Transkriptio

1 PAROLANNUMMEN AMPUMARATA MELUNTORJUNNAN TARKISTUSMITTAUKSET Timo Markula Tapio Lahti Akukon Oy Hiomotie 19, HELSINKI Y-tunnus Puh akustiikka audiovisual melu

2 LAADUNVARMISTUS Tämä dokumentti on laadittu, tarkastettu ja hyväksytty Akukonin laatujärjestelmän ohjeiden mukaisesti. Akukonin laatujärjestelmä täyttää standardin EN ISO/IEC vaatimukset. Laatujärjestelmä, joka täyttää edellä mainitun standardin vaatimukset täyttää myös standardin ISO 9001 vaatimukset. Helsinki Vastuullinen konsultti: Timo Markula, DI Dokumentin tarkastaja: Tapio Lahti, TkT (TL Akustiikka)

3 (11) DI Timo Markula, TkT Tapio Lahti (TL Akustiikka) PAROLANNUMMEN AMPUMARATA MELUNTORJUNNAN TARKISTUSMITTAUKSET tilaaja: Maavoimien Esikunta, Huolto-osasto / Puolustushallinnon Rakennuslaitos puitesopimus: 02/031/2011, puiteostotilaus: , yhdyshenkilöt: Asko Parri, meluasiantuntija, MAAVE, Teemu Hourula, PHRAKL TIIVISTELMÄ Parolannummen kivääri- ja pistooliradoilla toteutettiin mittavia meluntorjuntatoimia syksyllä Vastaavia toimenpiteitä ei Suomessa ole aikaisemmin tehty. Torjuntatoimien vaikutusta tutkittiin tekemällä lähi- ja kaukomittauksia sekä mallilaskentaa. Mittauksia tehtiin sekä ennen toimien toteutusta että niiden jälkeen. Kivääriratojen tavallisia katoksia parannettiin akustisesti varustamalla ne katoksen etupuolelle jatkuvilla noin 5 m pituisilla sivuseinäkkeillä ja saman verran jatketulla katon etulipalla. Seinäkkeitä sijoitettiin aina joka toisen ampumapaikan väliin. Lisäksi katokset tiivistettiin levyttämällä ja sisäpuoli vaimennettiin täysin mineraalivillalla. Pistooliradan katoksessa tehtiin levytys ja vaimennus, mutta ei etusuunnan seinäkkeitä. Kattolippaa jatkettiin hieman eteenpäin. Lisäksi kivääriratojen sivu- ja päätyvalleja korotettiin noin 2,5 m. Ratojen välisen vallin korotus toteutettiin lauta-aidalla, muut korotukset tehtiin maavalleina. Tarkistusmittausten perusteella kivääriratojen seinäkkeillä varustetut katokset vaimentavat ympäristöön leviävää melua erittäin tehokkaasti. Vaimennus suupamaukselle on etuviistoon 30 astetta ampumasuunnasta 4 db ja 90 astetta sivulle yli 10 db. Takasuuntaan vaimennus on noin 9 db verrattuna avoimeen maastoon. Takasuuntaan merkittävä osa melusta tulee taittumalla katon etureunan yli ja sivuseinien ympäri taaksepäin. Pistooliradan katos vaimentaa melua takasuunnassa ja takaviistossa noin 4 8 db. Vallien korotukset ja este ovat myös merkittäviä meluntorjuntakeinoja. Ne vaimentavat sekä suupamausta että luotiääntä etu- ja sivusuunnissa laskentamallin ja mittausten mukaan useita desibelejä. Vaimennus on arviolta keskimäärin 3 5 db. Vaikutus on kuitenkin hyvin riippuvainen tarkastelupisteen ja melulähteen välisestä maastosta sekä sääolosuhteista. Melua vähentäviä toimenpiteitä lisäksi 300 m ammunnat sekä kivääriammunnat ampumahiihtoradalla lopetettiin. Päivitetyt laskentatulokset, jotka sisältävät meluntorjuntatoimien vaikutuksen, alittavat asuinalueiden tavoitearvon 65 db kaikilla lähimmillä asuintaloilla. Kaukopisteiden mittaustuloksissa oli kuitenkin erittäin suurta hajontaa lyhyistä etäisyyksistä ja korkeista maastonmuodoista ja valleista johtuen. Lehijärvenrantatien mittauspisteessä neutraalilla säällä ryhmälaukauksiakaan ei käytännössä kuulunut. Kohtalaisella ja navakalla myötätuulella (5 10 m/s) taas ympäristöluvan tavoitearvo (AIenimmäisäänitaso L AImax 65 db) ylittyi yksittäislaukauksillakin. Mittaustulosten perusteella arvioidaan, että yksittäislaukausten melu ylittää etusuunnan lähimmillä taloilla tason 65 db noin 5 m/s tai kovemmalla myötätuulella ja alittanee sen useimmissa muissa olosuhteissa, mm. kevyemmässä myötätuulessa. Arvio sisältää merkittävästi epävarmuutta johtuen erittäin vaihtelevasta maastosta, lyhyistä etäisyyksistä ja melun leviämisen suuresta herkkyydestä sääolosuhteille juuri Parolan tapauksessa.

