Innovaatiotutkimushankkeiden yhteenveto innovaatiotutkimushankkeisiin
|
|
- Timo-Pekka Koskinen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 No. 3/2014 Innovaatiotutkimushankkeiden yhteenveto innovaatiotutkimushankkeisiin Johdanto Maailmanlaajuiset haasteet luovat paljon vientimahdollisuuksia, systeemiälykkyys toisi merkittäviä kustannussäästöjä Systeemisen muutoksen näkökulma on erittäin ajankohtainen sekä Suomessa että kansainvälisesti. Maailmanlaajuiset haasteet ja ongelmat liittyen ilmastonmuutokseen, ikääntyvään väestöön ja globaalitalouden kestävyysvajeisiin luovat uusia mahdollisuuksia Suomen kaltaiselle pienelle avotaloudelle. Näihin haasteisiin ja mahdollisuuksiin tarttumiseen tarvitaan koko innovaatioympäristöä uudistavia systeemisiä muutoksia ja innovaatioita, yksittäiset pienet parannukset eivät riitä. Esimerkiksi IBM on arvioinut, että globaalitalous voisi saavuttaa jopa 7% kustannussäästöjä vuodessa, jos toimittaisiin systeemiälykkäämmin. Tätä taustaa vasten Tekes lanseerasi vuonna 2011 innovaatiotutkimushaun Systeeminen muutos ja innovaatiot, jota kautta rahoitettiin 11 hanketta. Haun tavoitteena oli saada aikaan tutkimusta, joka auttaisi jäsentämään mistä systeemimuutoksessa on kyse, millä tavoin innovaatiotoiminnalla ja -politiikalla voidaan edistää systeemimuutosta ja mitkä ovat keskeisimmät ajurit, haasteet ja mahdollisuudet varsinkin Suomen innovaatioympäristön toimijoiden näkökulmasta. Innovaatiotutkimuksella haluttiin syventää ymmärrystä ajureista, mahdollisuuksista ja haasteita Haun taustalla oli myös samoihin aikoihin käynnistetty Tekesin Tie vihreään ja kestävään kasvuun -ohjelma. Ohjelman vaikuttavuus riippuu myös siitä, miten pystymme Suomessa yli hallintoalojen mobilisoimaan toimijoita kehittämään mahdollisimman otollisen innovaatioympäristön systeemisille muutoksille ja innovaatioille, jotka myös synnyttävät uutta vientiä, kasvua ja hyvinvointia kansantaloudelle. Tämän yhteenvedon tavoite on syntetisoida yllämainittujen hankkeiden päätuloksia ja havaintoja Tekesin ja muiden innovaatioympäristön toimijoiden strategiatyön tueksi. Yhteenvedon lopussa on lista hankkeiden keskeisimmistä julkaisuista ja muista tuotoksista. Lisätietoja voi pyytää tämän Policy Briefin tekijältä. Systeemisellä muutoksella viitataan laaja-alaiseen toimintamallien, rakenteiden ja näiden vuorovaikutuksen samanaikaiseen ja -suuntaiseen muutokseen. Systeemimuutokset vaativat tyypillisesti useiden erityyppisten teknologisten ja eiteknologisten innovaatioiden kehittämistä tavoilla, jotka usein haastavat valitsevia yhteiskunnallisia toimintamalleja ja elinkeinoelämän rakenteita. Tekijä: Christopher Palmberg, Tekes Kirjallisuudesta puhutaan myös systeemitason siirtymisistä ( transitions ), läheisiä käsitteitä ovat tekno-taloudellisten paradigmamuutokset ja talouden pitkät aallot. Yritystasolla viitataan kapeammin usein myös systeemisiin innovaatioihin, jotka vaativat muutoksia sekä tuotteiden ja prosessien komponenteissa että niiden kokoonpanossa.
2 Lähtökohtana malli Systeemimuutoksen tutkimusperinne on vahva Hollannissa, missä sitä on myös sovellettu TKI ohjelmatyössä Systeemimuutoksen dynamiikkaa ja ohjauskeinoja on tutkittu laajasti varsinkin Hollannissa, johon on syntynyt vahva aiheeseen perehtynyt koulukunta. Koulukunnan avaintutkijoihin lukeutuvat Frank Geels ( malli) ja Jan Rotmans ( ohjauskeinot). Geelsin malli havainnollistaa systeemimuutokset keskeiset ajurit ja esteet. Se toimii myös hyvin esimerkiksi Tekesin ohjelmatyön ja vaikuttavuusarvioinnin taustana varsinkin teemoissa, joissa tavoitellaan laajempia yhteiskunnallisia muutoksia pidemmällä aikavälillä (esim. uusiutuva energia, sähköautot, kaupunkien ja terveysalojen kehittäminen). Mallin mukaan systeemimuutos vaatii edistystä kolmella tarkastelutasolla. Ylätasolla erilaiset megatrendit (esim. ilmastonmuutos, kaupungistuminen, ikääntyminen) haastavat olemassa olevaa toimintaympäristöä ja kannustavat innovointiin ja yrittäjyyteen. Toimintaympäristön on pakko mukautua megatrendien luomiin haasteisiin ja kentältä tapahtuvaan innovointiin, jotta haasteisiin ja mahdollisuuksiin kehittyy laaja-alaisempia innovaatiolähtöisiä systeemitason ratkaisuja. Systeemimuutoksen malli tunnistaa muutosten mahdollistajat, esteet ja ohjauskeinot Mallin alaosioon on helppo sijoittaa esim. Tekesin ohjelmia, toimintaympäristö voi liittyä niihin keskeisiin tekijöihin, jotka mahdollistavat tai estävät innovaatioiden kehittymisen kohti laajempaa hyödyntämistä ja vaikuttamista (esim. TKI investoinnit, sääntely, verotus, kuluttajatottumukset). Olennaista on myös ymmärtää, että systeemimuutokset etenevät hitaasti (puhutaan usein vuosikymmenistä) mm. erilaisten intressiristiriitojen takia. Rotmans on kehittänyt systeemisiirtymähallinnan kehikon ( transition management ), joka selventää, missä määrin ja millä keinoin tämäntasoisia muutoksia voi ohjata tiettyihin suuntiin. Kehikon keskiössä on erilaisten ja osittain kilpailevien alustojen aikaansaaminen uudisraivaajien ja kokeilujen tueksi. Olennaista on myös uusien partneruuksien luominen ja kehityksen jatkuva ja iteratiivinen monitorointi. Kehikkoa on sovellettu mm. ohjelmatoiminnassa Hollannissa ja joissakin muissa maissa. Megatrendit Innovaatioympäristö 1.0 TKI Alustat Infrarakenne Sääntely Verotus Käyttäjät jne. Innovaatioympäristö 2.0 Innovaatiot, yrittäjyys Aika
