DISKURSSIANALYYSI. Tutkimusmetodit, syksy 2003 Eero Suoninen. Johdanto diskursiiviseen lähestymistapaan. Kielenkäytön vaihtelun analysointi

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "DISKURSSIANALYYSI. Tutkimusmetodit, syksy 2003 Eero Suoninen. Johdanto diskursiiviseen lähestymistapaan. Kielenkäytön vaihtelun analysointi"

Transkriptio

1 Tutkimusmetodit, syksy 2003 Eero Suoninen DISKURSSIANALYYSI Johdanto diskursiiviseen lähestymistapaan Kielenkäytön vaihtelun analysointi Vuorovaikutuksen analysointi Retoriikan analysointi Pohdinta ja keskustelu

2 Johdanto diskursiiviseen lähestymistapaan KIELEN HUOMAAMATON OLENNAISUUS Mikä tahansa on, se on, mutta heti kun alamme kertoa, mitä on, astumme diskurssien maailmaan. Kenneth Gergen

3 Johdanto diskursiiviseen lähestymistapaan KIELENKÄYTÖN TUTKIMUKSEN SUUNTAUKSET Yleisin tarkastelutaso Sosiaalinen konstruktionismi - merkitysten rakentuminen Uusi retoriikka - kielenkäytön vakuuttavuuden rakentuminen Diskurssianalyysi - merkitysten rakentuminen vuorovaikutuksessa Yksityiskohtaisin tarkastelutaso Keskustelunanalyysi - vuorovaikutuksen rakentuminen

4 Johdanto diskursiiviseen lähestymistapaan MITÄ DISKURSSIANALYSI ON? MÄÄRITELMIÄ Mikä tahansa on, se on, mutta heti kun alamme kertoa, mitä on, astumme diskurssien maailmaan. Kenneth Gergen (1) kielen käytön tutkimista tekemisenä (suuntaa antava määritelmä) (2) kielenkäytön ja muun merkitysvälitteisen toiminnan tutkimusta, jossa analysoidaan yksityiskohtaisesti sitä, miten sosiaalista todellisuutta tuotetaan erilaisissa sosiaalisissa käytännöissä. (Jokinen, Juhila & Suoninen) (3) sellaisten merkitysjärjestelmien tutkimusta, jotka toimivat riippumatta puhujan tai kirjoittajan intentioista (pyrkimyksistä). (Banister et.al)

5 Johdanto diskursiiviseen lähestymistapaan PERUSKÄSITTEET Diskurssi = Säännönmukaisten merkityssuhteiden systeemi, joka rakentuu sosiaalisissa käytännöissä ja samalla rakentaa sosiaalista todellisuutta. Konstruktiivisuus = Kielen käyttö ei heijastaa todellisuutta valokuvamaisesti, vaan merkityksellistää, järjestää ja rakentaa sitä sosiaalista todellisuutta, jossa elämme. Vaihtelu, moninaisuus = Sosiaalinen todellisuus jäsentyy useiden rinnakkaisten tai keskenään kilpailevien tulkintaulottuvuuksien kenttänä, jotka merkityksellistävät maailmaa eri tavoin. Kontekstuaalisuus = Kielenkäyttö saa merkityksensä suhteessa tapahtumatilanteeseensa, oten sitä tarkastellaan osana tapahtumakulkuja, esim. vuorovaikutuskulkuja, tekstin juonta, tyylivalintoja ja/tai laajempia kulttuurisia käytäntöjä Funktionaalisuus = Kielenkäyttö on seurauksellista. (tilannekohtaiset ja ideologiset seuraukset)

6 Johdanto diskursiiviseen lähestymistapaan KIELENKÄYTTÖ TODELLISUUDEN RAKENTAJANA 2/2 ESIMERKKINÄ SOSIAALINEN SUKUPUOLIJÄRJESTELMÄ Uskonnolliset Historialliset diskurssit Yhteiskunnalliset NAISTEN JA MIESTEN ERIYTYNYTTÄ TYÖNJAKOA OIKEUTTAVAT SELONTEOT GENDER INSTITUUTIO Kasvatukselliset Individualistiset Biologiset

7 Johdanto diskursiiviseen lähestymistapaan DISKURSSIANALYYSIN TEKEMINEN KÄYTÄNNÖSSÄ Aineistoa ei käsitellä aineiston ulkopuolisen informaation saamiseksi (esim. sen osoittamiseksi, millaiset ovat tutkitun henkilön asenteet) vaan aineiston kielen käyttöä tarkastellaan tekemisenä, joka on sellaisenaan pala sosiaalista todellisuutta. Aineistoja ei myöskään pelkistetä (esim. välittömän intuition suuntaiseksi), vaan pyritään tarkastelemaan kielen käyttöä kaikessa rikkaudessaan Analyysi on usein hyödyllistä aloittaa kielen käytön vaihtelun (engl. variability) tarkastelulla. Tämän jälkeiseksi vaiheeksi sopii kielen käytön säännönmukaisuuksien ja funktioiden / seurauksien päätteleminen. Tulkintarepertuaarin (interpretative repertoire) tai kategoria ovat sellaisia neutraaleja käsiteitä, jotka soveltuvat usein joustavasti kielen käytön vaihtelun ennakko-oletuksia karttavan tarkastelun aloittamiseen (sen tarkasteluun, miten monin tavoin samaa tai verrannollista kohdealuetta tehdään ymmärrettäväksi). Repertuaareilla tarkoitetaan toistuvasti ja tietyllä tyylillä käytettyjä termisysteemejä, joilla kuvataan ja arvioidaan tekoja, tapahtumia ja asiantiloja ja joilla on usein omat avainvertauskuvansa. (R:t voi ymmärtää myös sellaisina kulttuurisina merkityksen annon resursseina tai diskursseina, joilla on mahdollista rakentaa sosiaalista todellisuutta.) Repertuaarin erottelulla aloitettua analyysiä on mahdollista tulkita niiden sisältöjen täsmennyttyä analyyttisemmin käsitteiden (tutkimuksesta riippuen esim. identiteetteinä, diskursseina, narratiiveina tai retotisten keinojen tai valtasuhteiden näkökulmasta)..

8 Kielenkäytön vaihtelun analysointi 4. Sanojen käytöllä ja muilla symbolisilla teoilla on kirjaimellisten merkitysten lisäksi myös muita, mutta vaikeasti havaittavia merkityksiä, joita on osuvaa luonnehtia tilanteesta riippuen vaikkapa mielleyhtymiksi, assosiaatioiksi, konnotaatioiksi tai myyttisiksi merkityksiksi. VAIHTELUN TUNNISTAMINEN LUOVANA HARKINTANA Diskurssianalyyttinen aineiston analysointi on luontevaa aloittaa erojen ja yhtäläisyyksien etsimisellä. Erot niiden merkityssysteemien välillä, joihin kielenkäyttäjä kulloinkin tukeutuu, ova usein erityisen kiinnostavia. Erilaisten merkityssysteemien jäsentäminen aineistosta saattaa kuitenkin vaikuttaa harhaanjohtavan yksinkertaiselta asialta, joten on paikallaan esittää joukko täsmennyksiä: 1. Merkityssysteemit eivät esiinny aineistossa selkeinä kokonaisuuksina, vaan pieninä paloina, joiden tunnistaminen merkityssysteemien osiksi on analyysin kuluessa tarkentuva ja usein myös muuntuva prosessi. 2. Merkityssysteemien identifioinnilla ei tarkoiteta erillisten aiheiden tai teemojen erottamista toisistaan (puhuminen harrastuksista = harrastusteema, puhe asumisesta = asumisteema jne.), sellaisten kielenkäytön alueiden tunnistamista, joilla voidaan tehdä ymmärrettäväksi erilaisia aiheita tai teemoja. 3. Merkityssysteemien identifiointi ei saisi perustua pelkästään tutkijan päässä olevaan esiymmärrykseen, vaan hänen tulisi tulkinnoissaan tukeutua sellaisiin eroihin ja ristiriitoihin joihin itse kielenkäyttäjä / toimija suuntautuu.

