Harjamäki - Käärmelahti -pohjavesialueen yhteistarkkailu Maa-ainesten ottamislupiin ja ympäristölupiin perustuva tarkkailu

Transkriptio

1 OHJELMA 1 (8) Harjamäki - Käärmelahti -pohjavesialueen yhteistarkkailu Maa-ainesten ottamislupiin ja ympäristölupiin perustuva tarkkailu Harjamäki-Käärmelahti -pohjavesialue ( ) sijaitsee Siilinjärvi-Maaninka -harjujaksolla. Pohjavesialue on vedenhankinnan kannalta tärkeä I-luokan pohjavesialue. Pohjavesialueen luoteisosassa on Kuopion Vesi Liikelaitoksen Varpaniemen pohjavedenottamo, mistä vettä johdetaan Käärmelahden, Kinnulanlahden ja Maaningan kirkonkylän alueille. Varpaniemen vedenottamolla on Itä-Suomen vesioikeuden 1980 myöntämä lupa ottaa vettä m 3 /vrk kuukausikeskiarvona laskettuna. Siilinjärven kunnan vesihuoltolaitos on suunnitellut turvaavansa vesihuoltonsa rakentamalla Varpaniemen vedenottamon ja Harjamäen välille runkovesijohdon. Harjamäki - Käärmelahti -pohjavesialueella on riskejä, jotka voivat uhata pohjaveden ja myös talousveden laatua. Näitä ovat muun muassa tiestöt, maanalaiset öljysäiliöt, viemäriverkostot ja maaainesten otto oheistoimintoineen. Maa-aineslain ja ympäristönsuojelulain mukaisissa luvissa on määräyksiä pohjaveden tarkkailusta ja pohjavesien yhteistarkkailuohjelmaan liittymisestä. Pohjavesialueella on myös Siilinjärven kunnan Koivusaaren entinen kaatopaikka. Osin kaatopaikan päällä on Siilinjärven Vesa ry:n Hamulan motocross- ja moottorikelkkarata. Myös näiden toimintojen pohjavaikutuksia on tarpeen tarkkailla. Tämän Harjamäki - Käärmelahti -pohjavesialueen yhteistarkkailuohjelman tavoitteena on sovittaa yhteen pohjavesialueella olevien toimintojen tarkkailut siten, että tarkkailun avulla saadaan kustannustehokkaasti ja luotettavasti tietoa pohjaveden korkeudesta ja laadusta, pohjavesialueella sijaitsevien toimintojen vaikutuksista pohjaveden korkeuteen ja laatuun sekä pohjaveden korkeuden ja laadun mahdollisista muutoksista. Pohjavesialueesta Harjamäki - Käärmelahti -pohjavesialueen pääsijaintikunta on Kuopio (Maaninka), mutta osa pohjavesialueesta sijaitsee Siilinjärven kunnan alueella. Pohjavesialueen kokonaispinta-ala on 10,82 km 2, josta muodostumisalueen pinta-ala on 7,07 km 2. Alueen antoisuuden on arvioitu olevan m 3 /vrk, kun pohjavedeksi imeytyy 60 % sadannasta. Harjamäki - Käärmelahti -pohjavesialue on Siilinjärvi - Maaninka - harjujaksolla, joka on ns. saumamuodostuma. Kahden laajan jää-

