Kristiinankaupungin Korsbäckin ja Isomäen pohjavesialueiden yhteistarkkailuohjelma 2019

Transkriptio

1 Kristiinankaupungin Korsbäckin ja Isomäen pohjavesialueiden yhteistarkkailuohjelma 2019 Tiia Sillanpää Eeva Kaarina Aaltonen Pia Vesisenaho Pietarsaari

2

3 SISÄLLYS 1. JOHDANTO KRISTIINANKAUPUNGIN KORSBÄCKIN JA ISOMÄEN POHJAVESIALUEET Korsbäck Isomäki ALUEEN POHJAVEDEN TARKKAILU Tarkkailun perusteet ja osapuolet NÄYTTEENOTTO JA ANALYYSIMENETELMÄT Pohjaveden pinnankorkeuden mittaaminen Pohjavesinäytteenotto ja tutkittavat parametrit Analyysimenetelmät Poikkeavien tilanteiden toimintaperiaatteet TULOSTEN RAPORTOINTI JA VUOSIYHTEENVEDOT Tarkkailutulokset Vuosiyhteenvedot KUSTANNUSTEN JAKO YHTEISTARKKAILUUN LIITTYMINEN JA IRROTTAUMINEN... 6 VIITTEET... 6 LIITTEET Liite 1. Yleiskartta Kristiinankaupungin pohjavesialueista Liite 2. Korsbäckin pohjavesialue kartta Liite 3. Isomäen pohjavesialue kartta Liite 4. Yhteistarkkailun havaintopisteet taulukko Liite 5. Länsirannikon valvontalautakunnan ympäristöjaoston päätös ( ) koskien Lemminkäinen Infra Oy:n pohjaveden tarkkailuvelvoitteita Liite 6. KRS VESI Vesihuoltolaitoksen Kristiinankaupungin Korsbäckin vedenottamon tarkkailuohjelma Pohjanmaan vesi ja ympäristö ry Österbottens vatten och miljö rf PL/PB PIETARSAARI JAKOBSTAD ;

4 KRISTIINANKAUPUNGIN KORSBÄCKIN JA ISOMÄEN POHJAVESIALUEI DEN YHTEISTARKKAILU 2 1. JOHDANTO Kristiinankaupungin pohjavesialueiden suojelu ja kunnostussuunnitelma on laadittu vuonna Suojelusuunnitelman on laatinut Anne Lindholm. Suunnitelma on toteutettu yhteistyössä Kristiinankaupungin, KRS Vesi Vesihuoltolaitoksen ja Etelä Pohjanmaan ELY keskuksen kanssa. Kristiinankaupungin alueella sijaitsee yhteensä kahdeksan pohjavesialuetta, joiden pääsijaintikunta on Kristiinankaupunki (liite 1). Alueen harjut ovat geomorfologialtaan Länsi Suomen rannikon harjuille tyypillisesti pääosin matalia, kapeita ja katkonaisia. Muodostumat ovat viimeisimmän jäätiköitymisen jälkeisten rantaprosessien voimakkaasti tasoittamia, eivätkä ne siten kohoa merkittävästi ympäristöstään. Harjut ovat paikoin siltti, savi ja moreenikerrosten peitossa. Moreenikerrostumat voivat olla paikoin melko paksuja ja tiiviitä, ja niiden yhteydessä saattaa esiintyä orsivesiä. Moreenimuodostumien yhteydessä voi myös esiintyä pienialaisia rantakerrostumia. Kaikki Kristiinankaupungin pohjavesialueet kuuluvat luokkaan I eli vedenhankintaa varten tärkeisiin pohjavesialueisiin (Lindholm 2012). Isomäen pohjavesialueiden kemiallinen ja määrällinen tila on luokiteltu hyväksi. Korsbäckin pohjavesialue on luokiteltu selvityskohteeksi, eikä sen määrällistä ja kemiallista tilaa ole riittävien tietojen puuttuessa voitu arvioida (Leminen, M & Ikonen, M 2016). KRS Vesi Vesihuoltolaitoksen Korsbäckin vedenottamo sijaitsee Korsbäckin pohjavesialueella ja Tjöck Vatten Ab:n vedenottamo Isomäen pohjavesialueella. Kristiinankaupungin Korsbäckin ja Isomäen pohjavesialueiden yhteistarkkailuhanke käynnistettiin vuonna Yhteistarkkailussa on mukana yhteensä kahdeksan toimijaa, joilla on lupaan/päätökseen perustuva velvoite seurata pohjavedenpintaa tai pohjaveden laatua (ks. taulukko 1). Yhteistarkkailussa on 28 pohjavesiputkea/kaivoa. Pohjaveden pinnankorkeus määritetään neljä kertaa vuodessa. Taulukko 1. Yhteistarkkailun osapuolet. Osapuoli Vedenottoluvan perusteella Maa ainesottoluvan perusteella Tarkkailun perusteena olevien lupien voimassaoloaika KRS Vesi Vesihuoltolaitos X Länsi Suomen vesioikeus, toistaiseksi Tjöck Vatten X Korkein hallinto oikeus, toistaiseksi Arvi Siili Oy X ; ; ; Lemminkäinen Infra Oy X * Länsi Suomen Kuljetus ja X Maanrakennus Oy Maatalousyhtymä Jussi ja X Petri Ylikoski * Maansiirtoliike Ulfves Oy X ; ; ; Kone Heikkilä X * Lupa ei vielä lainvoimainen.