9 Vuorovaikutuksen analysointi AINEISTON PURKAMISEN LITTERAATIOMERKIT Aineiston purkamisessa eli litteraatiossa nauhalla oleva puhe ja vuorovaikutus yritetään siirtää paperille mahdollisimman sävykkäästi. Koska kyse on elävän puheen kuvauksesta omine ilmaisukeinoineen, ei litteraatiossa pyritä tavalliseen kirjalliseen esittämiseen. Niinpä esim. pilkut ja pisteet saavat eri merkitykset osana tarkkaa litteraatiota kuin osana tavallista kirjoitettua tekstiä. Litteroinnin tarkkuusaste voi vaihdella kunkin analyysin tarpeiden mukaisesti. Merkintätapojen tuntemus helpottaa sopivan tarkkuustason valintaa. YLEISIÄ LITTERAATIIOMERKKEJÄ (2) tauko, jonka kesto sekunteina ilmaistaan numerolla (.) mikrotauko, joka erottuu selvästi puheen rytmistä. [ ] päällekkäispuheen alkukohta ja loppukohta = tauon puuttuminen puheenvuorojen tai sanojen välillä. laskeva intonaatio, tasainen tai nouseva intonaatio, nousevaa intonaatiota voi merkitä myös?-merkilllä seuraava sana tai sanan osa lausuttu ympäristöä matalammalta seuraava sana tai sanan osa lausuttu ympäristöä korkeammalta > < nopeutettu jakso < > hidastettu jakso : äänteen venytys - kesken jäänyt sana.hhh kuuluva hhh hhh kuuluva uloshengitys ( ) tyhjät sulut tarkoittavat purkamatta jätettyä, epäselvää kohtaa (( )) kaksoissulkeissa analysoijan huomioita hiljaa hiljaisella äänellä sanottu koht äänekäs kova ääni tai painotus alleviivauksella $hymyillen$ hymyillen sanottu kohta #nariseva# narisevalla äänessä sanottu kohta

10 Vuorovaikutuksen analysointi VUOROVAIKUTUSANALYYSI KÄYTÄNNÖSSÄ Kielellisiä ilmauksia ja muita tekoja ei tarkastella yksilöllisinä vaan ihmisten välisiin suhteisiin ja vuorovaikutuskulkuihin liittyvinä. Vuorovaikutuskulkuja voidaan tarkastella keskustelunanalyysin tapaan sekventiaalisuuden (jaksottaisen järjestyksen) tai vuoronvaihdon (vuorottelujäsennyksen) käsittein, mutta myös hieman yleisemmän tasoisella vuorovaikutusasetelmien tarkasteluna. Vuorovaikutusasetelmia jäsennetään (esim.) subjektiposition tai kulttuurisen tanssin käsittein. Esim. vihan ilmaus tulkitaan tapana ottaa positio, jolla avataan odotuksia vuorovaikutuksen toiselle osapuolelle. Tämä voi reagoida (esim.) anteeksipyynnöllä, tai selityksillä tai sitten vastavihaisuudella. Tanssimetafora voi olla hyödyllinen sen havainnollistamisessa, että asetelmassa on aina kyse (vähintään) kahden osapuolen panoksesta. Vuorovaikutusasetelmien katsotaan rajaavan sitä, millaiset jaetut merkitykset ovat mahdollisia. Esimerkkinä tästä versioiden muuntuminen tai muuttuminen (versioevoluutio) keskustelun käänteissä. Sekä vuorovaikutusasetelmien että niiden puitteissa rakentuvien merkitysten katsotaan olevan yhdessä tuotettuja (ja sellaisina asioita, joista voi neuvotella). Sävyt ja tyylit ovat myös osallisia siinä, millaisia merkityksiä rakentuu. (Esim. varovainen puhetyyli voi tuottaa jonkun asian arkaluonteisena siten, että sen merkitys tulkitaan erilaiseksi, kuin samojen sanojen käyttäminen varmaotteisesti).

11 Vuorovaikutuksen analysointi YKSITYISKOHTIEN OLENNAISUUS Tilanne, jossa lääkäri rutiininomaisella kierroksella sairaalassa. Kuvaileva purku Lääkäri tiedusteli potilaan vointia. Saatuaan myönteisen arvion hän siirtyy kyselemään seuraavan asiakkaan vointia. Sanasta sanaan purku tavallisin välimerkein L: Mites täällä jaksellaan? P: Ihan hyvin. L: Sehän hienoa. Mites täällä seuraavassa vuoteessa? Tarkka purku erikoismerkein 1 L: Mites täällä jaksellaan. 2 (3) 3 A: o Ihan hyvin o ((voipunut ääni)) 4 L: =Sehän hienoa ((kääntää katseen toiseen asiakkaaseen sanan 6 hienoa aikana)) Mites täällä seuraavassa vuoteessa.

12 Retoriikan analysointi FAKTOJEN TUOTTAMISEN TARKASTELU Diskurssianalyysissä (ja Uudessa retoriikassa ) eräs keskeinen kiinnostuksen kohde on ollut faktojen tuottaminen. Diskursiivisessa lähestymistavassa korostetaan versioiden rakentamisen ja muotoilun keskeisyyttä. Eräs keskeinen seikka on se, miten versioista tehdään yleisiä tosiasioita erottaen ne puhujan ominaisuuksista. Faktan statuksen rakentamiseen on useita tekniikoita: Kategorioiden 'valtuutus' (kategory entitlement): sopivien kategorioiden suosiminen ja sopimattomien välttäminen. Oman edun tavoittelun vaikutelman ehkäiseminen (stake inoculation): neutraalisuus tai todistelu omia intressejä vastaan Konsensus ja riippumaton vahvistus: erilaisten toimijoiden tai ainakin yhden riippumattoman vahvistus Elävä kuvaus vs. systemaattinen epämääräisyys: mahdollisimman elävän kuvauksen todistusarvo tai sitten mahdollisimman minimaalinen kuvaus tapauksen esiin nostamiseen, jolloin voi olla riittämätön sen kyseenalaistamiseen Myös monia muita (eri tutkimuksissa erilaiset listat): ongelmakuvaus- ratkaisu -yhdistelmä, contrastiparit, kolmen listat, aloittaminen yleisesti hyväksytystä, suorien lainausten (eläytyvä) käyttö, suuntautuminen mahdollisiin vasta-argumentteihin

13 Pohdinta ja keskustelu KRIITTISEN TUTKIMUKSEN MAHDOLLISUUKSIA Diskursiivinen tutkimus voi painottua perustutkimuksellisesti tai kriittisesti tai olla näiden yhdistelmä. Kriittisyys voi tarkoittaa monenlaisia asioita: suhteutusta ajankohtaisiin kysymyksiin, historiallisiin kehityskulkuihin niiden taustalla tai eri tieteenalojen teoreettisiin keskusteluihin tai metodologiaan, tai sitten sellaisten tärkeiden aiheiden esiin nostamista, jotka ovat jääneet tutkimusten ulkopuolelle. Kriittisyys voi toteutua tutkimustuloksista tehdyissä päätelmissä tai jo aihevalinnassa. Psykologian piirissä (Willig 1999) kriittisen / soveltavan tutkimuksen alaa on jäsennetty erottamalla toisistaan seuraavia (osin päällekkäisiä) alueita: DA sosiaalisena kritiikkinä - esim. feministinen ja rasismia koskeva tutkimus DA valtaistamisena (empowerment) - esim. psykologian alan vaihtoehtoisten diskurssien (itujen) identifiointi DA uudistusten 'oppaana' - vaihtoehtoisten konstruktioiden kenttänä - terapeuttisina kokeiluina - koulutuksena - kampanjointina / lobbauksena Sosiologisempaa painotusta edustavat sellaiset tutkimukset, joissa eritellään sitä, millaisiksi diskursseiksi jokin ilmiö (esim. Lapin luontopolitiikka tai Suomessa harjoitettu asuntopolitiikka) on rakentunut julkisessa keskustelussa jonain aikakautena ja pohditaan diskursiivisen rakentumisen poliittisia päätöksiä ohjaavaa voimaa. Olennaista kriittisessäkin tutkimuksessa on analyyttisen terävyyden säilyttäminen, erityisesti se eli se, ettei asianajajan positio lyö korville (liiaksi) tulkin ja/tai analyytikon positiota.

14 Pohdinta ja keskustelu PRAKTISIA PAINOTUKSIA Aineistolähtöisyys Aineiston status on korkea. Sen käsittelyyn uhrataan paljon aikaa ja sivuja. Analyysissä (analyysijaksossa) vältetään etukäteisiä (aineiston ulkopuolisia) oletuksia ja teoretisointeja aineiston tulkinnan kahleena (hetkellisen analyyttisen sulkeistamisen strategia). Tulkinnat usein muuttuvat analyysin aikana (aineiston annetaan kutsua yllättäviinkin suuntiin). Aineistosta tehdään silti aina perusteltuja tulkintoja. Metodologisten teorioiden suosiminen Johdannossa kuvataan yleinen teoreettinen orientaatio ja perustellaan metodiset työkalut. Selittävien teorioiden esittely ei ole välttämätöntä, mutta niitä voidaan esitellä vertailukohdaksi ja pohdinnan aiheeksi. Tutkimusraportti keskustelupuheenvuorona Päätelmissä (päätelmäjaksossa) korostuu usein (analyysijaksosta poiketen) tutkimuksen puheenvuorotehtävä: aineistosta tehtyjä tulkintoja suhteutetaan joihinkin tärkeisiin laajemmalti tunnettuihin keskusteluihin. Näitä keskusteluja voivat olla esim. ajankohtaiset kiistakysymykset, tulkintojen käytännön sovellukset, tieteelliset teoriat tai metodologiset kysymykset.