3 Mahdollisuudet ja haasteet Innovaatiotutkimushankkeet keskittyivät eri alojen haasteisiin ja mahdollisuuksiin sekä muutosten ajureihin, monitorointiin ja ennakointiin laajemmin. Suomen kehittymistä kohti kestävämpää ja vihreämpää kasvua tarkasteltiin tarkemmin muun muassa Tekesin tematiikkaan liittyvien ohjelmien tietotarpeiden näkökulmasta. Tähän liittyen innovaatiotutkimushaussa rahoitettiin myös tutkimusta, joka analysoi kaupan ja elintarvike- ja liikennesektorin siirtymiseen kohti kestävämpiä ja vihreämpiä toimintatapoja ja innovaatioita. Yliopistosektorin näkökulmasta systeemimuutokseen on pyritty useilla viimeaikaisilla aloitteilla (mm. uusi yliopistolaki, sektoritutkimusuudistus) ja uusilla rahoitusinstrumenteilla (mm. Tekesin uudet julkisen tutkimuksen rahoitusmuodot). Muutospaineena (megatrendi) on ollut pyrkimys lisätä yliopistojen vuorovaikutus muun yhteiskunnan kanssa ja edistää tutkimustulosten hyödyntämistä myös elinkeinoelämässä. Yliopiston systeemimuutos kohti tulosten tehokkaampaa kaupallistamista ja tiiviimpää vuorovaikutusta elinkeinoelämän kanssa etenee hitaasti. Systeemimuutosta edistävien kokeiluiden aikaansaaminen terveysalalla on erityisen haastavaa Alustavien tulosten mukaan yllämainituilla toimintaympäristön muutoksilla on toistaiseksi ollut vähäinen kannustava vaikutus lisääntyvään vuorovaikutukseen elinkenoelämän kanssa, tutkimustulosten kaupallistamiseen ja innovointiin. Mahdollisuudet liittyvät maailmanlaajuisiin haasteisiin, jotka voivat tarjota uusia sovellusläheisiä tutkimusagendoja. Haasteina nähdään suomalaisyliopistojen erilaiset omaan tieteelliseen pätevöitymiseen liittyvät palkitsemismallit, jotka eivät tarpeeksi tue vuorovaikutusta elinkeinoelämän kanssa. Toisaalta haasteena on myös yrityspartnereiden puuttuminen strategisilla Uhat tutkimusaloilla. - esteet Terveysalan paine liittyy ikääntyvään väestöön, julkisen talouden kestävyysvajeeseen ja terveysalan ekosysteemien murrokseen mm. palvelujärjestelmien uudistuessa. Näitä megatrendeja vasten toinen tutkimus on kartoittanut uusia liiketoimintamahdollisuuksia ja haasteita turvallisen ikääntymisen tueksi. Tutkimus, joka perustui Delfoi menetelmiin, tapaustutkimuksiin ja työpajakeskusteluihin, erotti viisi liiketoimintamahdollisuuksia rajoittavaa tekijää. Näitä ovat nykyisen terveysjärjestelmäkulttuurin vakiintuneet ajattelu- ja toimintatavat, järjestelmätason rakenteelliset tekijät, osaamislähtöisen ja innovatiivisen liiketoiminnan kasvattaminen, yrittäjien riittävä panostus, tahti ja tekeminen, sekä liiketoiminnan lähtökohdat ja osaaminen. Edellä mainituista haasteista nousee erityisesti esiin, että käsitys yksityisten ja julkisten palveluiden vastakkaisuudesta on vahvasti juurtunut terveysalalla, jolloin yrittäjyydelle on jäänyt vähemmän tilaa. Rakenteellisten esteiden taustalla on terveysalan projektimuotoinen toimintatapa, jossa esim. hyvinkin tarkasti määritellään, kuka projektin puitteissa saa tehdä mitä ja kenen kanssa, sekä missä määrin voitontavoittelu on hyväksyttävä. Näin ollen systeemimuutosta edistävien kokeiluiden aikaansaaminen on haastavaa. Tulosten mukaan tarvitaan huomattavasti enemmän sosiaalisia toimintatapainnovaatioita ja ajattelutavan muutosta. Elintarvike- ja kaupan alalla sääntelyn merkitys korostuu erityisesti ja laajamittaiset muutokset ovat myös suoraan yhteydessä loppukuluttajien ostopäätöksiin. Alaan keskittyvä hanke tarkasteli erityisesti vapaaehtoisen sääntelytoiminnan roolia ajurina eli miten erilaiset eettiset ja ympäristömerkinnät vaikuttavat kuluttajien valintoihin ja sitä kautta myös yritysten liiketoimintaan. Ko. merkintöjen taustalla on monimutkaisia toimintaprosesseja, arvoketjuja ja sertifiointijärjestelmiä, joihin yritysten on myös samalla sitouduttava.
4 Sääntely voi olla tärkeä ajurina, omaehtoiselle vapaaehtoissääntelylle tulisi antaa enemmän tilaa Tulosten mukaan vapaaehtoinen sääntelytoiminta voi olla tärkeä ajuri ja samalla luoda kilpailukykyä ja kasvua yrityksille, jos sillä pystytään vaikuttamaan kuluttajien valintoihin. Näin ollen voisi ajatella, että julkisen sääntelyn rinnalle olisi syytä antaa enemmän sijaa ja joustavuutta myös vapaaehtoiselle yksityisen sektorin sääntelyllä. Samalla on tärkeätä varmistaa, että yksityisen sektorin vapaaehtoissääntelyä myös valvotaan. Tähän liittyen erilaisten vapaaehtoisjärjestöjen rooli voi olla hyvinkin tärkeä. Julkisen ja yksityisen sektorin sääntelytoiminnan eroista ja työnjaosta tarvitaan syvällisempää ymmärrystä, samoin siitä, miten sääntely vaikuttaa innovointiin ja. Liikennesektorin vihertymistä tutkittiin maaliikenteen kehittämisen näkökulmasta. Fokuksena oli erilaiset toimeenpiteet, jotka yleistävät sähköautojen, biopolttoaineiden, joukkoliikenteen ja pyöräliikenteen käyttöä. Varsinkin sähköautoihin ja biodieseliin liittyen on Suomessa lanseerattu useita politiikkatoimenpiteitä (mm. sääntely ja verotus) ja ohjelmia (mm. Tekesin EVE ja ministeriöiden TransEco ohjelma). Liikennesektorin kehittämistä onkin edistetty mallin hengessä, onnistumisia on ollut (esim. biopolttoaineiden kehittäminen), mutta vihertyminen on kuitenkin ollut hidasta. Liikennesektoria on tuettu kokonaisvaltaisesti, markkinoiden luomiseen pitäisi kuitenkin panostaa enemmän Tulosten mukaan liikennesektorin kehittäminen on kyllä ollut suhteellisen kokonaisvaltaista, mutta kuluttajien tottumuksiin vaikuttamiseen on kiinnitetty liian vähän huomiota, jolloin esim. yksitysautoilu on vielä liian doiminoiva ja vaihtoehtoisille ratkaisuille on vähemmän kasvutilaa. Innovatiivisia kokeiluita on saatettu vireille, mutta näissä pitäisi päästä laitekokeiluista kohti systeemisempiä kokeiluita (myös käyttäjä, regulaatio, tuotanto- ja jakelujärjestelmät). Kokeiluissa pitäisi tukea monia täydentäviä vaihtoehtoja ja niiden laajentamiseksi pitäisi syntyä enemmän yhteistoimintaa hallinnossa. Lisäksi pitäisi panostaa vahvemmin markkinoiden luomiseen (verotus, hankinnat, kuluttajien preferenssien monitorointi ja parempi huomioiminen). Vihreän kasvun käsite on peräisin YK:n ja OECD:n piirissä käydystä keskustelusta. OECD julkaisi vuonna 2011 vihreän kasvun strategia, joka on inspiroinut montaa maata kehittämään vastaavia maastrategioita. Vihreän kasvustrategian jalkauttaminen Suomessa on ollut yhden hankkeen tutkimuskohde. Tutkimuksen mukaan ei ole vielä löytynyt konsensusta siitä, mikä olisi Suomen vihreän kasvun malli ja kärki globaalissa kilpailussa. Vihreän kasvun välttämättömyys ja mahdollisuudet on tunnistettu, mutta lähtökohdaksi on vielä liiaksi otettu cleantechin kehittäminen viennin kautta systeemitason laaja-alaisemman näkökulman sijasta. Vihreän kasvun tavoittelu pitäisi laajentaa cleantechistä systeemitasolle Hankkeessa tehtiin myös tapaustutkimuksia vihreän kasvun vientimahdollisuuksista Perussa, Brasiliassa ja Intiassa. Näissä tapauksissa korostui paikallisten sosiaalisten ja kulttuuristen olosuhteiden ymmärtäminen, vihreän kasvun ratkaisut voivat näyttäytyä hyvinkin erilaisilta eri kohdemaiden suunnalla. Paikallisten kumppanuuksien syntyminen, muualla kehitettyjen teknisten ratkaisujen hyväksyttävyys ja kehityshankkeiden kestävyysnäkökulmat nousivat selvimmin esiin haasteina.
