Turvallisuus. myrskyn silmässä. Sivu 10 Kuljetussäiliöt kuntotarkkailussa. Sivu 4. Sivu 12 Kemikaalien tuotevalvonta keskitetään yhteen osoitteeseen

Transkriptio

1 Sivu 10 Kuljetussäiliöt kuntotarkkailussa maantiellä Sivu 4 Millä tasolla on muunnossähköautojen sähköturvallisuus? Sivu 12 Kemikaalien tuotevalvonta keskitetään yhteen osoitteeseen Tukeskatsaus Turvatekniikan keskuksen ajankohtaislehti Turvallisuus myrskyn silmässä

2 Tukes-katsaus T u r v a t e k n i i k a n k e s k u k s e n a j a n k o h t a i s l e h t i Kannessa ja sisällä sivut 6-9 Mitä viime kesän myrskyissä tapahtui? Myrskytuhot ja niiden seurannaisvaikutukset tutkitaan poikkeuksellisen laajasti. Suurimmat myrskyjen seurannaisvaikutukset syntyvät sähköverkkojen tuhoutuessa luvulla maailma on tässä mielessä muuttunut todella merkittävästi: sähköriippuvuus on entisestään kasvanut. Varautumisen perusteet vuosituhannen taitteessa olivat täysin erilaiset kuin ne ovat nyt, sanoo Onnettomuustutkintakeskuksen johtaja Veli-Pekka Nurmi. Kansikuva Rami Lappalainen 10 Moderni teollinen yhteiskunta on vaarallisen riippuvainen keskitetystä sähköntuotannosta ja laajojen sähköverkkojen kautta tapahtuvasta sähkönjakelusta, kirjoittaa Risto Isomäki Turvallinen Suomi -palstalla. 5 Lumen tutuksi! Jatkossa lamppupakkauksissa lampun tehoa eli watteja (W) näkyvämpi valaistusvoimakkuuden ilmaisija on valovirta eli lumen (lm). Kuva Annikaisa Knuutila 16 Tussahtiko yksityishenkilöiden ilotulittaminen uuteen lakiin? En sanoisi noinkaan. Palautetta on kyllä tullut melkoisesti. Olemme siihen myös vastanneet ja perustelleet uusia linjauksia, kertoo yli-insinööri Harri Roudasmaa Tukesista. 17 Laki muutoksessa Esittelyssä leluja, kosmetiikkaa ja mittauslaitteita koskevien säädösten uudistukset. 18 Tukeslainen esittelyssä Kenttätarkastaja tietää mitä hakee. Hänen työtään ohjaa vankka näkemys markkinoilla olevasta tuotesortimentista ja sen tasosta. On vaikea selittää, miten vaatimustenvastaiset laitteet osuvat silmään. Ne vain löytyvät, sähkötuotteiden kenttätarkastaja Yngve Savolainen miettii. 14 Pitkän linjan turvallisuusammattilaiset Erkki Ahola (vas.), Olli Tiainen ja Jorma Partanen ovat olleet mukana niin Tukesin edeltäjissä kuin uuteen Tukesiin valmistautumisessakin. Tulevaisuudessa haasteena kolmikon mielestä on turvallisuusriskien lisääntyminen ja se, että riskit laajenevat perinteisiltä toimialoilta kuluttajien suuntaan. Kuva Aila Välikoski Kuva Lauri Mannermaa Teknisen turvallisuuden ja luotettavuuden ajankohtaislehti Tukes-katsaus ilmestyy kaksi kertaa vuodessa. Julkaisija Turvatekniikan keskus Tukes Päätoimittaja Viestintäpäällikkö Johanna Salomaa-Valkamo Toimitusneuvosto, Tukes: Leena Ahonen, Teemu Hartikainen, Tuiri Kerttula, Paula Kuusio, Jaakko Kuustonen, Mikko Moisio, Jorma Partanen Toimitus Tammisto, Knuutila&Tammisto Oy, toimitussihteeri Annikaisa Knuutila, ulkoasu Tiina Lautamäki Paino Tammerprint Oy, marraskuu ISSN Tukes toimii teknisen turvallisuuden ja luotettavuuden valvojana, kehittäjänä ja asiantuntijana. Sen toimialoja ovat kemikaali- ja prosessiturvallisuus, kuluttajaturvallisuus, sähkö- ja painelaiteturvallisuus, pelastustoimen laitteet, jalometallituotteet, CE-merkityt rakennustuotteet ja mittaaminen. Turvatekniikan keskus Tukes, PL 66, Helsinki ja Kalevantie 2, Tampere 2 Tukes-katsaus

3 P ä ä k i r j o i t u s Seppo Ahvenainen ylijohtaja Tukes Onnettomuuksien murheita ja iloja Mediassa on viime aikoina ollut pinnalla kaksi aihetta, jotka molemmat liittyvät turvallisuuteen: Unkarin jäteallaskatastrofi ja Chilen kaivosturman pelastusoperaatio. Toinen niistä on murheen alho, toinen ilonaihe ainakin väliaikaisesti. Kokonaisuutena katsoen Unkarin onnettomuus on Chilen tapausta vakavampi ympäristövahinkojensa ja niiden sosiaalisten ja taloudellisten jälkivaikutusten vuoksi. EU:ssa on teollisten suuronnettomuuksien ehkäisyssä pyritty ja luotettukin ennaltaehkäisevään turvallisuusvalvontaan. Suuronnettomuuksien ehkäisyä koskeva Seveso-direktiivi rakentuu tälle ajattelutavalle, vaikka itse direktiiviä onkin kehitetty paljolti kantapään kautta isojen onnettomuuksien jälkeen. Esimerkiksi USA:ssa on sääntelyssä tapana nojautua yrityksille koituvien jälkisanktioiden voimaan. Tämä periaate ei sellaisenaan toimi isoissa ympäristö- ja henkilöonnettomuuksissa. Näitä vahinkoja kun ei useinkaan pystytä korvaamaan millään rahalla tai vakuutuksilla. Miksi sitten Euroopassakin hienoista sääntelyjärjestelmistä huolimatta sattuu niin tuhoisia onnettomuuksia? Yleisenä syynä on joko riskienarvioinnin tai riskienhallinnan tai molempien pettäminen. Unkarin tapauksen kaltaisen aikapommin lauetessa on myös hyväksyttävä riskitaso hämärtynyt vuosien saatossa. Kansainvälisten sopimusten ja EU-sääntöjen ilmoittamisvelvollisuudet eivät myöskään ole toimineet niin kuin pitäisi. Koska teollinen turvallisuus lopulta aina tehdään yrityksissä, on yrityksen turvallisuusjohtamisjärjestelmä avainasemassa onnettomuuksien ehkäisyssä. Esimerkiksi Sevesonormisto antaa kehykset järjestelmään ja sitä kontrolloidaan viranomaisten tekemässä valvonnassa. Johtamisjärjestelmien yleinen koetinkivi on se, missä määrin käytännön tekeminen ja hienot järjestelmät todella vastaavat toisiaan. Tätä ei voi koskaan korostaa liiaksi. Asia ei hoidu ilman riittäviä resursseja, asiansa osaavia ihmisiä. Ulkoistaminen on vakiintunut resepti resurssien hallintaan. Sen toimivuus turvallisuuden hallinnassa ei ole itsestään selvää, koska tehtävien ulkoistamisessa ulkoistuvat helposti myös vastuut. Viranomaiset ja valvonnan toimivuus nostetaan myös tikun nenään aina, kun jotain haavereita tapahtuu. Sekä Unkarin että Meksikonlahden turmat noudattavat tätä kaavaa. Toimivan sääntelyjärjestelmän perusedellytys on riskiperusteisuus ts. mitä suuremmat onnettomuusriskit, sitä tiukemmat vaatimukset ja niiden valvonta. Tämän tulee näkyä jo laitosten perustamisluvituksissa ja sitä tulee noudattaa myös käytönaikaisessa valvonnassa. Viranomaisen ja Tukesin näkökulmasta resurssivaatimus on sama kuin yrityksissäkin. Ilman valvontaresursseja säädökset ovat tyhjiä julkilausumia samaan tapaan kuin yritysten turvallisuusjärjestelmätkin. Oma ongelmansa niin sääntelyssä kuin yrityksen toiminnassakin on se, milloin tuotantolaitos on tullut käyttöikänsä päähän, ja miten huolehditaan siitä, että laitoksen purkaminen ja muu jälkihoito tehdään asianmukaisesti. Vaakakupeissa painavat turvallisuus ja ympäristö, toisaalta raha ja työpaikat. Unkarin tapaus osoittaa, että niin EU:n järjestelmässä kuin kansallisissa järjestelmissäkin on vuotoja. Myös meidän järjestelmämme vaatii kriittistä tarkastelua. Turvallisuuden hallinnan kannalta oma lukunsa ovat poikkeukselliset luonnonilmiöt kuten viime kesänä nähtiin. Laadukkaassa turvallisuusjärjestelmässä varaudutaan toki myös poikkeaviin luonnonilmiöihin. Jo riskienarvioinnin epävarmuuksien vuoksi täydellinen ennalta ehkäisy on käytännössä mahdotonta. Nykyistä tasoa voidaan kuitenkin merkittävästikin parantaa. Kuva Lauri Mannermaa Kuinka hyvin käytännön tekeminen ja hienot järjestelmät todella vastaavat toisiaan? Tukes-katsaus 3