15 LÄHTEITÄ Edwards, Derek (1997) Discourse and Cognition. London: Sage Publications. Edwards, Derek & Potter, Jonathan (1992) Discursive Psychology. London: Sage. Fairclough, Norman (l989) Language and Power. Singapore: Longman. Gergen, Kenneth J. (1994) Realities and Relationships. Soundings in Social Construction. Cambridge: Havard University Press. Gergen, Kenneth Giddens, A (1993)Sociology (2 nd edn). Cambridge: Polity Press. Drew, Paul & John Heritage (1992) (eds.). Gambrige: Cambridge University Press Talk at Work. Interaction i Institutional Settings. Jokinen, Arja & Juhila, Kirsi & Suoninen, Eero (1993) Diskurssianalyysin aakkoset. Tampere: Vastapaino. Jokinen, Arja (1999) Vakuuttavan ja suostuttelevan retoriikan analysoiminen. Teoksessa Jokinen, Arja & Juhila, Kirsi & Suoninen, Eero Diskurssianalyysi liikkeessä. Tampere: Vastapaino. Jokinen, Arja & Juhila, Kirsi & Suoninen, Eero (1999) Diskurssianalyysi liikkeessä. Tampere: Vastapaino. Jokinen, Arja & Suoninen, Eero (toim.) (2000a) Auttamistyö keskusteluna. Tampere: Vastapaino. Jokinen, Arja & Suoninen, Eero (2000b) Rikoksesta resurssi. Narratiivien rakentuminen sosiaalityön kohtaamisessa. Teoksessa Synnove Karvinen, Tarja Pösö & Mirja Satka (toim.) Sosiaalityön tutkimus, Metodologisia suunnistuksia. Jyväskylä: SoPhi, Potter, Johathan & Wetherell, Margaret (1987) Discourse and Social Psychology. London: Sage. Sacks, Harvey (1992) Lectures on Conversation, edited by Gail Jefferson, 2 volumes. Oxford: Basil Blackwel Silverman, David (1985) Qualitative Methodology and Sociology: Describing the social World. Aldershot: Gower. Suoninen, Eero (1997a) Miten tutkia moniäänistä ihmistä? Diskurssianalyyttisen tutkimusotteen kehittelyä. Acta Universitatis Tamperensis 580. Tampere: Tampereen yliopisto. Suoninen, Eero (1999) Doing Delicacy in Institutions of Helping. A Case of Probation Office Interaction. Teoksessa Arja Jokinen, Kirsi Juhila & Tarja Pösö (toim.) Constructing Social Work Practices. Aldershot: Ashgate, Suoninen, Eero (2002) Vuorovaikutus, kokemus, merkitys - Diskursiivisen ksosiaalipsykologian mahdollisuudet kokemuksen tulkinnassa. Psykologia 5/

TERAPIA MERKITYSTYÖNÄ MISTÄ RAKENTUU AUTTAVA KESKUSTELU? Jarl Wahlström Jyväskylän yliopiston psykologian laitos

TERAPIA MERKITYSTYÖNÄ MISTÄ RAKENTUU AUTTAVA KESKUSTELU? Jarl Wahlström Jyväskylän yliopiston psykologian laitos TERAPIA MERKITYSTYÖNÄ MISTÄ RAKENTUU AUTTAVA KESKUSTELU? Jarl Wahlström Jyväskylän yliopiston psykologian laitos Psykoterapiakeskustelujen tutkimus Jyväskylän yliopiston psykologian laitoksella 1 Laitoksen

Lisätiedot

KESKUSTELUNANALYYSI. Anssi Peräkylä Kvalitatiiviset menetelmät 04.11.2009

KESKUSTELUNANALYYSI. Anssi Peräkylä Kvalitatiiviset menetelmät 04.11.2009 KESKUSTELUNANALYYSI Anssi Peräkylä Kvalitatiiviset menetelmät 04.11.2009 Esitelmän rakenne KESKUSTELUNANALYYTTINEN TAPA LUKEA VUOROVAIKUTUSTA ESIMERKKI: KUNINGAS ROLLO KESKUSTELUNANALYYSIN PERUSOLETTAMUKSET

Lisätiedot

Tieteiden välinen kommunikaatio oikeus- ja yhteiskuntatieteiden välillä

Tieteiden välinen kommunikaatio oikeus- ja yhteiskuntatieteiden välillä Tieteiden välinen kommunikaatio oikeus- ja yhteiskuntatieteiden välillä Kaisa Raitio Yhteiskuntapolitiikan laitos Joensuun yliopisto Monitieteisen ympäristötutkimuksen metodit 12.-13.10.2006 SYKE Esityksen

Lisätiedot

Laadullinen tutkimus. KTT Riku Oksman

Laadullinen tutkimus. KTT Riku Oksman Laadullinen tutkimus KTT Riku Oksman Kurssin tavoitteet oppia ymmärtämään laadullisen tutkimuksen yleisluonnetta oppia soveltamaan keskeisimpiä laadullisia aineiston hankinnan ja analysoinnin menetelmiä

Lisätiedot

Keskeisiä piirteitä. Käsitteitä: Diskurssi. Diskurssianalyysi - Teoria vai metodi? Diskurssianalyysi (DA)

Keskeisiä piirteitä. Käsitteitä: Diskurssi. Diskurssianalyysi - Teoria vai metodi? Diskurssianalyysi (DA) Diskurssianalyysi (DA) Keskeisiä piirteitä 1. Diskurssianalyysi *Taustaa *Diskurssianalyysin määrittelyä Teoria vai metodi? 2. Keskeisiä käsitteitä: *Diskurssi *Subjektipositio *Konteksti *Intertekstuaalisuus

Lisätiedot

TOIMINTATUTKIMUS toimintakäytäntöjen tutkimuksessa ja kehittämisessä

TOIMINTATUTKIMUS toimintakäytäntöjen tutkimuksessa ja kehittämisessä Metodifestivaali 20.8.2015 Tampereen yliopistossa Toimintatutkimus-sessio TOIMINTATUTKIMUS toimintakäytäntöjen tutkimuksessa ja kehittämisessä Jyrki Jyrkämä Professori (emeritus) Sosiologia, sosiaaligerontologia

Lisätiedot

TUTKIMUSMENETELMIÄ OIVALTAMISEN APUVÄLINEIKSI

TUTKIMUSMENETELMIÄ OIVALTAMISEN APUVÄLINEIKSI Paul ten Have Understanding qualitative research and ethnomethodology. London: Sage 2004. 199 s. ISBN 0-7619-6685-4. Robin Wooffit Conversation analysis and discourse analysis: A comparative and critical

Lisätiedot

Sisällönanalyysi. Sisältö

Sisällönanalyysi. Sisältö Sisällönanalyysi Kirsi Silius 14.4.2005 Sisältö Sisällönanalyysin kohde Aineistolähtöinen sisällönanalyysi Teoriaohjaava ja teorialähtöinen sisällönanalyysi Sisällönanalyysi kirjallisuuskatsauksessa 1

Lisätiedot

Yksi totuus vai monta todellisuutta? Johtajuus sosiaalisena konstruktiona

Yksi totuus vai monta todellisuutta? Johtajuus sosiaalisena konstruktiona Yksi totuus vai monta todellisuutta? Johtajuus sosiaalisena konstruktiona Sosiaalinen konstruktionismi Lähtökohdat sosiologiassa ja tieteenfilosofiassa Alkuteoksena pidetään klassista teosta Berger & Luckmann

Lisätiedot

Mitä on laadullinen tutkimus? Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto

Mitä on laadullinen tutkimus? Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto Mitä on laadullinen tutkimus? Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto Määritelmiä Laadullinen tutkimus voidaan määritellä eri tavoin eri lähtökohdista Voidaan esimerkiksi korostaa sen juuria antropologiasta

Lisätiedot

Keskustelusta. Tapio Ikonen, Psykologipalvelu Dialogi 29.10.2010

Keskustelusta. Tapio Ikonen, Psykologipalvelu Dialogi 29.10.2010 Keskustelusta Tapio Ikonen, Psykologipalvelu Dialogi 29.10.2010 Tavoite Antaa ideoita hyvän vuorovaikutuksen rakentamiseksi haastaviin monenkeskisiin ammatillisiin keskusteluihin Painopiste keskusteluissa

Lisätiedot

Vaatiiko subjektius subjektin? Sosiaalinen konstruktionismi kielentutkimuksessa ja kielenhuollossa

Vaatiiko subjektius subjektin? Sosiaalinen konstruktionismi kielentutkimuksessa ja kielenhuollossa Vaatiiko subjektius subjektin? Sosiaalinen konstruktionismi kielentutkimuksessa ja kielenhuollossa Ulla Tiililä Kotimaisten kielten tutkimuskeskus ulla.tiilila@kotus.fi Kielitieteen päivät Helsingissä

Lisätiedot

Näkökulmia verkostojen ja luottamuksen johtamiseen

Näkökulmia verkostojen ja luottamuksen johtamiseen Technopolis Business Breakfast Näkökulmia verkostojen ja luottamuksen johtamiseen Technopolis Innova, Piippukatu 11, Jyväskylä 31.8.2012 klo 8.30-9.45 Auvinen, Tommi (KTL, MTI), yliopistonopettaja Sajasalo,

Lisätiedot

FT Henna Makkonen-Craig Äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksen foorumi 2. 3.8.2011

FT Henna Makkonen-Craig Äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksen foorumi 2. 3.8.2011 FT Henna Makkonen-Craig Äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksen foorumi 2. 3.8.2011 Esityksen rakenne Johdannoksi Tekstilajin eli genren määrittelyä Millaisin eri tavoin tekstilajia voidaan tutkia? Millaisista

Lisätiedot

Kuvataide. Vuosiluokat 7-9

Kuvataide. Vuosiluokat 7-9 Kuvataide Vuosiluokat 7-9 Kuvataiteen tehtävänä on kulttuurisesti moniaistisen todellisuuden tutkiminen ja tulkitseminen. Kuvataide tukee eri oppiaineiden tiedon kehittymistä eheäksi käsitykseksi maailmasta.