5 Ajurit ja tulevaisuus Voiko systeemimuutoksia monitoroida? Innovaatiotutkimuksen avulla on tunnistettu keskeisimmät ajurit, joita ainakin osittain voi monitoroida erilaisilla mittareilla ja tapaustutkimuksilla. Tälle mittaroinille ja seurannalle on kasvava kysyntä Suomessa, EU:ssa ja muuallakin, missä maailmanlaajuiset haasteet entistä useammin otetaan TKI ohjelmien lähtökohdaksi. ICT on luonut hyvän pohjan systeemimuutoksille, tieteen ja teknologian kehitys on kuitenkin vakiintunut viime vuosina Kokeilut, sosiaaliset innovaatiot, uudenlaiset kumppanuudet ja edelläkävijäyritykset ovat keskeisimmät ajurit Niin kuin on jo todettu, sosiaaliset toimintatapa-innovaatiot ovat usein keskeisimpiä ajureita. Tieteen ja teknologian mahdollistavaa merkitystä ei kuitenkaan saisi vähätellä, monet laajat yhteiskunnalliset muutokset ovatkin riippuneet esim. ICT alan nopeasti kehityksestä. Innovaatiotutkimus on kehittänyt uusia bibliometrisiä menetelmiä monitoroimaan tieteen ja teknologia edistymistä. Tuoreiden tutkimustulosten mukaan Suomen tieteen ja teknologian kehitys on laajentunut merkittävästi kohti uusia aloja vuosina , mutta sen jälkeen tilanne on vakiintunut. Sisällöllisesti merkittävää taantumista on ollut lääke- ja biotieteiden puolella. Maltillista kasvua on ollut fysiikan, ympäristö- ja materiaalitieteissä sekä insinööritieteissä. Sosiaalisten innovaatioiden yksi tärkeä ilmentymä on julkisen ja yksityisen sektorin väliset partneruudet ja toimintatavat, julkiset hankinnat ja muunlaiset kysyntälähtöiset instrumentit (esim. standardointi, innovaatiokilpailut). Suomessa on myös viime aikoina virinnyt keskustelu itseorganisoituvista kokeiluista ja kokeilevasta politiikasta ja tähän liittyviä aloitteita on laitettu liikkeelle. Kokeilut voivat esim. keskittyä teknologisiin ratkaisuihin, Tähän tutkimuksen toimintatapoihin, tärkeimmät sääntelyyn, viittaukset verotukseen. + mahdolliset Kokeilulla syntyneet voidaan julkaisut testata vaihtoehtoisia polkuja kohti laaja-alaisempaa systeemitason muutosta ja niiden merkitys (muuta on tekstikentän myös tunnistettu koko sopivaksi) alan kirjallisuudessa. Keskustelussa Lähde 1 korostuu ehkä liian helposti julkisen sektorin ja politiikan ohjaavaa rooli. Systeemimuutoksen keskiössä ovat kuitenkin edelläkävijäyritykset, jotka rikkovat Lähde 2 vallitsevia toimintatapoja, haastavat vakiintuneita pelureita ja tuovat uusia ratkaisuja kentälle. Lähde 3 Näin ollen on myös olennaista tunnistaa ja monitoroida näitä edelläkävijäyrityksiä ja luoda niille kasvusijaa ja vaikutusvaltaa. Yhdessä innovaatiotutkimushankkeessa Katso lähteen merkitsemismalli keskityttiin policy brief erityisesti -esimerkistä. edelläkävijäyrityksiin, jotka menestyvät poikkeuksellisen hyvin ja haastavat alan muitakin yrityksiä ja toimijoita muuttumaan. Hankkeen tavoitteena oli tunnistaa niiden ominaispiirteet, strategiat ja merkitys systeemimuutoksille. Tulosten mukaan edelläkävijäyritykset onnistuvat usein ristiinpölyttämään ideoita ja osaamista useilta eri aloilta, kehittämään laajasti muuhun liiketoimintaa yhteensopivia tuotteita tai palveluita, skaalaamaan toimintaansa yleensä avoimien alustojen ja Tarkempi lukeminen ekosysteemien kautta, alentamaan tuotannon ja tuotteiden kustannuksia merkittävästi ja hyödyntämään usein joukkoistamisen menetelmiä. Edelläkävijäyritysten tukeminen, tunnistaminen ja monitorointi olisi näin olleen myös yksi tärkeä edellytys. Lähivuosikymmenten lähde voi piillä biopohjaisissa materiaalissa ja ympäristöteknologioissa Missä piilee keskeisin teknologialähtöinen ajuri tulevaisuudessa? Ennakointiin liittyvän tutkimushankkeen mukaan seuraavina megatrendeinä ovat yhteiskunnan yhä pitemmälle kehittyvä tietoteknistyminen ja resurssitehokas toimintatapa. Molemmat kehityssuunnat tarjoavat mahdollisuuksia. Metsäpohjaiset luonnonvarat ja niihin liittyvä materiaaliosaaminen antavat edellytykset tuottaa uusiutuvia tuotteita öljypohjaisten tilalle. On panostettava laajasti bio-pohjaisiin materiaaleihin, ympäristöteknologioihin sekä uusiin terveysteknologioihin, samalla kun olemme edelleen vahvasti mukana seuraavan vaiheen ICT-ratkaisuissa.
6 Implikaatiot innovaationympäristön toimijoille Maailmanlaajuiset haasteet luovat paljon liiketoiminta- ja vientimahdollisuuksia, jos toimintaympäristömme joustavat ja kannustavat systeemitason innovaatioiden syntyä Systeemimuutoksilla on myös mahdollista aikaansaada merkittäviä kustannussäästöjä, niiden edistämiseksi on tarjolla erilaisia malleja, ohjauskeinoja ja esimerkkejä muualta Merkittävät haasteet liittyvät osittain ristiriitaisiin kannustimiin eri sektoreiden ja hallinnonalojen välillä, kankeaan sääntelyyn, systeemitason kokeiluiden aikaansaamiseen ja uusien markkinoiden luomiseen Vihreän kasvun malli, jolla Suomi kilpailisi globaalitaloudessa, ei ole vielä kirkastunut. Vihreän kasvun tavoittelussa pitäisi huomioida innovaatioiden kohdemaiden erityspiirteet, strategioita pitäisi laajentaa cleantechistä systeemitasolle Merkittävimmät ajurit liittyvät yleiskäyttöisten teknologioiden hyödyntämiseen (esim. ICT), systeemitason kokeiluiden aikaansaamiseen, sosiaalisiin toimintatapa innovaatioihin, ja edelläkävijäyritysten veturirooliin Tulevaisuudessa biomateriaalit ja ympäristöteknologiat (ja ICT:n kokonaisvaltaisempi hyödyntämien) voivat luoda merkittäviä uusia ja -innovaatioiden mahdollisuuksia Suomelle, esim. biotalouteen liittyen Systeemimuutosten ja -innovaatioaiheiden proaktiivisempi ja systemaattisempi tunnistaminen ja laaja-alaisempi edistäminen PPP-lähtöisesti, johon tarvitaan uusia ohjaus- ja monitorointimalleja Innovaatiopolitiikan ja Tekesin interventioiden argumentoinnin laajentamisen kohti systeemitason ja kokeilevampaa toimintaa ( beyond market failure ) Kokeilu- ja kysyntäpuolen instrumenttien kehittäminen, mkl. kilpailut, alustojen tukemine yms. vaihtoehtoisia lähestymistapoja Uusien vaikuttavuusarviointimenetelmien ja -mallien kehittäminen, jotka huomioivat systeemiuutosten ja -innovaatioiden erityspiirteet, haasteet ja mahdollisuudet
7 Viitteet Draft: ACSI hankkeen kokoamakirja IBM Institute for Business Value The world s 4 trillion dollar challenge. Using a system-of systems approach to build a smarter planet. Innovaatiotutkimuksenseminaari ja sen aineistot. System innovation and transitions do we need new policies and strategies? + OECD Systems innovation työpaja Kehityksen kuudes aalto ja Suomi, Policy Brief 5/2013 Luukkonen, T & Duncan, T Industrial Engagement of University Research. ETLA Muistio December. Nieminen, M, Valovirta, V & Pelkonen, A Systeemiset innovaatiot ja sosiotekninen muutos Kirjallisuuskatsaus. VTT Tiedotteita Paukku, M & Välikangas, Liisa. Forthcoming. Strategizing Practicies from the Outliers: Enabling Big Bang Innovations. SMS Lake Geneva Special Conference 2013, CERN/IMD. OECD. DSTI/STP/TIP(2013)3/REV1. System innovation: concepts, dynamics and governance. Raporttiluonnos: Innovation policy options for sustainability transitions in Finnish transport. Aalto Yliopiston ja SYKE:een yhteisjulkaisu. Raporttiluonnos: Wilenius, M & Kurki, S. Resourcing the sixth wave How to create a more sustainable future through radical renewal. Tulevaisuuden tutkimuskeskus/turun Yliopisto. Raporttiluonnos: Teräväinen-Litardo, T, Snell Karoliina & Lehtonen, M. Green transitions. Helsingin Yliopisto. Sorsa, K (toim.) Vastuullisuusmerkit ja kuluttajan valinnat systeemisen muutoksen mahdollistajina. Turun AMK, raportteja 173. Systeemiset innovaatiot turvallisen ikääntymisen edistäjänä, Policy Brief 3/2013 Valovirta, V, Nieminen, M, Pelkonen, A, Turkama, P, Heikura, T, Lindman, J, Inkinen, S & Kaivo-Oja, J Systeemisen muutoksen haasteet ja innovaatiotoiminnan mahdollisuudet. Tekesin katsaus 286/2011.
