CP-vammaisen aikuisen hyvinvointi ja ikääntyminen -katsaus kansainvälisiin tutkimuksiin

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "CP-vammaisen aikuisen hyvinvointi ja ikääntyminen -katsaus kansainvälisiin tutkimuksiin"

Transkriptio

1 Invalidiliitto ry / CP-vammaisten aikuisten hyvinvointi ja kuntoutus elämänkaarella - projekti Eerika Rosqvist, TtT, tutkija, Tutkimus- ja kehittämiskeskus GeroCenter Julkaistu CP-lehti 4/2010 CP-vammaisen aikuisen hyvinvointi ja ikääntyminen -katsaus kansainvälisiin tutkimuksiin Johdanto Osa CP-vammaisista aikuisista on havainnut terveydessään ja toimintakyvyssään nopeastikin tapahtuvia heikkenemismuutoksia. Koska CP-vammaa on pidetty eietenevänä oireyhtymänä, koetut muutokset saattavat hämmentää ja pelottaa. Ovatko kyseessä luonnolliset, mutta hyvin varhaisessa vaiheessa ilmenevät ikääntymisen seuraukset vai jokin muu? Nykytutkimus on vahvasti osoittanut sen, että ikääntyville CP-vammaisille aikuisille ilmaantuu erilaisia sekundaarisia (toissijaisia) liitännäisvammoja ja häiriöitä, ja että nämä häiriöt muuntavat CP-vamman oirekuvaa vaikuttaen yksilön toimintakykyyn. CPvammaisen aikuisen fyysisen toimintakyvyn on havaittu alkavan heiketä valtaväestöä varhaisemmassa vaiheessa, jo nuorena aikuisena, ja yhtenä syynä tähän ovat sekundaarisiin liitännäisvammoihin kuuluvat tuki- ja liikuntaelinvammat, kipu ja uupumus (1,2). Uuteen tutkimukselliseen näyttöön perustuen myös CP-vamman määritelmää on päivitetty ja pikku hiljaa myös suomalaisten terveydenhuollon eri ammattiryhmien ammatillinen osaaminen muuntuvasta CP-vamman oirekuvasta ja sen vaikutuksista toimintakykyyn aikuisuudessa lisääntyy. Näiden ohella yhtä merkityksellistä on se, että CP-vammaisten aikuisten oma tietämys hyvinvointiin vaikuttavista tekijöistä lisääntyy. Tässä katsauksessa määritellään aluksi CP-vamma ja sen synnynnäiset liitännäishäiriöt. Sen jälkeen kuvaillaan CP-vammaisen aikuisen yleistä terveydentilaa, yleisiä ikääntymismuutoksia ja henkistä hyvinvointia. Ennen loppusanoja esitellään vielä toimintakykyyn vaikuttavia sekundaarisia liitännäisvammoja ja -häiriöitä. Katsaus perustuu kansainväliseen monitieteelliseen tutkimustietoon. Tutkimustulosten lukemisessa ja tulkitsemisessa on tärkeää tiedostaa se, että jokaisen vammaisen ja vammattoman ihmisen kasvu, kehitys, terveys ja toimintakyky kulkevat omaa polkuaan, jonka suunnasta tai lopullisesta määränpäästä voidaan tutkimuksen keinoin esittää vain hentoja arvailuja, ei lopullisia ja ehdottomia totuuksia. Katsaus on osa Invalidiliitto ry:n projektin CP-vammaisen aikuisen hyvinvointi ja kuntoutus elämänkaarella toteutusta (www.invalidiliitto.fi/cp-projekti).

2 Projektin tarkoitus on lisätä tietoisuutta ja ymmärrystä ikääntymisen tuomista haasteista CP-vammaisille aikuisille. CP-vamma ja sen synnynnäiset liitännäisvammat ja -häiriöt CP-vamman (cerebral palsy) määritelmään ja luokitteluun liittyvää pohdintaa kirjattiin ensimmäisen kerran lääketieteellisessä kirjallisuudessa jo 1800-luvulla. Kuitenkin siitä, mitä käsite cerebral palsy tarkkaan ottaen kuvaa, on kiistelty yli 150 vuotta, ja pohdinnat CP-vamman erilaisten ilmentymien parhaimmasta luokittelusta ovat jatkuneet tähän päivään asti. (3) Vuonna 2004 Yhdysvalloissa kokoontui kansainvälinen monitieteellinen asiantuntijaryhmä tarkastelemaan CP-vamman määritelmää ja luokittelua. Tuloksena syntyi CP-vamman yleinen käsitteellistys laajan kansainvälisen yleisön käytettäväksi. Uuden päivitetyn määritelmän mukaan CP-vamma kuvaa joukon toiminnanrajoituksia aiheuttavia, pysyviä liikkeiden ja asennon kehityksen häiriöitä, joiden katsotaan aiheutuvan ei-etenevistä häiriöistä, jotka tapahtuivat kehittyville aivoille sikiökaudella tai pikkulapsena. Motoristen häiriöiden lisäksi CP-vammaan liittyy usein aistihäiriöitä, häiriöitä havaintokyvyssä, kognitiivisia (älyllisiä) häiriöitä, kommunikointihäiriöitä, käyttäytymisen häiriöitä, sekä epilepsia ja sekundaarisia tuki- ja liikuntaelinongelmia. (4) Uusi määritelmä ottaa huomioon kaksi CP-vamman oirekuvaan oleellisesti liittyvää tekijää, joilla on toimintakyvyn lisäksi huomattava vaikutus yksilön kykyyn osallistua ja olla osallinen. Ensiksi, määritelmä huomioi motoristen häiriöiden lisäksi CP-vammaisilla ihmisillä usein ilmenevät erilaiset liitännäishäiriöt, joiden esiintyvyys vaihtelee %:n välillä (5). Tärkeää tässä on niiden suuren esiintyvyyden lisäksi tiedostaa se, että vaikka liitännäishäiriöt ovat usein varsinaista liikuntavammaa huomaamattomampia, ne monesti heikentävät yksilön laaja-alaista toimintakykyä liikuntavammaa enemmän. Esimerkiksi kognitiivisilla häiriöillä on usein liikuntavammaa merkittävämpi vaikutus yksilön itsetuntemukseen, mahdollisuuksiin osallistua ja tulla mukaan otetuksi yleisiin sosiaalisiin vuorovaikutussuhteisiin (6). Toiseksi, uusi määritelmä huomioi sekundaariset tuki- ja liikuntaelinongelmat, joista useiden todetaan kehittyvän läpi elämän ja olevan yhteydessä yksilön fyysiseen kasvuun, lihasten spastisuuteen, ikääntymiseen ja muihin tekijöihin. Tämän mukaan CP-vammaisen ihmisen liikunnalliset toimintaedellytykset elämänkaaren eri vaiheissa eivät siis pysy staattisina vaan niissä tapahtuu muutoksia. Yleinen terveydentila CP-vammaisten aikuisten yleisten terveysongelmien kirjo vastaa samanikäisten vammattomien ihmisten terveysongelmien kirjoa ja vakavat yleiset terveysongelmat CPvammaisilla aikuisilla näyttävät olevan harvinaisia (7). CP-vammaan ja ikääntymiseen ei tiedetä liittyvän mitään erityisiä perussairauksia kuten verenpainetautia tai diabetesta (8). Australialaisselvityksen (9) mukaan eniten terveydenhuollon palvelutarpeita CP-vammaisille aikuisille aiheuttivat neurologiset sairaudet ja häiriöt (mm. epilepsia ja migreeni) sekä tuki- ja liikuntaelinten sairaudet ja häiriöt, joita käsitellään myöhemmin tässä katsauksessa.

3 Vammastaan huolimatta valtaosa CP-vammaisista aikuisista kokee itsensä terveeksi (10) ja arvioi oman terveytensä hyväksi tai erinomaiseksi (11). Yleiset ikääntymismuutokset Ikääntyminen voidaan nähdä kehityksellisenä prosessina, joka alkaa jo yksilön syntymähetkellä aiheuttaen asteittaisia muutoksia kehon rakenteissa ja systeemeissä. Ikääntyminen on luonnollinen ja ennustettavissa oleva osa ihmiselämää, ja toimintakyvyn heikkeneminen ja toiminnanvajaudet liittyvät ikääntymiseen. Kysymys ei ole siitä, tuleeko ihmisille toiminnanvajauksia, vaan milloin ne tulevat ja millaisina yhdistelminä. (12) Ikääntymisen ja toiminnanvajeiden etenemisen luonnollisesta ja väistämättömästä luonteesta huolimatta ne vaikuttavat merkittävästi elämäntyytyväisyyteen keski-ikäisillä ja sitä vanhemmilla CP-vammaisilla ihmisillä (13). Ikääntymiseen liittyvät muutokset voidaankin jakaa muutoksiin, jotka aiheutuvat sairauksista ja muutoksiin, joiden katsotaan aiheutuvan ns. normaalista vanhenemisesta. Rajan vetäminen näiden muutosten välille on kuitenkin hankalaa, koska sairaudet voidaan määritellä eri tavoin, eikä normaalin vanhenemisen määritelmästä ole yksimielisyyttä. (12) Biologisella ja fysiologisella tasolla elimistössä tapahtuu ikääntymisen mukana muutoksia, jotka vähentävät elimistön suoritus-, vastustus- ja sopeutumiskykyä. Näitä ovat mm. lihasmassan väheneminen, asennonhallinnan heikentyminen, luiden huokoistuminen, silmän linssin muutokset, verisuonten seinämän paksuuntuminen, keuhkojen kimmoisuuden lasku ja kuulon heikkeneminen. Esimerkiksi lihasmassan väheneminen etenee myöhemmällä iällä, eikä sitä voida harjoittelun, hormoniterapian tai ravinnon avulla kokonaan estää. Raja patologisen ja normaalin vanhenemisen välillä voi joissain tapauksissa olla enemmänkin määrällinen kuin laadullinen, ja samat ulkoiset riskitekijät voivat olla sekä vanhenemismuutosten että sairauksien taustalla. Esimerkiksi luiden huokoistumista voi tiettyyn rajaan asti sisältyä normaaliin vanhenemiseen, mutta kun muutokset ovat niin suuria, että on kyse patologisesta luukadosta, joka ilmenee lisääntyneinä lonkka- ja nikamamurtumina, tehdään näille muutoksille osteoporoosidiagnoosi. Ikääntymisen myötä pitkäaikaissairauksien määrä yleensäkin kasvaa ja eräiden sairauksien ilmaantuvuus ja esiintyvyys kasvavat.(12) Henkinen hyvinvointi Tutkimustietoa CP-vammaisten aikuisten henkisestä hyvinvoinnista ja psykiatristen sairauksien esiintyvyydestä on olemassa melko vähän (1, 8). Olemassa olevat tutkimukset viittaavat kuitenkin siihen, että kuten kaikilla ikääntyvillä ihmisillä, myös CP-vammaisilla aikuisilla esiintyy sekä erilaisia henkistä hyvinvointia uhkaavia huolenaiheita että varsinaisia psyykkisiä sairauksia. Ikääntymisen mukanaan tuomat fyysiset muutokset heikentävät nekin osaltaan henkistä hyvinvointia aiheuttamalla negatiivisia tuntemuksia kuten turhautumista, uupumusta, ahdistusta, vihaa ja masennusta (14). Ikääntyvän CP-vammaisen ihmisen henkistä hyvinvointia uhkaavat mm. krooninen kipu, toimintakyvyn heikkeneminen, sitä seuraava itsenäisyyden menettäminen ja sosiaalinen eristäytyneisyys (15).