4 SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO AMPUMARADAT MELUNTORJUNTATOIMET MELUNTORJUNNAN TAVOITE MITTAUKSET MITTAUSJÄRJESTELYT JA -OLOSUHTEET MITTAUSTULOKSET AMPUMARATAMELUN MALLILASKENTA LASKENTAMALLI LASKENTA- JA TULOSSUUREET LASKENTATULOKSET MELUALUEIDEN MUODOSTAMINEN TULOSTEN TARKASTELU KIVÄÄRIKATOSTEN VAIKUTUS VALLIKOROTUSTEN JA ESTEEN VAIKUTUS KIVÄÄRIRADOILLA ESTEHEIJASTUS PISTOOLIRADAN MELUNTORJUNTARAKENTEET LASKENNAN JA MITTAUSTEN VERTAILU KAUKOPISTEISSÄ ARVIO MELUN HAITALLISUUDESTA LIIKEMAALIRATA...14 LÄHTEET...15 Liite A Liite B Liite C Liite D Liite E Liite F Liite G Mittauslaitteet ja analyysi Mittaustuloskartat Melukartta, kivääri- ja pistooliradat yhteensä, enimmäistaso L AImax Melukartat, radat erikseen, enimmäistaso L AImax Melukartta, radat yhteensä, keskimääräinen melu L Aeq,r Melukartat, liikemaalirata, enimmäistaso L AImax Kartta meluntorjuntatoimenpiteistä (Ramboll Finland Oy)

5 JOHDANTO Hattulan Parolannummen ampumaratojen melusta tehtiin vuonna 2010 ympäristölupamääräyksen perusteella ratojen meluntorjuntamahdollisuuksien tarkastelu [1]. Selvitys tehtiin mallilaskentaa käyttäen. Tarkastelun perusteella radoilla toteutettiin syksyllä 2012 mittavia meluntorjuntatoimia osana ympäristönsuojelun teknistä parantamishanketta. Torjuntatoimet olivat puolustusvoimien ensimmäinen näin merkittävä meluntorjunnan rakentamishanke. Torjuntatoimenpiteitä olivat kivääriratojen tausta- ja sivuvallien korotukset, meluntorjuntakatoksien rakentaminen, 300 m ammuntojen lopettaminen, ampumahiihtoradalla puolustusvoimien kivääriammuntojen lopettaminen sekä pistooliradan rakenteelliset meluntorjuntaratkaisut. Tässä raportissa on esitetty Parolannummella tehtyjen melun tarkistusmittausten tulokset sekä niiden perusteella tehdyt päivitetyt mallilaskennat kivääri- ja pistooliradoille sekä liikemaaliradalle. Tämän kohteen tuloksia ja kokemuksia tullaan hyödyntämään muiden puolustusvoimien ampumaratojen meluntorjunnan kehittämisessä. 2 AMPUMARADAT Parolannummen ampumarata sijaitsee Hattulan Parolassa. Ampumarata-alue koostuu viidestä radasta, jotka on lueteltu taulukossa 1. Puolustusvoimien pääasiallisessa käytössä ovat jatkossa radat 1 ja 2 sekä pistoolirata. 300 m ammunnat lopetettiin. Ampumahiihtoradalla ei enää ammuta rynnäkkökivääriammuntoja vaan ainoastaan pienoiskiväärillä, jonka melu on vähäistä rynnäkkökivääriin ja sotilaspistooliin verrattuna. Liikemaaliradalle (hirvirata) ei ole tehty meluntorjuntatoimenpiteitä ja radan käytön jatkuminen on epävarmaa. Taulukko 1. Ampumakatokset, ampumapaikkojen lukumäärät ja arvioidut vuosittaiset laukausmäärät ennen parannustoimenpiteitä. katos ampumapaikkoja laukauksia / vuosi Rata 1: kiväärirata 150 m (300 m poistettu) Rata 2: kiväärirata 150 m Pistoolirata 25 m Ampumahiihtorata Liikemaalirata (hirvirata) yhteensä: radat 1, 2 ja pistoolirata MELUNTORJUNTATOIMET Ampumaradoilla tehtiin meluntorjuntatoimia syksyllä Kivääriratojen 1 ja 2 (150 m) katokset muutettiin tavallisista ns. tyypin C katoksiksi. Parannettuja ominaisuuksia ovat: kauttaaltaan sisäpuolelta vaimennettuja (mineraalivilla, akustiikkalevy),

6 noin 4,8 m pituiset sivuseinäkkeet ampumalinjan etupuolella joka toisen ampumapaikan välein ja vastaava katon jatke sekä taka- ja sivuseinien tiivistys levyttämällä aiemman harvalaudoituksen päälle. Katosparannusten lisäksi kivääriratojen sivu- ja päätyvalleja korotettiin entisestä noin 2,5 m. Ratojen välisen vallin korotus korvattiin puisella 2,5 m korkealla meluseinällä. Pistooliradalle tehtiin ns. A-tyypin katos, jossa taka- ja sivuseinät on tiivistetty levyttämällä ja seinät ja katto on vaimennettu sisäpuolelta akustiikkalevyillä, mutta jossa ei ole lisäseinäkkeitä. Pistooliradalle tehtiin lisäksi 5 m korkea sivuvalli radan pohjoispuolelle ja eteläpuolen vallia hieman jatkettiin. Torjuntatoimenpiteinä lisäksi 300 m ammunnat lopetettiin kokonaan kuten myös kivääriammunnat ampumahiihtoradalla. Torjuntatoimet on esitetty karttapohjalla liitteessä G. Valokuvia kivääriratojen meluntorjuntatoimista on esitetty kuvissa 1. 4 MELUNTORJUNNAN TAVOITE Parolannummen ampumaradan ympäristölupa myönnettiin 2009 [2]. Luvan melua koskevan määräyksen ydinkohta kuuluu seuraavasti: Ampumaratatoiminnan suunnittelussa ja järjestämisessä tavoitteena on, että ampumaradan aiheuttama AI-painotettu enimmäisäänitaso L AImax... on asuinalueilla enintään 65 db ja lomaasumiseen käytettävillä alueilla enintään 60 db. Tavoitearvojen lukuarvot ovat siis samat, kun Suomen yleiset ampumaratamelun ohjearvot [3]. Luvan saajan on esitettävä suunnitelma ampumaratojen melusuojausten parantamismahdollisuuksista tai mahdollisuudesta muuttaa ampumaratojen ampumasuuntaa ampumaratamelun vähentämiseksi. Suunnitelman on sisällettävä kuvaus rakenteista ja toimista toteuttamisaikatauluineen, joilla tavoitteeseen päästään. Meluntorjuntatoimenpiteiden toimivuus on selvitytettävä melun laskentamallin avulla. 5 MITTAUKSET 5.1 MITTAUSJÄRJESTELYT JA -OLOSUHTEET Melumittaukset tehtiin syksyllä 2012 ja keväällä 2013 yhteensä viitenä päivänä molemmille kivääriradoille ja kahtena päivänä myös pistooliradalle. Mittauspäivät ja mitatut ammunnat on lueteltu taulukossa 2. Kaukomittauksia tehtiin seitsemässä pisteessä lähimpien talojen läheisyydessä tai muuten edustavilla paikoilla. Lähimittauksia tehtiin useissa pisteissä eri puolilla katoksia sekä päätyvalleilla. Mittausten tärkein tarkoitus oli selvittää meluntorjuntatoimien vaikutukset ympäristöön leviävään meluun vertailemalla tuloksia ennen ja jälkeen meluntorjuntatoimien rakentamisen. Mittauspisteet on merkitty liitteisiin B. Näkymiä mittauspisteistä on esitetty kuvissa 2. Kivääriradalla käytössä oli rynnäkkökivääri 7.62 Rk 62 ja pistooliradalla sotilaspistooli 9.00 Pist Kivääriradalla ammuttiin makuuasennosta ja pistooliradalla seisaaltaan. Vaimennetuissa kiväärikatoksissa ammunnat suoritettiin aina seinäkkeiden puolivälistä eli kahden ampumapaikan välistä.

