mittauksessa ja analysoinnissa käytetyt laitteet ja välineet on lueteltu taulukossa 3. Mittalaitteistot kalibroitiin ennen ja jälkeen mittauksia äänitasokalibraattorilla. Tallennusvaiheessa äänitasomittarit toimivat nauhurien esivahvistimina. Mikrofonit olivat yleensä noin 1,7 2,0 m korkeudella maanpinnasta; muutamissa lähipisteissä korkeus oli 4,0 m. Mikrofonit oli varustettu tuulisuojilla. Tallenteiden jälkikäsittelyssä laukaukset jaettiin ensin puhtaisiin sekä taustamelun tai muun häiriön kuten ylikuormituksen pilaamiin. Jälkimmäiset hylättiin jatkokäsittelystä. Seuraavaksi kaikille hyväksytyille laukauksille määritettiin seuraavat äänitasot: C-painotettu huippuäänitaso L Cpeak C-painotettu äänialtistustaso L CE A-painotettu äänialtistustaso L AE Kaukopisteissä mukaan otettujen yksittäisten laukausten tuloksista laskettiin signaalienergian eli neliölliset keskiarvot. Lähipisteiden päästömittausten hyväksytyille laukauksille tehtiin painottamattoman äänialtistustason spektrianalyysi terssikaistoittain. Spektreille laskettiin signaalienergian keskiarvot, ja ne muunnettiin lopuksi äänienergiatason L E oktaavispektreiksi mallilaskentaan syöttämistä varten, käyttäen Nordtest-menetelmää [7].

8 Taulukko 3. Mittaus- ja analyysilaitteisto. äänitasokalibraattori Brüel & Kjær 4231 Mittaukset kondensaattorimikrofoni 1/4 Brüel & Kjær 4135 kondensaattorimikrofoni 1/4 Brüel & Kjær 4938 kondensaattorimikrofonit 1/2" GRAS 26AK mikrofoniesivahvistimet GRAS 40AE mikrofonivahvistin GRAS 12AA äänitasomittari Norsonic 118 kondensaattorimikrofoni Norsonic 1225 äänitasomittari Brüel & Kjær 2230 kondensaattorimikrofoni Brüel & Kjær 4155 äänitasomittari Brüel & Kjær 2235 kondensaattorimikrofoni Brüel & Kjær db lisävaimentimet Brüel & Kjær ZF0023 DAT-nauhuri Tascam DA-P1 DAT-nauhuri Sony TCD-D100 korttitallennin M-Audio Microtrack 24/96 Analyysi äänilaite Korg 1212 I/O jälkikäsittelyohjelma Adobe Audition 2.0 äänitasoanalyysiohjelma Akukon SLM/TP (oma)* spektrianalyysiohjelma Pioneer Hill Spectra Plus 3.0 *koodi tarkistettu: täyttää äänitasomittaristandardin IEC Mittaustulokset Aseiden lähipisteissä tehtyjen melupäästömittausten tulokset on esitetty kokonaistasojen osalta taulukossa 4. Päästöjen oktaavispektrit eri suuntiin esitetään myöhemmin kohdan 4.3 taulukossa 6. Kaukopisteiden melutasomittausten tulokset on esitetty taulukossa 5. Näiden tulosten kommentit esitetään laskentatuloksiin tehtävän vertailun yhteydessä kohdassa 6.1.

9 Taulukko 4. Lähipisteiden kokonaisäänitasojen mittaustulokset [db]. d: mittauspisteen etäisyys aseesta, N: puhtaiden häiriöttömien laukausten tai yhteislaukausten lukumäärä. suunta d, m L Cpeak L CE L AE N 95 S 58-61, suupamaus * S 58-61, kranaatin yliäänipamaus S 58-61, suupamaus ja kranaatin yliäänipamaus KrH 71, 1-panos KrH 71, iskemä ~ KrH 92, 0-panos KrH 92, iskemä (syksy) ~ (talvi) ~ kg TNT ~ KeS 88, orak lähtö KeS 88, orak iskemä *Ylempi 90º tulos 50 metrissä on mitattu 4 m korkeudelta ja alempi 1,5 metrin.

10 Taulukko 5. Kaukopisteiden mittaustulokset vuoden 2006 osalta [db]. d: mittauspisteen etäisyys tuliasemista, N: puhtaiden häiriöttömien laukausten tai yhteislaukausten lukumäärä. päivä mittauspiste ase/äänilähde tulias./maali d, km L Cpeak L CE L AE N K1:Kollaanniemi 95 S Sinkorata 3, K2:Päivölä 4, K3:Sin.aallot 1, K4:Myllynluhta 3, K5:Uutela 5, K2:Päivölä 81 KrH, 1-panos Matinaho 3, K1:Kollaanniemi 81 KrH, iskemä 2, K2:Päivölä 3, K3:Sin.aallot 2, K4:Myllynluhta 3, K5:Uutela 5, K1:Kollaanniemi 120 KrH, 0-panos Matinaho 1, K2:Päivölä 3, K3:Sin.aallot 2, K4:Myllynluhta 3, K5:Uutela 5, K1:Kollaanniemi 120 KrH, iskemä Matinaho 2, K2:Päivölä 3, K3:Sin.aallot 2, K4:Myllynluhta 3, K5:Uutela 5, K1:Kollaanniemi 10 kg TNT Matinaho 2, K3:Sin.aallot 2, K6:Myllynluhta2 2, K1:Kollaanniemi 66 KeS, orak, lähtö Matinaho 1, K3:Sin.aallot 2, K5:Uutela 5, K6:Myllynluhta2 2, K1:Kollaanniemi 66 KeS, iskemä 1, K3:Sin.aallot 2, K5:Uutela 5, K6:Myllynluhta2 2, K5:Uutela 81 KrH, 1-panos Iskupolku 2, K1:Kollaanniemi 81 KrH, iskemä 4, K2:Päivölä 2, K5:Uutela 2, K6:Myllynluhta2 2, K2:Päivölä 120 KrH, 0-panos Iskupolku 3, K5:Uutela 2, K6:Myllynluhta2 1, K1:Kollaanniemi 120 KrH, iskemä 4, K2:Päivölä 2, K5:Uutela 2, K6:Myllynluhta2 2, K7:Kollaanniemi 120 KrH, 0-panos Matinaho 1, K8:Säkkiranta 2, K9:Lomakylä 2, K10:Putkenlahti 2,

