Innovaatiotutkimuksen tulokset ja implikaatiot politiikalle

Transkriptio

1 Innovaatiotutkimuksen tulokset ja implikaatiot politiikalle Christopher Palmberg, Ph.D.

2 Esityksen rakenne 1. Innovaatiotutkimus 2. Viimevuotiset teemat 3. Tulokset joitain nostoja 4. Implikaatiot ja hyödyntäminen

3 1. Innovaatiotutkimus

4 Innovaatiotutkimus eli innovaatioympäristöä palveleva tutkimus Tutkimuksen kohteena on innovaatioiden (laajasti ymmärrettynä) lähteet ja alakohtaisuudet sekä kaupallistamiseen ja käyttöönottoon liittyvät asiat. Se keskittyy usein innovaatiotai sektoritason dynamiikkaan ja ilmiöihin, joiden kautta elinkeinoelämä uudistuu, hyvinvointi ja talous kasvavat* Todistusaineisto innovaatioympäristön toimijoiden tueksi Opetuksia menneisyydestä Uusien ilmiöiden ja käsitteiden ymmärtäminen ja jäsentäminen Indikaattoreiden kehittäminen Edelläkävijyyden ja dialogin ylläpitäminen Tekes ja sidosryhmät myös kansainvälisesti Kansainväliset forumit (esim. EC, OECD, Maailmanpankki) Elinkenoelämä ja toimialajärjestöt Ennakointiosaamisen ylläpitäminen Innovaatiopolitiikan ja Tekesin vaikuttavuus Indikaattorit ja ekonometrian kehittäminen Vaikuttavuuspolut ja mallit * Esim. Fagerberg J. and Verspagen. B Innovation studies the emerging structure of a new scientific field. Research Policy 38, pp

5 2. Viimevuotiset teemat

6 Innovaatiotutkimuksen teemat Kasvun uudet lähteet? 2008 Innovaatiot ja yhteiskunta 2009 Globaali innovaatiotalous 2010 Kysyntä- ja käyttäjälähtöisyys Globaalit arvoverkostot 2011 Systeemitason muutos ja innovaatiot 11 hanketta Linkki mm. Green Growthohjelmaan 2012 Aineettomus, arvonluonti ja politiikka Linkki mm. Fiiliksestä Fyrkkaa - ohjelmaan 2013 Ekosysteemit, ulkoisvaikutuk set ja uudistuva politiikka Linkki mm. Smart City ja INKA ohjelmii 2014 Valmistavan teollisuuden vallankumous (alustavasti ) Yhteishaku VINNOVA:n kanssa?

7 3. Tulokset joitain nostoja

8 Innovaatiotoiminnan luonne laajenee Kansalaisten (kuluttajien, työntekijöiden yms.) omaehtoinen innovointi korostumassa, eli innovointi demokratisoituu Sosiaalisen median (SOME) ja joukkoistamisen hyödyntäminen innovaatiotoiminnassa on yleistymässä myös Suomessa: 1% yrityksistä on saanut mitattavissa olevaa hyötyä SOME työkalujen käyttämisestä, 12 % on kokenut saaneensa jonkinlaista hyötyä. Kuitenkin 82 % vastaajista näkee SOME:ssa potentiaalia liiketoimintansa kehittämiseen, Base-Of-the-Pyramid (BOP) innovoinnin mahdollisuudet ja haasteet, eli kehitysmaiden markkinat radikaalien innovaatioiden uutena lähteenä? Julkisen datan avaaminen ja kasvumahdollisuudet PK-yrityksille, muut mahdollistavat alustat Lähteet: InFI-hanke (Vaasan yliopisto) MIT, RSM Erasmus University), SOITA-hanke (TTY), BOP-hankkeet (Aalto), avoin data ja kasvu-hanke (ETLA)

9 Innovointiin ja arvonluontiin liittyy useantyyppiset muutokset yrityksissä Liiketoimintamallit Organisointi Palvelut Brändit yms. Verkostointi Innovaatioiden lähteet vaihtelevat toimialojen ja yritysten sisälläkin Lähteet: INNOMITTA-hanke (VTT, PTT)

10 Aineeton pääoma OECD:n määritelmä Aineellinen pääoma Koneet ja laitteet Infrastruktuuri Aineeton pääoma Innovaatiopääoma Organisaatio-osaaminen Tietokoneistettu informaatio Aineettomat investoinnit kasvaneet aineellisia investointeja nopeammin, niillä on jo merkittävä rooli yritysten, tuottavuuden ja BKT:n kasvussa monissa kehittyneissä maissa.

11 Missä arvo syntyy ja minne se jää? Yritysten eri toiminnot ja jopa työtehtävät hajautuneet laajasti globaaleihin arvoverkkoihin ja sijainteihin Arvonmuodostuksen logiikka on, näin olleen, myös muuttunut merkittävästi Bruttoarvopohjaisia kauppatilastojen johtavat harhaan Aineettoman pääoman merkitys kasvaa arvonluonnin kotiuttamisessa Lähteet: Missä arvo syntyy? ja Mysteeri avautuu hankkeet (ETLA)

12 Aineeton pääoma ja Suomi: SWOT alustavasti Vahvuudet Käyttäjäinnovoinnin mahdollisuudet tunnistettu myös BOP markkinoilla Aineettoman pääoman taso suhteellisen korkea Luovien alojen vahvistuminen Suomessa, erityisesti peliala Uusia ohjelmia ja julkiseen dataan liittyvät aloitteet Mahdollisuudet Peliala ja digiosaaminen Nokiasta vapautuvien aineettomien pääomien uusiokäyttö Aineeton pääoma generoi enemmän ulkoisvaikutuksia? Heikkoudet Aineettoman pääoman hyödyntämisen taso suhteellisesti heikompi Aineettoman pääoman johtamiskäytännöissä ja kannustimissa puutteita yrityksissä Korkeasti koulutettujen ulkomaalaisten alihyödyntäminen Uhat Alisuoriutuminen digiosaamisen hyödyntämisessä Aineettoman pääoman investointien kasvun hidastuminen viime vuosina Aineettomuuteen liittyvät riskit?

