TERVETULOA SYNNYTTÄMÄÄN HYVINKÄÄLLE

Transkriptio

1 TERVETULOA SYNNYTTÄMÄÄN HYVINKÄÄLLE

2 SYNNYTYSSAIRAALAN VALINTA HUS:ssa synnytyksiä hoidetaan Hyvinkään sairaalan lisäksi Jorvissa, Kätilöopistolla, Naistenklinikalla, Lohjalla ja Porvoossa. HUS:n synnyttäjä voi vapaasti valita synnytyssairaalansa eikä erillistä maksusitoumusta tarvita. Neuvolassa kannattaa mainita valitsemansa synnytyssairaala, jotta mahdolliset äitiyspoliklinikkakäynnit ohjautuisivat omaan synnytyssairaalaan. Hyvinkään sairaalan synnyttäjät tulevat pääsääntöisesti Hyvinkäältä, Järvenpäästä, Nurmijärveltä, Mäntsälästä, Tuusulasta, Keravalta, Hausjärveltä ja Lopelta

3 TIETOA SYNNYTYSOSASTOSTA Noin 1650 synnytystä / vuosi 4 synnytyssalia Synnytyssalialueella kaksi perhetarkkailuhuonetta ja neljä tarkkailupaikkaa Ympärivuorokautinen lääkäripäivystys o Gynekologit, anestesialääkärit ja pediatrit päivystävät sairaalassa Jos synnytys käynnistyy ennen 35 raskausviikkoa on hoitopaikka Naistenklinikka Lapsivuodeosastolla kahden ja neljän hengen huoneita Perhehuonemahdollisuus

4 MILLOIN SYNNYTTÄMÄÄN? Säännölliset kipeät supistukset Ensisynnyttäjä voi seurata supistuksia kotona useitakin tunteja Lapsivedenmeno Soita aina ennen synnyttämään lähtöä saadaksesi lisäohjeita:

5 MUITA SYITÄ TULLA SAIRAALAAN Kirkas verinen vuoto / yhtäjaksoinen kipu Normaali supistuskipu ei ole yhtäjaksoista, laukeamatonta kipua Vereslimainen, rusehtava vuoto kuuluu synnytykseen Sikiön liikkeet vähentyneet / eivät tunnu Neuvolasta tai Hyvinkään sairaalan äitiyspoliklinikan internet-sivuilta saat loppuraskauden liikelaskentaohjeet Soita aina jos olet epävarma!

6 MITÄ MUKAAN? Neuvolakortti Säännöllisesti käyttämäsi lääkkeet Hygieniavälineet Isälle eväät Kamera, ajanvietettä.

7 SAIRAALAAN SAAPUMINEN Pääovi auki arkisin klo Viikonloppuna klo Päivystyksen kautta arkisin klo Viikonloppuna Klo

8 2. KERROKSEN HISSIAULASSA Soita ovikelloa ja odota kätilöä

9 SYNNYTYSVASTAANOTOLLA Sydänäänikäyrä Ulko- ja sisätutkimus Painoarvio Perheen mahdolliset toiveet Esitietolomakkeen täydennys

10 ODOTTELUA Supistukset vähitellen voimistuvat Liiku mahdollisimman paljon Supistuskipu kuuluu synnytykseen, ajattele kipu positiivisena asiana Keskity hengittämiseen ja rentoutumiseen Avautumisvaihe on odottelua ja saattaa kestää jopa vuorokauden Ota aimo annos tsemppiä mukaan!

11 ISÄN / TUKIHENKILÖN ROOLI Rohkaisu Kannustus Positiivisen mielialan ylläpito Läsnäolo Hierominen Äidin tarpeiden huomioiminen

12 VAUVAN VOINNIN SEURANTA Sikiön sydänäänikäyrän ottaminen tarpeen mukaan Kätilöt pystyvät seuraamaan käyriä keskusvalvonnan kautta

13 LÄÄKKEETÖN KIVUNLIEVITYS Alaselän hieronta Lämpöpussi Pystyasento / liikkuminen Tens-laite Suihku ja amme Ihon alle pistettävät aquarakkulat Akupunktio ja vyöhyketerapia (vain osa kätilöistä koulutettu) KUUNTELE KEHOASI

14 LÄÄKKEELLINEN KIVUNLIEVITYS Lihakseen pistettävät kipulääkkeet synnytyksen alkuvaiheessa (Petidin, Oxanest ) Ilokaasua voi tarpeen mukaan käyttää läpi synnytyksen

