REILAN AMPUMA- JA HARJOITUSALUE AMPUMATOIMINNAN MELUSELVITYS

Transkriptio

1 Vastaanottaja Maavoimien Esikunta, Huolto-osasto Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä REILAN AMPUMA- JA HARJOITUSALUE AMPUMATOIMINNAN MELUSELVITYS

2 REILAN AMPUMA- JA HARJOITUSALUE AMPUMATOIMINNAN MELUSELVITYS Tarkastus Raportti Päivämäärä Laatija Tarkastaja Hyväksyjä Jari Hosiokangas Timo Korkee Asko Parri Viite Ramboll Pakkahuoneenaukio 2 PL TAMPERE T F

3 SISÄLTÖ 1. JOHDANTO 1 2. KOHTEEN JA TOIMINNAN KUVAUS Alueen sijainti ja käyttäjät Melua tuottava toiminta Toiminnan määrä Alueen ympäristön asutus ja loma-asutus sekä suojelualueet Kaavoitustilanne 4 3. YLEISTÄ MELUSTA 5 4. MELUN ARVIOINTISUUREET JA SUOSITUSARVOT Raskaiden aseiden ja räjähteiden melun suositusarvot Ampumaratojen (pienikaliiberisten aseiden) melun ohjearvot Yleiset melutason ohjearvot 6 5. SELVITYKSEN TAVOITTEET 7 6. MELUSELVITYKSEN MENETELMÄKUVAUS Melumittaukset Melun mallilaskenta Yleistä Ampumamelun laskenta 7 7. MELUSELVITYKSEN TOTEUTUS Melun mallilaskennat Melumittaukset 9 8. TULOKSET JA NIIDEN ARVIOINTI Yleistä melun leviämisestä ja arvioinnin epävarmuuksista Melun leviämislaskennat Melumittaukset JOHTOPÄÄTELMÄT JA SUOSITUKSET 13 LÄHTEET 14 LIITTEET 14 Raportin kartat, copyright Logica Suomi Oy, Maanmittauslaitos 3/MML/10 Haminan varuskunta, ampumatoiminnan meluselvitys

4 1 1. JOHDANTO Työssä on tarkasteltu Pyhärannan kunnassa sijaitsevan Reilan ampuma- ja harjoitusalueen aiheuttamia melutasoja. Selvityksessä on käytetty melumittauksia ja melun laskentamalleja melutasojen arviointiin. Melutasot on arvioitu raskaille aseille sekä pienikaliiberisille aseille. Työn tavoitteena on ollut kuvata alueella tapahtuva toiminta siltä osin kun se aiheuttaa melua alueen ympäristöön sekä tuottaa perustiedot melutasoista alueen. Melutasoja verrataan voimassa oleviin ohjearvoihin sekä suositusarvoihin. Melun aiheuttamaa työsuojeluhaittaa ei tarkastella, samoin toiminnan aiheuttamat tärinävaikutukset on rajattu tämän selvityksen ulkopuolelle. Meluselvitys on tehty Maavoimien Esikunnan toimeksiannosta, jossa työn valvojana on toiminut meluasiantuntija Asko Parri. Yhteyshenkilöinä ovat toimineet Saaristomeren Maanpuolustusalueen Esikunnassa Tapani Rantio, Porin Prikaatissa Jari Ruski ja Panssariprikaatissa Sauli Mäentausta. Konsulttina työssä on toiminut Ramboll Finland Oy, jossa selvityksen projektipäällikkönä on ollut FM Jari Hosiokangas. Työn laatimiseen ovat osallistuneet ins. (amk) Timo Korkee ja DI Jussi Kurikka-Oja. 2. KOHTEEN JA TOIMINNAN KUVAUS 2.1 Alueen sijainti ja käyttäjät Reilan ampuma- ja harjoitusalue sijaitsee Pyhärannan kunnan alueella Reilan kylän länsipuolella olevassa niemessä. Etäisyys koillisessa sijaitsevaan Rauman kaupungin keskustaan on noin 20 km. Aluetta ylläpitää SMMEPA (Saaristomeren Meripuolustusalue). Ampuma- ja harjoitusaluetta käyttävät SMMEPA:n lisäksi pääasiassa PORPR (Porin prikaati), PSPR (Panssariprikaati), UUDPR (Uudenmaan prikaati), UTJR (Utin jääkärirykmentti). Muita käyttäjiä ovat mm. Patria Oy, poliisi sekä partiolaiset. 2.2 Melua tuottava toiminta Alueen tuliasemat sijoittuvat Kyhkärännokan kärkeen kapealle kaistaleelle (kuva 2.1.). Ampumasuunta on länteen merelle päin. Reilan ampuma- ja harjoitusalue, ampumatoiminnan meluselvitys

5 2 Tuliasema-alueelta ammutaan Puolustusvoimien toimesta pääasiassa raskailla ilmatorjuntaaseilla (12.7 Itkk, 23 ItK, 35 ItK) ja pienikaliiberisilla aseilla (RK 7.62). Lisäksi Puolustusvoimat ampuu tai on ampunut 130 mm tykillä, kevyellä kranaatinheittimellä krh81, kranaattikonekiväärillä 40mm, haulikolla ja rynnäkköpanssarivaunun BMP2 30 mm kanuunalla. Räjähteiden hävitysräjäytyksiä suoritetaan alueella olevassa räjäytyspaikassa, joka sijaitsee Hierkonpään pohjoispuolella tien varressa (kuva 2.1.1). Paikkaan on rakenteilla räjäytystasku (valmistuu heinäkuussa 2010), joka on kooltaan 4,5 x 5 m, ja siinä on 2,5 m korkeat valleilla tuetut harkkoseinämät. Käytännön suurin kerralla räjäytettävä panos voi tässä olla n. 10 kg. Puolustusvoimien osalta räjähteitä käyttävät pioneerit, ulkopuolisista käyttäjistä poliisit käyttävät aluetta räjähteiden hävittämiseen. Pioneerien räjäyttäjäkurssi pidetään kaksi kertaa vuodessa, ja pintapanoksia räjäytetään Hierkonpään koillispuolella olevalla alueella. Suurin yhtä aikaa tapahtuva räjäytysmäärä on n. 10 kg, kaksi kertaa päivässä. Johtosäännön mukaan alueella saa räjäyttää kerralla enintään 20 kg TNT:tä vastaavan räjähdysainemäärän. Patria Oy käyttää aluetta kaluston testaukseen, mm. viime aikoina on testattu 120 mm kranaatinheitintä vastaavaa kalustoa (AMOS ja NEMO). Tuliasema-alue Räjäytystasku Pintapanoksia räjäyttäjäkurssilla Kuva Tuliasema-alue sekä räjäytystasku ja pintapanosten räjäytysalue 2.3 Toiminnan määrä Alueen hoitajalta saadun vuoden 2008 käyttötilaston mukaan alueella oli 45 puolustusvoimien itleiripäivää ja kolme poliisien räjähdemateriaalien hävityspäivää. Pioneereilta saadun tiedon mukaan lisäksi vuodessa on noin 8 räjäytyspäivää. Vuoden 2008 käyttötilaston mukainen ampumamäärä eri aseilla on esitetty taulukossa Reilan ampuma- ja harjoitusalue, ampumatoiminnan meluselvitys

