O PA S L E H T I N E N

Save this PDF as:
 WORD  PNG  TXT  JPG

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "O PA S L E H T I N E N"

Transkriptio

1 O PA S L E H T I N E N SYNNYTYKSEEN VALMISTAUTUVILLE

2 SISÄLTÖ LUKIJALLE...3 SYNNYTYKSEN KÄYNNISTYMINEN...4 SYNNYTYKSEN VAIHEET...5 SYNNYTYSKIPU JA KIVUN LIEVITTÄMINEN Hoidolliset kivunlievitysmenetelmät Lääkkeelliset kivunlievitysmenetelmät Puudutukset MILLOIN TULISI LÄHTEÄ SAIRAALAAN? Valmistaudu sairaalaan lähtöön, kun Lähde sairaalaan heti, jos Yhteystietoja S i v u

3 LUKIJALLE Lasketun ajan lähestyessä tulevan äidin ajatukset kääntyvät yhä useammin synnytykseen, ja mielessä voi olla monenlaisia siihen liittyviä kysymyksiä. Synnytyksen kulkua ei voi suunnitella tarkalleen etukäteen, koska kaikki synnytykset ovat erilaisia. Synnytykseen voi kuitenkin valmistautua monella tavalla. Oikea tieto helpottaa valmistautumista, kun taas epätietoisuus voi aiheuttaa turhaakin huolta ja jännitystä. Keskustelu oman neuvolan terveydenhoitajan kanssa ja tutustuminen luotettavaan kirjalliseen materiaaliin ovat hyviä keinoja hankkia tietoa synnytyksestä. Tässä opaslehtisessä kerrotaan synnytyksen käynnistymisestä ja vaiheista, synnytyskivusta ja kivunlievityksestä ja siitä, milloin olisi oikea aika lähteä sairaalaan. Opaslehtinen on suunnattu synnyttäjän lisäksi puolisolle tai muulle tukihenkilölle, jolla on synnytyksessä tärkeä rooli synnyttäjän henkisenä tukena. Onnellista matkaa kohti syntymän ihmettä! 3 S i v u

4 SYNNYTYKSEN KÄYNNISTYMINEN Synnytyksen käynnistymisen perussyytä ei tiedetä. Sitä edeltävät erilaiset viikkojen aikana tapahtuvat muutokset kohdussa ja kohdunkaulassa. Synnytys käynnistyy säännöllisesti toistuvilla supistuksilla. Lapsivesi voi mennä jo ennen synnytyksen käynnistymistä. Ennen synnytyssupistuksia voi tuntua ohimeneviä ennakoivia supistuksia, jotka eivät välttämättä vielä käynnistä synnytystä. Niitä voi tulla useana päivänä muutaman tunnin kerrallaan. Varsinkin öisin supistelu voi olla välillä jopa säännöllistä, mutta supistusten väli ei lyhene eikä kipu voimistu. Ennakoivien supistusten yhteydessä kohdunsuulta erittyy usein verensekaista limaista vuotoa, mikä on merkki lähestyvästä synnytyksestä. Ennakoivat supistukset rauhoittuvat tavallisesti levolla. Niiden tarkoituksena on pehmentää kohdunsuuta. Täysiaikainen raskaus kestää viikkoa. Vain pieni osa lapsista syntyy täsmälleen laskettuna aikana. 4 S i v u

5 SYNNYTYKSEN VAIHEET Synnytys jaetaan kolmeen vaiheeseen: avautumis-, ponnistus- ja jälkeisvaiheeseen, joista avautumisvaihe on kestoltaan pisin. Avautumisvaihe alkaa, kun supistukset muuttuvat säännöllisiksi. Supistuksen alkamisesta laskettu aika seuraavan supistuksen alkuun on silloin korkeintaan kymmenen minuuttia. Vähitellen supistukset kipeytyvät, tihenevät ja pitenevät, ja kohdunsuu alkaa avautua. Supistusten tehtävänä on työntää syntyvää lasta synnytyskanavassa alaspäin. Avautumisvaihe kestää ensisynnyttäjällä keskimäärin kymmenen ja uudelleensynnyttäjällä kuusi tuntia, mutta vaihtelu on suurta. 5 S i v u

6 Sairaalaan tultaessa kätilö tekee tilannearvion synnytyksen edistymisestä ja keskustelee synnyttäjän kanssa raskauden kulkuun ja synnytykseen liittyvistä asioista. Kätilö tarkistaa myös synnytyksen kannalta merkitykselliset tiedot neuvolakortista ja kertoo synnyttäjän puolisolle tai tukihenkilölle synnytykseen liittyvistä käytännön asioista. Synnyttäjälle tehdään ulko- ja sisätutkimus. Ulkotutkimuksessa kohtua ja syntyvää lasta tutkitaan synnyttäjän vatsan päältä. Sisätutkimuksessa kohdunsuuta tunnustellaan emättimen kautta kahdella sormella. Synnyttäjältä mitataan myös verenpaine ja lämpö, ja tarvittaessa otetaan virtsanäyte. Synnyttäjä vaihtaa päälleen sairaalan vaatteet. Syntyvästä lapsesta otetaan sydänäänikäyrää synnyttäjän vatsan päälle vyöllä kiinnitettävän sydänäänianturin avulla. Lapsen sydämen syke piirtyy paperille tai monitorille KTG-laitteeseen (kardiotokografia). Sydänäänianturin lisäksi synnyttäjän vatsan päälle kiinnitetään supistuksia rekisteröivä anturi. KTG-laitteesta näkee supistusten tiheyden, mutta ei niiden voimakkuutta. Synnytyksen edistymistä samoin kuin synnyttäjän ja syntyvän lapsen vointia seurataan avautumisvaiheen aikana monin tavoin, jotta synnytys sujuisi mahdollisimman turvallisesti. Lapsen vointia seurataan tark- 6 S i v u

7 kailemalla sydämen sykettä, lapsiveden väriä ja lapsen liikkeitä. Synnyttäjän vointia ja synnytyksen edistymistä seurataan esimerkiksi ulko- ja sisätutkimuksien avulla sekä tarkkailemalla supistuksia. Lapsivesikalvot voivat puhjeta itsestään avautumisvaiheessa tai säilyä ehjinä ponnistusvaiheeseen asti. Tarvittaessa kätilö tai synnytyslääkäri voi puhkaista kalvot sisätutkimuksen yhteydessä. Kalvojen puhkaisu ei aiheuta kipua. Lapsen päähän asetetaan usein samalla seuranta-anturi, joka mittaa lapsen sydämen sykettä elektronisesti. Avautumisvaihe päättyy, kun kohdunsuu on täysin (10 cm) auki. Synnyttäjä voi syödä ja juoda vointinsa mukaan avautumisvaiheen aikana, jos synnytys etenee normaalisti. Kovaan supistuskipuun voi kuitenkin liittyä pahoinvointia. Virtsaamisen tarvetta ei välttämättä tunnu tai virtsaaminen ei onnistu esimerkiksi kivun takia. Täysinäinen virtsarakko saattaa vaikeuttaa synnytystä, jolloin se voidaan tarvittaessa tyhjentää katetrilla (ohut letku). Synnyttäjä ja syntyvä lapsi ovat synnytyksen päähenkilöitä. Kätilö on synnytysten asiantuntija, joka tekee yhteistyötä synnyttäjän, puolison tai tukihenkilön sekä tarvittaessa lääkärin kanssa. Kätilö neuvoo, ohjaa ja tukee synnyttäjää ja puolisoa tai tukihenkilöä synnytykseen liittyvissä asioissa. 7 S i v u

8 Ponnistusvaihe alkaa, kun kohdunsuu on täysin auki ja lapsen pää on laskeutunut tarpeeksi synnytyskanavassa. Synnyttäjällä on yleensä voimakas ponnistamisen tarve etenkin supistusten aikana. Tämä auttaa ponnistamaan vaistonvaraisesti ja tehokkaasti oikeaan suuntaan ja oikeaan aikaan. Ponnistusvaihe kestää muutamasta minuutista kahteen tuntiin. Uudelleensynnyttäjällä ponnistusvaihe on tavallisesti lyhyempi kuin ensisynnyttäjällä. Kätilö ohjaa synnyttäjää ponnistamisessa ja hyvän ponnistusasennon löytämisessä. Asentovaihtoehtoja on useita, esimerkiksi istuma-asento synnytysjakkaralla tai poikkipöydässä, seisoma-asento, konttausasento, kyykkyasento, kylkiasento tai puoli-istuva asento sängyllä. Kaikki synnytysasennot eivät kuitenkaan aina ole mahdollisia esimerkiksi puudutusten vuoksi. Myös puoliso tai tukihenkilö voi auttaa synnyttäjää hyvän synnytysasennon löytämisessä ja rentoutumisessa supistusten välillä. Tärkein tehtävä on kuitenkin olla synnyttäjän henkisenä tukena. Tarvittaessa synnyttäjälle voidaan tehdä ponnistusvaiheen aikana välilihan leikkaus eli episiotomia, jotta lapsi mahtuisi paremmin syntymään. Ennen episiotomiaa kätilö puuduttaa välilihan. Koska puuduttaminen tapahtuu supistuksen aikana, synnyttäjä ei yleensä tunne pistosta. Ponnistusvaihe päättyy lapsen syntymään. 8 S i v u