2 OHJELMA 2 (8) tikön kielekevirran väliseen saumaan muodostuneeseen ruhjelaaksoon on kerrostunut soravaltainen runkoharju, jonka päällä on myös rinnakkainen, myöhemmässä vaiheessa kerrostunut harju. Harjulla havaitut hienoainesvaltaiset (osittain moreenia) liepeet osittain patoavat eteläisen harjualueen pohjavesitason korkeammalle kuin pohjoisemman varsinaisen ydinharjualueen pohjavesitaso on. Pohjavesialueella kallioperän taso vaihtelee paljon. Kallioperä on paikoitellen erittäin syvällä (noin +30 m mpy) ja toisaalta paikoitellen se on näkyvissä soramonttujen pohjalla (noin +120 m mpy). Harjun lievealueilla kalliopinnan taso on noin +100 m mpy. Syvässä kallioperän ruhjelaaksossa on karkeaa, vettä hyvin johtavaa materiaalia (kisr). Maapeitteen paksuus on laajoilla alueilla noin metriä, paikoin jopa yli 100 metriä (ruhjelaakso) ja myös pohjavesivyöhykkeen paksuus on suuri. Harjun rakenne kuvastaa erinomaisia pohjaveden virtausolosuhteita sekä laajaa pohjavesivyöhykettä. Pohjaveden taso vaihtelee välillä m mpy. Suuret erot johtuvat kallioperän korkeammasta asemasta ja harjun reuna-alueiden hienoaineksen aiheuttamasta patoamisesta. Pohjavesialue on yhtenäinen ja ulottuu Harjamäen vedenjakajaalueelta Käärmelahteen. Pohjavesimuodostuma on antikliininen eli vettä ympäristöönsä purkava, mutta alueella on myös synkliinisiä eli vettä kerääviä osa-alueita. Pohjavesi virtaa pääasiallisesti harjun pituussuunnassa idästä länteen keskeisellä harjuvyöhykkeellä. Pohjavedet purkautuvat lähteinä Valkeiseen ja Varpaniemen vedenottamolle. Pohjavesien virtaus harjuun nähden poikittain on vähäistä, mikä johtuu reuna-alueiden maaperästä ja korkeasta kallioalustasta. Voimassa olevat maa-ainesten ottamisluvat ja ympäristöluvat Harjamäki - Käärmelahti -pohjavesialueella voimassa olevat maaainesten ottamisluvat ja ympäristöluvat, niissä annetut pohjaveden tarkkailua koskevat määräykset sekä toiminta-alueilla ja/tai niiden läheisyydessä sijaitsevat pohjavesiputket on koottu liitteeseen 1. Koivusaaren entinen kaatopaikka ja Hamulan motocross-/moottorikelkkarata Harjamäki - Käärmelahti -pohjavesialueella on Siilinjärven kunnan vuosina käytössä ollut Koivusaaren entinen kaatopaikka (MATTI-kohde ). Tämän jälkeen, aina 1980-luvulle saakka aluetta käytettiin maankaatopaikkana. Käytöstä poistetun kaatopaikan päällä on Siilinjärven Vesa ry:n Hamulan motocross-

3 OHJELMA 3 (8) ja tutustumisradan varikkoalue. Rata on vanhalla soranottoalueella. Vuonna 2013 tehtyjen selvitysten mukaan kaatopaikka-alueella on jätettä noin m 3 ( tonnia; Pöyry Finland Oy:n päivätty raportti). Jätetäytöstä otetun kokoomanäytteen haitta-ainepitoisuudet öljyhiilivetypitoisuutta lukuun ottamatta olivat valtioneuvoston maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista antamassa asetuksessa (214/2007) asetettuja kynnys- ja ohjearvoja alhaisempia. Kokoomanäytteen öljyhiilivetypitoisuus (C10 - C40) oli 353 mg/kg, kun edellä mainitussa asetuksessa asetettu kynnysarvo on 300 mg/kg. Jätteen kaatopaikkakelpoisuustutkimusten perusteella jäte täyttää sekä pysyvän jätteen että tavanomaisen jätteen kaatopaikkakelpoisuusvaatimukset. Selvitysten aikana motocrossradan porakaivosta otetussa vesinäytteessä havaittiin pieniä pitoisuuksia bariumia, nikkeliä, sinkkiä ja p-kresolia sekä mineraaliöljyä (kts. tulokset liite 4). Pitoisuudet olivat alle valtioneuvoston vesienhoidon järjestämisestä antamassa asetuksessa (1040/2006) asetettujen pohjaveden ympäristölaatunormien. Vuoden 2013 selvityksen perusteella Pohjois-Savon ELY-keskus esitti päivätyn kannanoton, jonka mukaan "Koivusaaren vanhalla kaatopaikalla ei ole välitöntä kunnostustarvetta, mutta pohjaveden tarkkailua tulee jatkaa ja laajentaa". Kannanotossa esitetään, että maaperä- ja pohjavesiolosuhteita selvitetään tarkemmin maaperäkairauksilla ja asentamalla pohjavesitarkkailuun soveltuville alueille kaksi pohjavesiputkea. Lisäksi ELY-keskus esitti, että kaatopaikan pohjavesitarkkailua jatketaan asennettavista havaintoputkista ja olemassa olevasta porakaivosta analysoimalla ensimmäisellä kerralla väri, sameus, happi, ph, sähkönjohtavuus, kloridi, kemiallinen hapenkulutus (CODMn), typpiyhdisteet, öljyhiilivetyjakeet, haihtuvat orgaaniset yhdisteet (VOC), raskasmetallit sekä bakteerit. Kannanoton mukaan tarkkailun jatkosta sovitaan tulosten perusteella. ELY-keskus suositteli, että kaatopaikan ja motocrossradan pohjavedentarkkailut yhdistetään. Siilinjärven kunnan toimeksiannosta elokuussa 2014 Koivusaaren kaatopaikan pohjois-, koillis- ja länsipuolelle, viiteen eri paikkaan yritettiin asentaa pohjavesiputki. Kairauspaikoilla ei tehty pohjavesihavaintoja. Kaatopaikan pohjavesivaikutusten arviointia varten motocrossradan porakaivosta (kts. jäljempänä) otettiin vesinäyte (kts. tulokset liite 4).