4 Nämä johtavat usein edelleen yksinäisyyden kokemiseen. Osa CP-vammaisista aikuisista kokeekin valtaväestöä useammin yksinäisyyttä, jota aiheuttavat itsenäisyyden menettämisen ja terveydentilan muutosten lisäksi asumismuodon muutokset ja kyvyttömyys käyttää julkisia kulkuvälineitä (16). Iältään 40-vuotiailla tai sitä vanhemmilla CP-vammaisilla aikuisilla erityisesti sosiaalisten verkostojen vähyys ja kommunikointivaikeudet vaikuttavat koettuun yksinäisyyteen (17). Kommunikointiongelmat uhkaavat CP-vammaisten ihmisten henkistä hyvinvointia aiheuttaen huomattavia rajoitteita osallisuudelle elämän eri alueilla kuten työllistymiselle, yhteiskuntaan sopeutumiselle ja päivittäisten asioiden hoitamiselle. Esimerkiksi puheartikulaatiovaikeuksiensa vuoksi monet CP-vammaiset aikuiset kokevat vuorovaikutuksen vaikeaksi ja turhautuvat usein yrittäessään tehdä itsensä ymmärretyksi. Heidän mielestään artikulaatiovaikeudet aiheuttavat lisäksi kuulijassa usein haluttomuutta edes yrittää keskustella. (18) Toimivan vuorovaikutuksen puuttuminen saattaa pahimmillaan estää CP-vammaisten ihmisten yhteisöllisen hyväksynnän ja edelleen sosiaalisten verkostojen luomisen aiheuttaen yksinäisyyttä (17). Kommunikointiongelmien rooli CP-vammaisten ihmisten henkisen hyvinvoinnin ja osallisuuden kokemisen esteenä näyttää siis merkittävältä ja todelliselta: sen lisäksi että erilaisia ja eriasteisia puhehäiriöitä esiintyy jopa 80 %:lla CP-vammaisista ihmisistä (5), niin tutkimukset osoittavat, että CP-vammaiset aikuiset itse kokevat tarvitsevansa sosiaalista tukea ja toisten ihmisten hyväksyntää (19). Tietoa CP-vammaisilla aikuisilla esiintyvistä terveydenhuollon palveluja edellyttävistä psyykkisistä sairauksista on esitelty uudessa australialaisessa selvityksessä, jonka mukaan aikuiset hakivat hoitoa masennukseen, ahdistukseen, vihamielisyyteen, paniikkikohtauksiin, autismiin ja psykooseihin (9). CP-vammaisista aikuisista noin kolmasosalla on havaittu esiintyvän masennusta, ja mikäli CP-vammaan liittyy kehitysvamma, masennuksen esiintyvyys alenee 12 %:in (20). Sekundaarisia liitännäisvammoja ja -häiriöitä Sekundaarisilla liitännäisvammoilla ja -häiriöillä tarkoitetaan erilaisia vammoja, toimintakyvyn rajoituksia, sairauksia, vaurioita tai muita tiloja, jotka tulevat esiin jossain vaiheessa CP-vammaisen ihmisen elämänkaarta ja joiden kehittymiselle CP-vamma on riskitekijä (21). Sekundaariset liitännäisvammat ja -häiriöt esiintyvät usein samanaikaisesti vahvistaen toinen toisensa negatiivisia vaikutuksia ja vaikuttaen täten hyvin laaja-alaisesti yksilön toimintakykyyn: kykyyn opiskella ja tehdä töitä, osallistua ja harrastaa,huolehtia omaehtoisesti omasta terveydestä ja hyvinvoinnista sekä selviytyä päivittäisestä elämästä. Tuki- ja liikuntaelinvammat CP-vammaan liittyy usein ajan myötä ilmeneviä tuki- ja liikuntaelinten muutoksia, jotka saattavat olla eteneviä ja heikentää yksilön toimintakykyä (22,23). Uuden australialaisen selvityksen mukaan tukija liikuntaelinongelmista skolioosi, rintarangan kyfoosi (kyttyräselkäisyys), lonkkaluksaatio (lonkan sijoiltaanmeno), spastisuus (lihasjäykkyys), spinaalistenoosi (selkärangankanavan ahtauma) ja diskusprolapsi (nikamavälilevyn esiinluiskahdus) aiheuttivat CP-vammaisille aikuisille eniten tarpeita käyttää

5 terveydenhuollon palveluja (9). Laajemmalti tarkasteltuna kansainvälisissä tutkimuksissa on havaittu, että yleisimpiä tukija liikuntaelinten epämuodostumia CP-vammaisilla aikuisilla ovat lonkan virheasento ja luksaatio, jalkaterien rakennepoikkeamat, patella alta (polvilumpion tavallista korkeampi sijainti), lantion vinous, selkärangan rappeutumismuutokset, nivelkontraktuurat (nivelten jäykistymät) sekä liikerajoitukset samanaikaisesti useassa eri nivelessä, ja skolioosi (24, 25, 26). Skolioosin ohella tukirangassa voi ilmetä rintarangan kyfoosia, lannerangan lordoosia (notkoselkäisyys), nikamien siirtymiä ja nikamakaarten valeniveliä (27). Dyskineettisissä CP-vammoissa henkilön on vaikea vakauttaa asentoaan. Jatkuva tahaton päänliike on riskitekijä, joka liittyy kaularangan spondyloottiseen myelopatiaan. Kyseessä on kaulaytimen alueella esiintyvä selkärangan kanavan hitaasti paheneva ytimen puristukseen johtava ahtauma, jonka oireita ovat mm. rakon sulkijalihaksen toimintahäiriöt, harhatuntemukset, spastisuus ja raajojen heikkous Epänormaalien liiallisten ja tahattomien pään liikkeiden lisäksi kuvantamisen avulla on havaittu diskusprolapsi spinaalistenoosi ja instabiilius (epävakaus) (28). Myelopatia voi ilmetä jo 40 ikävuoden jälkeen (22). Tasapaino-ongelmat Tasapaino-ongelmat ovat yleisiä ikääntyvillä CP-vammaisilla aikuisilla. Syinä niihin ovat mm. iän myötä tapahtuva yleinen asennonhallinnan heikentyminen sekä CPvammaan liittyvät spastisuus, nivelkontraktuurat ja aistihäiriöt. Tasapaino-ongelmat saattavat olla yhteydessä myös iän myötä tapahtuvaan yleiseen liikkumiskyvyn heikentymiseen. Koetut muutokset tasapainon hallinnassa voivat aiheuttaa yksilölle kaatumisen pelkoa, mikä saattaa johtaa liikkumisen välttämiseen ja siten edelleen liikkumiskyvyn heikentymiseen ja entistä suurempiin tasapainon hallinnan vaikeuksiin. Kaatumisen pelko ei kuitenkaan ole aiheetonta, sillä heikentynyt liikkumiskyky tasapaino-ongelmineen lisää riskiä kaatumisiin ja niistä aiheutuviin murtumiin (29). Kaatumisia esiintyy jopa yli puolella CP-vammaista aikuisista (7) ja jo alle 30-vuotiaana (13). Lisäksi murtumille altistava osteopenia (luun tiheyden väheneminen) ja osteoporoosi (luuaineksen väheneminen, luukato) ovat erittäin yleisiä CP-vamman seurannaisilmiöitä jo lapsuusiällä (30, 31). Kipu Kipu on yksi yleisimmistä CPvamman liitännäisoireista (32) ja sen esiintyvyys vaihtelee %:n välillä (10, 25, 33, 5). Kipu ilmaantuu CP-vammaisille ihmisille keskimäärin vuoden iässä (13, 26) ja sen on havaittu olevan yleistä erityisesti naisilla (26). Yleensäkin CP-vammaisilla aikuisille kipua esiintyy useammin kuin valtaväestöllä (26). Iän myötä kivuliaisuus saattaa lisääntyä (26), mutta ei dramaattisesti. Korkeamman iän ja suuremman kivun voimakkuuden välillä on myös havaittu olevan yhteys (33). On todettu, että jopa puolet CP-vammaisista aikuisista kokee kipua kahdessa tai kolmessa eri kehonosassa (25). Yleisimmät kipualueet ovat nivelissä ja rangassa (7, 10, 25, 26, 33, 34, 35). Kipu liittyy nivelkontraktuuriin, spastisuuteen, ortopedisiin epämuodostumiin, artroosiin (nivelrikkoon) ja murtumiin (32, 33). Pitkäaikainen kipu on yhteydessä CP-vamman vaikeusasteeseen siten, että vaikeasti vammautuneilla CP-vammaisilla ihmisillä kipua esiintyy huomattavasti enemmän kuin lievä-asteisesti