9 Jälkeisvaiheessa kohtu supistuu voimakkaasti, ja istukka irtoaa kohdun seinämästä. Jälkeisvaihe alkaa lapsen synnyttyä ja päättyy istukan ja kalvojen syntymiseen. Heti lapsen syntymän jälkeen äidille annetaan yleensä kohtua supistavaa lääkettä joko suonensisäisesti tai lihakseen. Istukka ja kalvot poistetaan joko vatsan päältä painaen ja samanaikaisesti napanuorasta kevyesti vetäen, tai äidin ponnistaessa ne itse supistuksen aikana. Jälkeiset poistuvat yleensä noin 5-10 minuutin kuluttua lapsen syntymästä. Mahdolliset repeämät ja välilihan leikkaushaava puudutetaan ja ommellaan jälkeisten synnyttyä. Ompeleet sulavat itsestään muutamassa viikossa, eikä niitä tarvitse poistaa. Syntymän jälkeen synnyttäjää ja vastasyntynyttä tarkkaillaan synnytyshuoneessa tavallisesti noin kaksi tuntia ennen lapsivuodeosastolle siirtymistä. Äidin elimistön palautumista synnytyksestä ja lapsen vointia seurataan tehostetusti. Ensi-imetys tapahtuu yleensä tänä aikana. Äidille ja puolisolle tai tukihenkilölle tarjotaan syötävää, ja äiti voi oman vointinsa mukaan käydä suihkussa. 9 S i v u

10 SYNNYTYSKIPU JA KIVUN LIEVITTÄMINEN Lähes kaikki synnyttäjät kokevat synnytyksen aikana voimakasta kipua. Kivulla on synnytyksessä oma merkityksensä. Se viestii synnytyksen alkamisesta ja edistymisestä ja valmistaa synnyttäjää pian alkavaan vanhemmuuteen. Synnytyskivun mieltäminen positiiviseksi kivuksi voi helpottaa kivun sietämistä. Synnytyskipu on sitä voimakkaampaa, mitä lähempänä syntymähetki on. Synnytyksen vaiheesta riippuen supistuskipu kestää kerrallaan korkeintaan muutamia kymmeniä sekunteja. Supistus alkaa kivuttomasti, vahvistuu noin puolen minuutin ajan ja sen jälkeen heikkenee saman ajan. Kipu alkaa tuntua noin 15 sekunnin kuluttua supistuksen alusta. Supistusten välit ovat kivuttomia, ja niiden aikana synnyttäjä voi levätä. Synnytyskipua ei voida aina täydellisesti poistaa, mutta sen lievittämiseksi on olemassa monenlaisia keinoja. Synnytyskivun hoitomenetelmä valitaan yksilöllisesti jokaisen synnyttäjän kohdalla. Aina ei välttämättä voida turvautua suunniteltuihin tai synnyttäjän toivomiin kivunlievitysmenetelmiin esimerkiksi 10 S i v u

11 syntyvän lapsen huonontuneen voinnin vuoksi. Joskus synnytyksen aikana päädytään käyttämään useita eri kivunlievitysmenetelmiä. Tärkeintä on, ettei syntyvän lapsen tai äidin vointia vaaranneta missään vaiheessa. Jokainen synnyttäjä kokee kivun ja sen lievittämisen yksilöllisellä tavalla. Yksi kivunlievitysmenetelmä voi sopia jollekin synnyttäjälle erinomaisesti, kun taas toinen ei koe hyötyvänsä siitä. Tämän vuoksi kivunlievitysmenetelmien paremmuutta ja sopivuutta ei ole tarpeen vertailla synnyttäjien kesken. Synnyttäjä voi kokea saavansa helpotusta epämukavalta tuntuvaan oloonsa jo pelkästä puolison tai tukihenkilön läsnäolosta. Kätilön ammattiosaamista kannattaa myös hyödyntää mahdollista kivunlievitysmenetelmää valitessa. 11 S i v u

12 Hoidolliset kivunlievitysmenetelmät Synnytyskivun hoito alkaa usein hoidollisilla eli lääkkeettömillä menetelmillä. Ne ovat hyvä ja turvallinen keino lievittää kipua etenkin synnytyksen alkuvaiheessa. Rentoutuminen supistusten aikana ja niiden välissä säästää synnyttäjän voimia ja auttaa syntyvää lasta laskeutumaan synnytyskanavassa. Lämmin suihku tai vesialtaassa oleminen, mielimusiikin kuuntelu ja rauhallinen hengittäminen voivat helpottaa synnytyksen aikaisessa rentoutumisessa. Puoliso tai tukihenkilö voi hieroa synnyttäjää, tai kipeälle alueelle voi laittaa lämpimän kaurapussin. Myös erilaiset hyvältä tuntuvat asennot, tyynyt, säkkituoli, terapiapallo tai keinutuoli voivat auttaa rentoutumisessa. Parhaimmillaan rentoutuminen helpottaa ja nopeuttaa synnytystä ja vähentää lääkkeellisen kivunlievityksen tarvetta. Rentoutumisen ansiosta palautuminen ja voimien kerääminen supistusten välillä nopeutuu. Rentoutumisharjoituksia kannattaa tehdä säännöllisesti jo raskausaikana, jotta niistä saisi parhaan mahdollisen hyödyn myös synnytyksessä. 12 S i v u

13 Liikkuminen ja pystyasento voivat edistää synnytystä ja vähentää kiputuntemusta. Puoliso tai tukihenkilö voi auttaa synnyttäjää löytämään hyvältä tuntuvan asennon supistusten aikana. Aqua-rakkulat eli vesipapulat on yksinkertainen ja turvallinen kivunlievityskeino. Kätilö ruiskuttaa steriiliä vettä synnyttäjän ihon sisään 2-6 kohtaan, tavallisimmin ristiselkään. Ihon kiristyminen pistettäessä aiheuttaa kipua, jolloin pistokipu ikään kuin syrjäyttää supistuskivun. Aqua-rakkulat voidaan laittaa missä tahansa synnytyksen vaiheessa. Niiden vaikutus kestää noin tunnin. Aqua-rakkuloiden laitto voidaan uusia tarvittaessa useitakin kertoja. 13 S i v u

14 Lääkkeelliset kivunlievitysmenetelmät Ilokaasu (typpidioksidin ja hapen seos) on maskin kautta hengitettävä turvallinen ja parhaimmillaan varsin tehokas kipulääke. Ilokaasua voidaan käyttää synnytyksen kaikissa vaiheissa, myös mahdollisia synnytysrepeämiä ommeltaessa. Oikein käytettynä sillä ei ole haitallista vaikutusta syntyvään lapseen tai supistuksiin, eikä se ärsytä limakalvoja. Ilokaasu poistuu hengityksen mukana elimistöstä nopeasti. Kätilö neuvoo ilokaasun oikean hengitystekniikan. Kaasun hengittäminen aloitetaan heti supistuksen alkaessa ja lopetetaan, kun supistuksen kivuliain vaihe on ohitettu. Ilokaasun kipua lievittävä teho alkaa noin 20 sekuntia sen hengittämisen aloittamisesta, ja vaikutus kestää supistuksen loppuun asti. Supistusten välissä synnyttäjä hengittää normaalisti huoneilmaa. Hengitystekniikan opettelu vie usein muutaman supistuksen ajan ennen kuin kipua lievittävä vaikutus alkaa. Ilokaasu on käytetyimpiä synnytyskivun lievitysmenetelmiä. Sen vaikutus kivunlievityksessä on kuitenkin yksilöllistä. Erityisen hyvin se sopii synnytyksen alkuvaiheeseen sekä yhdistettynä muihin hoidollisiin tai lääkkeellisiin menetelmiin. Ilokaasu saa usein 14 S i v u

15 olon tuntumaan keveältä. Joillekin kaasu voi aiheuttaa pahoinvointia, huimausta, kuulon herkistymistä tai epämiellyttävää humalaista oloa. Puoliso tai tukihenkilö voi auttaa synnyttäjää ilokaasun oikeaaikaisessa hengittämisessä seuraamalla supistusten jaksottumista KTG-laitteesta. Synnyttäjälle voidaan antaa kipulääkettä pistettynä lihakseen tavallisimmin avautumisvaiheen alkupuolella. Kipulääke voi auttaa synnyttäjää rentoutumaan tai jopa torkahtamaan. Joskus kipulääke voi aiheuttaa synnyttäjälle pahoinvointia, jota tosin muutenkin voi olla synnytyksen aikana. Vahvoja kipulääkkeitä voidaan käyttää, jos lapsen sydänäänikäyrä on hyvä. Lihakseen annostellut lääkkeet kulkeutuvat syntyvään lapseen istukan kautta. Niitä ei tavallisesti käytetä lähellä ponnistusvaihetta, jotta ne eivät vaikuta haitallisesti esimerkiksi vastasyntyneen hengitykseen tai imemisrefleksiin. 15 S i v u

16 Puudutukset Epiduraalipuudutus on tehokas kivunlievitysmenetelmä. Sen laittaa anestesialääkäri. Epiduraalipuudutusta voidaan käyttää, kun synnytys on varmasti käynnissä ja kohdunsuu on avautunut muutaman senttimetrin, eivätkä muut menetelmät enää auta tai ole sopivia. Epiduraalipuudutusta käytetään usein ensisynnyttäjillä ja hitaasti etenevissä synnytyksissä. Epiduraalipuudutuksessa selän pistokohdan iho puudutetaan, ja selkänikamien välistä laitetaan erityisneulan kautta ohut muovinen letku eli katetri epiduraalitilaan (selkärangan kanavassa selkäytimen vieressä oleva tila, jossa on esim. rasvakudosta). Puudute annostellaan katetrin kautta, ja tarvittaessa puudutetta voidaan lisätä. Kipua lievittävä vaikutus alkaa noin 20 minuutissa, ja puudutuksen vaikutus kestää jopa useita tunteja. Puudutus laitetaan synnyttäjän maatessa sängyllä kyljellään, selkä köyryssä. Puudutuksen laiton aikana on tärkeää olla liikkumatta. Kätilö ja lääkäri auttavat hyvän puudutusasennon löytämisessä. 16 S i v u