7 Kivääriratojen lähimittauksissa luotiääni pystyttiin erottelemaan suupamauksessa lähes kaikissa pisteissä. Näin voitiin mitata katosten vaikutusta juuri suupamaukselle. Luotiääntä katos ei vaimenna. Kaukopisteissä mittaustulos sisältää sekä suupamauksen että luotiäänen. Taustavallin mittauspisteissä TL7 ja TL8 on esitetty mittaustulokset erikseen sekä suupamaukselle että suupamaukselle+luotiäänelle. Kuvat 1. Näkymiä ampumaradoilta meluntorjuntatoimien jälkeen (ylä vasen) Radan 1 taustavallilta kohti ratojen välistä seinää (n. mittauspiste TL8); (ylä oikea) Radan 2 taustavallilta kohti ratojen välistä seinää (n. mittauspiste TL7); (keski vasen) Ratojen väliseltä vallilta kohti radan 1 maalitauluja; (keski oikea) Ratojen väliseltä vallilta kohti radan 2 maalitauluja; (alakuvat) Kivääriratojen katoksien jatketut seinäkkeet ja kattolippa.

8 Taulukko 2. Mittausten ajankohdat syksyllä pvm rata ampumalaji ampumapaikka ennen kivääriradat ryhmät täydet radat ennen kivääriradat ja pistooli yksittäinen keskipaikka kaikilla radoilla jälkeen kivääriradat yksittäinen keskipaikat yksittäinen lisäksi ampumapaikat 3 ja 23/27 rata 2 ryhmä täysi rata jälkeen kivääriradat ja pistooli yksittäinen keskipaikka kaikilla radoilla jälkeen rata 2 yksittäinen keskipaikka Mittauspäivien sää on esitetty taulukossa 3. Ensimmäisenä päivänä sää oli melun etenemiselle suotuisa länteen eli pisteisiin KP1 ja KP2. Toisen päivänä sää oli suotuisa pohjoiseen eli pisteisiin KP4-KP6. Jälkeen -mittauspäivistä sää oli kaukopisteiden kannalta neutraali. Kahdessa jälkimmäisessä sää, erityisesti tuuli, oli melun etenemiselle hyvin suotuisa valittuihin kaukopisteisiin. Tuulen suunta oli myötäinen ja sen nopeus oli ampumaratamelun mittausohjeen [4] suosituksen ylärajan tienoilla ja selvästi sen yli Mittauslaitteita ja -menetelmiä on kuvattu liitteessä A. Taulukko 3. Mittauspäivien sää (lähde: Ilmatieteen laitos). pvm lämpö, C pilvet tuuli nopeus, m/s /8 NE/E /8 SE /8-0, täysin tyyntä /8 SW /8 S MITTAUSTULOKSET Mittaustulokset on esitetty liitteiden B kartoissa. 6 AMPUMARATAMELUN MALLILASKENTA 6.1 LASKENTAMALLI Ampumaratamelun laskentaan käytettiin yleiseen malliin pohjautuvaa yhteispohjoismaista ampumaratamelun laskentamallia [5]. Tärkeimmät ampumaratojen melun laskennassa tarvittavat valinnat olivat seuraavat: Ampumakopin vaikutus: Voidaan laskea etenemisosaan kuuluvina esteinä ja heijastuksina tai vaihtoehtoisesti voidaan sisällyttää aseen suuäänen melupäästöön eli lähtöarvoon. Tässä ampumakopin vaikutus sisällytettiin lähtöarvoon mittaustuloksiin perustuen.