6 3 Taulukko Aseet ja ampumatarvikkeiden käyttö Reilassa ,7 Itkk 35 ItK 23 ItK 7.62 RK 7.62 PKM Haulikko mm krh Leirejä BMP 30mm KRKK 40mm Poliisi, räjähteet Pioneerit, räjähteet Leiripäiviä Ampumapäiviä Laukauksia yhteensä vuodessa kg 120 kg Laukauksia/ampumapäivä kg* 20 kg** * n. 2 kg/räjäytys ** max. n. 10 kg/räjäytys Lisäksi Patria ampui alueella noin 8 viikon aikana (= n. 40 päivää). Laukauksia AMOS tai NEMO kalustolla on viikossa. Ammukset ovat räjähtäviä, ja iskemäalueet sijaitsevat 2-8 km etäisyydellä tuliasemasta melko tarkasti länteen. 2.4 Alueen ympäristön asutus ja loma-asutus sekä suojelualueet Alueen pohjoispuolella olevassa Rihtniemessä on paljon loma-asuntoja sekä myös vakituisia asuntoja lähimmillään 1,7 km etäisyydellä, joihin on myös näköyhteys meren yli. Itäpuolella lähimmät asuintalot ovat Reilan kylällä n. 2,5 km etäisyydellä, jossa on myös Reilan koulu. Eteläsuunnassa lähimmät loma-asunnot ovat saarissa, karttatarkastelun mukaan Lieskarissa 2 kpl n. 1,4 km etäisyydellä sekä Pihlusessa, Vähä-Pihlusessa ja Närpäläisessä useita n. 2,7 km etäisyydellä. Kuva Alueen lähiympäristön asuin- ja lomarakennukset (MML:n tietokanta). Reilan ampuma- ja harjoitusalue, ampumatoiminnan meluselvitys

7 4 Lähin suojelualue on (FI ) lähimmillään n. 3 km etäisyydellä ampuma-alueesta länteen. Pohjoissuunnassa on Rauman saariston Natura-alue (FI ) noin 7 km etäisyydellä pohjoisessa. Alueiden sijainti on esitetty kuvassa Rauman saariston Natura-alue Uudenkaupungin saariston Naturaalue Kuva Natura-alueet 2.5 Kaavoitustilanne Pyhärannan kunnan kaavoituskatsauksen 2009 mukaan ampuma-alueen ovat voimassa seuraavat kaavat: Seutukaavat: - Varsinais-Suomen seutukaava 1 ( ) - Varsinais-Suomen seutukaava 2 ( ) - Varsinais-Suomen seutukaava 3 ( ) - Varsinais-Suomen täydennysseutukaava ( ) Yleiskaavat: - Rantayleiskaava ( ). Koko kunnan aluetta koskeva; voimaantulo ja osin Reilan osayleiskaava ( ). Asemakaavat: - Reilan rakennuskaava , laajennus Riht yksinäistaloa olevan Kustaantalon RN:o 1:135 ja Vihitynmaan Rinki RN:o 1: - rantakaavan muutos Riht yksinäistaloa olevan Kustaantalon RN:o 1:135 rantakaava Luodonmaan rantakaava muutos ja laajennus Rihtnokan rantakaava Vireillä oleva maakuntakaava: Varsinais-Suomen liitossa on valmisteilla maakuntakaava koko maakunnan alueelle. Kaavaehdotuksen olivat nähtävillä Vahvistuessaan kaava tulee korvaamaan voimassa olevat seutukaavat. Reilan ampuma- ja harjoitusalue, ampumatoiminnan meluselvitys

8 5 3. YLEISTÄ MELUSTA Melu määritellään ei-toivotuksi ääneksi. Ympäristömelun arvioinnissa käytettyjä muuttujia ovat äänitaso, äänitason vaihtelut, taajuussisältö, melutapahtumat, melun tunnettavuus sekä ennustettavuus. Yleisesti ei ole mitään selkeätä mallia, millä äänen mittaussuureet voitaisiin yhdistää koettuihin melun haittavaikutuksiin tai häiritsevyyteen. Ihmisten kokemat häiritsevyydet ovat yksilökohtaisia. Melu voi mm. haitata puheviestintää, oppimista ja työskentelyä. Impulssimainen (iskumainen) melu on tutkimusten mukaan häiritsevämpää kuin tasainen melu. Aseiden melu luokitellaan impulssimaiseksi meluksi. Suomessa ympäristömelun arvioinnissa tarkastellaan pääasiassa häiritsevyyttä ja viihtyvyyshaittaa sekä välillisesti aiheutuvaa terveyshaittaa ulkomelutasojen avulla. 4. MELUN ARVIOINTISUUREET JA SUOSITUSARVOT Ampumamelun vaikutusten arvioimiseksi on olemassa ohje- ja suositusarvoja erikseen raskaille aseille ja räjähteille sekä pienikaliiberisille aseille (ampumaradat). 4.1 Raskaiden aseiden ja räjähteiden melun suositusarvot Raskaiksi aseiksi luokitellaan kaikki 12,7 mm kaliiperiset aseet ja räjähteet sekä välineet jotka sisältävät räjähdysainetta yli g TNT:tä vastaavan määrän. Näitä ovat mm. raskaat kiväärikaliiperiset aseet, tykit, raketinheittimet, kranaatinheittimet, singot, ohjukset, ilmatorjunta-aseet, räjähteet, miinat sekä erilaiset panokset. Raskaiden aseiden ja räjähteiden ääni on suurienergistä, impulssimaista ja pienitaajuista sekä paineaalto voi aiheuttaa äänen lisäksi tärinää ja räminää. Äänen merkittävin taajuussisältö on usein välillä Hz. Tämän vuoksi raskaiden aseiden ja räjähteiden melun määrittämisessä käytetään useimmiten C-taajuuspainotusta, joka kuvaa parhaiten pientaajuista melua. Samalle melutapahtumalle määritetty C-taajuuspainotettu arvo on tavallista A-taajuuspainotettua arvoa suurempi, koska C-painotus sisältävää enemmän matalia taajuuksia, kuva Kuva Taajuuspainotukset, eli äänitasoon tehtävä korjaus taajuuden funktiona Puolustusvoimat on vuonna 2005 julkaissut ohjeen raskaiden aseiden ja räjähteiden aiheuttaman ympäristömelun arvioinnista (Pääesikunta, 2005). Siinä esitettyjä suositusarvoja käytetään tässä selvityksessä räjähteiden aiheuttamien melutasojen arviointiin. Myös Ympäristöministeriön aset- Reilan ampuma- ja harjoitusalue, ampumatoiminnan meluselvitys

9 6 taman ampumaratatyöryhmän mietinnössä on esitetty että näitä arvoja voidaan toistaiseksi käyttää (Ympäristöministeriö, 2006). Ohjeessa on annettu suositusarvot ympäristömelutasoille kolmella eri arviointisuureella; o L CE, eli C-taajuuspainotettu äänialtistustaso yhdelle melutapahtumalle. C-painotus on ihmiskorvan herkkyyden mukaan taajuuspainotettu äänitaso voimakkaille äänille, äänialtistustaso kuvaa äänitasoa jossa äänienergia vapautuu 1 sekunnin aikana o L Cpeak, eli äänitapahtuman huipputaso C-taajuuspainotettuna o L Aeq 7-22, eli kaikkien melutapahtumien aiheuttama keskimääräinen melutaso A- taajuuspainotettuna klo 7-22 väliselle ajalle jaettuna. Suositusarvot: Raskaiden aseiden ja räjähteiden aiheuttama yhden tapahtuman ympäristömelu ei saa ylittää asuntojen piha-alueilla seuraavia arvoja: L Cpeak 115 L CE 100 db Lisäksi päiväajan keskiäänitaso L Aeq7-22 ei saa ylittää db. Keskiäänitasoa laskettaessa käytetään kaikille aseille ja räjähteille impulssimaisuuskorjausta 9 db ellei esitetä tarkempaa korjausarvoa. Terveyshaittaan (kuulovauriovaara) perustuen raja-arvona on 140 db (C peak ). 4.2 Ampumaratojen (pienikaliiberisten aseiden) melun ohjearvot Ampumaratojen aiheuttamalle ympäristömelulle on annettu ohjearvot valtioneuvoston päätöksessä 53/1997. Päätös koskee pienikaliiberisten aseiden (kuten kiväärit ja pistoolit) aiheuttamaa melua, eli sitä ei sovelleta esim. räjähteiden tai raskaiden aseiden meluun. Päätöksen mukaisesti ampumaradan melun enimmäistaso ympäristön häiriintyvissä kohteissa ei saa ylittää taulukossa annettuja arvoja. Taulukko Ampumaratamelun ohjearvot Vnp 53/1997mukaisesti Melun A-painotettu enimmäistaso impulssiaikavakiolla, L AImax, määritettynä enintään Asumiseen käytettävät alueet db Oppilaitoksia palvelevat alueet db Virkistysalueet taajamissa tai niiden välittömässä läheisyydessä db Hoitolaitoksia palvelevat alueet db Loma-asumiseen käytettävät alueet db Luonnonsuojelualueet db 4.3 Yleiset melutason ohjearvot Valtioneuvosto on antanut päätöksen yleisistä melutason ohjearvoista v (VNp 993/92). Päätöstä sovelletaan meluhaittojen ehkäisemiseksi ja ympäristön viihtyisyyden turvaamiseksi maankäytön, liikenteen ja rakentamisen suunnittelussa sekä rakentamisen lupamenettelyissä. Päätös ei koske ampuma- ja moottoriurheiluratojen aiheuttamaa melua. Päätöksen mukaan päiväajan keskiäänitaso klo 7-22 välisenä aikana (L Aeq7-22 ) ei saa ylittää mm. asuinalueilla, oppi- ja hoitolaitosten alueella db. Virkistys- ja luonnonsuojelualueilla sekä loma-asutusalueilla ohjearvo on 45 db. Tässä selvityksessä yleiset melutason ohjearvot koskevat toiminnan aiheuttamaa liikennemelua. Reilan ampuma- ja harjoitusalue, ampumatoiminnan meluselvitys

