DISKURSSIANALYYSI. Tutkimusmetodit, syksy 2003 Eero Suoninen. Johdanto diskursiiviseen lähestymistapaan. Kielenkäytön vaihtelun analysointi

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "DISKURSSIANALYYSI. Tutkimusmetodit, syksy 2003 Eero Suoninen. Johdanto diskursiiviseen lähestymistapaan. Kielenkäytön vaihtelun analysointi"

Transkriptio

1 Tutkimusmetodit, syksy 2003 Eero Suoninen DISKURSSIANALYYSI Johdanto diskursiiviseen lähestymistapaan Kielenkäytön vaihtelun analysointi Vuorovaikutuksen analysointi Retoriikan analysointi Pohdinta ja keskustelu

2 Johdanto diskursiiviseen lähestymistapaan KIELEN HUOMAAMATON OLENNAISUUS Mikä tahansa on, se on, mutta heti kun alamme kertoa, mitä on, astumme diskurssien maailmaan. Kenneth Gergen

3 Johdanto diskursiiviseen lähestymistapaan KIELENKÄYTÖN TUTKIMUKSEN SUUNTAUKSET Yleisin tarkastelutaso Sosiaalinen konstruktionismi - merkitysten rakentuminen Uusi retoriikka - kielenkäytön vakuuttavuuden rakentuminen Diskurssianalyysi - merkitysten rakentuminen vuorovaikutuksessa Yksityiskohtaisin tarkastelutaso Keskustelunanalyysi - vuorovaikutuksen rakentuminen

4 Johdanto diskursiiviseen lähestymistapaan MITÄ DISKURSSIANALYSI ON? MÄÄRITELMIÄ Mikä tahansa on, se on, mutta heti kun alamme kertoa, mitä on, astumme diskurssien maailmaan. Kenneth Gergen (1) kielen käytön tutkimista tekemisenä (suuntaa antava määritelmä) (2) kielenkäytön ja muun merkitysvälitteisen toiminnan tutkimusta, jossa analysoidaan yksityiskohtaisesti sitä, miten sosiaalista todellisuutta tuotetaan erilaisissa sosiaalisissa käytännöissä. (Jokinen, Juhila & Suoninen) (3) sellaisten merkitysjärjestelmien tutkimusta, jotka toimivat riippumatta puhujan tai kirjoittajan intentioista (pyrkimyksistä). (Banister et.al)

5 Johdanto diskursiiviseen lähestymistapaan PERUSKÄSITTEET Diskurssi = Säännönmukaisten merkityssuhteiden systeemi, joka rakentuu sosiaalisissa käytännöissä ja samalla rakentaa sosiaalista todellisuutta. Konstruktiivisuus = Kielen käyttö ei heijastaa todellisuutta valokuvamaisesti, vaan merkityksellistää, järjestää ja rakentaa sitä sosiaalista todellisuutta, jossa elämme. Vaihtelu, moninaisuus = Sosiaalinen todellisuus jäsentyy useiden rinnakkaisten tai keskenään kilpailevien tulkintaulottuvuuksien kenttänä, jotka merkityksellistävät maailmaa eri tavoin. Kontekstuaalisuus = Kielenkäyttö saa merkityksensä suhteessa tapahtumatilanteeseensa, oten sitä tarkastellaan osana tapahtumakulkuja, esim. vuorovaikutuskulkuja, tekstin juonta, tyylivalintoja ja/tai laajempia kulttuurisia käytäntöjä Funktionaalisuus = Kielenkäyttö on seurauksellista. (tilannekohtaiset ja ideologiset seuraukset)

6 Johdanto diskursiiviseen lähestymistapaan KIELENKÄYTTÖ TODELLISUUDEN RAKENTAJANA 2/2 ESIMERKKINÄ SOSIAALINEN SUKUPUOLIJÄRJESTELMÄ Uskonnolliset Historialliset diskurssit Yhteiskunnalliset NAISTEN JA MIESTEN ERIYTYNYTTÄ TYÖNJAKOA OIKEUTTAVAT SELONTEOT GENDER INSTITUUTIO Kasvatukselliset Individualistiset Biologiset

7 Johdanto diskursiiviseen lähestymistapaan DISKURSSIANALYYSIN TEKEMINEN KÄYTÄNNÖSSÄ Aineistoa ei käsitellä aineiston ulkopuolisen informaation saamiseksi (esim. sen osoittamiseksi, millaiset ovat tutkitun henkilön asenteet) vaan aineiston kielen käyttöä tarkastellaan tekemisenä, joka on sellaisenaan pala sosiaalista todellisuutta. Aineistoja ei myöskään pelkistetä (esim. välittömän intuition suuntaiseksi), vaan pyritään tarkastelemaan kielen käyttöä kaikessa rikkaudessaan Analyysi on usein hyödyllistä aloittaa kielen käytön vaihtelun (engl. variability) tarkastelulla. Tämän jälkeiseksi vaiheeksi sopii kielen käytön säännönmukaisuuksien ja funktioiden / seurauksien päätteleminen. Tulkintarepertuaarin (interpretative repertoire) tai kategoria ovat sellaisia neutraaleja käsiteitä, jotka soveltuvat usein joustavasti kielen käytön vaihtelun ennakko-oletuksia karttavan tarkastelun aloittamiseen (sen tarkasteluun, miten monin tavoin samaa tai verrannollista kohdealuetta tehdään ymmärrettäväksi). Repertuaareilla tarkoitetaan toistuvasti ja tietyllä tyylillä käytettyjä termisysteemejä, joilla kuvataan ja arvioidaan tekoja, tapahtumia ja asiantiloja ja joilla on usein omat avainvertauskuvansa. (R:t voi ymmärtää myös sellaisina kulttuurisina merkityksen annon resursseina tai diskursseina, joilla on mahdollista rakentaa sosiaalista todellisuutta.) Repertuaarin erottelulla aloitettua analyysiä on mahdollista tulkita niiden sisältöjen täsmennyttyä analyyttisemmin käsitteiden (tutkimuksesta riippuen esim. identiteetteinä, diskursseina, narratiiveina tai retotisten keinojen tai valtasuhteiden näkökulmasta)..

8 Kielenkäytön vaihtelun analysointi 4. Sanojen käytöllä ja muilla symbolisilla teoilla on kirjaimellisten merkitysten lisäksi myös muita, mutta vaikeasti havaittavia merkityksiä, joita on osuvaa luonnehtia tilanteesta riippuen vaikkapa mielleyhtymiksi, assosiaatioiksi, konnotaatioiksi tai myyttisiksi merkityksiksi. VAIHTELUN TUNNISTAMINEN LUOVANA HARKINTANA Diskurssianalyyttinen aineiston analysointi on luontevaa aloittaa erojen ja yhtäläisyyksien etsimisellä. Erot niiden merkityssysteemien välillä, joihin kielenkäyttäjä kulloinkin tukeutuu, ova usein erityisen kiinnostavia. Erilaisten merkityssysteemien jäsentäminen aineistosta saattaa kuitenkin vaikuttaa harhaanjohtavan yksinkertaiselta asialta, joten on paikallaan esittää joukko täsmennyksiä: 1. Merkityssysteemit eivät esiinny aineistossa selkeinä kokonaisuuksina, vaan pieninä paloina, joiden tunnistaminen merkityssysteemien osiksi on analyysin kuluessa tarkentuva ja usein myös muuntuva prosessi. 2. Merkityssysteemien identifioinnilla ei tarkoiteta erillisten aiheiden tai teemojen erottamista toisistaan (puhuminen harrastuksista = harrastusteema, puhe asumisesta = asumisteema jne.), sellaisten kielenkäytön alueiden tunnistamista, joilla voidaan tehdä ymmärrettäväksi erilaisia aiheita tai teemoja. 3. Merkityssysteemien identifiointi ei saisi perustua pelkästään tutkijan päässä olevaan esiymmärrykseen, vaan hänen tulisi tulkinnoissaan tukeutua sellaisiin eroihin ja ristiriitoihin joihin itse kielenkäyttäjä / toimija suuntautuu.

