CP-vammaisen aikuisen hyvinvointi ja ikääntyminen -katsaus kansainvälisiin tutkimuksiin

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "CP-vammaisen aikuisen hyvinvointi ja ikääntyminen -katsaus kansainvälisiin tutkimuksiin"

Transkriptio

1 Invalidiliitto ry / CP-vammaisten aikuisten hyvinvointi ja kuntoutus elämänkaarella - projekti Eerika Rosqvist, TtT, tutkija, Tutkimus- ja kehittämiskeskus GeroCenter Julkaistu CP-lehti 4/2010 CP-vammaisen aikuisen hyvinvointi ja ikääntyminen -katsaus kansainvälisiin tutkimuksiin Johdanto Osa CP-vammaisista aikuisista on havainnut terveydessään ja toimintakyvyssään nopeastikin tapahtuvia heikkenemismuutoksia. Koska CP-vammaa on pidetty eietenevänä oireyhtymänä, koetut muutokset saattavat hämmentää ja pelottaa. Ovatko kyseessä luonnolliset, mutta hyvin varhaisessa vaiheessa ilmenevät ikääntymisen seuraukset vai jokin muu? Nykytutkimus on vahvasti osoittanut sen, että ikääntyville CP-vammaisille aikuisille ilmaantuu erilaisia sekundaarisia (toissijaisia) liitännäisvammoja ja häiriöitä, ja että nämä häiriöt muuntavat CP-vamman oirekuvaa vaikuttaen yksilön toimintakykyyn. CPvammaisen aikuisen fyysisen toimintakyvyn on havaittu alkavan heiketä valtaväestöä varhaisemmassa vaiheessa, jo nuorena aikuisena, ja yhtenä syynä tähän ovat sekundaarisiin liitännäisvammoihin kuuluvat tuki- ja liikuntaelinvammat, kipu ja uupumus (1,2). Uuteen tutkimukselliseen näyttöön perustuen myös CP-vamman määritelmää on päivitetty ja pikku hiljaa myös suomalaisten terveydenhuollon eri ammattiryhmien ammatillinen osaaminen muuntuvasta CP-vamman oirekuvasta ja sen vaikutuksista toimintakykyyn aikuisuudessa lisääntyy. Näiden ohella yhtä merkityksellistä on se, että CP-vammaisten aikuisten oma tietämys hyvinvointiin vaikuttavista tekijöistä lisääntyy. Tässä katsauksessa määritellään aluksi CP-vamma ja sen synnynnäiset liitännäishäiriöt. Sen jälkeen kuvaillaan CP-vammaisen aikuisen yleistä terveydentilaa, yleisiä ikääntymismuutoksia ja henkistä hyvinvointia. Ennen loppusanoja esitellään vielä toimintakykyyn vaikuttavia sekundaarisia liitännäisvammoja ja -häiriöitä. Katsaus perustuu kansainväliseen monitieteelliseen tutkimustietoon. Tutkimustulosten lukemisessa ja tulkitsemisessa on tärkeää tiedostaa se, että jokaisen vammaisen ja vammattoman ihmisen kasvu, kehitys, terveys ja toimintakyky kulkevat omaa polkuaan, jonka suunnasta tai lopullisesta määränpäästä voidaan tutkimuksen keinoin esittää vain hentoja arvailuja, ei lopullisia ja ehdottomia totuuksia. Katsaus on osa Invalidiliitto ry:n projektin CP-vammaisen aikuisen hyvinvointi ja kuntoutus elämänkaarella toteutusta (www.invalidiliitto.fi/cp-projekti).

2 Projektin tarkoitus on lisätä tietoisuutta ja ymmärrystä ikääntymisen tuomista haasteista CP-vammaisille aikuisille. CP-vamma ja sen synnynnäiset liitännäisvammat ja -häiriöt CP-vamman (cerebral palsy) määritelmään ja luokitteluun liittyvää pohdintaa kirjattiin ensimmäisen kerran lääketieteellisessä kirjallisuudessa jo 1800-luvulla. Kuitenkin siitä, mitä käsite cerebral palsy tarkkaan ottaen kuvaa, on kiistelty yli 150 vuotta, ja pohdinnat CP-vamman erilaisten ilmentymien parhaimmasta luokittelusta ovat jatkuneet tähän päivään asti. (3) Vuonna 2004 Yhdysvalloissa kokoontui kansainvälinen monitieteellinen asiantuntijaryhmä tarkastelemaan CP-vamman määritelmää ja luokittelua. Tuloksena syntyi CP-vamman yleinen käsitteellistys laajan kansainvälisen yleisön käytettäväksi. Uuden päivitetyn määritelmän mukaan CP-vamma kuvaa joukon toiminnanrajoituksia aiheuttavia, pysyviä liikkeiden ja asennon kehityksen häiriöitä, joiden katsotaan aiheutuvan ei-etenevistä häiriöistä, jotka tapahtuivat kehittyville aivoille sikiökaudella tai pikkulapsena. Motoristen häiriöiden lisäksi CP-vammaan liittyy usein aistihäiriöitä, häiriöitä havaintokyvyssä, kognitiivisia (älyllisiä) häiriöitä, kommunikointihäiriöitä, käyttäytymisen häiriöitä, sekä epilepsia ja sekundaarisia tuki- ja liikuntaelinongelmia. (4) Uusi määritelmä ottaa huomioon kaksi CP-vamman oirekuvaan oleellisesti liittyvää tekijää, joilla on toimintakyvyn lisäksi huomattava vaikutus yksilön kykyyn osallistua ja olla osallinen. Ensiksi, määritelmä huomioi motoristen häiriöiden lisäksi CP-vammaisilla ihmisillä usein ilmenevät erilaiset liitännäishäiriöt, joiden esiintyvyys vaihtelee %:n välillä (5). Tärkeää tässä on niiden suuren esiintyvyyden lisäksi tiedostaa se, että vaikka liitännäishäiriöt ovat usein varsinaista liikuntavammaa huomaamattomampia, ne monesti heikentävät yksilön laaja-alaista toimintakykyä liikuntavammaa enemmän. Esimerkiksi kognitiivisilla häiriöillä on usein liikuntavammaa merkittävämpi vaikutus yksilön itsetuntemukseen, mahdollisuuksiin osallistua ja tulla mukaan otetuksi yleisiin sosiaalisiin vuorovaikutussuhteisiin (6). Toiseksi, uusi määritelmä huomioi sekundaariset tuki- ja liikuntaelinongelmat, joista useiden todetaan kehittyvän läpi elämän ja olevan yhteydessä yksilön fyysiseen kasvuun, lihasten spastisuuteen, ikääntymiseen ja muihin tekijöihin. Tämän mukaan CP-vammaisen ihmisen liikunnalliset toimintaedellytykset elämänkaaren eri vaiheissa eivät siis pysy staattisina vaan niissä tapahtuu muutoksia. Yleinen terveydentila CP-vammaisten aikuisten yleisten terveysongelmien kirjo vastaa samanikäisten vammattomien ihmisten terveysongelmien kirjoa ja vakavat yleiset terveysongelmat CPvammaisilla aikuisilla näyttävät olevan harvinaisia (7). CP-vammaan ja ikääntymiseen ei tiedetä liittyvän mitään erityisiä perussairauksia kuten verenpainetautia tai diabetesta (8). Australialaisselvityksen (9) mukaan eniten terveydenhuollon palvelutarpeita CP-vammaisille aikuisille aiheuttivat neurologiset sairaudet ja häiriöt (mm. epilepsia ja migreeni) sekä tuki- ja liikuntaelinten sairaudet ja häiriöt, joita käsitellään myöhemmin tässä katsauksessa.

3 Vammastaan huolimatta valtaosa CP-vammaisista aikuisista kokee itsensä terveeksi (10) ja arvioi oman terveytensä hyväksi tai erinomaiseksi (11). Yleiset ikääntymismuutokset Ikääntyminen voidaan nähdä kehityksellisenä prosessina, joka alkaa jo yksilön syntymähetkellä aiheuttaen asteittaisia muutoksia kehon rakenteissa ja systeemeissä. Ikääntyminen on luonnollinen ja ennustettavissa oleva osa ihmiselämää, ja toimintakyvyn heikkeneminen ja toiminnanvajaudet liittyvät ikääntymiseen. Kysymys ei ole siitä, tuleeko ihmisille toiminnanvajauksia, vaan milloin ne tulevat ja millaisina yhdistelminä. (12) Ikääntymisen ja toiminnanvajeiden etenemisen luonnollisesta ja väistämättömästä luonteesta huolimatta ne vaikuttavat merkittävästi elämäntyytyväisyyteen keski-ikäisillä ja sitä vanhemmilla CP-vammaisilla ihmisillä (13). Ikääntymiseen liittyvät muutokset voidaankin jakaa muutoksiin, jotka aiheutuvat sairauksista ja muutoksiin, joiden katsotaan aiheutuvan ns. normaalista vanhenemisesta. Rajan vetäminen näiden muutosten välille on kuitenkin hankalaa, koska sairaudet voidaan määritellä eri tavoin, eikä normaalin vanhenemisen määritelmästä ole yksimielisyyttä. (12) Biologisella ja fysiologisella tasolla elimistössä tapahtuu ikääntymisen mukana muutoksia, jotka vähentävät elimistön suoritus-, vastustus- ja sopeutumiskykyä. Näitä ovat mm. lihasmassan väheneminen, asennonhallinnan heikentyminen, luiden huokoistuminen, silmän linssin muutokset, verisuonten seinämän paksuuntuminen, keuhkojen kimmoisuuden lasku ja kuulon heikkeneminen. Esimerkiksi lihasmassan väheneminen etenee myöhemmällä iällä, eikä sitä voida harjoittelun, hormoniterapian tai ravinnon avulla kokonaan estää. Raja patologisen ja normaalin vanhenemisen välillä voi joissain tapauksissa olla enemmänkin määrällinen kuin laadullinen, ja samat ulkoiset riskitekijät voivat olla sekä vanhenemismuutosten että sairauksien taustalla. Esimerkiksi luiden huokoistumista voi tiettyyn rajaan asti sisältyä normaaliin vanhenemiseen, mutta kun muutokset ovat niin suuria, että on kyse patologisesta luukadosta, joka ilmenee lisääntyneinä lonkka- ja nikamamurtumina, tehdään näille muutoksille osteoporoosidiagnoosi. Ikääntymisen myötä pitkäaikaissairauksien määrä yleensäkin kasvaa ja eräiden sairauksien ilmaantuvuus ja esiintyvyys kasvavat.(12) Henkinen hyvinvointi Tutkimustietoa CP-vammaisten aikuisten henkisestä hyvinvoinnista ja psykiatristen sairauksien esiintyvyydestä on olemassa melko vähän (1, 8). Olemassa olevat tutkimukset viittaavat kuitenkin siihen, että kuten kaikilla ikääntyvillä ihmisillä, myös CP-vammaisilla aikuisilla esiintyy sekä erilaisia henkistä hyvinvointia uhkaavia huolenaiheita että varsinaisia psyykkisiä sairauksia. Ikääntymisen mukanaan tuomat fyysiset muutokset heikentävät nekin osaltaan henkistä hyvinvointia aiheuttamalla negatiivisia tuntemuksia kuten turhautumista, uupumusta, ahdistusta, vihaa ja masennusta (14). Ikääntyvän CP-vammaisen ihmisen henkistä hyvinvointia uhkaavat mm. krooninen kipu, toimintakyvyn heikkeneminen, sitä seuraava itsenäisyyden menettäminen ja sosiaalinen eristäytyneisyys (15).