6 vammaisilla (36). Lisäksi kipu on yhteydessä pitkäaikaiseen uupumukseen, ahdistukseen, tyytyväisyyden alentumiseen, toimintakyvyn heikkenemiseen ja passiiviseen elämäntapaan (26, 35). Kivun koetaan häiritsevän sosiaalista elämää ja työntekoa (35). Uupumus Uupumus kuvaa väsymyksen tunnetta yhdessä madaltuneen energiakapasiteetin kuten keskittymiskyvyn kanssa. CP-vammaisilla aikuisilla esiintyy valtaväestöä enemmän uupumusta, ja erityisesti fyysistä uupumusta. Norjalaistutkimuksen mukaan CP-vamman oirekuva vaikuttaa CP-vammaisten aikuisten kroonisen uupumuksen kokemiseen siten, että henkilöt, joilla on dyskinesia (22 %) tai diplegia (18 %), kokevat useammin uupumusta, kuin henkilöt, joilla on hemiplegia (14 %) tai tetraplegia (12 %). Lisäksi keskivaikeasti liikuntavammaiset ovat raportoineet olevansa uupuneempia, kuin lievästi tai vaikeasti liikuntavammaiset. Syyksi on esitetty, että epätasapaino työn ja toimien suorittamiseen liittyvän kuormittavuuden ja henkilökohtaisen kapasiteetin välillä aiheuttaa sen, että henkilö joutuu toimimaan voimiensa äärirajoilla. (37) Syynä fyysiseen uupumiseen on myös se, että CP-vammaiset kuluttavat liikkuessaan 3-5 kertaa enemmän energiaa (38). Vahvimmat uupumukseen yhteydessä olevat ennustetekijät ovat kipu, toimintakyvyn rajoittuminen, sosiaaliseen vuorovaikutukseen liittyvät emotionaaliset ja fyysiset rajoitukset ja tyytymättömyys elämään (37). Liikkumiskyky CP-vammaisen aikuisen liikkumis- ja kävelykyky heikkenee yleisimmin vuotiaana (7, 13, 24, 25, 39).Norjalainen seurantatutkimus osoitti, että henkilöillä, joilla oli diplegia, kävelykyvyn heikkenemistä esiintyi 71 %:lla alkaen keskimäärin 37 vuoden iässä, ja vastaavasti henkilöillä, joilla oli hemiplegia, heikkenemistä esiintyi 37 %:lla ilmeten keskimäärin 52 vuoden iässä (40). Ruotsalaistutkimuksessa 10 % CP-vammaisista aikuisesta oli lopettanut kävelemisen ja heistä valtaosa ennen 35-vuoden ikää (25). Kuitenkin osalla CP-vammaisista aikuisista liikkumiskyky säilyy hyvänä pitkälle tulevaisuuteen. Suuressa kanadalaistutkimuksessa (N=5721) 76 % niistä CP-vammaisista ihmisistä, jotka 25-vuotiaana kykenivät kävelemään ja liikkumaan portaissa hyvin, olivat säilyttäneet tämän taitonsa vielä 15 vuotta myöhemminkin. Vastaavasti ne 25-vuotiaat, jotka tarvitsivat tukea porraskävelyssä, olivat todennäköisesti menettäneet kyvyn liikkua portaissa 15 vuotta myöhemmin. Tutkimus osoitti edelleen, että 25 ikävuoden jälkeen CPvammaisen aikuisen liikkumiskyvyn edistyminen oli epätodennäköistä ja sen heikentyminen on todennäköisempää. (41) Syitä CP-vammaisen aikuisen kävelykyvyn heikentymiselle on useita. Norjalaisruotsalaisessa tutkimuksessa vuotiailla CP-vammaisilla aikuisilla kävelykyvyn heikkenemisen havaittiin olevan yhteydessä lisääntyneeseen kivun määrään ja voimakkuuteen sekä sen aiheuttamaan suurempaan vaikeuteen selviytyä päivittäisistä toiminnoista, lisääntyneeseen fyysiseen uupumukseen ja tasapainon heikentymiseen (40). Tätä tutkimustulosta tukee myös norjalaistutkimus (39) vuotiailla CPvammaisilla aikuisilla, jonka mukaan tutkittavat kertoivat itse liikkumiskyvyn heikentymisen taustalla oleviksi syiksi kivun ja uupumuksen lisäksi fyysisen harjoittelun puutteen. Tutkittavat kuvasivat heikentymisen lisääntyvinä tasapaino-ongelmina (63 %), vähentyneenä lihasvoimana (42 %), vähentyneenä kestävyytenä (61 %) ja oireiden yhdistelminä, jotka aiheuttivat kävelyn hidastumista, kävelymatkan lyhentymistä ja lisääntynyttä tuen tai pyörätuolin käyttämisen tarvetta.

7 Ruotsalaistutkimuksessa vuotiaat CP-vammaiset aikuiset kokivat kävelykykynsä heikentymisen syiksi polviongelmat, lisääntyneen spastisuuden, tasapaino-ongelmat ja fyysisen harjoittelun puutteen (25). Lopuksi Ikääntyminen vamman kanssa tuo CP-vammaisen aikuisen hyvinvoinnin ylläpitämiselle omat erityiset haasteensa, joita tässä katsauksessa on esitelty tutkimuksia esitellen melko laajasti, mutta ei kattavasti. Erityisesti tieto CP-vammaisten ihmisten henkisestä hyvinvoinnista on vielä puutteellista. Sen sijaan tutkimuksia CP-vammaisilla aikuisilla esiintyvistä fyysisistä liitännäisvammoista ja -häiriöistä on olemassa jo melko paljon, ja niiden yhteys toimintakyvyn heikkenemiseen on osoitettu. Kuitenkaan ei vielä tiedetä sitä, miten näiden liitännäisvammojen ja - häiriöiden syntyminen voitaisiin alkujaan parhaiten estää, tai miten niiden kehittymistä voitaisiin tehokkaimmin hidastaa. CP-vammaisille aikuisille ongelmallisia sekundaarisista liitännäisvammoista ja -häiriöistä tekee erityisesti se, että hitaasti kehittyessään niiden vaikutuksen toimintakykyyn saattaa havaita vasta, kun kyky tehdä jotain asiaa on jo oleellisesti heikentynyt. Parhaimmassa tapauksessa tällainen heikkeneminen olisi voitu estää, tai ainakin sitä olisi voitu hidastaa, mikäli asiaan olisi osattu ajoissa kiinnittää huomiota ja puututtu asianmukaisin toimintatavoin. Ikääntyvien CP-vammaisten aikuisten laaja-alaisen hyvinvoinnin ylläpitämisen ja edistämisen näkökulmasta on suositeltavaa, että CP-vammaiset aikuiset yhdessä kuntoutuksen ammattihenkilöiden kanssa arvioisivat toimintakykyään säännöllisesti kerran pari vuodessa ja vertaisivat nykytilannettaan puolen vuoden tai vuoden takaiseen tilanteeseen. Toimintakyvyn heikkenemismuutosten taustalla olevat syyt tulee aina selvittää asianmukaisesti terveydenhuollossa, sillä on tärkeää muistaa, että kaikki kehittyvät oireet eivät johdu CP-vammasta ja ikääntymisestä. Hyvinvoinnin ylläpitämiseksi ja edistämiseksi aikuisuudessa ja vanhuudessa tarvitaan oman vastuullisuuden lisäksi yhteiskunnan tarjoamia terveydenhuollon palveluja. *********** Artikkelissa esiintyvä, suluissa oleva numerointi viittaa artikkelissa käytettyyn lähdeluetteloon. Kirjoittajan luvalla toimitus ei julkaissut 4-sivuista lähdeluetteloa. Sen voi pyytää osoitteesta ***********

Ikääntymisen vaikutus cp-vammaisen aikuisen toimintakykyyn

Ikääntymisen vaikutus cp-vammaisen aikuisen toimintakykyyn Ikääntymisen vaikutus cp-vammaisen aikuisen toimintakykyyn 1. Ikääntyminen, cp-vamma ja toimintakyky 2. Ikääntymisen vaikutus toimintakykyyn 2.1 Tuki- ja liikuntaelinmuutokset 2.2 Tasapainon hallinta 2.3

Lisätiedot

CP-vammaisten aikuisten toimintakyky ja siinä tapahtuvia ikääntymismuutoksia kirjallisuuskatsauksen perusteella

CP-vammaisten aikuisten toimintakyky ja siinä tapahtuvia ikääntymismuutoksia kirjallisuuskatsauksen perusteella CP-vammaisten aikuisten toimintakyky ja siinä tapahtuvia ikääntymismuutoksia kirjallisuuskatsauksen perusteella Esityksen sisältö: 2. Kirjallisuuskatsauksen lähtökohdat ja toteutus 3. CP-vamma ja aikuisuus

Lisätiedot

CP-VAMMA JA IKÄÄNTYMINEN IKÄÄNTYVÄ CP-VAMMAINEN SEMINAARI 26.3.2010 Espoo

CP-VAMMA JA IKÄÄNTYMINEN IKÄÄNTYVÄ CP-VAMMAINEN SEMINAARI 26.3.2010 Espoo CP-VAMMA JA IKÄÄNTYMINEN IKÄÄNTYVÄ CP-VAMMAINEN SEMINAARI 26.3.2010 Espoo kuntoutus elämänkaarella projekti 2007-2010 LUENNON SISÄLTÖ 1. CP-vamma 2. Ikääntyvän CP-vammaisen aikuisen toimintakykyyn yhteydessä