11 K11:Varoups. 120 KrH, 0-panos Matinaho 1, K7:Kollaanniemi 120 KrH, iskemä 2, K8:Säkkiranta 2, K9:Lomakylä 2, K10:Putkenlahti 2, K11:Varoups. 1, K9:Lomakylä Routapanos Lounaiskulma 6, K10:Putkenlahti 7, K11:Varoups. 6, K12:Kollaanniemi 95 S Sinkorata 3, K13:Myllynluhta2 2, K14:Päivölä 4, K15:Lomakylä 1, Raskaiden aseiden melun laskenta 4.1 Laskentamalli Raskaiden aseiden melun laskentaan käytettiin yleistä pohjoismaista ympäristömelun laskentamallia eli ns. teollisuusmelumallia [1]. Mallin soveltamista raskaille aseille sekä mallin toimintaperiaatetta on selostettu tarkemmin aikaisemmissa Pahkajärven ja Hätilän ampuma-alueiden meluselvitysten raporteissa [3,4]. 4.2 Maastomalli ja laskentaohjelma Laskentaa varten alueesta ja sen ympäristöstä laadittiin kolmiulotteinen akustinen maastomalli. Tässä tapauksessa tärkeimpänä maastomalli koostuu yksinkertaisesti maaston muodoista, joita edustavat korkeuskäyrät ja rantaviivojen korkeudet. Periaatteessa maastomalliin sisältyvät myös rakennukset, rakenteet ja muut esteet. Tässä toinen merkittävä osuus muodostuu ääntä heijastavien tai absorboivien pintojen akustisista pehmeyksistä. Maastomalli laadittiin Topografikunnalta saadusta alueen numeerisesta peruskartasta. Järvien rantaviivojen korkeudet lisättiin malliin käsin lukemalla korkeustasot harjoituskartasta. Varsinainen laskenta tehtiin tietokoneohjelmalla, joka muodostaa meluvyöhykkeet automaattisesti. Laskentaohjelma oli Datakustik CADNA/A 3.6 joka sisältää yleisen pohjoismaisen laskentamallin [1]. Laskenta tehtiin käyttäen m 2 suuruisia laskentaruutuja. Laskenta-alueen koko oli km 2, joten laskentaruutuja oli = kpl. Laskentaruudukon pisteet sijaitsivat tavalliseen tapaan 2 m korkeudella maanpinnasta. 4.3 Laskennan lähtöarvot ja laskentasuureet Lähtöarvoina käytettiin ensisijaisesti tässä työssä mitattuja aseiden melupäästöjä. Mittauksia voitiin tehdä vain sivu- ja takasuuntiin. Etuviistoon ja eteen suuntautuvan me-

12 lun lähtöarvojen osalta jouduttiin turvautumaan aikaisempiin tai epäsuoriin tietoihin. Tässä tehtyjen mittausten melupäästöt eli äänienergiatasot on esitetty taulukossa 6. Omien vanhojen [3,4] ja uusien mittausten lisäksi käytettävissä oli Puolustusvoimien aikaisemmin mittaamat tiedot eräiden raskaiden aseiden melupäästöstä [2]. Jotta niitä voitaisiin käyttää laskentamallin lähtötietoina, ne tulisi muuntaa äänienergiatasoiksi L E. Korjauksen tekeminen on selostettu aikaisemmissa selvitysraporteissa [3,4]. Taulukko 6. Aseiden mitatut melupäästöt eli äänienergiatasot L E [db re 1 pj] oktaavikaistoittain ja eri suuntiin. Jos samasta tilanteesta oli useampi mittaustulos, taulukossa on esitetty näiden energiakeskiarvo. suunta \ Hz 31, k 2 k 4 k 8 k 95 S KrH 71, 1-panos KrH 71, iskemä KrH 92, 0-panos KrH 92, iskemä syksy talvi kg TNT KeS 88, orak lähtö KeS 88, orak iskemä Tässä työssä käytettiin aikaisemmista tiedoista kuitenkin vain suhteellisia, suuntaavuutta edustavia tietoja. Niissä suunnissa, joista ei tässä saatu uutta mittaustulosta, melupäästö eli äänienergiataso muodostettiin tämän työn mittausten muiden suuntien absoluuttisen tason ja aikaisempien mittausten suuntaavuustiedon yhdistelmänä. Niille aseille, joista ei ollut suuntaavuustietoa käytettävissä, suuntaavuus lainattiin tyypiltään tai kaliiperiltaan lähinnä samanlaiselta tunnetulta aseelta. Lisäksi 112 RsKeS päästötietoa ei ollut tiedossa onteloraketin osalta. Sen melu mallinnettiin harjoitusraketin päästön ja kevyen kertasingon onteloraketin iskemän summana. Kranaatinheittimen melupäästö sekä uusien että aiempien projektien yhteydessä tehtyjen mittausten perusteella on todettu olevan takasuuntaan ja sivulle sama. Koska heittimen putki on n. 70º pystykulmassa oleva suora putki, toimii se akustisesti ympärisäteilevänä äänilähteenä pienillä taajuuksilla. Akustisesti on siten perusteltua, että