4 Nämä johtavat usein edelleen yksinäisyyden kokemiseen. Osa CP-vammaisista aikuisista kokeekin valtaväestöä useammin yksinäisyyttä, jota aiheuttavat itsenäisyyden menettämisen ja terveydentilan muutosten lisäksi asumismuodon muutokset ja kyvyttömyys käyttää julkisia kulkuvälineitä (16). Iältään 40-vuotiailla tai sitä vanhemmilla CP-vammaisilla aikuisilla erityisesti sosiaalisten verkostojen vähyys ja kommunikointivaikeudet vaikuttavat koettuun yksinäisyyteen (17). Kommunikointiongelmat uhkaavat CP-vammaisten ihmisten henkistä hyvinvointia aiheuttaen huomattavia rajoitteita osallisuudelle elämän eri alueilla kuten työllistymiselle, yhteiskuntaan sopeutumiselle ja päivittäisten asioiden hoitamiselle. Esimerkiksi puheartikulaatiovaikeuksiensa vuoksi monet CP-vammaiset aikuiset kokevat vuorovaikutuksen vaikeaksi ja turhautuvat usein yrittäessään tehdä itsensä ymmärretyksi. Heidän mielestään artikulaatiovaikeudet aiheuttavat lisäksi kuulijassa usein haluttomuutta edes yrittää keskustella. (18) Toimivan vuorovaikutuksen puuttuminen saattaa pahimmillaan estää CP-vammaisten ihmisten yhteisöllisen hyväksynnän ja edelleen sosiaalisten verkostojen luomisen aiheuttaen yksinäisyyttä (17). Kommunikointiongelmien rooli CP-vammaisten ihmisten henkisen hyvinvoinnin ja osallisuuden kokemisen esteenä näyttää siis merkittävältä ja todelliselta: sen lisäksi että erilaisia ja eriasteisia puhehäiriöitä esiintyy jopa 80 %:lla CP-vammaisista ihmisistä (5), niin tutkimukset osoittavat, että CP-vammaiset aikuiset itse kokevat tarvitsevansa sosiaalista tukea ja toisten ihmisten hyväksyntää (19). Tietoa CP-vammaisilla aikuisilla esiintyvistä terveydenhuollon palveluja edellyttävistä psyykkisistä sairauksista on esitelty uudessa australialaisessa selvityksessä, jonka mukaan aikuiset hakivat hoitoa masennukseen, ahdistukseen, vihamielisyyteen, paniikkikohtauksiin, autismiin ja psykooseihin (9). CP-vammaisista aikuisista noin kolmasosalla on havaittu esiintyvän masennusta, ja mikäli CP-vammaan liittyy kehitysvamma, masennuksen esiintyvyys alenee 12 %:in (20). Sekundaarisia liitännäisvammoja ja -häiriöitä Sekundaarisilla liitännäisvammoilla ja -häiriöillä tarkoitetaan erilaisia vammoja, toimintakyvyn rajoituksia, sairauksia, vaurioita tai muita tiloja, jotka tulevat esiin jossain vaiheessa CP-vammaisen ihmisen elämänkaarta ja joiden kehittymiselle CP-vamma on riskitekijä (21). Sekundaariset liitännäisvammat ja -häiriöt esiintyvät usein samanaikaisesti vahvistaen toinen toisensa negatiivisia vaikutuksia ja vaikuttaen täten hyvin laaja-alaisesti yksilön toimintakykyyn: kykyyn opiskella ja tehdä töitä, osallistua ja harrastaa,huolehtia omaehtoisesti omasta terveydestä ja hyvinvoinnista sekä selviytyä päivittäisestä elämästä. Tuki- ja liikuntaelinvammat CP-vammaan liittyy usein ajan myötä ilmeneviä tuki- ja liikuntaelinten muutoksia, jotka saattavat olla eteneviä ja heikentää yksilön toimintakykyä (22,23). Uuden australialaisen selvityksen mukaan tukija liikuntaelinongelmista skolioosi, rintarangan kyfoosi (kyttyräselkäisyys), lonkkaluksaatio (lonkan sijoiltaanmeno), spastisuus (lihasjäykkyys), spinaalistenoosi (selkärangankanavan ahtauma) ja diskusprolapsi (nikamavälilevyn esiinluiskahdus) aiheuttivat CP-vammaisille aikuisille eniten tarpeita käyttää

5 terveydenhuollon palveluja (9). Laajemmalti tarkasteltuna kansainvälisissä tutkimuksissa on havaittu, että yleisimpiä tukija liikuntaelinten epämuodostumia CP-vammaisilla aikuisilla ovat lonkan virheasento ja luksaatio, jalkaterien rakennepoikkeamat, patella alta (polvilumpion tavallista korkeampi sijainti), lantion vinous, selkärangan rappeutumismuutokset, nivelkontraktuurat (nivelten jäykistymät) sekä liikerajoitukset samanaikaisesti useassa eri nivelessä, ja skolioosi (24, 25, 26). Skolioosin ohella tukirangassa voi ilmetä rintarangan kyfoosia, lannerangan lordoosia (notkoselkäisyys), nikamien siirtymiä ja nikamakaarten valeniveliä (27). Dyskineettisissä CP-vammoissa henkilön on vaikea vakauttaa asentoaan. Jatkuva tahaton päänliike on riskitekijä, joka liittyy kaularangan spondyloottiseen myelopatiaan. Kyseessä on kaulaytimen alueella esiintyvä selkärangan kanavan hitaasti paheneva ytimen puristukseen johtava ahtauma, jonka oireita ovat mm. rakon sulkijalihaksen toimintahäiriöt, harhatuntemukset, spastisuus ja raajojen heikkous Epänormaalien liiallisten ja tahattomien pään liikkeiden lisäksi kuvantamisen avulla on havaittu diskusprolapsi spinaalistenoosi ja instabiilius (epävakaus) (28). Myelopatia voi ilmetä jo 40 ikävuoden jälkeen (22). Tasapaino-ongelmat Tasapaino-ongelmat ovat yleisiä ikääntyvillä CP-vammaisilla aikuisilla. Syinä niihin ovat mm. iän myötä tapahtuva yleinen asennonhallinnan heikentyminen sekä CPvammaan liittyvät spastisuus, nivelkontraktuurat ja aistihäiriöt. Tasapaino-ongelmat saattavat olla yhteydessä myös iän myötä tapahtuvaan yleiseen liikkumiskyvyn heikentymiseen. Koetut muutokset tasapainon hallinnassa voivat aiheuttaa yksilölle kaatumisen pelkoa, mikä saattaa johtaa liikkumisen välttämiseen ja siten edelleen liikkumiskyvyn heikentymiseen ja entistä suurempiin tasapainon hallinnan vaikeuksiin. Kaatumisen pelko ei kuitenkaan ole aiheetonta, sillä heikentynyt liikkumiskyky tasapaino-ongelmineen lisää riskiä kaatumisiin ja niistä aiheutuviin murtumiin (29). Kaatumisia esiintyy jopa yli puolella CP-vammaista aikuisista (7) ja jo alle 30-vuotiaana (13). Lisäksi murtumille altistava osteopenia (luun tiheyden väheneminen) ja osteoporoosi (luuaineksen väheneminen, luukato) ovat erittäin yleisiä CP-vamman seurannaisilmiöitä jo lapsuusiällä (30, 31). Kipu Kipu on yksi yleisimmistä CPvamman liitännäisoireista (32) ja sen esiintyvyys vaihtelee %:n välillä (10, 25, 33, 5). Kipu ilmaantuu CP-vammaisille ihmisille keskimäärin vuoden iässä (13, 26) ja sen on havaittu olevan yleistä erityisesti naisilla (26). Yleensäkin CP-vammaisilla aikuisille kipua esiintyy useammin kuin valtaväestöllä (26). Iän myötä kivuliaisuus saattaa lisääntyä (26), mutta ei dramaattisesti. Korkeamman iän ja suuremman kivun voimakkuuden välillä on myös havaittu olevan yhteys (33). On todettu, että jopa puolet CP-vammaisista aikuisista kokee kipua kahdessa tai kolmessa eri kehonosassa (25). Yleisimmät kipualueet ovat nivelissä ja rangassa (7, 10, 25, 26, 33, 34, 35). Kipu liittyy nivelkontraktuuriin, spastisuuteen, ortopedisiin epämuodostumiin, artroosiin (nivelrikkoon) ja murtumiin (32, 33). Pitkäaikainen kipu on yhteydessä CP-vamman vaikeusasteeseen siten, että vaikeasti vammautuneilla CP-vammaisilla ihmisillä kipua esiintyy huomattavasti enemmän kuin lievä-asteisesti

