MIKKELIN KAUPUNKI RAKENNUSLAUTAKUNTA

Transkriptio

1 MIKKELIN KAUPUNKI RAKENNUSLAUTAKUNTA KÄYTTÖSUUNNITELMA

2 S I S Ä L L Y S L U E T T E L O Johdanto 3 Organisaatio 4 Yleistä 5 Käyttösuunnitelmaan liittyvä toimivalta ja muut ohjeet 5 Taloudellisen ja tuloksellisen toiminnan seuranta 7 Käyttösuunnitelmarakenne 8 Laskujen hyväksyjät ja asiatarkastajat 8 Toiminta ja tuloskortit 9 Maisemataulukot 12 Talous Tuloslaskelmat 13 Määrärahat tilitasolla kustannuspaikoittain 14 Henkilöstö 17 Kannen kuva: Havainnekuva asuntomessualueelta 2

3 Johdanto Rakennusvalvonnan tehtävänä on omalta osaltaan varmistaa turvallisen, terveellisen ja viihtyisän elinympäristön rakentumista. Rakennusvalvontaviranomainen valvoo yleisen edun kannalta rakennustoimintaa ja rakennettua ympäristöä sekä huolehtii maankäyttö- ja rakennuslain sekä maankäyttö- ja rakennusasetuksen toteutumista. Asiakaskeskeisellä ja ennakoivalla neuvonnalla rakennusvalvonta tukee rakennushankkeen sujuvaa etenemistä ja onnistunutta lopputulosta. Rakennusvalvonnan toimintaa ohjaa rakennuslautakunta, joka toimii myös jätehuoltoviranomaisena. Pysäköintipalvelut kuuluvat rakennusvalvonnan tulosalueeseen. Lakisääteisten tehtävien ohella rakennusvalvonnalla on oma rooli kaupungin strategioiden ja tavoitteiden toteutumisessa. Nopealla ja selkeällä päätöksentekoprosesseilla kyetään vastaamaan yritystoiminnan ja myös asuntorakentamisen vaatimuksiin. Rakennusvalvonta on ollut eturintamassa mukana kehittämässä sähköistä asiointia. Sähköinen asiointi tarjoaa kuntalaisille ajasta ja paikasta rajoittamattoman palvelukanavan. Jotta rakennusvalvonta pystyy hyödyntämään sisäisissä prosesseissaan sähköistä palvelua, tulee Mikkelin kaupungin sähköinen arkisto saada kattamaan myös rakennusvalvonnan arkistot. Asiakaspalvelussa säilytetään myös perinteinen kasvotusten tapahtuva palvelu ja rakentajia kannustetaankin hyödyntämään rakennusvalvonnan tarjoamaan mahdollisuuteen suunnittelun ennakkoohjauksessa. Rakennustarkastajilla on omat alueelliset vastuualueet ja sijaiset sekä asiakaspalveluajat rakennusvalvonnan toimistossa, joilla varmistetaan asiakaspalvelun saatavuus. Mikkelin kaupungin asiakaspalvelupisteiden tarjoamaa kokoaikaista sekä monipuolista yleisneuvontaa ja palvelua hyödynnetään ja kehitetään myös rakennusvalvonnan asiakastapaamisissa. Henkilöstön asiantuntemus ja asiantuntemuksen jatkuva ylläpitäminen alan koulutuksiin ja kursseille osallistumisella on tärkeää, jotta varmistutaan sujuvasta ja laadukkaasta lupaprosesseista ja ohjauksen laadusta ja tietotaidosta. Hulevesien hallinnan ja energiatehokkaaseen rakentamiseen ohjaukseen kiinnitetään jatkossakin huomioita. Asuntomessujen esittelykohteiden rakentaminen alkaa vuoden 2016 aikana. Rakentaminen tapahtuu kohteissa samanaikaisesti ja tämä vaatii rakennusvalvonnassa suuren yksittäisen työpanoksen. Rakennuslautakunta toimii myös jätelain tarkoittamana jätehuollonviranomaisena. Toimivalla jätehuollolla mahdollistetaan ympäristön siisteys ja viihtyisyys kustannustehokkaasti. Asioiden valmistelusta ja esittelystä jätehuoltoon liittyvissä asioissa vastaa rakennusvalvontaa perustetussa virassa jäteasian tarkastaja, joka on aloittanut virassa syksyllä Keskeisiä päivittäistehtäviä ovat jätehuollon järjestämiseen liittyvien poikkeuspäätösten ja vastineiden antaminen. Kuluvan vuoden merkittäviä asioita ovat jätetaksaan liittyen perusmaksun tilanteen selvitys Suomessa ja maksun käyttöönoton valmistelut sekä jätelain 143 :n mukaisen asiakasrekisterin ylläpidon järjestämisen päivittäminen. Lisäksi selvitetään haja-asustusalueiden lietekuljetusten ja taajamien jätteenkuljetusten nykytilannetta. Asioiden kehittäminen ei ole vuosisidonnaista vaan jatkuvaa, monessa asiassa jatketaan työtä jo viime vuonna tehdyn ansiokkaan selvitys- ja valmistelutyön pohjalta. Pysäköintipalvelut huolehtivat Mikkelin kaupungin alueella pysäköinnin ja joutokäynnin valvonnasta ja siihen liittyvästä opastuksesta ja neuvonnasta. Keskeisenä tehtäviä ovat maksullisen pysäköinnin käytännön järjestelyt, kuten lippuautomaattien hankinnasta ja ylläpidosta huolehtiminen. Pysäköintipalveluiden avulla vaikutetaan osaltaan liikenneturvallisuuteen, ilmanlaatuun ja mahdollistetaan toimiva asiointi Mikkelin keskustassa ja lähiympäristössä. Pysäköintipalveluiden sähköistä palvelua kehitetään. Jätehuollon ja pysäköintipalvelujen toiminnalla edesautetaan viihtyisän, terveellisen ja turvallisen ympäristön muodostumista. Menestys edellyttää yhteistyötä ja kumppanuutta. Luottamushenkilöiden ja viranhaltijoiden on edelleen jaettava vahva yhteinen tahtotila, vuorovaikutuksessa asiakkaiden, sidosryhmien ja kaupunkilaisten kanssa. Rakennusvalvonnan tulosalue on omalta osaltaan kehittämässä elinvoimaista Mikkeliä. Sari Valjakka johtava rakennustarkastaja 3