13 suuntaavuutta ei ole myöskään etuviistoon. Heittimen melupäästö onkin tämän työn laskennoissa mallinnettu ilman suuntaavuutta. Melun mallilaskenta raskaille aseille tehtiin yhtaikaa kahdelle äänitasosuureelle: A-äänialtistustaso L AE C-äänialtistustaso L CE 4.4 Laskentatilanteet ja tulossuureet Laskettaviksi tilanteiksi valittiin 4 edustavaa, meluista harjoitusviikkoa. Harjoitusviikot ovat pääasiassa suunniteltu järjestettävän vuodesta 2007 eteenpäin. Vuosi 2006 oli harjoitusten osalta niukka ja muutokset ovat sen verran suuria, että työssä päädyttiin laskemaan tulevien harjoituksien melua. Tämän työn laskentaosuudessa käytetään primääritasosuureina A- ja C-äänialtistustasoja L AE ja L CE. Tulossuureina käytetään Puolustusvoimien ohjeen [5] suureista A- keskiäänitasoa L Aeq ja C-äänialtistustasoa L CE. A-äänialtistustasosta L AE päästään harjoituspäivän tavalliseen A-keskiäänitasoon L Aeq, kun siihen lisätään harjoitusten kestoajat ja laukausten lukumäärät sisältävät termit. Lisäksi tarvitaan raskaiden aseiden melun impulssikorjaus. L Aeq lasketaan yhtälöllä L Aeq = L AE + K ; K = 10 lg T d + 10 lg N missä T d = (päiväajan kesto 15 h sekunteina) ja N = laukausten lukumäärä. Jälkimmäisen tasosuureen, C-äänialtistustason L CE voidaan katsoa sellaisenaan edustavan yksittäisen laukauksen aiheuttamaa hetkellistä haittaa. Toisin sanoen se edustaa häiritsevyyttä riippumatta harjoituksen kestoajasta ja laukausten lukumäärästä. 4.5 Impulssikorjaus Impulssikorjauksen käyttötarkoituksena on muuttaa ampumamelun keskiäänitason mittaus- tai laskentatuloksen lukuarvoa niin, että korjattu arvo on suoraan sama kuin yhtä häiritsevillä muilla tavallisilla ympäristömeluilla, kuten tieliikennemelulla. Suomessa ei toistaiseksi ole säädöstä raskaiden aseiden impulssikorjauksen suuruudesta. Koska tilanne on edelleen vakiintumaton, korjaus päätettiin jättää myös tässä työssä esitettävistä melukarttatuloksista toistaiseksi pois, samoin kuin edellisissäkin selvityksissä [3,4]. Selvitysten lopputuloksen ilmoittamisessa jokin alustava impulssikorjauksen arvo kuitenkin tarvitaan. Tässä työssä jatkettiin samaa väliaikaista kompromissikäytäntöä kuin edellisissä selvityksissä. Korjauksen arvoksi oletetaan tasaluku +10 db, jolloin korjaamattoman keskiäänitason L Aeq käyrä 45 db vastaa silloin samalla korjattua arvoa 55 db.

14 Taulukko 7. Tyypilliset harjoitusviikot aseineen ja laukausmäärineen. viikko H1 H2 H3 H4 järjestäjä MaaSK MaaSK MaaSK mpa päiviä vk/vuosi ase ls ls ls ls 95 S KeS, orak KeS, harak RsKeS, orak RsKeS, harak KrH, 0-panos 200 (+länsiosa) 81 KrH, 1-panos 600 ( ) 100 (länsiosa) TNT 30x1 kg (Matinaho) 2x25 kg (lentok.) 100x0,5 kg ( ) Miinat 1 sarja 1 sarja 4.6 Laskentatulokset Tulossuureiden, C-äänialtistustasojen L CE ja A-keskiäänitasojen L Aeq melukartat on esitetty liitteissä B1 B4 ja C1 C4. Liitteiden kartat esittävät harjoitusviikkojen laskennallista rekonstruktiota. Liitteissä C on laskettu taulukon 7 harjoitusten koko keston A-keskiäänitasot L Aeq. Liitteissä D1 ja D2 on esitetty tämän selvityksen lopputulos, synteesi eli kooste Taipalsaaren ampuma-alueen melusta edustavien harjoitusviikkojen aikana keskimäärin: Liitteen D1 C-äänialtistustaso L CE on esimerkkiharjoitusviikkojen yksittäisten laukausten maksimitaso liitteistä B1 B4. Liitteen D2 A-keskiäänitason L Aeq osalta kooste on viikkojen lukumäärällä painotettu keskiarvo liitteistä C1 C4. Liitteiden C ja D2 laskentatulokset ovat A-keskiäänitasoja L Aeq sellaisinaan; ne eivät sisällä mitään impulssikorjausta. 5 Ampumaratamelun laskenta 5.1 Laskentamalli Ampumaratamelun laskentaan käytettiin yhteispohjoismaisen ampumaratamelun laskentamallin uusinta versiota [8]. Tämän selvityksen laskenta tehtiin samalla tavoin kuin toimistomme aikaisemmin tekemissä Uudenkylän, Tammelan ja Räiskylän ampumaratojen meluselvityksissä [9,10,11]. Näiden selvitysten raporteissa kuvattiin tarkemmin laskennan suorituksessa tarvittavien valintojen ja ratkaisujen taustoja ja perusteluja. Tärkeimmät tarvittavat valinnat ovat seuraavat:

15 Ampumakopin vaikutus: Voidaan laskea etenemisosaan kuuluvina esteinä ja heijastuksina, mutta voidaan myös sisällyttää aseen suuäänen päästöön eli lähtöarvoon. Tässä ampumakopin vaikutus sisällytettiin suupamaukseen soveltamalla laskentamalliin sisältyvän Råvatnin ampumakatoksen mittaustuloksia. Kasvillisuusvaimennus: Ei käytetty. Perusteena oli se, että tärkeimpään leviämissuuntaan maaston kasvillisuus ei ole ympäri vuoden erityisen runsasta ja tiheää. Perusteena oli myös jatkuvuus ja yhdenmukaisuus muiden aikaisempien ampumarataselvitysten kanssa. Luotiääni: Ei otettu mukaan laskentaan. Perusteena oli jatkuvuus ja yhdenmukaisuus muiden aikaisempien ampumarataselvitysten kanssa. Suomessa ei tiettävästi ole tähän mennessä tehty ampumamelun selvityksiä, joissa luotiäänen osuus olisi ollut mukana. 5.2 Maastomalli ja laskentaohjelma Maastomalli ja laskentaohjelma olivat samat kuin raskaiden aseiden laskennassa (ks. kohta 4.2). 5.3 Laskennan lähtöarvot Lähtöarvoina käytettiin Puolustusvoimien tilauksesta tehdyn diplomityön oheistuotteena saatuja tietoja rynnäkkökiväärin melupäästöstä, jotka on esitetty taulukossa 8 [12,13]. I-painotetun äänitehotason L WImax muodostamiseksi äänialtistustasoina annetut lähtöarvot muutettiin ensin I-painotetuiksi äänipainetasoiksi lisäämällä niihin altistusja I-tasojen välinen korjaustermi +14,6 db. Lisäksi lähtöarvoihin lisättiin etäisyyskorjaus K = 10 lg 4π R 2, missä R = 10 m. Tämän korjauksen arvo on +31 db. Taulukko 8. Rynnäkkökiväärin 7.62 Rk 62 lähtöarvot L E [db] vapaassa kentässä 10 m etäisyydellä oktaavikaistoittain ja eri suuntiin. suunta 31, k 2 k 4 k 8 k Ampumaratamelun mallilaskenta tehtiin AI-painotetulle enimmäisäänitasolle L AImax. Mallilaskennan tulokset ovat esitetty liitteessä F.

16 Taulukko 9. Kaukopisteiden laskenta- ja mittaustulokset [db] (laskelmat tehty yhden desimaalin tarkkuudella, tulokset pyöristetty). C-äänialtistustaso L CE A-äänialtistustaso L AE piste laskettu mitattu erotus laskettu mitattu erotus S 58-61, orak, sinkorata K1:Kollaanniemi K2:Päivölä K3:Sin.aallot K4:Myllynluhta K5:Uutela KrH 71, 1-panos, Matinaho K2:Päivölä KrH 71, iskemä, Matinaho K1:Kollaanniemi K2:Päivölä K3:Sin.aallot K4:Myllynluhta K5:Uutela KrH 92, 0-panos, Matinaho K1:Kollaanniemi K2:Päivölä K3:Sin.aallot K4:Myllynluhta K5:Uutela KrH 92, iskemä, Matinaho K1:Kollaanniemi K2:Päivölä K3:Sin.aallot K4:Myllynluhta K5:Uutela kg TNT, Matinaho K1:Kollaanniemi K3:Sin.aallot K6:Myllynluhta KeS 88, orak lähtö, Matinaho K1:Kollaanniemi K3:Sin.aallot K5:Uutela K6:Myllynluhta KeS 88, orak iskemä, Matinaho K1:Kollaanniemi K3:Sin.aallot K5:Uutela K6:Myllynluhta KrH 71, 1-panos, Iskupolku K5:Uutela KrH 71, iskemä, Iskupolku K1:Kollaanniemi K2:Päivölä

17 K5:Uutela K6:Myllynluhta KrH 92, 0-panos, Iskupolku K2:Päivölä K5:Uutela K6:Myllynluhta KrH 92, iskemä, Iskupolku K1:Kollaanniemi K2:Päivölä K5:Uutela K6:Myllynluhta KrH 92, 0-panos, Matinaho K7:Kollaanniemi K8:Säkkiranta K9:Lomakylä K10:Putkenlahti K11:Varoups KrH 92, iskemä, Matinaho K7:Kollaanniemi K8:Säkkiranta K9:Lomakylä K10:Putkenlahti K11:Varoups Routapanos, lounaiskulma K9:Lomakylä K10:Putkenlahti K11:Varoups S 58-61, orak, sinkorata K12:Kollaanniemi K13:Myllynluhta K14:Päivölä K15:Lomakylä Tulosten tarkastelu 6.1 Laskennan ja mittausten vertailu Kaukopisteiden mitattujen ja laskettujen primäärisuureiden eli C- ja A-äänialtistustasojen vertailu on esitetty taulukossa 9. Vertailu osoittaa, että äänitason laskentatulokset ovat useimmiten suurempia kuin mitatut tasot. Osin erot ovat jopa huomattavan suuria. Useimmissa tapauksissa eroon voidaan liittää sääoloihin perustuva mahdollinen selitys. Alla kommentoidaan yksittäisiä tuloksia.