9 Vuorovaikutuksen analysointi AINEISTON PURKAMISEN LITTERAATIOMERKIT Aineiston purkamisessa eli litteraatiossa nauhalla oleva puhe ja vuorovaikutus yritetään siirtää paperille mahdollisimman sävykkäästi. Koska kyse on elävän puheen kuvauksesta omine ilmaisukeinoineen, ei litteraatiossa pyritä tavalliseen kirjalliseen esittämiseen. Niinpä esim. pilkut ja pisteet saavat eri merkitykset osana tarkkaa litteraatiota kuin osana tavallista kirjoitettua tekstiä. Litteroinnin tarkkuusaste voi vaihdella kunkin analyysin tarpeiden mukaisesti. Merkintätapojen tuntemus helpottaa sopivan tarkkuustason valintaa. YLEISIÄ LITTERAATIIOMERKKEJÄ (2) tauko, jonka kesto sekunteina ilmaistaan numerolla (.) mikrotauko, joka erottuu selvästi puheen rytmistä. [ ] päällekkäispuheen alkukohta ja loppukohta = tauon puuttuminen puheenvuorojen tai sanojen välillä. laskeva intonaatio, tasainen tai nouseva intonaatio, nousevaa intonaatiota voi merkitä myös?-merkilllä seuraava sana tai sanan osa lausuttu ympäristöä matalammalta seuraava sana tai sanan osa lausuttu ympäristöä korkeammalta > < nopeutettu jakso < > hidastettu jakso : äänteen venytys - kesken jäänyt sana.hhh kuuluva hhh hhh kuuluva uloshengitys ( ) tyhjät sulut tarkoittavat purkamatta jätettyä, epäselvää kohtaa (( )) kaksoissulkeissa analysoijan huomioita hiljaa hiljaisella äänellä sanottu koht äänekäs kova ääni tai painotus alleviivauksella $hymyillen$ hymyillen sanottu kohta #nariseva# narisevalla äänessä sanottu kohta

10 Vuorovaikutuksen analysointi VUOROVAIKUTUSANALYYSI KÄYTÄNNÖSSÄ Kielellisiä ilmauksia ja muita tekoja ei tarkastella yksilöllisinä vaan ihmisten välisiin suhteisiin ja vuorovaikutuskulkuihin liittyvinä. Vuorovaikutuskulkuja voidaan tarkastella keskustelunanalyysin tapaan sekventiaalisuuden (jaksottaisen järjestyksen) tai vuoronvaihdon (vuorottelujäsennyksen) käsittein, mutta myös hieman yleisemmän tasoisella vuorovaikutusasetelmien tarkasteluna. Vuorovaikutusasetelmia jäsennetään (esim.) subjektiposition tai kulttuurisen tanssin käsittein. Esim. vihan ilmaus tulkitaan tapana ottaa positio, jolla avataan odotuksia vuorovaikutuksen toiselle osapuolelle. Tämä voi reagoida (esim.) anteeksipyynnöllä, tai selityksillä tai sitten vastavihaisuudella. Tanssimetafora voi olla hyödyllinen sen havainnollistamisessa, että asetelmassa on aina kyse (vähintään) kahden osapuolen panoksesta. Vuorovaikutusasetelmien katsotaan rajaavan sitä, millaiset jaetut merkitykset ovat mahdollisia. Esimerkkinä tästä versioiden muuntuminen tai muuttuminen (versioevoluutio) keskustelun käänteissä. Sekä vuorovaikutusasetelmien että niiden puitteissa rakentuvien merkitysten katsotaan olevan yhdessä tuotettuja (ja sellaisina asioita, joista voi neuvotella). Sävyt ja tyylit ovat myös osallisia siinä, millaisia merkityksiä rakentuu. (Esim. varovainen puhetyyli voi tuottaa jonkun asian arkaluonteisena siten, että sen merkitys tulkitaan erilaiseksi, kuin samojen sanojen käyttäminen varmaotteisesti).

11 Vuorovaikutuksen analysointi YKSITYISKOHTIEN OLENNAISUUS Tilanne, jossa lääkäri rutiininomaisella kierroksella sairaalassa. Kuvaileva purku Lääkäri tiedusteli potilaan vointia. Saatuaan myönteisen arvion hän siirtyy kyselemään seuraavan asiakkaan vointia. Sanasta sanaan purku tavallisin välimerkein L: Mites täällä jaksellaan? P: Ihan hyvin. L: Sehän hienoa. Mites täällä seuraavassa vuoteessa? Tarkka purku erikoismerkein 1 L: Mites täällä jaksellaan. 2 (3) 3 A: o Ihan hyvin o ((voipunut ääni)) 4 L: =Sehän hienoa ((kääntää katseen toiseen asiakkaaseen sanan 6 hienoa aikana)) Mites täällä seuraavassa vuoteessa.

12 Retoriikan analysointi FAKTOJEN TUOTTAMISEN TARKASTELU Diskurssianalyysissä (ja Uudessa retoriikassa ) eräs keskeinen kiinnostuksen kohde on ollut faktojen tuottaminen. Diskursiivisessa lähestymistavassa korostetaan versioiden rakentamisen ja muotoilun keskeisyyttä. Eräs keskeinen seikka on se, miten versioista tehdään yleisiä tosiasioita erottaen ne puhujan ominaisuuksista. Faktan statuksen rakentamiseen on useita tekniikoita: Kategorioiden 'valtuutus' (kategory entitlement): sopivien kategorioiden suosiminen ja sopimattomien välttäminen. Oman edun tavoittelun vaikutelman ehkäiseminen (stake inoculation): neutraalisuus tai todistelu omia intressejä vastaan Konsensus ja riippumaton vahvistus: erilaisten toimijoiden tai ainakin yhden riippumattoman vahvistus Elävä kuvaus vs. systemaattinen epämääräisyys: mahdollisimman elävän kuvauksen todistusarvo tai sitten mahdollisimman minimaalinen kuvaus tapauksen esiin nostamiseen, jolloin voi olla riittämätön sen kyseenalaistamiseen Myös monia muita (eri tutkimuksissa erilaiset listat): ongelmakuvaus- ratkaisu -yhdistelmä, contrastiparit, kolmen listat, aloittaminen yleisesti hyväksytystä, suorien lainausten (eläytyvä) käyttö, suuntautuminen mahdollisiin vasta-argumentteihin

13 Pohdinta ja keskustelu KRIITTISEN TUTKIMUKSEN MAHDOLLISUUKSIA Diskursiivinen tutkimus voi painottua perustutkimuksellisesti tai kriittisesti tai olla näiden yhdistelmä. Kriittisyys voi tarkoittaa monenlaisia asioita: suhteutusta ajankohtaisiin kysymyksiin, historiallisiin kehityskulkuihin niiden taustalla tai eri tieteenalojen teoreettisiin keskusteluihin tai metodologiaan, tai sitten sellaisten tärkeiden aiheiden esiin nostamista, jotka ovat jääneet tutkimusten ulkopuolelle. Kriittisyys voi toteutua tutkimustuloksista tehdyissä päätelmissä tai jo aihevalinnassa. Psykologian piirissä (Willig 1999) kriittisen / soveltavan tutkimuksen alaa on jäsennetty erottamalla toisistaan seuraavia (osin päällekkäisiä) alueita: DA sosiaalisena kritiikkinä - esim. feministinen ja rasismia koskeva tutkimus DA valtaistamisena (empowerment) - esim. psykologian alan vaihtoehtoisten diskurssien (itujen) identifiointi DA uudistusten 'oppaana' - vaihtoehtoisten konstruktioiden kenttänä - terapeuttisina kokeiluina - koulutuksena - kampanjointina / lobbauksena Sosiologisempaa painotusta edustavat sellaiset tutkimukset, joissa eritellään sitä, millaisiksi diskursseiksi jokin ilmiö (esim. Lapin luontopolitiikka tai Suomessa harjoitettu asuntopolitiikka) on rakentunut julkisessa keskustelussa jonain aikakautena ja pohditaan diskursiivisen rakentumisen poliittisia päätöksiä ohjaavaa voimaa. Olennaista kriittisessäkin tutkimuksessa on analyyttisen terävyyden säilyttäminen, erityisesti se eli se, ettei asianajajan positio lyö korville (liiaksi) tulkin ja/tai analyytikon positiota.

14 Pohdinta ja keskustelu PRAKTISIA PAINOTUKSIA Aineistolähtöisyys Aineiston status on korkea. Sen käsittelyyn uhrataan paljon aikaa ja sivuja. Analyysissä (analyysijaksossa) vältetään etukäteisiä (aineiston ulkopuolisia) oletuksia ja teoretisointeja aineiston tulkinnan kahleena (hetkellisen analyyttisen sulkeistamisen strategia). Tulkinnat usein muuttuvat analyysin aikana (aineiston annetaan kutsua yllättäviinkin suuntiin). Aineistosta tehdään silti aina perusteltuja tulkintoja. Metodologisten teorioiden suosiminen Johdannossa kuvataan yleinen teoreettinen orientaatio ja perustellaan metodiset työkalut. Selittävien teorioiden esittely ei ole välttämätöntä, mutta niitä voidaan esitellä vertailukohdaksi ja pohdinnan aiheeksi. Tutkimusraportti keskustelupuheenvuorona Päätelmissä (päätelmäjaksossa) korostuu usein (analyysijaksosta poiketen) tutkimuksen puheenvuorotehtävä: aineistosta tehtyjä tulkintoja suhteutetaan joihinkin tärkeisiin laajemmalti tunnettuihin keskusteluihin. Näitä keskusteluja voivat olla esim. ajankohtaiset kiistakysymykset, tulkintojen käytännön sovellukset, tieteelliset teoriat tai metodologiset kysymykset.