6 vammaisilla (36). Lisäksi kipu on yhteydessä pitkäaikaiseen uupumukseen, ahdistukseen, tyytyväisyyden alentumiseen, toimintakyvyn heikkenemiseen ja passiiviseen elämäntapaan (26, 35). Kivun koetaan häiritsevän sosiaalista elämää ja työntekoa (35). Uupumus Uupumus kuvaa väsymyksen tunnetta yhdessä madaltuneen energiakapasiteetin kuten keskittymiskyvyn kanssa. CP-vammaisilla aikuisilla esiintyy valtaväestöä enemmän uupumusta, ja erityisesti fyysistä uupumusta. Norjalaistutkimuksen mukaan CP-vamman oirekuva vaikuttaa CP-vammaisten aikuisten kroonisen uupumuksen kokemiseen siten, että henkilöt, joilla on dyskinesia (22 %) tai diplegia (18 %), kokevat useammin uupumusta, kuin henkilöt, joilla on hemiplegia (14 %) tai tetraplegia (12 %). Lisäksi keskivaikeasti liikuntavammaiset ovat raportoineet olevansa uupuneempia, kuin lievästi tai vaikeasti liikuntavammaiset. Syyksi on esitetty, että epätasapaino työn ja toimien suorittamiseen liittyvän kuormittavuuden ja henkilökohtaisen kapasiteetin välillä aiheuttaa sen, että henkilö joutuu toimimaan voimiensa äärirajoilla. (37) Syynä fyysiseen uupumiseen on myös se, että CP-vammaiset kuluttavat liikkuessaan 3-5 kertaa enemmän energiaa (38). Vahvimmat uupumukseen yhteydessä olevat ennustetekijät ovat kipu, toimintakyvyn rajoittuminen, sosiaaliseen vuorovaikutukseen liittyvät emotionaaliset ja fyysiset rajoitukset ja tyytymättömyys elämään (37). Liikkumiskyky CP-vammaisen aikuisen liikkumis- ja kävelykyky heikkenee yleisimmin vuotiaana (7, 13, 24, 25, 39).Norjalainen seurantatutkimus osoitti, että henkilöillä, joilla oli diplegia, kävelykyvyn heikkenemistä esiintyi 71 %:lla alkaen keskimäärin 37 vuoden iässä, ja vastaavasti henkilöillä, joilla oli hemiplegia, heikkenemistä esiintyi 37 %:lla ilmeten keskimäärin 52 vuoden iässä (40). Ruotsalaistutkimuksessa 10 % CP-vammaisista aikuisesta oli lopettanut kävelemisen ja heistä valtaosa ennen 35-vuoden ikää (25). Kuitenkin osalla CP-vammaisista aikuisista liikkumiskyky säilyy hyvänä pitkälle tulevaisuuteen. Suuressa kanadalaistutkimuksessa (N=5721) 76 % niistä CP-vammaisista ihmisistä, jotka 25-vuotiaana kykenivät kävelemään ja liikkumaan portaissa hyvin, olivat säilyttäneet tämän taitonsa vielä 15 vuotta myöhemminkin. Vastaavasti ne 25-vuotiaat, jotka tarvitsivat tukea porraskävelyssä, olivat todennäköisesti menettäneet kyvyn liikkua portaissa 15 vuotta myöhemmin. Tutkimus osoitti edelleen, että 25 ikävuoden jälkeen CPvammaisen aikuisen liikkumiskyvyn edistyminen oli epätodennäköistä ja sen heikentyminen on todennäköisempää. (41) Syitä CP-vammaisen aikuisen kävelykyvyn heikentymiselle on useita. Norjalaisruotsalaisessa tutkimuksessa vuotiailla CP-vammaisilla aikuisilla kävelykyvyn heikkenemisen havaittiin olevan yhteydessä lisääntyneeseen kivun määrään ja voimakkuuteen sekä sen aiheuttamaan suurempaan vaikeuteen selviytyä päivittäisistä toiminnoista, lisääntyneeseen fyysiseen uupumukseen ja tasapainon heikentymiseen (40). Tätä tutkimustulosta tukee myös norjalaistutkimus (39) vuotiailla CPvammaisilla aikuisilla, jonka mukaan tutkittavat kertoivat itse liikkumiskyvyn heikentymisen taustalla oleviksi syiksi kivun ja uupumuksen lisäksi fyysisen harjoittelun puutteen. Tutkittavat kuvasivat heikentymisen lisääntyvinä tasapaino-ongelmina (63 %), vähentyneenä lihasvoimana (42 %), vähentyneenä kestävyytenä (61 %) ja oireiden yhdistelminä, jotka aiheuttivat kävelyn hidastumista, kävelymatkan lyhentymistä ja lisääntynyttä tuen tai pyörätuolin käyttämisen tarvetta.

7 Ruotsalaistutkimuksessa vuotiaat CP-vammaiset aikuiset kokivat kävelykykynsä heikentymisen syiksi polviongelmat, lisääntyneen spastisuuden, tasapaino-ongelmat ja fyysisen harjoittelun puutteen (25). Lopuksi Ikääntyminen vamman kanssa tuo CP-vammaisen aikuisen hyvinvoinnin ylläpitämiselle omat erityiset haasteensa, joita tässä katsauksessa on esitelty tutkimuksia esitellen melko laajasti, mutta ei kattavasti. Erityisesti tieto CP-vammaisten ihmisten henkisestä hyvinvoinnista on vielä puutteellista. Sen sijaan tutkimuksia CP-vammaisilla aikuisilla esiintyvistä fyysisistä liitännäisvammoista ja -häiriöistä on olemassa jo melko paljon, ja niiden yhteys toimintakyvyn heikkenemiseen on osoitettu. Kuitenkaan ei vielä tiedetä sitä, miten näiden liitännäisvammojen ja - häiriöiden syntyminen voitaisiin alkujaan parhaiten estää, tai miten niiden kehittymistä voitaisiin tehokkaimmin hidastaa. CP-vammaisille aikuisille ongelmallisia sekundaarisista liitännäisvammoista ja -häiriöistä tekee erityisesti se, että hitaasti kehittyessään niiden vaikutuksen toimintakykyyn saattaa havaita vasta, kun kyky tehdä jotain asiaa on jo oleellisesti heikentynyt. Parhaimmassa tapauksessa tällainen heikkeneminen olisi voitu estää, tai ainakin sitä olisi voitu hidastaa, mikäli asiaan olisi osattu ajoissa kiinnittää huomiota ja puututtu asianmukaisin toimintatavoin. Ikääntyvien CP-vammaisten aikuisten laaja-alaisen hyvinvoinnin ylläpitämisen ja edistämisen näkökulmasta on suositeltavaa, että CP-vammaiset aikuiset yhdessä kuntoutuksen ammattihenkilöiden kanssa arvioisivat toimintakykyään säännöllisesti kerran pari vuodessa ja vertaisivat nykytilannettaan puolen vuoden tai vuoden takaiseen tilanteeseen. Toimintakyvyn heikkenemismuutosten taustalla olevat syyt tulee aina selvittää asianmukaisesti terveydenhuollossa, sillä on tärkeää muistaa, että kaikki kehittyvät oireet eivät johdu CP-vammasta ja ikääntymisestä. Hyvinvoinnin ylläpitämiseksi ja edistämiseksi aikuisuudessa ja vanhuudessa tarvitaan oman vastuullisuuden lisäksi yhteiskunnan tarjoamia terveydenhuollon palveluja. *********** Artikkelissa esiintyvä, suluissa oleva numerointi viittaa artikkelissa käytettyyn lähdeluetteloon. Kirjoittajan luvalla toimitus ei julkaissut 4-sivuista lähdeluetteloa. Sen voi pyytää osoitteesta ***********

Tiedon ja valtaistumisen kautta hyvinvoinnin ja toimintakyvyn kohentamiseen

Tiedon ja valtaistumisen kautta hyvinvoinnin ja toimintakyvyn kohentamiseen CP-vammaisten aikuisten hyvinvointi ja kuntoutus elämänkaarella projekti 2007-2010 Osaprojekti CP-vamma ja ikääntyminen Toimintakyvyn laaja-alainen tukeminen ikävuosien karttuessa Tiedon ja valtaistumisen

Lisätiedot

Ikääntyvän CP-vammaisen kokemuksia kuntoutuksen kannalta Ikääntyvä CP-vammainen seminaari

Ikääntyvän CP-vammaisen kokemuksia kuntoutuksen kannalta Ikääntyvä CP-vammainen seminaari Ikääntyvän CP-vammaisen kokemuksia kuntoutuksen kannalta Ikääntyvä CP-vammainen seminaari 26.3.2010 Invalidiliitto ry RAY rahoittaa www.invalidiliitto.fi/cp-projekti Tiina Airaksinen, projektipäällikkö

Lisätiedot

Monenlaisia haasteita jatkoon!