10 7 5. SELVITYKSEN TAVOITTEET Selvityksen tavoitteena oli määrittää melun raskaiden aseiden ja räjähteiden käytön aiheuttamat L CE ja L Aeq 7-22 melutasot mallintamalla ja L CE sekä L Cpeak melutasot mittaamalla. Pienikaliiberisten aseiden (rynnäkkökivääri) L AImax. -tasot määritettiin mallintamalla. Melulähteinä huomioitiin tyypilliset alueilla käytettävät aseet ja räjähteet, joiden käytöstä saatiin selvitys Saaristomeren Meripuolustusalueelta. 6. MELUSELVITYKSEN MENETELMÄKUVAUS 6.1 Melumittaukset Melumittauksilla arvioidaan melua halutuissa pisteissä. Mittauspisteet sijoitetaan yleensä lähelle melusta mahdollisesti häiriintyviä kohteita. Melun mittauksissa on sovellettu raskaiden aseiden melun arviointiohjetta (Pääesikunta, 2005), ympäristöministeriön ohjetta Ampumaratamelun mittaaminen (Ympäristöministeriö, 1999), sekä ympäristöministeriön mittausohjetta Ympäristömelun mittaaminen (Ympäristöministeriö, 19). Mittaukset räjähteiden melun arvioimiseksi on tehty puolustusvoimien raskaiden aseiden ja räjähteiden aiheuttaman ympäristömelun arviointiohjeen mukaisesti (Pääesikunta, 2005). 6.2 Melun mallilaskenta Yleistä Melun leviämisen arvioinnissa sekä meluntorjuntasuunnitelmien laatimisessa käytetään laskentamalleja. Laskentamalli arvioi melulähteen aiheuttaman melun leviämisen ympäristöön laskentakaavoilla, jotka jäljittelevät äänen käyttäytymistä todellisessa. Laskentamallit ovat tietokonepohjaisia. Laskentamallin lähtökohtana on melupäästö eli emissio, joka riippuu melulähteen ominaisuuksista. Tämän jälkeen malli laskee äänen etenemistiellä tapahtuvat vaimennukset ja vahvistukset. Lopputulos saadaan yhdistämällä kaikkien kyseeseen tulevien tekijöiden vaikutus. Tulokset esitetään usein karttapohjilla olevilla meluvyöhykkeillä. Melumallit ovat yleensä ns. myötätuulimalleja, eli melutasot lasketaan myötätuuliolosuhteita vastaavassa tilanteessa (ts. tuulee melulähteestä tarkastelupisteeseen). Tällöin melun vaimeneminen on pääsääntöisesti vähäisempää ja melutasot korkeampia kuin sivu- tai vastatulessa. Laskentamalleja sovelletaan pienikaliiberisten aseiden L AImax suureen laskentaan, raskailla aseilla ja räjähteillä laskettavaksi soveltuvat L CE ja L AE suureet. L Cpeak suureen laskentaan mallinnusmenetelmä ei sovellu, joten sen arviointi on tehtävä ympäristömelumittausten pohjalta Ampumamelun laskenta Melun leviämislaskennat suoritettiin SoundPLAN 7.0 melulaskentaohjelmassa ( olevalla pohjoismaisella teollisuusmelumallilla (Kragh, 1982). Teollisuusmelumalli on ns. yleismalli, jolla voidaan laskea kaikentyyppisten äänilähteiden melun leviäminen ympäristöön. Malli huomio äänen leviämisessä geometrisen- eli etäisyysvaimenemisen, maan pinnan muodot, maan aiheuttaman vaimennuksen, rakennukset, ilman aiheuttaman absorption ja kovien pintojen (mm. vesipinnat) heijastukset. Laskenta suoritetaan oktaavikaistoittain taajuusvälillä Hz. Reilan ampuma- ja harjoitusalue, ampumatoiminnan meluselvitys

11 8 Pienikaliiberisten aseiden laskennassa mallin laskentatapa vastaa ns. pohjoismaista ampumaratamelun laskentamallia (Falch, 1984) sekä Nordtestin mallia NT ACOU 099 (Nordtest, 2002), poislukien luotiäänen mallinnus. Oleellinen muistettava asia on, että malli laskee melun leviämisen olettaen lievän myötätuulen (< 5 m/s) ampumapaikasta laskentapisteeseen päin. Täten melukartat kuvaavat tilannetta, jossa joka suuntaan on myötätuuli. Näin myös ympäristömelumittausten ja mallilaskennan vertailua voidaan tehdä vain kun mittaushavainnot on saatu sopivissa myötätuuliolosuhteissa. Ilman aiheuttama absorptio on mallissa huomioitu standardin ISO 9613 mukaisesti standardiolosuhteissa (lämpötila + 10 o C, ilman kosteus 70% ja ilman paine 1013 mbar). Maastoaineisto malliin on saatu käyttöön Topografikunnalta, ja se perustuu Maanmittauslaitoksen korkeuskäyräaineistoon. Melumallissa akustisesti koviksi alueiksi on määritetty alueen vesipinnat. Alueen metsiä ei ole yleisen käytännön mukaisesti mukana mallissa. Raskaiden aseiden ja räjähteiden melun leviämiseen niiden vaikutus on pieni. 7. MELUSELVITYKSEN TOTEUTUS 7.1 Melun mallilaskennat Reilan ampuma- ja harjoitusalueen toiminnan melumallinnus tehtiin seuraavilla raskailla aseilla ja räjähteillä: 12,7 itkk 23 ItK 35 ItK 130 mm tykki AMOS ja sen iskemät räjäytykset 2 kg ja 10 kg Pienikaliiberisista aseista on huomioitu rynnäkkökiväärillä 7.62 RK tapahtuva it-ammunta. Tuliasema on mallinnuksessa sijoitettu tuliasema-alueen keskivaiheille. AMOS:n iskemät on mallinnettu merelle 3 km etäisyydelle länteen tuliasemasta. Räjähteiden käyttö on mallinnettu alueella olevalle räjäytyspaikalle. Laskennassa käytetyt raskaiden aseiden ja räjähteiden melun lähtöarvot on esitetty liitteenä 1 olevassa taulukossa äänienergiatasoina. Rynnäkkökiväärin melupäästönä on käytetty ampumaratatyöryhmän mietinnön liitteenä esitettyä mitattua melupäästöarvoa (Ympäristöministeriö, 2006) Raskaille aseille ja räjähteille laskettiin L CE, eli C-painotettu äänialtistustaso yhdelle tapahtumalle (laukaukselle, iskemälle). Tähän meluarvoon ei vaikuta ammuttujen laukausten lukumäärä. Rynnäkkökiväärille laskettiin yksittäislaukauksen L AImax arvo. Lisäksi laskettiin L Aeq7-22, eli kello 7-22 väliselle ajalle syntyvä keskimääräinen melutaso kullekin melulähteelle, huomioiden tietty toiminnan vilkkaus päivän aikana. L Aeq7-22 arvoon vaikuttaa päivän aikana ammuttujen laukausten määrät. Raskaille aseille ja räjähteille otetaan lisäksi huomioon ohjeen mukainen + 9 db impulssimaisuuskorjaus (=äänitasoon lisätään 9 db), ja rynnäkkökiväärille suositeltu +12 db (Ympäristöministeriö, 2007). Reilan ampuma- ja harjoitusalue, ampumatoiminnan meluselvitys