4 A j a n k o h t a i s t a Millä tasolla on muunnossähköautojen sähköturvallisuus? Kuva Päivi Eskelinen Tukes pyrkii varmistamaan sähköturvallisuuden korkean tason myös muunnossähköautoissa. Uusin versio ecorollasta on valmistettu Tampereelle perustetussa Sähköajoneuvokeskuksessa. Tukes on selvittänyt muunnossähköajoneuvojen viranomaisvaatimuksia turvallisuuden näkökulmasta. Tuloksena on kattava katsaus sähköauton tyyppeihin, tekniikkaan, elinkaaren vaiheisiin, niissä esiintyviin riskeihin ja niihin liittyviin viranomaisvaatimuksiin. Jatkossa selvitetään vielä muun muassa muutoskatsastuksen sähköturvallisuusvaatimuksia ja kierrätyksen järjestämistä. Työn tuloksena kuva viranomaisvastuista selkiytyy, ja voidaan laatia ohjeistus toiminnanharjoittajille, joita ovat muunnossähköautojen rakentajat, valmiin auton hyväksyvät katsastus- ja muut viranomaiset sekä korjaamoyrittäjät, kertoo ylitarkastaja Teemu Hartikainen. Tukesissa havahduttiin, kun sähköautoista ja erityisesti muunnossähköautoista tuli päivän puheenaiheita. Heräsi kysymys, onko pohdittu sähköturvallisuutta riittävästi ja tiedetäänkö yleensä, mitä kaikkea tulisi ottaa huomioon. Selvityksen tekemisessä olemme käyttäneet apuna Tampereella toimivan Sähköajoneuvokeskuksen osaamista ja kokemuksia. Kierrätä turvallisesti Suomalaiset ovat aktiivisia paristojen ja akkujen kierrättäjiä. Rekisteröityneiden tuottajien Suomen markkinoille saattamista paristoista ja akuista keräykseen päätyi 45 prosenttia vuonna Suosituista alkaliparistoista saadaan kierrätettyä jopa 80 prosenttia. Kun paristoja ja akkuja palauttaa kaupoissa ja kioskeissa oleviin punaisiin keräyslaatikoihin, on hyvä muistaa muutama perussääntö kierrätyksen turvallisuuden varmistamiseksi: Paristot ja akut, joissa on havaittavissa vuotoja, pakataan muovipusseihin. Vuotavista akuista ja paristoista saattaa joutua vaarallisia aineita iholle tai aineet voivat vahingoittaa kierrätyslaatikkoa. Litiumakkujen ja -paristojen navat piilotetaan teippaamalla, näin ehkäistään mahdollisesta oikosulusta aiheutuva palonvaara. Vain sellaiset akut ja paristot palautetaan, joiden varaus on käytetty loppuun. Jos varausta on jäljellä, voi paristo joutua oikosulkuun ja lämmetä. Keräyslaatikoihin palautetaan vain tuotteita, jotka niihin kuuluvat. Kannettavien paristojen ja akkujen keräyslaatikkoon ei saa palauttaa esimerkiksi ajoneuvon käynnistysakkuja tai lamppuja. Kuva Annikaisa Knuutila 4 Tukes-katsaus

5 Kuva Annikaisa Knuutila Kypärä on pyöräilijän tärkein suojavaruste ja vain ohjeidenmukainen käyttö suojaa käyttäjää vahingoilta. Pyöräilykypärä on vaihdettava uuteen, jos siihen on kohdistunut voimakas isku, sillä vaikka vaurio ei näkyisi ulospäin, kypärän iskunvaimennuskyky on silti voinut heikentyä. Käytä pyöräilykypärää oikein! Yhdessä pyöräilykypärässä todettiin rakenteellisia puutteita ja kaikkien kypärien käyttöohjeista ja merkinnöistä löytyi eritasoisia puutteita, kun Tukes testautti 10 Suomessa myytävää pyöräilykypärää eri maahantuojilta. Valvontaprojektissa tutkittiin, täyttävätkö pyöräilykypärät iskunvaimennuskykyä, leukahihnan leveyttä ja kypärän kiinnitysjärjestelmän tehokkuutta koskevat vaatimukset. Myös käyttöohjeet ja merkinnät tarkastettiin. Yritykset velvoitettiin korjaamaan puutteelliset käyttöohjeet ja merkinnät. Pyöräilykypärien valmistajilla ja maahantuojilla on velvollisuus varmistua pyöräilykypärien turvallisuudesta. Pyöräilykypärät ovat henkilönsuojaimia, ja ne kuuluvat henkilönsuojaindirektiivin soveltamisalaan.? Miksi Arizona Chemicalissa räjähti? Tukes tutkii Arizona Chemical Oy:n Oulun tehtaalla 15. syyskuuta sattunutta säiliöräjähdystä, jossa yksi kuoli ja kolme henkilöä loukkaantui. Tutkintaryhmä tekee myös ehdotuksen toimista vastaavanlaisten onnettomuuksien ennalta ehkäisemiseksi. Tutkinta tehdään yhteistyössä pelastusviranomaisten ja työsuojeluviranomaisten kanssa. Tutkintaryhmän kirjallinen raportti valmistuu 15. maaliskuuta 2011 mennessä. Lamppupakkauksiin lisää tietoa Ecodesign-direktiivi vaatii syyskuusta 2010 alkaen huomattavasti lisää tietoja markkinoille tulevien ympärisäteilevien kotitalouslamppujen pakkauksiin. Jatkossa lampun tehoa eli watteja (W) merkittävämpi valaistusvoimakkuuden ilmaisija on valovirta eli lumen (lm). Sen tulee olla pakkauksessa kaksi kertaa suuremmalla kirjasinkoolla kuin watit. Lampun eliniän ja värilämpötilan lisäksi pakkauksissa tulee näkyä muun muassa lampun mitat, kytkentäjaksojen lukumäärä ennen vikaantumista sekä lämpenemisaika 60 prosenttiin täydestä valotehosta. Erilaisten myyntiväitteiden, kuten energiansäästölamppu tai vastaavan hehkulampun teho käyttöä pakkauksissa rajoitetaan. Valmistajan internetsivuilla täytyy olla pakkauksessa olevien tietojen lisäksi eräitä lampun mitoitusarvoja sekä värintoistokykyä ilmaiseva indeksi. Jos lamppu sisältää elohopeaa, on sivuilla kerrottava sen määrä milligrammoina, sekä ohjeistus lampun kierrätyksestä. Uudet tuotetietovaatimukset eivät koske yli 10 watin hehkulamppuja eivätkä muita sellaisia kotitalouskäyttöön suunnattuja hehkulankalamppuja, jotka poistuvat markkinoilta viimeistään syyskuussa Vaarallinen kaasujääkaappi käyttökieltoon Nestekaasukäyttöisessä Scandic XC-50 -jääkaapissa on todettu vakava turvallisuuspuute. Kaasujääkaappi tuottaa huoneilmaan nopeasti vaarallisen määrän häkää ja aiheuttaa hengenvaaran erityisesti pienissä tiloissa käytettynä. Tukes on asettanut jääkaapille myyntikiellon ja määrännyt maahantuojan keräämään myydyt tuotteet pois kuluttajilta. Hengenvaaran vuoksi jääkaappia ei saa käyttää, ja se on palautettava ostopaikkaan. Scandic XC-50:n tilavuus on 50 litraa, se on tummanharmaa tai valkoinen ja sen mitat ovat 40x45x76 senttiä. Jääkaapin maahantuoja on Scandic Trading House Oy ja sitä on myyty Suomessa vuosina Jääkaapin hankkineita pyydetään palauttamaan se ostopaikkaan, jolloin tuotteen hinta hyvitetään asiakkaalle. Tuotetta palautettaessa ei tarvitse esittää ostokuittia. Viime kesänä kaksi henkilöä kuoli kesämökillään häkämyrkytykseen, jonka aiheuttajaksi varmistui kyseinen kaasujääkaappi. Valmistaja oli laittanut näihin jääkaappeihin ylimääräisen irtoputken palokaasujen poistoputkeen. Irtoputki haittasi palamista niin, että palokaasut tuottivat huoneilmaan poikkeuksellisen suuren määrän häkää. Jääkaappia ei ollut tarkastettu direktiivien mukaisesti tarkastuslaitoksella. Tarkastettaessa kyseinen vika olisi havaittu. Tukesin turvallisuusinsinööri Seppo Huttunen muistuttaa, että kaasulaitteiden käytössä on aina huolehdittava hyvästä ilmanvaihdosta. Jos kaasulaite ei saa riittävästi palamisilmaa, se alkaa tuottaa häkää. Ilmanvaihtoon tarvitaan tulo- ja poistoilmaventtiilit, eikä niitä saa missään tapauksessa tukkia. Rakennukseen, joissa on käytössä kaasulaitteita tai tulisija, kannattaa hankkia palovaroittimen lisäksi häkävaroitin Tukes-katsaus 5

6 TEEMANA Sää, tuhot ja turvallisuus Myrskyn merkit tutkita Teksti Aila Välikoski Kuva Rami Lappalainen Kesällä 2010 riehuneet myrsky- ja ukkospuuskat eivät olleet viimeiset eivätkä pahimmat luonnonilmiöt, jotka Suomessa koetaan. Nyt tapahtumista otetaan opiksi se, mitä suinkin voidaan. Mitä myrskyissä todella tapahtui? Se selviää, kun Onnettomuustutkintakeskuksen selvitys valmistuu. Suomen oloissa Asta-, Veera, Lahja- ja Sylvi-myrskyt jälkioperointeineen olivat jotakin ennenäkemätöntä. Tiettävästi kyseessä oli ensimmäinen kerta, kun Euroopassa raportoitiin yöllisistä syöksyvirtausparvista. Tropiikissa ilmiö on normaali. Tuulen arvioidaan riehuneen jopa yli 30 metrin sekuntivauhdilla. Ukkosalueissa laskettiin pahimmillaan yli maasalamaa ja paikallisesti mitattiin jopa 70 millimetriä vuorokausisademääriä. Syöksyvirtauksissa kymmeniä ihmisiä loukkaantui ja yksi kuoli, kun myrskyn lennättämiä aitarakennelmia osui heihin musiikkifestivaaleilla Porissa. Useita loukkaantui syöksyvirtauksen kaadettua puita asuntovaunujen päälle leirintäalueella Uuraisilla. Partioleirillä Hämeenlinnan Evolla koettiin vaaran hetkiä. Neljän myrskyn kokonaisvahingot nousevat ainakin miljoonaan euroon. Pelkästään Etelä-Savossa tuhoutui noin miljoona kuutiota metsää, rahassa se on noin 15 miljoonaa. Laajoilla alueilla kärsittiin sähkökatkoista, jotka pahimmillaan kestivät viikkoja ja halvaannuttivat eri tavoin yhteiskunnan toimintaa. Sähköyhtiöissä myrskyt käynnistivät viikkokausien poikkeusoperaatiot verkkotuhojen korjaamiseksi. Tuhot ylittivät Onnettomuustutkintakeskuksen tutkintakynnyksen. Kesällä 2011 valmistu- 6 Tukes-katsaus