Tulevaisuuden liikenne- ja innovaatiopolitiikka: johdatus ryhmäkeskusteluun. Raimo Lovio Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu
Tulevaisuuden liikenne- ja innovaatiopolitiikka: johdatus ryhmäkeskusteluun Raimo Lovio Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Edistystä tapahtuu mutta Edistystä tapahtuu: Biopolttoaineiden kehittäminen 2005
LisätiedotRound table 27.3.2014 Aineeton pääoma mikä on sen merkitys ja voiko sitä mitata? Christopher Palmberg
Round table 27.3.2014 Aineeton pääoma mikä on sen merkitys ja voiko sitä mitata? Christopher Palmberg Innovaatiotutkimus eli innovaatioympäristöä palveleva tutkimus Tutkimuksen kohteena on innovaatioiden
LisätiedotInnovaatiotutkimuksen tulokset ja implikaatiot politiikalle
Innovaatiotutkimuksen tulokset ja implikaatiot politiikalle Christopher Palmberg, Ph.D. http://www.tekes.fi/ohjelmat-ja-palvelut/kampanjat/innovaatiotutkimus/ Esityksen rakenne 1. Innovaatiotutkimus 2.
LisätiedotTulevat haasteet ja tarpeet T&K&I- näkökulmasta. Tuomas Lehtinen 11.9.2013
Tulevat haasteet ja tarpeet T&K&I- näkökulmasta Tuomas Lehtinen 11.9.2013 Sisältönäkökulma Tutkimus Yritysten tuotekehitys Innovatiiviset julkiset hankinnat Kansainväliset T&K&I- alustat DM Luonnonvarat
LisätiedotINNOVAATIOEKOSYSTEEMIT ELINKEINOELÄMÄN JA TUTKIMUKSEN YHTEISTYÖN VAHVISTAJINA
INNOVAATIOEKOSYSTEEMIT ELINKEINOELÄMÄN JA TUTKIMUKSEN YHTEISTYÖN VAHVISTAJINA KOKONAISHANKKEEN KOLME PÄÄTEHTÄVÄÄ Osakokonaisuuden yksi tavoitteena oli selvittää, miten korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten
LisätiedotSuomi nousuun. Aineeton tuotanto
Suomi nousuun Aineeton tuotanto Maailman talous on muutoksessa. Digitalisoituminen vie suomalaiset yritykset globaalin kilpailun piiriin. Suomen on pärjättävä tässä kilpailussa, jotta hyvinvointimme on
LisätiedotEnergia ja ympäristö liiketoiminta-alue. DM 420002 01-2009 Copyright Tekes
Energia ja ympäristö liiketoiminta-alue Energia- ja ympäristöklusteri Energialiiketoiminta Ympäristöliiketoiminta Energian tuotanto Polttoaineiden tuotanto Jakelu Siirto Jakelu Jalostus Vesihuolto Jätehuolto
LisätiedotMiten yhteiskunnalliset haasteet, julkiset palvelut ja yritysten liiketoiminta kohtaavat vai kohtaavatko?
Miten yhteiskunnalliset haasteet, julkiset palvelut ja yritysten liiketoiminta kohtaavat vai kohtaavatko? Ville Valovirta Miten liiketoimintaa sosiaalisista innovaatioista? -seminaari 23.1.2013 2 1. Miten
LisätiedotGroove-rahoitushaku julkisille tutkimusorganisaatioille 7.6.-6.9.2011
Groove-rahoitushaku julkisille tutkimusorganisaatioille 7.6.-6.9.2011 Kehitysmaat ja kehittyvät maat avoinna uusiutuvan energian liiketoiminnalle DM 819060 06-2011 Groove - ohjelman tavoite Nostaa suomalaisten
LisätiedotHuippuostajat. 11:20 Lounas
Huippuostajat 8:00 Rekisteröityminen ja aamukahvi 8:30 Tekes ja kysynnän edistäminen, Pekka Soini, Tekesin pääjohtaja Huippuostajat ohjelma - mitä, kenelle ja miksi Sampsa Nissinen, Ohjelmapäällikkö Key
LisätiedotTekes the Finnish Funding Agency for Technology and Innovation. Copyright Tekes
Tekes the Finnish Funding Agency for Technology and Innovation DM 607668 03-2011 Expertise and networks for innovations Tekes services Funding for innovative R&D and business Networking Finnish and global
LisätiedotNäkökulmia kansallisen yhteistyön tärkeydestä Tekesin Green Growth ohjelman kokemuksia
Näkökulmia kansallisen yhteistyön tärkeydestä Tekesin Green Growth ohjelman kokemuksia Suomen kestävän kehityksen toimikunta 6.6.2012 Kimmo Kanto yksikön johtaja ympäristötieto ja avaruussovellukset Tekes
LisätiedotKiertotalouden innovatiiviset mahdollisuudet. Olli Koski Johtaja Työ- ja elinkeinoministeriö
Kiertotalouden innovatiiviset mahdollisuudet Olli Koski Johtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Mitä on kiertotalous? Kiertotaloudessa tuotteet ovat pitkäikäisiä ja materiaalit kiertävät arvoa säilyttäen.