Monenlaisia haasteita jatkoon! Monenlaisia haasteita jatkoon! Eerika Rosqvist Tutkimus- ja kehittämiskekus GeroCenter Tiina Airaksinen ry 1 CP-vammaisen aikuisen kuntoutuksen tutkimukseen kohdistuvia haasteita? 2 Ikääntyvien CP-vammaisten

Lisätiedot

Kognitiivista kuntoutusta skitsofrenian ensipsykoosiin sairastuneille. Annamari Tuulio-Henriksson Tutkimusprofessori, Kelan tutkimus

Kognitiivista kuntoutusta skitsofrenian ensipsykoosiin sairastuneille. Annamari Tuulio-Henriksson Tutkimusprofessori, Kelan tutkimus Kognitiivista kuntoutusta skitsofrenian ensipsykoosiin sairastuneille Annamari Tuulio-Henriksson Tutkimusprofessori, Kelan tutkimus 11.11.2016 Skitsofrenia Skitsofrenia on vakava psykoosisairaus, johon

Lisätiedot

AKVA Palveluntuottajien koulutus Työkyky tuloksellisuuden mittarina. Kirsi Vainiemi Asiantuntijalääkäri, Kela 27.10.2014

AKVA Palveluntuottajien koulutus Työkyky tuloksellisuuden mittarina. Kirsi Vainiemi Asiantuntijalääkäri, Kela 27.10.2014 AKVA Palveluntuottajien koulutus Työkyky tuloksellisuuden mittarina Kirsi Vainiemi Asiantuntijalääkäri, Kela 27.10.2014 Kelan ammatillisen kuntoutuksen lainsäädäntö Kokonaisvaltainen arviointi Kansaneläkelaitos

Lisätiedot

HYVINVOINTI JA LIIKUNTA

HYVINVOINTI JA LIIKUNTA HYVINVOINTI JA LIIKUNTA 20.5.2016 liikuntavastaava Antti Anttonen 1.Yleistä UKK-instituutti tuottaa tutkittuja ja vaikuttavia käytäntöjä liikkumattomuuden vähentämiseen ja terveysliikunnan edistämiseen.

Lisätiedot

Kuka on näkövammainen?

Kuka on näkövammainen? Näkövammat 1 Sisältö Kuka on näkövammainen? 3 Millaisia näkövammat ovat? 4 Näöntarkkuus 4 Näkökenttä 4 Kontrastien erotuskyky 6 Värinäkö 6 Silmien mukautuminen eri etäisyyksille 6 Silmien sopeutuminen

Lisätiedot

Polven nivelrikko. Potilasohje. www.eksote.fi

Polven nivelrikko. Potilasohje. www.eksote.fi Polven nivelrikko Potilasohje www.eksote.fi Sisällys Hyvä nivelrikko-oireinen... 3 Nivelrikon vaikutuksia... 3 Tietoa nivelrikosta ja harjoittelun vaikutuksista... 4 Mitä nivelrikko on... 4 Harjoittelulla

Lisätiedot

ITSENÄISEEN ELÄMÄÄN SOPIVIN PALVELUIN

ITSENÄISEEN ELÄMÄÄN SOPIVIN PALVELUIN ITSENÄISEEN ELÄMÄÄN SOPIVIN PALVELUIN Lievästi liikuntavammaisten aikuisten itsenäiseen asumiseen ja mielekkään elämän kokonaisuuteen liittyvien palvelutarpeiden selvittäminen ja palvelukokonaisuuksien

Lisätiedot

Lonkan nivelrikko. Potilasohje. www.eksote.fi

Lonkan nivelrikko. Potilasohje. www.eksote.fi Lonkan nivelrikko Potilasohje www.eksote.fi Sisällys Hyvä nivelrikko-oireinen... 3 Nivelrikon vaikutuksia... 3 Tietoa nivelrikosta ja harjoittelun vaikutuksista... 4 Mitä nivelrikko on... 4 Harjoittelulla

Lisätiedot

Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla. Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016

Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla. Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016 Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016 ICD-10 tautiluokituksessa kipuoire esiintyy vain muutaman psykiatrisen diagnoosin kuvauksessa

Lisätiedot

Kaatumis-ja osteoporoosiklinikka kaatumisia ja murtumia ehkäisemässä Näin meillä - seminaari 16.9.2014 Iiris Salomaa ft AMK - Kaatumistapaturmat ja murtumat - Ennaltaehkäisy, hoito ja kuntoutus - IKINÄ

Lisätiedot

Haastavat nuoret haastavat meidät toimimaan. Jokainen edistysaskel on monta kertaa suurempi, kuin miltä se aluksi näyttää (Kauppila 2003).

Haastavat nuoret haastavat meidät toimimaan. Jokainen edistysaskel on monta kertaa suurempi, kuin miltä se aluksi näyttää (Kauppila 2003). ERILAISET OPPIJAT Haastavat nuoret haastavat meidät toimimaan Jokainen edistysaskel on monta kertaa suurempi, kuin miltä se aluksi näyttää (Kauppila 2003). Perustana aito kohtaaminen Nuoren tulee kokea

Lisätiedot

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto Oppilashuolto on oppilaiden fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista huolehtimista. Oppilashuolto kuuluu kaikille kouluyhteisössä

Lisätiedot

LONKKAMURTUMASTA KUNTOUTUVAN IKÄÄNTYNEEN HENKILÖN SOSIAALINEN TOIMINTAKYKY. Näöntarkkuuden yhteys sosiaaliseen osallistumiseen

LONKKAMURTUMASTA KUNTOUTUVAN IKÄÄNTYNEEN HENKILÖN SOSIAALINEN TOIMINTAKYKY. Näöntarkkuuden yhteys sosiaaliseen osallistumiseen LONKKAMURTUMASTA KUNTOUTUVAN IKÄÄNTYNEEN HENKILÖN SOSIAALINEN TOIMINTAKYKY Näöntarkkuuden yhteys sosiaaliseen osallistumiseen Hoitotyön tutkimuspäivä 31.10.2016 Minna Kinnunen, oh, TtM Johdanto: Ikääntyneiden

Lisätiedot

Kehitysvammaisena eläminen. Tuuli Patinen& Saara Tuomiranta

Kehitysvammaisena eläminen. Tuuli Patinen& Saara Tuomiranta Kehitysvammaisena eläminen Tuuli Patinen& Saara Tuomiranta Yleistä kehitysvammaisuudesta Vaikeus oppia ja ymmärtää uusia asioita Kehitysvammaisuudessa on asteita ja ne vaihtelevat lievästä syvään Syitä

Lisätiedot

Pohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus Yleisöluento , Oulu

Pohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus Yleisöluento , Oulu Pohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus Yleisöluento 12.11.2016, Oulu TUKI- JA LIIKUNTAELIMISTÖN SAIRAUDET (TULES) Professori Jaro Karppinen TUKI- JA LIIKUNTAELIMISTÖ Tuki- ja liikuntaelimistöön kuuluvat

Lisätiedot

Kehitysvamma. Äiti ei pysy kärryillä 24.5.2012

Kehitysvamma. Äiti ei pysy kärryillä 24.5.2012 Kehitysvamma Äiti ei pysy kärryillä 24.5.2012 Yleisen ajattelutavan muutos Vammaiset ihmiset ovat alkaneet vaatia oikeuksiaan. Käsitykset vammaisuudesta ja näkemykset vammaisista henkilöistä ovat kansainvälisesti

Lisätiedot

Asiakasyhteistyö toimintakyvyn arvioinnissa

Asiakasyhteistyö toimintakyvyn arvioinnissa Asiakasyhteistyö toimintakyvyn arvioinnissa TOImii! Toimintaterapian hyvät arviointikäytännöt Suomessa Näkökulmia arviointiin Ammattikorkeakoulu Arcada 5.5.2010 Tiina Airaksinen, YTM, projektipäällikkö,

Lisätiedot

Yhdessä parempi. miksi yksinäisyydestä on niin vaikea päästä irti?

Yhdessä parempi. miksi yksinäisyydestä on niin vaikea päästä irti? Yhdessä parempi miksi yksinäisyydestä on niin vaikea päästä irti? PhD. Niina Junttila, Dosentti (kasvatuspsykologia, tilastomenetelmät) Oppimistutkimuksen keskus (OTUK), Opettajankoulutuslaitos & Lapsi-

Lisätiedot

ASUMISPAIKAN MYÖNTÄMISEN YLEISET KRITEERIT 1.4.2015

ASUMISPAIKAN MYÖNTÄMISEN YLEISET KRITEERIT 1.4.2015 ASUMISPAIKAN MYÖNTÄMISEN YLEISET KRITEERIT 1.4.2015 2 Sisältö 1. Johdanto... 3 2. Asumispaikan myöntämisen yleiset kriteerit... 4 3. Dementiayksikön paikan myöntämiskriteerit... 4 4. RAI-arviointi... 5

Lisätiedot

Miksi lasten vanhemmat tarvitsevat liikuntaa? Fyysisen toimintakyvyn ylläpitämiseksi Psyykkisen terveyden ylläpitämiseksi Sosiaaliset suhteet

Miksi lasten vanhemmat tarvitsevat liikuntaa? Fyysisen toimintakyvyn ylläpitämiseksi Psyykkisen terveyden ylläpitämiseksi Sosiaaliset suhteet Miksi lapset tarvitsevat liikuntaa? Selviytyäkseen jokapäiväisen elämän tarpeista ja vaatimuksista Päivittäisen hyvinvoinnin tueksi Saavuttaakseen uusien asioiden oppimiseen vaadittavia edellytyksiä Terveyden

Lisätiedot

Kyselyyn vastataan ympäröimällä sopivin vaihtoehto.

Kyselyyn vastataan ympäröimällä sopivin vaihtoehto. Invalidiliiton 1 (7) Asiakaspalaute polikliinisesta fysioterapiasta Vastausohje Kyselyyn vastataan ympäröimällä sopivin vaihtoehto. A Taustatiedot 1 Sukupuoli 1 mies 2 nainen 2 Syntymäaika pp.kk.vvvv 3

Lisätiedot

Varhainen puuttuminen ja puheeksiotto sosiaalipalveluissa. Etelä-Suomen aluehallintoviraston ehkäisevän päihdetyöryhmän maakuntakäynti 6.10.