7 Onnettomuustutkintakeskuksen johtaja Veli-Pekka Nurmi korostaa, etteivät vastuu- ja syyllisyyskysymykset kuulu onnettomuustutkintaan. Kesämyrskyjen tutkinta ei syytä ketään. Se kuvaa tapahtumat ja näyttää ne suhteessa nykyiseen varautumistasoon. Sähköverkkojen tuhoutuessa vaarat ketjuuntuvat, siksi nopeus on turvallisuutta Sähköt meni! Kesämyrskyjen pahimmilla tuhoalueilla töitä sähköjen palauttamiseksi tehtiin viikkoja lähes yötä päivää. Vaativasta urakasta selvittiin ilman Tukesin tietoon tulleita sähkötapaturmia. MTeksti Aila Välikoski yrskytuhoalueilla kumossa oli jopa kokonaisia sähkölinjoja, ja korjattavaa sekä uudelleen rakennettavaa oli kilometrikaupalla. Sähköyhtiöt joutuivat käyttämään osin normaalista poikkeavia työtapoja ja tilapäisasennuksia. Esimerkiksi uuden ilmajohtolinjan sijaan maan pinnalle vedettiin tavallisesti maahan kaivettavaa maakaapelia, että kuluttajat saisivat sähköt takaisin kohtuullisessa ajassa. Olemme aktiivisesti seuranneet tilannetta. Myös verkkoyhtiöt ovat olleet meihin yhteydessä. Olemme halunneet tietää, miten on toimittu, millä aikataululla sähköyhtiöt saattavat poikkeusasennukset entiselleen ja millaiset ennakkosuunnitelmat yhtiöillä an tarkasti vasta tutkintaraportista selviää kattavasti, mitä myrskyissä tapahtui: mistä vahingot syntyivät ja miten pelastustoimet sujuivat. Olen keskustellut laajasti eri asiantuntijoiden kanssa. Meillä ei ole tapahtumista kattavaa kuvaa. Käsitykset seuraamuksista vaihtelevat todella paljon, kun jokainen tarkastelee asioita omasta lähtökohdastaan ja näkee sen, mikä sieltä on loogista, Onnettomuustutkintakeskuksen johtaja Veli-Pekka Nurmi sanoo. Suositukset ohjaavat varautumistoimia Veli-Pekka Nurmen mukaan tulossa on poikkeuksellisen laaja tutkintakokonaisuus. Siinä selvitetään muun muassa sähkö- ja televerkkojen vauriot ja vahingot seurauksineen myös muussa elinkeinotoiminnassa, liikenneyhteyksien ja rakennusten vauriot, tapahtumat yleisötilaisuuksissa, pelastustoiminnan sujuvuus, toiminta kunnissa sekä tiedon kulku. Nelihenkinen tutkintalautakunta käyttää monipuolisesti apunaan asiantuntijoita. Osa tutkintaa on esimerkiksi yhteistyössä Tukesin, Energiamarkkinaviraston ja Huoltovarmuuskeskuksen kanssa tehtävä kysely sähkö- ja televerkkojen vahingoista. Samoin Onnettomuustutkintakeskus hyödyntää Tukesissa tehtävää yleisötilaisuuksien turvallisuusselvitystä. Suurimmat myrskyjen seurannaisvaikutukset syntyvät sähköverkkojen tuhoutuessa luvulla maailma on tässä mielessä muuttunut todella merkittävästi: sähköriippuvuus on entisestään kasvanut. Varautumisen perusteet vuosituhannen taitteessa olivat täysin erilaiset kuin ne ovat nyt. Sähköjen katketessa ei heti tule mieleen, että melko pian katoaa myös vesihuolto. Vedentulo loppuu ja jätevesien kulku sekä käsittely häiriintyvät. Myös tiedonkulku vaikeutuu, jos sähköt ovat pitkään poikki, eivätkä kännykät toimi. Näin tapahtui kesän myrskyissä ja muun muassa nämä ketjuuntuvat ja ristikkäiset vaikutukset selvitetään onnettomuustutkinnassa. Myrsky jen ja muiden poikkeuksellisen sääolojen välttäminen on mahdotonta, mutta niiden seurauksiin voimme vaikuttaa paljonkin varautumalla oikein. Tähän Onnettomuustutkintakeskuksen selvitys on yksi väline. Siinä annamme myös osoitteellisia, selvästi nimettyihin toimijoihin kohdistuvia toimintasuosituksia. Näin voidaan myös seurata, tapahtuuko suositusten perusteella muutoksia Tukes-katsaus 7

8 TEEMANA Sää, tuhot ja turvallisuus S ä h k ö t m e n i! on myrskyvaurioiden korjaamiseen, kertoo Tukesissa sähköasennuksista vastaava yli-insinööri Harri Westerlund. Sähköyhtiöillä on varautumissuunnitelmat suurhäiriöitä varten. Osa yhtiöistä on myös etukäteen miettinyt, miten tilapäisasennukset toteutetaan, jos niitä on pakko tehdä. Samoin sen, miten toimitaan, jos tietyt materiaalit yhtiön omasta ja alan tukkuvarastosta loppuvat. Kesällä näin tapahtui. Vauriot verkoissa lisäävät sähköturvallisuusriskejä monella tapaa. Kiireessä ja paineessa tehtävissä korjauksissa sähköammattilaisten alttius onnettomuuksiin voi lisääntyä. Kiusaus oikaista turvallisuusmenettelyissä saattaa kasvaa. Myrskyjen riepottamissa sähköverkoissa vaara vaanii myös kuluttajia. Linjoja rikkoneet puut voivat olla konkelossa vaarallisia myös sähköturvallisuuden kannalta, eikä niihin pidä koskea. Samoin kosketuskorkeudelle pudonneet johtimet voivat olla hengenvaarallisia. Jos johtimet eivät putoa maahan asti, verkoston sähköiset suojalaitteet eivät välttämättä toimi. Verkkovaurio voi joskus synnyttää taloihin pienjänniteverkon nollavian, jolloin pistorasioiden sähköjännite nousee pahimmillaan 230 voltista 380 volttiin. Se rikkoo sähkölaitteita, ja jännite on muutenkin vaarallinen. Mahdollisesti rakennuksen rakenteista purkautumisteitä hakeva sähkövirta aiheuttaa tulipalovaaran. Nyt näin syntyneitä vaaratilanteita ei ole tiedossa, mutta aiemmista kokemuksista tiedämme, että ne ovat olleet mahdollisia. Westerlund muistuttaa, että sähköturvallisuusriskien lisäksi pitkät sähkökatkot synnyttävät nopeasti isoja talous- ja turvallisuusongelmia. Kuluttajan ensi harmi on yleensä sulava pakastin. Maatiloilla ja yrityksissä uhkana ovat merkittävät taloudelliset menetykset ja eläinten hyvinvoinnin vaarantuminen. Ja jos kokonainen kaupunki tai laajempi alue Suomea on pitkään sähköttä, koko yhteiskun- Isotkin ihmismassat Porissa Sonisphere-festivaaleilla kesällä 2010 riehunut äkillinen ukkosmyrsky oli kaikille ulkoilmatapahtumien järjestäjille muistutus siitä, että poikkeaviin sääoloihin on varauduttava entistä vakavammin. VTeksti Aila Välikoski Kuva Kalle Björklid astuut yleisötapahtumissa ovat selkeät: turvallisuudesta vastaa tilaisuuden järjestäjä. Mahdolliset riskit on tunnistettava. Osana tähän liittyvät määrittelyt siitä, millaisissa oloissa palvelua voidaan ylipäänsä tarjota ja milloin se on keskeytettävä, jos alkaa näyttää pahalta. Etukäteen on oltava mietittynä, miten toiminta keskeytetään turvallisesti ja miten osanottajia tässä tilanteessa opastetaan ja hälytetään mahdollista apua. Säätieteilijät ennakoivat, että äkilliset poikkeusilmiöt kuten syöksyvirtaukset ja trombit saattavat meilläkin lisääntyä. Palvelujen suunnittelussa on tähän varauduttava ja säätiedot otettava huomioon erityisesti, sanoo Tukesin kuluttajaturvallisuusyksikön johtaja Hannu Mattila. 8 Tukes-katsaus

9 nan toiminta vaarantuu monin tavoin. Poikkeussäät ovat sisällä säädöksissä Poikkeuksellisiin sääilmiöihin varautuminen liittyy osana laitosturvallisuuteen. Siellä esimerkiksi kovat tuulet, rankat vesi- ja lumisateet sekä äärilämpötilat on sisäänrakennettu osaksi määräyksiä. Tulviin varaudutaan muun muassa rakennusten ja säiliöiden rakennuskorkeutta säätelemällä. Teollisuuden säiliöiden ja kolonnien mitoituksessa otetaan huomioon tuulikuormat ja tiettyjen laitteistojen on kestettävä Suomessa 40 asteen pakkanen, vaikka yleiseurooppalainen standardi on 28 pakkasastetta. Ukkosta vastaan rakennukset ja laitteistot on maadoitettava. Tukesin laitosvalvontayksikön johtaja Päivi Rantakoski sanoo, että vuoden 2010 sääilmiöiden perusteella säädöksiin ei ole vireillä muutoksia. Nyt nousee esiin erityisesti se, että jo voimassaolevia säädöksiä noudatetaan. Olemme korostaneet yritysten omaa riskinarviointia, ja siinä on selvästi aktivoiduttu. Lähes kaikkiin poikkeuksellisiin luonnonilmiöihin ja muihin yllättäviin tapahtumiin on teoriassa mahdollista varautua, mutta taloudellisesti se ei tietenkään ole mahdollista eikä järkevää. Riskinarvioinnissa katsotaan, mihin voidaan ja mihin kannattaa varautua. Tukesin laitosvalvontayksikkö vastaa noin 700 yrityksessä laitosturvallisuuden valvonnasta. Pääosin valvonta koskee teollisuuden prosesseja, joissa käytetään vaarallisia kemikaaleja ja kaasuja sekä paineellisia järjestelmiä. Ilmastoriskejä enemmän nyt keskustellaan niin sanotuista security-riskeistä eli toimenpiteistä mahdollisen ilkivallan ja terrorismin ehkäisemiseksi. Teollisuuslaitoksilla on hyvät pelastussuunnitelmat ja ne toimivat tietysti, jos onnettomuus syntyy ilkivallankin seurauksena. Tulevaisuudessa yrityksiltä vaadittaneen suunnitelmat myös security-riskien hallitsemiseksi. on hallittava Yleisötilaisuuden järjestäjän velvollisuus on varmistaa, ettei tilaisuudesta aiheudu vaaraa osallistujille. Myös suuresta osallistujamäärästä ja poikkeavista sääilmiöistä syntyvät riskit on tunnistettava ja hallittava. Hän uskoo, että valmisteilla oleva uusi kuluttajaturvallisuuslaki tuo lisää ryhtiä tapahtumaturvallisuuden ennakkosuunnitteluun. Laki on tulossa voimaan vuoden 2011 aikana. Tukes ohjaa kunnissa tehtävää kuluttajaturvallisuusvalvontaa. Tähänkin asti se edellyttänyt tietyillä aloilla toimivilta erityisen turvallisuusasiakirjan laatimista ja onnettomuuskirjanpitoa. Lakiuudistuksen jälkeen entistä useamman on laadittava ja ylläpidettävä turvallisuusasiakirja, lakiesitys listaa siihen velvolliset 14 toimialaa. Mukana ovat muun muassa isot yleisötapahtumat, huvipuistot, laskettelukeskukset, erilaiset luonto-, seikkailu- ja elämyspalvelut, ratsastustoiminta ja uimarannat. Odotamme myös Onnettomuustutkintakeskuksen raporttia kesän tapahtumista. Se nostaa varmasti esiin lisää turvallisuusnäkökulmia, ehkä suorastaan tarpeita lisäohjeiksi niin toiminnanharjoittajille kuin viranomaisillekin. Tapahtumat tehovalvonnassa Tukes valvoi tehostetusti yleisötilaisuuksien turvallisuutta kesällä ja syksyllä Tähän liittyviä tarkastuksia erilaisiin tapahtumiin tehtiin useita kymmeniä. Niiden tulokset raportoidaan vuoden 2010 lopussa. Ylitarkastaja Niina Kupiainen toteaa, että valvonnan ykköstavoite oli tilaisuuksissa havaittavien vaarojen poistaminen. Toinen keskeinen tavoite oli viranomaisyhteistyön kehittäminen tapahtumavalvonnassa. Yleisötilaisuudet on osin koettu hankaliksi tarkastaa, sillä viranomaisten valvontavastuissa on rajapintoja ja joskus työnjako voi olla epäselvä. Tämän selkeyttämiseen eri viranomaisten yhteistarkastukset ovat hyvä työkalu. Kun ollaan yhtä aikaa paikan päällä, nähdään mihin toiset kiinnittävät huomiota, Kupiainen perustelee. Monet yksityiskohtaiset seikat, kuten mihin missäkin tarkastusosiossa puututaan, selviävät parhaiten juuri käytännön kautta. Yleisötilaisuuksien turvallisuusriskeistä saatiin kesällä vakava kansainvälinen esimerkki. Saksassa LoveParade-tapahtumassa 21 ihmistä kuoli ja 500 loukkaantui ihmismassojen paineessa syntyneessä paniikissa. Tilaisuuteen osallistui yli miljoona ihmistä. Tapahtumat muistuttavat Niina Kupiai sen mukaan Suomessakin siitä, että myös suuresta yleisömäärästä johtuvien turvallisuusriskien tunnistaminen kuuluu lakisääteisiin tilaisuuden järjestäjän velvollisuuksiin. Suomessa merkittävien yleisötilaisuuksien turvallisuusjärjestelyt on tarkastettava joka toinen vuosi Tukes-katsaus 9