Lisätiedot

ALAKULOSTA ILOON TERVEYSILTA 29.11.2006 JUHA RANTALAINEN

ALAKULOSTA ILOON TERVEYSILTA 29.11.2006 JUHA RANTALAINEN ALAKULOSTA ILOON TERVEYSILTA 29.11.2006 JUHA RANTALAINEN JOHDANNOKSI JOKA NELJÄNNELLÄ SUOMALAISELLA ON JOKIN MIELENTERVEYDEN HÄIRIÖ MASENNUS ON YKSI KANSASAIRAUKSISTAMME MASENNUS AIHEUTTAA VIREYSTILAN

Lisätiedot

CP-vammaisten aikuisten hyvinvointi ja kuntoutus elämänkaarella -projekti vuosina 2007-2010 CP- ikä/kunto -projekti (CPIK)

CP-vammaisten aikuisten hyvinvointi ja kuntoutus elämänkaarella -projekti vuosina 2007-2010 CP- ikä/kunto -projekti (CPIK) CP-vammaisten aikuisten hyvinvointi ja kuntoutus elämänkaarella -projekti vuosina 2007-2010 CP- ikä/kunto -projekti (CPIK) Invalidiliitto ry hallinnoi - RAY rahoittaa www.invalidiliitto.fi/cp-projekti

Lisätiedot

IKÄIHMISTEN KUNTOUTTAMINEN KOTIHOIDOSSA. Kotka 29.9.2015 Anni Pentti

IKÄIHMISTEN KUNTOUTTAMINEN KOTIHOIDOSSA. Kotka 29.9.2015 Anni Pentti IKÄIHMISTEN KUNTOUTTAMINEN KOTIHOIDOSSA Kotka 29.9.2015 Anni Pentti Ikäihmisten kuntoutus = Geriatrinen kuntoutus Laaja-alaista, kokonaisvaltaista kuntoutusta Ymmärretään ihmisen normaali ikääntyminen

Lisätiedot

Liikehallintakykytestaus

Liikehallintakykytestaus Liikehallintakykytestaus ketteryys, tasapaino ja liikkuvuus Marjo Rinne TtT, tutkija, ft Liikehallintakyky Liikkeen hallintaan vaikuttavia tekijöitä osa selittyy perintötekijöillä, mutta harjoittelulla

Lisätiedot

KAATUMISTAPATURMIEN EHKÄISY IKINÄ opas Sara Haimi-Liikkanen, Kehittämiskoordinaattori

KAATUMISTAPATURMIEN EHKÄISY IKINÄ opas Sara Haimi-Liikkanen, Kehittämiskoordinaattori KAATUMISTAPATURMIEN EHKÄISY IKINÄ opas Sara Haimi-Liikkanen, Kehittämiskoordinaattori Iäkkäiden henkilöiden kaatumistapaturmat Yleisin suomalaisten ikäihmisten tapaturmatyyppi 30 % kotona asuvista yli

Lisätiedot

CP-vammaisten lasten elämänlaatu. Lasten ja huoltajien näkökulmasta Sanna Böling, KM, ft sanna.boling@utu.fi

CP-vammaisten lasten elämänlaatu. Lasten ja huoltajien näkökulmasta Sanna Böling, KM, ft sanna.boling@utu.fi CP-vammaisten lasten elämänlaatu Lasten ja huoltajien näkökulmasta Sanna Böling, KM, ft sanna.boling@utu.fi Elämänlaatu WHO ja elämänlaatu WHO:n määritelmän mukaan elämänlaatuun liittyvät fyysinen terveys

Lisätiedot

Asiakkaan oma arvio kotihoidon tarpeesta. Palvelutarpeen arvion pohjalta on laadittu yksilöllinen hoito ja palvelusuunnitelma

Asiakkaan oma arvio kotihoidon tarpeesta. Palvelutarpeen arvion pohjalta on laadittu yksilöllinen hoito ja palvelusuunnitelma 1(5) FYYSINEN TOIMINTAKYKY Asiakkaalla on koettu kotihoidon tarve. Asiakas ei selviydy päivittäisistä toiminnoista itsenäisesti koska hänen toimintakykynsä on selkeästi alentunut. Palveluntarve MAPLe_5

Lisätiedot

liikenteessä Merja Rantakokko, TtM, ft Suomen gerontologian tutkimuskeskus Jyväskylän yliopisto Merja.rantakokko@jyu.fi

liikenteessä Merja Rantakokko, TtM, ft Suomen gerontologian tutkimuskeskus Jyväskylän yliopisto Merja.rantakokko@jyu.fi Iäkkäiden turvallisuuskokemus liikenteessä Merja Rantakokko, TtM, ft Suomen gerontologian tutkimuskeskus Jyväskylän yliopisto Merja.rantakokko@jyu.fi Iäkkäiden liikenneturvallisuus Iäkkäiden aiheuttamat

Lisätiedot

Osteoporoosi (luukato)

Osteoporoosi (luukato) Osteoporoosi (luukato) Lääkärikirja Duodecim Pertti Mustajoki, sisätautien erikoislääkäri Osteoporoosi tarkoittaa, että luun kalkkimäärä on vähentynyt ja luun rakenne muuttunut. Silloin luu voi murtua

Lisätiedot

CP-vammaisen aikuisen kokonaisvaltaisen kuntoutusprosessin tukeminen

CP-vammaisen aikuisen kokonaisvaltaisen kuntoutusprosessin tukeminen CP-vammaisen aikuisen kokonaisvaltaisen kuntoutusprosessin tukeminen Kuntoutussymposium 2009 Tampereen Messu- ja Urheilukeskus 5.11.2009 Tiina Airaksinen, YTM, projektipäällikkö, ry / CP-ikä/kunto-projekti

Lisätiedot

Hyvän kunnon ja tasapainon tärkeys ikääntyvillä henkilöillä. Työfysioterapeutti Kaija Riento-Lindroos 13.3.2012

Hyvän kunnon ja tasapainon tärkeys ikääntyvillä henkilöillä. Työfysioterapeutti Kaija Riento-Lindroos 13.3.2012 Hyvän kunnon ja tasapainon tärkeys ikääntyvillä henkilöillä Työfysioterapeutti Kaija Riento-Lindroos 13.3.2012 1 Lukuisista ikääntymisen myötä tapahtuvista muutoksista huolimatta ikääntyneet ovat terveempiä

Lisätiedot

AKVA Palveluntuottajien koulutus Työkyky tuloksellisuuden mittarina. Kirsi Vainiemi Asiantuntijalääkäri, Kela 27.10.2014

AKVA Palveluntuottajien koulutus Työkyky tuloksellisuuden mittarina. Kirsi Vainiemi Asiantuntijalääkäri, Kela 27.10.2014 AKVA Palveluntuottajien koulutus Työkyky tuloksellisuuden mittarina Kirsi Vainiemi Asiantuntijalääkäri, Kela 27.10.2014 Kelan ammatillisen kuntoutuksen lainsäädäntö Kokonaisvaltainen arviointi Kansaneläkelaitos

Lisätiedot

Miten se nyt olikaan? Tietoa muistista ja muistisairauksista

Miten se nyt olikaan? Tietoa muistista ja muistisairauksista Miten se nyt olikaan? Tietoa muistista ja muistisairauksista HAE apua ajoissa www.muistiliitto.fi Muistiliitto on muistisairaiden ihmisten ja heidän läheistensä järjestö. Liitto ja sen jäsenyhdistykset

Lisätiedot

Aikuisiän oppimisvaikeudet ja niiden kohtaaminen

Aikuisiän oppimisvaikeudet ja niiden kohtaaminen Aikuisiän oppimisvaikeudet ja niiden kohtaaminen Jaana Körkkö, kouluttaja, ammatillinen erityisopettaja Satu Tuulasvirta, kouluttaja, ammatillinen erityisopettaja SISÄLTÖ: Aikuisten oppimisvaikeudet (johdanto

Lisätiedot

CP-VAMMAISTEN AIKUISTEN KUNTOUTUSSUUNNITELMIEN KEHITTÄMINEN

CP-VAMMAISTEN AIKUISTEN KUNTOUTUSSUUNNITELMIEN KEHITTÄMINEN CP-VAMMAISTEN AIKUISTEN KUNTOUTUSSUUNNITELMIEN KEHITTÄMINEN CP-vammaisten aikuisten kuntoutusprosessi ja toimintakäytäntö Heidi Huttunen 22.9.2010 Invalidiliitto ry " Suomen CP-liitto ry 1 KUNTOUTUKSEN

Lisätiedot

Ikääntyneiden fyysinen toimintakyky ja turvallisuuden tunne Ilkka Väänänen. Lahden tiedepäivä Fellmannia, Lahti 27.11.2012

Ikääntyneiden fyysinen toimintakyky ja turvallisuuden tunne Ilkka Väänänen. Lahden tiedepäivä Fellmannia, Lahti 27.11.2012 Ikääntyneiden fyysinen toimintakyky ja turvallisuuden tunne Ilkka Väänänen Lahden tiedepäivä Fellmannia, Lahti 27.11.2012 Esityksen rakenne 1. Johdanto Tapaturmaisesti kuolleiden yli 65 vuotiaiden kuolemansyyt

Lisätiedot

Elämänlaatu ja sen mittaaminen

Elämänlaatu ja sen mittaaminen 04.02.2013 Elämänlaatu ja sen mittaaminen Luoma Minna-Liisa, Korpilahti Ulla, Saarni Samuli, Aalto Anna-Mari, Malmivaara Antti, Koskinen Seppo, Sukula Seija, Valkeinen Heli, Sainio Päivi 04.02.2013 elämä

Lisätiedot

Luuliikuntasuositus lapsille ja kasvaville nuorille. Hypi ja pompi, juokse ja pelaa! Usein ja vauhdikkaasti.