Varhainen puuttuminen ja puheeksiotto sosiaalipalveluissa. Etelä-Suomen aluehallintoviraston ehkäisevän päihdetyöryhmän maakuntakäynti 6.10. Varhainen puuttuminen ja puheeksiotto sosiaalipalveluissa Etelä-Suomen aluehallintoviraston ehkäisevän päihdetyöryhmän maakuntakäynti 6.10.2016 1 Sosiaalihuoltoyksikön tehtävät ohjausta, yhteistyötä, lupahallintoa,

Lisätiedot

Ajankohtaista gerontologisen kuntoutuksen saralta epidemiologinen näkökulma

Ajankohtaista gerontologisen kuntoutuksen saralta epidemiologinen näkökulma Ajankohtaista gerontologisen kuntoutuksen saralta epidemiologinen näkökulma Pertti Era Gerontologisen kuntoutuksen professori Jyväskylän yliopisto, Terveystieteiden laitos Johtaja, tutkimus- ja kehittämiskeskus

Lisätiedot

Move! fyysisen toimintakyvyn seurantajärjestelmä peruskoulun 5. ja 8. - vuosiluokille

Move! fyysisen toimintakyvyn seurantajärjestelmä peruskoulun 5. ja 8. - vuosiluokille Move! fyysisen toimintakyvyn seurantajärjestelmä peruskoulun 5. ja 8. - vuosiluokille Fyysisen toimintakyvyn seurantajärjestelmän (Move!) valmisteluvaihe vuosina 2008-2009 Fyysinen toimintakyky vaikuttaa

Lisätiedot

Ammatillinen kuntoutus (tosi)pitkäaikaistyöttömillä

Ammatillinen kuntoutus (tosi)pitkäaikaistyöttömillä Ammatillinen kuntoutus (tosi)pitkäaikaistyöttömillä Turun partyn kokemuksia ammatillisesta kuntoutuksesta yli 1000pv työttömillä (keskiarvo n. 5 10v) Tk lääkäri, Turun Party hanke Ylilääkäri, A klinikka,

Lisätiedot

Epävakaa persoonallisuus näkyvä, mutta näkymätön Seminaari Espoossa 16.10.2013 Psykologi Hanna Böhme

Epävakaa persoonallisuus näkyvä, mutta näkymätön Seminaari Espoossa 16.10.2013 Psykologi Hanna Böhme Epävakaa persoonallisuus näkyvä, mutta näkymätön Seminaari Espoossa 16.10.2013 Psykologi Hanna Böhme pitää sinua välillä joko erittäin hyvänä tai erittäin pahana 0n sinulle ajoittain syyttä vihainen tai

Lisätiedot

ILOA JA ELINVOIMAA LIIKUNNASTA

ILOA JA ELINVOIMAA LIIKUNNASTA ILOA JA ELINVOIMAA LIIKUNNASTA Elina Sillanpää, LitT, gerontologian dosentti Gerontologian tutkimuskeskus Jyväskylän yliopisto Ikääntyminen Ikääntyminen on ajassa eteneviä muutoksia elimistössä Muutokset

Lisätiedot

Kielellinen erityisvaikeus (SLI) puheterapeutin näkökulmasta. Leena Ervast Erikoispuheterapeutti, FL 29.1. 2014

Kielellinen erityisvaikeus (SLI) puheterapeutin näkökulmasta. Leena Ervast Erikoispuheterapeutti, FL 29.1. 2014 Kielellinen erityisvaikeus (SLI) puheterapeutin näkökulmasta Leena Ervast Erikoispuheterapeutti, FL 29.1. 2014 Kielellinen erityisvaikeus (SLI) Häiriö, jossa lapsen kielellinen toimintakyky ei kehity iän

Lisätiedot

Maahanmuuttajaväestön toimintakyky ja kuntoutuspalveluiden käyttö

Maahanmuuttajaväestön toimintakyky ja kuntoutuspalveluiden käyttö Maahanmuuttajaväestön toimintakyky ja kuntoutuspalveluiden käyttö Shadia Rask, tutkija, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Apuvälinealan valtakunnalliset koulutus- ja neuvottelupäivät 12.10.2016 Shadia Rask

Lisätiedot

OPS2016 ja Move! Fyysisen toimintakyvyn seurantajärjestelmä

OPS2016 ja Move! Fyysisen toimintakyvyn seurantajärjestelmä OPS2016 ja Move! Fyysisen toimintakyvyn seurantajärjestelmä Sami Kalaja Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus Kuntotestauspäivät 2015 Kisakallio OPS2016 Käyttöönotto lukuvuoden 2016 alusta Keskiössä

Lisätiedot

Sosiaalinen kuntoutus, työkyvyn tukena

Sosiaalinen kuntoutus, työkyvyn tukena Sosiaalinen kuntoutus, työkyvyn tukena 7.6.2016 Sosiaalinen kuntoutus tarkoittaa - Tuetaan vaikeasti syrjäytyneiden henkilöiden paluuta yhteiskunnalliseen osallisuuteen vahvistamalla sosiaalista toimintakykyä

Lisätiedot

KAATUMISET JA HUIMAUS. Jouko Laurila geriatrian erikoislääkäri Rovaniemen ikäosaamiskeskus

KAATUMISET JA HUIMAUS. Jouko Laurila geriatrian erikoislääkäri Rovaniemen ikäosaamiskeskus KAATUMISET JA HUIMAUS Jouko Laurila geriatrian erikoislääkäri Rovaniemen ikäosaamiskeskus KAATUMISET JA HUIMAUS Jouko Laurila geriatrian erikoislääkäri Rovaniemen ikäosaamiskeskus Sidonnaisuudet: Mundipharma,

Lisätiedot

Yksinäisyys lasten silmin. Ida Spets, sosiaalityön opiskelija

Yksinäisyys lasten silmin. Ida Spets, sosiaalityön opiskelija Yksinäisyys lasten silmin Ida Spets, sosiaalityön opiskelija Tutkimusaihe ja tutkimuskysymykset Lasten yksinäisyys lasten näkökulmasta Sadutusmenetelmällä lasten tieto näkyviin 1) Mitä lapset kertovat

Lisätiedot

I osa. laatu. Riitta Räsänen YTT, TtM, esh

I osa. laatu. Riitta Räsänen YTT, TtM, esh I osa Ikäihmisten tarpeet ja palveluiden laatu Riitta Räsänen YTT, TtM, esh Laatuhoiva Oy Esitykseni pohjana Räsänen Riitta. Ikääntyneiden asiakkaiden elämänlaatu ympärivuorokautisessa hoivassa sekä hoivan

Lisätiedot

Sosiaali- ja vammaispalvelut työllistymisen tukena: Sosiaalihuoltona toteutettava työhönvalmennus

Sosiaali- ja vammaispalvelut työllistymisen tukena: Sosiaalihuoltona toteutettava työhönvalmennus Sosiaali- ja vammaispalvelut työllistymisen tukena: Sosiaalihuoltona toteutettava työhönvalmennus Vaikuttamistoiminnan päällikkö Marika Ahlstén, Kehitysvammaliitto 4.3.2015 1 Nykytila Sosiaalihuoltolaki

Lisätiedot

TerveysInfo. Ataksiaoireyhtymät : tietoa etenevistä ataksiasairauksista Perustietoa ataksiasairaudesta sekä sairauden hoidosta ja kuntoutuksesta.

TerveysInfo. Ataksiaoireyhtymät : tietoa etenevistä ataksiasairauksista Perustietoa ataksiasairaudesta sekä sairauden hoidosta ja kuntoutuksesta. TerveysInfo MS tauti Ataksiaoireyhtymät : tietoa etenevistä ataksiasairauksista Perustietoa ataksiasairaudesta sekä sairauden hoidosta ja kuntoutuksesta. 1996 5, A5 : 46 s. : piirr. : 2 väri Hakusanat:

Lisätiedot

NÄKY - Uudenlainen toimintatapa edistää ikääntyneen toimintakykyä

NÄKY - Uudenlainen toimintatapa edistää ikääntyneen toimintakykyä NÄKY - Uudenlainen toimintatapa edistää ikääntyneen toimintakykyä Metropolia Ammattikorkeakoulu Kuntoutuksen ylempi ammattikorkeakoulu tutkinto Kajsa Sten, optometristi Mikä on NÄKY? NÄKY on Ikääntyneen

Lisätiedot

Olkapään sairauksien kuntoutus

Olkapään sairauksien kuntoutus Hyvinvointia työstä Olkapään sairauksien kuntoutus Esa-Pekka Takala Dos., ylilääkäri 16.2.2016 Työterveyslaitos E-P Takala:Olkapään sairauksien kuntous www.ttl.fi 2 Esa-Pekka Takala Sidonnaisuudet LKT,

Lisätiedot

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA Annamari Mäki-Ullakko, Ilmarinen, 5.11.2015 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Oma jaksaminen on perusta 2. Työyhteisössä jokainen vaikuttaa ja on vastuussa 3. Ammattitaidon

Lisätiedot

LÄHESTYMISTAPOJA SOSIAALISEEN KUNTOUTUKSEEN

LÄHESTYMISTAPOJA SOSIAALISEEN KUNTOUTUKSEEN LÄHESTYMISTAPOJA SOSIAALISEEN KUNTOUTUKSEEN Sosiaalinen kuntoutus tavoitteena osallisuus Kuntoutusakatemia 13.12.2012 Aulikki Kananoja ylisosiaalineuvos SOSIAALISEN KUNTOUTUKSEN POHDINTAA 1970-LUVULLA

Lisätiedot

Vireyttä vihreästä ja ulkoilun hyödyt! Ikäinstituutin verkostopäivä Dos. Erja Rappe

Vireyttä vihreästä ja ulkoilun hyödyt! Ikäinstituutin verkostopäivä Dos. Erja Rappe Vireyttä vihreästä ja ulkoilun hyödyt! Ikäinstituutin verkostopäivä 8.12.2016 Dos. Erja Rappe Al Esityksen sisältö Luonto, hyvinvointi ja terveys Ulkoiluun vaikuttavia tekijöitä Ulkoilun hyödyt Luonto