10 Kuva Tammi/Eva Persson risto isomäki tutkija, kirjalija T u r v a l l i n e n S u o m i Teksti Annikaisa Knuutila Kuva Tukes Kuljetu Uhka avaruudesta Manhattanin asukkaat ihailevat harvinaista näkyä: New Yorkin yllä väreileviä revontulia. Äkkiä kaupungin kaikki sähkövalot himmenevät ja alkavat välkkyä. Valot kirkastuvat hetkeksi, mutta sammuvat sitten kokonaan. 90 sekuntia myöhemmin puolet Yhdysvalloista on pimeänä. Muuntajat ovat palaneet ja niiden vaihtaminen vie vuosia. Ennen kuin sähköverkko on jälleen saatu toimimaan, miljoonat tai mahdollisesti jopa kymmenet miljoonat amerikkalaiset ovat menettäneet henkensä. Kohtaus Ö-luokan katastrofielokuvasta? Ei, vaan katkelma Yhdysvaltain tiedeakatemian (NAS) tammikuussa 2009 julkaisemasta raportista Severe Space Weather Events Understanding Societal and Economic Impacts. Revontulet ovat kaikille suomalaisille tuttu asia. Auringossa syntyy kuitenkin aina välillä vielä paljon normaalia suurempia purkauksia, jotka voivat singota kerralla miljardien tonnien verran sähköisesti varautuneita hiukkasia maapalloa kohti. Ilmiö on nimetty brittiläisen tähtitieteen harrastajan mukaan Carringtonin tapaukseksi (Carrington event). Viimeisin Carringtonin tapaus sattui vuonna 1859, eikä kukaan tiedä, milloin ilmiö toistuu seuraavan kerran. Mutta NAS:n mukaan omaan aikaamme osuva uusinta tuhoaisi sähköverkkojen keskeiset muuntajat yhden tai useamman mantereen alueella. Carringtonin tapaus näet indusoisi sähkölinjoihin voimakkaita tasavirtapiikkejä, eikä vaihtovirtaverkkojen muuntajia ole rakennettu kestämään sellaisia. Moderni teollinen yhteiskunta on vaarallisen riippuvainen keskitetystä sähköntuotannosta ja laajojen sähköverkkojen kautta tapahtuvasta sähkönjakelusta. Ilman sähköä juomavesi loppuu nopeasti. Vessat muuttuvat käyttökelvottomiksi. Liikenne ja ruuan jakelu lamaantuvat, sairaaloiden laitteet eivät toimi ja jääkaapit sammuvat. Insuliini, muut helposti pilaantuvat lääkkeet ja rokotteet tuhoutuvat, eikä uusia pystytä valmistamaan ilman sähköä. Jos Suomen sähköverkko kaatuisi kovalla pakkasella, suurin osa kiinteistöistämme menisi kertarysäyksellä putkiremonttiin. Ongelmaan on olemassa ratkaisuja. Sähköverkot ja niiden muuntajat voitaisiin rakentaa toisella tavalla. Hajautettu sähköntuotanto miljoonissa eri pisteissä vähentäisi riskejä, samoin kaikki sellaiset lämmitysratkaisut, jotka eivät tarvitse sähköä toimiakseen. Asiaan kannattaisi myös meillä kiinnittää vakavaa huomiota ennen seuraavaa Carringtonin tapausta, tai ennen kuin esimerkiksi psykoosiin mennyt työtön kemisti räjäyttää Olkiluodosta tulevat voimalinjat, talven pahimman pakkaspiikin aikana. Omaan aikaamme osuva Carringtonin tapaus tuhoaisi sähköverkkojen keskeiset muuntajat yhden tai useamman mantereen alueella. Kun Tukes ja poliisi yhteistyössä valvovat, minkälaisia kuljetussäiliöitä tien päällä liikkuu, tavoitteena on kiinnittää huomio paitsi säiliöiden ja varolaitteiden kuntoon ja asiakirjoihin, myös kuljettajien ja isäntäyritysten asenteisiin. -P oliisin kanssa tehdyllä yhteistyöllä saamme konkreettista tietoa tien päällä kulke vien kuljetussäiliöiden kunnosta. Olemme valvoneet kuljetussäiliöiden kuntoa kolmen vuoden aikana 3 4 kertaa vuodessa, ja voi sanoa, että yhteisvalvonnan ja tiedottamisen ansiosta kuljetussäiliöiden lakisääteisiä määräaikaistarkastuksia tehdään nyt tunnollisemmin kuin ennen. Kun kuljettajat tietävät, että säiliöiden kuntoa valvotaan, he pitävät kannattavana ja järkevänä, että kuljetussäiliöt ovat kunnossa ja turvallisia, kertoo ylitarkastaja Johanna Soppela. Toistaiseksi valvontaa on tehty eteläisessä Suomessa, mutta tavoite on laajentaa se muuallekin maahan. Muutostarkastus unohtuu helposti Viimeksi loppukesästä valvottiin paineella täytettävien ja tyhjennettävien kuljetussäiliöiden kuntoa ja tarkastus- 10 Tukes-katsaus

11 ssäiliöt kuntotarkkailussa velvoitteiden noudattamista. Huomiota kiinnitettiin kuljetussäiliöiden hitsausliitoksiin ja säiliön vaipan sekä tukirakenteiden syöpymiseen, asiapapereihin sekä kuljettajan asiantuntemukseen. Valvonnassa tutkittiin yhteensä 40 säiliötä. Hitsausliitosten kunto saattoi olla varsinkin säiliön tukirakenteissa erittäin huono. Jossain kohdissa myös vaippa oli melkein läpi ruostunutta. Kävi myös ilmi, ettei säiliön korjaus- tai muutoshitsauksen jälkeen ollut aina teetetty muutostarkastusta. Muutostarkastuksen tar vetta ei ollut ymmärretty tai ei tiedetty, milloin se tulisi teettää ja mille laitteille. Tarkastus unohtuu helposti, jos muutos on sellainen, ettei se koske itse säiliötä. Mutta se on tehtävä aina, kun laitteeseen kosketaan, Soppela muistuttaa. Säiliöt ja niiden varusteet on tarkastettava ennen käyttöönottoa ja niille on tehtävä määräaikaistarkastukset. Ylimääräinen tarkastus on tehtävä, jos säiliötä tai sen varusteita on esimerkiksi hitsattu tai vaippaa tai kiinnityslaitteita on muuten korjattu tai muutettu. Ylimääräinen tarkastus tulee tehdä myös ennen rekisteröintiä, jos esimerkiksi painovoimaisesti tyhjennettävä säiliö muutetaan paineella tyhjennettäväksi. Rutinoituminen vaarana Valvonnassa huomattiin, että kuljettajat olivat kokeneita, mutta keskusteluissa kävi ilmi, että jossain määrin he rutinoituvat säi liöiden vaaraan ja unohtavat säiliön kunnon tarkastamisen. Rutinoituminen on pahasta, koska silloin vaaran tunne häviää. Ajatellaan ettei ennenkään ole sattunut mitään, tai ongelmaa ei nähdä, koska näin on tehty aina. Yritysten on paneuduttava koulutukseen ja pidettävä kuljettajat tietoisena työhön liittyvistä vaaroista. Osa kuljettajista saa riittävää koulutusta, ja he tietävät kuljetussäiliön tyhjennykseen ja täyttöön liittyvät, paineesta aiheutuvat vaarat, Soppela sanoo. Tukes valvoo yhdessä poliisin kanssa 3-4 kertaa vuodessa muutaman päivän jaksoissa kuljetussäiliöiden ja varolaitteiden kuntoa sekä tarkastusvelvoitteiden noudattamista. Teema syventää laitosten tarkastuksia Tukes aloitti viime vuonna laitosten teematarkastukset, ja ensimmäiseksi yhteiseksi teemaksi otettiin Atex- eli räjähdysvaarallisten tilojen turvallisuus. Tukes on tarkastanut turvallisuusselvityslaitoksia vuodesta 1999, ja järjestelmät ovat pääasiassa kunnossa. Nyt on aika syventää tarkastuksia ja keskittyä yhteen, yleensä tekniseen asiaan, ja saada näin lisää tietoa. Myös toiminnanharjoittajat ovat ottaneet teematarkastukset hyvin vastaan. Tämän vuoden teemana on sammutusjätevesien keräily, kertoo yli-insinööri Anne-Mari Lähde. Atex-tarkastus tehtiin 70 laitoksessa. Merkittävimpiä puutteita löytyi laiteluetteloista, Ex-tilojen merkinnöistä ja henkilöstön koulutuksesta. Räjähdysvaarallisiin tiloihin tehtävään räjähdyssuojausasiakirjaan on sisällytettävä luettelo tiloissa olevista laitteista. Luettelo oli kunnossa 40 prosentilla, mutta yhtä monella se oli puutteellinen. Tämä ei sinänsä ollut yllätys, koska laiteluettelossa pitäisi näkyä myös ennen Atex-lainsäädännön voimaantuloa käytössä olleiden vanhojen laitteiden riskin arviointi, ja se on varsinkin pienille laitoksille vaikea tehtävä. Sen sijaan yllättävän huonosti oli huolehdittu räjähdysvaarallisten tilojen merkitsemisestä: 40 prosentilla tilat oli merkitty, 40 prosentilla merkinnät puuttuivat, 20 prosentilla merkinnät olivat osittain kunnossa. Merkitseminen on kuitenkin tärkeää, koska esimerkiksi kunnossapidon työntekijät ovat yleensä yrityksen ulkopuolelta, eivätkä he välttämättä tiedä tulevansa räjähdysvaaralliseen tilaan, ja sitä, että tällaisessa tilassa on käytettävä tietynlaisia työkaluja ja että laitteiden on oltava Ex-suojattuja. Myös työntekijöiden koulutuksessa oli puutteita noin puolessa laitoksista. Työntekijöiden pitää kuitenkin ymmärtää ja osata ottaa huomioon vaara, mikä liittyy räjähdysvaaralliseen tilaan ja siellä työskentelyyn Tukes-katsaus 11