17 Epiduraalipuudutus vaatii jatkuvaa syntyvän lapsen sydänäänien tarkkailua sekä synnyttäjän voinnin ja verenpaineen seurantaa. Kipu lievittyy yleensä niin tehokkaasti, että synnyttäjä pystyy hyvin rentoutumaan. Puudutus voi aiheuttaa ohimenevää pahoinvointia, virtsarakon ja jalkojen puutumista sekä verenpaineen laskua. Jälkioireina voi ilmetä selkä- tai päänsärkyä. Spinaalipuudutusta eli selkäydinpuudutusta käytetään usein uudelleensynnyttäjillä ja nopeasti etenevissä synnytyksissä. Sen kipua lievittävä vaikutus alkaa yleensä heti ja kestää 1,5-2 tuntia. Spinaalipuudutus on yleensä kertapuudutus. Anestesialääkäri laittaa puudutuksen ohuella neulalla selän ihon läpi suoraan selkärangankanavassa olevaan selkäydinnestetilaan. Spinaalipuudutus tehoaa parhaimmillaan hyvin myös ponnistusvaiheen kipuun, jos puudutuksen vaikutusaikaa on silloin vielä jäljellä. Spinaalipuudutusta käytettäessä syntyvän lapsen ja synnyttäjän vointia seurataan tehostetusti. Spinaalipuudutus voi aiheuttaa verenpaineen laskua, jalkojen puutumista, kutinaa ja jälkipäänsärkyä. 17 S i v u

18 Paraservikaalipuudutus (PCB) on kohdunsuun paikallispuudutus. Sen laittaa synnytyslääkäri emättimen kautta erityisellä tarkoitukseen suunnitellulla neulalla kohdunsuun molemmin puolin. Paraservikaalipuudutusta voidaan käyttää, kun kohdunsuu on noin 4-8 cm auki. Puudutuksen vaikutus alkaa nopeasti ja kestää 1,5-2 tuntia. Puudutus voidaan uusia tarvittaessa. PCB sopii etenkin uudelleensynnyttäjille tai nopeasti eteneviin synnytyksiin. Sen käyttö vaatii jatkuvaa syntyvän lapsen sydänäänten tarkkailua. Pudendaalipuudutusta eli häpyhermon johtopuudutusta käytetään yleensä ponnistusvaiheen kivunhoitoon. Synnytyslääkäri laittaa sen paikallisesti emättimen molemmille puolille limakalvon läpi. Puudutteen vaikutus alkaa nopeasti ja kestää 1-2 tuntia. Puudutus voidaan tarvittaessa uusia. Pudendaalipuudutus lievittää kipua synnytyskanavan alaosasta ja välilihan seudulta. Sitä voidaan käyttää lisänä muille puudutuksille sekä kivunlievityksenä mahdollisten repeämien tai episiotomian ompelussa. 18 S i v u

19 MILLOIN TULISI LÄHTEÄ SAIRAALAAN? Synnyttäjän on usein vaikea tietää, onko synnytys käynnistynyt ja milloin pitäisi lähteä sairaalaan. Supistukset saattavat lakata ja alkaa taas uudelleen pitkän tai lyhyen tauon jälkeen. Kun supistukset ovat säännöllisiä, synnytys on käynnistynyt. Supistukset ovat säännöllisiä, kun ne tulevat korkeintaan kymmenen minuutin v ä- lein ja vahvistuvat. Epäsäännölliset supistukset tulevat minuutin välein tai harvemmin, ovat heikkoja ja kestävät vain noin 20 sekuntia. 19 S i v u

20 Supistusten tiheyttä ja kestoa kannattaa seurata kellosta, ja tarvittaessa puoliso tai tukihenkilö voi kirjata niitä myös paperille. Tehokas supistus kestää sekuntia, ja sen aikana kohtu tuntuu aivan kovalta. Avautumisvaiheen supistuskipu tuntuu alavatsassa ja alaselässä. Kotona oleminen synnytyksen alkuvaiheessa on tärkeä osa synnytystä. Synnytyksen käynnistyminen ja sairaalaan lähteminen ovatkin kaksi eri asiaa. Sairaalaan ei tarvitse lähteä heti supistusten muututtua säännöllisiksi, vaan kotona voi rauhassa odottaa synnytyksen etenemistä niin pitkään kuin kivun kanssa pärjää. Supistuskipua ei kannata heti pyrkiä poistamaan lääketieteellisin keinoin, koska avautumisvaiheen synnytyskipu valmistaa äitiä synnytyksen myöhemmille vaiheille. On tärkeää luottaa omaan tuntemukseen siitä, milloin on oikea aika lähteä sairaalaan. Ennen sairaalaan lähtöä kotona voi avautumisvaiheen alussa käyttää erilaisia hyvältä tuntuvia hoidollisia kivunlievitysmenetelmiä, kuten liikkumista, lämmintä vettä ja erilaisia hyvältä tuntuvia asentoja. 20 S i v u

21 Lasketun ajan lähestyessä puolison tai tukihenkilön on hyvä olla puhelinsoiton päässä synnyttäjästä ja lähtövalmiudessa sairaalaan. Synnyttämään lähdettäessä ambulanssin tilaamisessa on käytettävä harkintaa. Tavallisimmin sairaalaan ehtii hyvin omalla kyydillä. Ambulanssin käyttö voi olla perusteltua esimerkiksi, jos synnyttäjä on niin kivulias, ettei pysty istumaan. Jos synnytys ei ole sairaalaan tultaessa kunnolla käynnissä, synnyttäjä voi päästä vielä takaisin kotiin odottamaan tilanteen edistymistä. Kotiin palaaminen voi joskus tuntua turhauttavalta, mutta tutussa ympäristössä synnyttäjän on helpompi rentoutua, ja synnytys pääsee hyvin käyntiin. Sairaalaan voi mennä uudelleen tai soittaa kysyäkseen neuvoa heti, kun siltä tuntuu. 21 S i v u

22 Valmistaudu sairaalaan lähtöön, kun - säännölliset supistukset ovat kestäneet useamman tunnin tai tunnet, ettet enää pärjää kivun kanssa kotikonstein. - lapsivesi on mennyt. Mikäli raskaus on täysiaikainen, välitöntä kiirettä ei ole, jos lapsivesi on normaalin väristä eli kirkasta tai punertavaa eikä haise selvästi pahalle, ja neuvolassa on todettu, että lapsi on kohdussa pää alaspäin. Lapsivettä voi tulla myös tihkuttamalla, jolloin tilanteen etenemistä voi rauhassa seurata kotona ja lähteä sairaalaan, jos vedenmenoon viittaavat oireet jatkuvat. Lähde sairaalaan heti, jos - ilmenee runsasta, kirkasta veristä vuotoa ja tunnet jatkuvaa, voimakasta vatsakipua myös supistusten välillä. - lapsivesi on mennyt, ja lapsi ei ole pää alaspäin tai kyseessä on monisikiöraskaus. - lapsivesi on selvästi vihreää, veristä tai keltaista. - säännölliset kipeät supistukset alkavat, ja raskaus on kestänyt alle 36 viikkoa. - huomaat, että lapsen liikkeet ovat selvästi heikentyneet, vähentyneet tai loppuneet kokonaan. Liikelaskentaohjeistuksen saat tarvittaessa neuvolasta. 22 S i v u

23 Yhteystietoja Pohjois-Karjalan keskussairaala (Tikkamäentie 16) - synnytysosasto p äitiyspoliklinikka p Linkki PKSSK:n Synnytys tutuksi -sivulle 23 S i v u

24 Tekijä: Annukka Linjama Terveydenhoitajaopiskelija Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu Syksy 2011 Lähde: Linjama, A Tietoa synnytyksestä. Opaslehtinen synnytykseen valmistautuville. Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu. Hoitotyön koulutusohjelma, terveydenhoitotyön suuntautumisvaihtoehto. Kehittämistyö. Piirrokset: Louna Linjama 6-vuotiaana 24 S i v u

LÄÄKKEETTÖMÄT KIVUNLIEVITYSMETELMÄT

LÄÄKKEETTÖMÄT KIVUNLIEVITYSMETELMÄT LÄÄKKEETTÖMÄT KIVUNLIEVITYSMETELMÄT JOHDANTO Onneksi olkoon! Olette saamassa perheenlisäystä. Odotusaika on monien mielestä elämän onnellisinta aikaa. Raskauden edetessä on kuitenkin luonnollista, että

Lisätiedot

SYNNYTYS JOKAINEN SYNNYTYS ON YKSILÖLLINEN

SYNNYTYS JOKAINEN SYNNYTYS ON YKSILÖLLINEN SYNNYTYS JOKAINEN SYNNYTYS ON YKSILÖLLINEN SYNNYTYKSEN VAIHEET 1. Avautumisvaihe Pisin vaihe Alkaa säännöllisistä ja kohdunsuuta avaavista supistuksista Voit olla kotona niin kauan kuin pärjäät supistuskivun

Lisätiedot

Synnytysosasto G1. www.eksote.fi

Synnytysosasto G1. www.eksote.fi Synnytysosasto G1 www.eksote.fi Synnytysosasto sijaitsee sairaalan 1. kerroksessa G-siivessä. Synnyttäjät tulevat kaikkina vuorokaudenaikoina synnytysosastolle sairaalan pääovesta. Ovi on lukittuna klo

Lisätiedot

SYNNYTYS JOKAINEN SYNNYTYS ON YKSILÖLLINEN

SYNNYTYS JOKAINEN SYNNYTYS ON YKSILÖLLINEN SYNNYTYS JOKAINEN SYNNYTYS ON YKSILÖLLINEN SYNNYTYKSEN VAIHEET 1. Avautumisvaihe Pisin vaihe Alkaa säännöllisistä ja kohdunsuuta avaavista supistuksista Voit olla kotona niin kauan kuin pärjäät supistuskivun

Lisätiedot

TERVETULOA SYNNYTTÄMÄÄN

TERVETULOA SYNNYTTÄMÄÄN Asiakasohje 1 (5) TERVETULOA SYNNYTTÄMÄÄN Nyt täyttyy koti nutuista ja somista pikku jutuista. Sormet pienet, varpaatkin, peittyy hellin suukkosin. Asiakasohje 2 (5) Onko aika lähteä sairaalaan? Tuntemukset

Lisätiedot

Tervetuloa synnyttämään!