13 Systeemimuutos ja innovaatiot Megatrendit Kansallinen visio? Innovaatioympäristö 1.0 TKI Alustat Infrarakenne Sääntely Verotus Kuluttajat, käyttäjät jne. Hallinto ja politiikka Innovaatioympäristö 2.0 Innovaatiot ja yrittäjyys Innovaatiot, yrittäjyys Aika Lähde: Muunneltu Geels (2011)

14 Systeemimuutos ja innovaatiot: SWOT Vahvuudet Systeemitason muutosten yleiset mahdollisuudet, ajurit ja haasteet tunnistettu Systeemimuutosta edistävien ohjelmien syntyminen Joitain rohkaisevia kokemuksia mm. liikennesektorilta, esimerkkejä myös muualta Mahdollisuudet Tärkeimpiä ajureita laaja-alaiset kokeilut, sosiaaliset innovaatiot, PPPs, ja uudisraivaajien tuominen keskiöön Digitaaliteknologian syväpenetraatio uusille aloille; älykkäät infraratkaisut Resurssitehokkuuden nousu ja biotalous Heikkoudet Yhteiskunnalliset siilot ja poikkihallinnollisen yhteistyön haaste Tutkimuksen kaupallistamisen ristiriitaiset kannustimet, sääntelyn kankeus, terveysalan sosiaalisten innovaatioiden vähäisyys, liikennesektorin teknologiakeskeisyys, vihreän kasvustrategian yksipuoleisuus Uhat Siiloutuminen, sääntelyn ja hankintojen mahdollisuuksia ei hyödynnetä Liiallinen teknologiafokus, uusien toimijoiden heikko innovaatioosaaminen, kokeiluiden huono skaalautuminen ja kokemusten leviäminen Lähde: Tekes Policy Brief 3/2014 ja siinä mainitut raportit ja julkaisut

15 Innovoinnin muuttuva luonne haastaa mittaroinnin Toimialat Suhteellinen etu ja erikoistuminen: toimialatilastot Klusterit Porterin timanttimalli: toimiala- ja tuoteryhmätilastot Arvoketjut Vertikaalinen integrointi vs. ulkoistaminen: yrityskaupat, yrityskyselyt Arvoverkostot Strategiset kumppanuudet: mm. allianssitietokannat, verkostoanalyysit Ekosysteemit Kokeilevia, dynaamisesti kehittyviä: tapaustutkimukset, big data

16 Perinteisten TKI mittareiden rinnalle tarvitaan Perinteisesti Data Kyselydata Rakennedata Otantapohjainen Tulevaisuudessa Data Digitaalinen jalanjälki, big data Epämuodollinen Kontekstisidonnainen Mittarit Jälkeenjääviä Manuaalisesti kerättäviä Numeerisia Mittarit Reaaliaikaiset Tietokoneistettu tiedonkeruu Iteratiivisia, visualisoivia, exploratiivisia Vrt. Still et al. (2012)

17 4. Implikaatiot ja hyödyntäminen

18 Yhteenveto ja haasteet Laajeneva innovaatiotoiminta ja uudet toimijat - Innovaatiopolitiikan laajentuminen ja laajentumisen rajat? Aineettomuuden mahdollisuudet ja riskit - Arvonluonnin uudet mallit, ulkoisvaikutukset, politiikan rooli? Maailmanlaajuiset haasteet ja ilkeät mahdollisuudet - Systeemimuutosten tarve ja niihin liittyvät ohjauskeinot? Klustereista kohti globaaleja arvoverkostoja ja ekosysteemejä - Kansallisen politiikan vaikuttamismahdollisuudet ja uudistuminen? Kehityksen monitorointi ja seuraaminen - Mittaroinnin, vaikuttavuusarvioinnin ja ennakoinnin uudistaminen?

19 Tervetuloa mukaan hyödyntämään innovaatiotutkimusta! Ideointi ja sidosryhmäseminaarit ja -keskustelut hakuteemojen ideoimiseksi Pyöreän pöydän keskustelut 3-6 kpl. vuodessa, tulosten jalostaminen ja levittäminen tehostetusti Tekesin uudessa organisaatiossa Hakukohtaiset temaattiset ja kansainväliset loppuseminaarit kerran vuodessa 2012: Towards broad-based innovation seminaari + EC INNO-Grips työpaja 2013: System innovations and transitions seminaari + OECD työpaja 2014: Aineeton pääoma ja arvonluonti seminaari + yritystyöpaja? Hankkeiden tulosten ja implikaatioiden tiivis syntetisointi myös Tekes:in Policy Briefs sarjassa

20 Kiitos! Lisätietoja: Christopher Palmberg, i