Lisätiedot

Yhteiskuntafilosofia. - alueet ja päämäärät. Olli Loukola / käytännöllisen filosofian laitos / HY

Yhteiskuntafilosofia. - alueet ja päämäärät. Olli Loukola / käytännöllisen filosofian laitos / HY Yhteiskuntafilosofia - alueet ja päämäärät Olli Loukola / käytännöllisen filosofian laitos / HY 1 Yhteiskunnan tutkimuksen ja ajattelun alueet (A) yhteiskuntatiede (political science') (B) yhteiskuntafilosofia

Lisätiedot

MYÖNTEINEN TUNNISTAMINEN näkökulma lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämiseen

MYÖNTEINEN TUNNISTAMINEN näkökulma lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämiseen MYÖNTEINEN TUNNISTAMINEN näkökulma lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämiseen Välittämisen koodi RoadShow 10.3.2015 Seinäjoki Elina Stenvall, tutkija Tilan ja poliittisen toimijuuden tutkimusryhmä (SPARG)

Lisätiedot

TIETOINEN HAVAINTO, TIETOINEN HAVAINNOINTI JA TULKINTA SEKÄ HAVAINNOLLISTAMINEN

TIETOINEN HAVAINTO, TIETOINEN HAVAINNOINTI JA TULKINTA SEKÄ HAVAINNOLLISTAMINEN TIETOINEN HAVAINTO, TIETOINEN HAVAINNOINTI JA TULKINTA SEKÄ HAVAINNOLLISTAMINEN Hanna Vilkka Mikä on havainto? - merkki (sana, lause, ajatus, ominaisuus, toiminta, teko, suhde) + sen merkitys (huom. myös

Lisätiedot

Ruma merkitys. Tommi Nieminen. XLII Kielitieteen päivät. Kielitieteen epäilyttävin välttämätön käsite. tommi.nieminen@uef.fi. Itä-Suomen yliopisto ...

Ruma merkitys. Tommi Nieminen. XLII Kielitieteen päivät. Kielitieteen epäilyttävin välttämätön käsite. tommi.nieminen@uef.fi. Itä-Suomen yliopisto ... Ruma merkitys Kielitieteen epäilyttävin välttämätön käsite Tommi Nieminen tomminieminen@ueffi Itä-Suomen yliopisto XLII Kielitieteen päivät 21 23 toukokuuta 2015, Vaasa Merkitys, subst lingvistisen merkityksen

Lisätiedot

Mitä suomen intonaatiosta tiedetään

Mitä suomen intonaatiosta tiedetään Mitä suomen intonaatiosta tiedetään ja mitä ehkä tulisi tietää? Tommi Nieminen Itä-Suomen yliopisto AFinLAn syyssymposium Helsinki 13. 14. 11. 2015 Johdanto Jäsennys 1 Johdanto 2 Mitä intonaatiosta tiedetään?

Lisätiedot

Laadullisen tutkimuksen piirteitä

Laadullisen tutkimuksen piirteitä Laadullisen aineiston luotettavuus Kasvatustieteiden laitos/ Erityispedagogiikan yksikkö Eeva Willberg 16.2.09 Laadullisen tutkimuksen piirteitä Laadullisessa tutkimuksessa tutkitaan ihmisten elämää, tarinoita,

Lisätiedot

SOSIAALITYÖN TUKEMASSA SOSIAALITYÖTÄ. Rovaniemi 13.04.2010 4.5.2010 AN 1

SOSIAALITYÖN TUKEMASSA SOSIAALITYÖTÄ. Rovaniemi 13.04.2010 4.5.2010 AN 1 SOSIAALITYÖN PROSESSIKUVAUKSET TUKEMASSA SOSIAALITYÖTÄ Rovaniemi 13.04.2010 Asta Niskala 4.5.2010 AN 1 Sosiaalityön määritelmä Sosiaalityö kohdistuu ihmisten ja heidän sosiaalisessa ympäristössään olevien

Lisätiedot

Historiaa ja nykysuuntauksia

Historiaa ja nykysuuntauksia Kirsi Juhila Sosiaalityön vuorovaikutuksen tutkimus Historiaa ja nykysuuntauksia Tämän artikkelin tehtävänä on jäsentää sosiaalityön kannalta olennaisen kasvokkaisen vuorovaikutuksen tutkimuksen historiaa

Lisätiedot

KASVATETTAVAN OSALLISTAMINEN JA KASVUN ARVIOINTI

KASVATETTAVAN OSALLISTAMINEN JA KASVUN ARVIOINTI KASVATETTAVAN OSALLISTAMINEN JA KASVUN ARVIOINTI VTT/ Sosiologi Hanna Vilkka Opetusmenetelmät ja opetuksen arviointi -seminaari/ Turun kesäyliopisto 11.12.2010 RAKENTEISTA TOIMIJAAN Oma kasvu merkityksissä,

Lisätiedot

MONOGRAFIAN KIRJOITTAMINEN. Pertti Alasuutari

MONOGRAFIAN KIRJOITTAMINEN. Pertti Alasuutari MONOGRAFIAN KIRJOITTAMINEN Pertti Alasuutari Lyhyt kuvaus Monografia koostuu kolmesta pääosasta: 1. Johdantoluku 2. Sisältöluvut 3. Päätäntäluku Lyhyt kuvaus Yksittäinen luku koostuu kolmesta osasta

Lisätiedot

Tietokoneohjelmien käyttö laadullisen aineiston analyysin apuna

Tietokoneohjelmien käyttö laadullisen aineiston analyysin apuna Tietokoneohjelmien käyttö laadullisen aineiston analyysin apuna Laadullinen, verbaalinen, tulkinnallinen aineisto kootaan esimerkiksi haastattelemalla, videoimalla, ääneenpuhumalla nauhalle, yms. keinoin.

Lisätiedot

Asiakkuuksien rakentuminen asunnottomille suunnatussa naistyössä

Asiakkuuksien rakentuminen asunnottomille suunnatussa naistyössä Asiakkuuksien rakentuminen asunnottomille suunnatussa naistyössä Pitkäaikaisasunnottomuus ja asunto ensin -mallin suomalaiset sovellutukset -tutkimushanke Riikka Haahtela 28.11.2014 Esityksen rakenne Tutkimuksellinen

Lisätiedot

JOPE. Tutkimus- ja kehittämiskysymykset olivat:

JOPE. Tutkimus- ja kehittämiskysymykset olivat: Lomake C1 HANKKEEN LOPPURAPORTTI - YHTEENVETO Hankkeen numero 1080107 Työsuojelurahaston valvoja Ilkka Tahvanainen Raportointikausi 1.5-1.12.2009 Arvio hankkeen toteutumisesta Hankkeen nimi lyhyesti JOPE

Lisätiedot

Hyvinvoiva kansalainen työelämässä

Hyvinvoiva kansalainen työelämässä Hyvinvoiva kansalainen työelämässä Tampereen yliopiston terveystieteen laitos Hyvinvoinnin tulkintoja 1. Ulkoisesti arvioitu vs. koettu Ulkoisesti (yhteisesti) arvioitu Tunnuslukuja: suhteellinen köyhyys

Lisätiedot

A1. OPS-UUDISTUS JA TEKNOLOGIA Oppiaineiden näkökulmia Taide- ja taitoaineet

A1. OPS-UUDISTUS JA TEKNOLOGIA Oppiaineiden näkökulmia Taide- ja taitoaineet A1. OPS-UUDISTUS JA TEKNOLOGIA Oppiaineiden näkökulmia Taide- ja taitoaineet VALTAKUNNALLISET VIRTUAALIOPETUKSEN PÄIVÄT 8.-9.12.2014, Helsinki, Messukeskus Mikko Hartikainen Opetushallitus Kuvataiteen

Lisätiedot

ESIPUHE... 3 SISÄLLYSLUETTELO... 4 1. JOHDANTO... 6

ESIPUHE... 3 SISÄLLYSLUETTELO... 4 1. JOHDANTO... 6 Sisällysluettelo ESIPUHE... 3 SISÄLLYSLUETTELO... 4 1. JOHDANTO... 6 2. LAADULLISEN TUTKIMUKSEN KÄSITTEITÄ... 9 1.1 TUTKIMUKSEN TEKEMISEN TAUSTAFILOSOFIAT... 10 1.2 LAADULLINEN TUTKIMUS VS. MÄÄRÄLLINEN