15 LÄHTEITÄ Edwards, Derek (1997) Discourse and Cognition. London: Sage Publications. Edwards, Derek & Potter, Jonathan (1992) Discursive Psychology. London: Sage. Fairclough, Norman (l989) Language and Power. Singapore: Longman. Gergen, Kenneth J. (1994) Realities and Relationships. Soundings in Social Construction. Cambridge: Havard University Press. Gergen, Kenneth Giddens, A (1993)Sociology (2 nd edn). Cambridge: Polity Press. Drew, Paul & John Heritage (1992) (eds.). Gambrige: Cambridge University Press Talk at Work. Interaction i Institutional Settings. Jokinen, Arja & Juhila, Kirsi & Suoninen, Eero (1993) Diskurssianalyysin aakkoset. Tampere: Vastapaino. Jokinen, Arja (1999) Vakuuttavan ja suostuttelevan retoriikan analysoiminen. Teoksessa Jokinen, Arja & Juhila, Kirsi & Suoninen, Eero Diskurssianalyysi liikkeessä. Tampere: Vastapaino. Jokinen, Arja & Juhila, Kirsi & Suoninen, Eero (1999) Diskurssianalyysi liikkeessä. Tampere: Vastapaino. Jokinen, Arja & Suoninen, Eero (toim.) (2000a) Auttamistyö keskusteluna. Tampere: Vastapaino. Jokinen, Arja & Suoninen, Eero (2000b) Rikoksesta resurssi. Narratiivien rakentuminen sosiaalityön kohtaamisessa. Teoksessa Synnove Karvinen, Tarja Pösö & Mirja Satka (toim.) Sosiaalityön tutkimus, Metodologisia suunnistuksia. Jyväskylä: SoPhi, Potter, Johathan & Wetherell, Margaret (1987) Discourse and Social Psychology. London: Sage. Sacks, Harvey (1992) Lectures on Conversation, edited by Gail Jefferson, 2 volumes. Oxford: Basil Blackwel Silverman, David (1985) Qualitative Methodology and Sociology: Describing the social World. Aldershot: Gower. Suoninen, Eero (1997a) Miten tutkia moniäänistä ihmistä? Diskurssianalyyttisen tutkimusotteen kehittelyä. Acta Universitatis Tamperensis 580. Tampere: Tampereen yliopisto. Suoninen, Eero (1999) Doing Delicacy in Institutions of Helping. A Case of Probation Office Interaction. Teoksessa Arja Jokinen, Kirsi Juhila & Tarja Pösö (toim.) Constructing Social Work Practices. Aldershot: Ashgate, Suoninen, Eero (2002) Vuorovaikutus, kokemus, merkitys - Diskursiivisen ksosiaalipsykologian mahdollisuudet kokemuksen tulkinnassa. Psykologia 5/

TERAPIA MERKITYSTYÖNÄ MISTÄ RAKENTUU AUTTAVA KESKUSTELU? Jarl Wahlström Jyväskylän yliopiston psykologian laitos

TERAPIA MERKITYSTYÖNÄ MISTÄ RAKENTUU AUTTAVA KESKUSTELU? Jarl Wahlström Jyväskylän yliopiston psykologian laitos TERAPIA MERKITYSTYÖNÄ MISTÄ RAKENTUU AUTTAVA KESKUSTELU? Jarl Wahlström Jyväskylän yliopiston psykologian laitos Psykoterapiakeskustelujen tutkimus Jyväskylän yliopiston psykologian laitoksella 1 Laitoksen

Lisätiedot

Haastattelututkimus ja tekstianalyysi. Janne Matikainen Yliopistonlehtori

Haastattelututkimus ja tekstianalyysi. Janne Matikainen Yliopistonlehtori Haastattelututkimus ja tekstianalyysi Janne Matikainen Yliopistonlehtori Laadulliset aineistotyypit luonnollinen - kerätty aineisto puhe - kirjallinen - visuaalinen - havainto-aineisto yksilö - ryhmäaineisto

Lisätiedot

KESKUSTELUNANALYYSI. Anssi Peräkylä Kvalitatiiviset menetelmät 04.11.2009

KESKUSTELUNANALYYSI. Anssi Peräkylä Kvalitatiiviset menetelmät 04.11.2009 KESKUSTELUNANALYYSI Anssi Peräkylä Kvalitatiiviset menetelmät 04.11.2009 Esitelmän rakenne KESKUSTELUNANALYYTTINEN TAPA LUKEA VUOROVAIKUTUSTA ESIMERKKI: KUNINGAS ROLLO KESKUSTELUNANALYYSIN PERUSOLETTAMUKSET

Lisätiedot

Tieteiden välinen kommunikaatio oikeus- ja yhteiskuntatieteiden välillä

Tieteiden välinen kommunikaatio oikeus- ja yhteiskuntatieteiden välillä Tieteiden välinen kommunikaatio oikeus- ja yhteiskuntatieteiden välillä Kaisa Raitio Yhteiskuntapolitiikan laitos Joensuun yliopisto Monitieteisen ympäristötutkimuksen metodit 12.-13.10.2006 SYKE Esityksen

Lisätiedot

Politiikka-asiakirjojen retoriikan ja diskurssien analyysi

Politiikka-asiakirjojen retoriikan ja diskurssien analyysi Politiikka-asiakirjojen retoriikan ja diskurssien analyysi Perustuu väitöskirjaan Sukupuoli ja syntyvyyden retoriikka Venäjällä ja Suomessa 1995 2010 Faculty of Social Sciences Näin se kirjoitetaan n Johdanto

Lisätiedot

1998a [1997]: 16, Raevaara et al. 2001: 15]:

1998a [1997]: 16, Raevaara et al. 2001: 15]: ,.,, -.,. [Nuolijärvi & Tiittula 2000: 80],.,, ([ 12],. [ 2006]);,,,..,. [2002: 3] -,,,, -,. «, -,,,. [---],» [ ]..,,,,.,, (.,, [Kajanne 2001a, 2001b; Berg 2001, 2003]).,,.,,,....,,,.,,.., -.,,,. ,,.,,.

Lisätiedot

Tekstianalyysi Lotta Lounasmeri Viestinnän laitos

Tekstianalyysi Lotta Lounasmeri Viestinnän laitos Viestinnän menetelmät I Tekstianalyysi 03.12. 2008 Lotta Lounasmeri Viestinnän laitos Tekstintutkimuksen konstruktivistinen lähtl htökohta Sosiaalinen konstruktivismi -> > todellisuuden sosiaalinen rakentuminen.

Lisätiedot

Tekstianalyysit. Janne Matikainen

Tekstianalyysit. Janne Matikainen Tekstianalyysit Janne Matikainen Palautetta harjoitushaastatteluista Hyvää reflektointia, osoittaa oppimista! Lähteiden käyttö paransi reflektiota -> oliko ristiriitaa kirjojen ja luentomateriaalien välillä?

Lisätiedot

Keskeisiä piirteitä. Käsitteitä: Diskurssi. Diskurssianalyysi - Teoria vai metodi? Diskurssianalyysi (DA)

Keskeisiä piirteitä. Käsitteitä: Diskurssi. Diskurssianalyysi - Teoria vai metodi? Diskurssianalyysi (DA) Diskurssianalyysi (DA) Keskeisiä piirteitä 1. Diskurssianalyysi *Taustaa *Diskurssianalyysin määrittelyä Teoria vai metodi? 2. Keskeisiä käsitteitä: *Diskurssi *Subjektipositio *Konteksti *Intertekstuaalisuus

Lisätiedot

Laadullinen tutkimus. KTT Riku Oksman

Laadullinen tutkimus. KTT Riku Oksman Laadullinen tutkimus KTT Riku Oksman Kurssin tavoitteet oppia ymmärtämään laadullisen tutkimuksen yleisluonnetta oppia soveltamaan keskeisimpiä laadullisia aineiston hankinnan ja analysoinnin menetelmiä

Lisätiedot

Nuorten ääni vai tutkijan tulkintoja? Veronika Honkasalo

Nuorten ääni vai tutkijan tulkintoja? Veronika Honkasalo Nuorten ääni vai tutkijan tulkintoja? Veronika Honkasalo 31.10.2008 Ääntä etsimässä Mikä ääni? Käytetty usein poliittisessa mielessä, nuorten ääni politiikassa, kirkossa, kulttuurien välisessä vuoropuhelussa.