Tervetuloa synnyttämään! 1 Tervetuloa synnyttämään! Pirkanmaan sairaanhoitopiiri Tampereen yliopistollinen sairaala Naistentautien ja synnytysten vastuualue Hyvät vanhemmat! 2 Tässä vihkosessa saatte tietoa synnytykseen liittyvistä

Lisätiedot

Mitä leikkausosastolla tapahtuu

Mitä leikkausosastolla tapahtuu Mitä leikkausosastolla tapahtuu Tervetuloa leikkausosastolle Tämän esitteen tarkoituksena on kertoa sinulle lyhyesti, mitä osastollamme tapahtuu, kun olet täällä hoidettavana. Tiedämme, että moni jännittää

Lisätiedot

Synnytyksen käynnistäminen

Synnytyksen käynnistäminen Synnytyksen käynnistäminen Mahdollinen alaotsikko (Calibri 28) www.eksote.fi Synnytys on täysiaikainen, jos se käynnistyy raskausviikoilla 37 42. Vasta kun laskettu aika on ylittynyt 14 vrk eli raskausviikkoja

Lisätiedot

Synnytyksen suunnittelu Isä mukana synnytyksessä Normaali synnytys Synnytyksen käynnistyminen... 3

Synnytyksen suunnittelu Isä mukana synnytyksessä Normaali synnytys Synnytyksen käynnistyminen... 3 FISC K5 SYNNYTYS Sisällysluettelo Synnytyksen suunnittelu... 3 Isä mukana synnytyksessä... 3 Normaali synnytys... 3 Synnytyksen käynnistyminen... 3 Sairaalassa tarvittavat varusteet... 4 Milloin sairaalaan?...

Lisätiedot

Lastesi syntymä lähestyy

Lastesi syntymä lähestyy Lastesi syntymä lähestyy Tämän esitteen tarkoituksena on valmistaa ja antaa tietoa teille tulevaan synnytykseen. Tuleva synnytys herättää varmasti monenlaisia ajatuksia ja tunteita. Synnytys valmistaa

Lisätiedot

Anestesia ja leikkauksenjälkeinen kivunhoito

Anestesia ja leikkauksenjälkeinen kivunhoito Anestesia ja leikkauksenjälkeinen kivunhoito www.eksote.fi Olet tulossa leikkaukseen/toimenpiteeseen. Haluamme kertoa lyhyesti anestesiaan ja kivunhoitoon liittyvistä asioista. Kaikille potilaille asennetaan

Lisätiedot

LL Tuija Hautakangas Tammikuun kihlaus 29.1.2016

LL Tuija Hautakangas Tammikuun kihlaus 29.1.2016 LL Tuija Hautakangas Tammikuun kihlaus 29.1.2016 Perätila ja -tarjonta 3-4 % täysaikaisista sikiöistä KSKS v. 2015 17 perätilan ulosauttoa Perätarjonnan syyt Ei selkeää syytä Laskeutumista estävät syyt

Lisätiedot

Synnytysvalmennus. Th.op SR

Synnytysvalmennus. Th.op SR Synnytysvalmennus Mitä sitten kun et enää ole kumpuna kehossani? Et ole enää nimetön, n, kasvoton ja vaiti. Sitten täytyy opetella rakastamaan sinua uudelleen, uudella tavalla: nimeäsi, kasvojasi, ääntäsi

Lisätiedot

SYNNYTYSKIVUN LÄÄKKEELLINEN LIEVITYS

SYNNYTYSKIVUN LÄÄKKEELLINEN LIEVITYS SYNNYTYSKIVUN LÄÄKKEELLINEN LIEVITYS Anestesialääkärin opas synnyttäjä"e Tämän oppaan tarkoituksena on kertoa synnytyskivun lääkkeellisistä hoitokeinoista. Lisätietoja omassa synnytyssairaalassasi käytössä

Lisätiedot

ETELÄ-KARJALAN KESKUSSAIRAALA Valto Käkelän katu 1 53130 Lappeenranta SYNNYTYSOSASTO G1 OSASTO-OPAS

ETELÄ-KARJALAN KESKUSSAIRAALA Valto Käkelän katu 1 53130 Lappeenranta SYNNYTYSOSASTO G1 OSASTO-OPAS ETELÄ-KARJALAN KESKUSSAIRAALA Valto Käkelän katu 1 53130 Lappeenranta SYNNYTYSOSASTO G1 OSASTO-OPAS Synnytysosasto sijaitsee sairaalan 1. kerroksessa uudessa G-siivessä. Synnyttäjät tulevat kaikkina vuorokaudenaikoina

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan keskussairaala Synnytysosasto 3 Mariankatu 16-20, Kokkola puh. 06 826 4355. Synnyttänyt

Keski-Pohjanmaan keskussairaala Synnytysosasto 3 Mariankatu 16-20, Kokkola puh. 06 826 4355. Synnyttänyt Keski-Pohjanmaan keskussairaala Synnytysosasto 3 Mariankatu 16-20, Kokkola puh. 06 826 4355 Synnyttänyt Synnyttänyt Sairaalasta kotiutuessasi ota itse yhteyttä oman neuvolan terveydenhoitajaan/ kätilöön

Lisätiedot

USKALLANKO SYNNYTTÄÄ

USKALLANKO SYNNYTTÄÄ Kainuun sosiaali- ja 28.11.2016 terveydenhuollon kuntayhtymä Naistentaudit ja synnytys USKALLANKO SYNNYTTÄÄ Kainuun keskussairaalan synnytysosasto Pelkopoliklinikka Raskaus ja synnytys on yksi elämää perinpohjaisesti

Lisätiedot

Matalan riskin synnytykset Haikaramalli Aulikki Saari-Kemppainen, ayl HYKS Jorvin sairaala

Matalan riskin synnytykset Haikaramalli Aulikki Saari-Kemppainen, ayl HYKS Jorvin sairaala Matalan riskin synnytykset Haikaramalli Aulikki Saari-Kemppainen, ayl HYKS Jorvin sairaala 9.11.2016 Esityksen kulku taustaa tavoitteet kriteerit riskiarvio synnytyksen eteneminen synnytyksen hoidosta

Lisätiedot

RENTOUTUMINEN MUITA RENTOUTUMISEN KEINOJA

RENTOUTUMINEN MUITA RENTOUTUMISEN KEINOJA RENTOUTUMINEN Tavoitteena on rentouttaa mieli ja keho. Vaatii säännöllistä harjoittelua ja valmistautumista ennen synnytystä Se ei ole nukkumista tai television katsomista, eikä se tapahdu automaattisesti!

Lisätiedot

SAIRAALASSA TAPAHTUVA SYNNYTYSVALMENNUS

SAIRAALASSA TAPAHTUVA SYNNYTYSVALMENNUS Timlin Johanna & Ukskoski Saara SAIRAALASSA TAPAHTUVA SYNNYTYSVALMENNUS Systemaattinen kirjallisuuskatsaus ensisynnyttäjäperheiden kokemuksista ja odotuksista Opinnäytetyö KESKI-POHJANMAAN AMMATTIKORKEAKOULU

Lisätiedot

VASTASYNTYNEIDEN LÄÄKKEETTÖMÄT KIVUNHOIDON MENETELMÄT

VASTASYNTYNEIDEN LÄÄKKEETTÖMÄT KIVUNHOIDON MENETELMÄT VASTASYNTYNEIDEN LÄÄKKEETTÖMÄT KIVUNHOIDON MENETELMÄT 11.4.2016 OPAS VANHEMMILLE EFJKVF Joskus pienimmät asiat ottavat suurimman paikan sydämessäsi. A. A. Milne, Nalle Puh Emmi Ristanen, Laura Kolari &

Lisätiedot

Myoomien embolisaatiohoito. Valmistautumis- ja kotihoito-ohje myoomaembolisaatioon tulevalle naiselle

Myoomien embolisaatiohoito. Valmistautumis- ja kotihoito-ohje myoomaembolisaatioon tulevalle naiselle Myoomien embolisaatiohoito Valmistautumis- ja kotihoito-ohje myoomaembolisaatioon tulevalle naiselle 1 Opas toteutettu kätilötyön opinnäytetyönä Nella Tiihonen & Tanja Toivari Savonia ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

SYNNYTYKSEN HOITO SÄÄNNÖLLISESSÄ PONNISTUSVAIHEESSA

SYNNYTYKSEN HOITO SÄÄNNÖLLISESSÄ PONNISTUSVAIHEESSA SYNNYTYKSEN HOITO SÄÄNNÖLLISESSÄ PONNISTUSVAIHEESSA Henna Kuisma Katriina Mäkinen Opinnäytetyö Huhtikuu 2012 Hoitotyön koulutusohjelma Kätilötyön suuntautumisvaihtoehto TIIVISTELMÄ Tampereen ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

Säännöllisen synnytyksen hoitaminen

Säännöllisen synnytyksen hoitaminen Säännöllisen synnytyksen hoitaminen Synnyttäjän vastaanottaminen Synnytyspäivystyksen kätilö tuo synnyttäjän synnytyssaliin synnytystä varten valmisteltuna tai synnytysvalmistelut tehdään synnytyssalissa.