Lisätiedot

Tulevaisuusohjausta kaikille ja kaikkialle

Tulevaisuusohjausta kaikille ja kaikkialle Tulevaisuusohjausta kaikille ja kaikkialle - ratkaisu vai ongelma? Educa-messut 24.1.2014 Leena Jokinen Tulevaisuuden tutkimuskeskus, Turun yliopisto Vaihtoehtoisten henkilökohtaisten tulevaisuuksien hahmottamista

Lisätiedot

Liisat Ihmemaassa. Diskurssianalyyttinen tutkimus neuleblogeista käytäntöyhteisönä

Liisat Ihmemaassa. Diskurssianalyyttinen tutkimus neuleblogeista käytäntöyhteisönä LiisatIhmemaassa Diskurssianalyyttinentutkimusneuleblogeistakäytäntöyhteisönä Progradu tutkielma Tampereenyliopisto Kasvatustieteenlaitos Kevät2009 MaaritHolm 79855 Tampereenyliopisto Kasvatustieteenlaitos

Lisätiedot

LAADULLISEN TUTKIMUKSEN OMINAISLAATU

LAADULLISEN TUTKIMUKSEN OMINAISLAATU LAADULLINEN TUTKIMUS Hanna Vilkka 1 LAADULLISEN TUTKIMUKSEN OMINAISLAATU Hermeneuttinen tieteenihanne: intentionaaliset selitykset, subjektiivisuus, sanallinen/käsitteellinen tarkastelutapa, metodien moneus.

Lisätiedot

HISTORIA PERUSOPETUKSESSA katsaus 16.12.2009 Arja Virta. Kasvatustieteiden tiedekunta, Opettajankoulutuslaitos (Turku)

HISTORIA PERUSOPETUKSESSA katsaus 16.12.2009 Arja Virta. Kasvatustieteiden tiedekunta, Opettajankoulutuslaitos (Turku) HISTORIA PERUSOPETUKSESSA katsaus 16.12.2009 Arja Virta Kasvatustieteiden tiedekunta, Opettajankoulutuslaitos (Turku) 1. Historia ja tulevaisuuden valmiudet Lähtökohtakysymyksiä: MIKSI historiaa opetetaan,

Lisätiedot

Musiikkipäiväkirjani: Soitetaan rytmissä omaa ääntä käyttämällä (RV1) Juhlitaan kaikkia tunnettuja kielen ääniä.

Musiikkipäiväkirjani: Soitetaan rytmissä omaa ääntä käyttämällä (RV1) Juhlitaan kaikkia tunnettuja kielen ääniä. Musiikkipäiväkirjani: Soitetaan rytmissä omaa ääntä käyttämällä (RV1) Juhlitaan kaikkia tunnettuja kielen ääniä. Musiikkipäiväkirjani: Soitetaan rytmissä omaa ääntä... (RV1) Juhlitaan kaikkia tunnettuja

Lisätiedot

LASTEN JA NUORTEN OSALLISUUS: SILKKAA SANAHELINÄÄ VAI MIETITTYJÄ TAVOITTEITA?

LASTEN JA NUORTEN OSALLISUUS: SILKKAA SANAHELINÄÄ VAI MIETITTYJÄ TAVOITTEITA? LASTEN JA NUORTEN OSALLISUUS: SILKKAA SANAHELINÄÄ VAI MIETITTYJÄ TAVOITTEITA? Tutkimushanke: Lasten marginalisoitumisen ehkäisy paikkalähtöisen osallistumisen keinoin (SA134949) Osahanke I: Osallistuminen,

Lisätiedot

Työyhteisön näkökulma - osatutkimus

Työyhteisön näkökulma - osatutkimus Kaikille sopiva työ ja työyhteisö Työyhteisön näkökulma - osatutkimus Erikoistutkija Outi Hietala, 1 RATKO-malli työyhteisöjen näkökulmasta Osatutkimuksen tavoitteena: - kuvata RATKO-mallin & -kehittämistyön

Lisätiedot

Jussi Onnismaa HY Palmenia i

Jussi Onnismaa HY Palmenia i Miten ohjausvuorovaikutus tehdään? Jussi Onnismaa, dos., HY, Palmenia Asiantuntijaksi kasvu korkea-asteen asteen täydennyskoulutuksessa - löytöretki osaamisen kehittämisen ilmiökenttään 26.10.2010, Futurex

Lisätiedot

Kollektiivinen biografia: uutta, vanhaa, lainattua

Kollektiivinen biografia: uutta, vanhaa, lainattua Kollektiivinen biografia: uutta, vanhaa, lainattua Metodifestivaalit 2015 / Sukupuolentutkimuksen metodipäivitys / 19.8.2015 Hanna Ojala, KT, dos., yliopistonlehtori, Tampereen yliopisto Hanna.L.Ojala@uta.fi

Lisätiedot

"Emme voi ratkaista ongelmia ajattelemalla samalla tavalla kuin silloin, kun loimme ne. Albert Einstein

Emme voi ratkaista ongelmia ajattelemalla samalla tavalla kuin silloin, kun loimme ne. Albert Einstein "Emme voi ratkaista ongelmia ajattelemalla samalla tavalla kuin silloin, kun loimme ne. Albert Einstein Maarit Kairala Sosiaalityön e- osaamisen maisterikoulutus Lapin yliopisto/ Oulu 18.4.2013 Lähtökohtiani:

Lisätiedot

Suomalaista aineettoman kulttuuriperinnön kriteeristöä hahmottamassa. Anna Kanerva / CUPORE

Suomalaista aineettoman kulttuuriperinnön kriteeristöä hahmottamassa. Anna Kanerva / CUPORE Suomalaista aineettoman kulttuuriperinnön kriteeristöä hahmottamassa Anna Kanerva / CUPORE Cuporen toimeksianto Verrokkiselvitys Kyselyt toimijoille Loppuraportti ja luetteloinnin kriteeristöluonnos maaliskuussa

Lisätiedot

SE OLIS SIT JONKUN TOISEN ELÄMÄÄ NUORTEN TOIMIJUUDEN RAKENTUMINEN ETSIVÄSSÄ TYÖSSÄ

SE OLIS SIT JONKUN TOISEN ELÄMÄÄ NUORTEN TOIMIJUUDEN RAKENTUMINEN ETSIVÄSSÄ TYÖSSÄ SE OLIS SIT JONKUN TOISEN ELÄMÄÄ NUORTEN TOIMIJUUDEN RAKENTUMINEN ETSIVÄSSÄ TYÖSSÄ VTT Tarja Juvonen Yliopistonlehtori (ma.) Sosiaalityö Lapin Yliopisto Sposti: tarja.juvonen@ulapland.fi Miten nuorten

Lisätiedot

Heikko signaali on ensimmäinen ilmaus muutoksesta tai se voi olla juuri se sysäys, joka muuttaa tapahtumien kulkua ratkaisevasti erilaiseen suuntaan.

Heikko signaali on ensimmäinen ilmaus muutoksesta tai se voi olla juuri se sysäys, joka muuttaa tapahtumien kulkua ratkaisevasti erilaiseen suuntaan. 1 Heikko signaali on ensimmäinen ilmaus muutoksesta tai se voi olla juuri se sysäys, joka muuttaa tapahtumien kulkua ratkaisevasti erilaiseen suuntaan. Sen yhteyttä tulevaan tilanteeseen ei välttämättä

Lisätiedot

Fakta- ja näytenäkökulmat. Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto

Fakta- ja näytenäkökulmat. Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto Fakta- ja näytenäkökulmat Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto Mikä on faktanäkökulma? sosiaalitutkimuksen historia: väestötilastot, kuolleisuus- ja syntyvyystaulut. Myöhemmin kysyttiin ihmisiltä tietoa

Lisätiedot

Tiimityö Sinulla on yhteisö, käytä sitä!

Tiimityö Sinulla on yhteisö, käytä sitä! Tiimityö Sinulla on yhteisö, käytä sitä! Reetta Kekkonen Tiimin prosessit Oppiva työprosessi YHTEISÖLLISET PROSESSIT Taidot + valmiudet Reetta Kekkonen Rakenne Foorumit TIIMI / HENKILÖSTÖ VUOROVAIKUTUS

Lisätiedot

Suullinen asiointi osana viranomaisviestintää. Liisa Raevaara Helsingin yliopisto / Kotimaisten kielten keskus

Suullinen asiointi osana viranomaisviestintää. Liisa Raevaara Helsingin yliopisto / Kotimaisten kielten keskus Suullinen asiointi osana viranomaisviestintää Liisa Raevaara Helsingin yliopisto / Kotimaisten kielten keskus Asioinnin kielen kehittäminen 1) Suullisen asioinnin rooli viranomaisviestinnässä 2) Asiakaspalvelun

Lisätiedot

Tieteidenvälisyys Sotkua, järjestystä vai viisautta?