Luuliikuntasuositus lapsille ja kasvaville nuorille. Hypi ja pompi, juokse ja pelaa! Usein ja vauhdikkaasti. lapsille ja kasvaville nuorille Hypi ja pompi, juokse ja pelaa! Usein ja vauhdikkaasti. lapsille ja kasvaville nuorille Liikuntamuodot Lapsilla ja kasvavilla nuorilla tavoitteena on luiden ja lihasten

Lisätiedot

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti Lääketeollisuus ry:n toimeksiannosta tutkimuksen suomalaisten

Lisätiedot

MUUTOS JA MUUTOKSESSA ELÄMISEN TAIDOT EIJA HIMANEN 12.4.2015

MUUTOS JA MUUTOKSESSA ELÄMISEN TAIDOT EIJA HIMANEN 12.4.2015 MUUTOS JA MUUTOKSESSA ELÄMISEN TAIDOT EIJA HIMANEN 12.4.2015 Käsiteltäviä näkökulmia Mitä muutos on? Mitä ihmiselle muutoksessa tapahtuu? Työkaluja muutoksessa kipuilevan tukemiseen. Muutos Tilanteen tai

Lisätiedot

Puhe, liike ja toipuminen. Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT

Puhe, liike ja toipuminen. Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT Puhe, liike ja toipuminen Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT Puhe liike toipuminen? 2.9.2014 Hätönen H 2 Perinteitä ja uusia näkökulmia Perinteinen näkökulma: Mielenterveyden ongelmien hoidossa painotus

Lisätiedot

Psyykkinen toimintakyky

Psyykkinen toimintakyky Psyykkinen toimintakyky Toimintakyky = ihmisen ominaisuuksien ja ympäristön suhde : kun ympäristö vastaa yksilön ominaisuuksia, ihminen kykenee toimimaan jos ihmisellä ei ole fyysisiä tai psykososiaalisia

Lisätiedot

Mielenterveys voimavarana. Psykologi, psykoterapeutti YET Tiina Röning TAYS/ EVA

Mielenterveys voimavarana. Psykologi, psykoterapeutti YET Tiina Röning TAYS/ EVA Mielenterveys voimavarana Psykologi, psykoterapeutti YET Tiina Röning TAYS/ EVA Mitä mielenterveys tarkoittaa Mielen terveys vs. mielen sairaus? Mielen kokemus hyvinvoinnista ja tasapainosta Sisäisiä,

Lisätiedot

CP vammaisen aikuisen toimintakyky

CP vammaisen aikuisen toimintakyky Opetusmateriaali, osa II CP vammaisen aikuisen toimintakyky CP vammaisen aikuisen hyvinvointi ja kuntoutus elämänkaarella projekti 2007 2010 Opetusmateriaalin tekijät Opetusmateriaalin sisällön on koonnut

Lisätiedot

Kuka on näkövammainen?

Kuka on näkövammainen? Näkövammat 1 Sisältö Kuka on näkövammainen? 3 Millaisia näkövammat ovat? 4 Näöntarkkuus 4 Näkökenttä 4 Kontrastien erotuskyky 6 Värinäkö 6 Silmien mukautuminen eri etäisyyksille 6 Silmien sopeutuminen

Lisätiedot

Dokumenttia hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: http://www.fsd.uta.fi/

Dokumenttia hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: http://www.fsd.uta.fi/ FSD2605 CP-VAMMAISTEN AIKUISTEN ELÄMÄNHALLINTA 2008-2010 FSD2605 WELL-BEING OF ADULTS WITH CEREBRAL PALSY 2008-2010 Tämä dokumentti on osa yllä mainittua Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua

Lisätiedot

Terveyden edistämisen mahdollisuudet sote-palveluntuottajan näkökulmasta

Terveyden edistämisen mahdollisuudet sote-palveluntuottajan näkökulmasta Terveyden edistämisen mahdollisuudet sote-palveluntuottajan näkökulmasta Terveyttä edistävä yhteistyö tulevassa sotessa seminaari 19.3.2015 Toimitusjohtaja Aki Lindén 1 Terveyden edistäminen tarkoittaa

Lisätiedot

Työn ja vapaa-ajan tasapaino. Carita Tuohimäki 16.-17.3.2015

Työn ja vapaa-ajan tasapaino. Carita Tuohimäki 16.-17.3.2015 Työn ja vapaa-ajan tasapaino Carita Tuohimäki 16.-17.3.2015 Määrittele tasapaino! Työn ja vapaa-ajan tasapainon saavuttamiseksi ei ole olemassa yksiselitteistä määritelmää, joka sopisi jokaisen tilanteeseen.

Lisätiedot

CP-vammaisen aikuisen hyvinvointi, toimintakyky ja ikääntyminen

CP-vammaisen aikuisen hyvinvointi, toimintakyky ja ikääntyminen CP-vammaisen aikuisen hyvinvointi, toimintakyky ja ikääntyminen kirjallisuuskatsaus CP-vammaisten aikuisten hyvinvointi ja kuntoutus elämänkaarella projekti 2007 2010 Invalidiliitto CP-vammaisen aikuisen

Lisätiedot

Voiko muistisairauksia ennaltaehkäistä?

Voiko muistisairauksia ennaltaehkäistä? Voiko muistisairauksia ennaltaehkäistä? Juha Rinne, Neurologian erikoislääkäri ja dosentti Professori PET- keskus ja neurotoimialue, TYKS ja Turun yliopisto MITÄ MUISTI ON? Osatoiminnoista koostuva kyky

Lisätiedot

Polven nivelrikko. Potilasohje. www.eksote.fi

Polven nivelrikko. Potilasohje. www.eksote.fi Polven nivelrikko Potilasohje www.eksote.fi Sisällys Hyvä nivelrikko-oireinen... 3 Nivelrikon vaikutuksia... 3 Tietoa nivelrikosta ja harjoittelun vaikutuksista... 4 Mitä nivelrikko on... 4 Harjoittelulla

Lisätiedot

Johtajien kuormittuminen ja hyvinvointi 19.5.2009. JOHTAMISTAIDON OPISTO, JTO Paikallisjohtaja Pirkko-Liisa Vesterinen Dosentti,KT

Johtajien kuormittuminen ja hyvinvointi 19.5.2009. JOHTAMISTAIDON OPISTO, JTO Paikallisjohtaja Pirkko-Liisa Vesterinen Dosentti,KT Johtajien kuormittuminen ja hyvinvointi 19.5.2009 JOHTAMISTAIDON OPISTO, JTO Paikallisjohtaja Pirkko-Liisa Vesterinen Dosentti,KT Johtajan toiminnan ja käyttäytymisen yhteys stressiin, palautumiseen ja

Lisätiedot

7.5.2012/ LW, SK VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet

7.5.2012/ LW, SK VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet 7.5.2012/ LW, SK VARHAISEN TUEN MALLI Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet Terveyden ja työkyvyn säilyminen ovat yksi työelämän suurimpia haasteita. Työkyky voidaan kuvata ihmisen voimavarojen

Lisätiedot

Syrjäytymisen monimuotoisuus - terveyden, toimintakyvyn ja terveyspalveluiden näkökulmasta Raija Kerätär 8.2.2013. www.oorninki.fi

Syrjäytymisen monimuotoisuus - terveyden, toimintakyvyn ja terveyspalveluiden näkökulmasta Raija Kerätär 8.2.2013. www.oorninki.fi Syrjäytymisen monimuotoisuus - terveyden, toimintakyvyn ja terveyspalveluiden näkökulmasta Raija Kerätär 8.2.2013 www.oorninki.fi Osallisuus - syrjäytyminen Sosiaalinen inkluusio, mukaan kuuluminen, osallisuus

Lisätiedot

Sisällys. Osa I Lapsen aivovammat. Toimituskunta 7 Esipuhe 15 Johdanto 18. 1 Aivovammojen määritelmät ja käsitteet 22

Sisällys. Osa I Lapsen aivovammat. Toimituskunta 7 Esipuhe 15 Johdanto 18. 1 Aivovammojen määritelmät ja käsitteet 22 10 Julkaisijan puheenvuoro 5 Toimituskunta 7 Esipuhe 15 Johdanto 18 Osa I Lapsen aivovammat 1 Aivovammojen määritelmät ja käsitteet 22 Aivovamman alamuodot 24 Traumaattisen aivovamman alamuodot 24 Tajunnan

Lisätiedot

Suomen CP-liitto ry/ Itsenäiseen elämään sopivin palveluin -hanke HAHMOTTAMINEN. Hahmottamisen vaikeus: Näkymätön vamma. Hahmottamisen teoriaa

Suomen CP-liitto ry/ Itsenäiseen elämään sopivin palveluin -hanke HAHMOTTAMINEN. Hahmottamisen vaikeus: Näkymätön vamma. Hahmottamisen teoriaa 0 Suomen CP-liitto ry/ Itsenäiseen elämään sopivin palveluin -hanke HAHMOTTAMINEN Hahmottamisen vaikeus: Näkymätön vamma Hahmottamisen teoriaa Kokemusasiantuntijoiden kommentteja 1 Keväällä 2011 käynnistyi

Lisätiedot

YKSINÄISYYS IKÄÄNTYVÄN ARJESSA Laadullista ja määrällistä tutkimusotetta yhdistävä seurantatutkimus

YKSINÄISYYS IKÄÄNTYVÄN ARJESSA Laadullista ja määrällistä tutkimusotetta yhdistävä seurantatutkimus YKSINÄISYYS IKÄÄNTYVÄN ARJESSA Laadullista ja määrällistä tutkimusotetta yhdistävä seurantatutkimus Elisa Tiilikainen, VTM, jatko-opiskelija 6.6.2013 VIII Gerontologian päivät SESSIO XXIII: Elämänkulku

Lisätiedot

Lonkan nivelrikko. Potilasohje. www.eksote.fi

Lonkan nivelrikko. Potilasohje. www.eksote.fi Lonkan nivelrikko Potilasohje www.eksote.fi Sisällys Hyvä nivelrikko-oireinen... 3 Nivelrikon vaikutuksia... 3 Tietoa nivelrikosta ja harjoittelun vaikutuksista... 4 Mitä nivelrikko on... 4 Harjoittelulla

Lisätiedot

Luku 3 Lapsuus rakastuminen urheiluun valmiuksia menestymiseen

Luku 3 Lapsuus rakastuminen urheiluun valmiuksia menestymiseen 61 Valmennuksen osa-alueet Asia tarinasta Taito/ tekniikka Taktiikka/ pelikäsitys Fyysiset valmiudet Henkiset valmiudet omassa toiminnassasi Vahvuutesi Kehittämiskohteesi Miten kehität valitsemiasi asioita?