4 OHJELMA 4 (8) Pohjois-Savon ELY-keskus on lähetetyssä sähköpostissa todennut, että Koivusaaren vanhan kaatopaikan alueelle ei ole tarpeen asentaa uusia havaintoputkia. Kaatopaikan tarkkailu voidaan tehdä motocrossradalla sijaitsevasta porakaivosta ja havaintoputkesta P16/15. Porakaivosta tulee ottaa näyte joka toinen vuosi, näytteestä tulee analysoida typpiyhdisteet, VOC ja öljyhiilivedyt. Havaintoputkesta P16/15 VOC-määritys tehdään samaan aikaan, kun porakaivosta otetusta näytteestä. Lisähavaintopaikkojen tarve tarkastellaan näiden havaintoputkista otettujen näytteiden tulosten perusteella. Siilinjärven Vesa ry:n Hamulan motocross- ja moottorikelkkaradalla on kunnan ympäristönsuojeluviranomaisen (viranomaislautakunta) antama ympäristölupa. Motocrossradalla on vuonna 2001 asennettu porakaivo, mistä on otettu vesinäyte , , ja (kts. tulokset liite 4). Viranomaislautakunta hyväksyi motocrossradan pohjavesien laatua koskevan tarkkailuohjelman. Päätöksen mukaan - motocross- ja moottorikelkkaradan vaikutuksia pohjaveden laatuun tarkkaillaan ottamalla vuonna 2018 vesinäyte rata-alueella olevasta porakaivosta. Näytteestä analysoidaan bensiinijakeet (C5-10), mineraaliöljyt (C10-40) ja haihtuvat orgaaniset yhdisteet (VOC). Kunnan ympäristönsuojeluviranomainen päättää näiden tutkimustulosten perusteella pohjaveden tarkkailun jatkamisesta. - pohjaveden tarkkailu voidaan yhdistää Siilinjärven kunnan Koivusaaren vanhan kaatopaikan pohjavesitarkkailuun. Tarkkailujen mahdollisesta yhdistämisestä on sovittava Siilinjärven kunnan kanssa. Pohjavesiputkiverkosto Harjamäki - Käärmelahti -pohjavesialueelle on asennettu maa-aines- ja ympäristölupiin perustuen pohjavesiputkia (ns. toiminnanharjoittajien putket). Pohjaveden tarkkailuun soveltuvia putkia ovat lännestä itään P6/09 (korkeus, laatu ei aina), P7/09 (korkeus, laatu ei aina), P20/14 (korkeus ja laatu), P5/10 (korkeus ja laatu), P15/14 (korkeus ja laatu), P16/15 (korkeus ja laatu) ja P18/15 (korkeus ja laatu). Pohjavesialueen geologisten selvitysten aikana alueella on asennettu kuusi ns. yhteistarkkailuputkea. Putket ovat lännestä itään P10/12, P11/12, P8/09, P12/12, P4/05 ja 13/12. Yhteistarkkailuputket eivät sovellu öljynäytteiden ottoon, mutta ne soveltuvat mm. TAME- ja MTBE-näytteiden ottamiseen.