Lisätiedot

Positiivisen ilmapiirin merkitys oppimiselle ja osallistumiselle

Positiivisen ilmapiirin merkitys oppimiselle ja osallistumiselle Positiivisen ilmapiirin merkitys oppimiselle ja osallistumiselle Pikkuparlamentti 25,10.2013/Arvostava vuorovaikutus, yliopistonopettaja KTK/erityispedagogiikka erja.kautto-knape@jyu.fi 2 Positiivisen

Lisätiedot

Omahoidon juurruttamisen polut. Ennakointi ja sosiotekninen muutos Ikääntymisen tulevaisuudet Hotelli Arthur Sirkku Kivisaari

Omahoidon juurruttamisen polut. Ennakointi ja sosiotekninen muutos Ikääntymisen tulevaisuudet Hotelli Arthur Sirkku Kivisaari Omahoidon juurruttamisen polut Ennakointi ja sosiotekninen muutos Ikääntymisen tulevaisuudet Hotelli Arthur 10.10.12 Sirkku Kivisaari 2 Jäsennys 1. Mitä on terveys? 2. Paradigman muutos terveyspalveluissa

Lisätiedot

KEITÄ OVAT ERITYISLAPSET

KEITÄ OVAT ERITYISLAPSET KEITÄ OVAT ERITYISLAPSET? o Näkövammaiset o Kielen kehityksen häiriöt o Kuulovammaiset o Sokeat/ Kuurot o Autismikirjon häiriöt o Kehityksen häiriöt o Älyllinen kehitysvammaisus o Laaja-alaiset kehityksen

Lisätiedot

Muisti ja liikunta. Iiris Salomaa, ft YAMK

Muisti ja liikunta. Iiris Salomaa, ft YAMK Muisti ja liikunta Iiris Salomaa, ft YAMK 19.4.2016 3.11.2016 Liikunta toimintakykyisyyden edistäjänä Fyysisiä vaikutuksia mm: Selviytyminen päivittäisistä arjen askareista Liikuntakykyisyys: lihasvoima,

Lisätiedot

Vammaispalvelulaista. Vammaispalveluraadille Johtava sosiaalityöntekijä Emmi Hanhikoski

Vammaispalvelulaista. Vammaispalveluraadille Johtava sosiaalityöntekijä Emmi Hanhikoski Vammaispalvelulaista Vammaispalveluraadille 15.5.2013 Johtava sosiaalityöntekijä Emmi Hanhikoski 30.5.2013 Vammaispalvelulaki Ketä laki koskee? Vammaisuus (VpL 2 ) vamma tai sairaus pitkäaikaisuus eli

Lisätiedot

Työttömien työkyky ja työllistyminen. Raija Kerätär Kuntoutusylilääkäri Lapin sairaanhoitopiiri

Työttömien työkyky ja työllistyminen. Raija Kerätär Kuntoutusylilääkäri Lapin sairaanhoitopiiri Työttömien työkyky ja työllistyminen Raija Kerätär Kuntoutusylilääkäri Lapin sairaanhoitopiiri Tänään Mitä työkyvyllä tarkoitetaan? Työttömän työkyky työllisen työkyky? Voiko työkykyä arvioida terveystarkastuksessa?

Lisätiedot

Väliinputoamisesta yhdenvertaisuuteen aikuisten oppimisvaikeudet palvelujärjestelmän haasteena

Väliinputoamisesta yhdenvertaisuuteen aikuisten oppimisvaikeudet palvelujärjestelmän haasteena Väliinputoamisesta yhdenvertaisuuteen aikuisten oppimisvaikeudet palvelujärjestelmän haasteena Tutkija, VTM Johanna Korkeamäki Valtakunnalliset Kuntoutuspäivät 13.4.2011 Työryhmä 6 20.4.2011 1 Esityksen

Lisätiedot

Liikkuva koulu laajenee - yhdessä kohti aktiivisia opiskeluyhteisöjä

Liikkuva koulu laajenee - yhdessä kohti aktiivisia opiskeluyhteisöjä Liikkuva koulu laajenee - yhdessä kohti aktiivisia opiskeluyhteisöjä Kärkihankkeen avustusresurssi 21miljoona kolmen vuoden ajan (7 miljoonaa/vuosi) Seuraava haku aukeaa kunnille 23.1-10.3.2017 Antti Blom

Lisätiedot

Harvinaissairauksien yksikkö. Lausunto Ehlers-Danlos tyyppi III:n taudinkuvasta. Taustaa. Alfa-tryptasemia. 21/03/16 /ms

Harvinaissairauksien yksikkö. Lausunto Ehlers-Danlos tyyppi III:n taudinkuvasta. Taustaa. Alfa-tryptasemia. 21/03/16 /ms Lausunto Ehlers-Danlos tyyppi III:n taudinkuvasta Taustaa EDS potilasyhdistys ja yksittäinen potilas ovat lähestyneet HYKS harvinaissairauksien yksikköä ja pyytäneet lausuntoa, minkälainen sairaus Ehlers-Danlos

Lisätiedot

OHJEISTUS PÄÄHÄN KOHDISTUNEEN ISKUN SAANEEN OTTELIJAN VALMENTAJILLE, HUOLTAJILLE SEKÄ OMAISILLE

OHJEISTUS PÄÄHÄN KOHDISTUNEEN ISKUN SAANEEN OTTELIJAN VALMENTAJILLE, HUOLTAJILLE SEKÄ OMAISILLE OHJEISTUS PÄÄHÄN KOHDISTUNEEN ISKUN SAANEEN OTTELIJAN VALMENTAJILLE, HUOLTAJILLE SEKÄ OMAISILLE Laatinut: Catarina Virta fysioterapeutti, palveluohjaaja Tarkistanut: Olli Tenovuo dosentti, neurologian

Lisätiedot

KORKEIMMAN HALLINTO-OIKEUDEN PÄÄTÖS

KORKEIMMAN HALLINTO-OIKEUDEN PÄÄTÖS KORKEIMMAN HALLINTO-OIKEUDEN PÄÄTÖS Antopäivä 25.9.2013 Taltionumero 3057 Diaarinumero 1828/3/12 1 (5) Asia Valittaja Vaikeavammaiselle järjestettävää kuljetuspalvelua koskeva valitus A Päätös, jota valitus

Lisätiedot

Turvallisuus, identiteetti ja hyvinvointi. Eero Ropo TAY Kasvatustieteiden yksikkö Aineenopettajakoulutus

Turvallisuus, identiteetti ja hyvinvointi. Eero Ropo TAY Kasvatustieteiden yksikkö Aineenopettajakoulutus Turvallisuus, identiteetti ja hyvinvointi Eero Ropo TAY Kasvatustieteiden yksikkö Aineenopettajakoulutus 2 Turvallisuuden kokemus ja identiteetti Turvallisuutta ja identiteettiä on kirjallisuudessa käsitelty

Lisätiedot

Työnantajan yhteystiedot VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet

Työnantajan yhteystiedot VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet Työnantajan yhteystiedot VARHAISEN TUEN MALLI Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet Terveyden ja työkyvyn säilyminen ovat yksi työelämän suurimpia haasteita. Työkyky voidaan kuvata ihmisen voimavarojen

Lisätiedot

Adoptio ja nuoruusikä. HELSINKI 26.1.2016 Pirkko Lehto-Salo psykiatrian ja nuorisopsykiatrian erikoislääkäri, FT

Adoptio ja nuoruusikä. HELSINKI 26.1.2016 Pirkko Lehto-Salo psykiatrian ja nuorisopsykiatrian erikoislääkäri, FT Adoptio ja nuoruusikä HELSINKI 26.1.2016 Pirkko Lehto-Salo psykiatrian ja nuorisopsykiatrian erikoislääkäri, FT Luennon sisältö Yleisesti nuoruusiästä Adoptiolapsen kehityksen tiettyjä ominaispiirteistä

Lisätiedot

Työttömien työ- ja toimintakyvyn selvittäminen

Työttömien työ- ja toimintakyvyn selvittäminen Työttömien työ- ja toimintakyvyn selvittäminen Kemin toimintamalli Annika Vaaramaa 13.4.2016 Työ- ja toimintakyvyn selvittäminen Aloitettiin keväällä 2014 KunnonSyyni-toimintamallia soveltaen Asiakkaat

Lisätiedot

Mistä jatkossa apua? kuntayhtymän johtaja Ilkka Jokinen

Mistä jatkossa apua? kuntayhtymän johtaja Ilkka Jokinen Mistä jatkossa apua? kuntayhtymän johtaja Ilkka Jokinen 20.9.2016 ilkka.jokinen@vaalijala.fi 1 Teemat 1. Kohderyhmä 2. Liikkuvat kuntoutuspalvelut 3. Kokonaiskuntoutus 4. Osaamis- ja tukikeskukset 5. Vaalijalan

Lisätiedot

Hyvinvointi ja liikkuminen

Hyvinvointi ja liikkuminen Hyvinvointi ja liikkuminen varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa Varhaiskasvatuslaissa määritellyt tavoitteet 1) edistää jokaisen lapsen iän ja kehityksen mukaista kokonaisvaltaista kasvua, terveyttä

Lisätiedot

CP-VAMMAISTEN AIKUISTEN ARVIOITA VAIKEAVAMMAISTEN LÄÄKINNÄLLISESTÄ KUNTOUTUKSESTA

CP-VAMMAISTEN AIKUISTEN ARVIOITA VAIKEAVAMMAISTEN LÄÄKINNÄLLISESTÄ KUNTOUTUKSESTA CP-VAMMAISTEN AIKUISTEN ARVIOITA VAIKEAVAMMAISTEN LÄÄKINNÄLLISESTÄ KUNTOUTUKSESTA Auli Anne-Marie Koivisto 0147390 Pro gradu tutkielma Kevät 2016 Kuntoutustiede Lapin yliopisto TIIVISTELMÄ Lapin yliopisto,