Lisätiedot

Kuvattu ja tulkittu kokemus. Kokemuksen tutkimus -seminaari, Oulu VTL Satu Liimakka, Helsingin yliopisto

Kuvattu ja tulkittu kokemus. Kokemuksen tutkimus -seminaari, Oulu VTL Satu Liimakka, Helsingin yliopisto Kuvattu ja tulkittu kokemus Kokemuksen tutkimus -seminaari, Oulu 15.4.2011 VTL Satu Liimakka, Helsingin yliopisto Esityksen taustaa Tekeillä oleva sosiaalipsykologian väitöskirja nuorten naisten ruumiinkokemuksista,

Lisätiedot

Sisällönanalyysi. Sisältö

Sisällönanalyysi. Sisältö Sisällönanalyysi Kirsi Silius 14.4.2005 Sisältö Sisällönanalyysin kohde Aineistolähtöinen sisällönanalyysi Teoriaohjaava ja teorialähtöinen sisällönanalyysi Sisällönanalyysi kirjallisuuskatsauksessa 1

Lisätiedot

TOIMINTATUTKIMUS toimintakäytäntöjen tutkimuksessa ja kehittämisessä

TOIMINTATUTKIMUS toimintakäytäntöjen tutkimuksessa ja kehittämisessä Metodifestivaali 20.8.2015 Tampereen yliopistossa Toimintatutkimus-sessio TOIMINTATUTKIMUS toimintakäytäntöjen tutkimuksessa ja kehittämisessä Jyrki Jyrkämä Professori (emeritus) Sosiologia, sosiaaligerontologia

Lisätiedot

Yksi totuus vai monta todellisuutta? Johtajuus sosiaalisena konstruktiona

Yksi totuus vai monta todellisuutta? Johtajuus sosiaalisena konstruktiona Yksi totuus vai monta todellisuutta? Johtajuus sosiaalisena konstruktiona Sosiaalinen konstruktionismi Lähtökohdat sosiologiassa ja tieteenfilosofiassa Alkuteoksena pidetään klassista teosta Berger & Luckmann

Lisätiedot

TUTKIMUSMENETELMIÄ OIVALTAMISEN APUVÄLINEIKSI

TUTKIMUSMENETELMIÄ OIVALTAMISEN APUVÄLINEIKSI Paul ten Have Understanding qualitative research and ethnomethodology. London: Sage 2004. 199 s. ISBN 0-7619-6685-4. Robin Wooffit Conversation analysis and discourse analysis: A comparative and critical

Lisätiedot

Lukutaidon uudet muodot äidinkielen ja kirjallisuuden opettajan haasteena Asiantuntijanäkökulma mediakasvatukseen, osa 1

Lukutaidon uudet muodot äidinkielen ja kirjallisuuden opettajan haasteena Asiantuntijanäkökulma mediakasvatukseen, osa 1 Lukutaidon uudet muodot äidinkielen ja kirjallisuuden opettajan haasteena Asiantuntijanäkökulma mediakasvatukseen, osa 1 Annukka Uusitalo 28.2.2006 Mediakasvatuskeskus Soveltavan kasvatustieteen laitos

Lisätiedot

FONETIIKKA SUULLISEN KIELITAIDON ARVIOINNISSA

FONETIIKKA SUULLISEN KIELITAIDON ARVIOINNISSA FONETIIKKA SUULLISEN KIELITAIDON ARVIOINNISSA Heini Kallio, tohtorikoulutettava Käyttäytymistieteiden laitos, fonetiikka Helsingin yliopisto heini.h.kallio@helsinki.fi Fonetiikan haasteet kielenopetuksessa

Lisätiedot

Mitä on laadullinen tutkimus? Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto

Mitä on laadullinen tutkimus? Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto Mitä on laadullinen tutkimus? Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto Määritelmiä Laadullinen tutkimus voidaan määritellä eri tavoin eri lähtökohdista Voidaan esimerkiksi korostaa sen juuria antropologiasta

Lisätiedot

Haastattelut menetelmänä ja aineistona

Haastattelut menetelmänä ja aineistona Haastattelut menetelmänä ja aineistona Luentosarja: Laadullisen tutkimuksen suuntaukset, Tutkija, YTM, Heidi Sinevaara- Niskanen Johdannoksi Kronologisuus Menetelmänä ja aineistona Painotusten erot Eettisyydestä

Lisätiedot

Keskustelusta. Tapio Ikonen, Psykologipalvelu Dialogi 29.10.2010

Keskustelusta. Tapio Ikonen, Psykologipalvelu Dialogi 29.10.2010 Keskustelusta Tapio Ikonen, Psykologipalvelu Dialogi 29.10.2010 Tavoite Antaa ideoita hyvän vuorovaikutuksen rakentamiseksi haastaviin monenkeskisiin ammatillisiin keskusteluihin Painopiste keskusteluissa

Lisätiedot

Näkökulmia verkostojen ja luottamuksen johtamiseen

Näkökulmia verkostojen ja luottamuksen johtamiseen Technopolis Business Breakfast Näkökulmia verkostojen ja luottamuksen johtamiseen Technopolis Innova, Piippukatu 11, Jyväskylä 31.8.2012 klo 8.30-9.45 Auvinen, Tommi (KTL, MTI), yliopistonopettaja Sajasalo,

Lisätiedot

Työpaja Varhaiskasvatuksen johtajuusfoorumi. Johanna Sommers-Piiroinen

Työpaja Varhaiskasvatuksen johtajuusfoorumi. Johanna Sommers-Piiroinen Varhaiskasvatus mediassa viestintää ja vuorovaikutusta tässä ajassa Työpaja 18.4.2013 Varhaiskasvatuksen johtajuusfoorumi Johanna Sommers-Piiroinen josopii@edukaattori.fi Mediakulttuuri varhaiskasvatuksen

Lisätiedot

Vaatiiko subjektius subjektin? Sosiaalinen konstruktionismi kielentutkimuksessa ja kielenhuollossa

Vaatiiko subjektius subjektin? Sosiaalinen konstruktionismi kielentutkimuksessa ja kielenhuollossa Vaatiiko subjektius subjektin? Sosiaalinen konstruktionismi kielentutkimuksessa ja kielenhuollossa Ulla Tiililä Kotimaisten kielten tutkimuskeskus ulla.tiilila@kotus.fi Kielitieteen päivät Helsingissä

Lisätiedot

Onko empiirinen käänne vain empirian kääntötakki?

Onko empiirinen käänne vain empirian kääntötakki? Onko empiirinen käänne vain empirian kääntötakki? Tommi Nieminen 40. Kielitieteen päivät, Tampere 2. 4.5.2013 Empiria (kielitieteessä)? lähtökohtaisesti hankala sana niin käsitteellisesti kuin käytöltään

Lisätiedot

KTKP040 Tieteellinen ajattelu ja tieto

KTKP040 Tieteellinen ajattelu ja tieto KTKP040 Tieteellinen ajattelu ja tieto Tutkimuksellisia lähestymistapoja 15.2.2016 Timo Laine 1. Miksi kasvatusta tutkitaan ja miksi me opiskelemme sen tutkimista eikä vain tuloksia? 2. Tutkimisen filosofiset

Lisätiedot

MYÖNTEINEN TUNNISTAMINEN näkökulma lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämiseen

MYÖNTEINEN TUNNISTAMINEN näkökulma lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämiseen MYÖNTEINEN TUNNISTAMINEN näkökulma lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämiseen Välittämisen koodi RoadShow 10.3.2015 Seinäjoki Elina Stenvall, tutkija Tilan ja poliittisen toimijuuden tutkimusryhmä (SPARG)

Lisätiedot

Kuvataide. Vuosiluokat 7-9

Kuvataide. Vuosiluokat 7-9 Kuvataide Vuosiluokat 7-9 Kuvataiteen tehtävänä on kulttuurisesti moniaistisen todellisuuden tutkiminen ja tulkitseminen. Kuvataide tukee eri oppiaineiden tiedon kehittymistä eheäksi käsitykseksi maailmasta.

Lisätiedot

FT Henna Makkonen-Craig Äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksen foorumi 2. 3.8.2011

FT Henna Makkonen-Craig Äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksen foorumi 2. 3.8.2011 FT Henna Makkonen-Craig Äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksen foorumi 2. 3.8.2011 Esityksen rakenne Johdannoksi Tekstilajin eli genren määrittelyä Millaisin eri tavoin tekstilajia voidaan tutkia? Millaisista

Lisätiedot

Opiskelun moninaisia merkityksiä Avoimessa yliopistossa

Opiskelun moninaisia merkityksiä Avoimessa yliopistossa Opiskelun moninaisia merkityksiä Avoimessa yliopistossa Diskurssianalyyttinen tutkimus ammatillisen osaamisen kehittämisen motiivista opiskelevien haastattelupuheesta Pro gradu -tutkielman esittely Pedagoginen

Lisätiedot

Mitä sinuun jäi? Sukupuoli sosiaalipsykologiassa

Mitä sinuun jäi? Sukupuoli sosiaalipsykologiassa Mitä sinuun jäi? Sukupuoli sosiaalipsykologiassa 16.1-23.2.2012 Pohdinta Mitä ajattelit sukupuolesta kurssin alussa? Mitä ajattelet siitä nyt? ( Seuraako sukupuolesta ihmiselle jotain? Jos, niin mitä?)