12 9 Ampumamäärät L Aeq7-22 laskennassa on esitetty taulukossa perustuen vuoden 2008 tilastointiin sekä saatuihin tietoihin tyypillisistä ampumamääristä. Taulukko Päivittäinen ampumamäärä yksittäisten aseiden keskiäänitason L Aeq 7-22 laskennassa 12,7 Itkk 35 ItK 23 ItK 7.62 RK AMOS AMOS iskemät Räjäytykset, 10 kg Laukauksia/päivä Koko ampumapäivän keskiäänitaso L Aeq7-22 on laskettu seuraaviin tilanteisiin, perustuen v toteutuneiden harjoitusten tilastoon: 1. Tavanomainen IT-päivä - 12,7 itkk, 2000 ls/päivä RK, 3200 ls/päivä 2. Laaja IT-päivä - 12,7 itkk, 2000 ls/päivä - 23 ItK, 10 ls/päivä - 35 ItK, 125 ls/päivä RK, 3200 ls/päivä 3. Patrian vilkas ampumapäivä - AMOS tai NEMO, 180 ls/päivä - iskemät (räjähtävä kranaatti), 180 kpl/päivä Laskenta tehtiin x metrin laskentaruutuihin, joiden perusteella tuotettiin melun leviämistä kuvaavat melukartat. 7.2 Melumittaukset Melumittauksia tehtiin alueen olleissa viidessä mittauspisteessä. Patrian toimintaa mitattiin (AMOS) ja (NEMO). IT-harjoituksia mitattiin ja Mittalaitteina käytettiin 1. luokan tarkkuusäänitasomittareita Norsonic 118 ja Sinus Soundbook sekä Työterveyslaitoksen Spark- meluannosmittareita. Mittausten aikaiset säähavaintotiedot on saatu alueelle tuodusta kenttäsääasemasta (Davis Vantage Pro, mittauskorkeus 2 m). Reilan ampuma- ja harjoitusalue, ampumatoiminnan meluselvitys

13 10 8. TULOKSET JA NIIDEN ARVIOINTI 8.1 Yleistä melun leviämisestä ja arvioinnin epävarmuuksista Melumallinnuksen melukarttoja arvioitaessa on huomioitava, että malli laskee melun leviämisen aina myötätuulioloissa. Myötätuulioloissa melun vaimeneminen on vähäisempää kuin sivu- ja vastatuulessa. Todellisessa tilanteessa myötätuulioloja on vain tietty määrä vuodessa kuhunkin ilmansuuntaan. Tutkimuksissa (ja myös tämän työn yhteydessä) on todettu, että melu voi jo 0,5 km:n etäisyydellä melulähteestä olla db hiljaisempaa vastatuulella kuin myötätuulella. Melun leviämiseen tällä on se vaikutus, että melun laskennalliset leviämisalueet ovat mallilaskelmissa esitettyjä pienempiä silloin, kun melu etenee sivu- tai vastatuuleen. Toisaalta nykyiset viranomaisohjeet määrittelevät melun arvioitavaksi kohtuullisessa myötätuulitilanteessa, eli melutasojen kannalta lähes pahimmassa tilanteessa, ja tämän tilanteen melumalli pyrkii tuottamaan. Useissa mittauksissa on kuitenkin todettu että mallinnus tuottaa noin 5 db mittauksia korkeampia enimmäistasojen tuloksia, joissain tilanteissa enemmänkin. Melumallilaskelmiin sisältyvä epävarmuutta on vaikea tarkasti määritellä, yleisesti arvioidaan sen olevan luokkaa 5 db. Mitatun äänitason epävarmuus on suuruusluokkaa 1-2 db, jos huomioidaan vain mittalaitteen mittaustarkkuus. Kun sääolojen aiheuttama vaihtelu otetaan huomioon, voi mittauksen kokonaisepävarmuus olla 10 tai jopa 20 db. Mittauksen epävarmuus kasvaa mittausetäisyyden kasvaessa, tässä selvityksessä on sovellettu ympäristöministeriön yleisen mittausohjeen 1/19 mukaista menettelyä mittaustuloksen epävarmuuden arvioinnissa. 8.2 Melun leviämislaskennat Melun leviämislaskennan perusteella tuotetut melukartat on esitetty liitteenä olevissa kuvissa L CE -laskennat L CE -suositusarvo häiriintyvissä kohteissa on 100 db. Kuvien 1 ja 2 perusteella 12,7 itkk ja 23 ItK laskennallinen melutaso ei ylitä suositusarvoa L CE 100 db lähimmissä häiriintyvissä kohteissa. Kuvan 3 mukaan 35 ItK laskennallinen melutaso on Rihtnimen etelärannalla ja eteläsuunnan lähimmissä saarissa noin L CE 105 db, eli voi ylittää suositusarvon 100 db. Kuvan 4 perusteella 130mm tykin laskennallinen melutaso on Rihtnimen etelärannalla ja Luodonmaan rannalla noin L CE 105 db, eli voi ylittää suositusarvon 100 db. Kuvan 5 perusteella AMOS:n laskennallinen melutaso ei ylitä suositusarvoa L CE 100 db lähimmissä häiriintyvissä kohteissa. AMOS:n iskemien (Kuva 6) laskennallinen melutaso ylittää hieman suositusarvon L CE 100 db Rihtniemessä sekä Meri-Ihamossa/Sammalluodossa. 2 kg TNT:n laskennallinen melutaso voi ylittää suositusarvon L CE 100 db mm. Luodonmaan rannalla (kuva 7). 10 kg TNT laskennallinen melutaso L CE 100 yltää noin 4 km etäisyydelle. 105 db alue kattaa mm. Reilan kylän Riht etelärannan ja Luodonmaan (kuva 8). Reilan ampuma- ja harjoitusalue, ampumatoiminnan meluselvitys