12 Teksti Päivi Eskelinen Piirros Tiina Lautamäki Neuvontaa yhdestä osoitteesta Uusi Tukes sisältää myös kemikaalivalvonnan Kemikaalien tuotevalvontatehtävät keskitetään ensi vuoden alussa Turvatekniikan keskukseen, jonka nimi vaihtuu Turvallisuus- ja kemikaali virastoksi. Tukesiin siirtyy yhteensä yli 70 kemikaalien tuotevalvonnan asiantuntijaa Sosiaali- ja terveysalan valvonta- ja lupavirasto Valvirasta, Suomen ympäristökeskus SYKEstä sekä Elintarviketurvallisuusvirasto Evirasta. Tuotevalvonta sijoitetaan Helsinkiin ja Tukesissa Tampereella hoidetaan kemikaali rekisteriä koskevat tehtävät. Keskittämisen tavoitteena on parantaa yri tyksille ja kansalaisille tuotetta vien palvelujen laatua, lisätä kemikaalien tuotevalvontakäytäntöjen yhdenmukaisuutta sekä tehostaa toimintaa ja voimavarojen käyttöä. Uudistus sai vauhtia kesällä 2009, kun se organisoitiin työ- ja elinkeinoministeriön ohjaamaksi Kemikaalien tuotevalvonnan keskittäminen -hankkeeksi. Merkittävän sysäyksen kemikaalihallinnon keskittämiselle antoi myös vuonna 2007 voimaan tullut kemikaaliasetus REACH ja asetuksella Helsinkiin perustettu Euroopan kemikaalivirasto ECHA. Kemikaalien tuotevalvonnan kansallisena vastuutahona Tukesista tulee ECHAn yhteistyökumppani. -T ervetullut uudistus, kommen toi kemikaalien tuoteval von nan keskittämistä johtaja Aimo Kastinen Kemianteol- lisuus ry:stä. Keskittäminen on ollut esillä toistuvasti 90-luvun puolivälistä lähtien. Kemian teollisuus on kannattanut sitä johdonmukaisesti, sillä valvontayksiköt ovat olleet pieniä ja erillisiä ja sidosryhmille on tuottanut vaikeuk sia hahmottaa, mitä asioita kukin taho hoitaa, hän sanoo. Kemianteollisuus on kannattanut myös keskitetyn kokonaisuuden sijoittamista Tukesiin, jossa sille on valmis hallinnollinen alusta. Tukesilla on myös omia, kemikaalivalvontaa sivuavia toimialoja, mikä tuottaa synergiaa toiminnalle. Lisäksi sijoituspaikkakunta ratkesi järkevästi. Se on nyt sama kuin ECHAlla. Kastisen mukaan REACH nostaa kemikaalivalvonnan uudelle vaativuustasolle. Hajautettu kemikaalihallinto ei pystyisi vastaamaan REACH-asetuksen vaatimuksiin eikä ECHAn yhteistyötarpeisiin. Kemikaalisäännökset ovat nykyisin hyvin monimutkaisia ja yritykset tarvitsevat tukea niiden toimeenpanossa. Niille on tärkeää, että käytännönläheistä neuvontaa ja ohjausta on saatavissa yhdestä osoitteesta. Teollisuus pitää Tukesia tehtävään sopivana, asiantuntevana ja osaavana yhteistyökumppanina, Aimo Kastinen sanoo. Valvontaa olisi hyvä koordinoida Johtaja Tuula Sokka Algol Chemicals Oy:stä alleviivaa Kastisen tavoin keskitetyn palvelun tarvetta. Teollisuuskemikaalien maahantuontiin, varastointiin ja jake- 12 Tukes-katsaus luun keskittyvänä Algol Chemicals tekee laajaa viranomaisyhteistyötä lukuisten lakien ja asetusten velvoittamana. Tuotevalikoimamme sisältää noin 2000 erilaista teollisuuskemikaalia, ja palvelemme koko suomalaista teollisuutta. Yhteistyö viranomaisten kanssa sisältää lupamenettelyjä, valvontatarkastuksia ja raportointia sekä tuoteturvallisuusasioita, Tuula Sokka luettelee. Kemikaalihallinnon uudistamista Algol Chemicalsissa seurattiin myönteisellä mielellä. Valmistelu oli avointa, hankkeen etenemisestä tiedotettiin ja seminaareja järjestettiin sidosryhmille säännöllisesti. Valmistelu lupaa hyvää, mutta on silti jännittävää nähdä, miten asiat lähtevät sujumaan. Tukes on ollut yksi lupaviranomaisistamme tähänkin asti. Odotamme samanlaista asiantuntevaa ja keskustelevaa otetta asioihin myös jatkossa. Odotamme myös valvonnan koordinointia. Tähän asti viranomaiset ovat tehneet tarkastuskäyntinsä vuorollaan. Yritykselle tämä tarkoittaa useita tarkastuksia vuodessa. Olisi kaikkien etu, jos kaikki istuisivat yhtä aikaa saman pöydän ääreen, Tuula Sokka ehdottaa. Myös kemikaaliturvallisuuden toimien priorisointi ja yhtenäinen tulkinta keskeisistä turvallisuuskysymyksistä olisi tarpeen. Toivomme, että Tukes suomalaisena kemikaaliviranomaisena antaa tukeaan esimerkiksi REACH-menettelyjen kehittämisessä sekä uusien säännösten tulkinnassa, Sokka sanoo.

13 Teksti Martti Tammisto Kuva Talvivaara Oyj -U usi laki, siirtymävaihe, uudet tietojärjestelmät, uutta henkilöstöä ja uusi toimipaikka, luettelee ylitarkastaja Pekka Suomela työ- ja elinkeinoministeriöstä uuden kaivoslain Tukesille tuomia haasteita. Uusi kaivoslaki on tarkoitus saada voimaan vuodenvaihteessa. Jos Eduskunta hyväksyy lakiesityksen myös uuden viranomaisen osalta, siirtyy malminetsinnän ja kaivostoiminnan valvonta ministeriöstä Tukesille. Tukes tekee päätökset luvista tai valmistelee ne siltä osin, kun asia kuuluu valtioneuvostolle, pitää rekisteriä ja hoitaa lupiin liittyvää tietopalvelua. Kolmas iso tehtävä on kaivosturvallisuus, Pekka Suomela laskee. Kaivosturvallisuuden valvonta on tähänkin asti kuulunut Tukesille, mutta uuden lain myötä sen luonne muuttuu, tehtäviä ulkoistetaan tarkastuslaitoksille. Tukesin vastuulle jää sen sijaan koko kaivostoiminnan viranomaisvalvonta. Tukes valvoo, että malminetsintä tehdään lain vaatimusten mukaisesti ja kaivostoiminta etenee niin kuin laissa on vaadittu. Kaivostoimintaan liittyy paljon erilaisia intressejä, varsinkin malminetsinnän kautta asianomaisten piiri on paljon laajempi kuin Tukesin aikaisemmassa toiminnassa. Muun muassa luonnonsuojelukysymysten myötä myös erilaiset järjestöt tulevat mukaan keskusteluun, Suomela muistuttaa. Yksi vaikeasti ratkaistava ongelma on valtaushakemusten käsittelyaika. Nykyinen 1,5 2 vuotta on kaikkien osapuolten mielestä liian pitkä. Tavoitteeksi on asetettu puoli vuotta, teollisuus toivoisi sitäkin nopeampaa käsittelyä. Nyt lupa-asioita käsittelee 7 8 henkilöä, käsittelyajan lyhentämiseksi tarvittaisiin työhön lisää väkeä. Suomelan mukaan kaikki hyväksyvät sen, että resursseja pitää olla riittävästi, mutta muistuttaa samalla, ettei valtion henkilöstön lisääminen tule kuuloonkaan. Käytännössä ongelman hoitamiseksi katsotaan koko työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalalle. Käytännön haasteena on löytää asiantuntevaa henkilöstöä. Tällä hetkellä kaivosalan ammattilaisista, lähinnä insinööreistä, on kaikkialla huutava pula. Uusi yksikkö Rovaniemelle Tukesin uuden yksikön sijaintipaikaksi on valittu Rovaniemi, koska kaivosteollisuus on entistä enemmän keskittymässä Pohjois-Suomeen, erityisesti Lappiin. Maakuntaan on tälläkin hetkellä rakenteilla neljä uutta kaivosta, lisäksi yhtä toimivaa isoa kaivosta laajennetaan. Aika näyttää, minkälaiseksi kaivostoiminta ja malminetsintä kehittyvät, Pekka Suomela sanoo. Nyt näyttää siltä, että toiminnan volyymi kasvaa aivan hurjasti, lähivuosien aikana niiden arvioidaan jopa kymmenkertaistuvan. Uuden kaivoslain myötä Tukesista tulee malminetsintä- ja kaivosluvat käsittelevä lupaviranomainen. Varsinkin niihin liittyvät ympäristökysymykset tuovat Tukesille uudenlaisia haasteita. Kaivosvalvonta tuo uudet haasteet Ympäristöterveydenhuollon valvontaa yhtenäistetään Suomen ympäristöterveydenhuollosta vastaavat viranomaiset tiivistävät yhteistyötään vaikuttavuuden parantamiseksi. Evira, SYKE, Tukes ja Valvira ovat laatineet valtakunnallisen valvontaohjelman vuosille Ohjelma tehostaa ja yhdenmukaistaa valvontaa sekä ohjaa sitä entistä enemmän riskiperusteiseksi, ja se sisältää pelisäännöt, joita koko ympäristöterveydenhuollon ala voi noudattaa. Ympäristöterveydenhuollossa valvotaan ihmisen terveyteen vaikuttavaa elinympäristöä. Siihen kuuluvat muun muassa elintarvikkeiden turvallisuus, kuluttajaturvallisuus, kemikaalit, tupakointi, elinympäristön terveellisyys sekä eläinten terveys ja hyvinvointi. valvontaohjelmat/ymparistoterveydenhuolto Tukes-katsaus 13