LisätiedotKommenttipuheenvuoro. Antti Vasara Toimitusjohtaja, VTT Oy Finlandia-talo VTT beyond the obvious 1
Kommenttipuheenvuoro Antti Vasara Toimitusjohtaja, VTT Oy 10.12.2018 Finlandia-talo 1 Kysymys #1: Kolme tietä talouskasvuun: Halpa työvoima Valtavat luonnonresurssit Innovaatiot ja osaaminen Mikä näistä
LisätiedotKestävää kasvua biotaloudesta, cleantechistä ja digitalisaatiosta
Kestävää kasvua biotaloudesta, cleantechistä ja digitalisaatiosta Teollisuusneuvos Mika Aalto Elinkeino- ja innovaatio-osasto Strategiset kasvualat-ryhmä 2.9.2014 Teollisuuspolitiikan visio Teollisuuspolitiikan
LisätiedotYhteiskunnalliset yritykset alueiden kehittämisessä
Yhteiskunnalliset yritykset alueiden kehittämisessä Satu Rinkinen, Tuija Oikarinen & Helinä Melkas LUT Lahti School of Innovation 11.11.2014 Lahden tiedepäivä Alue- ja innovaatiopolitiikan haasteet - Europe
LisätiedotTekes innovaatiorahoittajana. Johtaja Reijo Kangas Tekes 7.4.2014
Tekes innovaatiorahoittajana Johtaja Reijo Kangas Tekes 7.4.2014 Rahoitamme sellaisten innovaatioiden kehittämistä, jotka tähtäävät kasvun ja uuden liiketoiminnan luomiseen Yritysten kehitysprojektit Tutkimusorganisaatioiden
LisätiedotKiertotalous liiketoimintana mahdollisuuksia ja haasteita
Kiertotalous liiketoimintana mahdollisuuksia ja haasteita Tulevaisuuden kiertotalouskeskukset ja Leena Aarikka-Stenroos Tampereen teknillinen yliopisto TTY Center for Innovation and Technology Research
LisätiedotAsumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita
Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita 19.1.2010 Johanna Kosonen-Karvo Tekes Miltä näyttää asuminen tulevaisuudessa? Käyttäjälähtöisyys ohjaa kaikkea tekemistä
LisätiedotSuomen metsäbiotalouden tulevaisuus
Suomen metsäbiotalouden tulevaisuus Puumarkkinapäivät Reima Sutinen Työ- ja elinkeinoministeriö www.biotalous.fi Biotalous on talouden seuraava aalto BKT ja Hyvinvointi Fossiilitalous Luontaistalous Biotalous:
LisätiedotKäyttäjälähtöinen innovaatiotoiminta kunta-alalla
Käyttäjälähtöinen innovaatiotoiminta kunta-alalla Tuula Jäppinen, innovaatio-asiantuntija Suomen Kuntaliitto Käyttäjälähtöinen innovaatiotoiminta kunta-alalla Julkisen sektorin innovaatiotoiminta Avoin
LisätiedotTekesin lausunto Valtioneuvoston selonteosta kansallisesta energia- ja ilmastostrategiasta vuoteen 2030 eduskunnalle
Tekesin lausunto Valtioneuvoston selonteosta kansallisesta energia- ja ilmastostrategiasta vuoteen 2030 eduskunnalle Jarmo Heinonen Kehitysjohtaja Biotalous ja Cleantech Keskeiset toimenpiteet tavoitteiden
LisätiedotTekes, kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta. Johtaja Riikka Heikinheimo
Tekes, kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta Johtaja Riikka Heikinheimo Kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta Rahoittamme edelläkävijöiden tutkimus-, kehitys- ja innovaatioprojekteja Kestävä talouskasvu
LisätiedotTampereen kaupungin paikkatietostrategia 2013 2015. Tampereen kaupunki
Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 2013 2015 Tampereen kaupunki 28.3.2013 TAMPERE Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 1 PAIKKATIETO JA PAIKKATIETOINFRASTRUKTUURI KÄSITTEENÄ Paikkatiedolla tarkoitetaan
LisätiedotOnko biotaloudessa Suomen tulevaisuus? Anu Kaukovirta-Norja, Vice President, Bio and Process Technology VTT
Onko biotaloudessa Suomen tulevaisuus? Anu Kaukovirta-Norja, Vice President, Bio and Process Technology VTT 2 Maapallo kohtaa haasteet - kestävän kehityksen avaimet Vähähiilisyys Niukkaresurssisuus Puhtaat
LisätiedotIlmasto- ja energiapolitiikka maataloudessa: vaikutukset tilan toimintaan (ILVAMAP) 2012-2015. ILMASE työpaja 6.11.2012
Ilmasto- ja energiapolitiikka maataloudessa: vaikutukset tilan toimintaan (ILVAMAP) 2012-2015 ILMASE työpaja 6.11.2012 Erikoistutkija Pasi Rikkonen, KTT, MMM(agr.) MTT taloustutkimus Ilmasto- ja energiapolitiikan
LisätiedotPPP-kumppanuudet vetovoimaisten ekosysteemien vahvistamiseksi. Antti Valle
PPP-kumppanuudet vetovoimaisten ekosysteemien vahvistamiseksi Antti Valle OSAAMISPOHJAN VARMISTAMINEN Osaamistaso nousee, osaaminen ja tarve kohtaavat TKI-voimavarojen vaikuttavuus ja kokoaminen Rajat
LisätiedotKorkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus
Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus Korkeakoulujen KOTA -seminaari 20.8.2013 Erikoissuunnittelija, KT Hannele Seppälä, Korkeakoulujen arviointineuvosto Korkeakoulujen yhteiskunnallisen ja alueellisen
LisätiedotBothniaTM. Kestävän kehityksen vauhdittaminen Pohjanmaalla. Mona Enell-Nilsson
BothniaTM Kestävän kehityksen vauhdittaminen Pohjanmaalla BothniaTM-hanke 1.9.2017-30.6.2019 Rahoitus Pohjanmaan liitto Vaasan kaupunki Vaasan yliopisto www.univaasa.fi/bothniatm 2 BothniaTM-hanke Yhteistyötahot
LisätiedotAmmattirakenteen ennakointi osana koulutustarpeen ennakointia
Ilpo Hanhijoki 30.3.2012 Ammattirakenteen ennakointi osana koulutustarpeen ennakointia Alueiden ennakointiseminaari Porissa 29. - 30.3.2012 Ammattirakenne Työllisten määrä ammattiryhmittäin tai ammattiryhmien
LisätiedotTekesin innovaatiorahoitus tutkimusorganisaatioille 2013. visioita, osaamista ja mahdollisuuksia tutkimuksen keinoin
Tekesin innovaatiorahoitus tutkimusorganisaatioille 2013 visioita, osaamista ja mahdollisuuksia tutkimuksen keinoin Kaupallisesti tai yhteiskunnallisesti uudella tavalla hyödynnettävä tieto ja osaaminen
LisätiedotGreen Growth Sessio - Millaisilla kansainvälistymismalleilla kasvumarkkinoille?
Green Growth Sessio - Millaisilla kansainvälistymismalleilla kasvumarkkinoille? 10.10.01 Tuomo Suortti Ohjelman päällikkö Riina Antikainen Ohjelman koordinaattori 10/11/01 Tilaisuuden teema Kansainvälistymiseen
LisätiedotSiinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa
Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Julkiset hankinnat uudistamisen välineeksi Haluamme edistää uutta toimintakulttuuria, jossa palveluhankinnoissa
LisätiedotInnovatiiviset kaupungit/ Tilanne 3/2014. INKA toimijakokous Helsinki 27.3. Reijot/Tekes
Innovatiiviset kaupungit/ Tilanne 3/2014 INKA toimijakokous Helsinki 27.3. Reijot/Tekes DM 11-2013 Partnerships in INKA for achieving critical mass in research, applications and markets Kuopio OULU Future
LisätiedotServe Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille
Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille Serve Tekesin ohjelma 2006 2013 Serve luotsaa suomalaista palveluosaamista kansainvälisessä kärjessä Palveluliiketoiminnan kehittäminen vahvistaa yritysten
LisätiedotTekesin uudet ohjelmat Huippuostajat 2013-2016 Fiksu kaupunki 2013-2017. Tekes Ohjelmapäällikkö Sampsa Nissinen www.tekes.