14 11 L Aeq7-22 laskennat, asekohtaiset Melukartat sisältävät +9dB impulssikorjauksen, suositusarvo häiriintyvissä kohteissa on db. Kuvan 9 perusteella 2000 laukauksen ampumamäärällä 12.7 itkk:n laskennallinen melutaso db yltää sivu- ja takasuunnassa noin 2-3 km etäisyydelle. Riht etelärannalla taso on noin db, lähimmillä mökeillä Kyyhkärännokan pohjoisrannalla noin 70 db ja Reilan kylällä n. db. Kuvan 10 perusteella 10 laukauksen ampumamäärällä 23 ItK:n laskennallinen melutaso db yltää sivu- ja takasuunnassa noin 3-4 km etäisyydelle. Riht etelärannalla taso on noin 70 db, lähimmillä mökeillä Kyyhkärännokan pohjoisrannalla yli 70 db ja Reilan kylällä n. db. Kuvan 11 perusteella 125 laukauksen ampumamäärällä 35 ItK:n laskennallinen melutaso db yltää sivu- ja takasuunnassa noin 3-4 km etäisyydelle. Riht etelärannalla taso on noin 70 db, lähimmillä mökeillä Kyyhkärännokan pohjoisrannalla yli 70 db ja Reilan kylällä n. db. AMOS/NEMO ammunnan 180 laukauksen ampumamäärällä laskennallinen melutaso db yltää sivu- ja takasuunnassa noin 2-4 km etäisyydelle. Riht etelärannalla taso on noin 70 db, lähimmillä mökeillä Kyyhkärännokan pohjoisrannalla noin 70 db ja Reilan kylällä n. db (kuva 12). Kuvan 13 perusteella AMOS/NEMO iskemien 180 kpl laskennallinen melutaso db yltää noin 4-5 km etäisyydelle iskemäkohdasta, db alue yltää Maa-Ihamoon ja Rihtniemeen. Reilan kylän taso on noin db. Patrian koko toiminnan, eli ammunnan ja iskemien yhdistetty melu, on esitetty kuvassa 14. Suositusarvon db raja yltää Reilan kylän tasalle. Riht ranta-alueella taso on - db, Meri-Ihamon ja Luodonmaan rannalla noin db. 10 kg TNT räjäytysten laskennalliset leviämisalueet ovat kohtuullisen pienet, kun räjäytyksiä on kaksi päivässä (kuva 15). Rynnäkkökivääreillä tapahtuvan IT-ammunnan laskennallinen melutaso db yltää Riht etelärannalle, kun laukauksia on 3200 päivässä (kuva 16). Kuvan 17 mukaan rynnäkkökiväärin melun laskennallinen enimmäistaso (VNp 53/1997 verrattava taso L AImax ) leviää siten, että Riht ranta-alueella taso on enimmillään 70 db. Lomaasutukselle sovellettava ohjearvo on db ja vakituiselle asutukselle db. L Aeq7-22 laskennat, ampumapäiväkohtaiset Kuvassa 18 on esitetty laskennallinen melun leviäminen tilanteessa, jossa päivän aikana ammutaan 12.7 itkk:lla 2000 laukausta ja rynnäkkökiväärillä 3200 laukausta ( Tavanomainen ITharjoitus ). Suositusarvon db raja yltää Reilan kylän tasalle, Rihtniemessä taso on noin db. Kuvassa 19 on esitetty laskennallinen melun leviäminen tilanteessa, jossa päivän aikana ammutaan 12.7 itkk:lla 2000 laukausta, 23 ItK:lla 10 laukausta, 35 ItK:lla 125 laukausta ja rynnäkkökiväärillä 3200 laukausta ( Laaja IT-päivä ). Suositusarvon db raja yltää maa-alueella noin 5-6 km etäisyydelle, Reilan kylällä taso on noin db, Rihtniemessä noin 70 db ja Luodonmaan rannalla noin db. 8.3 Melumittaukset Mittauksia tehtiin viidessä pisteessä. Kaksi pistettä sijaitsi Rihtniemessä ( Rihtniemi A ja Rihtniemi B ), yksi Reilan koululla ( Reilan koulu ), yksi Luodonmaalla ( Tyrniemi ) ja yksi Eeronperänlahden rannalla ( Soukon mökit ). Mittauspisteiden sijainti on esitetty liitteessä 1. Reilan ampuma- ja harjoitusalue, ampumatoiminnan meluselvitys

15 12 Mittausten tulokset on esitetty liitteessä 2. Mittaustulokset on taulukoitu mittauspistekohtaisesti ja eri aseet ja mittauskerrat on eroteltu toisistaan. Tuloksissa on esitetty kullakin mittauskerralla mitattujen tasojen keskiarvo, jota käytetään verrattaessa suositusarvoihin. Lisäksi on esitetty mitattu suurin ja pienin arvo sekä keskihajonta ja mitattujen laukausten lukumäärä. Mittausolosuhteet olivat sellaiset, että ohjeiden mukainen myötätuuli oli kaikissa mittauksissa pohjoisen-koillisen suunnan pisteisiin, eli Riht pisteisiin ja Soukon mökeille tehdyssä mittauksessa oli kova tuuli joka ylitti mittausohjeen rajat. Ohjearvoon ja melumallinnuksen tuloksiin verrattaessa tulisi tarkastella erityisesti myötätuuliolossa saavutettuja mittaustuloksia mielellään pitemmän ajan/usean mittauskerran keskiarvona sekä huomioida mittaukseen liittyvä epävarmuus. Mittauspiste Rihtniemi A Minkään mitatun aseen laukausten keskiarvo ei suoraan ylittänyt sovellettavaa arvoa L Cpeak 115 tai L CE 100 db. Suurimman L CE tason aiheuttivat AMOS iskemät 96 db ja 35 ItK 91 db. Vastaavasti L Cpeak tasoissa korkeimmat olivat AMOS iskemät 112 db ja 35 ItK 105 db Mittauspiste Rihtniemi A Korkeimmat tasot aiheutti kevyen kranaatinheittimen 81 krh iskemät, jolla L Cpeak -tasot olivat 131 db, eli selvästi yli suositusarvon 115 db. L CE arvo oli 109 db eli yli suositusarvon 100 db. Iskemät olivat n. 2 km mittauspisteestä. Paikalla olleen varoupseerin mielestä melu kuulosti poikkeuksellisen voimakkaalta. Tämä voi liittyä siihen että meri oli jäässä, eikä lunta ollut sen päällä enää ko. ajankohtana Myös 12.7 itkk:n aiheuttama melutaso ko. ajankohtana oli yllättävän korkea, L Cpeak tasot 108 db. Aikaisemmalla mittauskerralla ItK:n melutaso L CE oli 104 db, eli ylitti suositusarvon 100 db. Vastaavasti L Cpeak oli 121 db, eli ylitti suositusarvon 115 db. 23 ItK ei ylittänyt suositusarvoja keskiarvona laskettuna. Mittauspiste Soukon mökit Tämän mittauspisteen osalta tulokset saatiin 12.7 itkk:sta, 23 ItK:sta ja 82 KRH:sta. Mittaustuloksissa ei ollut suositusarvoja ylittäviä tasoja. Mittauspiste Tyrniemi (Luodonmaalla) Mittauspisteen suuntaan sääolosuhteet eivät olleet melu leviämisen kannalta suotuisat. Mittaustuloksissa ei ollut suositusarvoja ylittäviä tasoja, pl. yksittäiset L Cpeak tasot NEMO:n ammunnoista (119 db). Mittauspiste Reilan koulu Mittauspisteen suuntaan sääolosuhteet eivät olleet melu leviämisen kannalta suotuisat. Korkeimmat tasot aiheutti AMOS iskemät, mitattu taso oli L CE db kun suositusarvo on 100 db. Reilan ampuma- ja harjoitusalue, ampumatoiminnan meluselvitys