15 PUUDUTUKSET Epiduraalipuudutus Ennen puudutusta aloitetaan suonensisäinen nesteytys Anestesialääkäri laittaa ja jättää selkään katetrin, jonka kautta voidaan tarvittaessa laittaa lisäannoksia Tehokkain kivunlievittäjä Yleisimmät haittavaikutukset: jalkojen puutuminen ponnistamisen tarve vähenee sikiön tarjontavirheet supistusten heikkeneminen tilapäinen verenpaineen lasku, joka vaikuttaa myös sikiön sykkeeseen Spinaalipuudutus Esivalmistelut ja haittavaikutukset samat kuin epiduraalipuudutuksessa Pääasiassa uudelleen synnyttäjille Kerta-annos

16 MUUT PUUDUTUKSET Kohdunkaulanpuudutus eli PCB Ennen puudutusta aloitetaan suonensisäinen nesteytys ja tarvittaessa puhkaistaan lapsivesikalvot Synnytyslääkäri pistää sisätutkimuksen yhteydessä kohdunsuulle puuduteainetta Avautumisvaiheen kivunlievittäjä Pudendaalihermonpuudutus Ponnistusvaiheen kivunlievitys Osa kätilöistä tai synnytyslääkäri pistää sisätutkimuksen yhteydessä

17 PONNISTAMINEN ALKAA Edellytyksenä: Kohdunsuu on täysin auki ja sikiö laskeutunut riittävän matalalle synnytyskanavassa Synnyttäjällä on ponnistamisen tarve Ponnistusvaihe on synnyttäjän ja kätilön yhteispeliä Ponnistusvaiheen aikana voidaan kokeilla erilaisia asentoja Ponnistusvaiheen kesto on hyvin yksilöllinen

18 VAUVA SYNTYY

19

20

21 Isä saa leikata napanuoran Kätilö tarkastaa vauvan ja antaa Apgar-pisteet Vauvan napanuorasta otetaan tarvittavat veriänäytteet Jos vastasyntynyt on hyvävointinen, äiti saa vauvan heti ihokontaktiin ja imuhalujen herättyä hänet autetaan rinnalle On suositeltavaa että vauva on ihokontaktissa vähintään yhden tunnin ajan, tämä edistää imetyksen onnistumista myös jatkossa Istukka syntyy yleensä noin 15 minuutin kuluttua syntymästä Mahdollisen repeämän/välilihan leikkaushaavan ompelu hyvin puudutettuna Äiti pääsee suihkuun vointinsa mukaan

22 VAUVAN KYLVETYS Vauva mitataan ja punnitaan Isä tai tukihenkilö saa halutessaan kylvettää vauvan kätilön opastamana Vauva puetaan ja kapaloidaan Vauva on sairaalassa äidin sukunimellä

23 PERHE ON SYNTYNYT

24 Vauva saa imeä jo synnytyssalissa omaan tahtiinsa. Ensi-imetys on tärkeää vaikka maito ei ole vielä noussutkaan. Varhainen imetys edistää maidon nousua. Perhe on noin kaksi tuntia synnytyssalissa, jonka jälkeen siirrytään osastolle

25 HÄIRIÖT SYNNYTYKSESSÄ Kätilö kutsuu lääkärin paikalle jos sydänäänikäyrään tulee muutoksia synnytys ei etene ponnistusvaihe pitkittyy Vauvan vointi voidaan varmistaa vauvan päästä otettavalla mikroverinäytteellä Ponnistusvaiheen pitkittyessä tai vauvan voinnin vaatiessa voi lääkäri jouduttaa ponnistusvaihetta imukupin avulla Joskus kesken alatiesynnytyksenkin voidaan joutua keisarileikkaukseen, jos synnytys ei etene tai vauvan vointi sitä vaatii

26 LASTENOSASTO Joskus vauva tarvitsee tarkempaa seurantaa lastenosastolla: Lisähapen tarve Verensokeritaso matala Vastasyntyneen infektio Myös lastenosastolla vanhemmat saavat osallistua hoitoon vauvan voinnin mukaan Lastenosastolla lapsesta menee erillinen sairaalamaksu (v.2013)

27 LAPSIVUODEOSASTO Hoidon tavoitteena on, että synnyttäjä Tietää säännöllisen lapsivuodeajan kulun ja kykenee seuraamaan omaa vointiaan suhteessa siihen Omaa myönteisen asenteen lapseen ja rintaruokintaan Luottaa itseensä lapsen hoidossa Selkiyttää itselleen synnytyksen kulun, toimenpiteet siinä ja keskustelee synnytyksestä kätilön kanssa Isä osallistuu mahdollisuuksien mukaan perheen uuteen tilanteeseen ja häntä ohjataan siihen sopeutumisessa