RESCA-hankkeen työpaja 23.9.2013 Pääposti Tekesin uudet ohjelmat Huippuostajat 2013-2016 Fiksu kaupunki 2013-2017 Tekes Ohjelmapäällikkö Sampsa Nissinen www.tekes.fi/huippuostajat Kasvua ja hyvinvointia
LisätiedotTekesin Green Growth ohjelma kansainväliset toimenpiteet
Tekesin Green Growth ohjelma kansainväliset toimenpiteet Tuomo Suortti 29.9.2011 DM Green Growth Tie kestävään talouteen Ohjelman kesto: 2011 2015 Ohjelman arvioitu volyymi noin 79 miljoonaa euroa Lisätietoja:
LisätiedotJulkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana
Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Helsingin Yrittäjien seminaari 1.3.2011 Kumppanuus Yritysmyönteistä yhteistyötä mikko.martikainen@tem.fi Mikko Martikainen
LisätiedotInnovaatiot ja niiden johtaminen julkisella sektorilla
Innovaatiot ja niiden johtaminen julkisella sektorilla Ville Valovirta Asiakaspäällikkö Innovaatiojärjestelmät ja julkiset palvelut Kuntamarkkinat 2009 2 Kunniakas historia Isyysloma Ilmainen kouluruoka
LisätiedotKasvua biotalouteen rajapinnoista, esimerkkinä INKA ohjelma
Kasvua biotalouteen rajapinnoista, esimerkkinä INKA ohjelma Alueellinen maaseutuverkostopäivä: Biotalouden mahdollisuudet Joensuu 22.10.2015 Harri Välimäki Joensuun Tiedepuisto Oy Mikä ihmeen biotalous?
LisätiedotKorjausliike kestävään talouteen. Yhden jäte toisen raaka-aine Eeva Lammi, ympäristöhuollon asiantuntija, Lassila & Tikanoja. 1Lassila & Tikanoja Oyj
Korjausliike kestävään talouteen Yhden jäte toisen raaka-aine Eeva Lammi, ympäristöhuollon asiantuntija, Lassila & Tikanoja 1Lassila & Tikanoja Oyj Lassila & Tikanoja Oyj 2 KIERRÄTYS JA HYÖDYNTÄMINEN:
LisätiedotMiten PK-yritys pärjää osaamiskilpailussa? PK-johtaja Pentti Mäkinen Toimittajaseminaari 26.10.2010 Porvoo
Miten PK-yritys pärjää osaamiskilpailussa? PK-johtaja Pentti Mäkinen Toimittajaseminaari 26.10.2010 Porvoo Esityksen sisältö Yrittäjyyden haasteista Suomessa Kasvuyrittäjyyden merkitys rakennemuutoksessa
LisätiedotTekesin rooli teollisuuden palveluliiketoiminnan uudistamisessa
Tekesin rooli teollisuuden palveluliiketoiminnan uudistamisessa Lauri Ala-Opas Tekes 21.3.2013 Rahoituspäätökset teollisuuteen ja palveluihin Miljoonaa euroa 200 Palvelut 150 Teollisuus 100 Muut toimialat
LisätiedotSysteemisen muutoksen johtaminen sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmässä. To Be or Wellbe, Oulu 27.9.2011 Sirkku Kivisaari, VTT
Systeemisen muutoksen johtaminen sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmässä To Be or Wellbe, Oulu 27.9.2011 Sirkku Kivisaari, VTT 2 Jäsennys 1. Systeemisten innovaatioiden tarve 2. Monitasoinen näkökulma
LisätiedotMittauksen haasteet ja tarpeet innovaatiotutkimusten valossa OKM/OECD: Making better use of indicators on STI Finlandiatalo 17.9.
Mittauksen haasteet ja tarpeet innovaatiotutkimusten valossa OKM/OECD: Making better use of indicators on STI Finlandiatalo 17.9.2013 Christopher Palmberg, Ph.D. Ohjaus ja verkostot - Ohjelmatoiminnan
LisätiedotGreen Growth - Tie kestävään talouteen
Green Growth - Tie kestävään talouteen 2011-2015 Ohjelman päällikkö Tuomo Suortti 7.6.2011, HTC Ruoholahti Ohjelman kesto: 2011 2015 Ohjelman laajuus: 79 miljoonaa euroa Lisätietoja: www.tekes.fi/ohjelmat/kestavatalous
LisätiedotICT:n tarjoamat mahdollisuudet energiatehokkuuden parantamisessa ja (elinkaaren aikaisten) Jussi Ahola Tekes ja vihreä ICT 16.9.
ICT:n tarjoamat mahdollisuudet energiatehokkuuden parantamisessa ja (elinkaaren aikaisten) ympäristövaikutusten minimoinnissa Jussi Ahola Tekes ja vihreä ICT 16.9.2009 1 400.0 Energiatehokkuudesta 250
LisätiedotWood Valley Suomen puulaakso. Aki Saarinen 23.11.2011
Wood Valley Suomen puulaakso M. Sc. Paper Tech. (1991) MBA (2007) 1989-1997 Kymmene / UPM-Kymmene 1997-2011 Valmet / Metso Paper / Metso 2011- Humap Oy Sisältö sivu 2 Sisältö sivu 3 Esityksen tarkoitus
LisätiedotTutkimushaku Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelma. Pekka Kahri, Toimialajohtaja Palvelut ja hyvinvointi, Tekes.
Tutkimushaku 2013 Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelma Pekka Kahri, Toimialajohtaja Palvelut ja hyvinvointi, Tekes DM 1098753 Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tutkimushaku 2013
LisätiedotPaikallisen kehittämisen mahdollisuudet 2014-2020
Paikallisen kehittämisen mahdollisuudet 2014-2020 Pohjois-Suomen maaseudun kehittämisen aluetilaisuus 21.2.2013 Marianne Selkäinaho Maa- ja metsätalousministeriö Sivu 1 27.2.2013 Leader 2014-2020 Maaseuturahastossa
LisätiedotUtta r. asiaan 2. Kaksi kolmasosaa Suomen kansantulosta tulee kymmenestä suurimmasta kaupungista. Metropolialue joutuu entistä ankarampaan kilpailuun.
Utta r asiaan 2, 1 / 6 5.6.2013 HE INOL AN E L INKE I NOT OIM IKUNN AN NÄ KE MYS HEINOLAN ELINKE INOSTRATE GIAN PERUSTE ET Heinolan elinkeinopolitiikka muutosten keskellä Kaksi kolmasosaa Suomen kansantulosta
LisätiedotHelsingin kaupunki Pöytäkirjanote 14/2016 1 (5) Kaupunginhallitus Kj/3 11.4.2016
Helsingin kaupunki Pöytäkirjanote 14/2016 1 (5) Liikenne- ja viestintäministeriö 327 Lausunto ehdotuksesta valtioneuvoston periaatepäätökseksi automatisaatiosta ja robotisaatiosta HEL 2016-002831 T 03
LisätiedotKasvu- ja omistajayrittäjyyden edistäminen
Kasvu- ja omistajayrittäjyyden edistäminen EK:n yrittäjävaltuuskunnan kesäkokous 14.8.2009 Valtiosihteeri Riina Nevamäki Työ- ja elinkeinoministeriö Kasvu- ja omistajayrittäjyyden seurantatyöryhmä Asetettu
LisätiedotKestävää kasvua biotaloudesta Suomen biotalousstrategia. Mika Aalto Kehittämispäällikkö Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma
Kestävää kasvua biotaloudesta Suomen biotalousstrategia Mika Aalto Kehittämispäällikkö Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma Sisältö 1. Biotalous on talouden seuraava aalto 2. Biotalouden
LisätiedotKestävä yhdyskunta. Virpi Mikkonen Kiinteistöt ja rakentaminen, Tekes. 9-2009 Copyright Tekes
Kestävä yhdyskunta Ohjelman kesto: 2007-2012 Ohjelman laajuus: 100 miljoonaa euroa, jostatekesin osuus noin puolet Lisätietoja: www.tekes.fi/yhdyskunta Virpi Mikkonen Kiinteistöt ja rakentaminen, Tekes