5 OHJELMA 5 (8) Ns. toiminnanharjoittajaputkien ja yhteistarkkailuputkien sijainti on esitetty liitteenä 2 olevassa kartassa. Siilinjärven kunnan kartoittajat tarkistivat kesällä 2016 pohjavesiputkien sijaintitiedot ja korkeusasematiedot. Pohjaveden laadusta Harjamäki - Käärmelahti -pohjavesialueella olevista yhteistarkkailuun soveltuvista pohjavesiputkista otettujen vesinäytteiden tulokset on koottu liitteeseen 3. Liitteessä 4 ovat motocrossradan porakaivosta otettujen vesinäytteiden tulokset. Pohjaveden yhteistarkkailun järjestäminen ja kustannusten jakaminen Harjamäki - Käärmelahti -pohjavesialueen yhteistarkkailu käynnistetään keväällä Yhteistarkkailuun osallistuvat toiminnanharjoittajat, joilla on maa-aineslain ja/tai ympäristönsuojelulain mukainen lupa em. pohjavesialueella ja joilla luvassa on määräys pohjaveden tarkkailusta. Lisäksi yhteistarkkailuun osallistuu Siilinjärven kunta Koivusaaren entisen kaatopaikan pitäjänä. Pohjavesialueelle mahdollisesti sijoittuvat uudet, maa-aines- ja/tai ympäristönsuojelulain mukaisen luvan edellyttämät toiminnot liitetään tähän yhteistarkkailuun. Toiminnanharjoittajat vastaavat luvassa määrättyjen/määrättävien toiminta-alueelle sijoitettavien pohjavesiputkien asennuttamisesta ja asentamiskustannuksista sekä toiminnan aloittamiseen ja lopettamiseen liittyvistä, lupamääräyksissä edellytetyistä, pohjavesitutkimusten teettämisestä ja kustannuksista. Yhteistarkkailu toteutetaan seuraavasti: 1. Yhteistarkkailun piiriin kuuluvat tämän ohjelman liitteenä 2 olevassa kartassa merkityt pohjavesiputket ja motocrossradan porakaivo (jatkossa PK1-havaintopaikka). 2. Pohjaveden pinnankorkeudet mitataan putkista kahdesti vuodessa (toukokuu ja loka-marraskuu) 3. Näytteet otetaan pohjavesiputkista (Huom! P6/09- ja P7/09- pohjavesiputkista ei aina saatane näytettä) kerran vuodessa loka-marraskuussa sateisen jakson jälkeen. PK1-havaintopaikalta otetaan näyte joka toinen vuosi alkaen vuonna Näyte otetaan loka-marraskuussa sateisen jakson jälkeen.

6 OHJELMA 6 (8) 4. Pohjavesiputkista otetuista näytteistä tehdään seuraavat analyysit: ph, happi, hiilidioksidi, sähkönjohtavuus, sameus, väriluku, kovuus, orgaaninen aine CODMn, kokonais-, nitraatti-, nitriitti- ja ammoniumtyppi, rauta, mangaani, kloridi ja sulfaatti. 5. Kohdassa 4 mainittujen analyysien lisäksi ns. yhteistarkkailuputkista (P10/12, P11/12, P8/09, P12/12, P4/05, P13/12) otetuista näytteistä tehdään VOC-analyysi (sisältää mm. bensiinijakeet C5-C10 sekä MBTE- ja TAME-pitoisuudet). Ns. toiminnanharjoittajaputkesta P16/15 otetusta näytteestä tehdään VOC-analyysi (sisältää mm. bensiinijakeet C5-C10 sekä MBTE- ja TAME-pitoisuudet) joka toinen vuosi alkaen vuonna Kohdassa 4 mainittujen analyysien lisäksi ns. toiminnanharjoittajaputkista (P6/09, P7/09, P20/14, P5/10, P15/14, P16/15, P18/15) määritetään öljyhiilivedyt C10-C40 eriteltynä keskitisleisiin C10-C21 ja raskaisiin jakeisiin C21-C PK1-havaintopaikalta otetusta vesinäytteestä analysoidaan typpiyhdisteet (kokonais-, nitraatti-, nitriitti- ja ammoniumtyppi), VOC (sisältää mm. bensiinijakeet C5-C10 sekä MBTE- ja TAME-pitoisuudet) ja öljyhiilivedyt C10-C40 eriteltyinä keskitisleisiin C10-C21 ja raskaisiin jakeisiin C21-C Yhteistarkkailun toteutus (pohjaveden korkeuden mittaus, pohjavesinäytteiden otto ja analysointi sekä tulosten raportointi vuosittain) ostetaan ulkopuoliselta, asiantuntevalta taholta (jatkossa konsultti). Konsultin näytteenottajalla tulee olla Suomen ympäristökeskuksen myöntämä ympäristönäytteenottajan henkilösertifikaatti. Analyysit tulee tehdä Mittatekniikan keskuksen akkreditoimassa laboratoriossa. Akkreditoinnin piirissä tulee