28 LAPSIVUODEOSASTO Hoidon periaatteet Myönteinen asenne imetykseen Imetyksen edistäminen ja tukeminen Äidin itseluottamuksen vahvistaminen Lapsen tarpeiden tunnistaminen Omatoimisuus Yksilöllisyys Perhekeskeisyys

29 VIERIHOITO Ympärivuorokautinen vierihoito Herkistyminen vauvan viesteille Ihokontakti Maidonnousun edistäminen ja imetyksen onnistuminen Varhainen vuorovaikutus Isä mahdollisuuksien mukaan apuna vauvan hoidossa ja tukemassa äitiä Isä voi olla osastolla klo (muut vieraat klo 18-19)

30 PERHEHUONE Edellytyksenä, että isä yöpyy sairaalassa ja osallistuu äidin kanssa vauvan hoitoon Perhehuoneiden määrä vaihtelee osaston tilanteen mukaan Perhehuonetta ei voi varata etukäteen Perhehuoneessa peritään maksu myös isältä (yht. 65,20 )

31 VAUVANHOIDONOHJAUS Vauvan käsittelyohjeet Sylissä pitäminen, kantaminen, röyhtäyttäminen Pyllynpesu ja vaipanvaihto Ihon- ja navanhoito Vaatteiden pukeminen Tarvittaessa lisämaidon antaminen ensisijaisesti hörpyttämällä tai pullosta Muista hyvä käsien pesu ja käsihuuhteen käyttö

32 RINTARUOKINTA Aina saatavilla Puhdasta Imetys vauvan tahtiin Sopivan lämmintä Ravintoarvot kohdallaan Henkilökunta opastaa erilaisten imetysasentojen löytämisessä Läheisyys Edullista Ihokontakti

33

34 SYNNYTYSKESKUSTELU Saat synnytyksen jälkeen kopiot synnytyspapereista Mahdollisuuksien mukaan synnytyksen hoitanut kätilö käy katsomassa sinua osastolla

35 LASTENLÄÄKÄRIN TARKASTUS Toisena päivänä synnytyksestä Vanhemmat saavat olla mukana Tarkastuksessa arvioidaan yleisvointi, koko ja käyttäytyminen raskauden kestoon nähden Ulkoiset piirteet ja ihonväri tarkastetaan Huomioidaan painonkehitys Sydämen sivuääni, sisäelinten poikkeavuudet tai lonkkaluksaatiot voivat tulla esiin vasta lääkärintarkastuksesta

36 HOITOAJAT SAIRAALASSA Ensisynnyttäjä ~3vrk, uudelleensynnyttäjä ~2vrk, keisarinleikattu ~4vrk Kotiutua voi myös varhaisesti (24-36 tuntia synnytyksestä) tai lyhytjälkihoitoisesti (6-24 tuntia synnytyksestä) uudelleensynnyttäjä täysiaikainen raskaus säännöllinen synnytys terve vastasyntynyt tiettyjen kriteerien täytyttävä Varhaiset kotiutujat sekä lyhytjälkihoitoiset synnyttäjät tulevat vauvan uusintatarkastukseen 2-5 vrk:n kuluessa, josta peritään poliklinikkamaksu (v.2013)

37 BABY BLUE Hormonaalisten muutosten takia mieli on herkässä synnytyksen jälkeen Yöunet ovat lyhyitä Miehen tuki ja ymmärrys sekä osallistuminen kotitöihin ja vauvanhoitoon on tärkeää Puhu rohkeasti tunteistasi neuvolassa. Varsinaiseen synnytyksen jälkeisen masennukseen on saatavilla apua.

38 Parisuhde Parisuhteelle on annettava aikaa ja järjestettävä kahdenkeskisiä hetkiä Äidillä ei välttämättä imetysaikana ole seksihaluja. Rakkaus ja hellyys eivät ole pelkkää yhdyntää vaan helliä sanoja, hyväilyjä, huumoria ja toisen huomioonottamista. Puhukaa ja kuunnelkaa toisianne.

39 KOTIUTUMINEN Tavoitteenamme on, että perhe kotiutuu turvallisin mielin luottaen omiin kykyihinsä hoitaa lastaan ja selviytyä elämän muutosvaiheessa Osastollamme saa käyttää kännykkää Sairaalamaksut v /vrk / vrk perhehuone poliklinikkamaksu

40 SYNNYTYSOSASTON ESITTELY OVIKELLO ILMOITTAUTUMINEN SYNNYTYS- VASTAANOTTO KUVIA TARKKAILUHUONEISTA

41 KUVIA SYNNYTYSSALEISTA

42 OSASTON ESITTELYÄ

43 TERVETULOA SYNNYTTÄMÄÄN