18 K1: Kollaanniemi Mittaustulokset olivat n db pienempiä kuin laskentatulokset. Tärkein selitys eroille on tuuli, joka oli toista mittauspäivää lukuun ottamatta selvästi vastainen. Maaston laskeva muoto ilmeisesti korostaa herkästi heikonkin vastatuulen vaikutusta siten, että pisteessä on todennäköisesti esiintynyt varsinainen äänivarjo (mallilaskennassa tuuli on myötäinen eikä malli sisällä äänivarjon käsitettä). K5: Uutela Mittaustulokset olivat Uutelan pisteessä lähes kauttaaltaan suurempia kuin laskentatulokset. Sään vaikutus oli päinvastainen Kollaaniemen pisteessä. Tuloksista havaitaan myös systemaattinen ero kranaatinheittimien iskemien laskentaja mittaustulosten välillä. Syynä on ilmeisesti lähinnä se, että iskemien päästötiedot ovat vähäisiä ja epätarkkoja. Iskemien melupäästön määritys on huomattavan epävarmaa, sillä mittausetäisyyden pitää ilmeisistä syistä olla useita satoja metrejä. Lisäksi iskemän räjähdyskorkeus maanpinnasta vaihtelee. 6.2 Vertailu aikaisempiin mittauksiin Taipalsaaressa ei tiettävästi ole aikaisemmin tehty systemaattisia raskaiden aseiden melutasojen kaukomittauksia. Sen sijaan vertailu voidaan tehdä melupäästömittausten osalta; raskaan singon ja heittimeen päästöistä on myös aikaisempia mittaustietoja [2,4]. Kokonaistasoina ilmaistuna erot ovat seuraavat 95 S 58-61: A-äänienergiataso L EA oli desibelin tarkkuudella yhtäsuuri kuin Hätilässä mitattu päästö samalla aseella sivulle ja takaviistoon [4]. Takaviiston mittaustulos on 3 db pienempi kuin Puolustusvoimien tulos [2]. 81 KrH 71, 1-panos: A-äänienergiataso L EA oli nyt n. 6 db pienempi kuin Hätilässä mitattu päästö. Hätilässä panos oli suurempi. 81 KrH 71, iskemä: A-äänienergiataso L EA oli nyt yhtäsuuri kuin Hätilässä mitattu päästö. Painottamaton äänienergiataso L EZ sitä vastoin oli 4 db suurempi. 120 Krh 92, 0-panos: A-äänienergiataso L EA oli 3 db suurempi kuin Hätilässä mitattu päästö samalla panoksella. Kahden eri Taipalsaaren mittaustuloksen välinen ero oli alle 1 db. 120 KrH 92, iskemä: A-äänienergiataso L EA oli nyt n. syksyn mittauksessa 1 db pienempi kuin Hätilässä mitattu päästö ja 8 db pienempi kuin Pahkajärvellä mitattu päästö. Talven mittaustulos oli n. 7 db syksyn mittaustulosta suurempi. 66 KeS 88, orak lähtö: A-äänienergiataso L EA oli nyt n. 0-1 db pienempi kuin Hätilässä mitattu päästö samalla raketilla. 66 KeS 88, orak iskemä: A-äänienergiataso L EA oli nyt n. 1 db pienempi kuin Hätilässä mitattu päästö samalla raketilla. Erot Akukonin aiempien ja Taipalsaaren mittaustulosten välillä ovat kohtalaisen pieniä. Merkittävimmät erot ovat iskemissä. Raskaan singon ero Puolustusvoimien tulokseen nähden johtuu eri panoksesta. Etusuunnan eroa aiheuttaa lisäksi ammuksen lentoääni. Taipalsaaren mittauksissa tämä ikkunoitiin ja analysoitiin erillään suupamauksesta. A-tarvike oli Taipalsaaren mittauksissa JVA 2063 ja ammuksen lähtönopeus on 585 m/s.

19 Talven vaikutusta mittauksiin ja laskentaan on arvioitu kappaleessa 5.3. Suuntaavuudessa havaittiin selviä eroja Puolustusvoimien päästöarvoihin verrattuna. Tämä johtunee maaston epätasaisuudesta ja maanpinnan huokoisuudesta. Puolustusvoimien mittaustulokset antavat sekä raskaalle singolle että raskaalle kranaatinheittimellä voimakkaan suuntaavuuden. Tämän työn ja aiempien mittausten perusteella taas suuntaavuudet eivät ole yhtä voimakkaita ja kranaatinheittimien tapauksessa päädyttiin jopa suuntaavuuden hylkäämiseen. Yleisesti voidaan todeta, että Taipalsaaressa tehdyillä mittauksilla saatiin spektriltään pehmeämpiä, tasaisempia päästöjä. Akustisesti voidaan olettaa, että spektrin muodon tulisi olla kohtalaisen pehmeä ja monotoninen. Tällä perusteella voidaan katsoa, että maaheijastuksen vaikutus on onnistuttu paremmin poistamaan lopullisesta päästöstä kuin aiemmin. 6.3 Talviolosuhteiden vaikutus mittauksiin ja laskentaan Tämän työn kolmesta mittauspäivästä kahtena maa oli kohtalaisen paksun tuoreen lumen peittämä. Lumi vaikutti erityisesti kranaatinheittimen iskemien päästömittaukseen, koska äänilähteen korkeus oli matala, etäisyys pitkä ja äänen eteneminen tapahtui lähellä maanpintaa. Mittaustulokset osoittavat, että lumi aiheutti suurimman maavaimennuksen normaalia pienemmällä taajuudella olevalle oktaavikaistalle. Merkittävin maavaimennus oli lumisella maalla 63 Hz oktaavilla, kun syksyn paljaalla maalla se oli 250 Hz oktaavilla db TALVI SYKSY LZE f Kuva KrH 92:n iskemien äänialtistustaso L ZE talvella ja syksyllä n. 500 m etäisyydellä. Koska pohjoismainen teollisuusmelumalli on tarkoitettu ei-talvisiin olosuhteisiin, jouduttiin päästön takaperinlaskennassa käyttämään poikkeavaa menetelmää talvimittauspäivien mittausten osalta. Takaperin laskenta tehtiin käyttäen maan impedanssina (virtausvastuksena ilmoitettuna) kirjallisuudesta löydettyä arvoa 10*10 3 Ns/m 2 [14]. Arvon todettiin toimivan kyseisessä tapauksessa kohtalaisen hyvin. Itse laskenta tehtiin säävasteen laskevalla ohjelmalla [15].

20 Talven mittaustuloksiin vaikutti myös toinen äänen leviämiseen vaikuttava ilmiö. Ilman absorptio lämpötilan ollessa alle 0 ºC on huomattavan erilainen laskentamallin tavalliseen sääikkunaan verrattuna (15 ºC). Tämä osaltaan kasvattaa mittaus- ja laskentatuloksien eroja. Säätilan vaikutusta ilman absorptioon on havainnollistettu kuvissa 2 ja 3. Vaimennus on laskettu standardin ISO mukaisesti eri lämpötila-ilmankosteus yhdistelmille. Esitetyt säät ovat valittu seuraavilla perusteilla: lämpötila 15 ºC, ilman kosteus 70 %: pohjoismaisen teollisuusmelumallin oletussää 0 ºC, 80 %: teollisuusmelumallin asetus, joka on lähinnä talviolosuhteita. 12 ºC, 83 %: mittauspäivän sää. 12 ºC, 50 %: havainnollistaa ilmankosteuden vaikutusta pakkasella ºC, 70% 0 ºC, 80% -12 ºC, 83% -12 ºC, 50% k 2k 4k 8k Kuva 2. Ilman absorption aiheuttama vaimennus ilmakehässä 500 m etäisyydellä eri lämpötilan ja ilmankosteuden arvoilla ºC, 70% 0 ºC, 80% -12 ºC, 83% -12 ºC, 50% k 2k 4k 8k Kuva 3. Ilman absorption aiheuttama vaimennus ilmakehässä 2000 m etäisyydellä eri lämpötilan ja ilmankosteuden arvoilla.