9 Kasvillisuusvaimennus: Arviointisuureelle L AImax käytettiin vakiota 5 db kasvillisuuskorjausta lähteen läheltä alkaen, samoin kuin mm. Kyrönpellon, Räiskylän, Upinniemen ja Vekaranjärven ampumaratojen laskennoissa [6, 7, 8, 9]. Tämä poikkeaa Parolan aiemman selvityksen AKUKON aikaisesta käytännöstä, jossa vakiokorjausta ei vielä käytetty. Mallissa kasvillisuusvaimennus on kaksiosainen. Korjauksen ns. vakio-osa liittyy impulssiäänen ajalliseen leviämiseen ja sen mittaamiseen I-aikapainotusta käyttäen. Ilmiön ja korjauksen taustaa on kuvattu tarkemmin raportissa AKUKON [10]. Vakio-osa on spektristä riippumaton. Se saavuttaa laskennallisen maksimiarvon (5 db) periaatteessa äänen kuljettua 200 m paksuisen kasvillisuusvyöhykkeen läpi. Ilmiö, jota kasvillisuuskorjauksen vakio-osalla pyritään mallintamaan, ei kuitenkaan johdu äänen kulkemisesta kasvillisuuden läpi, vaan se on seurausta maaston kaiunnasta. Tällä perusteella vaimennuksen vakio-osa otettiin mukaan laskentaan kaikissa suunnissa siten, että se on arvoltaan 0 db lähteen lähellä ja kasvaa tasaisesti täyteen arvoonsa 500 m etäisyydellä, riippumatta todellisesta kasvillisuudesta. Kasvillisuuskorjauksen varsinainen kasvillisuuteen liittyvä ns. kasvillisuus-osa sen sijaan riippuu kasvillisuuden määrästä ja se on taajuudesta riippuva eli se lasketaan oktaavikaistoittain. Tällaista tiheää kasvustoa ei Parolannummella arviomme mukaan ole. Luotiääni: Ei otettu mukaan laskentaan aiemman käytännön mukaisesti. Luotiääni on mukana kaukopisteiden mittaustuloksissa, niissä tapauksissa, joissa se kohdistui pisteisiin. Ryhmäammunta: Ei otettu mukaan laskentaan. Virallista käytäntöä siitä, miten ryhmäammunta pitäisi ottaa huomioon laskennassa, ei ole. Haluttaessa se olisi kuitenkin mahdollista ottaa huomioon lisäämällä laskentatulokseen aiemmissa meluselvityksissä havaittu ryhmäammuntojen noin 5 8 db yksittäislaukauksia suurempi melutaso enimmäistasolle L AImax. Tämä pätee lähinnä kivääri- ja pistooliradoilla, kun ammutaan suurella joukolla kääntyviin tauluihin. Maastomallina käytettiin aiemman selvityksen mallia täydennettynä uusilla vallien korko- ja sijaintiedoilla, jotka saatiin RAK- ja GEO-piirustuksista (Ramboll, syksy 2012). Lisäksi ampumarata-alueen lähimäkien osalta mallia tarkennettiin Maanmittauslaitoksen avoimesti saatavilla olevan laserkeilausaineiston perusteella (ladattu 1/2013). 6.2 LASKENTA- JA TULOSSUUREET Melun mallilaskenta tehtiin yhtä aikaa kahdelle äänitasosuureelle: AI-enimmäisäänitaso L AImax A-äänialtistustaso L AE Tulossuureina käytetään: primääri: AI-enimmäisäänitaso L AImax sekundääri: A-keskiäänitaso L Aeq,r Ampumaratojen laukausmäärät saatiin jakamalla taulukossa 1 esitetyt vuotuiset laukausmäärät kaikille vuoden arkipäiville (260). Keskiäänitaso (liite E1) laskettiin näillä keskimääräisen arkipäivän laukausmäärillä ratakohtaisesti.

10 LASKENTATULOKSET Laskentatulokset on esitetty melukarttoina liitteissä C-E. 6.4 MELUALUEIDEN MUODOSTAMINEN Ampumaratojen lasketut meluvyöhykkeet eli melukartat ovat usein muodoltaan liuskoittuneita ja rikkonaisia sekä koostuvat useista erillisistä alueista, osin jopa pienistäkin saarekkeista. Erityisesti voimakkaasti vaihtelevassa maastossa meluvyöhykkeet voivat olla hyvinkin sirpaleisia. Melualueet, joita käytetään maankäytön suunnittelussa, muodostetaan selkeistä ja yksinkertaisemmista sekä pääosin yhtenäisistä alueista, kunkin melutason melualue yhdestä tai enintään vain muutamasta alueesta. Pääsääntönä voidaan pitää, että melualue on sellainen pehmeän, sulkeutuvan käyrän rajaama alue, joka sulkee sisäänsä sitä vastaavan melutason vyöhykkeen käyrät. Puolustusvoimat määrittää Parolannummen ampumaradan melualueet, kun meluntorjuntatoimenpiteet liikemaaliradalle on toteutettu. 7 TULOSTEN TARKASTELU 7.1 KIVÄÄRIKATOSTEN VAIKUTUS Akustisesti parannettujen kiväärikatosten vaikutusta melun leviämiseen selvitettiin mittaamalla samoissa lähipisteissä katoksen etu-, sivu- ja takasuunnissa ennen ja jälkeen rakentamisen. Mittauspisteet olivat osin täysin samoja, jolloin mittauskertojen tulosten välinen tasoero on suoraan katoksen aiheuttama lisäysvaimennus. Lisäksi jälkeen -mittauksessa mitattiin neljässä muussa pisteessä per rata. Näiden lisäpisteiden tuloksia voidaan verrata laskentatuloksiin katosvaimennuksen arvioimiseksi. Tulokset eri suunnissa on koottu yhteen taulukossa 4 ja kuvassa 3. Näitä tuloksia voidaan käyttää jatkossa arvioitaessa C-tyypin katosten vaimennusvaikutusta suhteessa avoimella tapahtuvaan ammuntaan. Vaimennusvaikutus riippuu käytetystä aseesta. Enimmäisäänitason L AImax vaimennus riippuu mittausetäisyydestä. Enimmäistason vaimennus on vähintään sama kuin äänialtistustason. Altistustasoa suurempi vaimennus johtuu seinäkkeistä ja muista esteistä, jotka levittävät äänienergiaa ajassa, jolloin mitattuna L AImax vaimenee enemmän kuin avoimessa maastossa ja tavallisissa katoksissa ammuttaessa. Tätä enimmäistason tavallista suurempaa ajallista leviämistä ei ole otettu huomioon laskennassa (vakiokorjausta -5 db lukuun ottamatta). Todettakoon lisäksi, että radan 2 katoksesta puuttuivat taka- ja sivuovet kokonaan. Suosittelemme näiden asentamista, jotta melu ei pääse aukoista leviämään sivu- ja takasuuntiin.