Tieteidenvälisyys Sotkua, järjestystä vai viisautta? Tieteidenvälisyys Sotkua, järjestystä vai viisautta? Katri Huutoniemi Helsingin yliopisto Sosiaalitieteiden laitos 20.10.2014 1 Esityksen sisältö Tieteen viisaus on ideaali, jota ei voida saavuttaa ilman

Lisätiedot

KESKUSTELUKÄYTÄNNÖT PSYKIATRISEN SAIRAALAN VASTAANOTTOKESKUSTELUISSA

KESKUSTELUKÄYTÄNNÖT PSYKIATRISEN SAIRAALAN VASTAANOTTOKESKUSTELUISSA KESKUSTELUKÄYTÄNNÖT PSYKIATRISEN SAIRAALAN VASTAANOTTOKESKUSTELUISSA Pirjo Välivaara Sosiaalityön pro gradu tutkielma Syksy 2003 Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos Jyväskylän yliopisto 2 TIIVISTELMÄ

Lisätiedot

Tutkiva Oppiminen Lasse Lipponen

Tutkiva Oppiminen Lasse Lipponen Tutkiva Oppiminen Lasse Lipponen Miksi Tutkivaa oppimista? Kasvatuspsykologian Dosentti Soveltavan kasvatustieteenlaitos Helsingin yliopisto Tarjolla olevan tietomäärän valtava kasvu Muutoksen nopeutuminen

Lisätiedot

OMAISET MIELENTERVEYSTYÖN TUKENA TAMPERE RY

OMAISET MIELENTERVEYSTYÖN TUKENA TAMPERE RY OMAISET MIELENTERVEYSTYÖN TUKENA TAMPERE RY Vertaistuki omaisryhmissä tutkimusprojekti www.omaiset-tampere.fi/vertaistuki Miia Männikkö p.040/722 4292 miia.mannikko@omaiset-tampere.fi VERTAISTUKI - tutkittua

Lisätiedot

Tutkimuspäiväkirja ja tutkimussuunnitelma Eeva Jokinen

Tutkimuspäiväkirja ja tutkimussuunnitelma Eeva Jokinen Tutkimuspäiväkirja ja tutkimussuunnitelma Eeva Jokinen Kääk!??? Idea! TUTKIMUSPÄIVÄKIRJA Empiirisessä tutkimuksessa tutkimustulokset saadaan tekemällä konkreettisia havaintoja tutkimuskohteesta ja analysoimalla

Lisätiedot

Tekstien ääniä. Tommi Nieminen Itä-Suomen yliopisto

Tekstien ääniä. Tommi Nieminen Itä-Suomen yliopisto Tekstien ääniä Tommi Nieminen Itä-Suomen yliopisto 39. Kielitieteen päivät, Tallinna 16. 18.5.2012 Mitä väliä? teoreettinen ja metodologinen tarve? teksti ääni suhde työkaluajatteluun ei ääniä > monologinen

Lisätiedot

Käytäntöjen kehittämisen, mallintamisen ja arvioinnin REA-työkalu

Käytäntöjen kehittämisen, mallintamisen ja arvioinnin REA-työkalu Käytäntöjen kehittämisen, mallintamisen ja arvioinnin REA-työkalu Juha Koivisto, THL Pasi Pohjola, THL REA = Relational Evaluation Approach REA-työkalu perustuu relationaalisen arvioinnin lähestymistapaan,

Lisätiedot

5.12 Elämänkatsomustieto

5.12 Elämänkatsomustieto 5.12 Elämänkatsomustieto Elämänkatsomustieto oppiaineena on perustaltaan monitieteinen. Filosofian ohella se hyödyntää niin ihmis-, yhteiskunta- kuin kulttuuritieteitäkin. Elämänkatsomustiedon opetuksessa

Lisätiedot

Elävä opetussuunnitelma Miten lapsen oppimissuunnitelma rakentuu varhaiskasvatuksen ja alkuopetuksen arjessa?

Elävä opetussuunnitelma Miten lapsen oppimissuunnitelma rakentuu varhaiskasvatuksen ja alkuopetuksen arjessa? Elävä opetussuunnitelma Miten lapsen oppimissuunnitelma rakentuu varhaiskasvatuksen ja alkuopetuksen arjessa? Mervi Hangasmaa Jyväskylän yliopisto Kokkolan yliopistokeskus Chydenius Kasvatustieteen päivät

Lisätiedot

Päihdealan sosiaalityön päivä 21.11.2013

Päihdealan sosiaalityön päivä 21.11.2013 Päihdealan sosiaalityön päivä 21.11.2013 Tervetuloa www.a-klinikka.fi www.paihdelinkki.fi www.a-klinikka.fi/tietopuu/ika-paihteet-ja-mieli 1 Sisko Salo-Chydenius, TtM, kehittämiskoordinattori JOHDANTO

Lisätiedot

Opiskelija valitsee 1-2 pakollista kuvataiteen kurssia. Ensimmäisen pakollisen kurssin jälkeen (KU1 Minä, kuva ja kulttuuri) voi valita muita

Opiskelija valitsee 1-2 pakollista kuvataiteen kurssia. Ensimmäisen pakollisen kurssin jälkeen (KU1 Minä, kuva ja kulttuuri) voi valita muita Tapiolan lukiossa Opiskelija valitsee 1-2 pakollista kuvataiteen kurssia. Ensimmäisen pakollisen kurssin jälkeen (KU1 Minä, kuva ja kulttuuri) voi valita muita kursseja mielenkiintonsa mukaan vapaassa

Lisätiedot

Laajennettu tiedonkäsitys ja tiedon erilaiset muodot

Laajennettu tiedonkäsitys ja tiedon erilaiset muodot Laajennettu tiedonkäsitys ja tiedon erilaiset muodot Totuudesta väitellään Perinteinen käsitys Tutkimuksella tavoitellaan a. On kuitenkin erilaisia käsityksiä. Klassinen tiedon määritelmä esitetään Platonin

Lisätiedot

Opiskelijan osa diskurssianalyysi opintotukikeskustelusta

Opiskelijan osa diskurssianalyysi opintotukikeskustelusta Opiskelijan osa diskurssianalyysi opintotukikeskustelusta Tampereen Yliopisto Sosiologian ja Sosiaalipsykologian laitos Pro gradu -tutkielma Joulukuu 2004 Taneli Tiilikainen Tampereen Yliopisto Sosiologian

Lisätiedot

KATSO KAUAS NÄHDÄKSESI LÄHELLE Ohjaus muuttuvissa toimintaympäristöissä

KATSO KAUAS NÄHDÄKSESI LÄHELLE Ohjaus muuttuvissa toimintaympäristöissä KATSO KAUAS NÄHDÄKSESI LÄHELLE Ohjaus muuttuvissa toimintaympäristöissä enorssi: Ohjaussymposium Tampere 23.4.2009 Prof. Päivi Atjonen Joensuun yliopisto Lähtökohdiksi 1 Ohjaajan työn n muutokset Lisääntyneet

Lisätiedot

Rakenteellisen sosiaalityön aika Sosiaalisen raportoinnin uusi tuleminen

Rakenteellisen sosiaalityön aika Sosiaalisen raportoinnin uusi tuleminen Rakenteellisen sosiaalityön aika Sosiaalisen raportoinnin uusi tuleminen MARJAANA SEPPÄNEN M A R J A A N A. S E P P Ä N E N @ U L A P L A N D. F I K I I T O K S E T : A N N E L I P O H J O L A J A M E

Lisätiedot

Työelämäläheisyys ja tutkimuksellisuus ylemmän amktutkinnon. Teemu Rantanen yliopettaja 31.10.2008

Työelämäläheisyys ja tutkimuksellisuus ylemmän amktutkinnon. Teemu Rantanen yliopettaja 31.10.2008 Työelämäläheisyys ja tutkimuksellisuus ylemmän amktutkinnon opinnäytetöissä Teemu Rantanen yliopettaja 31.10.2008 aiheita Tutkimuksen ja kehittämisen suhde Laatusuositukset ylemmän AMK-tutkinnon opinnäytetöille

Lisätiedot

Hyvä läheisyhteistyö ja sen merkitys hyvä elämän mahdollistajana Askeleita aikuisuuteen seminaari 28.11.2014

Hyvä läheisyhteistyö ja sen merkitys hyvä elämän mahdollistajana Askeleita aikuisuuteen seminaari 28.11.2014 Hyvä läheisyhteistyö ja sen merkitys hyvä elämän mahdollistajana Askeleita aikuisuuteen seminaari 28.11.2014 Eija Stengård, johtava psykologi Mielenterveys- ja päihdepalvelut Tampereen kaupunki Omaisten

Lisätiedot

Miksi sosiaalityön käytäntötutkimuksen kansainvälinen suosio kasvaa?