21 Talvisään ja lumen selvästä vaikutuksesta huolimatta, niiden merkitys kokonaisarvioinnin kannalta jää melko pieneksi. Pehmeää uutta lunta on maassa vain muutamina päivinä vuodessa ja vuorokauden keskilämpötila on selvästi nollan yläpuolella ainakin etelä-suomessa. Tästä syystä mallilaskennoissa lämpötilaksi on asetettu 10 ºC ja ilman kosteudeksi 70 %. 6.4 Arvio melun haitallisuudesta Suomessa ei ole raskaiden aseiden melulle varsinaisia ohjearvoja. Puolustusvoimien ohjeessa [5] on esitetty seuraavat suositusarvot: yhden tapahtuman C-äänialtistustaso L CE 100 db päiväajan impulssikorjattu A-keskiäänitaso L Aeq,r 55 db Näitä suositusarvoja vastaavat käyrät ovat liitteissä D1 ja D2 keltaisella värillä merkittyjen vyöhykkeiden ulkoreunat (kun keskiäänitason impulssikorjauksen arvoksi oletetaan tasan 10 db). Mahdollisen häiriön kohteissa eli lähimmillä asuinpaikoilla saatiin seuraavia melutasojen laskentatuloksia: Yksittäisten laukausten enimmäismelun C-äänialtistustaso L CE liitteessä D1 ylittää Puolustusvoimien suositusarvon 100 db muutamilla taloilla alueen itä- ja pohjoispuolella. C-altistustasot olivat talojen luona suurimmillaan noin 105 db. Koko harjoituspäivien A-keskiäänitason L Aeq laskentatulokset vaihtelivat suhteellisen paljon eri harjoituksissa liitteissä C1 C4. Keskimääräisen meluisan harjoituspäivän aikana A-tasot olivat lähimpien talojen luona ilman impulssikorjausta noin db (liite D2). Mikäli raskaille aseille käytettäisiin impulssikorjauksen arvona 9 tai 10 db, keskimääräinen melu harjoituspäivinä ylittäisi suositusarvon 55 db alueen kaakkois- ja itäpuolen lähimmillä taloilla ja lyhyellä rantakaistaleella alueen pohjoispuolella. Nykyinen ampumaratamelun ohjearvo loma-asutusalueella on säädetty valtioneuvoston päätöksessä [16]: L AImax 60 db Liitteessä F ampumaratojen melu ylittää ohjearvon muutamilla rantamökeillä Putkenlahden länsipuolella. Putkenlahdessa maaston muoto toimii tehokkaana meluesteenä useille rantatonteille. 7 Loppuhuomautuksia Selvityksen tulokset osoittivat, että mallilaskenta ennustaa varsin selvästi sellaisissa sääolosuhteissa esiintyviä äänialtistustasoja, jotka ovat melun leviämistä suosivia. Muunlaisissa sääoloissa saadut mittaustulokset poikkesivat laskentatuloksista paikoin varsin paljon. Raskaiden aseiden melun tapauksessa melun leviämisen etäisyydet ovat kuitenkin paljon suurempia kuin kaikilla muilla ympäristömelun lajeilla. Tällöin vaihtelutkin ovat väistämättä suuria. Lasketut melutasovyöhykkeet ovat suurista etäisyyksistä ja vaihtelevasta maastosta johtuen muodoltaan epäyhtenäisiä. Suositusarvokäyrän kulkua on syytä tulkita siten, että se on sen kuvitteellisen yhtenäisen alueen reunaviiva, joka sulkee sisäänsä kartassa näkyvät suositusarvojen ylittävät kohdat ja alueet.

22 On huomattava, että laskennan ja kartan melutasojen epätarkkuus on suurista etäisyyksistä ja vaihtelevasta maastosta sekä lisäksi päästötietojen epätarkkuudesta johtuen varsin suuri. Epävarmuus siitä, missä suositusarvojen käyrät sijaitsevat ja kulkevat maastossa, on vastaavasti väljä. Ampumaratamelun osalta aiemmissa selvityksissä on havaittu, että kevyiden aseiden ampumaratamelun mallinnus tuottaa useita desibelejä suurempia arvoja kuin mitä suotuisissakaan olosuhteissa on saatu mitattua [9,10,11]. Yliennustus johtunee pääasiassa mallilaskennan ja I-painotetun enimmäisäänitason keskinäisestä sopimattomuudesta. Ampumaratamelun laskentamallissa tätä ilmiötä on ilmeisesti kompensoitu suurentamalla kasvillisuuskorjausta niin, että jo 200 m matkalla korjaus on jo esimerkiksi 1 khz oktaavilla 9 db. Tämän työn laskennassa kasvillisuuskorjaus on jätetty pois aiempien selvitysten tapaan. Toisaalta ryhmäammunnan mittaustulokset saattavat olla ympäristössä n. 6-8 db yksittäislaukauksien mittaustuloksia suurempia, jolloin yksittäislaukauksen melukartta vastaakin melko hyvin ryhmäammunnan aiheuttamaa enimmäistasoa [11]. Työssä oli tarkoitus selvittää myös ampuma-alueen liikenteen aiheuttaman melun vaikutukset. Liikennemäärät osoittautuivat kuitenkin niin vähäisiksi, että liikennemelun keskiäänitasot jäivät harjoitustenkin aikana käytännössä olemattoman pieniksi, eikä tarkempi selvitys siksi ollut tarpeen.