4 4

5 Yleistä Lautakuntien, johtokunnan ja kaupunginhallituksen alaisten tulosalueiden tulee laatia valtuuston hyväksymän talousarvion mukaiset käyttötaloussuunnitelmat tammikuun loppuun mennessä ja ne tulee olla tallennettuina kaupungin yhteiseen Intranetiin. Käyttösuunnitelmassa ei muuteta enää kaupunginvaltuuston hyväksymiä kokonaistuloja ja kokonaismenoja eikä toimintakatetta ja myös tiliryhmien sisällä tuotot ja kulut tulee vastata valtuuston hyväksymää talousarviota. Käyttösuunnitelmassa toimielin ottaa kantaa viranhaltijoiden toimivaltaan ja laskujen hyväksymiseen. Laskujen hyväksyjien ja henkilöstöpäätöksiä tekevien tulee olla kaupungin viranhaltijoita. Käyttösuunnitelma on vahvistettava viimeistään mennessä. Kaupungin tavoitetila (visio) on: Digitaalinen Mikkeli kestävästi uudistuva kasvukeskus Saimaan rannalla Mikkelin strategia on kestävän kasvun ja hyvinvoinnin strategia. Näkökulmia on kolme: asukkaiden, elinkeinojen ja ympäristön hyvinvointi. Näitä konkretisoidaan yhdeksällä päämäärällä: Asukkaiden osallistaminen ja hyvinvoinnin tuottaminen: 1. Lasten, nuorten ja perheiden osallistaminen ja voimarajojen vahvistaminen 2. Päihteiden käytön vähentäminen terveitä valintoja ja elämänarvoja vahvistamalla 3. Terveyden ja hyvinvoinnin lisääminen Elinkeinojen hyvinvointi ja kaupungin elinvoima 1. Mikkelin vetovoiman, liiketoimintaympäristön ja aluetalouden kehittäminen 2. Osaavan työvoiman saatavuuden edistäminen 3. Kärkialueiden liike- ja kehittämistoiminnan kasvu Luonnon ja ympäristön hyvinvointi 1. Monipuolisen ja puhtaan luonnon vetovoimaisuuden hyödyntäminen 2. Ekologisuuden ja ekotehokkuuden lisääminen 3. Rakennetun ympäristön laatu Mikkelin tavoite on lisätä hyvinvointia ja vähentää pahoinvointia. Käyttösuunnitelmaan liittyvä toimivalta ja muut ohjeet Käyttötalousosa Kaupunginvaltuusto on päättänyt hyväksymässä vuoden 2016 talousarviossa miten talousarvio ja sen perustelut sitovat kaupunginhallitusta ja kaupungin tilivelvollisia viranhaltijoita. Kaupunginvaltuusto hyväksyi talousarviossa kaupungin toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet. Määräraha ja tuloarvio voidaan ottaa talousarvioon brutto- tai nettomääräisenä. Bruttomääräisinä budjetoidut yksiköt ovat budjettirahoitteisia ja nettomääräisenä budjetoidut yksiköt kohderahoitteisia. Ruoka- ja puhtauspalvelut, sosiaali- ja terveystoimen tuotantolautakunnan alainen kaupungin oma toiminta sekä teknisen toimen alainen tilakeskus ovat nettobudjetoituja. Edellä mainittuja yksiköitä sitoo nettobudjetoituna toimintakate eli toimintatulojen ja toimintamenojen erotus. Muut kaupungin toimintayksiköt ovat bruttomääräisesti budjetoituja budjettirahoitteisia yksiköitä, joita sitoo valtuustoon nähden tulojen ja menojen määrärahat. Mikkelin kaupungin kaupunginvaltuustoon nähden sitovat erät ovat budjettirahoitteisilla yksiköillä bruttobudjetoituna tulojen ja menojen määrärahat. Poikkeaminen talousarvion sitovista tavoitteista edellyttää valtuuston hyväksyntää. Budjettirahoitteisten yksiköiden määrärahojen perustana olevat suoritteet ovat ohjeellisia ja poikkeamat suoritetasossa alaspäin tarkoittavat sitä, että valtuuston myöntämiä määrärahoja tulisi jäädä käyttämättä. Myös toiminnan tuottavuutta on saatava lisättyä läpi koko kaupunkiorganisaation siten, että suoritteet saadaan toteutettua pienemmällä määrärahalla. Nettomääräinen toimintakate on samalla tavalla sitova kuin määrärahakin. Olennaiset vajaukset tuloissa on käsiteltävä menonylitysten tapaan valtuustossa lisätalousarvioissa tai erillisenä asiana. 5