14 Turvallisuustyö ei lopu koskaan Teksti ja kuva Annikaisa Knuutila Kävin juuri vierailulla sairaalassa ja hermostuin heti, kun huomasin, että potilaan happiventtiili vuotaa. Oli pakko hälyttää huoltomies työhön, ja mietin, että panenko seisokkiin koko sairaalan, Tukesin turvallisuusinsinööri Jorma Partanen puuskahtaa. Ryhmäpäällikkö Erkki Ahola ja turvallisuusinsinööri Olli Tiainen nyökyttelevät, tuttu tilanne: tukeslaisille turvallisuuden parantaminen ja turvallisuusriskeihin tarttuminen on ammatti myös vapaa-aikana. Se on niin: se on selkäytimessä. Ahola, Partanen ja Tiainen sanovat, että yleinen turvallisuus paranee vain kun turvallisuustietoisuus lisääntyy. Mutta lisääntyykö se? Tieto turvallisuudesta lisääntyy, mutta toisaalta riskejä tulee koko ajan lisää, Jorma Partanen sanoo. Yleinen tur vallisuustietoisuus on oikeas taan hämärtynyt. Tuotteiden valmistus siirtyy ulkomaille, kauppiaat eivät tunne teknisiä asioita eikä ulkomaankielisistä papereista välttämättä saa selkoa, arvioi Olli Tiainen. Perusluottamus tuotteeseen ja ammattimiehen palveluun on kova. Eivät ihmiset lue edes käyttöohjeita, Ahola uskoo. Jorma Partanen ei sitä ihmettele: ohjeethan ovat nykyään kahdeksalla kielellä ja paksussa vihkossa. Niiden pitäisi olla yksinkertaiset ja helposti saatavilla vaikka kiinni laitteen kyljessä. 14 Tukes-katsaus

15 Turvallisuuskokemusta. Tietohallinnon projektijohtaja, tietotekniikan ja lujuusopin taitaja Erkki Ahola (vas.) tuli Teknilliseen tarkastuskeskukseen vuonna 1976 Teknillisen korkeakoulun apulaisprofessorin virasta; turvallisuusinsinööri, opiskelijapolitiikassakin teknillisen koulutuksen asiantuntijana toiminut Jorma Partanen tuli Teknillisen tarkastuskeskukseen vuonna 1981, siirtyi 1995 nykyiseen Inspectaan, jossa toimi muun muassa aluepäällikkönä, ja 2004 Tukesiin painelaiteasiantuntijan tehtäviin; turvallisuusinsinööri Olli Tiainen tuli vuonna 1976 Sähkötarkastuskeskukseen saatuaan tarpeekseen Maansähkö Oy:n ja Telemekaniikka Oy:n myyntitykin hommista, ja siirtyi Sähkötarkastuskeskuksen lopettamisen jälkeen testaustoimintaa varten perustetun Fimko Oy:n kautta Tukesiin Jorma Partanen on nyt osa-aikaeläkkeellä, Tiainen ja Ahola ovat jäämässä eläkkeelle ensi keväänä. Kokonaisuus, jota rakennetaan yhteistyöllä Pitkän linjan turvallisuusammattilaiset ovat olleet mukana niin Tukesin edeltäjissä kuin uuteen Tukesiin valmistautumisessakin. Tukes syntyi vuonna 1995, kun Teknillisen tarkastuskeskuksen ja Sähkötarkastuskeskuksen viranomaistoiminnot yhdistettiin ja tarkastustoiminta erotettiin liikelaitokseksi, nykyiseksi Inspectaksi. Tämän vuoden alusta Kuluttajaviraston tuoteturvallisuusyksikkö liittyi Tukesiin. Vuoden 2011 alusta mukaan tulevat kemikaalien tuotevalvontatehtävät. Kolmikon mielestä edessä on sekä haasteita että mahdollisuuksia. Työ tehostuu, koska nyt yhdessä virastossa tehdään se, mitä ennen tehtiin kolmessa virastossa. Yhdistyminen parantaa kokonaisturvallisuutta ja antaa mahdollisuuden ennakoida turvallisuusriskejä kunhan työtä lähdetään tekemään yhdessä, arvioi Ahola. Jorma Partanen korostaa, että haaste onkin juuri yhdessä tekemisessä. Raja-aitoja on rikottava ja turvallisuutta on ajateltava kokonaisuutena, ei pilkottuna eri lainsäädäntöalueille. Olemme lainsäädännön osaajia, mutta tärkeää on se, miten lainsäädäntöä sovelletaan käytännössä. Turvallisuus rakennetaan yhteistyöllä. Se rakennetaan yhteistyöllä myös siinä mielessä, että Tukesissa on pitkään toiminut mestari-kisälli-opintie. Valtion tuottavuusohjelman vuoksi kokemuksen siirto vaikeutuu, koska uusia työntekijöitä ei aina palkata lähtevien tilalle. Nuorilla on toki oma ja tuore osaamisensa, mutta joidenkin asioiden tietäminen perustuu kokemukseen, sanoo Olli Tiainen. Onneksi meillä on hyvin kehittynyt kahvipöytäkulttuuri, ammattiasioista keskustellaan paljon. Oikein ilahduttaa, kun nuoret kysyvät, onko jokin asia pakko tehdä niin kuin se on aina tehty, Jorma Partanen sanoo ja toivoo lisää yhteistoiminnan ja vuorovaikutuksen muotoja. Hyväksi kenttätarkastajaksi kehittyminen vie kymmenen vuotta. Asiakkaan kielellä Erkki Ahola huomauttaa, että myös oman itseluottamuksen kasvuun menee aikaa. On osattava asiansa, kun on ammattimiehiä vastassa joskus aika kiihtyneitäkin, sanoo Tiainen. Ahola muistaa, etteivät esimerkiksi 1980-luvulla Teknillisen tarkastuskeskuksen paineastiatarkastajat aina kovin tervetulleita olleet, ja Partanen tietää, että joskus ammoin on tarkastajia ajettu haulikolla puuhun. Ennen ajateltiin, että turvallisuutta voi hoitaa vain pakolla. Ajat ovat onneksi muuttuneet, on opittu lainsäädännön soveltamista ja joustoa. Entäpä uran tähtihetket? Niitä kolmikolla on monia, mutta yksi korostuu: asiakastyö. Uran tähtihetkiä on, kun varauksellisen asiakkaan saa muuttumaan yhteistyökumppaniksi, kolmikko sanoo. Olli Tiainen korostaa, että on tärkeää puhua asioista asiakkaan kielellä. Ei voi vedota pelkästään pykäliin, vaan pitää kertoa ja selvittää, miksi jokin asia pitää tehdä niin kuin se pitää tehdä. Ohjeistusta tarvitaan lisää Turvallisuustyö ei lopu koskaan, ja tulevaisuuden turvallisuusriskeistä kolmikko on totta kai jo huolissaan. Miten hallitaan riskit, kun kaikissa kodinkoneissa ja monissa pienissä leluissakin on automaatiota ja tietotekniikkaa? Miehittämätön metro? Ladattava oksaleikkuri? Etäohjattava saunan kiuas? Sähkömagneettisen säteilyn vaikutukset ihmiseen? Energiatehokkuuden verukkeella tuodaan markkinoille tavaraa, jonka turvallisuus on kyseenalaista, toteaa Olli Tiainen. Yksi ennustettava uusi riski liittyy pelletteihin ja niiden varastointiin. Ihmiset menevät purkamaan holvautumia pellettisiiloista, mutta pelletit ovatkin syöneet ilmasta hapen. Siiloihin kuolee enemmän ihmisiä kuin painelaiteonnettomuuksissa. Teollisuudessa määräykset ovat selkeät, mutta kun pelletit ovat tulleet yksityisten käyttöön, riskeihin ei ole osattu varautua. Turvallisuuteen liittyvää ohjeistusta tarvitaan lisää, vaatii Jorma Partanen. Samalla kun turvallisuusriskejä tulee lisää, ne myös siis laajenevat uusille alueille. Esimerkiksi painelaitelainsäädäntö kehittyy onnettomuuksien kautta. Aikaisemmin painelaitteita on ollut teollisuudessa, mutta nyt niitä tulee entistä enemmän myös kuluttajien käyttöön. Se lisää riskejä ja Tukesin haastetta laajentua paine- ja kemikaaliasioissakin perinteisiltä toimialoilta kuluttajien suuntaan, Jorma Partanen sanoo. Tukes saa lisää osaamista kuluttajakemikaalipuolelle Valviran ja SYKEn kautta. Yhdistymisen ansiosta onkin hyvät mahdollisuudet parantaa myös kuluttajaturvallisuutta, Ahola arvioi Tukes-katsaus 15