16 13 9. JOHTOPÄÄTELMÄT JA SUOSITUKSET Meluselvityksen perusteella suositusarvojen ylittyminen ampuma-alueen ympäristön lähimmissä asuin- ja loma-asutuskohteissa on todennäköistä joillain aseilla. L CE / L Cpeak tasot: 12.7 itkk ja 23 ItK ei selvityksen mukaan näyttäisi ylittävän L CE suositusarvoa 100 db. 35 ItK ylittää melumallinnuksen ja mittaustenkin mukaan L CE /L Cpeak suositusarvon mm. Rihtniemessä n. 5 db:llä. Aivan lähimmissä kohteissa ylitys voi olla mallinnuksen mukaan 15 db. 130 mm tykillä tilanne on edellistä vastaava, eli mallinnuksen perusteella odotettavissa on ylitys suositusarvoihin melko laajalla alueella. Mittauksia ei tästä ole käytettävissä. AMOS/NEMO ammuntojen osalta ammunnan (lähtölaukausten) melu näyttäisi pysyvän suositusarvojen puitteissa, mutta iskemien melu voi ajoittain ylittää suositusarvot. Tämä riippuu ainakin siitä, millä etäisyydellä iskemät tapahtuvat. 81 KRH:n melua ei mallinnettu sen vähäisen käytön vuoksi, mutta mittauksilla saatiin iskemille yllättävän suuria tuloksia Rihtniemessä. Jäinen ja tasainen meren pinta on voinut kohottaa äänitason epätavallisen korkeaksi, ehkä yhdistettynä jonkinlaiseen epätyypilliseen sääolosuhteeseen. Tilanne vaatisi tarkempaa lisäselvittelyä esim. sulan veden aikana tehtäviä lisämittauksia. Räjäytysten 2-10 kg vaikutuspiiriin jää useita kohteita, osa L CE >110 db alueelle. Räjäytyksiä on kuitenkin alueella hyvin vähän vuosittain. Rynnäkkökiväärin ammunnan melutaso voi olla L AImax tasona ohjearvon ylittävää Rihtniemessä ja joillain eteläsuunnan saarimökeillä. Rynnäkkökiväärin melu kuitenkin havaintojen mukaan peittyy IT-aseiden meluun, joten sen tuloksen vertaaminen L AImax ohjearvoihin on kyseenalaista. L Aeq7-22 tasot: Kun melutarkastelussa käytetään päivän keskiäänitasoa L Aeq7-22, niin suositusarvon db ylittävälle alueelle jää lähes kaikissa tapauksissa häiriintyviä kohteita. Laajimmillaan alueen laajuus on 5-8 km tuliasema-alueesta. Melutasoarvio sisältää +9 db impulssimaisuuskorjauksen melun tavanomaista liikennemelua suuremman häiritsevyyden huomioon ottamiseksi. Muuta: Lopullinen vertaaminen suositus- ja ohjearvoihin ja sen perusteella tehtävä melualueiden määritys tulee tehdä huomioiden mittausten ja mallilaskennan tulokset. Vaikuttavia tekijöitä ovat mm. että useissa vastaavissa selvityksissä on todettu, että mallilaskenta saattaa antaa jonkin verran (n. 5 db) vastaavissa olosuhteissa tehtyjä mittauksia korkeampia melutasoja. Toiminnanharjoittaja voi hyödyntää selvitystä ja laadittua laskentamallia toiminnan suunnittelussa. Joissain kriittisissä kohteissa voisi olla perusteltua tehdä vielä seurantamittauksia melutasojen varmentamiseksi. Reilan ampuma- ja harjoitusalue, ampumatoiminnan meluselvitys

17 14 LÄHTEET Falch, Noise from shooting ranges. A nordic prediction method for noise emitted by smallbore weapons. The Nordic Council of Ministers, The Nordic Noise Group NGG, prepared by Kilde siviling Falch, Norway Nordtest, Nordtest method NT ACOU 099. Shooting ranges: Prediction of noise. Edition 2, approved Pääesikunta, Raskaiden aseiden ja räjähteiden aiheuttaman ympäristömelun arviointiohje. Ympäristöministeriö, 19. Ympäristömelunmittaaminen. Ohje 1/19. Ympäristöministeriö, Puolustusvoimien ampumatoiminta maankäytön suunnittelussa ja ympäristölupamenettelyssä. Suomen Ympäristö 38/2006. Ympäristöministeriö, Ampumamelun arviointi. Suomen ympäristö 39/2007. LIITTEET Liite 1. Melupäästöarvot mallinnuksessa Liite 2. Mittauspisteiden sijainti Liite 3. Melumittausten tulokset Melumallinnuksen kuvat: Kuva 1. Laskennalliset melun leviämisvyöhykkeet 12,7 itkk L CE Kuva 2. Laskennalliset melun leviämisvyöhykkeet 23 ItK L CE Kuva 3. Laskennalliset melun leviämisvyöhykkeet 35 ItK L CE Kuva 4. Laskennalliset melun leviämisvyöhykkeet 130 mm tykki L CE Kuva 5. Laskennalliset melun leviämisvyöhykkeet AMOS L CE Kuva 6. Laskennalliset melun leviämisvyöhykkeet AMOS iskemät L CE Kuva 7. Laskennalliset melun leviämisvyöhykkeet TNT 2 kg L CE Kuva 8. Laskennalliset melun leviämisvyöhykkeet TNT 10 kg L CE Kuva 9. Laskennalliset melun leviämisvyöhykkeet 12,7 itkk L Aeq7-22 Kuva 10. Laskennalliset melun leviämisvyöhykkeet 23 ItK L Aeq7-22 Kuva 11. Laskennalliset melun leviämisvyöhykkeet 35 ItK L Aeq7-22 Kuva 12. Laskennalliset melun leviämisvyöhykkeet AMOS L Aeq7-22 Kuva 13. Laskennalliset melun leviämisvyöhykkeet AMOS iskemät L Aeq7-22 Kuva 14. Laskennalliset melun leviämisvyöhykkeet AMOS ja iskemät L Aeq7-22 Kuva 15. Laskennalliset melun leviämisvyöhykkeet TNT 10 kg L Aeq7-22 Kuva 16. Laskennalliset melun leviämisvyöhykkeet 7.62 RK L Aeq7-22 Kuva 17. Laskennalliset melun leviämisvyöhykkeet 7.62 RK L AImax Kuva 18. Laskennalliset melun leviämisvyöhykkeet, tavanomainen IT-päivä L Aeq7-22 Kuva 19. Laskennalliset melun leviämisvyöhykkeet, laaja IT-päivä L Aeq7-22 Reilan ampuma- ja harjoitusalue, ampumatoiminnan meluselvitys

18 Reilan ampuma- ja harjoitusalue LIITE 1 Meluselvitys ase/räjähde Taajuus Hz suunta, astetta k 2 k 4 k 8 k Lähdeviite 12,7 itkk Pääkkönen, Pääkkönen, 2001 ja Akukon 23 ItK 0 Oy ItK Reilan ympäristömelumittauksissa havaittu ero 23 ItK:hon: +13 db L CE ja +10 db L AE 130 mm tykki Ramboll, AMOS Ramboll, 2009 (suunnat 45,90,180) TNT 2 kg / AMOS iskemät L AE laskennassa Ramboll, 2006 TNT 10 kg / AMOS iskemät L CE laskennassa Ramboll 2006 Viitteet: Pääkkönen, R., Parri, A. & Tiili, J.: Low-frequency noise emission of Finnish large-calibre weapons. Journal of Low Freq Noise, Vib. and Active Control, 20(2001), Ramboll, Räjähteiden päästömittaukset Keuruulla. Puolustusvoimien sisäinen raportti Ramboll, mm tykin päästömittaus Niinisalossa. Puolustusvoimien sisäinen raportti Ramboll, AMOS päästömittaus. Tehtiin tämän työn yhteydessä Reilan ampuma-alueella. Akukon Oy. Puolustusvoimien sisäinen raportti. Melupäästömittauksia kenttäoloissa eri aseille.