Lisätiedot

TIETOINEN HAVAINTO, TIETOINEN HAVAINNOINTI JA TULKINTA SEKÄ HAVAINNOLLISTAMINEN

TIETOINEN HAVAINTO, TIETOINEN HAVAINNOINTI JA TULKINTA SEKÄ HAVAINNOLLISTAMINEN TIETOINEN HAVAINTO, TIETOINEN HAVAINNOINTI JA TULKINTA SEKÄ HAVAINNOLLISTAMINEN Hanna Vilkka Mikä on havainto? - merkki (sana, lause, ajatus, ominaisuus, toiminta, teko, suhde) + sen merkitys (huom. myös

Lisätiedot

Yhteiskuntafilosofia. - alueet ja päämäärät. Olli Loukola / käytännöllisen filosofian laitos / HY

Yhteiskuntafilosofia. - alueet ja päämäärät. Olli Loukola / käytännöllisen filosofian laitos / HY Yhteiskuntafilosofia - alueet ja päämäärät Olli Loukola / käytännöllisen filosofian laitos / HY 1 Yhteiskunnan tutkimuksen ja ajattelun alueet (A) yhteiskuntatiede (political science') (B) yhteiskuntafilosofia

Lisätiedot

Aino Kääriäinen Aino Kääriäinen yliopistonlehtori Helsingin yliopisto

Aino Kääriäinen Aino Kääriäinen yliopistonlehtori Helsingin yliopisto 30.9.2011 Aino Kääriäinen yliopistonlehtori Helsingin yliopisto 1 2 1 Asiakirjojen kirjoittamisesta? Asiakkaiden tekemisten kirjoittamisesta? Työntekijöiden näkemysten kirjoittamisesta? Työskentelyn dokumentoinnista?

Lisätiedot

410070P Kasvatussosiologia: Yhteiskunta, kasvatusinstituutiot ja sosiaalinen vuorovaikutus (4op)

410070P Kasvatussosiologia: Yhteiskunta, kasvatusinstituutiot ja sosiaalinen vuorovaikutus (4op) 410070P Kasvatussosiologia: Yhteiskunta, kasvatusinstituutiot ja sosiaalinen vuorovaikutus (4op) KT Veli-Matti Ulvinen - Osa III - Kasvatussosiologia osana kasvatustieteitä Kasvatustiede tieteiden välistä

Lisätiedot

Eväitä yhteistoimintaan. Kari Valtanen Lastenpsykiatri, VE-perheterapeutti Lapin Perheklinikka Oy

Eväitä yhteistoimintaan. Kari Valtanen Lastenpsykiatri, VE-perheterapeutti Lapin Perheklinikka Oy Eväitä yhteistoimintaan Kari Valtanen Lastenpsykiatri, VE-perheterapeutti Lapin Perheklinikka Oy 3.10.2008 Modernistinen haave Arvovapaa, objektiivinen tieto - luonnonlaki Tarkkailla,tutkia ja löytää syy-seuraussuhteet

Lisätiedot

Tietokoneohjelmien käyttö laadullisen aineiston analyysin apuna

Tietokoneohjelmien käyttö laadullisen aineiston analyysin apuna Tietokoneohjelmien käyttö laadullisen aineiston analyysin apuna Laadullinen, verbaalinen, tulkinnallinen aineisto kootaan esimerkiksi haastattelemalla, videoimalla, ääneenpuhumalla nauhalle, yms. keinoin.

Lisätiedot

Laadullisen tutkimuksen piirteitä

Laadullisen tutkimuksen piirteitä Laadullisen aineiston luotettavuus Kasvatustieteiden laitos/ Erityispedagogiikan yksikkö Eeva Willberg 16.2.09 Laadullisen tutkimuksen piirteitä Laadullisessa tutkimuksessa tutkitaan ihmisten elämää, tarinoita,

Lisätiedot

SOSIAALITYÖN TUKEMASSA SOSIAALITYÖTÄ. Rovaniemi 13.04.2010 4.5.2010 AN 1

SOSIAALITYÖN TUKEMASSA SOSIAALITYÖTÄ. Rovaniemi 13.04.2010 4.5.2010 AN 1 SOSIAALITYÖN PROSESSIKUVAUKSET TUKEMASSA SOSIAALITYÖTÄ Rovaniemi 13.04.2010 Asta Niskala 4.5.2010 AN 1 Sosiaalityön määritelmä Sosiaalityö kohdistuu ihmisten ja heidän sosiaalisessa ympäristössään olevien

Lisätiedot

Mitä suomen intonaatiosta tiedetään

Mitä suomen intonaatiosta tiedetään Mitä suomen intonaatiosta tiedetään ja mitä ehkä tulisi tietää? Tommi Nieminen Itä-Suomen yliopisto AFinLAn syyssymposium Helsinki 13. 14. 11. 2015 Johdanto Jäsennys 1 Johdanto 2 Mitä intonaatiosta tiedetään?

Lisätiedot

Historiaa ja nykysuuntauksia

Historiaa ja nykysuuntauksia Kirsi Juhila Sosiaalityön vuorovaikutuksen tutkimus Historiaa ja nykysuuntauksia Tämän artikkelin tehtävänä on jäsentää sosiaalityön kannalta olennaisen kasvokkaisen vuorovaikutuksen tutkimuksen historiaa

Lisätiedot

Ruma merkitys. Tommi Nieminen. XLII Kielitieteen päivät. Kielitieteen epäilyttävin välttämätön käsite. tommi.nieminen@uef.fi. Itä-Suomen yliopisto ...

Ruma merkitys. Tommi Nieminen. XLII Kielitieteen päivät. Kielitieteen epäilyttävin välttämätön käsite. tommi.nieminen@uef.fi. Itä-Suomen yliopisto ... Ruma merkitys Kielitieteen epäilyttävin välttämätön käsite Tommi Nieminen tomminieminen@ueffi Itä-Suomen yliopisto XLII Kielitieteen päivät 21 23 toukokuuta 2015, Vaasa Merkitys, subst lingvistisen merkityksen

Lisätiedot

Teoreettisen viitekehyksen rakentaminen

Teoreettisen viitekehyksen rakentaminen Teoreettisen viitekehyksen rakentaminen Eeva Willberg Pro seminaari ja kandidaatin opinnäytetyö 26.1.09 Tutkimuksen teoreettinen viitekehys Tarkoittaa tutkimusilmiöön keskeisesti liittyvän tutkimuksen

Lisätiedot

Heikosta vastauksesta puuttuvat konkreettiset faktat, mikä näkyy esimerkiksi

Heikosta vastauksesta puuttuvat konkreettiset faktat, mikä näkyy esimerkiksi Heikosta vastauksesta puuttuvat konkreettiset faktat, mikä näkyy esimerkiksi asioiden esittämisenä ympäripyöreästi esimerkkien puuttumisena siten, ettei tehtävässä annettuja tai vastauksen kannalta olennaisia

Lisätiedot

MONOGRAFIAN KIRJOITTAMINEN. Pertti Alasuutari

MONOGRAFIAN KIRJOITTAMINEN. Pertti Alasuutari MONOGRAFIAN KIRJOITTAMINEN Pertti Alasuutari Lyhyt kuvaus Monografia koostuu kolmesta pääosasta: 1. Johdantoluku 2. Sisältöluvut 3. Päätäntäluku Lyhyt kuvaus Yksittäinen luku koostuu kolmesta osasta

Lisätiedot

Fakta- ja näytenäkökulmat. Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto

Fakta- ja näytenäkökulmat. Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto Fakta- ja näytenäkökulmat Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto Mikä on faktanäkökulma? sosiaalitutkimuksen historia: väestötilastot, kuolleisuus- ja syntyvyystaulut. Myöhemmin kysyttiin ihmisiltä tietoa

Lisätiedot

LAADULLISEN TUTKIMUKSEN OMINAISLAATU

LAADULLISEN TUTKIMUKSEN OMINAISLAATU LAADULLINEN TUTKIMUS Hanna Vilkka 1 LAADULLISEN TUTKIMUKSEN OMINAISLAATU Hermeneuttinen tieteenihanne: intentionaaliset selitykset, subjektiivisuus, sanallinen/käsitteellinen tarkastelutapa, metodien moneus.