6 Tuloslaskelmaosan sitovat määrärahat Talousarviovuoden tuloslaskelman sitovuus valtuustoon nähden on velvoite toimia valtuuston hyväksymän suunnitelman mukaisesti. Taloussuunnitelman muihin vuosiin kohdistuvat menoarviot eivät oikeuta vielä varojen käyttöön, vaan talousarvio hyväksytään vuosittain. Toimielinten ja viranhaltioiden pitää kuitenkin toimia suunnitelmassa asetettujen tavoitteiden mukaisesti. Yleiset vastuut määrärahoista Mikkelin kaupungin tilivelvollisia viranhaltijoita ovat kaupunginjohtaja, konsernipalveluissa tulosaluejohtaja ja tulosyksiköiden johtajat, sivistyspalveluissa, sosiaali- ja terveyspalveluissa sekä teknisessä toimessa toimialajohtajat, tulosaluejohtajat ja tulosalueiden päälliköt. Liikelaitoksissa ja taseyksiköissä tilivelvollisia ovat liikelaitoksen johtaja ja taseyksikön johtaja. Lauta- ja johtokuntien sekä tulosalueiden esimiesten on valvottava, että valtuuston hyväksymää talousarviota noudatetaan. Määrärahojen käyttöön liittyy velvoite toimialarajat ylittävään yhteistyöhön, jonka avulla haetaan koko kaupungin kannalta edullisempia ja tehokkaampia tapoja palvella asukkaita ja alueen yrityksiä. Yhteistyötä tulee tämän osalta tiivistää myös koko konsernin tasolla. Palvelujen tuottamista koko kaupunkikonsernissa ohjaavat valtuuston hyväksymä kaupungin strategia ja sitä toiminnallistavat strategiset hyvinvointiohjelmat; asukkaiden hyvinvointiohjelma, elinkeinojen hyvinvointiohjelma sekä ympäristön hyvinvointiohjelma. Laskut tulee kohdentaa aiheutumisperusteen mukaan sille menokohdalle, jonne ne kuuluvat. Vain pakottavassa tapauksessa anotaan lisämäärärahaa kaupunginvaltuustolta, ennen määrärahan ylittymistä. Määräraha- anomukseen on aina sisällytettävä esitys lisämäärärahatarpeen rahoittamisesta ja lisämääräraha on etsittävä ensisijaisesti asianomaiselta toimialalta. Talouspalveluilta on aina pyydettävä lausunto ennen määrärahaesityksen käsittelyä. Seurantavastuu Toiminnassa on noudatettava kaupunginhallituksen hyväksymää sisäisen valvonnan ja riskien hallinnan ohjetta. Jokaisella tilivelvollisella on henkilökohtainen vastuu sisäisen valvonnan asianmukaisesta järjestämisestä ja jatkuvasta ylläpidosta johtamansa toiminnan osalta. Uuden kuntalain (410/2015) 124 :n mukaan tilintarkastuskertomukseen on sisällytettävä lausunto sisäisen valvonnan ja konsernivalvonnan asianmukaisesta järjestämisestä sekä esitys vastuuvapauden myöntämisestä ja mahdollisesta muistutuksesta, joka voidaan kohdistaa vain tilivelvollisiin. Kuntalain tarkoittamia tilivelvollisia ovat mm. kaupunginhallituksen, lautakuntien, johtokuntien ja toimikuntien jäsenet, kaupunginjohtaja ja toimielinten ja yksiköiden johtavat viranhaltijat. Tilivelvollisuus merkitsee sitä, että viranhaltijan toiminta tulee valtuuston arvioitavaksi, viranhaltijaan voidaan kohdistaa tilintarkastuskertomuksessa muistutus ja viranhaltijalle voidaan myöntää vastuuvapaus. Rakennuslautakunnan tilivelvolliset: Rakennusvalvonta ja jätehuolto Tulosalueen päällikkö Johtava rakennustarkastaja Sari Valjakka - Pysäköintipalvelut Hallintopäällikkö Juha Ruuth Toimintaa ohjaavat säännöt ja ohjeet Hankintasääntö Kh 305 / Projektitoiminnan ohje 2013 Perinnän toimintatapaohje 2010 Sisäisen valvonnan ja riskien hallinnan ohje kh 431/ Konsernipalveluiden toimintasääntö Kh 297/ Konserniohje Kvalt 148/ Kassanhoito- ja alitilitysohje Kh 22/ Teknisen toimialan määräykset sisäistä valvontaa ja riskien hallintaa koskien (tekn. ltk ) 6

7 Hankintaohjeet ja hankintarajat Kilpailutuksista tehdään valituskelpoinen hankintapäätös, oikaisuohje ja valitusosoituksineen. Mikäli kevytkilpailutuksen arvo alittaa kansallisen kynnysarvon, ei oikaisuohjetta ja valitusosoitusta markkinaoikeuteen lähetetä hankintapäätöksen liitteenä, vaan oikaisuvaatimusohje. Hankintapäätöksiä ovat oikeutettuja tekemään seuraavat viranhaltijat: kaupunginjohtaja, toimialajohtajat, tulosalueiden esimiehet, tulosyksiköiden esimiehet ja hankintapäällikkö; Liikelaitoksen johtaja ja taseyksikön johtaja rinnastetaan toimialajohtajaan. Hankintarajat (alv 0 %) ja valtuudet määritellään seuraavasti: 1. Yli euron hankintapäätökset, jotka koskevat kahta tai useampaa toimialaa tekee kaupunginhallitus valtuuston hyväksymien määrärahojen puitteissa. 2. Hankintapäällikkö voi tehdä useampia toimialoja koskevat alle euron hankintapäätökset ja - sopimukset. 3. Yli euron hankintapäätökset tekee toimialojen lauta- ja johtokunnat valtuuston hyväksymien määrärahojen puitteissa. 4. Kaupunginjohtajalla ja toimialojen johtajilla hankintapäätösten ja -sopimusten hankintaraja on euroa valtuuston hyväksymien määrärahojen puitteissa. 5. Tulosalueen esimiehellä hankintapäätösten ja -sopimusten hankintaraja on euroa valtuuston hyväksymien määrärahojen puitteissa. 6. Tulosyksikön esimiehellä hankintapäätösten ja -sopimusten hankintaraja on euroa valtuuston hyväksymien määrärahojen puitteissa. Mikäli hankinta kohdistuu useammalle talousarviovuodelle, hankintapäätöksen tekee kaupunginhallitus (toimialat ylittävät hankinnat ja konsernipalvelujen hankinnat) tai lautaja johtokunnat omissa toimialojaan koskevissa hankinnoissa. Avustukset Kaupunginhallitus ja asianomaiset lautakunnat päättävät talousarvion tultua hyväksytyksi myönnettävät avustukset määrärahojensa puitteissa. Tulosyksikkö, jonka määrärahoihin yleishyödyllisten tai muiden yhteisöjen avustus sisältyy, voi maksaa avustuksen vuodelle 2016 vasta sen jälkeen, kun yhteisön tilinpäätöstiedot, toimintakertomus sekä tilintarkastuskertomus vuodelta 2015 on saatu. Mikäli avustus on myönnetty jotakin määrättyä tarkoitusta varten, on avustuksen myöntäneen tulosyksikön pyydettävä yksilöity tiliselvitys avustuksen käytöstä. Taloudellisen ja toiminnallisen tuloksen seuranta Vuonna 2016 hallintokuntien toimintaa ja taloutta seurataan vähintään kolme kertaa vuodessa. Seurannan ajantasaisuus, oikeellisuus ja sen ohjausvaikutukset ovat keskeisiä tekijöitä valtuustolle annettavissa seurantaraporteissa. Kaupunginhallitukselle raportoidaan toimintojen ja talouden kehityksestä kuukausittain. Kaupunginhallituksen kuukausittaisessa raportoinnissa kukin toimialajohtaja selvittää, miten talouden tasapainottamiseksi päätettyjä toimenpiteitä on viety toimialalla eteenpäin. Maaliskuun lopun toteutuman perusteella tehtävän seurannan yhteydessä raportoidaan keskeisimmät strategiset toimenpiteet, kehittämisohjelmien 1 toteutuminen, kaupungin elinvoimaisuuden edistämiseksi tehdyt toimenpiteet, henkilöstön määrän kehitys sekä talouden toteutuminen ja toiminnalliset muutokset, jotka ovat jo tiedossa. Heinäkuun lopun toteutuman mukainen seurantaraportti on lähtökohtana seuraavan vuoden talousarvion valmistelussa ja tässä seurannassa raportoidaan myös kaikki toiminnalliset tavoitteet ja tunnusluvut 2. Lokakuun toteutuman mukaan raportoidaan keskeisempien strategisten toimenpiteiden ja kehittämisohjelmien toteutuminen, elinvoimaisuuden kehittyminen, henkilöstön kehitys sekä talouden seuranta. Lautakunnat hakevat mahdolliset lisämäärärahat viimeistään lokakuun seurannan yhteydessä. Menoihin osoitettua määrärahaa ei tule käyttää kokonaisuudessaan, jos talousarviovuoden aikana näyttää siltä, että määrärahaa jää käyttämättä. 1 Asukkaiden hyvinvointiohjelma, luonnon ja ympäristön hyvinvointiohjelma, elinkeinojen hyvinvointiohjelma, Lupaus 2016 ja tasapainoisen kasvun ja talouden ohjelma 2 Talousarviokirjassa esitetyt ohjeelliset toiminnan tavoitteet ja niiden toteutuminen suhteessa annettuun määrärahaan 7