16 kysymyksiä VASTAUKSIA Teksti Päivi Eskelinen Kuva Lauri Mannermaa Kielletäänkö tähtisadetikutkin? Kemikaaliturvallisuuslain muutos rajoitti tuntuvasti ilotulitteiden myyntiä ja käyttöä viime uutena vuotena. Suojalasit tulivat ampujalle pakollisiksi, ja kaikkien ilotulitteiden käyttö- ja myynti-ikäraja nousi 18 vuoteen. Lailla leikattiin myös tuotevalikoimaa. Jotta jälleenmyyjien varastot saataisiin tyhjennettyä poistuvista tuotteista, niitä oli saatavilla vielä viime vuodenvaihteessa. Täydellä teholla laki puree siten vasta ensi uutena vuotena. Lain valmisteluun osallistunut yli-insinööri Harri Roudas maa Tukesista, mitkä tuotteet poistuvat myyntipöydiltä? Enää ei myydä esimerkiksi kovaa melua pitäviä Thunder King -tyyppisiä tähtipommeja eikä pieniä roomalaisia kynttilöitä, joita on käsitelty tahallaan väärin. Myös silmävammoja usein aiheuttaneet kissanpierut poistuvat markkinoilta. Lisäksi rakettien teho vähenee. Miksi kaikkien tuotteiden myös papattien ja tähtisadetikkujen myynti- ja käyttöikärajaksi asetettiin 18 vuotta? Rajanveto oli hankalaa. Monet olivat lakia valmisteltaessa sitä mieltä, että tarvitaan edelleen alaikäisille tarkoitettuja vähemmän vaarallisia ilotulitteita, niin sanottuja junnutuotteita, joiden ikäraja on 12 vuotta. Mitä tuotteita tähän kategoriaan olisi sitten kuulunut? Aikaisemman kokemuksen mukaan junnutuotteet eivät pidä alaikäisiä loitolla K18-tuotteista. Siten niistä ei ollut sitä hyötyä, mitä ajateltiin. Tähtisateita ja papatteja ei ole suinkaan kielletty, vaan niiden osto- ja käyttöikä on nostettu 18 vuoteen. Julkisuudessa on saatettu sotkea keskenään markkinoilta poistaminen ja ikärajoituksen asettaminen. Ja kyllä, suojalasipakko koskee johdonmukaisesti myös tähtisateita ja papatteja. Onko Tukes saanut myynti- ja käyttörajoituksia koskevaa palautetta? Palautetta on tullut melkoisesti. Olemme siihen myös vastanneet ja perustelleet uutta linjausta. Monissa tavalli- silta kuluttajilta tulleissa viesteissä on kummasteltu tähtisadetikkujen ikärajaa ja suojalasipakkoa. Huomio on tavallaan siirtynyt pois varsinaisesta asiasta eli ilotulitta misen lieveilmiöiden tuntuvasta vähentämistä, jota on joka vuosi vaadittu kiivaasti. Nyt markkinoilta poistui iso joukko sekä järeitä että pieniä tuotteita, joilla on aiheutettu vahinkoa tai tahallista haittaa. Tätä asiaa palautteessa ei ole juurikaan käsitelty, mutta saattaahan olla, että uusi palauteaalto seuraa ensi vuodenvaihteessa, kun monet tutut, mojovasti paukkuvat tulitteet tosiaan puuttuvat myyntipöydiltä. Tussahtiko yksityishenkilöiden ilotulittaminen nyt uuteen lakiin? Enpä sanoisi noinkaan. Ilotulittamista ei ole suinkaan nujerrettu, vaan markkinoilta poisvetojen vastapainoksi sallitaan esimerkiksi aiempaa isompia ja kauemmin tulittavia patoja. Suuntaus on maltillisiin, mutta näyttäviin tuotteisiin. Historiallinen onnettomuus Höyrykattilan räjähdys vauhditti lainsäädännön uudistamista Voi kamala! Sähkölaitos o räjähtänyt ja kahreksa ihmist o kuallu! Näin kertoo Turun sähkölaitoksen historiikki kaupunkia vuonna 1920 koetelleesta onnettomuudesta. Aamulla 22. toukokuuta turkulaiset nimittäin heräsivät kovaan pamahdukseen ja järkyttävään näkyyn: toinen sähkölaitoksen Steinmüller-höyrykattiloista oli räjähtänyt ja sen yläosa oli sinkoutunut räjähdyksen voimasta kattilahuoneen edessä olevaa kallioseinämää päin. Kattilan osia lensi kadulle saakka. Räjähdyksessä kuoli kahdeksan ihmistä ja useita loukkaantui. Tutkimuksissa selvisi, että kattilan päätylevy oli taivutettu jo kattilaa tehtäessä niin jyrkkään kulmaan, että se taipui hiukan kovan paineen alla. Pitkään jatkuneen väsymisilmiön vuoksi levyn 24 millin paksuudesta oli heikoimmassa kohdassa jäljellä enää muutama milli. Myös toisessa kattilassa oli sama rakenteellinen heikkous. Vastaavantyyppisten onnettomuuksien ehkäisemiseksi kattilarakenteista voimassa olleita määräyksiä tarkistettiin Suomessa ja muissakin maissa. Lisäksi onnettomuus vaikutti painelaitelainsäädäntöön. Suomessa annettiin höyrypannujen käyttämistä ja rakentamista koskeva asetus vuonna Höyrypannujen kehitys ja niiden käytön yleistyminen ajoivat kuitenkin pian lainsäädännön turvallisuusvaatimusten ohi. Uusien säädösten valmistelut aloitettiinkin jo vuonna 1906, mutta niiden toimeenpano viivästyi. Turun sähkölaitoksen höyrykattilaräjähdys osaltaan vauhditti uudistustyötä, ja vuonna 1926 annettiin uusi asetus, jossa laajennettiin säädösten toimialaa, lisättiin tarkastuksia ja nostettiin koneenkäyttäjien pätevyysvaatimuksia. Nämä säädökset olivat sitten pääpiirteissään voimassa vuoteen 1953 saakka. Uusissakin säädöksissä on sama kolmijako: rakennetta koskevat vaatimukset, käyttöä koskevat vaatimukset ja käyttäjien pätevyyttä koskevat vaatimukset. 16 Tukes-katsaus

17 Laki m u u t o k s e s s a L a k e j a u u d i s t e t a a n, m i k ä m u u t t u u? Tällä palstalla esitellään Tukesin toimialoja koskevien säädösmuutosten sisältöjä. Leludirektiivi Uuden leludirektiivin tarkoitus on turvata lelujen turvallisuus sekä poistaa kaupan esteitä. Leludirektiivin uudet vaatimukset, kuten lelujen kemiallisia ominaisuuksia, vaatimustenmukaisuusvakuutuksen antamista ja tietojen säilyttämistä 10 vuoden ajan koskevat vaatimukset ovat merkittäviä muutoksia lelujen valmistajille. Kemiallisten vaatimusten puutteellisuus oli yksi keskeinen syy direktiivin uusimiselle. Muutoksia ovat muun muassa ns. CRM-aineiden (karsinogeenisten, mutageenisten ja lisääntymistoksisten aineiden), eräiden hajusteiden sekä kaikkein myrkyllisimpien raskasmetallien raja-arvojen asettaminen niin alhaiseksi, ettei näitä aineita voi esiintyä leluissa tarkoituksellisesti. Muita uusia vaatimuksia ovat muun muassa tukehtumisvaaran entistä parempi ehkäiseminen sekä elintarvikkeen ja lelun yhdistelmiä ja lelujen jatkuvaa melua koskevat vaatimukset. Lelujen jäljitettävyyttä parannetaan vaatimalla pakkaukseen valmistajan lisäksi myös maahantuojan tiedot, jos valmistaja on EU:n ulkopuolelta. Lelut tulee merkitä malli-, tuote-, sarja- tai eränumerolla. Lisäksi direktiivissä asetetaan uusia vaatimuksia niin elinkeinonharjoittajien toiminnalle kuin viranomaisten tekemälle markkinavalvonnallekin. Direktiivi on implementoitava osaksi kansallista lainsäädäntöä mennessä. Sen vaatimuksia on sovellettava asteittain alkaen. Kemiallisia ominaisuuksia ja lelujen melua koskevilla vaatimuksilla on kahden vuoden lisäsiirtymäaika. Kosmetiikkalainsäädäntö Kosmeettisia valmisteita koskevaa EUlainsäädäntöä uudistetaan. Uudella kosmetiikka-asetuksella pyritään entisestään yhdenmukaistamaan kosmeettisille valmisteille asetettavia vaatimuksia ja selkeyttämään pelisääntöjä EU:n sisämarkkinoilla sekä varmistamaan turvallisuuden korkea taso ihmisten terveyden suojelemiseksi. Asetus on suoraan sovellettavaa oikeutta jäsenvaltioissa, mutta edellyttää myös tietyiltä osin kansallisia täytäntöönpanotoimia. Uutta asetuksessa ovat muun muassa tuotteiden jäljitettävyyttä parantavat säännökset. Ensisijaisesti vastuuhenkilöille (käytännössä valmistaja ja ns. ETA-maahantuoja), mutta joiltain osin myös jakelijoille tulee uusia velvoitteita koskien muun muassa tuotetietojen säilyttämistä ja toimitusketjun nimeämiselle asetettavia vaatimuksia. Myös kosmeettisten valmisteiden turvallisuuden arvioinnille asetettavia vaatimuksia selkeytetään ja tiukennetaan. Merkittävä uudistus koskee komission ylläpitämän sähköisen ilmoitusjärjestelmän perustamista kansallisten rekisterien sijaan. Siihen siirrytään alkaen. Asetuksessa on uusia vaatimuksia liittyen nanomateriaalien käyttöön kosmeettisissa valmisteissa sekä CMR-aineiden hyväksymismenettelyyn. Nanomateriaalien muodossa olevat ainesosat on ilmoitettava tuotteiden ainesosaluettelossa. Myös kosmetiikassa käytettäviä markkinointiväittämiä yhdenmukaistetaan. Uudet säännökset tulevat muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta sovellettaviksi alkaen. Samalla kumotaan kosmetiikkadirektiivi. Mittauslaitelaki Mittauslaitelain uudistamisen tavoitteena on turvata mittauslaitteiden toiminnan, mittausmenetelmien ja mittaustulosten luotettavuus. Laki toimii siis mittaamisen yleissäädöksenä Suomessa. Laissa säädetään mittauslaitteille ja -mene telmille asetettavista vaatimuksista ja niiden varmentamiseen liittyvistä toimista, kun mittauslaitetta tai menetelmää käytetään mittaamiseen. Merkittävin rooli lienee elinkeinotoiminnassa, jossa kyse on tuotteen tai palvelun hinnan taikka muun taloudellisen edun määrittämisestä mittaustulosten perusteella. Lakia sovelletaan kuitenkin myös viranomaisen tai viranomaiseen rinnastettavan toimijan mittaustulokseen perustuvaan päätöksentekoon, esimerkiksi poliisin tekemään autojen nopeusvalvontaan. Ehdotus mittauslaitelaiksi on tällä hetkellä laintarkastuksessa, ja se on tarkoitus antaa eduskunnalle syksyn 2010 aikana. Kysymys on ensi sijassa vanhan, vuodelta 1965 olevan vakauslain uudistamisesta. Samalla mittauslaitelaki täytäntöön panee kahta direktiiviä Tukes-katsaus 17