19 Reilan ampuma ja harjoitusalue Meluselvitys LIITE 2. Mittauspisteiden sijainti Mittauspiste "Rihtniemi B" Mittauspiste "Rihtniemi A" Mittauspiste "Soukon mökit" Mittauspiste "Reilan koulu" Mittauspiste "Tyrniemi"

20 Reilan harjoitusalue Ympäristömelumittaukset LIITE 3 (1/5) Mittaaja : Mittalaitteet: Jussi Kurikka-Oja, , jussi.kurikka-oja@ramboll.fi Mittalaitteet: Norsonic N , SPARK #5 A SPARK #6 C, Sinus SoundBook Norsonic N118 Mittauspiste "Rihtniemi A": I P (KKJ-perus) Lähde Paikka Aika Parametri Keskiarvo Minimi Maksimi Hajonta Lukumäärä Huomiot LCpeak I, Vain lähtö, 4 erillistä tapahtumaa / AMOS - MRSI, ammunnat LCE P ammuntasarja, sää ok LAE AMOS - MRSI, iskemät AMOS - RoF, ammunnat AMOS - RoF, iskemät NEMO, ammunnat NEMO, iskemät 35 ItK ItK 61/ 12.7 ITKK 12.7 ITKK 81 KRH 71 Y I, P I, P I, P Ampuma- paikat LCpeak Vain iskemät, 1-4 erillistä LCE tapahtumaa / ammuntasarja, sää LAE ok LCpeak LCE LAE LCpeak LCE LAE LCpeak LCE LAE LCpeak LCE LAE Rate of Fire ammunnat, 2 sarjaa 8 ammuntaa, vain lähtö, sää ok Rate of Fire ammunnat, 2 sarjaa 8 ammuntaa, vain iskemät, sää ok Sää ok LCpeak LCE Sää ok LAE LCpeak Sarjan korkeimmat piikit, LCE tunnistettu vertailemalla, tuulen LAE suunta väärä LCpeak Sarjan korkeimmat piikit, LCE tunnistettu vertailemalla, tuulen LAE suunta väärä LCpeak Sarjan korkeimmat piikit, LCE LAE LCpeak LCE LAE tunnistettu vertailemalla, tuulen suunta väärä Sarjan korkeimmat piikit. Meri jäässä, sää ok Iskemät. Meri jäässä, sää ok Aika Lämpötila, C Kosteus % Paine, hpa Tuulen suunta ( ) ja nopeus (m/s) /7, / / / 1-2 Mittauspiste Tuulen suunta Kartta: Maanmittauslaitos lupa nro 7/MLL/09

21 Reilan harjoitusalue Ympäristömelumittaukset LIITE 3 (2/5) Mittaaja : Mittalaitteet: Jussi Kurikka-Oja, , jussi.kurikka-oja@ramboll.fi Mittalaitteet: Norsonic N118, Sinus SoundBook, Norsonic N118 Mittauspiste "Rihtniemi B": I P (KKJ-perus) Lähde Paikka Aika Parametri Keskiarvo Minimi Maksimi Hajonta Lukumäärä Huomiot LCE Tuulen suunta väärä LCpeak NEMO, ammunnat LAE NEMO, iskemät 35 ItK ItK 61/ 12.7 ITKK 12.7 ITKK 81 KRH 71 Y 81 KRH 71 Y LCpeak LCE LAE LCpeak LCE LAE LCpeak LCE LAE LCpeak LCE LAE LCpeak LCE LAE LCpeak LCE LAE LCpeak LCE LAE Sää ok Sarjan korkeimmat piikit, tunnistettu vertailemalla, sää ok Sarjan korkeimmat piikit, tunnistettu vertailemalla, sää ok Sarjan korkeimmat piikit, tunnistettu vertailemalla, sää ok Sarjan korkeimmat piikit. Meri jäässä, sää ok Lähtö. Meri jäässä, sää ok Iskemät. Meri jäässä, sää ok Aika Lämpötila, C Kosteus % Paine, hpa Tuulen suunta ( ) ja nopeus (m/s) / / / 1-2 Tuulen suunta Mittauspiste Kartta: Maanmittauslaitos lupa nro 7/MLL/09

22 Reilan harjoitusalue Ympäristömelumittaukset LIITE 3 (3/5) Mittaaja : Mittalaitteet: Jussi Kurikka-Oja, , jussi.kurikka-oja@ramboll.fi Mittalaitteet: Sinus SoundBook, Norsonic N118 Mittauspiste "Soukon mökit": I P (KKJ yht.) Lähde Paikka Aika Parametri Keskiarvo Minimi Maksimi Hajonta Lukumäärä Huomiot LCE LCpeak mm ei ampunut mittausjaksolla 23 ItK 61/ kuulohavaintojen perusteella LAE ITKK 12.7 ITKK 81 KRH 71 Y 81 KRH 71 Y LCpeak LCE LAE LCpeak LCE LAE LCpeak LCE LAE LCpeak LCE LAE mm ei ampunut mittausjaksolla kuulohavaintojen perusteella Sarjan korkeimmat piikit. Meri jäässä, sää ok Lähtö. Meri jäässä, sää ok Iskemät. Meri jäässä, sää ok Aika Lämpötila, C Kosteus % Paine, hpa Tuulen suunta ( ) ja nopeus (m/s) / / 1-2 Tuulen suunta Mittauspiste Kartta: Maanmittauslaitos lupa nro 7/MLL/09

23 Reilan harjoitusalue Ympäristömelumittaukset LIITE 3 (4/5) Mittaaja : Mittalaitteet: Jussi Kurikka-Oja, , jussi.kurikka-oja@ramboll.fi Mittalaitteet: RION NL-32 (LCE), Sinus SoundBook, RION NL-32 A SPARK #RAM C Sinus SoundBook Mittauspiste "Reilan koulu": I P (KKJ-perus). Reilan koulun vieressä. Lähde Paikka Aika Parametri Keskiarvo Minimi Maksimi Hajonta Lukumäärä Huomiot AMOS MRSI - Ammunta I, P LCE Vain iskemät, 1-4 erillistä AMOS MRSI - Iskemät I, P LCE Rate of Fire ammunnat, 2 sarjaa 8 AMOS Rate of fire - Ammunta I, P LCE Rate of Fire ammunnat, 2 sarjaa 8 AMOS Rate of fire - Iskemät I, P LCE Vain iskemät, 1-4 erillistä AMOS Direct Fire - Ammunta I, P LCE Rate of Fire ammunnat, 2 sarjaa 8 AMOS Direct Fire - Iskemät I, P LCE Rate of Fire ammunnat, 2 sarjaa 8 NEMO, ammunnat LCpeak LCE LAE Tuulen suunta väärä NEMO, iskemät LCpeak LCE LAE Tuulen suunta väärä 35 ItK ItK 61/ LCpeak Sarjan korkeimmat piikit, LCE tunnistettu vertaamalla, tuulen LAE suunta väärä LCpeak Sarjan korkeimmat piikit, LCE LAE tunnistettu vertailemalla, tuulen suunta väärä 12.7 ITKK 12.7 ITKK 81 KRH 71 Y LCpeak Sarjan korkeimmat piikit, LCE tunnistettu vertailemalla, tuulen LAE suunta väärä LCpeak LCE LAE LCpeak LCE LAE Sarjan korkeimmat piikit. Meri jäässä, tuulen suunta väärä Iskemät. Meri jäässä, tuulen suunta väärä Aika Lämpötila, C Kosteus % Paine, hpa Tuulen suunta ( ) ja nopeus (m/s) /7, / / / 1-2 Tuulen suunta Mittauspiste Kartta: Maanmittauslaitos lupa nro 7/MLL/09

24 Reilan harjoitusalue Ympäristömelumittaukset LIITE 3 (5/5) Mittaaja : Mittalaitteet: Jussi Kurikka-Oja, , jussi.kurikka-oja@ramboll.fi Mittalaitteet: RION NL-32 (MI-80) A TTL Spark # 4 C, Sinus SoundBook, Norsonic N118 Mittauspiste "Tyrniemi" I P (KKJ-perus) Lähde Paikka Aika Parametri Keskiarvo Minimi Maksimi Hajonta Lukumäärä Huomiot LCE Tuulen suunta väärä LCpeak NEMO, ammunnat LAE NEMO, iskemät 35 ItK ItK 61/ 12.7 ITKK 12.7 ITKK 81 KRH 71 Y LCpeak LCE Tuulen suunta väärä LAE LCpeak Sarjan korkeimmat piikit, LCE tunnistettu vertailemalla, tuulen LAE suunta väärä LCpeak Sarjan korkeimmat piikit, LCE tunnistettu tähystämällä, tuulen LAE suunta väärä LCpeak LCE LAE LCpeak LCE LAE LCpeak LCE LAE Erottuvat piikit, tunnistettu vertailemalla, tuulen suunta väärä Sarjan korkeimmat piikit. Meri jäässä, tuulen suunta väärä Iskemät. Meri jäässä, tuulen suunta väärä Aika Lämpötila, C Kosteus % Paine, hpa Tuulen suunta ( ) ja nopeus (m/s) / / / 1-2 Tuulen suunta Mittauspiste Kartta: Maanmittauslaitos lupa nro 7/MLL/09