LisätiedotVaikuttavuusindikaattorit INKA-kaupungeissa. INKA-ohjelman kevätseminaari 17.3.2015 Vaasa Ville Valovirta
Vaikuttavuusindikaattorit INKA-kaupungeissa INKA-ohjelman kevätseminaari 17.3.2015 Vaasa Ville Valovirta Innovaatio, käyttöönotto ja leviäminen 25.3.2015 2 Seuranta- ja arviointimalli Panokset Toiminta
LisätiedotYmpäristöinnovaatioiden mahdollisuudet
Ympäristöinnovaatioiden mahdollisuudet Venla Virkamäki Tutkija Suomen ympäristökeskus 10.12.2013 Liiketoimintaa ympäristöstä Tilastokeskus Sisältö 1. Haaste 2. Mahdollisuus 3. Ratkaisu Kohti kestävää ympäristöpolitiikkaa
LisätiedotTyön tulevaisuuden kuvaus sosioteknisenä muutoksena
VTT TECHNICAL RESEARCH CENTRE OF FINLAND LTD Työn tulevaisuuden kuvaus sosioteknisenä muutoksena Mikko Dufva, Minna Halonen, Mika Kari, Tapio Koivisto, Raija Koivisto, Jouko Myllyoja mikko.dufva@vtt.fi
LisätiedotSääntelyn vaikutukset innovaatiotoimintaan ja markkinoiden kehittymiseen I Kirsti Työ- ja elinkeinoministeriö
Sääntelyn vaikutukset innovaatiotoimintaan ja markkinoiden kehittymiseen 11.10.2018 I Kirsti Vilén @kirstivilen Työ- ja elinkeinoministeriö Innovaatiomyönteinen sääntely Innovaatiomyönteisellä sääntelyllä
LisätiedotSapuska kansainvälistä liiketoimintaa
Sapuska kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista ikk i t Elint. alan tuottavuustalkoot 1.10.200910 Teknologia-asiantuntija Jussi Toivonen jussi.toivonen@tekes.fi 050 5577 826 DM 492975 06-2009 Copyright
LisätiedotForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu
ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011 Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu Hankkeen tavoitteet Pitkän aikavälin laadullisen ennakoinnin verkostohanke Teemallisesti hanke kohdistuu hyvinvointi-
LisätiedotFuture Smart City. Tulevaisuuden kunta ekosysteemin ja alustatalouden keskiössä. Juha Ruokari. Huhtikuu 2018
Future Smart City Tulevaisuuden kunta ekosysteemin ja alustatalouden keskiössä Juha Ruokari Huhtikuu 2018 Tulevaisuuden älykäs kunta ja sen mahdollistajat UUDET PALVELUT Hyvinvointi, elinvoima, kilpailukyky
LisätiedotTekesin Green Growth -ohjelman rahoitus ja palvelut yrityksille
Tekesin Green Growth -ohjelman rahoitus ja palvelut yrityksille Tuomo Suortti 25.10.2011 DM Esityksen runko Vihreän kasvun palikat ja ohjelman tavoitteet Ohjelman kohderyhmät Sparrauskysymyksiä: Mistä
LisätiedotVihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous
Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous MMM:n tiekartta biotalouteen 2020 1 MMM:n hallinnonalan strategiset päämäärät Pellot, metsät, vedet, kotieläimet sekä kala- ja riistakannat ovat elinvoimaisia
LisätiedotInnovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa
Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma (2008) 2012 2015 Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Ohjelman tavoitteena on uudistaa sosiaali- ja terveyspalveluita innovaatiotoiminnan
LisätiedotVisiona ilmastopolitiikan tuomat haasteet
Tulevaisuusvaliokunnan avoin kokous 6.2. 2019 Eduskunnan auditorio Valtioneuvoston tulevaisuusselonteon 2. osa Ratkaisuja työn murroksessa Visiona ilmastopolitiikan tuomat haasteet Markku Ollikainen Ympäristöekonomian
LisätiedotGlobaalit megatrendit biotalouden kasvun ajureina. Janne Peljo Sitra
Globaalit megatrendit biotalouden kasvun ajureina Janne Peljo Sitra 5.10.2016 5 + 1 tärkeää Sitrasta 1. Eduskunnan lahja 50-vuotiaalle Suomelle 2. Riippumaton tulevaisuustalo: ennakoija, tutkija, visionääri,
LisätiedotBEAM-ohjelma. KEHITYSYHTEISTYÖ JA KEHITTYVÄT MARKKINAT Ohjelmapäällikkö Minh Lam 2.3.2016 Kuntaliitto
BEAM-ohjelma KEHITYSYHTEISTYÖ JA KEHITTYVÄT MARKKINAT Ohjelmapäällikkö Minh Lam 2.3.2016 Kuntaliitto 2 Tarve Suomen talouden elinehto on elinkeinoelämän uudistuminen ja kasvaminen. Suomalaisilla yrityksillä
LisätiedotKansallinen kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus haaste myös ammatilliseen koulutukseen. 21.11.2012 Annika Lindblom Ympäristöministeriö
Kansallinen kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus haaste myös ammatilliseen koulutukseen 21.11.2012 Annika Lindblom Ympäristöministeriö Kestävä kehitys on yhteiskuntapolitiikkaa Ekologinen kestävyys;
LisätiedotGreen Growth 11/20/201 2. Copyright Tekes
Green Growth 11/0/01 GG ICT iltapäiväsessio Oulussa 15.11.01 Tilaisuuden ohjelma Avaus Anneli Ojapalo, Spinverse, Green Growth koordinaattori Green Growth vihreän talouden mahdollisuudet yrityksille Ritva
LisätiedotTekesin lausunto Valtioneuvoston selonteosta keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelmasta vuoteen 2030
Tekesin lausunto Valtioneuvoston selonteosta keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelmasta vuoteen 2030 Teija Lahti-Nuuttila, Jarmo Heinonen Tekes Keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelma
LisätiedotVTT:n arviointi Esitys julkistustilaisuudessa
VTT:n arviointi Esitys julkistustilaisuudessa 31.1.2019 Gaia Consulting Oy Mari Hjelt, Solveig Roschier, Tuomas Raivio, Susanna Sepponen, Diane Palmintera, Jenni Mikkola 31.1.2019 31/01/2019 2 Arvioinnin
LisätiedotEnergia-ala matkalla hiilineutraaliin tulevaisuuteen
Energia-ala matkalla hiilineutraaliin tulevaisuuteen Kohti hiilineutraalia kaupunkia näkökulmia tavoitteeseen Seminaari 22.2.2018, klo 12.00-15.00 Tampereen valtuustosali Näkökulmia energiaalan murrokseen
LisätiedotSosiaaliset innovaatiot ja investoinnit Suomessa. Hannu Hämäläinen 30.10.2015 InnoSI, Kuntaliitto
Sosiaaliset innovaatiot ja investoinnit Suomessa Hannu Hämäläinen 30.10.2015 InnoSI, Kuntaliitto Kehitysmatkalla suomalaisessa innovaatiopolitiikassa: teknologisista innovaatioista sosiaalisiin innovaatioihin
LisätiedotTerveysalan tutkimus- ja innovaatiotoiminnan kasvustrategia
Terveysalan tutkimus- ja innovaatiotoiminnan kasvustrategia Sosiaali- ja terveysvaliokunta 10.10.2017 Teollisuusneuvos Antti Valle Elinkeino- ja innovaatio-osasto #kasvustrategia @tem_uutiset Terveystoimialojen
LisätiedotINNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK
INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK Mikä on innovaatio innovaatiostrategia innovaatiopolitiikka???