Lisätiedot

KÄTILÖIDEN KÄSITYKSIÄ

KÄTILÖIDEN KÄSITYKSIÄ KÄTILÖIDEN KÄSITYKSIÄ Synnytyksestä ja synnyttäjistä v i i s a a t v a l i n n a t v i i s a s v a n h e m m u u s v i i s a a t v a i m o t v i r k e ä t v a u v a t Seurantatutkimus ViVa-hankkeen aikana

Lisätiedot

TERVETULOA SYNNYTTÄMÄÄN HYVINKÄÄLLE

TERVETULOA SYNNYTTÄMÄÄN HYVINKÄÄLLE TERVETULOA SYNNYTTÄMÄÄN HYVINKÄÄLLE SYNNYTYSSAIRAALAN VALINTA HUS:ssa synnytyksiä hoidetaan Hyvinkään sairaalan lisäksi Jorvissa, Kätilöopistolla, Naistenklinikalla, Lohjalla ja Porvoossa. HUS:n synnyttäjä

Lisätiedot

VAUVA TULEE PERHEESEEN

VAUVA TULEE PERHEESEEN VAUVA TULEE PERHEESEEN 1 LUKIJALLE Tämä opas kertoo raskaudesta ja synnytyksestä. Teksti on helposti ymmärrettävää suomen kieltä. Oppaan lopussa on hyödyllisiä yhteystietoja. Sieltä saat halutessasi lisätietoa.

Lisätiedot

Liitetaulukko 5. Kirjallisuuskatsauksen taustalla olevat ponnistamiseen liittyvät tutkimukset (n=16)

Liitetaulukko 5. Kirjallisuuskatsauksen taustalla olevat ponnistamiseen liittyvät tutkimukset (n=16) Fitzpatrick M, Harkin R, McQuillan K, O`rien C, O`Connell PR. & O`Herlihy C. 2002 (25) Prospektiivinen RCT-tutkimus, kysely suolen toiminnasta, ulosteinkontinenssin pisteytys, anaalinen paineenmittaus,

Lisätiedot

MEIDÄN VAUVAN SYNTYMÄPÄIVÄ

MEIDÄN VAUVAN SYNTYMÄPÄIVÄ Oulun yliopistollinen sairaala SYNNYTYKSET, NAISTENTAUDIT JA GENETIIKKA Tämä opas antaa tietoa suunnitellusta keisarileikkauksesta, siihen valmistautumisesta ja sen jälkeisestä ajasta. Suomessa keisarileikkauksia

Lisätiedot

TIEDON TARVE HETI 24/7 Jouni Tuomi FT, yliopettaja

TIEDON TARVE HETI 24/7 Jouni Tuomi FT, yliopettaja TIEDON TARVE HETI 24/7 Jouni Tuomi FT, yliopettaja v i i s a a t v a l i n n a t v i i s a s v a n h e m m u u s v i i s a a t v a i m o t v i r k e ä t v a u v a t Mitä ja miksi? Ahtiainen H. & Muola

Lisätiedot

Keskenmeno - tietoa keskenmenon kokeneille alle 12 raskausviikkoa. www.pkssk.fi

Keskenmeno - tietoa keskenmenon kokeneille alle 12 raskausviikkoa. www.pkssk.fi POTILASOHJE 1 (7) Keskenmeno - tietoa keskenmenon kokeneille alle 12 raskausviikkoa POTILASOHJE 2 (7) Olit ehkä tiennyt raskaudesta jo jonkin aikaa ja odotit sen etenevän normaalisti. Mielessäsi on nyt

Lisätiedot

OPERATIIVINEN TOIMINTA-ALUE. Mitä leikkausosastolla tapahtuu. En del av Landstinget Gävleborg

OPERATIIVINEN TOIMINTA-ALUE. Mitä leikkausosastolla tapahtuu. En del av Landstinget Gävleborg OPERATIIVINEN TOIMINTA-ALUE Mitä leikkausosastolla tapahtuu En del av Landstinget Gävleborg Tervetuloa leikkausosastolle Tämän esitteen tarkoituksena on kertoa sinulle lyhyesti, mitä osastollamme tapahtuu,

Lisätiedot

SYNNYTYS ENSIVASTETOIMINNASSA

SYNNYTYS ENSIVASTETOIMINNASSA SYNNYTYS ENSIVASTETOIMINNASSA Opinnäytetyö 2014 Markus Katajala & Arto Kähkönen Taustaa Palokunnan ensiapu- ja ensivastekurssit eivät sisällä synnytysoppia Synnytystehtävälle voidaan kuitenkin hälyttää

Lisätiedot

Perhevalmennus. Fysioterapian osuus

Perhevalmennus. Fysioterapian osuus Perhevalmennus Fysioterapian osuus Liikunta on tärkeää raskauden aikana Liikunta on osa synnytykseen valmentautumista Hyvä kunto auttaa jaksamaan paremmin raskauden aikana, synnytyksessä sekä synnytyksestä

Lisätiedot

Tässä osassa on tietoa kivunlievityksestä lääkkein nielurisaleikkauksen jälkeen. Voit laskea oikean kipulääkeannoksen lapsellesi.

Tässä osassa on tietoa kivunlievityksestä lääkkein nielurisaleikkauksen jälkeen. Voit laskea oikean kipulääkeannoksen lapsellesi. Kivunlievitys Tässä osassa on tietoa kivunlievityksestä lääkkein nielurisaleikkauksen jälkeen. Voit laskea oikean kipulääkeannoksen lapsellesi. Huomaa, että tämä kivunlievitysohje pätee vain, jos lapsella

Lisätiedot

MATALAN RISKIN SYNNYTYKSEN HOITO POTILASTURVALLISUUTTA EDISTÄVÄ TARKISTUSLISTA KÄTILÖILLE

MATALAN RISKIN SYNNYTYKSEN HOITO POTILASTURVALLISUUTTA EDISTÄVÄ TARKISTUSLISTA KÄTILÖILLE OPINNÄYTETYÖ - AMMATTIKORKEAKOULUTUTKINTO SOSIAALI-, TERVEYS- JA LIIKUNTA-ALA MATALAN RISKIN SYNNYTYKSEN HOITO POTILASTURVALLISUUTTA EDISTÄVÄ TARKISTUSLISTA KÄTILÖILLE Opinnäytetyö T E K I J Ä : Jonna

Lisätiedot

NAISENERGIAA LÄÄKKEIDEN JA TEKNOLOGIAN RINNALLE Aktiivinen synnytys -päivä 21.10.2006

NAISENERGIAA LÄÄKKEIDEN JA TEKNOLOGIAN RINNALLE Aktiivinen synnytys -päivä 21.10.2006 NAISENERGIAA LÄÄKKEIDEN JA TEKNOLOGIAN RINNALLE Aktiivinen synnytys -päivä 21.10.2006 Johanna Saari Opinnäytetyö Joulukuu 2008 Sosiaali- ja terveysala SISÄLTÖ 1 1 OPINNÄYTETYÖN TAUSTAA... 4 2 TOIMINNALLINEN

Lisätiedot

TUKI- JA LIIKUNTAELIMISTÖN HYVINVOINTI RASKAUDEN AIKANA

TUKI- JA LIIKUNTAELIMISTÖN HYVINVOINTI RASKAUDEN AIKANA TUKI- JA LIIKUNTAELIMISTÖN HYVINVOINTI RASKAUDEN AIKANA Haitallisen fyysisen kuormituksen ennaltaehkäisy Tekijät: Henna Lindberg, Eveliina Niemi-Langinen & Nelli Parviainen Fysioterapian opinnäytetyö,

Lisätiedot

SUOMEN KÄTILÖLIITTO FINLANDS BARNMORSKEFÖRBUND RY TIIVISTELMÄ

SUOMEN KÄTILÖLIITTO FINLANDS BARNMORSKEFÖRBUND RY TIIVISTELMÄ TIIVISTELMÄ SYNNYTTÄJÄN HOITO PONNISTUSVAIHEESSA - hoitotyön suositus välilihan repeämien ehkäisemiseksi (14.3.2011) Peräaukon sulkijalihaksen repeämän riskitekijöiden huomiointi Kätilön tulisi tietää

Lisätiedot

SYNNYTYSKIVUN HOITO -kirjallisuuskatsaus

SYNNYTYSKIVUN HOITO -kirjallisuuskatsaus SYNNYTYSKIVUN HOITO -kirjallisuuskatsaus Opinnäytetyö Noora Auvinen Jenni Räsänen Hoitotyön koulutusohjelma Kätilötyön suuntautumisvaihtoehto Hyväksytty.. SAVONIA- AMMATTIKORKEAKOULU Terveysala, Kuopio

Lisätiedot

Isä Synnytyksessä. Näin valmistaudut ennalta

Isä Synnytyksessä. Näin valmistaudut ennalta Isä Synnytyksessä Näin valmistaudut ennalta Synnytyksen pohtiminen ja jännittäminen ennakkoon on sallittua myös miehelle synnytyspelko ei ole vain äidin asia. Tulevassa synnytyksessä voivat askarruttaa

Lisätiedot

KIVUNLIEVITYSMENETELMÄT KUOPION YLIOPISTOLLISEN SAIRAALAN SYNNY- TYSSALISSA -

KIVUNLIEVITYSMENETELMÄT KUOPION YLIOPISTOLLISEN SAIRAALAN SYNNY- TYSSALISSA - OPINNÄYTETYÖ - AMMATTIKORKEAKOULUTUTKINTO SOSIAALI-, TERVEYS- JA LIIKUNTA-ALA KIVUNLIEVITYSMENETELMÄT KUOPION YLIOPISTOLLISEN SAIRAALAN SYNNY- TYSSALISSA - Englanninkielinen opas synnytyskivun hoidosta

Lisätiedot

INSTANYL -VALMISTEEN KÄYTTÖOPAS Intranasaalinen fentanyylisumute

INSTANYL -VALMISTEEN KÄYTTÖOPAS Intranasaalinen fentanyylisumute ETUKANSI INSTANYL -VALMISTEEN KÄYTTÖOPAS Intranasaalinen fentanyylisumute TÄRKEÄÄ TURVALLISUUSTIETOA INSTANYL -VALMISTEESTA Tutustu huolellisesti tähän oppaaseen ja lue lääkepakkauksessa oleva pakkausseloste

Lisätiedot

Opas keskoslapsen vanhemmille kenguruhoidosta

Opas keskoslapsen vanhemmille kenguruhoidosta KENGURUUN! Opas keskoslapsen vanhemmille kenguruhoidosta 2 Vanhemmalle! Onnea vauvaperheelle! Vauvasi on hoidossa keskoslasten hoitoon erikoistuneessa yksikössä vastasyntyneiden teho- tai valvontaosastolla.