18 1 Teksti ja kuvat Aila Välikoski S***n Savolainen, mitäs me taas laitetaan pois täältä hyllystä! 3 Itäsuomalaisessa halpahallissa Tukesin sähkötuotteiden kenttätarkastaja Yngve Savolainen on tuttu mies. Myymälävastaavan tervehdys kertoo, ettei hyllyistä aina ole löytynyt pelkästään moitteetonta tavaraa. -H yvässä hengessä me silti aina tapasimme, työtään kumpikin tekee, Savolainen muistelee. Ei ole väliä, onko kyseessä halpahalli tai hautaustoimisto, eläinkauppa tai elektroniikkaliike, kirpputori, tavaratalo, messuosasto tai matkamuistokoju. Jos myynnissä on sähkölaitteita, jonakin päivänä ovesta astuu Tukesin tarkastaja, syrjäisimmässäkin Suomen kolkassa. Ja jos joku nyt miettii, mitä sähkötuotteita hautaustoimistossa on kaupan, niin ainakin valosarjoja ja valaisimia Yngve Savolainen on löytänyt. Hän on yksi Tukesin kolmesta sähkötuotteiden kenttätarkastajasta, jotka vastaavat alan markkinavalvonnasta. Tukes valvoo myynnissä olevien sähkötuotteiden sähköturvallisuutta, sähkömagneetista yhteensopivuutta, energiamerkintöjä ja -tehokkuutta sekä sitä, etteivät laitteet sisällä kiellettyjä aineita. Työkenttä on valtava: periaatteessa kaikki tuotteet, joita voi käyttää verkkovirralla. Tarkastuskäyntejä tehdään myymälöihin vuosittain noin Testatuista tuotteista noin neljäsosa saa rajoittavan päätöksen. Epäilyttävät huutavat huomiota Savolainen on työskennellyt kenttätarkastajana kahdeksan vuotta, sitä ennen hän toimi parikymmentä vuotta SGS Fimko Oy:ssä. Yhtiö on yksi Tukesin käyttämistä sähkötuotteiden testauslaitoksista. Se on tähän työhön hyvä pohja, laitteiden heikot kohdat ovat tulleet käytännön työssä tutuksi. On vaikea selittää, miten vaatimustenvastaiset laitteet osuvat silmään ja tarttuvat käteen. Ne vain löytyvät, Yngve Savolainen miettii, ja kollega tarkentaa ammattisilmän toimintaa: tuote vain huutaa minulle hyllystä. Tuuria voi joskus olla mukana, mutta työtä ohjaa vankka näkemys markkinoilla olevasta tuotesortimentista ja sen tasosta. Kenttätarkastaja tietää mitä hakee. Tuhansien tuotteiden ja pakkausten keskellä hänen katseensa muistaa valikoimat ja analysoi laiterivistöt. Uudet tuoteversiot, uudenlaiset pakkaukset ja uuden maahantuojan tuotteet Savolainenkin huomaa heti. Hän rekisteröi esimerkiksi aiemmin myyntikieltoon joutuneen tuotteen uudet versiot ja tunnistaa teknologiat, joiden käytössä mahdollisesti on ollut huomautettavaa. Syyskuiselta valvontareissulta Pohjanmaalle Yngve Savolainen toi testattavaksi muun muassa led-lampun ja sähköisen valokuvakehyksen. Led-lampuissa on ollut turvallisuuden kanssa jonkin verran ongelmia. Kyseisen tuotemerkin aiemmalla versiolla on toimituskielto, nyt katsotaan tämä seuraava. Sähköisissä valokuvakehyksissä kiinnostaa sen muuntaja, niissäkin on ollut ongelmia. Vaarallista matkaa! Turvallisen matkan toivotus on tosiaan tarpeen, jos ostaa reissulle mukaan vaarallisen verkkovirta-adapterin. Yngve Savolainen löysi syyskuussa kaksi epäilyttävää tuotetta Helsinki-Vantaan lentoasemalta. 18 Tukes-katsaus

19 Esittelyssä yngve savolainen 1 Tarkastaja tulee aina yllättäen. Valaisimet ovat ehkä yleisesti hiukan parantuneet. Myyntikieltoon johtavia päätöksiä esimerkiksi jouluvaloista on tullut parin viime vuoden aikana aikaisempaa vähemmän osin siksi, että valot toimivat usein muuntajan kautta, kenttätarkastaja Yngve Savolainen miettii. 2 Itsenäistä ja liikkuvaa työtä. Kenttätarkastaja ajaa noin työkilometriä vuodessa. Kun hyllystä löytyy huomion kiinnittävä tuote, Yngve Savolainen tarkistaa Tukesin tietojärjestelmästä, onko siitä jo aiempia rajoittavia päätöksiä tai onko joku toinen kenttätarkastaja mahdollisesti jo ostanut sen. Samalla pohdin kriittisesti, miksi ostan tuotteen testiin. Haluan aina perustella sen itselleni selkeästi. 2 3 Takakonttiin ja testattavaksi. Tutkittavaksi ostetut tuotteet lähtevät testauslaboratorioihin Suomeen, Ruotsiin tai Norjaan. 4 4 Tätä ei pitäisi kaupasta löytyä. Pylväsvalaisimen liittimeen menevistä johdoista keltavihreä suojamaadoitusjohto on lyhyempi kuin virtaajohtavat johdot. Se voi irrota ensimmäisenä, jolloin suojamaadoitus puuttuu ja laitteesta on mahdollisuus saada vikatapauksessa sähköisku. Tässä on pielessä perusasia, joka jokaisen sähkön kanssa tekemisissä olevan pitäisi tietää. Katsotaan löytyykö muutakin huomautettavaa, siksi valaisin lähetetään testattavaksi, Yngve Savolainen perustelee. Toisen adapterin saa koottua yksinapaiseen kosketukseen siten, että toinen pistorasiaan tarkoitettu kosketin jää paljaaksi. Näin siihen voi koskettaa ja saada sähköiskun. Tällaisen ei pitäisi olla teknisesti mahdollista, Savolainen päivittelee. Ei ole tavatonta, että kenttätarkastaja löytää tuotteita, jotka on jo asetettu myyntikieltoon. Myyjä saa tällöin heti kehotuksen poistaa tavarat myynnistä. En usko, että niin tehdään tahallaan. Kun tuotteita on valtavasti, tulee tietokatkoksia ja erehdyksiä. Myyntikieltoon menneet on saatettu siivota hyllystä, ne on unohdettu palauttaa maahantuojalle ja viety varastoon. Puolen vuoden päästä uusi työntekijä löytää tavarat, ja pian ne ovat uudelleen hyllyssä, Savolainen kuvailee yhtä tapahtumaketjua. Nyt tehdään tästä tapaus Kun kenttätarkastaja on ostanut epäilyttävän tuotteen, hän laittaa siitä tekstiviestin kollegoilleen. Näin vältetään päällekkäisyydet, sama tuote kun osuu yleensä vääjäämättä muidenkin tielle. Sitten tuotteesta tehdään ammattikielellä tapaus: tuotetiedot ja havainnot kirjataan ja laite lähetetään Suomessa, Ruotsissa tai Norjassa sijaitsevaan testauslaitokseen. Välttämättä testausta ei tarvita, jos vika on selvä. Jos puutteita on vähän, voi selvitä huomautuksella. Toimituskielto on lievin rajoittava päätös. Silloin hyllyssä olevat voi myydä, mutta uusia vastaavia ei saa ottaa myyntiin. Myyntikielto on astetta järeämpi keino, tavarat on vedettävä myynnistä. Palauttamismenettely on tiukin valvontatoimi. Silloin jo myydyt tuotteet on kerättävä kuluttajilta ja maahantuojan on ilmoitettava asiasta esimerkiksi lehdessä. Sähkölaitteiden valmistaja ja maahantuojat vastaavat tuotteiden turvallisuudesta. Jos ei löydy maahantuojaa, niin vastuussa on myyjä. Maahantuojan on varmistettava tuotteen vaatimustenmukaisuus ennen sen markkinoille saattamista. Ainakin on varmistettava, että tuote on CE-merkitty ja siitä on saatavilla merkintään liittyvä vaatimustenmukaisuusvakuutus. Kannattaa selvittää asiat etukäteen ennen kuin esimerkiksi ulkomailla messuilla saa päähänpiston maahantuoda jokin sähkötuote-erä. nimityksiä Pipsa Korkolainen on nimitetty lakimieheksi kuluttajaturvallisuusyksikköön ajalle Jaakko Laitinen on nimitetty alkaen tuoteturvallisuusinsinööriksi kuluttajaturvallisuusyksikköön. Kaisa Kotisalo on nimitetty alkaen ylitarkastajaksi prosessiturvallisuusryhmään. Miina Grönlund on nimitetty alkaen turvallisuusinsinööriksi räjähteet ja painelaitteet -ryhmään. Niina Kupiainen on nimitetty ylitarkastajaksi kuluttajaturvallisuusyksikköön ajalle Aki Ijäs on nimitetty alkaen turvallisuusinsinööriksi prosessiturvallisuusryhmään. Marita Välimäki on nimitetty prosessiturvallisuusryhmän toimistosihteeriksi ajalle Mirja Suvanto on nimitetty toimistosihteeriksi sähkölaitteistot ja hissit -ryhmään alkaen. Maarit Talvitie on nimitetty alkaen turvallisuusinsinööriksi prosessiturvallisuusryhmään. Johanna Reponen on nimitetty toimistosihteeriksi sähkölaitteistot ja hissit -ryhmään alkaen Tukes-katsaus 19

20 Tukes teknisen turvallisuuden ja luotettavuuden valvoja, kehittäjä ja asiantuntija Tampereella Laitosvalvonta: prosessit Rautatienkatu Tuote- ja laitteistovalvonta: sähkölaitteistot sähkötuotteet Tuki- ja kehityspalvelut: tutkimus ja kehitys Rautatieasema Kalevantie Kanslerinrinne Ratapihankatu Yliopistonkatu tampereen yliopisto tamperetalo Viinikankatu Laitosvalvontayksikkö valvoo laitosten ja laitteistojen turvallisuutta, urakointi- ja asennustoimintaa sekä tarkastuspalveluita. Tuote- ja laitteistovalvontayksikkö valvoo tuotteiden turvallisuutta ja teknistä luotettavuutta. Kuluttajaturvallisuusyksikkö valvoo, että kulutus tavarat ja kuluttajapalvelut täyttävät tuoteturvallisuuslainsäädännön vaatimukset eivätkä aiheuta vaaraa kuluttajan terveydelle tai omaisuudelle. Tuki- ja kehityspalveluyksikkö hoitaa hallintopalvelut, osallistuu toimialuetta koskevien säädösten ja toimintamallien kehittämiseen ja niihin liittyvän tiedon hankintaan sekä tuottaa tietopalveluita. Helsinki: Opastinsilta 12 B 3. krs PL 66, Helsinki Tampere: Kalevantie Tampere puh (vaihde) etunimi.sukunimi@tukes.fi info@tukes.fi Helsingissä Laitosvalvonta: paineelliset järjestelmät räjähteet ja painelaitteet Tuote- ja laitteistovalvonta: mittauslaitteet ja jalometallituotteet pelastustoimen laitteet ja rakennustuotteet Kuluttajaturvallisuus Viestintä Tuki- ja kehityspalvelut: talous tietohallinto sisäiset palvelut pasilan Rautatieasema Ratapihantie Pasilansilta helsingin messukeskus Opastinsilta Ratamestarinkatu Asemapäällikönkatu