Lisätiedot

Ammatillinen kuntoutusselvitys

Ammatillinen kuntoutusselvitys Kelan avo- ja laitosmuotoisen kuntoutuksen standardi Ammatillinen kuntoutusselvitys Voimassa 1.1.2015 alkaen Ammatillisen kuntoutuksen myöntämisedellytykset Sairaus, vika tai vamma on aiheuttanut tai sen

Lisätiedot

AVH-potilaan masennuksen kulku akuuttivaiheen jälkeen ja omaisen masennusoireilu

AVH-potilaan masennuksen kulku akuuttivaiheen jälkeen ja omaisen masennusoireilu AVH-potilaan masennuksen kulku akuuttivaiheen jälkeen ja omaisen masennusoireilu AVH-päivät 13.10.2010 Helsinki Anu Berg, PsT anu.berg@eksote.fi Masennus on yleistä aivoverenkiertohäiriöiden jälkeen noin

Lisätiedot

Laaja-alaiset oppimisvaikeudet TAKOMO 13.3.13. Kuka on erilainen oppija? Laaja-alaiset oppimisvaikeudet uutena haasteena

Laaja-alaiset oppimisvaikeudet TAKOMO 13.3.13. Kuka on erilainen oppija? Laaja-alaiset oppimisvaikeudet uutena haasteena Laaja-alaiset oppimisvaikeudet TAKOMO 13.3.13 Kuka on erilainen oppija? Laaja-alaiset oppimisvaikeudet uutena haasteena Kuka on erilainen oppija? Oppimisvaikeus= opiskelijalla on vaikeuksia saavuttaa opiskelun

Lisätiedot

Ikääntyvän työntekijän muotokuva TOKI-seminaari Oulussa 10.6.2011

Ikääntyvän työntekijän muotokuva TOKI-seminaari Oulussa 10.6.2011 Ikääntyvän työntekijän muotokuva TOKI-seminaari Oulussa 10.6.2011 Lähteenä: 65-vuotiaiden aikuisneuvolan tutkimustiedot & Sosioekonomiset terveyserot Pohjois-Pohjanmaalla 16.6.2011 geriatrian ylilääkäri

Lisätiedot

työkyvyttömyyseläkkeistä

työkyvyttömyyseläkkeistä FINNISH CENTRE FOR PENSIONS KANSAINVÄLINEN VAMMAISNAISSEMINAARI 12.3.2008 Kuvitettua Naisten tietoa työkyky ja työkyvyttömyyseläkkeistä työkyvyttömyyseläkkeet Raija Gould Raija Gould Eläketurvakeskus Eläketurvakeskus

Lisätiedot

Käytännössä toimintakyvyllä tarkoitetaan henkilön suoriutumista jossakin toimintaympäristössä:

Käytännössä toimintakyvyllä tarkoitetaan henkilön suoriutumista jossakin toimintaympäristössä: Joensuu 2.12.2014 Käytännössä toimintakyvyllä tarkoitetaan henkilön suoriutumista jossakin toimintaympäristössä: Työssä Kotona Harrastuksissa Liikkumisessa (esim. eri liikennevälineet) Ym. WHO on kehittänyt

Lisätiedot

LIIKUNTASUUNNITELMA. Kotka 29.9.2015 Anni Pentti

LIIKUNTASUUNNITELMA. Kotka 29.9.2015 Anni Pentti LIIKUNTASUUNNITELMA Kotka 29.9.2015 Anni Pentti Liikuntasuunnitelma kotihoidossa Suunnitelma asiakkaan liikkumiskyvyn ja fyysisen toimintakyvyn ylläpitämisestä ja parantamisesta Suunnitelmaan kirjataan

Lisätiedot

Nuoren naisurheilijan ylikuormituksen erityispiirteitä Hannele Hohtari 23.10.2010 Ongelmia? Kuukautishäiriöt ja alipainoinen urheilija Rasitusmurtumat Naisurheilijoilla yleisiä, etenkin juoksijoilla Jos

Lisätiedot

Lääketieteellinen liikunta CPvammaisille. N.A. Prostokishena fysioterapeutti-lääkäri Karjalan tasavallan Lääketieteellinen ennaltaehkäisykeskus 2013

Lääketieteellinen liikunta CPvammaisille. N.A. Prostokishena fysioterapeutti-lääkäri Karjalan tasavallan Lääketieteellinen ennaltaehkäisykeskus 2013 Lääketieteellinen liikunta CPvammaisille henkilöille N.A. Prostokishena fysioterapeutti-lääkäri Karjalan tasavallan Lääketieteellinen ennaltaehkäisykeskus 2013 VAMMAINEN - Vammainen on henkilö, jolla on

Lisätiedot

CP-vammaisen aikuisen hyvinvointi, toimintakyky ja ikääntyminen

CP-vammaisen aikuisen hyvinvointi, toimintakyky ja ikääntyminen CP-vammaisen aikuisen hyvinvointi, toimintakyky ja ikääntyminen kirjallisuuskatsaus CP-vammaisten aikuisten hyvinvointi ja kuntoutus elämänkaarella projekti 2007 2010 Invalidiliitto CP-vammaisen aikuisen

Lisätiedot

Ikääntyneen mielenterveys kotihoidossa

Ikääntyneen mielenterveys kotihoidossa Ikääntyneen mielenterveys kotihoidossa VI Valtakunnallinen depressiofoorumi ja IV Lapin mielenterveys- ja päihdepäivät Britta Sohlman, FT THL/Ikäihmisten palvelut Esityksen sisältö Käytetyn aineiston kuvaus

Lisätiedot

Kaatumis-ja osteoporoosiklinikka kaatumisia ja murtumia ehkäisemässä Näin meillä - seminaari 16.9.2014 Iiris Salomaa ft AMK - Kaatumistapaturmat ja murtumat - Ennaltaehkäisy, hoito ja kuntoutus - IKINÄ

Lisätiedot

työseminaari 10.6.2010 Alice Pekkala Kartanonväkikoti

työseminaari 10.6.2010 Alice Pekkala Kartanonväkikoti Terveydenhuoltoalan l siirtoergonomian i asiantuntija ij ja työseminaari 10.6.2010 Kannattavaa kumppanuuttakuntouttavallakuntouttavalla työotteella Alice Pekkala Kartanonväkikoti Kartanonväki kodit kdit

Lisätiedot

TULE- vaivat, liikunta ja terveys

TULE- vaivat, liikunta ja terveys TULE- vaivat, liikunta ja terveys Jukka Pekka Kouri Kipuklinikan ylilääkäri, ORTON Fysiatrian ja yleislääket. erikoislääkäri Kivunhoidon erityispätevyys Kuntoutuksen erityispätevyys 2 Sisältö Tule- vaivojen

Lisätiedot

Persoonallisuushäiriöt. Jyrki Nikanne Psykologi 21.9.2011

Persoonallisuushäiriöt. Jyrki Nikanne Psykologi 21.9.2011 Persoonallisuushäiriöt Jyrki Nikanne Psykologi 21.9.2011 Mitä tarkoittaa persoonallisuus? Persoonallisuushäiriödiagnoosi Millä mielellä otan tiedon vastaan? Millä mielellä lähden tarjottuun hoitoon? Määritelmä

Lisätiedot

Miksi vanhuspsykiatria on tärkeää? Prof. Hannu Koponen HY ja HYKS Psykiatriakeskus Helsinki 24.4.2015

Miksi vanhuspsykiatria on tärkeää? Prof. Hannu Koponen HY ja HYKS Psykiatriakeskus Helsinki 24.4.2015 Miksi vanhuspsykiatria on tärkeää? Prof. Hannu Koponen HY ja HYKS Psykiatriakeskus Helsinki 24.4.2015 Iäkkäiden mielenterveysoireiden ilmenemiseen vaikuttavia tekijöitä Keskushermoston rappeutuminen Muut

Lisätiedot

Tärinän vaikutukset ihmiseen. Esa-Pekka Takala, LKT, Dos. Apulaisylilääkäri

Tärinän vaikutukset ihmiseen. Esa-Pekka Takala, LKT, Dos. Apulaisylilääkäri Tärinän vaikutukset ihmiseen Esa-Pekka Takala, LKT, Dos. Apulaisylilääkäri "Tärinätauti" Selkävaivat Pahoinvointi Näköhäiriöt Tärinän terveysvaikutuksia Keskittymisvaikeudet, uneliaisuus / unettomuus,

Lisätiedot

Osa IV Ikäihmisten palvelutarpeiden arviointi. Riitta Räsänen

Osa IV Ikäihmisten palvelutarpeiden arviointi. Riitta Räsänen Osa IV Ikäihmisten palvelutarpeiden arviointi Riitta Räsänen Taustalla Kotiin annettavat palvelut ja hoito, valtakunnallinen valvontaohjelma 2012 2014. Sosiaali- ja terveydenhuollon laadunhallinta 2000-luvulle.