Lisätiedot

RASKAUDEN EHKÄISY SYNNYTYKSEN JÄLKEEN

RASKAUDEN EHKÄISY SYNNYTYKSEN JÄLKEEN RASKAUDEN EHKÄISY SYNNYTYKSEN JÄLKEEN Anneli Kivijärvi LKT, naistentautien ja synnytysten erikoislääkäri, vastaava lääkäri Turun Hyvinvointitoimiala 11.05.2016 Turku, Yleislääkäripäivät Mitkä asiat otetaan

Lisätiedot

Vanhemmille, joiden raskaus jäi kesken 12-22 raskausviikolla

Vanhemmille, joiden raskaus jäi kesken 12-22 raskausviikolla POTILASOHJE 1 (8) Vanhemmille, joiden raskaus jäi kesken 12-22 raskausviikolla Ohje päivitetty: POTILASOHJE 2 (8) Osanottomme menetyksenne vuoksi Olette saaneet juuri kuulla, että odottamanne vauva on

Lisätiedot

Lapsesi syntymä lähestyy

Lapsesi syntymä lähestyy Lapsesi syntymä lähestyy 2 Uusi elämänvaihe alkaa Raskausaikasi viimeiset viikot ja päivät lähestyvät. Tuleva synnytys herättää varmasti monenlaisia ajatuksia: jännitystä, ehkä pelkoakin, mutta myös innokasta

Lisätiedot

SYNNYTTÄJÄN TYYTYVÄISYYS SYNNYTYKSEN AIKAISEEN HOITOON

SYNNYTTÄJÄN TYYTYVÄISYYS SYNNYTYKSEN AIKAISEEN HOITOON Opinnäytetyö (AMK) Hoitotyön koulutusohjelma Kätilötyön suuntautumisvaihtoehto 2012 Marleena Huttunen & Tuula Mattila SYNNYTTÄJÄN TYYTYVÄISYYS SYNNYTYKSEN AIKAISEEN HOITOON OPINNÄYTETYÖ (AMK) TIIVISTELMÄ

Lisätiedot

Leikkauksen jälkeinen kuntoutuminen Fysioterapeutti Miia Pöntinen 26.9.2014

Leikkauksen jälkeinen kuntoutuminen Fysioterapeutti Miia Pöntinen 26.9.2014 Leikkauksen jälkeinen kuntoutuminen Fysioterapeutti Miia Pöntinen 26.9.2014 } Muutokset viimeisen 10 vuoden aikana fysioterapia keskittynyt päiväkirurgiassa enemmän ortopedisiin toimenpiteisiin } Leikkausmäärien

Lisätiedot

Sädehoitoon tulevalle

Sädehoitoon tulevalle Sädehoitoon tulevalle Satakunnan sairaanhoitopiiri Sädehoitoyksikkö Päivitys 10//2015 Päivittäjä MM, mi Tämä opas on selkokielinen. Saat siitä tietoa helposti ja nopeasti. Ohjeen laatinut: Satakunnan sairaanhoitopiiri,

Lisätiedot

Potilas ohje paksusuolileikkaukseen tulevalle

Potilas ohje paksusuolileikkaukseen tulevalle 1 (7) Potilas ohje paksusuolileikkaukseen tulevalle Tervetuloa osastolle A12 Näiden ohjeiden tarkoituksena on antaa teille tietoa tulevasta toimenpiteestä ja siihen liittyvästä hoidosta sekä sairaalassa

Lisätiedot

TERVETULOA TOIMENPITEESEEN. Kirjallinen opas kita- ja nielurisaleikkaukseen tulevien lasten vanhemmille

TERVETULOA TOIMENPITEESEEN. Kirjallinen opas kita- ja nielurisaleikkaukseen tulevien lasten vanhemmille TERVETULOA TOIMENPITEESEEN Kirjallinen opas kita- ja nielurisaleikkaukseen tulevien lasten vanhemmille Hyvä vanhempi Tämä opas on tarkoitettu Sinulle, kun lapsesi on tulossa kita- tai nielurisaleikkaukseen.

Lisätiedot

Niina Kemola SYNNYTYSVALMENNUSMATERIAALI ÄITIYSNEUVOLAAN

Niina Kemola SYNNYTYSVALMENNUSMATERIAALI ÄITIYSNEUVOLAAN Niina Kemola SYNNYTYSVALMENNUSMATERIAALI ÄITIYSNEUVOLAAN SYNNYTYSVALMENNUSMATERIAALI ÄITIYSNEUVOLAAN Niina Kemola Opinnäytetyö Kevät 2016 Hoitotyön koulutusohjelma Oulun ammattikorkeakoulu TIIVISTELMÄ

Lisätiedot

UUTTA ELÄMÄÄ ODOTELLESSA. Teuvan äitiysneuvolan perhevalmennuskansion päivittäminen ja uudistaminen PowerPoint -muotoon.

UUTTA ELÄMÄÄ ODOTELLESSA. Teuvan äitiysneuvolan perhevalmennuskansion päivittäminen ja uudistaminen PowerPoint -muotoon. UUTTA ELÄMÄÄ ODOTELLESSA Teuvan äitiysneuvolan perhevalmennuskansion päivittäminen ja uudistaminen PowerPoint -muotoon Noora Riskula Opinnäytetyö Toukokuu 2009 Hoitotyön koulutusohjelma Kätilötyön suuntautumisvaihtoehto

Lisätiedot

Sähköinen synnytyspalaute

Sähköinen synnytyspalaute Sähköinen synnytyspalaute Päivi Heiskanen, kätilk tilö Kuopion yliopistollinen sairaala Miten tieto ennen neuvoloihin? Äitien mukana äitiyskortti täydennettynä v. 2002 alk. Haikarasta kooste, synnytyskertomus

Lisätiedot

Joskus synnytetään keisarileikkauksella

Joskus synnytetään keisarileikkauksella Joskus synnytetään keisarileikkauksella 1 Joskus synnytetään keisarileikkauksella On tilanteita, jolloin päädytään keisarileikkaukseen eli sectioon. Syyt leikkaukseen voivat johtua joko äidistä, sikiöstä

Lisätiedot

PUMPATTAVA VIRTSAPUTKEN KEINOSULKIJA AMS 800 -VIRTSAINKONTINENSSI-IMPLANTTI

PUMPATTAVA VIRTSAPUTKEN KEINOSULKIJA AMS 800 -VIRTSAINKONTINENSSI-IMPLANTTI PUMPATTAVA VIRTSAPUTKEN KEINOSULKIJA AMS 800 -VIRTSAINKONTINENSSI-IMPLANTTI Virtsaamisen hallintajärjestelmä AMS 800 -virtsainkontinenssi implantti on virtsaamisen hallintajärjestelmä, jonka avulla voit

Lisätiedot

Synnytykseen liittyvä kipu ei lääkkeellinen hoito

Synnytykseen liittyvä kipu ei lääkkeellinen hoito Synnytykseen liittyvä kipu ei lääkkeellinen hoito Pia Laitio, kätilö, Tyks, sype-poliklinikka, rentoutusvalmennukset, Kätilön kammari / synnytyspelon hoito Naisen Kipu 13.3 2014. Kokonaiskivun muodostuminen

Lisätiedot

Poikiminen. Emolehmien kevät-seminaari 26.01.2011 Laukaa. Eläinlääkäri Teppo Heinola

Poikiminen. Emolehmien kevät-seminaari 26.01.2011 Laukaa. Eläinlääkäri Teppo Heinola Poikiminen Emolehmien kevät-seminaari 26.01.2011 Laukaa Eläinlääkäri Teppo Heinola Poikiminen Naudan synnytysteiden anatomiaa Normaali synnytys Vaikeutunut synnytys Synnytysapu Vastasyntyneen ja emän hoito

Lisätiedot

VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI FINLANDS SJUKVÅRDSDISTRIKT

VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI FINLANDS SJUKVÅRDSDISTRIKT VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI FINLANDS SJUKVÅRDSDISTRIKT EGENTLIGA Ohjeita peukalon cmc-nivelen luudutusleikkauksesta kuntoutuvalle Tämän ohjeen tarkoituksena on selvittää peukalon cmc-nivelen luudutusleikkaukseen

Lisätiedot

Ohjeita eturauhasen liikakasvun avoimeen poistoon tulevalle potilaalle

Ohjeita eturauhasen liikakasvun avoimeen poistoon tulevalle potilaalle 1(5) Ohjeita eturauhasen liikakasvun avoimeen poistoon tulevalle potilaalle Näiden ohjeiden tarkoituksena on antaa teille tietoa tulevasta toimenpiteestä ja siihen liittyvästä hoidosta sekä sairaalassa

Lisätiedot

ALARAAJAPOTILAS VUODEOSASTOLLA

ALARAAJAPOTILAS VUODEOSASTOLLA ALARAAJAPOTILAS VUODEOSASTOLLA Sh Eija Ringvall Tules/Artro Tyks Kirurginen sairaala Alaraajapotilaan ortopedinen hoito -koulutus Kevät 2015 Artro-prosessin vuodeosasto 23 vuodepaikkaa Viikko-osasto, auki

Lisätiedot

1. Tarkista, että pullon vakuumi on kunnossa. Vihreän haitarin pitää olla lytyssä.

1. Tarkista, että pullon vakuumi on kunnossa. Vihreän haitarin pitää olla lytyssä. PleurX-dreeni on katetri, jonka avulla voitte itse tyhjentää keuhkopussiin kertyneen nesteen. Katetri laitetaan potilaille, jotka ovat toistuvasti joutuneet käymään keuhkopussin tyhjennyksessä. Katetri

Lisätiedot

Maija Allila ENSISYNNYTTÄJIEN TIEDONSAANTI SYNNYTYKSEN KIVUNLIEVITYSMENETELMISTÄ

Maija Allila ENSISYNNYTTÄJIEN TIEDONSAANTI SYNNYTYKSEN KIVUNLIEVITYSMENETELMISTÄ Maija Allila ENSISYNNYTTÄJIEN TIEDONSAANTI SYNNYTYKSEN KIVUNLIEVITYSMENETELMISTÄ Sosiaali- ja terveysala 2010 2 ALKUSANAT Tämä opinnäytetyö on tehty Vaasan ammattikorkeakoulussa osana terveydenhoitajan

Lisätiedot

Gynekologinen tutkimus

Gynekologinen tutkimus Gynekologinen tutkimus Gynekologinen tutkimus tarkoittaa sisätutkimusta, jonka lääkäri tekee naiselle emättimen kautta. Sisätutkimuksen tekijä on yleislääkäri tai erikoislääkäri. Jos hän on erikoislääkäri,

Lisätiedot

Please note! This is a self-archived version of the original article.