Lisätiedot

Mieliala AKVA kuntoutuksen tuloksellisuuden raportointikoulutus 27.10.2014. Tanja Laukkala Asiantuntijalääkäri Kelan terveysosasto

Mieliala AKVA kuntoutuksen tuloksellisuuden raportointikoulutus 27.10.2014. Tanja Laukkala Asiantuntijalääkäri Kelan terveysosasto Mieliala AKVA kuntoutuksen tuloksellisuuden raportointikoulutus 27.10.2014 Tanja Laukkala Asiantuntijalääkäri Kelan terveysosasto Mielialan arviointi mittareiden avulla -taustaa Masennusoireilu on väestötasolla

Lisätiedot

Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen

Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen Annamari Tuulio-Henriksson Dosentti, johtava tutkija, Kelan tutkimusosasto Suomen epidemiologian seuran ja Kelan seminaari 27.10.2011 Nuoret ja työllistymisen

Lisätiedot

Vaikeavammaisten uusien asumispalvelujen tuottaminen palveluntuottajan näkökulmasta

Vaikeavammaisten uusien asumispalvelujen tuottaminen palveluntuottajan näkökulmasta Vaikeavammaisten uusien asumispalvelujen tuottaminen palveluntuottajan näkökulmasta Keski-Suomen Vammaispalvelutyöryhmä 11.5.2015 Leena Yksjärvi Business intelligence -päällikkö Validia Asuminen Validia

Lisätiedot

ALUEELLINEN HYVINVOINTIKERTOMUS & ALUEELLISEN HYTE-TYÖN VAIKUTTAVUUS

ALUEELLINEN HYVINVOINTIKERTOMUS & ALUEELLISEN HYTE-TYÖN VAIKUTTAVUUS ALUEELLINEN HYVINVOINTIKERTOMUS & ALUEELLISEN HYTE-TYÖN VAIKUTTAVUUS Sinikka Bots 07 02 2017 HUS HyTe _SB ALUEELLINEN HYVINVOINTIKERTOMUS 07 02 2017 HUS HyTe _SB HELSINGIN JA UUDENMAAN SAIRAANHOITOPIIRIN

Lisätiedot

Liikunta. Terve 1 ja 2

Liikunta. Terve 1 ja 2 Liikunta Terve 1 ja 2 Käsiteparit: a) fyysinen aktiivisuus liikunta b) terveysliikunta kuntoliikunta c) Nestehukka-lämpöuupumus Fyysinen aktiivisuus: Kaikki liike, joka kasvattaa energiatarvetta lepotilaan

Lisätiedot

HOJKS-ohje Ammatillinen koulutus

HOJKS-ohje Ammatillinen koulutus HOJKS-ohje Ammatillinen koulutus 13.6.2013 Johtoryhmä, Päivitetty 17.3.2016 toiminnanohjausryhmä, 4.5.2016 SL, MO 1 Turun ammatti-instituutti Ammatillinen koulutus HOJKS- toimintaohje Erityisen tuen käsitteet

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto

Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto Sivu 1/6Sivu 1/6 KOMMENTIT 1(6) Opetushallitus / Aira Rajamäki PL 380 00531 Helsinki aira.rajamaki@oph.fi Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto Ohessa Kuuloliiton kommentit sosiaali- ja terveysalan perustutkinnon

Lisätiedot

Liikuntaluokkien liikunnan arviointi suoritetaan yleisten liikunnan arviointiohjeiden mukaisesti.

Liikuntaluokkien liikunnan arviointi suoritetaan yleisten liikunnan arviointiohjeiden mukaisesti. 1 Lisäys Luostarivuoren koulun opetussuunnitelmaan lukuun 1.4 LIIKUNTA Painotettu opetus Painotetussa liikunnanopetuksessa tuetaan oppilaiden kehittymistä omassa lajissaan sekä kokonaisvaltaista kasvua

Lisätiedot

2012 KURSSI-info 16-24v. nuorille

2012 KURSSI-info 16-24v. nuorille 2012 KURSSI-info 16-24v. nuorille www.lahdenkuntoutuskeskus.fi Kuntoutusta 16-24 vuotiaille nuorille SE ON siistii olla kimpassa - Kuka minä olen? Nuoruudessa tunne-elämä, fyysiset ominaisuudet ja persoonallisuus

Lisätiedot

Neuropsykiatrisesti oireilevan nuoren kohtaaminen ja arjen tukeminen

Neuropsykiatrisesti oireilevan nuoren kohtaaminen ja arjen tukeminen Neuropsykiatrisesti oireilevan nuoren kohtaaminen ja arjen tukeminen Kemi 4.9.2015 Marja Koivusalo, lastenneurologian erikoislääkäri, Kolpeneen palvelukeskus Lasten ja nuorten normaali kehitys Normaalin

Lisätiedot

Asiantuntijuus kuntoutuksessa. Patrik Kuusinen FT, ylitarkastaja Ammatillisen kuntoutuksen päivät

Asiantuntijuus kuntoutuksessa. Patrik Kuusinen FT, ylitarkastaja Ammatillisen kuntoutuksen päivät Asiantuntijuus kuntoutuksessa Patrik Kuusinen FT, ylitarkastaja Ammatillisen kuntoutuksen päivät 30.11.2010 Onko asiantuntijuus TE-toimistossa rapautunut (ammatillisen kuntoutuksen osalta) Vajaakuntoisen

Lisätiedot

301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen

301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen 301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen Vastaus: hyvin vähän Tietoakin on ollut vaikea hankkia, nyt on juuri uusi kirja julkaistu Tavallisimmin

Lisätiedot

Osatyökykyiset keistä ja mistä puhutaan? Toimitusjohtaja Jaana Pakarinen

Osatyökykyiset keistä ja mistä puhutaan? Toimitusjohtaja Jaana Pakarinen Osatyökykyiset keistä ja mistä puhutaan? Toimitusjohtaja Jaana Pakarinen 8.3.2016 Vates-säätiö 1/2 2 Asiantuntijaorganisaatio, joka toimii vammaisten, pitkäaikaissairaiden ja osatyökykyisten henkilöiden

Lisätiedot

0 6v. 7 12v. 13 15v. 16 19v. 20 24v. 25 29v. Yhteensä 2007 4469 3987 2394 3377 4684 4040 22951 2012 4800 3908 1989 3155 4780 4218 22850

0 6v. 7 12v. 13 15v. 16 19v. 20 24v. 25 29v. Yhteensä 2007 4469 3987 2394 3377 4684 4040 22951 2012 4800 3908 1989 3155 4780 4218 22850 TURVALLISUUSSUUNNITELMA NUORTEN SYRJÄYTYMISEN EHKÄISY 1. SYRJÄYTYMISEN TILANNEKUVA Tässä analyysivaiheen yhteenvedossa kuvataan lyhyesti syrjäytymiseen liittyvien tekijöiden nykytilaa. Aluksi määritellään

Lisätiedot

Liikkuva koulu hanke. Kaksivuotinen kokeilutoiminta valituilla pilottikouluilla vuosina koulupäivän liikunnallistamiseksi

Liikkuva koulu hanke. Kaksivuotinen kokeilutoiminta valituilla pilottikouluilla vuosina koulupäivän liikunnallistamiseksi Liikkuva koulu hanke Kaksivuotinen kokeilutoiminta valituilla pilottikouluilla vuosina 2010-2012 koulupäivän liikunnallistamiseksi Havaintoja ja uutisia ympäröivästä maailmasta Liikkumattomuus vie hyödyn

Lisätiedot

terveydentilavaatimukset sosiaali- ja terveysalan perustutkinnossa

terveydentilavaatimukset sosiaali- ja terveysalan perustutkinnossa Tutkintokohtaiset t k i t terveydentilavaatimukset sosiaali- ja terveysalan perustutkinnossa tki Aira Rajamäki 30.11.2009 Opetusneuvos Aira Rajamäki Opetushallitus aira.rajamaki@oph.fi Osaamisen ja sivistyksen

Lisätiedot

Palveluja ikäihmisille Vanhuspalvelulaki ja uudet mahdollisuudet?

Palveluja ikäihmisille Vanhuspalvelulaki ja uudet mahdollisuudet? Palveluja ikäihmisille Vanhuspalvelulaki ja uudet mahdollisuudet? Kotona kokonainen elämä, Hyvinkää6.9.2013 Sirpa Andersson, erikoistutkija VTT, THL, ikäihmisten palvelut -yksikkö 1 Esittelen: vanhuspalvelulakia

Lisätiedot

Kyky ja halu selviytyä erilaisista elämäntilanteista

Kyky ja halu selviytyä erilaisista elämäntilanteista Terveys Antakaa esimerkkejä a. terveyden eri ulottuvuuksista b. siitä, kuinka eri ulottuvuudet vaikuttavat toisiinsa. c. Minkälaisia kykyjä ja/tai taitoja yksilö tarvitsee terveyden ylläpitoon 1 Terveys

Lisätiedot

Fyysisen toimintakyvyn seurantajärjestelmä peruskoululaisille (FTS) Jyväskylän yliopisto Liikunta- ja terveystieteiden tiedekunta

Fyysisen toimintakyvyn seurantajärjestelmä peruskoululaisille (FTS) Jyväskylän yliopisto Liikunta- ja terveystieteiden tiedekunta Fyysisen toimintakyvyn seurantajärjestelmä peruskoululaisille (FTS) Jyväskylän yliopisto Liikunta- ja terveystieteiden tiedekunta Työskentelyn käynnistyminen - Opetus- ja kulttuuriministeriön sekä Opetushallituksen

Lisätiedot

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen Minna Rantanen, Kela Läntinen vakuutuspiiri TYKS 17.5.2016 Saajat Vaikeavammaisten lääkinnällisen kuntoutuksen / vaativan lääkinnällisen

Lisätiedot

CP-lasten kuntoutus ja sen tavoitteet - siirtyminen aikuisten palvelujen käyttäjäksi.

