MUISTILISTA. Oppilaitoksen arvot. Opetus. Toimintakulttuuri

Transkriptio

1 MUISTILISTA Oppilaitoksen arvot Miten kestävän kehityksen päämäärät näkyvät koulun arvoissa ja tehtävän määrittelyssä? Onko kestävän kehityksen arvoja kirjattu koulun toimintaajatukseen ja vuosikertomuksiin? Miten kestävän kehityksen arvojen toteutuminen opetuksessa ja toimintakulttuurissa on varmistettu? Millä keinoilla henkilöstön kiinnostusta ja sitoutumista kestävän kehityksen arvoihin on vahvistettu? Opetus Mikä on kunkin oppiaineen tehtävä kestävän kehityksen edistämisessä? Miten se näkyy opetussuunnitelmassa? Miten suunnitellaan ja toteutetaan yhteiset teemat? Millaisten sisältöjen kautta ja miten ekologinen, taloudellinen, sosiaalinen ja kulttuurinen lukutaito rakentuu? Miten opitaan muodostamaan visio hyvästä tulevaisuudesta? Millaisia valintoja ja toimintaa toivotun tulevaisuuden toteutuminen edellyttää? Millä tavoin opitaan oma ja muiden vastuu elinympäristön tilasta ja ihmisten hyvinvoinnista? Miten opitaan ymmärtämään omaa kulttuuria ja eri maailmankatsomusten ilmentymiä sekä osallistumaan yhteistyön rakentamiseen? Miten toimintakulttuurin kehittäminen kytkeytyy opetukseen? Miten opiskelijat oppivat osallistumisen ja vaikuttamisen keinoja? Missä he saavat kokemuksia työyhteisön ja kansalaisyhteiskunnan jäsenenä toimimisesta ja verkostoitumista? Millaiset valmiudet opetus tuottaa eri ikäryhmille ottaa kantaa kestävän tulevaisuuden rakentamisvaihtoehtoihin? Toimintakulttuuri Miten koulun arvot konkretisoituvat arjessa? Miten pelisäännöt syntyvät ja miten niitä kehitetään? Millaisia osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksia on eri henkilöstöryhmillä, vanhemmilla ja erilaisilla sidosryhmillä? Miten oppilaat ovat mukana koulun omien ympäristöystävällisten käytäntöjen suunnittelussa ja toteutuksessa sekä tulosten seurannassa? Miten oppilaat ovat mukana hyvinvointia takaavien ja lisäävien rakenteiden luomisessa ja luottamuskulttuurin rakentamisessa? Miten paikalliskulttuuri näkyy opetuksessa ja toimintakulttuurissa? Miten muualta tulleiden kulttuureihin tutustutaan ja miten monikulttuurisuus ilmenee arjessa?

2 Miten pyrkimys ympäristökuormituksen vähentämiseen ja hyvinvoinnin lisäämiseen ilmenee ja kehittyy arkikäytännöissä? Millaisia rakenteita ja seurantatapoja on kehitetty? Miten vastuut on jaettu ja työ organisoitu? Millaista ja miten toimivaa yhteistyötä koululla ja paikallisyhteisöllä on? Miten henkilöstölle, oppilaille ja sidosryhmille tiedotetaan kestävän kehityksen edistämiseen tähtäävistä käytännöistä ja saavutetuista tuloksista? Ympäristökuormituksen vähentäminen Energian kulutuksen vähentäminen Seurataanko koulukiinteistön sähkön- ja lämpöenergiankulutusta sekä niiden aiheuttamia kustannuksia? Kuka seuraa kulutusta? Miten tuloksista tiedotetaan? Onko huoneiden lämpötila säädetty suositusten mukaisesti 21 asteeseen? Onko tehty muita toimenpiteitä energiankulutuksen vähentämiseksi? Onko tehty selkeät määrälliset tavoitteet energian kulutuksen vähentämiseksi? Ovatko oppilaat olleet mukana suunnittelemassa energiansäästötoimenpiteitä ja miten koko työyhteisö on motivoitu ja sitoutettu energian säästöön? Miten oppilaat ja henkilöstö on opastettu energiaa säästäviin toimintatapoihin? Onko henkilökuntaa koulutettu energian kulutuksen vähentämiseen liittyvissä asioissa? Paljonko energian säästöllä on vähennetty kasvihuonepäästöjä ja paljonko rahaa on säästynyt? Veden kulutuksen vähentäminen Mistä käyttövesi tulee? Mihin jätevesi menee puhdistettavaksi? Mihin puhdistetut jätevedet lasketaan? Paljonko vedenkäyttö maksaa? Kuka seuraa veden kulutusta? Mitkä ovat merkittävimmät vedenkulutuskohteet ja -laitteet? Onko kulutuksen vähentämiselle asetettu selkeät tavoitteet? Ovatko oppilaat olleet mukana suunnittelemassa vedensäästötoimenpiteitä ja miten koko työyhteisö on motivoitu ja sitoutettu veden säästöön? Onko laadittu ohjeistusta vedenkulutuksen vähentämiseksi? Materiaalien käyttö ja jätteet Millaisia materiaaleja, mistä ja kuinka paljon koululle tulee vuosittain/kuukausittain/viikoittain/ päivittäin? Miten materiaalien elinkaari voidaan selvittää? Miten voidaan vertailla tuotteiden ympäristömyötäisyyttä? Miten hankinnoissa voidaan päätyä tilaamaan ympäristömyötäisiä tuotteita? Kuka vastaa tarjouspyynnöistä, niiden arvioinnista ja tilauspäätöksistä ja miten asiaa käsitellään opetuksessa?