Please note! This is a self-archived version of the original article. Please note! This is a self-archived version of the original article. Huom! Tämä on rinnakkaistallenne. To cite this Article / Käytä viittauksessa alkuperäistä lähdettä: Kukko, -K. & tenfors, P. (0) Kätilöiden

Lisätiedot

LASKIMOPORTTI. Sari Hovila, opetushoitaja (YAMK) KTVa, KSSHP

LASKIMOPORTTI. Sari Hovila, opetushoitaja (YAMK) KTVa, KSSHP LASKIMOPORTTI Sari Hovila, opetushoitaja (YAMK) KTVa, KSSHP Laskimoportin rakenne Laskimoportin käyttö Keskuslaskimo-, infuusio- eli ihonalainen laskimoportti on potilaan ihon alle asetettu verisuoniyhteyslaite,

Lisätiedot

Lonkan tekonivel. Fysioterapiaohjeet

Lonkan tekonivel. Fysioterapiaohjeet Fysioterapia Lonkan tekonivel Fysioterapiaohjeet Seinäjoen keskussairaala, fysioterapia Koskenalantie 18 60220 Seinäjoki Puhelin 06 415 4939 Sähköposti: etunimi.sukunimi@epshp.fi Fysioterapia 2 (11) Lukijalle

Lisätiedot

Kotihoito-ohje potilaalle. Päiväys: Sairaanhoitaja: Lääkäri: Muita hyödyllisiä puhelinnumeroita:

Kotihoito-ohje potilaalle. Päiväys: Sairaanhoitaja: Lääkäri: Muita hyödyllisiä puhelinnumeroita: Kotihoito-ohje potilaalle Päiväys: Sairaanhoitaja: Lääkäri: Muita hyödyllisiä puhelinnumeroita: 2 Johdanto Tämä potilaan ohjekirja sisältää tärkeää tietoa Smith & Nephew n valmistaman kertakäyttöisen alipainetta

Lisätiedot

Huima Kristina & Vuori Tanja SYNNYTTÄJIEN SAAMA OHJAUS LÄÄKKEELLISISTÄ KIVUNLIEVITYSMENETELMISTÄ

Huima Kristina & Vuori Tanja SYNNYTTÄJIEN SAAMA OHJAUS LÄÄKKEELLISISTÄ KIVUNLIEVITYSMENETELMISTÄ Huima Kristina & Vuori Tanja SYNNYTTÄJIEN SAAMA OHJAUS LÄÄKKEELLISISTÄ KIVUNLIEVITYSMENETELMISTÄ Opinnäytetyö CENTRIA AMMATTIKORKEAKOULU Hoitotyön koulutusohjelma Marraskuu 2012 TIIVISTELMÄ OPINNÄYTETYÖSTÄ

Lisätiedot

Raskauden ehkäisy. Jokaisella on oikeus raskauden ehkäisyyn. Siihen on monta keinoa eli menetelmää.

Raskauden ehkäisy. Jokaisella on oikeus raskauden ehkäisyyn. Siihen on monta keinoa eli menetelmää. Raskauden ehkäisy Jokaisella on oikeus raskauden ehkäisyyn. Siihen on monta keinoa eli menetelmää. Jokaisella on oikeus saada oikeaa tietoa ja neuvontaa raskauden ehkäisyn keinoista sekä niiden hyödyistä,

Lisätiedot

Muistot omasta lapsuudesta saattavat herätä Millaisia vanhempia sinun äitisi ja isäsi olivat?

Muistot omasta lapsuudesta saattavat herätä Millaisia vanhempia sinun äitisi ja isäsi olivat? Raskauden alussa mielen täyttävät raskauden fyysiset muutokset ja ajatukset itse raskaudesta tunteellisuus huoli lapsen menettämisestä stressaantuminen väsymys Muistot omasta lapsuudesta saattavat herätä

Lisätiedot

MELKO HYVÄ. Synnytysvalmennukseen osallistuvien kokemuksia OPINNÄYTETYÖ - AMMATTIKORKEAKOULUTUTKINTO SOSIAALI-, TERVEYS- JA LIIKUNTA-ALA

MELKO HYVÄ. Synnytysvalmennukseen osallistuvien kokemuksia OPINNÄYTETYÖ - AMMATTIKORKEAKOULUTUTKINTO SOSIAALI-, TERVEYS- JA LIIKUNTA-ALA 1 OPINNÄYTETYÖ - AMMATTIKORKEAKOULUTUTKINTO SOSIAALI-, TERVEYS- JA LIIKUNTA-ALA MELKO HYVÄ Synnytysvalmennukseen osallistuvien kokemuksia Sirpa Hakanpää TT14K Tanja Lindholm TH13S 2 SAVONIA-AMMATTIKORKEAKOULU

Lisätiedot

vatsan alueelle iso leikkaus ja sen jälkeen tullut infektio. Potilaan vatsan haava jouduttu avamaan ja jättämään auki. Potilaalla oli 10cm leveä

vatsan alueelle iso leikkaus ja sen jälkeen tullut infektio. Potilaan vatsan haava jouduttu avamaan ja jättämään auki. Potilaalla oli 10cm leveä Sorbact-geeliverkko säärihaavalla Haavapotilas on iäkäs rouva, jolla vasemmassa jalassa krooninen säärihaava. Potilas hoitanut haavaansa itse kotona, mutta voinnin huonontumisen, lisääntyneen haavaerityksen

Lisätiedot

SYNNYTYSKESKUSTELU. Kätilöopiston Sairaala synnytysosasto 14. 1/2015. N. Harjunen. M-L. Arasmo. M. Tainio.

SYNNYTYSKESKUSTELU. Kätilöopiston Sairaala synnytysosasto 14. 1/2015. N. Harjunen. M-L. Arasmo. M. Tainio. SYNNYTYSKESKUSTELU Kätilöopiston Sairaala synnytysosasto 14. 1/2015. N. Harjunen. M-L. Arasmo. M. Tainio. Synnytyskeskustelu käydään lapsivuodeosastoilla ennen perheen kotiutumista ja tähän hetkeen on

Lisätiedot

Minä synnytän! Opasvihko luonnonmukaisista synnytyksen apukeinoista. Ota aktiivinen rooli synnytyksessäsi

Minä synnytän! Opasvihko luonnonmukaisista synnytyksen apukeinoista. Ota aktiivinen rooli synnytyksessäsi Minä synnytän! Opasvihko luonnonmukaisista synnytyksen apukeinoista Ota aktiivinen rooli synnytyksessäsi SISÄLLYS 3 Rentoutumisesta 4 Tukihenkilön rooli 6 Positiivinen asenne 8 Viihtyisä ja rauhallinen

Lisätiedot

Pitääkö murtunut jalkani leikata? Mitä röntgenkuvissa näkyy? Mitä laboratoriokokeet osoittavat? Pitääkö minun olla syömättä ennen laboratoriokokeita?

Pitääkö murtunut jalkani leikata? Mitä röntgenkuvissa näkyy? Mitä laboratoriokokeet osoittavat? Pitääkö minun olla syömättä ennen laboratoriokokeita? '' Pitääkö murtunut jalkani leikata? Mitä röntgenkuvissa näkyy? Mitä laboratoriokokeet osoittavat? Pitääkö minun olla syömättä ennen laboratoriokokeita? Kuinka kauan kipsiä pidetään jalassa? Saako kipeälle

Lisätiedot

LIIKUNNASTA HYVÄÄ OLOA RASKAUTEEN

LIIKUNNASTA HYVÄÄ OLOA RASKAUTEEN LIIKUNNASTA HYVÄÄ OLOA RASKAUTEEN Useimmiten raskaus ei ole este vaan hyvä syy säännölliseen liikkumiseen. Säännöllisellä liikunnalla on monia terveyttä edistäviä vaikutuksia. Liikunnan tarkoitus on parantaa

Lisätiedot

EFFENTORA - LÄÄKE SYÖVÄN LÄPILYÖNTIKIVUN HOITOON POTILAAN JA OMAISEN OPAS

EFFENTORA - LÄÄKE SYÖVÄN LÄPILYÖNTIKIVUN HOITOON POTILAAN JA OMAISEN OPAS EFFENTORA - LÄÄKE SYÖVÄN LÄPILYÖNTIKIVUN HOITOON POTILAAN JA OMAISEN OPAS bukkaalinen fentanyylitabletti Sinulle on määrätty Effentora -lääkettä syövän läpilyöntikipukohtausten hoitoon. Tämän esitteen

Lisätiedot

SensaTONE women Käyttöohje

SensaTONE women Käyttöohje Page 1 SensaTONE women käyttöohje sivu 1 SensaTONE women Käyttöohje SensaTONE naisille on erittäin helppokäyttöinen ja tehokas lantionpohjan lihasten stimulaattori. Tämä pieni ja tyylikäs laite on suunniteltu