Miksi sosiaalityön käytäntötutkimuksen kansainvälinen suosio kasvaa? Miksi sosiaalityön käytäntötutkimuksen kansainvälinen suosio kasvaa? Mirja Satka Pääkaupunkiseudun sosiaalityön tutkimuksen päivä Helsingin yliopisto 28.9.2015 Mikä osoittaa kansainvälisen kiinnostuksen

Lisätiedot

Kirjastoalan koulutuksen vastaavuus uusiin tavoitteisiin ARI HAASIO YLIOPETTAJA SEINÄJOEN AMMATTIKORKEAKOULU

Kirjastoalan koulutuksen vastaavuus uusiin tavoitteisiin ARI HAASIO YLIOPETTAJA SEINÄJOEN AMMATTIKORKEAKOULU Kirjastoalan koulutuksen vastaavuus uusiin tavoitteisiin ARI HAASIO YLIOPETTAJA SEINÄJOEN AMMATTIKORKEAKOULU Mitä meiltä vaaditaan? Kirjastoalan teoreettisen perustan hallinta informaatiotutkimuksen lainalaisuuksien

Lisätiedot

Asumissosiaalisen työn paikka ja merkitykset osana sosiaalialan työtä

Asumissosiaalisen työn paikka ja merkitykset osana sosiaalialan työtä Asumissosiaalisen työn paikka ja merkitykset osana sosiaalialan työtä AIKUISSOSIAALITYÖN PÄIVÄT 22.- 23.1.2015 Riitta Granfelt Pitkäaikaissasunnottomuus ja asunto ensin mallin soveltaminen Suomessa asunto

Lisätiedot

Erään keskustelun analyysi Lenita Airisto haastattelee Finnairin talouspäällikköä

Erään keskustelun analyysi Lenita Airisto haastattelee Finnairin talouspäällikköä HELSINGIN YLIOPISTO Julkaistu oikeudenhaltijoiden luvalla. Ei saa kopioida, levittää tai saattaa muuten yleisön saataviin ilman eri lupaa. Ei saa tallentaa pysyvästi omalle tietokoneelle. Opiskelua, opettamista

Lisätiedot

5.13 FILOSOFIA OPETUKSEN TAVOITTEET

5.13 FILOSOFIA OPETUKSEN TAVOITTEET 5.13 FILOSOFIA Filosofinen ajattelu käsittelee koko todellisuutta, sen monimuotoista hahmottamista sekä ihmisen toimintaa siinä. Filosofian erityisluonne on sen tavassa jäsentää ongelmia käsitteellisesti,

Lisätiedot

KESKUSTELEVA PSYKOLOGIA

KESKUSTELEVA PSYKOLOGIA KESKUSTELEVA PSYKOLOGIA Tulevaisuuden Ystävät ry Framtidens Vänner rf Tulevaisuuden Ystävät ry. - Framtidens Vänner rf. c/o Ismo Järvinen Kustaankatu 8 a A 23 00500 Helsinki Puh. (09) 773 2217 s-posti:

Lisätiedot

Tutkimusraportin osat

Tutkimusraportin osat Tutkimusraportin osat Otsikko. Mahdollinen alaotsikko Tiivistelmä (Abstrakti) Johdanto Teorian ja keskeisten käsitteiden kuvaus Kirjallisuuskatsaus Aineiston sekä sen hankinnassa ja käsittelyssä käytetyn

Lisätiedot

Opetussuunnitelmasta oppimisprosessiin

Opetussuunnitelmasta oppimisprosessiin Opetussuunnitelmasta oppimisprosessiin Johdanto Opetussuunnitelman avaamiseen antavat hyviä, perusteltuja ja selkeitä ohjeita Pasi Silander ja Hanne Koli teoksessaan Verkko-opetuksen työkalupakki oppimisaihioista

Lisätiedot

Nuoret julkisessa kaupunkitilassa. kokemuksia osallistavista menetelmistä NOORA PYYRY OPETTAJANKOULUTUSLAITOS HELSINGIN YLIOPISTO

Nuoret julkisessa kaupunkitilassa. kokemuksia osallistavista menetelmistä NOORA PYYRY OPETTAJANKOULUTUSLAITOS HELSINGIN YLIOPISTO Nuoret julkisessa kaupunkitilassa kokemuksia osallistavista menetelmistä NOORA PYYRY OPETTAJANKOULUTUSLAITOS HELSINGIN YLIOPISTO TUTKIMUSKYSYMYKSET: Miten teini-ikäiset tytöt käyttävät, ottavat haltuun

Lisätiedot

Terapeuttisen muutoksen kuvaaminen ulkoisen ja sisäisen vuoropuhelun vaihdoksina

Terapeuttisen muutoksen kuvaaminen ulkoisen ja sisäisen vuoropuhelun vaihdoksina Terapeuttisen muutoksen kuvaaminen ulkoisen ja sisäisen vuoropuhelun vaihdoksina PSYKOTERAPIATUTKIMUKSEN PÄIVÄT 2015 Jarl Wahlström Jyväskylän yliopisto Psykoterapia erityisenä vuorovaikutusprosessina

Lisätiedot

Kotipuu. Anita Novitsky, Monikulttuurisuuden asiantuntija

Kotipuu. Anita Novitsky, Monikulttuurisuuden asiantuntija , Monikulttuurisuuden asiantuntija SUOMESSA ON Monikulttuurisuus koulussa Noin 50 000 maahanmuuttajataustaista perhettä (4%) Yli 30 000 maahanmuuttajataustaista nuorta PERHEET Maahanmuuttajia Maahanmuuttotaustaisia

Lisätiedot

VARHAISKASVATUKSEN TUTKIMUS JA VARHAISKASVATUSTUTKIMUS. Anna Raija Nummenmaa 15.11.2010 Näkymätön näkyväksi

VARHAISKASVATUKSEN TUTKIMUS JA VARHAISKASVATUSTUTKIMUS. Anna Raija Nummenmaa 15.11.2010 Näkymätön näkyväksi VARHAISKASVATUKSEN TUTKIMUS JA VARHAISKASVATUSTUTKIMUS Anna Raija Nummenmaa 15.11.2010 Näkymätön näkyväksi VARHAISKASVATUS Varhaiskasvatustyöllä on pitkät perinteet Varhaiskasvatus käsitteenä on melko

Lisätiedot

TEKSTIÄ YLEISÖLLE - tarina viestinnässä

TEKSTIÄ YLEISÖLLE - tarina viestinnässä TEKSTIÄ YLEISÖLLE - tarina viestinnässä Lionspiirin viestintäkoulutus Erkki Hujanen, Oulu 8.10.2015 WWW.KALEVA.FI KALEVA-KONSERNI Pohjois-Suomen suurin media-alan konserni, joka tarjoaa asiakkailleen tuoreita

Lisätiedot

Aikuisten perusopetus

Aikuisten perusopetus Aikuisten perusopetus Laaja-alainen osaaminen ja sen integrointi oppiaineiden opetukseen ja koulun muuhun toimintaan 23.1.2015 Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS Uudet opetussuunnitelman

Lisätiedot

VISUAALISEN KULTTUURIN MONILUKUTAITO? Kulttuuri? Visuaalinen kulttuuri?

VISUAALISEN KULTTUURIN MONILUKUTAITO? Kulttuuri? Visuaalinen kulttuuri? VISUAALISEN KULTTUURIN MONILUKUTAITO? Kulttuuri? Visuaalinen kulttuuri? Kulttuuri = jonkin ryhmän ominaislaatu, joka ilmenee erilaisina arvoina ja toimintatapoina sekä aineellisina ja aineettomina tuotteina.

Lisätiedot

Kvalitatiivinen tutkimustoiminta

Kvalitatiivinen tutkimustoiminta Kvalitatiivinen tutkimustoiminta Kvalitatiivinen tutkimustoiminta Laadullisen tutkimusmenetelmän määrittelyä ja taustaa Hypermedian jatko-opintoseminaari 28.1.2005 Katja Kaunismaa Luennon teemat: * Kvalitatiivinen

Lisätiedot

Treffit mönkään? Ääntämisen opetuksesta ja sen tärkeydestä. FT Elina Tergujeff, Jyväskylän yliopisto elina.tergujeff@jyu.fi

Treffit mönkään? Ääntämisen opetuksesta ja sen tärkeydestä. FT Elina Tergujeff, Jyväskylän yliopisto elina.tergujeff@jyu.fi Treffit mönkään? Ääntämisen opetuksesta ja sen tärkeydestä FT Elina Tergujeff, Jyväskylän yliopisto elina.tergujeff@jyu.fi Kuka Elina Tergujeff? englannin ja ruotsin opettaja filosofian tohtori, soveltava

Lisätiedot

Taiteen ja sosiaalityön rajalla. Arja Honkakoski

Taiteen ja sosiaalityön rajalla. Arja Honkakoski Taiteen ja sosiaalityön rajalla Aikuissosiaalityön i i päivät ä 18.-19.1.201119 1 Työryhmä 19.1.2011: Taiteen avaamat mahdollisuudet d sosiaalityössä Arja Honkakoski Mahdollisuus enemmän kuin todellisuus?