3 Miten jätteiden syntyä yritetään ehkäistä? Ovatko oppilaat olleet mukana suunnittelemassa toimenpiteitä jätteiden vähentämiseksi? Miten koko koulu motivoidaan ja sitoutetaan jätteiden synnyn ehkäisyyn? Miten hankinnoissa suositaan uudelleenkäytettävää, kierrätettävää ja huollettavaa? Miten materiaalien käyttöikää on yritetty pidentää? Onko järjestetty esimerkiksi kirjakiertoa ja urheiluvälineiden vaihtotapahtumia? Tehdäänkö kaksipuolisia monisteita? Onko asetettu selkeät tavoitteet esimerkiksi paperin kulutuksen vähentämiseksi? Onko tehty jätteidenlajitteluohjeita ja asetettu niitä näkyville? Moneenko jätejakeeseen syntyvät jätteet lajitellaan ja seurataanko syntyviä jätemääriä jätejakeittain? Mihin erilaiset jätteet päätyvät? Onko lajitteluastioita riittävästi käytettävissä kaikissa tiloissa? Kompostoidaanko koulun eloperäiset jätteet? Kuka hoitaa kompostia? Mihin syntyvä multa käytetään? Onko henkilökunnalle ja opiskelijoille järjestetty koulutusta jätteiden vähentämisestä ja lajittelusta? Onko valittu jätehuollon vastuuhenkilö? Kuka laskee säästöt ja tiedottaa niistä? Liikkumisen ohjaus Onko koululla liikkumissuunnitelmaa? Onko koulumatkojen ympäristö-, terveys- ja turvallisuusnäkökohtia kartoitettu? Onko selvitys johtanut toimenpiteisiin? Ovatko vanhemmat ja liikennesuunnittelijat olleet työssä mukana? Millaisin toimenpitein koulun pihan ja lähialueen liikennemääriin on vaikutettu? Onko pyritty määrätietoisesti kävelyn ja pyöräilyn suosimiseen koulumatkoilla? Onko koulun ympäristön pyörätieverkostoa selvitetty? Onko koululla riittävästi pyörätelineitä? Onko henkilökunnan ja opiskelijoiden yksityisautoilua tai mopoilua pyritty vähentämään? Otetaanko retkien suunnittelussa huomioon kuljetusten ympäristövaikutukset? Suunnitellaanko kuljetuksia siten, että niiden määrää voitaisiin vähentää? Ruokalan toiminta Mistä ruoka tulee? Paljonko syntyy jätettä? Mihin jätteet menevät? Millaisin toimenpitein ruokajätteen määrää vähennetään? Miten oppilaat ovat mukana toimien suunnittelussa ja tulosten seurannassa? Millaiset astiat ja pakkaukset ovat käytössä? Onko tehty tavoitteita sähkön ja veden säästämiseksi keittiössä? Onko keittiön hankinnoissa pyritty valitsemaan vähän jätettä tuottavia vaihtoehtoja? Miten keittiön ja ruokalan jätelajittelu on järjestetty? Otetaanko ruokahankinnoissa huomioon ympäristövaikutukset? Suositaanko esimerkiksi luomu- tai lähiruokaa?