8 Käyttösuunnitelmarakenne RL Rakennuslautakunta RL= RL1 Rakennusvalvonta 1402RL RL RL13 Rakennusvalvonta Jätehuolto Pysäköintipalvelut Hallinto ja yhteiset kustannukset Rakennus- ja toimenpideluvat Muut luvat Korjausneuvonta Jätehuolto Pysäköintipalvelut LASKUJEN HYVÄKSYJÄT JA ASIATARKASTAJAT 2016 Johtava rakennustarkastaja Sari Valjakka hyväksyy kaikki rakennuslautakunnan alaisten yksiköiden laskut, mikäli varsinaiset hyväksyjät ovat estyneitä. TUA/TY/Hanke Hyväksyjä/ t Varahyväksyjä/t Asiatarkastajat Rakennusvalvonta 1402R Hallinto ja yhteiset kustannukset Sari Valjakka Juha Ruuth, Juha Häyrinen Sirpa Pajunen, Maija Tarmia, Katja Laine Rakennus- ja toimenpideluvat Sari Valjakka Juha Ruuth, Juha Häyrinen Sirpa Pajunen, Maija Tarmia, Katja Laine Muut luvat Sari Valjakka Juha Ruuth, Juha Häyrinen Sirpa Pajunen, Maija Tarmia, Katja Laine Korjausneuvonta Sari Valjakka Juha Ruuth, Juha Häyrinen Sirpa Pajunen, Maija Tarmia, Katja Laine Jätehuolto 1402RL Jätehuolto Kaisa Helaakoski Pysäköintipalvelut 1402RL13 Juha Ruuth, Juha Häyrinen, Sari Valjakka Katja Laine, Sirpa Pajunen, Maija Tarmia Pysäköintipalvelut Juha Ruuth Niina Gynther, Sari valjakka Katja Laine, Maija Tarmia, Sirpa Pajunen, Niina Gynther 8

9 TOIMINTA JA TULOSKORTIT Rakennuslautakunta Rakennuslautakunnan tehtävänä on, mikäli tämä ei lainsäädännön tai kunnallisten sääntöjen mukaan kuulu muulle viranomaiselle: 1. toimia Mikkelin kaupungin rakennusvalvontaviranomaisena 2. seurata rakentamisen yleistä kehitystä kaupungissa sekä vaikuttaa valmisteluun, joka liittyy rakentamiseen, maisema- tai ympäristökaupunkikuvaan sekä maankäytön suunnitteluun ja 3. huolehtia toimialaansa kuuluvan lupamenettelyn sekä valvonta- ja neuvontatoimen asianmukaisesta järjestämisestä sekä tähän liittyen tehdä esityksiä kaupunginhallitukselle 4. toimia Mikkelin kaupungin jätehuoltoviranomaisena. Palvelusuunnitelma Palvelusuunnitelmassa kerrotaan palvelustrategian linjauksen mukaisesti lyhyesti toimielimen tärkeimmät ja keskeisimmät palveluun liittyvät kehittämissuunnitelmat ja palvelutuotantoon vaikuttavat muutokset sekä myös mahdolliset sellaiset toimenpiteet, joita ei ole otettu huomioon palvelustrategiassa. Asiakaspalvelua kehitetään (neuvonta, lupaprosessi ja valvonta): helppo tavoitettavuus, avuliaisuus ja tasapuolisuus, yleisen edun rinnalla huomioidaan myös asiakkaan etu. Lupaprosessia kehitetään asiakaslähtöisemmäksi sekä vaikutukseltaan ja kustannuksiltaan tehokkaiksi. Sähköistä asiointia kehitetään lupamenettelyssä ja yhteydenpidossa asiakkaisiin. Pyritään säilyttämään toiminnan taloudellisuus suhdanteiden vaihdellessakin. Luodaan toimintaedellytykset Mikkelin kaupungin jätehuoltoviranomaisena toimimiselle. Valvotaan pysäköintipalvelujen asianmukaista hoitamista. ELINKEINOJEN HYVINVOINTI JA KOKO KAUPUNGIN ELINVOIMA Kaupunkistrategian toimeenpano (vaikuttavuus) Indikaattori kaupunkistrategiasta Toimenpide Vastuutus toimialalla Yritysten nettolisäys: tavoite 140 (KV) Kirkastetaan lupa- ja päätösprosessit (ennakoitavuus, nopeus, selkeys). Sähköinen lupaprosessi otetaan käyttöön. Johtava rakennustarkastaja Lautakunnan toimialan palvelu- ja suorituskyvyn kehittäminen Palvelut ja niiden laatu Rakenteet ja prosessit Esimiesten ja henkilöstön uudistuminen ja hyvinvointi Rakennuslupaprosessi on hallittu, nopea, ohjaava sekä lisäarvoa rakentamisprojektille tuottava. Ennakkoneuvonnalla ja ohjauksella varmistetaan asiakkaalle mielekäs lupaprosessi ja projektille tavoitteellinen lopputulos. Asiakkaalle tarjotaan yhden luukun periaatteella kokonaispalvelua, jonka varmistamiseksi teknisen sektorin sisäinen poikkihallinnollisuus laitetaan kuntoon. Rakennusvalvonnan asiakkaan omatoimisesti saavutettavaa sähköistä neuvontaa lisätään. Lupaus2016 ja sen lunastaminen: ICT:n mahdollisuudet ja niiden hyödyntäminen Henkilöstön kouluttaminen sähköiseen palveluprosessiin ja lupakäsittelyyn. Palvelun ja prosessin kehittäminen. Hyödynnetään sähköisen asioinnin mahdollisuutta täysimääräisesti, niin ulkoisissa kuin sisäisissä asiakkuuksissa. Talouden reunaehdot: Millainen vaikutus on määrärahoihin? ICT edellyttää investointeja (henkilöstö) ja käyttötalouskuluista (palvelu yms. maksut lisääntyvät) huolehtimista. Lyhyellä aikavälillä asiakkaan palvelun tasoa voidaan parantaa (sähköisen lupaprosessin kynnyksen ylittäminen). Pitkällä aikavälillä tavoitteena on rahoituksen kokonaistarpeen pieneneminen henkilöstökulun vähenemisellä. Kaupunkistrategian toimeenpano (vaikuttavuus) Indikaattori kaupunkistrategiasta Toimenpide Vastuutus toimialalla Kaatopaikalle penkkaan loppusijoitetun jätteen määrä asukasta kohden laskettuna (kg/asukas): tavoite 75 (KV) Lautakunnan toimialan palvelu- ja suorituskyvyn kehittäminen Yhdyskunnan (Mikkeli) jätehuolto on lajittelevaa ja jätelogistiikka suunnitellaan Metsäsairila Oy:n kanssa vastaamaan kierrätys- ja jätteenpolttoprosessia. Jäteasiain tarkastaja 9