7 OHJELMA 7 (8) vähintäänkin olla kemialliset analyysit. Myös konsultin mahdollisesti aliurakointina teettämät kemialliset analyysit tulee tehdä akkreditoiduilla menetelmillä. Määritysrajojen on oltava ympäristölaatunormeja alhaisemmat. Konsultti toimittaa tulokset (pohjaveden pinnankorkeus ja vesinäytteiden tutkimustulokset) heti niiden valmistuttua toiminnanharjoittajille, Kuopion kaupungin alueelliselle ympäristönsuojelupalvelulle, Siilinjärven kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle ja Pohjois-Savon ELY-keskukselle. ELY-keskukselle tulokset on toimitettava myös siirtotiedostoina ympäristöhallinnon pohjavesirekisteriin siirrettäväksi. Analyysitodistuksissa tulee olla yksityiskohtainen näytteenoton kuvaus. Konsultin on laadittava vuosiraportti tarkkailuvuotta seuraavan vuoden helmikuun loppuun mennessä. Raportit on toimitettava sähköisesti tai paperiversiona kunkin tarkkailuun osallistuvan tahon valitsemalla tavalla. Tarkkailutulosten lisäksi vuosiraportin tulee sisältää tuloksista tehtävät johtopäätökset sekä suunnitellusta poikkeavat näytteenottotiedot (esim. ongelmat näytteenotossa, havaintoputkissa). Konsultti valittiin toiminnanharjoittajien tapaamisessa Kuopion kaupungin ympäristönsuojelupalveluiden järjestämän tarjouskilpailun pohjalta. 9. Yhteistarkkailusta aiheutuvat vuosikustannukset jaetaan tasan lupakohtaisesti yhteistarkkailuun velvoitettujen kesken. Mikäli samalla kohteella on sekä maa-aineslain mukainen lupa että ympäristönsuojelulain mukainen lupa, joissa molemmissa on velvoite, kohde katsotaan yhdeksi. Velvoite osallistua kustannuksiin alkaa aloituskatselmuksen pitämisen jälkeen seuraavan näytteenottokerran kustannuksista. Osallistumisvelvoite loppuu sen vuoden loppuun, jona loppukatselmus on hyväksytysti pidetty. Tarkkailuun kuuluvat kohteet ovat liitteenä 1 olevassa koosteessa ( yhteistarkkailuun velvoitettujen n= 10), jota päivitetään tilanteen mukaan. Lisäksi kohteena on Siilinjärven kunnan Koivusaaren entinen kaatopaikka, jonka vaikutuksia tarkkaillaan yhdessä Siilinjärven Vesa ry:n motocross- ja moottorikelkkaradan vaikutusten kanssa. sopii Siilinjärven Vesa ry:n kanssa edellä mainitun tarkkailun kustannusten jaosta.

8 OHJELMA 8 (8) Mikäli poikkeamat tutkimustuloksissa edellyttävät uusintanäytteen ottamista tai lisäanalyysejä, vastaavat kaikki yhdessä niiden kustannuksista Mikäli lisäanalyysien perusteella todetaan pidempiaikaisen laajennetun tarkkailun tarvetta, kutsutaan osallistujat kokoukseen kustannusjaosta erikseen sopimiseksi. Liitteet päivitetty Harjamäki-Käärmelahti -pohjavesialueella voimassa olevat maa-ainesluvat ja ympäristöluvat -taulukko (mm. luvissa annetut pohjaveden tarkkailua koskevat määräykset ja toiminta-alueilla ja/tai niiden läheisyydessä sijaitsevat pohjavesiputket) Kartta Harjamäki-Käärmelahti -pohjavesialueella olevista yhteistarkkailuun soveltuvien pohjavesiputkien sijainnista Harjamäki - Käärmelahti -pohjavesialueen yhteistarkkailuun soveltuvista pohjavesiputkista otettujen vesinäytteiden tulokset Motocrossradan porakaivosta otettujen vesinäytteiden tulokset