4 Miten ruokailu liittyy kulttuurikasvatukseen? Miten ruokailu kytketään yhteisöllisyyden ja viihtyisyyden kehittämiseen? Koulurakennukseen ja pihaan liittyviä näkökohtia Miten ympäristöasiat, talous, turvallisuus, terveellisyys, kulttuuriperintö ja viihtyisyys otetaan kiinteistönhoidossa huomioon? Onko energian säästöön liittyviä kunnostustarpeita pohdittu? Onko kiinteistön turvallisuus arvioitu? Onko perehdytty vaarallisten aineiden asianmukaiseen käsittelyyn ja varastointiin? Tunnetaanko paikalliset ympäristöriskit? Miten onnettomuus- ja tulipalotilanteisiin on varauduttu ja miten niitä on harjoiteltu? Onko koulurakennuksen terveysriskit (esim. sisäilman laatu) kartoitettu? Onko koulupihan turvallisuutta ja viihtyisyyttä kartoitettu? Kuka vastaa koulupihan kehittämisestä? Onko koulupihaa kehitetty opetuskäytön tarpeisiin? Miten istutuksia hoidetaan? Onko koululla puutarhaa tai kasvihuonetta? Ketä tarvittaisiin yhteistyökumppaniksi, jos viljely halutaan aloittaa? Siivous Miten siisteyden ylläpitämiseen ja roskien määrän vähentämiseen on pyritty vaikuttamaan? Millaisia siivousmenetelmiä ja puhdistusaineita käytetään? Onko siivousta kehitetty ympäristönäkökulmasta? Kuka vastaa ympäristöasioiden huomioimisesta? Hyvinvoinnin lisääminen Miten positiivista ja aktivoivaa ilmapiiriä pidetään yllä? Miten terveyttä vaalitaan? Miten eri ryhmien vuorovaikutusta lisätään? Miten työn ja vastuiden tasainen jakaminen varmistetaan? Miten konflikteihin on varauduttu ja miten niissä toimitaan? Miten syrjäytymistä ja kiusaamista ehkäistään? Miten koulurakennuksen viihtyisyyteen ja esteettisyysnäkökohtiin panostetaan? Millaisia toiminnallisia paikkoja kouluympäristössä on ja miten niitä kehitetään? Miten koulurakennuksen historiaa ja esineistöä tuodaan osaksi nykytoimintaa? Kootaanko oppilaiden koulurakennusta ja pihaa koskevia ehdotuksia ja huomioita? Onko koulunpihan tilaa ja viihtyisyyttä kartoitettu? Ovatko oppilaat olleet mukana pihan suunnittelussa? Miten sidosryhmäyhteistyö vaikuttaa opettajien ja oppilaiden hyvinvointiin?

5 Sisäinen ja ulkoinen viestintä Kuka seuraa kestävän kehityksen ohjelmassa määriteltyjen toimien toteutusta? Kuka ottaa vastaan palautetta työn aikana ilmenevistä onnistumisista / ongelmista ja välittää tietoa muille? Miten ongelmia ja ristiriitoja käsitellään? Miten työryhmien välinen tiedonkulku on organisoitu? Missä ja millä tavoin henkilökunnalle ja oppilaille kerrotaan saavutetuista tuloksista? Millaisia palautteita/palkintoja saavutetuista parannuksista annetaan? Miten vanhemmille ja ulkoisille yhteistyökumppaneille tiedotetaan työn etenemisestä? Miten ponnistelut kestävän kehityksen edistämiseksi näkyvät koulun julkisuuskuvassa? Kestävä kehitys opettajien täydennyskoulutuksessa Onko henkilöstön kestävän kehityksen osaamista kartoitettu? Mitä toimenpiteitä selvityksen pohjalta on tehty? Onko opettajille tehty kestävän kehityksen koulutustarveselvitys oman opetuksen sisältöjen ja / tai toimintakulttuurin kehittämisen näkökulmasta? Millaista kestävän kehityksen koulutusta opettajille on järjestetty? Vastasiko koulutus tarpeita? Onko osaamista kartutettu menemällä mukaan paikallisiin/alueellisiin/kansallisiin/kansainvälisiin hankkeisiin tai etsimällä kumppanuuksia eri hallinnonalojen, järjestöjen ja työelämän edustajien kanssa? Onko henkilöstön asenteita selvitetty? Mitä toimenpiteitä selvityksen pohjalta on tehty?