10 Palvelut ja niiden laatu Rakenteet ja prosessit Esimiesten ja henkilöstön uudistuminen ja hyvinvointi Jätehuoltomaksujärjestelmä on lajittelua kannustava. Hyötyjätepisteiden määrä vastaa suunnitelmallista tasoa ja ne ovat suhteellisen helposti saatavilla. Jätemaksutaksan, perusmaksun ja jätehuoltomääräysten valmistelu yhteistyössä ympäristöpalvelujen ja Metsäsairila Oy:n kanssa ja mahdollisesta muuttamisesta päättäminen. Jätehuoltomääräysten voimaan saattaminen ja ohjeistavan tiivistelmäosan laatiminen. Taksan ja maksujen tarvittavat muutokset tehdään. Jäteasiain tarkastajan kokopäiväisen työpanoksen myötä syvällisempi paneutuminen asioihin mahdollista. Lupaus2016 ja sen lunastaminen: ICT:n mahdollisuudet ja niiden hyödyntäminen Lajittelun ja kierrätyksen neuvominen ja havainnollistaminen. Talouden reunaehdot: Millainen vaikutus on määrärahoihin? Henkilöstömäärän kautta palkkakustannuksen lisääntyminen. LUONNON JA YMPÄRISTÖN HYVINVOINTI Kaupunkistrategian toimeenpano (vaikuttavuus) Indikaattori kaupunkistrategiasta Toimenpide Vastuutus toimialalla Vesistöistä hyvässä tai erinomaisessa kunnossa olevien luokiteltujen vesimuodostumien määrä %-osuus: tavoite 90 (KV) Varmistetaan hulevesisuunnittelu ja tonttikohtainen veden ohjaus rakennuslupaprosessin aikana. Rakennuslupatarkastuksessa pitää huolehtia tonttikohtaisesta imeyttämisestä ja viivyttämisestä. Rakennustarkastajat Lautakunnan toimialan palvelu- ja suorituskyvyn kehittäminen Palvelut ja niiden laatu Rakenteet ja prosessit Esimiesten ja henkilöstön uudistuminen ja hyvinvointi Hulevesien käsittelyssä pyritään maastoon viivyttäen palauttamiseen. Suurilla pinnoitetuilla alueilla (esim. keskustan alue) huleveden sadevesiviemäriin johtamista pyritään viivyttämään ja vähentämään haihduttamalla käyttäen mm viherkattoja, istutus- ja hulevesialtaita. Tuetaan viherkattojen, pihan viheralueiden yms. rakentumista ja niiden käyttöä huleveden pidättämisessä ja haihtumisessa, rakennusvalvonnan ohjauksen keinoin. Rakennuslupatarkastelussa huleveden käsittelyssä tulee huolehtia tonttikohtaisesta imeyttämisestä tai viivyttämisestä. Kaavoituksen salliessa käytetään keskitettyjä yhteisalueelle sijoittuvia ratkaisuja. Lupaus2016 ja sen lunastaminen: ICT:n mahdollisuudet ja niiden hyödyntäminen Hyödynnetään sähköisen asioinnin ja lupaprosessin mahdollisuudet. Talouden reunaehdot: Millainen vaikutus on määrärahoihin? Ei vaikutusta. Lisätään henkilöstön osaamista hulevesikäsittelyn osalta ja luodaan yhtenäinen toimintatapa. Tuetaan toimintaa perustetun pohjavesien suojelun työryhmän puitteissa. Kaupunkistrategian toimeenpano (vaikuttavuus) Indikaattori kaupunkistrategiasta Toimenpide Vastuutus toimialalla Luokitelluista pohjavesimuodostumista hyvässä tai erinomaisessa kunnossa olevien muodostumien osuus (%): tavoite 50 (KV) Vanhan Kalevankankaan koulun ja Kirkonvarkauden uuden asuinalueen käyttöönoton yhteydessä varmistetaan, ettei asuinrakentaminen muodosta pohjavesiriskiä Noudatetaan laadittua maalämmön perustamisen sähköistä ohjetta. Erityishuomio kiinnitetään pohjavesialueelle sijoitettaviin järjestelmiin. Kattavilla lupaehdoilla varmennetaan pohjaveden hyvän laadun säilyminen. Johtava rakennustarkastaja Rakennus- ja lvi-tarkastajat Rakennus- ja lvi-tarkastajat 10