23 Viitteet 1. KRAGH J, ANDERSEN B & JACOBSEN J, Environmental noise from industrial plants. General prediction method. Danish Acoustical Laboratory, Report 32. Lyngby s + liitt. 35 s. 2. PÄÄKKÖNEN R, Raskaiden aseiden meluemissiomittaukset Niinisalon koeampuma-asema. Tampereen Aluetyöterveyslaitos, raportti p Tampere LAHTI T, MARKULA T & PELTONEN T, Pahkajärven ampuma-alue. Ympäristömeluselvitys. AKU- KON , Helsinki LAHTI T, MARKULA T & PELTONEN T, Hätilän ampuma-alue. Ympäristömeluselvitys. AKUKON , Helsinki Raskaiden aseiden ja räjähteiden aiheuttaman ympäristömelun arviointi. Ohje. Puolustusvoimat. Helsinki Beregning af støjkonsekvensområder omkring forsvarets øvelseområder. Vejledning fra Miljøstyrelsen 8:1997. Kööpenhamina NT ACOU 080. Noise emission. Industrial plants. Nordtest, Espoo NT ACOU 099. Shooting ranges. Prediction of noise. Nordtest, Espoo LAHTI T, MARKULA T & PELTONEN T, Uudenkylän aluevaraston ampumarata. Ympäristömeluselvitys. AKUKON , Helsinki LAHTI T, MARKULA T & PELTONEN T, Tammelan aluevaraston ampumarata. Ympäristömeluselvitys. AKUKON , Helsinki MARKULA T, LAHTI T & PELTONEN T, Räiskylän ampumarata. Kivääriradan meluntorjunta. AKUKON , Helsinki MARKULA T & LAHTI T, Ampumamelun leviäminen, mittaaminen ja arviointi. Kevyiden aseiden meluemissiotasot. AKUKON , Helsinki MARKULA T, Propagation, measurement and assessment of shooting noise. Diplomityö, Teknillinen Korkeakoulu, Sähkö- ja tietoliikennetekniikan osasto, Akustiikan ja äänenkäsittelytekniikan laboratorio, Espoo EMBLETON T, Tutorial on sound propagation outdoors. J. Acoust. Soc. Am. 100(1996)1, LAHTI, T. Äänen eteneminen maanpinnalla. Teknillinen korkeakoulu, Akustiikan laboratorio, raportti 16, Espoo s. 16. VNp 53/1997. Valtioneuvoston päätös ampumaratojen aiheuttaman melutason ohjearvoista. Suomen säädöskokoelma 53/97, Helsinki 1997.

24 Liiteluettelo Liite A: Kaukomittauspisteet, tuliasemat ja maalialueet Liitteet B: Esimerkkiharjoitukset, yksittäisten laukausten ja iskemien C-äänialtistustasot L CE B1: Esimerkkipäivä 95 S, 66 KeS, 112 RsKeS Apilas, 120 KrH, 81 KrH B2: Esimerkkipäivä 95 S, 66 KeS, 112 RsKeS Apilas, 81 KrH B3: Esimerkkipäivä 66 KeS, 112 RsKeS Apilas B4: Esimerkkipäivä 25 kg TNT Liitteet C: Esimerkkiharjoitukset, koko päivän (klo 7 22) A-keskiäänitasot L Aeq C1: Esimerkkipäivä 95 S, 66 KeS, 112 RsKeS Apilas, 120 KrH, 81 KrH, 1 kg TNT, miinasarja C2: Esimerkkipäivä 95 S, 66 KeS, 112 RsKeS Apilas, 81 KrH C3: Esimerkkipäivä 66 KeS, 112 RsKeS Apilas, miinasarja C4: Esimerkkipäivä 25 kg TNT, 0,5 kg TNT Liitteet D: Koko ampumatoiminnan suositusarvoihin verrattavat melukartat D1: Yksittäisten laukausten ja iskemien enimmäismelu: C-äänialtistustaso L CE D2: Keskimääräinen melu edustavien harjoitusviikkojen aikana: A-keskiäänitaso L Aeq Liite E: TNT-räjäytysten enimmäismelu, yksittäisten räjäytysten C-äänialtistustaso L CE Liite F: Kouluampumaratojen melu, rynnäkkökiväärin AI-enimmäisäänitaso L AImax

25 akukon Liite A Taipalsaaren ampuma-alue Ympäristömeluselvitys K3:Siniset aallot Kaukomittauspisteet, mitattujen aseiden tuliasemat ja maalialueet K4:Myllynluhta L K10:Putkenlahti K8:Säkkiranta K11:Varoupseeri K6,K13:Myllynluhta I 95 S, sinkorata K9,K15:Lomakylä Mittakaava: 1:40000 (A4) K5:Uutela 81/120 KrH, Iskupolku 10 kg TNT 66 KeS 81/120 KrH, Matinaho K1,K7,K12:Kollaanniemi Routapanos K2,K14:Päivölä akukon Insinööritoimisto Akukon Oy TM/ Cadna/A 3.6 (Nordic), 1.3 Tulostus.cna

26 akukon Liite B1 Taipalsaaren ampuma-alue Ympäristömeluselvitys Esimerkkiharjoitus H1 Kertausharjoitus: 5 pv 95 S 66 KeS 112 RsKeS 120 KrH, 0-panos 81 KrH, 1-panos EI miinasarjaa yksi laukaus ja iskemä C-äänialtistustaso L CE > 90.0 db > 95.0 db > db > db > db > db > db > db Mittakaava: 1:40000 (A4) akukon Insinööritoimisto Akukon Oy TM/ Cadna/A 3.6 (Nordic), 1.3 Tulostus.cna

27 akukon Liite B2 Taipalsaaren ampuma-alue Ympäristömeluselvitys Esimerkkiharjoitus H2 Kadettikurssi samok jv: 6 pv 95 S 66 KeS 112 RsKeS 81 KrH, 1-panos yksi laukaus ja iskemä C-äänialtistustaso L CE > 90.0 db > 95.0 db > db > db > db > db > db > db Mittakaava: 1:40000 (A4) akukon Insinööritoimisto Akukon Oy TM/ Cadna/A 3.6 (Nordic), 1.3 Tulostus.cna