11 Kuvat 2. Näkymiä mittauspisteistä: (ylä vasen) KP1 Männistö itä; (ylä oikea) KP2 Männistö länsi; (keski vasen) KP4 Sauna; (keski oikea) KP5 Lehijärvenrantatie (ala vasen) KP7 Urheilukenttä.

12 Taulukko 4. Kiväärikatosten jatkettujen, vaimennettujen seinäkkeiden ja katon aiheuttama lisäysvaimennus A-äänialtistustasoon L AE eri suunnissa (0 on ampumasuunta) verrattuna avoimessa maastossa tapahtuvaan ammuntaan. suunta vaimennus suunta vaimennus 0 0 db 15 0 db db 30 4 db db db db db db db db db db 7.2 VALLIKOROTUSTEN JA ESTEEN VAIKUTUS KIVÄÄRIRADOILLA Kivääriratojen vallien korotuksen ja niiden välisen meluaidan vaikutuksia ei voitu mitata ilman, että mittaustuloksissa on myös katosten vaikutus mukana. Tältä osin vertailu oli tehtävä pääosin mallilaskennan perusteella. Näin tehtiin myös meluntorjuntasuunnitelmassa [1], jonka ehdotusten mukaisesti korotukset toteutettiin. Korotusten ja esteen vaimennusvaikutukset vaihtelevat välillä 2 9 db riippuen tarkastelupisteestä. Vaimennus on eri pisteissä keskimäärin 3 5 db. Mittauspisteet TL7 ja TL8 sijaitsivat päätyvallien vastakkaisissa etukulmissa viereiseltä radalta ammuttaessa (kuvat 1, ylä). Näiden pisteiden mittaustulokset on esitetty karttaliitteiden lisäksi taulukossa 5. Pisteiden tuloksista voidaan tehdä seuraavat johtopäätökset: Korotus/este vaimentaa merkittävästi melua, sillä kun ampumapaikka eli melulähde siirtyy lähemmäksi mittauspistettä (jolloin kulma ampumasuuntaan nähden ja samalla katoksen vaikutus pienenee) myös melutaso pienenee. Estevaimennus on mittaustulosten perusteella keskipaikalta ammuttaessa vähintään noin 3 db suupamaukselle ja 3 5 db luotiäänelle. Luotiäänen suhteellinen merkitys kasvaa, kun suupamaus vaimennetaan tehokkaasti tyypin C katoksella. Vallit, meluaita ja mäet kuitenkin vaimentavat tehokkaammin luotiääntä kuin suupamausta. Kaukomittausten avulla on käytännössä lähes mahdotonta arvioida etusuunnan vallikorotusten vaikutusta, sillä sääolosuhteiden vaikutus melun leviämiseen on erittäin suuri.

13 A-äänialtistustaso L AE, db Rk 62 avoin maasto Rk 62 Parolan kiväärikatos Kuva 3. Melupäästön suuntakuviot 7.62 Rk 62:n suupamaukselle avoimessa maastossa ja Parolan kiväärikatoksessa (10 m etäisyydellä). Taulukko 5. Mittaustulokset etuviiston mittauspisteissä TL7 ja TL8 päätyvallien vastakkaisissa etukulmissa radoilla 1 ja 2. Mittaustuloksina esitetty pelkkä suupamaus (sp) ja suupamaus + luotiääni (sp+lä). L AE, db piste ampumapaikka sp sp+lä TL7 rata 1: ap rata 1: ap rata 1: ap 23 (lähin) TL8 rata 2: ap rata 2: ap rata 2: ap 3 (lähin) ESTEHEIJASTUS Mittauksissa havaittiin yllättävä ja erikoinen akustinen ilmiö, jonka aiheutti ratojen välinen, akustisesti kova meluaita. Esteen vasen eli radan 1 puoleinen pinta on lomalaudoitettu, oikea eli radan 2 puoleinen pinta puolestaan muodostuu harvalaudoituksesta ja sen takana olevasta ilmavälistä (kuvat 4).