LisätiedotBiotalous osana kiertotalouden tiekarttaa Mari Pantsar, Sitra. Kansallinen biotalouspaneeli 19.1.2016
Biotalous osana kiertotalouden tiekarttaa Mari Pantsar, Sitra Kansallinen biotalouspaneeli 19.1.2016 Aikamme suurin systeeminen haaste on koetun hyvinvoinnin ja talouskasvun irtikytkentä luonnonvarojen
LisätiedotMetsähyvinvoinnin kehitysohjelman ajankohtaistapahtuma 18.11.2014 Biotalous tehdään yhteistyöllä. Sixten Sunabacka Työ- ja elinkeinoministeriö
Metsähyvinvoinnin kehitysohjelman ajankohtaistapahtuma Biotalous tehdään yhteistyöllä Sixten Sunabacka Työ- ja elinkeinoministeriö www.biotalous.fi Aiheet: 1. Biotalous ja hyvinvointi 2. Biotalous ja yhteistyö
LisätiedotEU:n metsästrategia; missä mennään. Teemu Seppä Robinwood Plus -työpaja Kajaani 8.12.2011
EU:n metsästrategia; missä mennään Teemu Seppä Robinwood Plus -työpaja Kajaani 8.12.2011 Esityksen sisältö tilanne EU:ssa metsäasioiden käsittelyn osalta nykyinen EU:n metsästrategia EU:n metsästrategian
LisätiedotDigitalisaatio ja disruptiot liikennesektorilla
Digitalisaatio ja disruptiot liikennesektorilla Siemens 160 vuotta Suomessa - juhlaseminaari 10.12.2015 Jan Juslén Tieto-osasto, Liikennevirasto Megatrendit Arvot ja asenteet muuttuvat Kaupungistuminen
LisätiedotVerkoston kartoitus ja jatkoaskeleet. 18.11.2015 Jukka Talvi
Verkoston kartoitus ja jatkoaskeleet 18.11.2015 Jukka Talvi www.cafepress.com Voisko älyliikenne olla Oulun juttu? Selvitys huhti-elokuu 2015 Liiketoimintamahdollisuudet Toimijaverkosto Esitys tavoitteista
LisätiedotMUUTTUVA MARKKINA ja MAAILMA 17.3.2011 Aluepäällikkö Päivi Myllykangas, Elinkeinoelämän keskusliitto, EK
Lisää tähän otsikko MUUTTUVA MARKKINA ja MAAILMA 17.3.2011 Aluepäällikkö Päivi Myllykangas, Elinkeinoelämän keskusliitto, EK KANSANTALOUS VÄESTÖKEHITYS JA TUOTTAVUUS Kestävyysvaje aiempaakin suurempi:
LisätiedotL-metodi. (suomalainen) versio 2.0. Satakunnan ja Varsinais-Suomen toimintaryhmien hallitusten ja henkilöstön koulutus 8.2.
L-metodi (suomalainen) versio 2.0 Satakunnan ja Varsinais-Suomen toimintaryhmien hallitusten ja henkilöstön koulutus 8.2.2008 Kemiön Kasnäs Torsti Hyyryläinen HY-Ruralia, Rural Studies -verkosto Esityksen
LisätiedotStrategiset tutkimusavaukset kuulumisia Tekesistä EEMELI-työpaja #14 @ VTT, Micronova 20.8.2013. Markku Heimbürger Asiantuntija
Strategiset tutkimusavaukset kuulumisia Tekesistä EEMELI-työpaja #14 @ VTT, Micronova 20.8.2013 Markku Heimbürger Asiantuntija Strategiset tutkimusavaukset - tavoite Tavoitteena edelläkävijäprojekteja,
LisätiedotElinkeino-ohjelman painoalat
Elinkeino-ohjelman painoalat Elinkeino-ohjelman painoalat 1. Uudistuva teollisuus. Nykyinen rakennemuutos on mahdollista kääntää laadullisesti uudenlaiseksi kasvuksi panostamalla uusiin liiketoimintamalleihin
LisätiedotTekesin julkisen tutkimuksen rahoitus:
Tekesin julkisen tutkimuksen rahoitus: Miksi ja mihin? Nostaa osaamisen tasoa tavoitteena kansainvälinen kärki Luo edellytyksiä uudelle liiketoiminnalle Valmistelee tutkimustulosten kaupallistamista Parantaa
LisätiedotOsaamisen ja koulutuksen kärkihanke 5: Vahvistetaan korkeakoulujen ja elinkeinoelämän yhteistyötä innovaatioiden kaupallistamiseksi
Osaamisen ja koulutuksen kärkihanke 5: Vahvistetaan korkeakoulujen ja elinkeinoelämän yhteistyötä innovaatioiden kaupallistamiseksi 15.3.2018 Opetusneuvos Petteri Kauppinen yhteistyötä innovaatioiden kaupallistamiseksi
LisätiedotElinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA, lyhyt esittely ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY
Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA, lyhyt esittely Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen edeltäjä Taloudellinen Tutkimuskeskus perustettiin 1.8.1946. ETLA on voittoa tavoittelematon
LisätiedotGreen Growth- Vihreä kasvu
Green Growth- Vihreä kasvu Sisältö 1. Mitä on vihreä kasvu? 2. Miksi vihreää kasvua tarvitaan? 3. Onko vihreä kasvu Suomelle mahdollisuus? 4. Yhteenveto 1. Mitä on vihreä kasvu? Vihreälle taloudelle ei
LisätiedotLUT:n strategia 2015 YHDESSÄ
LUT:n strategia 2015 YHDESSÄ Painopistealueet Kestävän kilpailukyvyn luominen Kansainvälinen Vihreä energia ja teknologia Venäjä-yhteyksien rakentaja Yhdessä Painopisteemme ovat monitieteisiä kokonaisuuksia
LisätiedotTeknologian ennakointi
Teknologian ennakointi 7307050 Hypermedian jatko-opintoseminaari Outi Laitinen Automaatio- ja säätötekniikan laitos Puh: 3115 3555 Email: outi.laitinen@tut.fi Esityksen sisältö: Teknologian ennakointi
LisätiedotMahdollisuuksia eriytymisen torjuntaan: Biotalous
Mahdollisuuksia eriytymisen torjuntaan: Biotalous Biotalous on uusiutuvien luonnonvarojen kestävää hoitoa sekä käyttöä ja niistä valmistettujen tuotteiden ja palveluiden tuotantoa sekä biologisten ja teknisten
LisätiedotEnergia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK
Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit Gigaluokan muuttujia Kulutus ja päästöt Teknologiamarkkinat
LisätiedotFiksu kaupunki 2013-2017. Kokonaislaajuus 100 M, josta Tekesin osuus noin puolet
Fiksu kaupunki 2013-2017 Kokonaislaajuus 100 M, josta Tekesin osuus noin puolet Energiatehokas ja kestävä Uusien ratkaisujen testaus Käyttäjät mukaan Rakentuu paikallisille vahvuuksille Elinvoimainen elinkeinoelämä
LisätiedotCIE Center for Internet Excellence - www.cie.fi
CIE Center for Internet Excellence - www.cie.fi CIE (Center for Internet Excellence) on Oulun yliopiston yhteydessä Oulun Innovaatioallianssin (OIA) jäsenten ohjauksessa toimiva tutkimus- ja innovaatioyksikkö.
LisätiedotVihreämmän ajan kuntaseminaari. Päättäjien Aamu
Vihreämmän ajan kuntaseminaari Päättäjien Aamu Agenda - 9:00-11:00 Kuntakentän haasteet ja niihin vastaaminen tietotekniikan keinoin IT:n ekologinen jalanjälki Virran- ja kustannusten säästö nykyaikaisin
LisätiedotClick to edit Master title style
Click to edit Master title style Second level Click to edit Master title style Globaalit trendit ja muutostekijät Second level Työn globaali murros Osaaminen, tutkimus ja verkostoituminen keskiössä globaalien
LisätiedotCleantechin kaupallistamisen edellytysten parantaminen lisää kasvua. Juho Korteniemi Cleantechin strateginen ohjelma 22.3.2013
Cleantechin kaupallistamisen edellytysten parantaminen lisää kasvua Juho Korteniemi Cleantechin strateginen ohjelma 22.3.2013 Cleantechin strateginen ohjelma CSO:n strategisia avainteemoja ovat: 1. Strateginen
LisätiedotMatkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op
0 Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op LAUREA-AMMATTIKORKEAKOULU Ammattikorkeakoulujen erikoistumiskoulutus 1 Erikoistumiskoulutus on uusi koulutusmuoto
LisätiedotKorkean jalostusarvon materiaalit suljetussa raaka-ainekierrossa
Korkean jalostusarvon materiaalit suljetussa raaka-ainekierrossa CloseLoop etsii ratkaisuja monin tavoin Kiertotalouden mallien hyödyntäminen on yksi tapa pyrkiä hiilineutraaliin talouteen. Uudet mallit
Lisätiedot