11 Lautakunnan toimialan palvelu- ja suorituskyvyn kehittäminen Palvelut ja niiden laatu Rakenteet ja prosessit Esimiesten ja henkilöstön uudistuminen ja hyvinvointi Huomioidaan rakennusten korkeusasemat suhteessa pohjaveden tasoon ja työmaavaiheen riskeihin kiinnitetään erityistä huomiota. Vaaditaan normaalin rakennuslupatarkastelun lisäksi tarvittaessa pohjaveden hallintasuunnitelma ja toteutusvaiheen tueksi työmaasuunnitelma. Lisätään henkilöstön osaamista hulevesikäsittelyn osalta ja luodaan yhtenäinen toimintatapa. Hulevesien käsittelyssä käytetään maastoon viivyttäen palauttamista. Seurataan valtakunnallista maalämmön käytön linjausta ja tutkimustietoa. Lisätiedon perusteella päivitetään ohjetta ja toimintatapaa. Lupaus2016 ja sen lunastaminen: ICT:n mahdollisuudet ja niiden hyödyntäminen Tiedotetaan asiasta sähköisen asioinnin keinoin jo ennakko-ohjauksena. Talouden reunaehdot: Millainen vaikutus on määrärahoihin? Ei vaikutusta. Aloituskokouksen ja katselmusten painopisteen ohjaaminen kriittisiin vaiheisiin. Kaupunkistrategian toimeenpano (vaikuttavuus) Indikaattori kaupunkistrategiasta Toimenpide Vastuutus toimialalla Ekologinen jalanjälki (gha / as): tavoite 5,5 (KV) Lautakunnan toimialan palvelu- ja suorituskyvyn kehittäminen Energiatehokkaan rakentamisen ohjausta ja neuvontaa lisätään laatimalla korjausrakentamisen toimintaohje sekä lisäämällä neuvontaa Ajoneuvojen joutokäynnin valvonta Rakennustarkastajat Hallintopäällikkö Palvelut ja niiden laatu Rakenteet ja prosessit Esimiesten ja henkilöstön uudistuminen ja hyvinvointi Saatetaan rakennushankkeeseen ryhtyvät tietoiseksi energiatehokkaista ratkaisuista, huomioiden elinkaarikustannuksissa saatava säästö ja ympäristövaikutukset. Hyödynnetään laadittavaa korjausrakentamisen toimintaohjetta, jossa ohjaavien keinojen ohella hyödynnytetään lainsäädännön pakottavat vaatimukset. Koulutetaan henkilöstöä, painottaen rakennusfysikaalista toimivuutta ja sisäilman hallintaa. Painotetaan tiedottamisessa korjausrakentamisesta saatavaa omistajahyötyä. Palvelua ja tietoa on ensisijaisesti saatavilla sähköisen asioinnin keinoin. Jatketaan uudisrakentamisen energiatehokkuuden neuvontaa. Rakennustarkastajilla ja LVI-tarkastajalla on onnistumisessa keskeinen rooli. Valvonta ja tiedottaminen Valvonta ja tiedottaminen Osallistutaan sähköautojen latauspisteiden suunnitteluun. Lupaus2016 ja sen lunastaminen: ICT:n mahdollisuudet ja niiden hyödyntäminen Hyödynnetään sähköisen asioinnin mahdollisuutta täysimääräisesti. Talouden reunaehdot: Millainen vaikutus on määrärahoihin? Investoidaan henkilöstön kouluttamiseen ja materiaaliin. 11

12 MAISEMATAULUT Palvelu: Rakennusvalvonta Vastuuhenkilö: Johtava rakennustarkastaja TP TA TA-ESITYS Muutos Muutos % Rakennus- ja toimenpideluvat Luvat kpl ,0 Katselmukset kpl ,2 Rakennus- ja toimenpideluvat /asukas 9,5 10,9 10,15-0,75-6,9 / lupa /lupa 748, , ,69-177,41-15,0 / katselmus /katselmus 373,1 610,9 615,81 4,91 0,8 Kulut ,5 Tuotot ,0 Netto ,0 Muut luvat Luvat kpl ,9 Katselmukset kpl ,9 Muut luvat /asukas 2,5 2,7 3,0 0,3 11,1 / lupa /lupa 618,2 858, , ,5 138,8 / katselmus /katselmus 893, , ,1 299,6 Kulut ,4 Tuotot ,0 Netto ,8 Korjausneuvonta Luvat kpl ,3 Katselmukset kpl ,0 Korjausneuvonta /asukas 1,0 2,0 0,6-1,4-69,5 / lupa /lupa 1 635, ,0 510, ,4-70,5 / katselmus /katselmus 764, ,0 414,8-625,2-60,1 Kulut ,1 Tuotot ,0 Netto ,1 Rakennusvalvonta yhteensä Luvat kpl ,8 Katselmukset kpl ,0 Katselmukset /asukas 14,7 15,4 13,8-1,6-10,6 / lupa /lupa 835, , ,2-72,8-6,3 / katselmus /katselmus 490,2 606,0 702,2 96,2 15,9 Kulut ,8 Tuotot ,0 Netto ,1 Viesti tilaajalle: Uusittavassa rakennusjärjestyksessä on tavoitteena luopua ilmoitusmenettelystä. Tästä johtuen muut luvat lukumäärä vähenee, toimenpidelupien määrän hienokseltaan kasvaessa. Kokonaisuutena lupamäärä vähenee, koska pienet rakennelmat yms. vapautuvat suurimmaksi osaksi lupavelvoitteesta kokonaan. Tuloarvio on tehty varovaisuutta noudattaen. Palvelu: Jätehuollon viranomaistehtävät Vastuuhenkilö: Kaisa Helaakoski TP TA TA-ESITYS Muutos Muutos % Jätehuolto /asukas 1,4 2,8 2, ,9 Kulut ,9 Tuotot ,9 Netto ,0 Viesti tilaajalle: Jätehuollon viranomaispalveluista aiheutuvat kustannukset laskutetaan Metsäsairila Oy:ltä. Kulut muodostuvat pääasiassa henkilöstökuluista. Kuluista on vähennetty Metsäsairila Oy:n kaupungilta laskuttama palvelu. Ns. edestakaisesta laskutuksesta luovutaan. Jäteasiain tarkastaja 100 prosentin työajalla on aloittanut elokuussa