14 Kuvat 4. Lähikuvat meluaidan pinnoista. Vasemmalla radan 1 puoli ja oikealla radan 2 puoli. Kummankin pinnan lautakuvio muodostaa jaksollisesti vaihtelevan pinnan. Jokaisen laudan särmästä tapahtuu pieni erillinen heijastus, joka siroaa (hajaantuu) vaakasuunnassa moneen suuntaan. Yhteensä lukemattomat pienheijastukset tuottavat ikään kuin uuden äänen, joka tuntuu etenevän pitkin aitaa, ilmeisesti suunnilleen äänennopeudella. Heijastuksen tuottama erikoinen ja kiusallisen sävyinen lisä-ääni oli selvästi erotettavissa sekä itse radoilla, esteen lähellä että myös harjun päällä suoraan katoksen sivusuunnassa, johon peiliheijastusta ei tule. Aitaa pitkin kulkevan heijastuksen ääni erottuu hyvin, koska suupamauksen suora ääni oli C-tyypin katoksen ansiosta hyvin vaimea. Aidan tuottama lisäheijastus tulee ilmeisesti sekä suupamauksesta että luotiäänestä. Heijastus ei aiheuttanut mittauksissa tavoitearvon ylityksiä lähimmillä taloilla. Heijastusääni on laadultaan ja sävyltään kuitenkin selvästi muusta ampumamelusta poikkeava ja se oli myös mitattavissa kaukopisteissä KP1 ja KP2. Harjun päällä olleessa mittauspisteessä heijastus oli jopa suoraa ääntä voimakkaampi (liite B1, piste TM R1), ja mittaajan subjektiivisen havainnon perusteella myös häiritsevämpi. Suosittelemme, että melueste vaimennetaan molemmilta puolilta ääntä absorboivalla mineraalivillalla. Vaimennustyö on tätä raporttia kirjoitettaessa valmistunut. 7.4 PISTOOLIRADAN MELUNTORJUNTARAKENTEET Pistooliradan vasemman sivuvallin ja katoksen meluntorjuntarakenteiden vaikutuksia mitattiin identtisissä lähipisteissä katoksen takana ja sivulla. Katoksen jatketun ylälipan ja sisävaimennuksen tuoma vaikutus ympäristömeluun on mittausten perusteella katoksen takana ja takaviistossa noin 4 8 db. Katoksen vaikutus olisi vielä suurempi ellei taulurakenteista tulisi selvästi erottuvaa heijastusta, joka on yhtä voimakas kuin ennen meluntorjuntaa. Pistooliradan enimmäistaso alittaa tavoitearvon lähimmillä taloilla sekä mittausten että laskennan perusteella, etusuunnan 150 m etäisyydellä olevaa taloa lukuun ottamatta. Tähänkin suuntaan pistooliradan hyvin korkea taustavalli/maastonmuoto kuitenkin torjuu melua merkittävästi, kun huomioidaan kohteen etäisyys ja että se on ampumasuunnassa. Valokuvia pistooliradasta on esitetty kuvissa 5.

15 Kuvat 5. Valokuvia pistooliradasta meluntorjuntatoimien jälkeen. Pistooliradan katoksen etulippaa jatkettiin eteenpäin, sisäpinnat vaimennettiin akustisesti ja radan vasemmalle puolelle rakennettiin korkea maavalli sekä melueste. 7.5 LASKENNAN JA MITTAUSTEN VERTAILU KAUKOPISTEISSÄ Kaukomittauksia tehtiin kolmena päivänä. Niistä ensimmäisenä täysi pilvisyys oli melun etenemiselle suotuisaa, mutta tuulta ei ollut lainkaan. Sää oli näin ollen melun etenemisen kannalta kaikkiin suuntiin neutraali (ei siis suotuisa eikä epäedullinen). Toisena kaukomittauspäivänä tuuli oli navakkaa ja kolmantena mittauspäivänä kohtalaista. Tuulen suunta oli molempina päivinä myötäistä pohjoispuolen pisteisiin päin. Kaikkina päivinä oli täysin pilvistä ja osin myös sateista. Sääolosuhteet eivät vastanneet minään päivänä täysin laskentamallissa oletettuja, melun leviämiselle lievästi suotuisia olosuhteita eli kevyttä myötätuulta. Säällä on poikkeuksellisen suuri merkitys melun leviämiseen juuri Parolassa, jossa ampumarataalueen ympärillä pohjois- ja länsisuunnassa on suuria korkeusvaihteluja. Mittaustulokset olivat neutraalina päivänä pienempiä kuin laskentatulokset. Kohtalaisella tai navakalla myötätuulella mittaustulokset olivat selvästi yli laskentatuloksien pisteissä KP5 ja KP6, ja jonkin verran yli tavoitearvon 65 db pisteessä KP5. On kuitenkin huomattava, että suurimpien mittaustulosten päivänä myötätuuli oli selvästi mittausohjeiden hyväksyttäviä mittausolosuhteita kovempaa. Peräkkäistenkin laukausten välillä oli merkittävää vaihtelua mitatussa AI-enimmäisäänitasossa L AImax. Huomattavaa on, että molempina myötätuulipäivinä vaihteluväli oli mittauspisteissä db, vaikka kaikki laukaukset ammuttiin muutaman minuutin sisään. Osa laukauksista ylitti tavoitearvon ja osa alitti. 7.6 ARVIO MELUN HAITALLISUUDESTA Laskentatulosten perusteella kivääriratojen ja pistooliradan yksittäislaukausten melun enimmäisäänitaso alittaa ympäristöluvan asuinalueiden tavoitearvon 65 db kaikissa