Lisätiedot

KÄYTTÄJÄN OPAS. Yksityiskohtainen käyttöoppaasi. BYDUREON 2 mg injektiokuiva-aine ja liuotin depotsuspensiota varten

KÄYTTÄJÄN OPAS. Yksityiskohtainen käyttöoppaasi. BYDUREON 2 mg injektiokuiva-aine ja liuotin depotsuspensiota varten KÄYTTÄJÄN OPAS Yksityiskohtainen käyttöoppaasi BYDUREON 2 mg injektiokuiva-aine ja liuotin depotsuspensiota varten Jos sinulla on kysymyksiä BYDUREON-valmisteen käytöstä Katso Tavallisia kysymyksiä ja

Lisätiedot

TEHOKAS TAUKO - Taukoliikuntaopas päiväkodin työntekijöille

TEHOKAS TAUKO - Taukoliikuntaopas päiväkodin työntekijöille TEHOKAS TAUKO - Taukoliikuntaopas päiväkodin työntekijöille SISÄLTÖ LUKIJALLE 4 TEHOKAS TAUKO 5 Milloin taukoliikuntaa? 6 Virkistävä tauko 6 Rentouttava tauko 8 LUKIJALLE Lyhyt taukoliikuntahetki työn

Lisätiedot

PAKKAUSSELOSTE. Airomir 5 mg/2,5 ml sumutinliuos. salbutamoli

PAKKAUSSELOSTE. Airomir 5 mg/2,5 ml sumutinliuos. salbutamoli PAKKAUSSELOSTE Airomir 5 mg/2,5 ml sumutinliuos salbutamoli Lue tämä pakkausseloste huolellisesti, ennen kuin aloitat lääkkeen käyttämisen. - Säilytä tämä pakkausseloste. Voit tarvita sitä myöhemmin. -

Lisätiedot

Kondroitiinisulfaatti 2% ITSEKATETROINTI

Kondroitiinisulfaatti 2% ITSEKATETROINTI Kondroitiinisulfaatti 2% ITSEKATETROINTI Tämän oppaan tarkoituksena on neuvoa Uracyst-hoitoa saaville potilaille, kuinka virtsarakon voi katetroida itse. Oppaan sivuilta löytyvät yksityiskohtaiset ohjeet.

Lisätiedot

Lonkan tekonivel. Fysioterapiaohjeet

Lonkan tekonivel. Fysioterapiaohjeet Fysioterapia Lonkan tekonivel Fysioterapiaohjeet Seinäjoen keskussairaala, fysioterapia Koskenalantie 18 60220 Seinäjoki Puhelin 06 415 4939 Sähköposti: etunimi.sukunimi@epshp.fi Fysioterapia 2 (9) Lukijalle

Lisätiedot

Tietoa murrosiästä ja muuta mukavaa

Tietoa murrosiästä ja muuta mukavaa Opetusmateriaali Tietoa murrosiästä ja muuta mukavaa Tietoa murrosiästä ja muuta mukavaa Tämän tarjoaa sinulle Always ja Tampax Sisältö Mitä oikein tapahtuu? Kasvua joka suuntaan Kuukautiset mitä ne oikein

Lisätiedot

Lapselle anestesiassa suoritettava magneettitutkimus

Lapselle anestesiassa suoritettava magneettitutkimus YHTEYSTIETOJA Lastenlinna, osasto L11 Puh: Hoitajat: 09-471808381 Osaston sihteeri: 09-47180301 Osastohoitaja Tuula Kovalainen: 09-47180361 Osoite: Stenbäckinkatu 28 F, Helsinki PL 280, 00029 HUS Lapselle

Lisätiedot

Lonkan tekonivel. Fysioterapiaohjeet

Lonkan tekonivel. Fysioterapiaohjeet Fysioterapia Lonkan tekonivel Fysioterapiaohjeet Seinäjoen keskussairaala Koskenalantie 18 60220 Seinäjoki Puhelin vaihde 06 415 4111 Faksi 06 415 4351 Sähköposti: etunimi.sukunimi@epshp.fi Ähtärin sairaala

Lisätiedot

Fysioterapeutin ohjeita Olkanivelen rustorenkaan korjausleikkauspotilaalle (Bankart)

Fysioterapeutin ohjeita Olkanivelen rustorenkaan korjausleikkauspotilaalle (Bankart) Fysioterapia Fysioterapeutin ohjeita Olkanivelen rustorenkaan korjausleikkauspotilaalle (Bankart) Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Seinäjoen keskussairaala Hanneksenrinne 7 60220 Seinäjoki puh. 06 415

Lisätiedot

Opas raskauden aikaiseen ja synnytyksen jälkeiseen liikuntaan

Opas raskauden aikaiseen ja synnytyksen jälkeiseen liikuntaan Opas raskauden aikaiseen ja synnytyksen jälkeiseen liikuntaan 1 Sisällys Raskauden aikainen liikunta s.5 Kestävyyskunto harjoittelu ja terveysliikuntasuositus s. 6 Vatsalihasharjoittelu s. 7 Lantionpohjan

Lisätiedot

KUIN OLISI LYÖTY SAUNAVIHDALLA SELKÄÄN JUURI OIKEAAN AIKAAN!

KUIN OLISI LYÖTY SAUNAVIHDALLA SELKÄÄN JUURI OIKEAAN AIKAAN! KUIN OLISI LYÖTY SAUNAVIHDALLA SELKÄÄN JUURI OIKEAAN AIKAAN! - Kokemuksia transkutaanisen hermostimulaation (TENS) käytöstä synnytyksessä Maria Penttinen Jenni Ylöstalo Opinnäytetyö Marraskuu 2009 Kätilö

Lisätiedot

POTILASOPAS MITEN PECFENT -VALMISTETTA KÄYTETÄÄN

POTILASOPAS MITEN PECFENT -VALMISTETTA KÄYTETÄÄN POTILASOPAS MITEN PECFENT -VALMISTETTA KÄYTETÄÄN ProStrakan AB Knarrarnäsgatan 7 / 164 40 Kista, RUOTSI Puhelin: 010-235 55 60 / www.prostrakan.fi / infofi@prostrakan.com PEC002-1-sep2015FIN 1 Mitä on

Lisätiedot

Laulaen synnyttämään!

Laulaen synnyttämään! Laulaen synnyttämään! Synnytyslaulukurssin suunnittelu ja toteutus Emilia Alho Opinnäytetyö Joulukuu 2016 Kulttuuriala Musiikin koulutusohjelma Musiikkipedagogi (JAMK) Kuvailulehti Tekijä(t) Alho, Emilia

Lisätiedot

Maahanmuuttajan. Johanna Tapper Osastonlääkäri Kätilöopiston sairaala

Maahanmuuttajan. Johanna Tapper Osastonlääkäri Kätilöopiston sairaala Maahanmuuttajan vulvaongelmat Johanna Tapper Osastonlääkäri Kätilöopiston sairaala WHO:n arvio 100-140 miljoonaa ympärileikattua naista 2 miljoonaa tyttöä tai naista leikataan vuosittain kehittyneissä

Lisätiedot

Kivun lääkehoidon seuranta. Lääkehoidon päivä 19.3.2015 APS-kipuhoitaja Päivi Kuusisto

Kivun lääkehoidon seuranta. Lääkehoidon päivä 19.3.2015 APS-kipuhoitaja Päivi Kuusisto Kivun lääkehoidon seuranta Lääkehoidon päivä 19.3.2015 APS-kipuhoitaja Päivi Kuusisto fifthvital singn viides elintärkeä toiminto Pulssi Hengitys Kehonlämpö, Diureesi RR K i p u Kivunhoidon portaat. mukaillen

Lisätiedot

Suomen Selkäliitto Finlands Ryggförbund. Odottavan selkä

Suomen Selkäliitto Finlands Ryggförbund. Odottavan selkä Suomen Selkäliitto Finlands Ryggförbund Odottavan selkä Onnittelut sinulle tuleva äiti! On tärkeää, että jatkat terveellisiä elämäntapoja ja liikuntaa raskaana ollessasikin. Raskaus ei ole este kuntoilun

Lisätiedot

TERVETULOA SYNNYTTÄMÄÄN HYVINKÄÄLLE

TERVETULOA SYNNYTTÄMÄÄN HYVINKÄÄLLE TERVETULOA SYNNYTTÄMÄÄN HYVINKÄÄLLE SYNNYTYSSAIRAALAN VALINTA HUS:ssa synnytyksiä hidetaan Hyvinkään sairaalan lisäksi Jrvissa, Kätilöpistlla, Naistenklinikalla, Lhjalla ja Prvssa. Myös HUS:in ulkpulelta

Lisätiedot

Hyvä Syntymä. Lehtori, Metropolia AMK

Hyvä Syntymä. Lehtori, Metropolia AMK Hyvä Syntymä Eija Raussi-Lehto Vieraileva tutkija, THL Lehtori, Metropolia AMK Seksuaali- ja lisääntymisterveyden toimintaohjelma 2014-2020 Edistä, ehkäise, vaikuta Tavoitteena edistää seksuaalija lisääntymisterveyttä:

Lisätiedot

OMATOIMIKAUDEN HARJOITUSOHJELMA HARJOITUS 1. OHJEITA OMATOIMIKAUDELLE:

OMATOIMIKAUDEN HARJOITUSOHJELMA HARJOITUS 1. OHJEITA OMATOIMIKAUDELLE: OMATOIMIKAUDEN HARJOITUSOHJELMA OHJEITA OMATOIMIKAUDELLE: Harjoittele omatoimikauden aikana omia kehityskohteitasi tavoitteesi mukaisesti ja tee joukkueen omatoimiharjoitukset. Suunnittele viikon harjoittelu

Lisätiedot