Lisätiedot

A1. OPS-UUDISTUS JA TEKNOLOGIA Oppiaineiden näkökulmia Taide- ja taitoaineet

A1. OPS-UUDISTUS JA TEKNOLOGIA Oppiaineiden näkökulmia Taide- ja taitoaineet A1. OPS-UUDISTUS JA TEKNOLOGIA Oppiaineiden näkökulmia Taide- ja taitoaineet VALTAKUNNALLISET VIRTUAALIOPETUKSEN PÄIVÄT 8.-9.12.2014, Helsinki, Messukeskus Mikko Hartikainen Opetushallitus Kuvataiteen

Lisätiedot

Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu Syventävien opintojen tutkielman arviointi

Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu Syventävien opintojen tutkielman arviointi Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu Syventävien opintojen tutkielman arviointi Syventävien opintojen tutkielmat arvioidaan 5-portaisella asteikolla arvosanoilla (1) välttävä, (2) tyydyttävä, (3) hyvä,

Lisätiedot

AMMATILLISET TILAT YLIOPISTON JA KENTÄN YHTEISENÄ OPPIMISEN JA TUTKIMISEN KOHTEENA

AMMATILLISET TILAT YLIOPISTON JA KENTÄN YHTEISENÄ OPPIMISEN JA TUTKIMISEN KOHTEENA AMMATILLISET TILAT YLIOPISTON JA KENTÄN YHTEISENÄ OPPIMISEN JA TUTKIMISEN KOHTEENA Päivi Kupila ja Kirsti Karila Kohtaamisia varhaiskasvatuksessa, kumppanuuspäiväkotiverkoston kevätpäivä 14.5.2014 AMMATILLISET

Lisätiedot

Liisat Ihmemaassa. Diskurssianalyyttinen tutkimus neuleblogeista käytäntöyhteisönä

Liisat Ihmemaassa. Diskurssianalyyttinen tutkimus neuleblogeista käytäntöyhteisönä LiisatIhmemaassa Diskurssianalyyttinentutkimusneuleblogeistakäytäntöyhteisönä Progradu tutkielma Tampereenyliopisto Kasvatustieteenlaitos Kevät2009 MaaritHolm 79855 Tampereenyliopisto Kasvatustieteenlaitos

Lisätiedot

HISTORIA PERUSOPETUKSESSA katsaus 16.12.2009 Arja Virta. Kasvatustieteiden tiedekunta, Opettajankoulutuslaitos (Turku)

HISTORIA PERUSOPETUKSESSA katsaus 16.12.2009 Arja Virta. Kasvatustieteiden tiedekunta, Opettajankoulutuslaitos (Turku) HISTORIA PERUSOPETUKSESSA katsaus 16.12.2009 Arja Virta Kasvatustieteiden tiedekunta, Opettajankoulutuslaitos (Turku) 1. Historia ja tulevaisuuden valmiudet Lähtökohtakysymyksiä: MIKSI historiaa opetetaan,

Lisätiedot

Miten ymmärrykset riskeistä ohjaavat strategiaa ja yrityksen menestymistä?

Miten ymmärrykset riskeistä ohjaavat strategiaa ja yrityksen menestymistä? Miten ymmärrykset riskeistä ohjaavat strategiaa ja yrityksen menestymistä? 26.11.2010 Pikka-Maaria Laine, Itä-Suomen yliopisto Susan Meriläinen, Lapin yliopisto Janne Tienari, Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu

Lisätiedot

ESIPUHE... 3 SISÄLLYSLUETTELO... 4 1. JOHDANTO... 6

ESIPUHE... 3 SISÄLLYSLUETTELO... 4 1. JOHDANTO... 6 Sisällysluettelo ESIPUHE... 3 SISÄLLYSLUETTELO... 4 1. JOHDANTO... 6 2. LAADULLISEN TUTKIMUKSEN KÄSITTEITÄ... 9 1.1 TUTKIMUKSEN TEKEMISEN TAUSTAFILOSOFIAT... 10 1.2 LAADULLINEN TUTKIMUS VS. MÄÄRÄLLINEN

Lisätiedot

Musiikkipäiväkirjani: Soitetaan rytmissä omaa ääntä käyttämällä (RV1) Juhlitaan kaikkia tunnettuja kielen ääniä.

Musiikkipäiväkirjani: Soitetaan rytmissä omaa ääntä käyttämällä (RV1) Juhlitaan kaikkia tunnettuja kielen ääniä. Musiikkipäiväkirjani: Soitetaan rytmissä omaa ääntä käyttämällä (RV1) Juhlitaan kaikkia tunnettuja kielen ääniä. Musiikkipäiväkirjani: Soitetaan rytmissä omaa ääntä... (RV1) Juhlitaan kaikkia tunnettuja

Lisätiedot

Hyvinvoiva kansalainen työelämässä

Hyvinvoiva kansalainen työelämässä Hyvinvoiva kansalainen työelämässä Tampereen yliopiston terveystieteen laitos Hyvinvoinnin tulkintoja 1. Ulkoisesti arvioitu vs. koettu Ulkoisesti (yhteisesti) arvioitu Tunnuslukuja: suhteellinen köyhyys

Lisätiedot

JOPE. Tutkimus- ja kehittämiskysymykset olivat:

JOPE. Tutkimus- ja kehittämiskysymykset olivat: Lomake C1 HANKKEEN LOPPURAPORTTI - YHTEENVETO Hankkeen numero 1080107 Työsuojelurahaston valvoja Ilkka Tahvanainen Raportointikausi 1.5-1.12.2009 Arvio hankkeen toteutumisesta Hankkeen nimi lyhyesti JOPE

Lisätiedot

Kielellisten merkitysten tilastollinen ja psykologinen luonne: Kognitiivisia ja filosofisia näkökulmia. Timo Honkela.

Kielellisten merkitysten tilastollinen ja psykologinen luonne: Kognitiivisia ja filosofisia näkökulmia. Timo Honkela. Kielellisten merkitysten tilastollinen ja psykologinen luonne: Kognitiivisia ja filosofisia näkökulmia Timo Honkela timo.honkela@helsinki.fi Helsingin yliopisto 29.3.2017 Merkityksen teoriasta Minkälaisista

Lisätiedot

SE OLIS SIT JONKUN TOISEN ELÄMÄÄ NUORTEN TOIMIJUUDEN RAKENTUMINEN ETSIVÄSSÄ TYÖSSÄ

SE OLIS SIT JONKUN TOISEN ELÄMÄÄ NUORTEN TOIMIJUUDEN RAKENTUMINEN ETSIVÄSSÄ TYÖSSÄ SE OLIS SIT JONKUN TOISEN ELÄMÄÄ NUORTEN TOIMIJUUDEN RAKENTUMINEN ETSIVÄSSÄ TYÖSSÄ VTT Tarja Juvonen Yliopistonlehtori (ma.) Sosiaalityö Lapin Yliopisto Sposti: tarja.juvonen@ulapland.fi Miten nuorten

Lisätiedot

KOTOUTUMISTA RYHMÄSSÄ: PAKOLAISTAUSTAISTEN YKSINHUOLTAJAÄITIEN INFORYHMÄ. Sosiaalityön käytäntötutkimus Helsingin yliopisto Anne Östman

KOTOUTUMISTA RYHMÄSSÄ: PAKOLAISTAUSTAISTEN YKSINHUOLTAJAÄITIEN INFORYHMÄ. Sosiaalityön käytäntötutkimus Helsingin yliopisto Anne Östman KOTOUTUMISTA RYHMÄSSÄ: PAKOLAISTAUSTAISTEN YKSINHUOLTAJAÄITIEN INFORYHMÄ Sosiaalityön käytäntötutkimus 6.10.2014 Helsingin yliopisto Anne Östman Tutkimuksen lähtökohdat Laki kotoutumisen edistämisestä

Lisätiedot

Suomalaista aineettoman kulttuuriperinnön kriteeristöä hahmottamassa. Anna Kanerva / CUPORE

Suomalaista aineettoman kulttuuriperinnön kriteeristöä hahmottamassa. Anna Kanerva / CUPORE Suomalaista aineettoman kulttuuriperinnön kriteeristöä hahmottamassa Anna Kanerva / CUPORE Cuporen toimeksianto Verrokkiselvitys Kyselyt toimijoille Loppuraportti ja luetteloinnin kriteeristöluonnos maaliskuussa

Lisätiedot

AKO-E3410 Organisaatioteoria (5 op)

AKO-E3410 Organisaatioteoria (5 op) AKO-E3410 Organisaatioteoria (5 op) Luento 9: Yhteenveto Jouni Virtaharju, 22.11.2016 LUENTOKERRAN SISÄLTÖ Jäljellä olevat suoritukset loppuväittelyt loppuessee Mitkä olivatkaan kurssin tavoitteet? Kurssiviitekehys

Lisätiedot

Tutkiva Oppiminen Lasse Lipponen

Tutkiva Oppiminen Lasse Lipponen Tutkiva Oppiminen Lasse Lipponen Miksi Tutkivaa oppimista? Kasvatuspsykologian Dosentti Soveltavan kasvatustieteenlaitos Helsingin yliopisto Tarjolla olevan tietomäärän valtava kasvu Muutoksen nopeutuminen

Lisätiedot

TIEDONINTRESSI. Hanna Vilkka. 10. huhtikuuta 12

TIEDONINTRESSI. Hanna Vilkka. 10. huhtikuuta 12 TIEDONINTRESSI Hanna Vilkka JÜRGEN HABERMASIN TEORIA TIEDONINTRESSEISTÄ Kokemukset organisoituvat yhteiskunnalliseksi tiedoksi pysyvien ja luonnollisten maailmaa kohdistuvien tiedon intressien avulla.