16 suunnissa lähimmillä asuintaloilla (liite C1, keltaisen ja tummanvihreän raja). Myös ryhmälaukausten enimmäistaso alittaa 65 db useimmilla taloilla, jos laskentatuloksiin lisättäisiin 5 8 db (eli noin tummanvihreä väri melukartoissa). Laskentatuloksia voidaan pitää suhteellisen luotettavina katosten vaikutusten osalta. Kauempana sijaitsevien esteiden suunnissa, erityisesti etusuunnan taustavallin osalta, sään vaikutus korostuu. Tällöin laskenta- ja mittaustulosten erojen vaihteluväli kasvaa ja myös laskentatuloksen epävarmuus on tavanomaista suurempi. Taustavallit ja niiden takana olevat mäet vaikuttavat kivääriradoilla toimivan tehokkaina meluesteinä useissa sääolosuhteissa, mutta navakalla myötätuulella niiden estevaikutus pienenee merkittävästi. Suurin havaittu mittaustulosten eri päivien välinen vaihtelu oli peräti 31 db (piste KP5). Kivääriratojen mittausten, mittausjakson aikaisen vaihteluvälin ja laskennan perusteella voidaan arvioida, että yksittäislaukausten mittaustulokset kivääriradoilta ovat Lehijärvenrantatien taloilla alle tavoitearvon 65 db useimmissa olosuhteissa. Ylityksiä esiintynee myötätuulella noin 5 m/s tai yli. Myös pilvisyys vaikuttaa mittaustuloksiin. Ryhmälaukauksilla melutasot ylittynevät etusuunnassa hieman heikommallakin myötätuulella. Pistooliradan laskennallinen melutaso alittaa tavoitearvon 65 db lähimmillä taloilla etusuunnan hyvin lähellä olevaa yhtä taloa lukuun ottamatta. 300 m ammuntojen sekä ampumahiihtoradan kivääriammuntojen lopettaminen vähentää ympäristömelua erityisesti näiden ratojen etusuunnissa. 8 LIIKEMAALIRATA Liikemaaliradalla (hirvirata, tilannerata) ei tehty meluntorjuntatoimenpiteitä ja radan melua on tarkasteltu erikseen mallilaskennan avulla. Laskenta tehtiin aiemmasta raportista poiketen 7.62 TKIV 85 melupäästöä käyttäen. Aiemmin laskenta tehtiin 7.62 RK 95:llä, jonka melupäästö on avoimella takaviistoon ja taakse 3-4 db suurempi kuin TKIV:n. Aiemmassa valinnassa ajatuksena oli, että radalla puolustusvoimat ampuu myös tilanneammuntoja avoimelta kentältä. Nyt lähtökohta laskentatarkastelussa on, että radalla ammutaan vain kiväärillä 100 m etäisyydeltä. Liikemaaliradan lasketut meluvyöhykkeet ovat hyvin repalaiset. Melu pääsee leviämään vasempaan takaviistoon eli länteen sekä oikeaan etuviistoon eli kohti varuskuntaa kapeina keiloina. Laskentatulokseen vaikuttaa merkittävästi lähteen tarkka sijainti suhteessa ympäröiviin valleihin. Ne ovat erittäin korkeita oikeaa sivuvallia lukuun ottamatta, joka on alkupäästä vain muutaman metrin korkuinen. Nykyisen tavallisen katoksen vaikutuksesta melun leviämiseen ei ole mittaustietoa, ja lähtötilanne mallinnettiin avoimelta ammuttuna. Tämä arvio saattaa liioitella takasuunnan melua. Takasuunnan melua on tehokkainta torjua vastaavilla katosrakenteilla kuin 150 m ratojen C-tyypin katoksissa. Samalla toimenpiteellä voidaan torjua hieman myös etuviistoihin suuntiin kohdistuvaa melua, sekä varuskuntaan että asuinalueelle pohjoiseen. Laskentatulos perustuu C-katoksen osalta kivääriratojen mittaustuloksiin Rk:lla. Liikemaaliradan laskentatulokset on esitetty liitteissä F.

17 LÄHTEET LAHTI T & MARKULA T, Meluntorjuntamahdollisuudet, Parolannummen ampumarata. AKUKON , Helsinki Parolannummen ampumarata. Hämeen ympäristökeskus, ympäristölupapäätös HAM Y , YSO/113/2009, VNp 53/1997. Valtioneuvoston päätös ampumaratojen aiheuttaman melutason ohjearvoista. Suomen säädöskokoelma 53/97, Helsinki Ympäristöopas 61/1999. Ampumaratamelun mittaaminen. Ympäristöministeriö, Helsinki NT ACOU 099. Shooting ranges. Prediction of noise. Nordtest, Espoo MARKULA T & LAHTI T, Äänenvaimentimien vertailumittaukset, Kyrönpellon mallilaskennat. AKUKON , Helsinki MARKULA T & LAHTI T, Äänenvaimentimien ja luotiäänen mallilaskenta, Räiskylän ampumarata. AKUKON , Helsinki MARKULA T, KILPI L & LAHTI T, Ympäristömeluselvitys, SLMEPA ampumatoiminta. AKUKON , Helsinki MARKULA T & LAHTI T, Meluntorjuntasuunnitelma, Vekaranjärven ampumaradat. AKUKON , Helsinki LAHTI T, Hälvälän, Hätilän ja Padasjoen ampumaradat. Meluntorjuntamahdollisuudet. AKUKON , Helsinki