Lisätiedot

Ihmis- ja oppimiskäsitykset taideopetuksessa. Kevät 2012 Eeva Anttila eeva.anttila@teak.fi

Ihmis- ja oppimiskäsitykset taideopetuksessa. Kevät 2012 Eeva Anttila eeva.anttila@teak.fi Ihmis- ja oppimiskäsitykset taideopetuksessa Kevät 2012 Eeva Anttila eeva.anttila@teak.fi Kurssin tarkoituksesta ja tavoitteista Kurssilla avataan ja pohditaan keskeisimpiä oppimiseen liittyviä käsitteitä

Lisätiedot

VIRANOMAISYHTEISTYÖN MERKITYSSYSTEEMI JA HEGEMONIA

VIRANOMAISYHTEISTYÖN MERKITYSSYSTEEMI JA HEGEMONIA MAANPUOLUSTUSKORKEAKOULU VIRANOMAISYHTEISTYÖN MERKITYSSYSTEEMI JA HEGEMONIA Ministerien puheet diskurssianalyysin kourissa Diplomityö Komentajakapteeni Juha Kotilainen Yleisesikuntaupseerikurssi 54 Merisotalinja

Lisätiedot

VALTIO-OPPI 2015-2017

VALTIO-OPPI 2015-2017 VALTIO-OPPI 2015-2017 1 HUOM! Tutkintovaatimukset 2015-2017 otetaan käyttöön 1.9.2015 alkaen. Kesätentissä 8.8.2015 ovat vielä voimassa 2012-2015 vaatimukset. Vanhojen vaatimusten mukaisia esseitä voi

Lisätiedot

Tutkimus sosiaalityön menetelmänä Kirsi Nousiainen

Tutkimus sosiaalityön menetelmänä Kirsi Nousiainen Socca Pääkaupunkiseudun sosiaalialan osaamiskeskus Tutkimus sosiaalityön menetelmänä Kirsi Nousiainen Socca Socca 9.2.2011 1 Miten niin tutkimus sosiaalityön menetelmänä? Yhdysvaltalaisen filosofi ja kasvatuspsykologi

Lisätiedot

Hypermedian jatko-opintoseminaari

Hypermedian jatko-opintoseminaari Hypermedian jatko-opintoseminaari Tutkimusmenetelmät, kun tutkimuskohteena on ihminen ja tekniikka I, 1-4 ov Kirsi Silius 26.11.2004 Seminaarin aikataulu pe 26.11.04 Kirsi Silius: Seminaarin yleisesittely,

Lisätiedot

TUTKIMUSAINEISTON ANALYYSI. LTKY012 Timo Törmäkangas

TUTKIMUSAINEISTON ANALYYSI. LTKY012 Timo Törmäkangas TUTKIMUSAINEISTON ANALYYSI LTKY012 Timo Törmäkangas LUENNOT Luento Paikka Vko Päivä Pvm Klo 1 L 304 8 Pe 21.2. 08:15-10:00 2 L 304 9 To 27.2. 12:15-14:00 3 L 304 9 Pe 28.2. 08:15-10:00 4 L 304 10 Ke 5.3.

Lisätiedot

Reflektiivinen ammattikäytäntö. Merja Sylgren 07.05.2007

Reflektiivinen ammattikäytäntö. Merja Sylgren 07.05.2007 Reflektiivinen ammattikäytäntö Arjen työn vaatimukset Työyhteisöt ja yksittäiset työntekijät vastaavat arjen työssään työelämän asettamiin vaatimuksiin. Tästä nousee tarkasteltavaksi: yhteisöjen ja yksilöiden

Lisätiedot

Työryhmä 2: Laadulliset analyysimenetelmät viestinnän ja vuorovaikutuksen tutkimuksessa

Työryhmä 2: Laadulliset analyysimenetelmät viestinnän ja vuorovaikutuksen tutkimuksessa Työryhmä 2: Laadulliset analyysimenetelmät viestinnän ja vuorovaikutuksen tutkimuksessa Puheenjohtajat: FT Sanna Herkama, Turun yliopisto Ph.D. Saila Poutiainen, Helsingin yliopisto Interpersonaalisen

Lisätiedot

Monilukutaito. Marja Tuomi 23.9.2014

Monilukutaito. Marja Tuomi 23.9.2014 Monilukutaito Marja Tuomi 23.9.2014 l i t e r a c y m u l t i l i t e r a c y luku- ja kirjoitustaito tekstitaidot laaja-alaiset luku- ja kirjoitustaidot monilukutaito Mitä on monilukutaito? tekstien tulkinnan,

Lisätiedot

Yhdessä rakennettu leikki Leikki lasten toimintana. Mari Vuorisalo Kirkon lastenohjaajien valtakunnalliset neuvottelupäivät 16.9.

Yhdessä rakennettu leikki Leikki lasten toimintana. Mari Vuorisalo Kirkon lastenohjaajien valtakunnalliset neuvottelupäivät 16.9. Yhdessä rakennettu leikki Leikki lasten toimintana Mari Vuorisalo Kirkon lastenohjaajien valtakunnalliset neuvottelupäivät 16.9.2011, Lahti Sisältö Sosiologinen näkökulma leikin ja lapsuuden tutkimukseen

Lisätiedot

Itseorganisoituvat hermoverkot: Viitekehys mielen ja kielen, aivokuoren ja käsitteiden tarkasteluun

Itseorganisoituvat hermoverkot: Viitekehys mielen ja kielen, aivokuoren ja käsitteiden tarkasteluun Itseorganisoituvat hermoverkot: Viitekehys mielen ja kielen, aivokuoren ja käsitteiden tarkasteluun Timo Honkela Kognitiivisten järjestelmien tutkimusryhmä Adaptiivisen informatiikan tutkimuskeskus Tietojenkäsittelytieteen

Lisätiedot

MITÄ VIRKAA KOGNITIOLLA?

MITÄ VIRKAA KOGNITIOLLA? versity Press. MAYNARD, DOUGLAS 1991: The perspectivedisplay series and the de li very and receipt of diagnostic news. Deirdre Boden & Don Zim merman (toim.), Talk and social structure. Studies in ethnomethodology

Lisätiedot

ALAN ASIANTUNTI- JATEHTÄVISSÄ TOIMIMINEN, KE- HITTÄMINEN JA ONGELMANRAT- KAISU - perustella asiantuntijatehtävissä. toimiessaan tekemiään

ALAN ASIANTUNTI- JATEHTÄVISSÄ TOIMIMINEN, KE- HITTÄMINEN JA ONGELMANRAT- KAISU - perustella asiantuntijatehtävissä. toimiessaan tekemiään ALKUVAIHEEN MINEN MISALUEET Tasot ALAN TEORIOIDEN, KÄSITTEIDEN, ME- NETELMIEN JA PE- RIAATTEIDEN MINEN 5 - käyttää keskeisiä teorioita, käsitteitä ja menetelmiä johdonmukaisesti erilaisissa - kirjoittaa

Lisätiedot

Tarvitaanko kirkossa asennemuutosta? Työntekijäkeskeisyydestä kohti kumppanuutta

Tarvitaanko kirkossa asennemuutosta? Työntekijäkeskeisyydestä kohti kumppanuutta Tarvitaanko kirkossa asennemuutosta? Työntekijäkeskeisyydestä kohti kumppanuutta DTS:n vuosikokous 12.3.2014 Helsinki YTT, lehtori Päivi Thitz DIAKONIA-AMMATTIKORKEAKOULU, PIEKSÄMÄKI Seurakunta osallisuuden

Lisätiedot

Kääntäjän ääni. Kansainvälinen kääntäjienpäivä

Kääntäjän ääni. Kansainvälinen kääntäjienpäivä Kristiina Abdallah Kääntäjän ääni Kahdeksan kääntäjää pohtivat toimijuutta, laatua ja etiikkaa tuotantoverkostoissa Kansainvälinen kääntäjienpäivä Helsinki 28.9.2012 Luennon punainen lanka Käsitteiden

Lisätiedot

yksilökeskeisen suunnittelun työvälineitä

yksilökeskeisen suunnittelun työvälineitä yksilökeskeisen suunnittelun työvälineitä Tämä kirjanen yksilökeskeisen ajattelun työvälineistä tarjoaa lukijalle tilaisuuden tukea ihmisiä tavoilla, joilla on heille todellista merkitystä. Opas tarjoaa

Lisätiedot

Mielenterveys voimavarana

Mielenterveys voimavarana Hyvinvoiva oppilaitos - Tietoa ja hyviä käytänteitä opetukseen Mielenterveys voimavarana Psykologi Psykoterapeutti, YET Tiina Röning Yhteistyössä: Mielen hyvinvoinnin opettajakoulutukset, SMS Mielen terveys

Lisätiedot

Millaiseen kouluun mahtuvat kaikki? Opettajan kommunikaatiosuhde ja ymmärrys vuorovaikutuksen voimasta Kaikkien Koulun mahdollistajana

Millaiseen kouluun mahtuvat kaikki? Opettajan kommunikaatiosuhde ja ymmärrys vuorovaikutuksen voimasta Kaikkien Koulun mahdollistajana Millaiseen kouluun mahtuvat kaikki? Opettajan kommunikaatiosuhde ja ymmärrys vuorovaikutuksen voimasta Kaikkien Koulun mahdollistajana Dosentti Elina Kontu Helsingin yliopisto Opettajankoulutuslaitos,

Lisätiedot