Lisätiedot

SISÄLTÖ. Luuston viholliset: Luuston haurastuminen. Laihduttaminen ja syömishäiriöt Tupakka Alkoholi Huumeet Kofeiini Lääkkeet

SISÄLTÖ. Luuston viholliset: Luuston haurastuminen. Laihduttaminen ja syömishäiriöt Tupakka Alkoholi Huumeet Kofeiini Lääkkeet LUUSTO 17.11.2015 SISÄLTÖ Luuston viholliset: Laihduttaminen ja syömishäiriöt Tupakka Alkoholi Huumeet Kofeiini Lääkkeet Luuston haurastuminen 2 LUUSTON VIHOLLISET Nau+ntoaineista erityises+ alkoholilla,

Lisätiedot

Kuntoutus monialaisen verkoston yhteistyönä

Kuntoutus monialaisen verkoston yhteistyönä Kuntoutus monialaisen verkoston yhteistyönä Raija Kerätär 2.11.2015 www.oorninki.fi Kuntoutus Järvikoski 2013 Korjaavaa tai varhaiskuntoutuksellista toimintaa, joka käynnistyy Työ- ja toimintakykyisyyden

Lisätiedot

Omin voimin ja tukitoimin Hyvinvoinnin ja ikääntymisen opas CP-vammaiselle aikuiselle

Omin voimin ja tukitoimin Hyvinvoinnin ja ikääntymisen opas CP-vammaiselle aikuiselle Omin voimin ja tukitoimin Hyvinvoinnin ja ikääntymisen opas CP-vammaiselle aikuiselle Invalidiliitto CP-vammaisten aikuisten hyvinvointi ja kuntoutus elämänkaarella -projekti (2007 2010) Toimittanut: Teksti:

Lisätiedot

Vaikeasti työllistyvien tukeminen välityömarkkinoilla

Vaikeasti työllistyvien tukeminen välityömarkkinoilla Vaikeasti työllistyvien tukeminen välityömarkkinoilla Eveliina Pöyhönen Keitä ovat vaikeasti työllistyvät henkilöt? Ei yhtenäistä määritelmää voi tarkoittaa pitkäaikaistyöttömiä, vammaisia, osatyökykyisiä

Lisätiedot

KUNTOUTUSTA TOIMINTATAPOJEN JA KULTTUURIN MUUTOS

KUNTOUTUSTA TOIMINTATAPOJEN JA KULTTUURIN MUUTOS KUNTUTUSTA TUKEVA TIMINTAMALLI TIMINTATAPJEN JA KULTTUURIN MUUTS Tunnistatko kohderyhmän? y Ennakoivia merkkejä joka toisella yli 75 vuotiaalla: Ulkona liikkumisen väheneminen Tuolista ylösnousun vaikeutuminen

Lisätiedot

Hyvä elämä hyvä mieli Lasten ja nuorten henkinen hyvinvointi

Hyvä elämä hyvä mieli Lasten ja nuorten henkinen hyvinvointi Hyvä elämä hyvä mieli Lasten ja nuorten henkinen hyvinvointi Toiminnanjohtaja Marita Ruohonen Suomen Mielenterveysseura 5.2.2008 Marita Ruohonen 1 Lapset, nuoret ja perheet Hallituksen politiikkaohjelma

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä 29.1.2015. www.ttl.fi. E-P Takala: Olkapään jännevaivojen kuntoutus 1

Hyvinvointia työstä 29.1.2015. www.ttl.fi. E-P Takala: Olkapään jännevaivojen kuntoutus 1 Hyvinvointia työstä 29.1.2015 E-P Takala: Olkapään jännevaivojen kuntoutus 1 Olkapään jännevaivojen kuntoutus Esa-Pekka Takala, ylilääkäri, Dos. E-P Takala: Olkapään jännevaivojen kuntoutus 29.1.2015 2

Lisätiedot

Miten asiakkaan äkillinen sekavuus näkyy RAI-järjestelmässä?

Miten asiakkaan äkillinen sekavuus näkyy RAI-järjestelmässä? Tiedosta hyvinvointia 1 Miten asiakkaan äkillinen sekavuus näkyy RAI-järjestelmässä? Erikoissuunnittelija Satu Vihersaari-Virtanen 13.3.2008 Tiedosta hyvinvointia 2 Vanhuksen sekavuusoireyhtymä Sekavuuden

Lisätiedot

Haastavat nuoret haastavat meidät toimimaan. Jokainen edistysaskel on monta kertaa suurempi, kuin miltä se aluksi näyttää (Kauppila 2003).

Haastavat nuoret haastavat meidät toimimaan. Jokainen edistysaskel on monta kertaa suurempi, kuin miltä se aluksi näyttää (Kauppila 2003). ERILAISET OPPIJAT Haastavat nuoret haastavat meidät toimimaan Jokainen edistysaskel on monta kertaa suurempi, kuin miltä se aluksi näyttää (Kauppila 2003). Perustana aito kohtaaminen Nuoren tulee kokea

Lisätiedot

Ari Rosenvall Yleislääketieteen erikoislääkäri 10.11.2015

Ari Rosenvall Yleislääketieteen erikoislääkäri 10.11.2015 Ari Rosenvall Yleislääketieteen erikoislääkäri 10.11.2015 Muistisairauksista Muistisairauksien lääkehoidon periaatteet Muistisairauden hoidon kokonaisuus Lääkkeettömät hoidot Etenevät muistisairaudet ovat

Lisätiedot

Somaattisen sairauden poissulkeminen

Somaattisen sairauden poissulkeminen Psykoosit Psykoosit Yleisnimitys: todellisuudentaju selvästi vääristynyt ongelma, jossa ihmisellä on heikentynyt kyky erottaa aistien kautta tulevat ärsykkeet omista mielikuvista vaikeus erottaa, mikä

Lisätiedot

Senioreiden liikunta ja fyysisen toimintakyvyn ylläpito 4.11.2014. Elina Karvinen, toimialapäällikkö Ikäinstituutti www.voimaavanhuuteen.

Senioreiden liikunta ja fyysisen toimintakyvyn ylläpito 4.11.2014. Elina Karvinen, toimialapäällikkö Ikäinstituutti www.voimaavanhuuteen. Senioreiden liikunta ja fyysisen toimintakyvyn ylläpito 4.11.2014 Elina Karvinen, toimialapäällikkö Ikäinstituutti www.voimaavanhuuteen.fi Ikääntymisen vaikutuksia kuntoon ja terveyteen Lihasten massa

Lisätiedot

Muistisairaudet 23.10.13

Muistisairaudet 23.10.13 Muistisairaudet 23.10.13 Muistaminen on aivojen tärkeimpiä tehtäviä Kaikki älyllinen toiminta perustuu tavalla tai toisella muistiin Muisti muodostaa identiteetin ja elämänhistorian Muistin avulla tunnistamme

Lisätiedot

Sirkka-Liisa Kivelä Emeritaprofessori, yleislääketiede, TY Dosentti, geriatrinen lääkehoito, HY

Sirkka-Liisa Kivelä Emeritaprofessori, yleislääketiede, TY Dosentti, geriatrinen lääkehoito, HY Sirkka-Liisa Kivelä Emeritaprofessori, yleislääketiede, TY Dosentti, geriatrinen lääkehoito, HY 70 75 vuotta täyttäneistä, erityisesti 80-85 vuotta täyttäneistä Arvoperustana iäkkäiden omatoimisuuden ja

Lisätiedot

CP-VAMMAISTEN AIKUISTEN ARVIOITA VAIKEAVAMMAISTEN LÄÄKINNÄLLISESTÄ KUNTOUTUKSESTA

CP-VAMMAISTEN AIKUISTEN ARVIOITA VAIKEAVAMMAISTEN LÄÄKINNÄLLISESTÄ KUNTOUTUKSESTA CP-VAMMAISTEN AIKUISTEN ARVIOITA VAIKEAVAMMAISTEN LÄÄKINNÄLLISESTÄ KUNTOUTUKSESTA Auli Anne-Marie Koivisto 0147390 Pro gradu tutkielma Kevät 2016 Kuntoutustiede Lapin yliopisto TIIVISTELMÄ Lapin yliopisto,

Lisätiedot

Miksi kuntoutusta pitää suunnitella?

Miksi kuntoutusta pitää suunnitella? Perusterveydenhuollon kuntoutussuunnitelman perusteet ja kuntoutussuunnitelmaopas Koulutuspäivä 17.9.2010 Miksi kuntoutusta pitää suunnitella? Miia Palo Ylilääkäri, avovastaanottotoiminta, Rovaniemen kaupunki

Lisätiedot

Oikeus henkilökohtaiseen apuun

Oikeus henkilökohtaiseen apuun Oikeus henkilökohtaiseen apuun Kenellä on oikeus henkilökohtaiseen apuun? Henkilöllä oltava pitkäaikainen tai etenevä vamma tai sairaus Voimavarat avun tarpeen määrittelyyn Ikääntyneet ja henkilökohtainen

Lisätiedot

Liikunta ja terveys. Esitelmä 17.3.2011 Vanajaveden Rotaryklubi Lähde: Käypä hoito suositus: Aikuisten Liikunta.