13 Palvelu: Pysäköintipalvelut Vastuuhenkilö: Juha Ruuth TP TA TA-ESITYS LTK MUUTOS MUUTOS % Pysäköintivirhemaksut kpl ,0 0,0 Pysäköintivirhemaksutulot ,0 0,0 Pysäköintipalvelut /asukas 3,4 4,7 5,2 0,5 10,6 Kulut ,6 Tuotot ,1 0,0 Netto ,7 Viesti tilaajalle: Pysäköintivirhemaksujen määrä on laskenut viime vuosina, mikä luonnollisesti näkyy myös maksutulojen vähentymisenä. Suurimpana syynä määrän laskuun on ollut henkilökuntavaje. Tältä osin tilanne on paranemassa, joten virhemaksujen määrän ja tulokertymän voi olettaa palaavan entisiin lukemiin. Pysäköintimaksutuloissa (lippuautomaatit, pysäköintikortit ja mobiilimaksut) on edelleen odotettavissa lievää laskua. TALOUS TP 2014 TA 2015 Ltk esitys 2016 TA 2016 Toimintatulot Toimintamenot Toimintakate (netto) *tp2014,ta 2015 ja ta2016 eivät vertailukelpoisia organisaatiomuutosten johdosta Tuloslaskelmat Rakennuslautakunta yhteensä KTS 2016 Toimintatuotot Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Muut toimintatuotot Toimintamenot Henkilostokulut Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Muut toimintakulut Toimintakate Rakennusvalvonta KTS 2016 Toimintatuotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Muut toimintatuotot 600 Toimintamenot Henkilostokulut Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Muut toimintakulut Toimintakate

14 Jätehuolto KTS 2016 Toimintatuotot Myyntituotot Toimintamenot Henkilostokulut Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Muut toimintakulut Toimintakate 0 Pysäköintipalvelut KTS 2016 Toimintatuotot Myyntituotot Maksutuotot Muut toimintatuotot Toimintamenot Henkilostokulut Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Muut toimintakulut Toimintakate MÄÄRÄRAHAT TILITASOLLA KTS 2016 Hallinto ja yhteiset Muut tuet ja avustukset, muilta Muut toimintatuotot Kuukausipalkat Harjoittelijat Kokouspalkkiot Ansiomenetyskorvaukset Palkkamenoperusteiset KUEL-maksut Elakemenoperusteiset KUEL-maksut Varhaiselakemaksut Tyonantajan sosiaaliturvamaksut Tyottomyysvakuutusmaksut Tapaturmavakuutusmaksut Muut sosiaalivakuutusmaksut Toimisto- ja pankkipalvelut Kopiointipalvelut Painatukset ja ilmoitukset Posti- ja telemaksut Puhelin ja tietoliikennepalvelut Koneiden,kaluston&laitteiden rakentamis Luott.henkiloiden matkakulut Matkustus- ja kuljetuspalvelut Henkiloston matkakustannukset Hloston koulutusmatkat

15 Muut terveyspalvelut Muut palvelut Henklioston huomioiminen IT-palvelut Sovelluspalvelut Henkiloston koulutus S/Tietohallintopalvelujen osto S/Puh.vaihteen kustannukset hall.k.keske S/Henkilostohall. menot S/Hankintapalvelujen palvelut S/Muu ostomeno (ruokapalvelu) Taloushallinnon palvelut Toimisto ja koulutarvikkeet Kirjallisuus Vaatteisto Henk.kunnan ensiaputarv (Kelan korvattav IT-laitteet Kalusto Muu materiaali Koneiden ja laitteiden vuokrat Tilavuokrat TM TULOS Rakennus- ja toimenpideluvat Rakennusvalvonta- ja -tarkastusmaksut Kuukausipalkat Palkkamenoperusteiset KUEL-maksut Tyonantajan sosiaaliturvamaksut Tyottomyysvakuutusmaksut Tapaturmavakuutusmaksut Muut sosiaalivakuutusmaksut TM TULOS Muut luvat Rakennusvalvonta- ja -tarkastusmaksut Kuukausipalkat Palkkamenoperusteiset KUEL-maksut Tyonantajan sosiaaliturvamaksut Tyottomyysvakuutusmaksut Tapaturmavakuutusmaksut Muut sosiaalivakuutusmaksut TM TULOS Korjausneuvonta Kuukausipalkat Palkkamenoperusteiset KUEL-maksut Tyonantajan sosiaaliturvamaksut Tyottomyysvakuutusmaksut TM TULOS

16 Jätehuolto Muut myyntituotot Kuukausipalkat Kokouspalkkiot Ansiomenetyskorvaukset Palkkamenoperusteiset KUEL-maksut Tyonantajan sosiaaliturvamaksut Tyottomyysvakuutusmaksut Tapaturmavakuutusmaksut Muut sosiaalivakuutusmaksut Toimisto- ja pankkipalvelut Painatukset ja ilmoitukset Posti- ja telemaksut Puhelin ja tietoliikennepalvelut Henkiloston matkakustannukset Muut terveyspalvelut Asiantuntijapalvelut IT-palvelut Sovelluspalvelut Henkiloston koulutus S/Puh.vaihteen kustannukset hall.k.keske S/Henkilostohall. menot S/Hankintapalvelujen palvelut Taloushallinnon palvelut Toimisto ja koulutarvikkeet Kirjallisuus Kalusto Koneiden ja laitteiden vuokrat Tilavuokrat Muut kulut TM TULOS 0 Pysäköintipalvelut S/Pysakointimaksut Pysakointimaksut Pysakointivirhemaksut Kuukausipalkat Tilapainen tyovoima Palkkamenoperusteiset KUEL-maksut Tyonantajan sosiaaliturvamaksut Tyottomyysvakuutusmaksut Tapaturmavakuutusmaksut Muut sosiaalivakuutusmaksut Toimisto- ja pankkipalvelut Painatukset ja ilmoitukset Posti- ja telemaksut Puhelin ja tietoliikennepalvelut Koneiden,kaluston&laitteiden rakentamis Henkiloston matkakustannukset