28 akukon Liite B3 Taipalsaaren ampuma-alue Ympäristömeluselvitys Esimerkkiharjoitus H3 Kadettikurssi maav ah2: 8 pv 66 KeS 112 RsKeS EI miinasarjaa yksi laukaus ja iskemä C-äänialtistustaso L CE > 90.0 db > 95.0 db > db > db > db > db > db > db Mittakaava: 1:40000 (A4) akukon Insinööritoimisto Akukon Oy TM/ Cadna/A 3.6 (Nordic), 1.3 Tulostus.cna

29 akukon Liite B4 Taipalsaaren ampuma-alue Ympäristömeluselvitys Esimerkkiharjoitus H4 Pioneeri- ja suojeluharjoitus: 5 pv 25 kg TNT yksi räjäytys C-äänialtistustaso L CE > 90.0 db > 95.0 db > db > db > db > db > db > db Mittakaava: 1:40000 (A4) akukon Insinööritoimisto Akukon Oy TM/ Cadna/A 3.6 (Nordic), 1.3 Tulostus.cna

30 akukon Liite C1 Taipalsaaren ampuma-alue Ympäristömeluselvitys Esimerkkiharjoitus H1 Kertausharjoitus: 5 pv 95 S, 60 ls 66 KeS, orak, 10 ls 66 KeS, harak, 300 ls 112 RsKeS, orak, 4 ls 112 RsKeS, harak, 60 ls 120 KrH, 0-panos, 200 ls 81 KrH, 1-panos, 600 ls 1 kg TNT, 30 kpl Miinasarja, 1 sarja Päivä (klo 7-22) A-keskiäänitaso L Aeq > 35.0 db > 40.0 db > 45.0 db > 50.0 db > 55.0 db > 60.0 db > 65.0 db > 70.0 db (ei impulssikorjausta) Mittakaava: 1:40000 (A4) akukon Insinööritoimisto Akukon Oy TM/ Cadna/A 3.6 (Nordic), 1.3 Tulostus.cna

31 akukon Liite C2 Taipalsaaren ampuma-alue Ympäristömeluselvitys Esimerkkiharjoitus H2 Kadettikurssi samok jv: 6 pv 95 S, 30 ls 66 KeS, orak, 30 ls 66 KeS, harak, 90 ls 112 RsKeS, orak, 30 ls 112 RsKeS, harak, 60 ls 81 KrH, 1-panos, 100 ls Päivä (klo 7-22) A-keskiäänitaso L Aeq > 35.0 db > 40.0 db > 45.0 db > 50.0 db > 55.0 db > 60.0 db > 65.0 db > 70.0 db (ei impulssikorjausta) Mittakaava: 1:40000 (A4) akukon Insinööritoimisto Akukon Oy TM/ Cadna/A 3.6 (Nordic), 1.3 Tulostus.cna

32 akukon Liite C3 Taipalsaaren ampuma-alue Ympäristömeluselvitys Esimerkkiharjoitus H3 Kadettikurssi maav ah2: 8 pv 66 KeS, orak, 20 ls 66 KeS, harak, 600 ls 112 RsKeS, orak, 12 ls 112 RsKeS, harak, 100 ls Miinasarja, 1 sarja Päivä (klo 7-22) A-keskiäänitaso L Aeq > 35.0 db > 40.0 db > 45.0 db > 50.0 db > 55.0 db > 60.0 db > 65.0 db > 70.0 db (ei impulssikorjausta) Mittakaava: 1:40000 (A4) akukon Insinööritoimisto Akukon Oy TM/ Cadna/A 3.6 (Nordic), 1.3 Tulostus.cna

33 akukon Liite C4 Taipalsaaren ampuma-alue Ympäristömeluselvitys Esimerkkiharjoitus H4 Pioneeri- ja suojeluharjoitus: 5 pv 25 kg TNT, 2 kpl 0,5 kg TNTS, 100 kpl Päivä (klo 7-22) A-keskiäänitaso L Aeq > 35.0 db > 40.0 db > 45.0 db > 50.0 db > 55.0 db > 60.0 db > 65.0 db > 70.0 db (ei impulssikorjausta) Mittakaava: 1:40000 (A4) akukon Insinööritoimisto Akukon Oy TM/ Cadna/A 3.6 (Nordic), 1.3 Tulostus.cna

34 akukon Liite D1 Taipalsaaren ampuma-alue Ympäristömeluselvitys Yksittäisten laukausten ja iskemien enimmäismelu C-äänialtistustaso LCE > 90.0 db > 95.0 db > db > db > db > db > db > db Mittakaava: 1:30000 (A3) akukon Insinööritoimisto Akukon Oy TM/ Cadna/A 3.6 (Nordic), 1.4 Tulostus.cna

35 akukon Liite D2 Taipalsaaren ampuma-alue Ympäristömeluselvitys Keskimääräinen melu keskimääräinen edustava harjoituspäivä päivä (klo 7-22) A-keskiäänitaso LAeq) > 35.0 db > 40.0 db > 45.0 db > 50.0 db > 55.0 db > 60.0 db > 65.0 db > 70.0 db Mittakaava: 1:30000 (A3) akukon Insinööritoimisto Akukon Oy TM/ Cadna/A 3.6 (Nordic), 1.4 Tulostus.cna

36 akukon Liite E Taipalsaaren ampuma-alue Ympäristömeluselvitys 25 Kg TNT lentokenttä 20 Kg TNT Matinaho Räjäytysten enimmäismelu C-äänialtistustaso LCE > 90.0 db > 95.0 db > db > db > db > db > db > db Mittakaava: 1:30000 (A3) akukon Insinööritoimisto Akukon Oy TM/ Cadna/A 3.6 (Nordic), 1.3 Tulostus.cna

37 akukon Liite F Taipalsaaren ampuma-alue Ympäristömeluselvitys Kouluampumaradat 150 ja 300 m 7.62 Rk 62 suupamaus I-enimmäisäänitaso L AImax > 45.0 db > 50.0 db > 55.0 db > 60.0 db > 65.0 db > 70.0 db > 75.0 db > 80.0 db > 85.0 db > 90.0 db Mittakaava: 1:35000 (A4) akukon Insinööritoimisto Akukon Oy TM/ Cadna/A 3.6 (Nordic), 1.5 Ampumaradat.cna