Lisätiedot

Tulevaisuusohjausta kaikille ja kaikkialle

Tulevaisuusohjausta kaikille ja kaikkialle Tulevaisuusohjausta kaikille ja kaikkialle - ratkaisu vai ongelma? Educa-messut 24.1.2014 Leena Jokinen Tulevaisuuden tutkimuskeskus, Turun yliopisto Vaihtoehtoisten henkilökohtaisten tulevaisuuksien hahmottamista

Lisätiedot

Suomi toisena kielenä ja kirjallisuus vuosiluokat 1-2

Suomi toisena kielenä ja kirjallisuus vuosiluokat 1-2 Suomi toisena kielenä ja kirjallisuus vuosiluokat 1-2 Vuosiluokat Opetuksen tavoite Vuorovaikutustilanteissa toimiminen Laaja-alainen osaaminen 1 T1 Rohkaista oppilasta harjoittamaan vuorovaikutus- ja

Lisätiedot

arvioinnin kohde

arvioinnin kohde KEMIA 9-lk Merkitys, arvot ja asenteet T2 Oppilas tunnistaa omaa kemian osaamistaan, asettaa tavoitteita omalle työskentelylleen sekä työskentelee pitkäjänteisesti T3 Oppilas ymmärtää kemian osaamisen

Lisätiedot

Suullinen asiointi osana viranomaisviestintää. Liisa Raevaara Helsingin yliopisto / Kotimaisten kielten keskus

Suullinen asiointi osana viranomaisviestintää. Liisa Raevaara Helsingin yliopisto / Kotimaisten kielten keskus Suullinen asiointi osana viranomaisviestintää Liisa Raevaara Helsingin yliopisto / Kotimaisten kielten keskus Asioinnin kielen kehittäminen 1) Suullisen asioinnin rooli viranomaisviestinnässä 2) Asiakaspalvelun

Lisätiedot

HENKILÖTUNNUS: KOETULOS: pistettä

HENKILÖTUNNUS: KOETULOS: pistettä TAMPEREEN YLIOPISTO KASVATUSTIETEIDEN YKSIKKÖ Hakukohde: Elinikäinen oppiminen ja kasvatus VALINTAKOE 3.6.2014 Vastaa jokaiseen kysymykseen selvällä käsialalla. Artikkeleita ei saa pitää esillä kokeen

Lisätiedot

Tiimityö Sinulla on yhteisö, käytä sitä!

Tiimityö Sinulla on yhteisö, käytä sitä! Tiimityö Sinulla on yhteisö, käytä sitä! Reetta Kekkonen Tiimin prosessit Oppiva työprosessi YHTEISÖLLISET PROSESSIT Taidot + valmiudet Reetta Kekkonen Rakenne Foorumit TIIMI / HENKILÖSTÖ VUOROVAIKUTUS

Lisätiedot

KESKUSTELUKÄYTÄNNÖT PSYKIATRISEN SAIRAALAN VASTAANOTTOKESKUSTELUISSA

KESKUSTELUKÄYTÄNNÖT PSYKIATRISEN SAIRAALAN VASTAANOTTOKESKUSTELUISSA KESKUSTELUKÄYTÄNNÖT PSYKIATRISEN SAIRAALAN VASTAANOTTOKESKUSTELUISSA Pirjo Välivaara Sosiaalityön pro gradu tutkielma Syksy 2003 Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos Jyväskylän yliopisto 2 TIIVISTELMÄ

Lisätiedot

Miksi vaikuttavuuden mittaaminen on tärkeää ja miten sitä voi tehdä?

Miksi vaikuttavuuden mittaaminen on tärkeää ja miten sitä voi tehdä? Miksi vaikuttavuuden mittaaminen on tärkeää ja miten sitä voi tehdä? Esimerkkinä realistinen arviointi Vaikuttavuuden määritelmä Vaikuttavuus on saanut merkillisen paljon sananvaltaa yhteiskunnassa ottaen

Lisätiedot

KUVATAITEEN PAINOTUSOPETUS LUOKAT. Oppiaineen tehtävä

KUVATAITEEN PAINOTUSOPETUS LUOKAT. Oppiaineen tehtävä KUVATAITEEN PAINOTUSOPETUS 7. -9. LUOKAT Oppiaineen tehtävä Kuvataiteen opetuksen tehtävä on ohjata oppilaita tutkimaan ja ilmaisemaan kulttuurisesti moninaista todellisuutta taiteen keinoin. Oppilaiden

Lisätiedot

Heikko signaali on ensimmäinen ilmaus muutoksesta tai se voi olla juuri se sysäys, joka muuttaa tapahtumien kulkua ratkaisevasti erilaiseen suuntaan.

Heikko signaali on ensimmäinen ilmaus muutoksesta tai se voi olla juuri se sysäys, joka muuttaa tapahtumien kulkua ratkaisevasti erilaiseen suuntaan. 1 Heikko signaali on ensimmäinen ilmaus muutoksesta tai se voi olla juuri se sysäys, joka muuttaa tapahtumien kulkua ratkaisevasti erilaiseen suuntaan. Sen yhteyttä tulevaan tilanteeseen ei välttämättä

Lisätiedot

"Emme voi ratkaista ongelmia ajattelemalla samalla tavalla kuin silloin, kun loimme ne. Albert Einstein

Emme voi ratkaista ongelmia ajattelemalla samalla tavalla kuin silloin, kun loimme ne. Albert Einstein "Emme voi ratkaista ongelmia ajattelemalla samalla tavalla kuin silloin, kun loimme ne. Albert Einstein Maarit Kairala Sosiaalityön e- osaamisen maisterikoulutus Lapin yliopisto/ Oulu 18.4.2013 Lähtökohtiani:

Lisätiedot

Kollektiivinen biografia: uutta, vanhaa, lainattua

Kollektiivinen biografia: uutta, vanhaa, lainattua Kollektiivinen biografia: uutta, vanhaa, lainattua Metodifestivaalit 2015 / Sukupuolentutkimuksen metodipäivitys / 19.8.2015 Hanna Ojala, KT, dos., yliopistonlehtori, Tampereen yliopisto Hanna.L.Ojala@uta.fi

Lisätiedot

KASVATETTAVAN OSALLISTAMINEN JA KASVUN ARVIOINTI

KASVATETTAVAN OSALLISTAMINEN JA KASVUN ARVIOINTI KASVATETTAVAN OSALLISTAMINEN JA KASVUN ARVIOINTI VTT/ Sosiologi Hanna Vilkka Opetusmenetelmät ja opetuksen arviointi -seminaari/ Turun kesäyliopisto 11.12.2010 RAKENTEISTA TOIMIJAAN Oma kasvu merkityksissä,

Lisätiedot

Käytäntöjen kehittämisen, mallintamisen ja arvioinnin REA-työkalu

Käytäntöjen kehittämisen, mallintamisen ja arvioinnin REA-työkalu Käytäntöjen kehittämisen, mallintamisen ja arvioinnin REA-työkalu Juha Koivisto, THL Pasi Pohjola, THL REA = Relational Evaluation Approach REA-työkalu perustuu relationaalisen arvioinnin lähestymistapaan,

Lisätiedot

hyvä osaaminen

hyvä osaaminen MERKITYS, ARVOT JA ASENTEET FYSIIKKA T2 Oppilas tunnistaa omaa fysiikan osaamistaan, asettaa tavoitteita omalle työskentelylleen sekä työskentelee pitkäjänteisesti. T3 Oppilas ymmärtää fysiikkaan (sähköön

Lisätiedot

arvioinnin kohde

arvioinnin kohde KEMIA 8-lk Merkitys, arvot ja asenteet T2 Oppilas asettaa itselleen tavoitteita sekä työskentelee pitkäjänteisesti. Oppilas kuvaamaan omaa osaamistaan. T3 Oppilas ymmärtää alkuaineiden ja niistä muodostuvien

Lisätiedot

Opetussuunnitelma ja selviytymisen kertomukset. Eero Ropo

Opetussuunnitelma ja selviytymisen kertomukset. Eero Ropo Opetussuunnitelma ja selviytymisen kertomukset Tapaus Ahmed 2 3 Minuuden ja maailman kertomuksellisuus Itseä voi tuntea ja ymmärtää vain kertomuksina ja kertomusten kautta Oppimisen ja opetuksen ymmärtäminen

Lisätiedot

Terapeuttisen muutoksen kuvaaminen ulkoisen ja sisäisen vuoropuhelun vaihdoksina

Terapeuttisen muutoksen kuvaaminen ulkoisen ja sisäisen vuoropuhelun vaihdoksina Terapeuttisen muutoksen kuvaaminen ulkoisen ja sisäisen vuoropuhelun vaihdoksina PSYKOTERAPIATUTKIMUKSEN PÄIVÄT 2015 Jarl Wahlström Jyväskylän yliopisto Psykoterapia erityisenä vuorovaikutusprosessina

Lisätiedot

Oppilas tunnistaa ympäristöopin eri tiedonalat.