18 Liite A LIITE A MITTAUSLAITTEET JA ANALYYSI Mikrofonien äänisignaalit tallennettiin digitaalitallentimilla WAV-tiedostoiksi. Tiedostojen jälkikäsittely, editointi ja analyysi tehtiin tietokoneessa. Mittaussignaalit olivat näin täydellisinä käytettävissä koko jälkikäsittelyssä. Digitaalisuuden ansiosta signaaleissa ei tapahdu muutoksia tallentimien AD-muuntimen jälkeen. Mittauksessa ja analysoinnissa käytetyt laitteet ja välineet on lueteltu taulukossa A1. Taulukko A1. Mittaus- ja analyysilaitteisto. äänitasokalibraattori Brüel & Kjær 4231 Mittaukset kondensaattorimikrofoni 1/4 Brüel & Kjær 4938 äänitasomittari Norsonic 118 kondensaattorimikrofoni Norsonic 1225 äänitasomittari Brüel & Kjær 2250 kondensaattorimikrofoni Brüel & Kjær 4189 äänitasomittari Brüel & Kjær 2230 kondensaattorimikrofoni Brüel & Kjær 4155 äänitasomittari Brüel & Kjær 2235 kondensaattorimikrofoni Brüel & Kjær db lisävaimentimet Brüel & Kjær ZF0023 digitaalitallentimet Olympus LS-5/LS-10 Analyysi jälkikäsittelyohjelma Adobe Audition 3.0 äänitasoanalyysiohjelma Akukon SLM/TP 1.0.2* spektrianalyysiohjelma Pioneer Hill Spectra Plus 5.0 * koodi tarkistettu: analyysi on äänitasomittaristandardin IEC mukainen. Mittalaitteistot kalibroitiin ennen ja jälkeen mittauksia äänitasokalibraattorilla. Tallennusvaiheessa äänitasomittarit toimivat tallentimien esivahvistimina. Mikrofonit olivat kaukopisteissä noin 1,8 m ja lähipisteissä 1,0 4,0 m korkeudella maanpinnasta. Mikrofonit oli varustettu tuulisuojilla. Tallenteiden jälkikäsittelyssä laukaukset jaettiin ensin puhtaisiin sekä taustamelun tai muun häiriön pilaamiin. Jälkimmäiset hylättiin jatkokäsittelystä lukuun ottamatta pisteitä, joissa liikenteen taustamelu oli jatkuvaa. Seuraavaksi kaikille hyväksytyille laukauksille määritettiin äänitasot: AI-painotettu enimmäisäänitaso L AImax A-painotettu äänialtistustaso L AE Kaukopisteissä mukaan otettujen yksittäisten tapahtumien tuloksista altistus- ja enimmäistasoille laskettiin signaalienergian eli neliölliset keskiarvot. Altistustaso on määritelmänsä mukaisesti signaalienergian taso, joten sen keskiarvot lasketaan aina energiakeskiarvoina. Ampumaratamelun mittausohjeessa [14] ei ole ilmoitettu, määritelläänkö AI-enimmäistason mittaustulos laukausten melun aritmeettisena vai energiakeskiarvona. Keskiarvoilla ei kuitenkaan ole käytännössä eroa, kun tapahtumien tasojen vaihteluväli on pieni.

19 Liite B1 LIITE B1 LÄHIMITTAUSTEN TULOKSET RADALLA 1

20 Liite B2 LIITE B2 LÄHIMITTAUSTEN TULOKSET RADALLA 2

21 Liite B3 LIITE B3 LÄHIMITTAUSTEN TULOKSET PISTOOLIRADALLA

22 Liite B4 LIITE B4 KAUKOMITTAUSTEN TULOKSET (L AImax yksittäis/ryhmä)

23 akukon Liite C1 Parolannummen ampumarata Meluselvityksen päivitys Torjuntatoimien toteuttamisen jälkeinen tilanne Rata 1: 7.62 Rk 62 Rata 2: 7.62 Rk 62 Pistoolirata: 9.00 Pist Enimmäismelu AI-enimmäisäänitaso L AImax db db db db db db akukon Akukon Oy TM/ Cadna/A 4.2 (Nordic) Mittakaava: Ruutukoko: 1:15000 (A4) 500 x 500 m

24 akukon Liite D1 Parolannummen ampumarata Meluselvityksen päivitys Torjuntatoimien toteuttamisen jälkeinen tilanne Rata 1: 7.62 Rk 62 Enimmäismelu AI-enimmäisäänitaso L AImax db db db db db db akukon Akukon Oy TM/ Cadna/A 4.2 (Nordic) Mittakaava: Ruutukoko: 1:15000 (A4) 500 x 500 m

25 akukon Liite D2 Parolannummen ampumarata Meluselvityksen päivitys Torjuntatoimien toteuttamisen jälkeinen tilanne Rata 2: 7.62 Rk 62 Enimmäismelu AI-enimmäisäänitaso L AImax db db db db db db akukon Akukon Oy TM/ Cadna/A 4.2 (Nordic) Mittakaava: Ruutukoko: 1:15000 (A4) 500 x 500 m

26 akukon Liite D3 Parolannummen ampumarata Meluselvityksen päivitys Torjuntatoimien toteuttamisen jälkeinen tilanne )Pistoolirata: 9.00 Pist Enimmäismelu AI-enimmäisäänitaso L AImax db db db db db db akukon Akukon Oy TM/ Cadna/A 4.2 (Nordic) Mittakaava: Ruutukoko: 1:15000 (A4) 500 x 500 m

27 akukon Liite E1 Parolannummen ampumarata Meluselvityksen päivitys Torjuntatoimien toteuttamisen jälkeinen tilanne Rata 1: 7.62 Rk 62 Rata 2: 7.62 Rk 62 Pistoolirata: 9.00 Pist Keskimääräinen melu impulssikorjattu (+12 db) päiväajan (klo 7-22) A-keskiäänitaso L Aeqr db db db db db db akukon Akukon Oy TM/ Cadna/A 4.2 (Nordic) Mittakaava: Ruutukoko: 1:15000 (A4) 500 x 500 m

28 akukon Liite F1 Parolannummen ampumarata Meluselvityksen päivitys Nykytilanne Liikemaalirata: 7.62 TKIV 85 avoin ampumapaikka Enimmäismelu AI-enimmäisäänitaso L AImax db db db db db db akukon Akukon Oy TM/ Cadna/A 4.2 (Nordic) Mittakaava: Ruutukoko: 1:15000 (A4) 500 x 500 m

29 akukon Liite F2 Parolannummen ampumarata Meluselvityksen päivitys Torjuntaehdotus Liikemaalirata: 7.62 TKIV 85 C-tyypin meluntorjuntakatos Enimmäismelu AI-enimmäisäänitaso L AImax db db db db db db akukon Akukon Oy TM/ Cadna/A 4.2 (Nordic) Mittakaava: Ruutukoko: 1:15000 (A4) 500 x 500 m

30 Pistoolirata Liikemaalirata Ampumahiihtorata Haulikkorata (poistettu käytöstä) Kiväärirata 2 Kiväärirata 1 Parolannummen ampumaradan ympäristötekninen parantaminen Toteutetut meluntorjuntatoimenpiteet Janne Sikiö, Ramboll Finland Oy :2500 (A4)