Liikunta ja terveys. Esitelmä 17.3.2011 Vanajaveden Rotaryklubi Lähde: Käypä hoito suositus: Aikuisten Liikunta. Liikunta ja terveys Esitelmä 17.3.2011 Vanajaveden Rotaryklubi Lähde: Käypä hoito suositus: Aikuisten Liikunta. Sairauksien ehkäisy, hoito ja kuntoutus liikunnan avulla 2-tyypin diabetes Kohonnut verenpaine

Lisätiedot

Ikäihmisten palveluiden kehittäminen Minna-Liisa Luoma RISTO hankkeen tuotosten esittely ja päätösseminaari Näin me sen teimme

Ikäihmisten palveluiden kehittäminen Minna-Liisa Luoma RISTO hankkeen tuotosten esittely ja päätösseminaari Näin me sen teimme Ikäihmisten palveluiden kehittäminen Minna-Liisa Luoma RISTO hankkeen tuotosten esittely ja päätösseminaari Näin me sen teimme Minna-Liisa Luoma 1 Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä

Lisätiedot

Vanhusten sairaudet ja toimintakyky. Pertti Karppi Geriatrian ylilääkäri Etelä-Savon sairaanhoitopiiri 30.1.2012

Vanhusten sairaudet ja toimintakyky. Pertti Karppi Geriatrian ylilääkäri Etelä-Savon sairaanhoitopiiri 30.1.2012 Vanhusten sairaudet ja toimintakyky Pertti Karppi Geriatrian ylilääkäri Etelä-Savon sairaanhoitopiiri 30.1.2012 Oma esittäytyminen LL 1976 Sisätautien erikoislääkäri 1982 Sisätauti-geriatri 1984 LKT 1993

Lisätiedot

Kehitysvamma. Äiti ei pysy kärryillä 24.5.2012

Kehitysvamma. Äiti ei pysy kärryillä 24.5.2012 Kehitysvamma Äiti ei pysy kärryillä 24.5.2012 Yleisen ajattelutavan muutos Vammaiset ihmiset ovat alkaneet vaatia oikeuksiaan. Käsitykset vammaisuudesta ja näkemykset vammaisista henkilöistä ovat kansainvälisesti

Lisätiedot

Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla. Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016

Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla. Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016 Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016 ICD-10 tautiluokituksessa kipuoire esiintyy vain muutaman psykiatrisen diagnoosin kuvauksessa

Lisätiedot

Liikkuva koululainen investointi kansalliseen hyvinvointiin?

Liikkuva koululainen investointi kansalliseen hyvinvointiin? Pekka Puska Pääjohtaja THL Liikkuva koululainen investointi kansalliseen hyvinvointiin? FTS - Tiedotustilaisuus 17.3.2011 THL suojelee ja edistää suomalaisten terveyttä ja hyvinvointia Kansanterveys suomessa

Lisätiedot

Arja Uusitalo, erikoislääkäri, LT, Dosentti, HUSLAB, Helsingin urheilulääkäriasema

Arja Uusitalo, erikoislääkäri, LT, Dosentti, HUSLAB, Helsingin urheilulääkäriasema Arja Uusitalo, erikoislääkäri, LT, Dosentti, HUSLAB, Helsingin urheilulääkäriasema LIIKUNNASTA ON SYNTYNYT NEGATIIVINEN RIIPPUVAISUUS, JOHON LIITYY TERVEYDELLISIÄ, USEIN SOSIAALISIA JA MAHDOLLISESTI MYÖS

Lisätiedot

Kehitysvamma autismin liitännäisenä vai päinvastoin? Maria Arvio

Kehitysvamma autismin liitännäisenä vai päinvastoin? Maria Arvio Kehitysvamma autismin liitännäisenä vai päinvastoin? Maria Arvio Mitä yhteistä autismilla (A) ja kehitysvammalla (KV)? Elinikäiset tilat Oireita, ei sairauksia Diagnoosi tehdään sovittujen kriteereiden

Lisätiedot

KeVa perhehoidon ennakkovalmennus. KeVa -perhehoito - ennakkovalmennus

KeVa perhehoidon ennakkovalmennus. KeVa -perhehoito - ennakkovalmennus KeVa perhehoidon ennakkovalmennus 1. TAPAAMINEN MITÄ ENNAKKOVALMENNUS ON? Ennakkovalmennuksen tarkoitus Ennakkovalmennuksen tavoitteita Perhehoitajan valmiudet suhteessa lapsen, nuoren ja aikuisen tarpeisiin

Lisätiedot

Miten kuntoutuspalvelujärjestelmämme toimii CP-vammaisten henkilöiden elämänkaaren eri vaiheissa?

Miten kuntoutuspalvelujärjestelmämme toimii CP-vammaisten henkilöiden elämänkaaren eri vaiheissa? 1 38. VALTAKUNNALLISET KUNTOUTUSPÄIVÄT PUHEENVUORO Tiina Airaksinen Miten kuntoutuspalvelujärjestelmämme toimii CP-vammaisten henkilöiden elämänkaaren eri vaiheissa? Ammattilaisten ja kuntoutujan kumppanuus

Lisätiedot

Monilääkityksen yhteys ravitsemustilaan, fyysiseen toimintakykyyn ja kognitiiviseen kapasiteettiin iäkkäillä

Monilääkityksen yhteys ravitsemustilaan, fyysiseen toimintakykyyn ja kognitiiviseen kapasiteettiin iäkkäillä Monilääkityksen yhteys ravitsemustilaan, fyysiseen toimintakykyyn ja kognitiiviseen kapasiteettiin iäkkäillä FaT, tutkija Johanna Jyrkkä Lääkehoitojen arviointi -prosessi Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus,

Lisätiedot

Ajankohtaista gerontologisen kuntoutuksen saralta epidemiologinen näkökulma

Ajankohtaista gerontologisen kuntoutuksen saralta epidemiologinen näkökulma Ajankohtaista gerontologisen kuntoutuksen saralta epidemiologinen näkökulma Pertti Era Gerontologisen kuntoutuksen professori Jyväskylän yliopisto, Terveystieteiden laitos Johtaja, tutkimus- ja kehittämiskeskus

Lisätiedot

ICF / VAT toimintakyvyn arviointi. Kumppaniksi ry, Tuomas Leinonen

ICF / VAT toimintakyvyn arviointi. Kumppaniksi ry, Tuomas Leinonen ICF / VAT toimintakyvyn arviointi ICF ICF on WHO:n tekemä toimintakykyluokitus Se ei ole mittari Se tarjoaa hyvän rakenteen toimintakyvyn kuvaamiseksi Se tarvitsee tuekseen välineen jolla toimintakyvyn

Lisätiedot

Keskeiset ongelmat narsistisessa häriössä

Keskeiset ongelmat narsistisessa häriössä Keskeiset ongelmat narsistisessa häriössä kun lapsi omalla olemassaolollaan tuottaa vanhemmilleen iloa ja tyydytystä kun lapsi tulee hyväksytyksi, ymmärretyksi ja rakastetuksi omana itsenään kun lapsen

Lisätiedot

VIRTA OULU HANKE Työttömien työ- ja toimintakyvyn arviointi. 4.10.2013 Pirjo Nevalainen

VIRTA OULU HANKE Työttömien työ- ja toimintakyvyn arviointi. 4.10.2013 Pirjo Nevalainen VIRTA OULU HANKE Työttömien työ- ja toimintakyvyn arviointi 4.10.2013 Pirjo Nevalainen Lähtökohtia kehittämiselle Yhä enemmän työttömiä asiakkaita ohjautuu kunnan sosiaali- ja terveyspalveluihin erilaisiin

Lisätiedot

Asiakas oman elämänsä asiantuntijana

Asiakas oman elämänsä asiantuntijana Asiakas oman elämänsä asiantuntijana RAI -seminaari 29.3.212 28.3.212 Teija Hammar / IIPA Teija Hammar, erikoistutkija, Ikäihmisten palvelut -yksikkö, THL 1 Esityksen sisältö: Asiakkaan äänen voimistuminen

Lisätiedot

Perustason ensihoidon koulutuskokeilu. Seija Rannikko ja Anne Kokko Kontinkankaan yksikkö 19.9.2014

Perustason ensihoidon koulutuskokeilu. Seija Rannikko ja Anne Kokko Kontinkankaan yksikkö 19.9.2014 Perustason ensihoidon koulutuskokeilu Seija Rannikko ja Anne Kokko Kontinkankaan yksikkö 19.9.2014 Perustason ensihoidon osaamisen painopistealueita kokeilun suunnittelussa Ensihoitotyön osaaminen Itsearviointi,

Lisätiedot

Laadukkaisiin verryttelyihin kannattaa satsata!

Laadukkaisiin verryttelyihin kannattaa satsata! Liikunnan ja fyysisen aktiivisuuden terveyshyödyt tunnetaan hyvin. Liikunnalla voi olla myös terveydelle haitallisia puolia ja usein nämä ilmenevät tuki- ja liikuntaelimistön vammoina. Kolme yleisimmin

Lisätiedot

TerveysInfo. Ataksiaoireyhtymät : tietoa etenevistä ataksiasairauksista Perustietoa ataksiasairaudesta sekä sairauden hoidosta ja kuntoutuksesta.

TerveysInfo. Ataksiaoireyhtymät : tietoa etenevistä ataksiasairauksista Perustietoa ataksiasairaudesta sekä sairauden hoidosta ja kuntoutuksesta. TerveysInfo MS tauti Ataksiaoireyhtymät : tietoa etenevistä ataksiasairauksista Perustietoa ataksiasairaudesta sekä sairauden hoidosta ja kuntoutuksesta. 1996 5, A5 : 46 s. : piirr. : 2 väri Hakusanat:

Lisätiedot

MIELENTERVEYDEN ENSIAPU

MIELENTERVEYDEN ENSIAPU Jyrki Tuulari 25.9.2007 1 MITÄ MASENNUKSELLA TARKOITETAAN? Masennustila eli depressio on yleinen ja uusiutuva mielenterveyden häiriö, joka ei ole sama asia kuin arkipäiväinen surullisuus tai alakuloisuus.

Lisätiedot

Erityisliikunnan muuttuvat käsitteet ja käytännöt

Erityisliikunnan muuttuvat käsitteet ja käytännöt Erityisliikunnan muuttuvat käsitteet ja käytännöt Pauli Rintala Erityisliikunnan professori Jyväskylän yliopisto Liikuntakasvatuksen laitos ERITYISLIIKUNNAN HISTORIA Ennen v. 1900: Lääketieteellinen voimistelu

Lisätiedot