25 Äänitaso db(l CE ) 110 < 105 < <= < <= 105 < <= 100 <= Selitteet Pv:n aluerajat Asuinrakennus Lomarakennus REILAN AMPUMA- JA HARJOITUSALUE, PYHÄRANTA Laskentamallin mukaiset melun leviämisvyöhykkeet L CE 12,7 itkk Mittakaava 1: , km J.Hosiokangas Kuva 1

26 Äänitaso db(l CE ) 110 < 105 < <= < <= 105 < <= 100 <= Selitteet Pv:n aluerajat Asuinrakennus Lomarakennus REILAN AMPUMA- JA HARJOITUSALUE, PYHÄRANTA Laskentamallin mukaiset melun leviämisvyöhykkeet L CE 23 ItK Mittakaava 1: , km J.Hosiokangas Kuva 2

27 Äänitaso db(l CE ) < 105 < <= < <= 105 < <= 100 <= Selitteet Pv:n aluerajat Asuinrakennus 100 Lomarakennus REILAN AMPUMA- JA HARJOITUSALUE, PYHÄRANTA Laskentamallin mukaiset melun leviämisvyöhykkeet L CE 35 ItK Mittakaava 1: , km J.Hosiokangas Kuva 3

28 Äänitaso db(l CE ) 110 < 105 < <= < <= 105 < <= 100 <= 110 Selitteet Pv:n aluerajat Asuinrakennus Lomarakennus REILAN AMPUMA- JA HARJOITUSALUE, PYHÄRANTA Laskentamallin mukaiset melun leviämisvyöhykkeet L CE 130 mm tykki Mittakaava 1: , km J.Hosiokangas Kuva 4

29 Äänitaso db(l CE ) 110 < 105 < <= < <= 105 < <= 100 <= Selitteet Pv:n aluerajat Asuinrakennus Lomarakennus REILAN AMPUMA- JA HARJOITUSALUE, PYHÄRANTA Laskentamallin mukaiset melun leviämisvyöhykkeet L CE AMOS Mittakaava 1: , km J.Hosiokangas Kuva 5

30 Äänitaso db(l CE ) < 105 < <= < <= 105 < <= 100 <= Selitteet Pv:n aluerajat 105 Asuinrakennus Lomarakennus 100 REILAN AMPUMA- JA HARJOITUSALUE, PYHÄRANTA Laskentamallin mukaiset melun leviämisvyöhykkeet L CE AMOS iskemät (ryöppy) Mittakaava 1: , km J.Hosiokangas Kuva 6

31 Äänitaso db(l CE ) 110 < 105 < <= < <= 105 < <= 100 <= Selitteet Pv:n aluerajat Asuinrakennus Lomarakennus REILAN AMPUMA- JA HARJOITUSALUE, PYHÄRANTA Laskentamallin mukaiset melun leviämisvyöhykkeet L CE 2 kg TNT Mittakaava 1: , km J.Hosiokangas Kuva 7

32 Äänitaso db(l CE ) < 105 < <= < <= 105 < <= 100 <= Selitteet Pv:n aluerajat 110 Asuinrakennus 105 Lomarakennus REILAN AMPUMA- JA HARJOITUSALUE, PYHÄRANTA Laskentamallin mukaiset melun leviämisvyöhykkeet L CE 10 kg TNT Mittakaava 1: , km J.Hosiokangas Kuva 8

33 Äänitaso db(l Aeq ) 70 < < <= 70 < <= < <= < <= <= Selitteet Pv:n aluerajat 70 Asuinrakennus Lomarakennus REILAN AMPUMA- JA HARJOITUSALUE, PYHÄRANTA Laskentamallin mukaiset melun leviämisvyöhykkeet Keskiäänitaso L Aeq7-22 (sis. imp.korjaus + 9dB) 12,7 itkk 2000 ls/päivä Mittakaava 1: , km J.Hosiokangas Kuva 9

34 Äänitaso db(l Aeq ) 70 < < <= 70 < <= < <= < <= <= 70 Selitteet Pv:n aluerajat Asuinrakennus 70 Lomarakennus REILAN AMPUMA- JA HARJOITUSALUE, PYHÄRANTA Laskentamallin mukaiset melun leviämisvyöhykkeet Keskiäänitaso L Aeq7-22 (sis. imp.korjaus + 9dB) 23 ItK 10 ls/päivä Mittakaava 1: , km J.Hosiokangas Kuva 10

35 70 Äänitaso db(l Aeq ) 70 < < <= 70 < <= < <= < <= <= Selitteet Pv:n aluerajat 70 Asuinrakennus Lomarakennus REILAN AMPUMA- JA HARJOITUSALUE, PYHÄRANTA Laskentamallin mukaiset melun leviämisvyöhykkeet Keskiäänitaso L Aeq7-22 (sis. imp.korjaus + 9dB) 35 ItK 125 ls/päivä Mittakaava 1: , km J.Hosiokangas Kuva 11

36 Äänitaso db(l Aeq ) 70 < < <= 70 < <= < <= < <= <= 70 Selitteet Pv:n aluerajat Asuinrakennus Lomarakennus REILAN AMPUMA- JA HARJOITUSALUE, PYHÄRANTA Laskentamallin mukaiset melun leviämisvyöhykkeet Keskiäänitaso L Aeq7-22 (sis. imp.korjaus + 9dB) Patrian ammunnat, laukaukset: AMOS/NEMO 180 laukausta/päivä Mittakaava 1: , km J.Hosiokangas Kuva 12

37 70 Äänitaso db(l Aeq ) 70 < < <= 70 < <= < <= < <= <= Selitteet Pv:n aluerajat Asuinrakennus Lomarakennus 70 REILAN AMPUMA- JA HARJOITUSALUE, PYHÄRANTA Laskentamallin mukaiset melun leviämisvyöhykkeet Keskiäänitaso L Aeq7-22 (sis. imp.korjaus + 9dB) Patrian ammunnat, iskemät: AMOS/NEMO 180 laukausta/päivä Iskemäkohta 3 km länteen tuliasemasta Mittakaava 1: , km J.Hosiokangas Kuva 13

38 Äänitaso db(l Aeq ) 70 < < <= 70 < <= < <= < <= <= 70 Selitteet Pv:n aluerajat Asuinrakennus Lomarakennus 70 REILAN AMPUMA- JA HARJOITUSALUE, PYHÄRANTA Laskentamallin mukaiset melun leviämisvyöhykkeet Keskiäänitaso L Aeq7-22 (sis. imp.korjaus + 9dB) Patrian ammunnat, laukaukset ja iskemät AMOS/NEMO 180 ls/päivä Mittakaava 1: , km J.Hosiokangas Kuva 14

39 Äänitaso db(l Aeq ) 70 < < <= 70 < <= < <= < <= <= Selitteet Pv:n aluerajat Asuinrakennus Lomarakennus REILAN AMPUMA- JA HARJOITUSALUE, PYHÄRANTA Laskentamallin mukaiset melun leviämisvyöhykkeet Keskiäänitaso L Aeq7-22 (sis. imp.korjaus + 9dB) Räjäytykset TNT 10 kg, 2 kpl/päivä Mittakaava 1: , km J.Hosiokangas Kuva 15