17 Muut palvelut Henklioston huomioiminen IT-palvelut Sovelluspalvelut Henkiloston koulutus S/Tietohallintopalvelujen osto S/Puh.vaihteen kustannukset hall.k.keske S/Henkilostohall. menot S/Hankintapalvelujen palvelut S/EKK:n palvelut (menot) Taloushallinnon palvelut Toimisto ja koulutarvikkeet Kirjallisuus Vaatteisto Henk.kunnan ensiaputarv (Kelan korvattav IT-laitteet Sahko Kalusto Muu materiaali Koneiden ja laitteiden vuokrat Tilavuokrat Luottotappiot TM TULOS HENKILÖSTÖ Keskeiset henkilöstötarpeeseen vaikuttavat muutokset vuosina Toiminnan ja toimintaympäristön muutos Tekninen toimi Tekninen toimi on toteuttanut sille vuosille asetetun 9 henkilön vähentämistavoitteen. Toimialalta on eläköitynyt tai eläköitymässä (lähtenyt eläkkeelle, on siirtynyt osa-aikaeläkkeelle tai laskennallinen eläkeikä täyttyy) vuosina yhteensä n. 30 henkilöä. Korvausrekrytointeja tehdään jatkossa harkiten. Jokaisen rekrytoinnin kohdalla tarkastelu lähtee aina tulevaisuuden ja asiakaspalvelun tarpeesta. Tehtävät, joihin voi sijoittaa kuntouttavan työtoiminnan henkilöitä Tekninen toimi Kuntouttavan työtoiminnan henkilöille löytyy joitakin työmahdollisuuksia. Opastaminen ja kouluttaminen tehtävään vaativat työpanosta. Kuntouttavan työtoiminnan henkilöitä voidaan ottaa vain rajallinen määrä. Työkykytavoite Tekninen toimi Tavoitteena on sairauslomapäivien vähentäminen. Tavoitteena on myös räätälöidä työtehtäviä henkilön yksilöllinen työkyky huomioiden, jos työkyvyn todetaan heikentyneen. Tekninen toimi tukee työkykyä ylläpitävää toimintaa mm. kuntoremontit ym. Määräaikainen henkilöstö Rakennuslautakunta Kesäisin työllistetään tarvittaessa määräaikainen työntekijä lupaprosessien varmistamiseksi. Rekrytointitarve ja myös mahdolliset nimikemuutokset Jokaisen rekrytointiesityksen kohdalla arvioidaan tehokkaan ja tuloksellisen toiminnan tarpeet sekä tehtäväkokonaisuudelle ajatellut vastuut. 17

18 Rakennuslautakunnan alainen toiminta Henkilökohtaisen eläkeiän saavuttaa n. 4 henkilöä vuosina Tarkastusmestarin mahdollisesti eläköityessä v. 2016, korvausrekrytoinnin yhteydessä nimike muutetaan rakennustarkastajaksi. Toimistosihteerin mahdollisesta eläköitymisestä johtuva korvausrekrytointi on ajankohtainen vuonna HENKILÖMÄÄRÄN KEHITYS VUOSINA Henkilöstö Henkilöstö Toteutuma Tavoite 2016 Tavoite 2017 Tavoite 2018 Muutos määrä määrä arvio Toimialan Toimialan Toimialan Yhteensä asettama asettama asettama Toimielimen ilmoituksen mukaan Muutos Muutos Muutos Muutos Muutos Rakennuslautakunta Vakituiset Määräaikaiset Koulutussuunnitelma Mikkelin kaupungin koulutussuunnitelma perustuu osaamistarvearvioon. Osaamisen tarvetta arvioidaan kahdesta eri näkökulmasta. Pitkän aikavälin osaamistarve perustuu strategian toteuttamisen mukanaan tuomaan henkilöstön kehittämistarpeeseen. Lyhyen aikavälin osaaminen on nykyisen palvelutuotannon laadun varmistamiseksi tarkoitettua ammattitaitoa ylläpitävää koulutusta. Ammattitaitoa ylläpitävä koulutus voi olla sekä lakisääteistä että työnantajan vapaaehtoisesti kustantamaa. Rakennuslautakunta Strategian toteuttamista edistävää koulutusta ovat: Hlö / pv Johtamis- ja esimieskoulutukset/valmennukset 2 / 6 Johtamisen erikoisammattitutkinto Tuotekehittäjän erikoisammattitutkinto Muut erikoisammattitutkinnot HHJ koulutus, Hyväksytty hallituksen jäsen Yliopistotasoiset, ei tutkintoon valmistavat, pitkäkestoiset koulutusohjelmat Oman yhteistyöverkostomme antama koulutus (esim. Kuntaliitto, KT, MAMK, Mikkelin yliopisto, Keva, Kela). Pitkäkestoiset koulutukset. Ammattitaitoa ylläpitävä koulutus on esimerkiksi: 15 / 30 Kaikki lakisääteinen täydennyskoulutus Sivistystoimen veso päivät, siltä osin kun ne ovat koulutusta Kaikki muu ammatillinen koulutus. Muuhun osaamisen kehittämiseen luetaan kuuluvaksi esim. 15 / 25 Paremman palvelun passi koulutus Esimiespassi Valmius-, varautumis- ja kriisikoulutukset Mentoroinnit, työyhteisövalmennukset (esim. esimiesverkosto) Työkierto Perehdyttäminen Riskikoulutukset Työhyvinvointikoulutukset, työsuojelu- ja työturvallisuuskoulutukset Oman yhteistyöverkostomme antama ajankohtais-koulutus (esim. Kuntaliitto, KT, MAMK, Mikkelin yliopisto, Keva, Kela). Lyhytkestoiset kurssit. Muut mahdolliset toimialakohtaiset koulutukset, joita tässä ei ole mainittu Toimialalla arvioidaan yksikkökohtaisesti yllämainittuihin koulutuksiin osallistuvien henkilöiden lukumäärä ja koulutuksiin käytettävä aika täysinä päivinä. Koulutuksista tehdään päätökset. Päätökset tehdään Populus palkkaohjelmaan, jota kautta toteutuneita koulutusmääriä ja kustannuksia seurataan. Henkilöstösuunnitelmaan tehdään suositukset koulutuksen painopistealueista ja niiden toteutumista seurataan henkilöstöraportoinnin yhteydessä. Näin pyritään varmistamaan että toimialat panostavat riittävästi strategian toteuttamista edistävään koulutukseen. Koulutussuunnitelman toteutumista arvioidaan puolivuosittain. Yhteenveto edellisestä: Strategiset johtamis- ja esimieskoulutukset: 2/6 Ammattitaitoa ylläpitävä koulutus: 15/30 Muu osaamisen kehittäminen: 15/25 18