Oppilas tunnistaa ympäristöopin eri tiedonalat. Ympäristöoppi 4.lk Arvioinnin tuki Arvioitavat tavoitteet 5 6-7 6=osa toteutuu 7=kaikki toteutuu T1 synnyttää ja ylläpitää oppilaan kiinnostusta ympäristöön ja opiskeluun sekä auttaa oppilasta kokemaan

Lisätiedot

Psykoanalyysi subjektitieteenä

Psykoanalyysi subjektitieteenä Psykoanalyysi subjektitieteenä Jussi Silvonen Itä-Suomen yliopisto Psykoanalyysi, yhteiskunta, politiikka Lacan -seminaari. Tampere 13. 14.4. 2012 Dispositio Klassikon ikuinen paluu? Freudomarxilaista

Lisätiedot

Teorian ja käytännön suhde

Teorian ja käytännön suhde Teorian ja käytännön suhde Teoria ja käytäntö 1 Pedagogiikka teoriana ja käytäntönä Teorian ja käytännön suhteen ongelma???? Teoria ei voi tarkasti ohjata käytäntöä - teorialta odotettu tässä suhteessa

Lisätiedot

Voiko hiipiminen olla tanssia? - Esiripun noustessa. Ninni Heiniö ja Pia Puustelli

Voiko hiipiminen olla tanssia? - Esiripun noustessa. Ninni Heiniö ja Pia Puustelli Voiko hiipiminen olla tanssia? - Esiripun noustessa Ninni Heiniö ja Pia Puustelli Esiripun noustessa Sekä esiintyjillä että yleisöllä on aktiivinen rooli esitystapahtumassa -> vuorovaikutus Esitystilanteessa

Lisätiedot

Rakenteellisen sosiaalityön aika Sosiaalisen raportoinnin uusi tuleminen

Rakenteellisen sosiaalityön aika Sosiaalisen raportoinnin uusi tuleminen Rakenteellisen sosiaalityön aika Sosiaalisen raportoinnin uusi tuleminen MARJAANA SEPPÄNEN M A R J A A N A. S E P P Ä N E N @ U L A P L A N D. F I K I I T O K S E T : A N N E L I P O H J O L A J A M E

Lisätiedot

Tieteidenvälisyys Sotkua, järjestystä vai viisautta?

Tieteidenvälisyys Sotkua, järjestystä vai viisautta? Tieteidenvälisyys Sotkua, järjestystä vai viisautta? Katri Huutoniemi Helsingin yliopisto Sosiaalitieteiden laitos 20.10.2014 1 Esityksen sisältö Tieteen viisaus on ideaali, jota ei voida saavuttaa ilman

Lisätiedot

OMAISET MIELENTERVEYSTYÖN TUKENA TAMPERE RY

OMAISET MIELENTERVEYSTYÖN TUKENA TAMPERE RY OMAISET MIELENTERVEYSTYÖN TUKENA TAMPERE RY Vertaistuki omaisryhmissä tutkimusprojekti www.omaiset-tampere.fi/vertaistuki Miia Männikkö p.040/722 4292 miia.mannikko@omaiset-tampere.fi VERTAISTUKI - tutkittua

Lisätiedot

Mikä on tieteenfilosofinen positioni ja miten se vaikuttaa tutkimukseeni?

Mikä on tieteenfilosofinen positioni ja miten se vaikuttaa tutkimukseeni? Mikä on tieteenfilosofinen positioni ja miten se vaikuttaa tutkimukseeni? Jyväskylä 31.5.2017 Petteri Niemi Relativismi ja Sosiaalinen konstruktivismi Relativismi (Swoyer 2010) Relativismi on näkemysten

Lisätiedot

Kuntoutussäätiön tutkimuksen painopisteet

Kuntoutussäätiön tutkimuksen painopisteet Kuntoutussäätiön tutkimuksen painopisteet Erja Poutiainen ja Kuntoutussäätiön tutkijat Kuntoutuksen suunnannäyttäjä Kuntoutussäätiön tutkimuksella tuemme Kuntoutuksen kokonaisvaltaista uudistumista Työhön

Lisätiedot

Oppilas keskustelee ryhmässä ja tuo esille mielipiteitään. Oppilas osallistuu luokan ja koulun ilmaisuesityksiin. Oppilas harjoittelee

Oppilas keskustelee ryhmässä ja tuo esille mielipiteitään. Oppilas osallistuu luokan ja koulun ilmaisuesityksiin. Oppilas harjoittelee AI 6. lk Arvioitavat tavoitteet Vuorovaikutustilanteissa toimiminen (T1, T2, T3, T4) Tekstien tulkitseminen (T5, T6, T7, T8) Hyväksytty (5) Välttävä (6-7) Oppilas saa arvosanan 6, Oppilas saa arvosanan

Lisätiedot

Miksi sosiaalityön käytäntötutkimuksen kansainvälinen suosio kasvaa?

Miksi sosiaalityön käytäntötutkimuksen kansainvälinen suosio kasvaa? Miksi sosiaalityön käytäntötutkimuksen kansainvälinen suosio kasvaa? Mirja Satka Pääkaupunkiseudun sosiaalityön tutkimuksen päivä Helsingin yliopisto 28.9.2015 Mikä osoittaa kansainvälisen kiinnostuksen

Lisätiedot

Erään keskustelun analyysi Lenita Airisto haastattelee Finnairin talouspäällikköä

Erään keskustelun analyysi Lenita Airisto haastattelee Finnairin talouspäällikköä HELSINGIN YLIOPISTO Julkaistu oikeudenhaltijoiden luvalla. Ei saa kopioida, levittää tai saattaa muuten yleisön saataviin ilman eri lupaa. Ei saa tallentaa pysyvästi omalle tietokoneelle. Opiskelua, opettamista

Lisätiedot

Opiskelijan osa diskurssianalyysi opintotukikeskustelusta

Opiskelijan osa diskurssianalyysi opintotukikeskustelusta Opiskelijan osa diskurssianalyysi opintotukikeskustelusta Tampereen Yliopisto Sosiologian ja Sosiaalipsykologian laitos Pro gradu -tutkielma Joulukuu 2004 Taneli Tiilikainen Tampereen Yliopisto Sosiologian

Lisätiedot

Tieteellinen kirjoittaminen: tekstin temaattiset osat. Kandidaattiseminaarin kielikeskuksen osuus, tekstipaja 1

Tieteellinen kirjoittaminen: tekstin temaattiset osat. Kandidaattiseminaarin kielikeskuksen osuus, tekstipaja 1 Tieteellinen kirjoittaminen: tekstin temaattiset osat Kandidaattiseminaarin kielikeskuksen osuus, tekstipaja 1 tiina.airaksinen@aalto.fi Missä menet? Kirjoita vapaasti Mitä Miksi Miten teet kandintyössäsi.

Lisätiedot

Tutkimusraportin osat

Tutkimusraportin osat Tutkimusraportin osat Otsikko. Mahdollinen alaotsikko Tiivistelmä (Abstrakti) Johdanto Teorian ja keskeisten käsitteiden kuvaus Kirjallisuuskatsaus Aineiston sekä sen hankinnassa ja käsittelyssä käytetyn

Lisätiedot

Reflektiivinen ammattikäytäntö. Merja Sylgren 07.05.2007

Reflektiivinen ammattikäytäntö. Merja Sylgren 07.05.2007 Reflektiivinen ammattikäytäntö Arjen työn vaatimukset Työyhteisöt ja yksittäiset työntekijät vastaavat arjen työssään työelämän asettamiin vaatimuksiin. Tästä nousee tarkasteltavaksi: yhteisöjen ja yksilöiden

Lisätiedot

Tutkimuspäiväkirja ja tutkimussuunnitelma Eeva Jokinen

Tutkimuspäiväkirja ja tutkimussuunnitelma Eeva Jokinen Tutkimuspäiväkirja ja tutkimussuunnitelma Eeva Jokinen Kääk!??? Idea! TUTKIMUSPÄIVÄKIRJA Empiirisessä tutkimuksessa tutkimustulokset saadaan tekemällä konkreettisia havaintoja tutkimuskohteesta ja analysoimalla

Lisätiedot

Tekstien ääniä. Tommi Nieminen Itä-Suomen yliopisto

Tekstien ääniä. Tommi Nieminen Itä-Suomen yliopisto Tekstien ääniä Tommi Nieminen Itä-Suomen yliopisto 39. Kielitieteen päivät, Tallinna 16. 18.5.2012 Mitä väliä? teoreettinen ja metodologinen tarve? teksti ääni suhde työkaluajatteluun ei ääniä > monologinen

Lisätiedot