CP-lasten kuntoutus ja sen tavoitteet - siirtyminen aikuisten palvelujen käyttäjäksi. Matti Koivikko CP-lasten kuntoutus ja sen tavoitteet - siirtyminen aikuisten palvelujen käyttäjäksi. Vajaaliikkeisten Kunto Bot för Rörelsehindrade r.y. http://www.vlkunto.fi/ VASTASYNTYNEIDEN AIVOVAURIOT

Lisätiedot

1. Onko terveytenne yleisesti ottaen... (ympyröikää yksi numero) 1 erinomainen 2 varsin hyvä 3 hyvä 4 tyydyttävä 5 huono

1. Onko terveytenne yleisesti ottaen... (ympyröikää yksi numero) 1 erinomainen 2 varsin hyvä 3 hyvä 4 tyydyttävä 5 huono 1. Onko terveytenne yleisesti ottaen... 1 erinomainen 2 varsin hyvä 3 hyvä 4 tyydyttävä 5 huono 2. Jos vertaatte nykyistä terveydentilaanne vuoden takaiseen, onko terveytenne yleisesti ottaen... 1 tällä

Lisätiedot

Muistisairaudet saamelaisväestössä

Muistisairaudet saamelaisväestössä Muistisairaudet saamelaisväestössä Anne Remes Professori, ylilääkäri Kliininen laitos, neurologia Itä-Suomen yliopisto, KYS Esityksen sisältö Muistisairauksista yleensä esiintyvyys tutkiminen tärkeimmät

Lisätiedot

Turvallisuudentunteen arvioiminen muistisairauden alkuvaiheessa osana digitaalista palvelukanavaa

Turvallisuudentunteen arvioiminen muistisairauden alkuvaiheessa osana digitaalista palvelukanavaa Turvallisuudentunteen arvioiminen muistisairauden alkuvaiheessa osana digitaalista palvelukanavaa Satu Elo, Riikka Mustonen, Anna-Leena Nikula, Jaana Leikas, Jouni Kaartinen, Hanna-Mari Pesonen & Milla

Lisätiedot

HENKISEN KUORMITTUMISEN HALLINTAMALLI RAISION KAUPUNGISSA. Kaupunginhallituksen hyväksymä

HENKISEN KUORMITTUMISEN HALLINTAMALLI RAISION KAUPUNGISSA. Kaupunginhallituksen hyväksymä HENKISEN KUORMITTUMISEN HALLINTAMALLI RAISION KAUPUNGISSA Kaupunginhallituksen 26.2.2007 hyväksymä 1 2 YLEISTÄ Henkinen hyvinvointi ilmenee työpaikalla monin eri tavoin. Työkykyä edistää ja ylläpitää mm

Lisätiedot

Vaikeasti työllistyvien tukeminen. Eveliina Pöyhönen

Vaikeasti työllistyvien tukeminen. Eveliina Pöyhönen Vaikeasti työllistyvien tukeminen Eveliina Pöyhönen Keitä ovat vaikeasti työllistyvät henkilöt? Ei yhtenäistä määritelmää voi tarkoittaa pitkäaikaistyöttömiä, vammaisia, osatyökykyisiä tai pitkäaikaissairaita

Lisätiedot

Työelämän ulkopuolella olevien terveys, työkyky ja kuntoutukseen ohjaaminen. Pirkko Mäkelä-Pusa, Kuntoutussäätiö 17.3.2016

Työelämän ulkopuolella olevien terveys, työkyky ja kuntoutukseen ohjaaminen. Pirkko Mäkelä-Pusa, Kuntoutussäätiö 17.3.2016 Työelämän ulkopuolella olevien terveys, työkyky ja kuntoutukseen ohjaaminen Pirkko Mäkelä-Pusa, Kuntoutussäätiö 17.3.2016 Työttömyys, terveys ja hyvinvointi Työttömät voivat keskimäärin huonommin ja ovat

Lisätiedot

Nuoren urheilijan voimaharjoittelu

Nuoren urheilijan voimaharjoittelu Tavoitteena terve ja menestyvä nuori urheilija Nuoren urheilijan voimaharjoittelu Varalan urheiluopisto 20.10.2009 Nuoren urheilijan valmiudet voimaharjoitteluun Biologinen ikä: Milloin vastuksena omakehon

Lisätiedot

Terveysosasto, kuntoutusryhmä. Ammatilllinen kuntoutus Työkykyä ylläpitävä ja parantava valmennus eli Tykkuntoutus. Voimassa 1.1.

Terveysosasto, kuntoutusryhmä. Ammatilllinen kuntoutus Työkykyä ylläpitävä ja parantava valmennus eli Tykkuntoutus. Voimassa 1.1. Ammatilllinen kuntoutus Työkykyä ylläpitävä ja parantava valmennus eli Tykkuntoutus Voimassa 1.1.2012 TYK-kuntoutus Työkyky ja ansiomahdollisuudet ovat olennaisesti heikentyneet sairauden vuoksi tai asianmukaisesti

Lisätiedot

Imetys Suomessa Vauvamyönteisyysohjelma

Imetys Suomessa Vauvamyönteisyysohjelma Imetys Suomessa Vauvamyönteisyysohjelma 2017-2021 Imetys 10 kunnassa Jyväskylä 16.3.2017 Vieraileva tutkija Kirsi Otronen 21.03.2017 Kirsi Otronen 1 WHO:n uusi suositus v.2025 mennessä 50% lapsista olisi

Lisätiedot

Työllisyyden kuntakokeilu

Työllisyyden kuntakokeilu Työ- ja toimintakyvyn arvioinnit ja eläkeselvittelyt osana pitkäaikaistyöttömien palveluprosesseja Leena-Kaisa Härkönen Työllisyyden kuntakokeilu Jyväskylä, Jämsä, Muurame Ohjaus- ja kuntoutuspalvelut

Lisätiedot

Eläkeikäisen hyvinvointi ja eläkemuutokseen valmentautuminen. Marja Saarenheimo FT, tutkija, psykologi Vanhustyön keskusliitto

Eläkeikäisen hyvinvointi ja eläkemuutokseen valmentautuminen. Marja Saarenheimo FT, tutkija, psykologi Vanhustyön keskusliitto Eläkeikäisen hyvinvointi ja eläkemuutokseen valmentautuminen Marja Saarenheimo FT, tutkija, psykologi Vanhustyön keskusliitto Täyttä elämää eläkkeellä 7.2.2015 Mitä vanhuudelle on tapahtunut? Notkistunut

Lisätiedot

VANHU(U)SKÄSITYK- SET medikaalisesta sosiokulttuuriseen. Teija Nuutinen PKKY/AIKO

VANHU(U)SKÄSITYK- SET medikaalisesta sosiokulttuuriseen. Teija Nuutinen PKKY/AIKO VANHU(U)SKÄSITYK- SET medikaalisesta sosiokulttuuriseen Teija Nuutinen PKKY/AIKO Video: Ikääntymistä kohti ylpeydellä (n. 10 min) Aamutv: Anna Pylkkänen www.proudage.fi Miksi vanheneminen on arvokasta?

Lisätiedot

Level 2 Movement Efficiency for Neck and Shoulder

Level 2 Movement Efficiency for Neck and Shoulder Level 2 Movement Efficiency for Neck and Shoulder ( Niskan ja olkanivelen koko liikerata ja hallittu liikkuvuus: pinnalliset stabiloivat lihakset ja pinnalliset mobilisoivat lihakset) MOVE WELL TO LIVE

Lisätiedot

Lakisääteisen eettisen toimikunnan tehtävät alueellinen yhteistyö

Lakisääteisen eettisen toimikunnan tehtävät alueellinen yhteistyö Lakisääteisen eettisen toimikunnan tehtävät alueellinen yhteistyö Tapani Keränen Itä-Suomen yliopisto; Pohjois-Savon sairaanhoitopiiri, tutkimusyksikkö ja eettinen toimikunta 21.3.2012 1 Alueelliset eettiset

Lisätiedot

Etsivä vanhustyö, mitä se on? Anu Kuikka Suunnittelija Vanhus- ja lähimmäispalvelun liitto ry Etsivä mieli projekti

Etsivä vanhustyö, mitä se on? Anu Kuikka Suunnittelija Vanhus- ja lähimmäispalvelun liitto ry Etsivä mieli projekti Etsivä vanhustyö, mitä se on? Anu Kuikka Suunnittelija Vanhus- ja lähimmäispalvelun liitto ry Etsivä mieli 2012-2016 -projekti Etsivä vanhustyö on Yhteisölähtöistä ja sosiaalista toimintaa, jolla tavoitetaan

Lisätiedot

Ihan tavallisia asioista? Keinoja asiakkaiden osallisuuden lisäämiseksi

Ihan tavallisia asioista? Keinoja asiakkaiden osallisuuden lisäämiseksi Ihan tavallisia asioista? Keino asiakkaiden osallisuuden lisäämiseksi TYÖPAJA: Mukautetuista opinnoista mukautetuille työmarkkinoille? - Tulevaisuuden visiointia 27.11.2012 Työvoimaoha Kristiina Tuikkanen,

Lisätiedot

Kelan TYP-toiminta KELA 20.4.2016

Kelan TYP-toiminta KELA 20.4.2016 Kelan TYP-toiminta KELA 20.4.2016 Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu (TYP) Työllistymistä edistävää monialaista yhteispalvelua (TYP) koskeva laki (1369/2014) tuli täysimääräisesti voimaan

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus

Valtioneuvoston asetus Valtioneuvoston asetus hyvän työterveyshuoltokäytännön periaatteista, työterveyshuollon sisällöstä sekä ammattihenkilöiden ja asiantuntijoiden koulutuksesta Annettu Helsingissä 10 päivänä lokakuuta 2013

Lisätiedot