5 3 2. KRISTIINANKAUPUNGIN KORSBÄCKIN JA ISOMÄEN POHJAVESI ALUEET 2.1 Korsbäck Korsbäckin I luokan pohjavesialue (nro ) sijaitsee noin 16 kilometriä Kristiinankaupungin keskustasta kaakkoon. Pohjavesialue rajoittuu lännessä Storåsenin pohjavesialueeseen, pohjoisessa osittain suoalueeseen ja kallioon sekä peltoon. Etelässä pohjavesialue rajoittuu kuivattuun Merijärveen, jonka paksujen savikerrosten alapuolella on moreenin ja osittain lajittuneen aineksen kerroksia. Pohjavesialue sijoittuu pohjois eteläsuuntaiseen, katkeilevaan, ja paikoin moreenin peittämään harjujaksoon. Muodostuma sijoittuu ruhjevyöhykkeeseen ja kerrospaksuudet ovat melko suuria, noin 30 metrin paksuisia. Kairausten perusteella harjun ydinosa on noin metriä leveä ja sen hiekka ja sorakerrosten paksuudet ovat enimmillään metriä. Aines on hyvin lajittunutta ja sillä on hyvät vedenjohtavuusominaisuudet. Harjussa on vettä hyvin johtavien kerrosten yläpuolella tiiviitä moreenikerroksia, joiden päällä on laajahkoja orsivesiesiintymiä (Lindholm 2012). Pohjaveden päävirtaussuunta on alueen eteläosassa (Risåsen) pohjoisesta etelään, mutta alueen pohjoisosassa vettä virtaa myös kohti luodetta. Varsinainen pohjaveden pinta on tasolla noin m (korkeusjärjestelmä N60) ja orsivesi m. Pohjavesi purkautuu muodostuman reuna alueiden lähteistä. Korsbäckin alueella on harjoitettu laajamittaista maa ainesottamistoimintaa. Maa ainesoton seurauksena on syntynyt metrin syvyisiä maa aineskuoppia. POSKI projektissa (1999) Korsbäckin pohjavesialue on luokiteltu osittain maa ainesotolta suojeltavaksi alueeksi (Lindholm 2012). Korsbäckin pohjavesialueella sijaitsee KRS Veden Vesihuoltolaitoksen Korsbäckin vedenottamo. Ottamolta saa Länsi Suomen vesioikeuden vuonna 1983 myöntämän luvan mukaan ottaa pohjavettä 1800 m 3 /d. Vuonna 2011 vettä otettiin yhteensä m 3 eli noin 1194 m 3 /d ja vuonna 2017 noin 800 m 3 /d. Valtaosa Kristiinankaupungin vedestä tulee Korsbäckin ottamolta. Korsbäckin maa aineksenoton yleissuunnitelma ja pohjaveden suojelusuunnitelman (Taka & Sandborg, 1997) mukaan Korsbäckin ottamolle virtaa harjusta noin m 3 /d. Mikäli vedenotto ylittää pitkäaikaisesti harjun tuoton, vaarana on, että ottamolle alkaa virrata huonolaatuista vettä kuivatun Merijärven savenalaisista kerroksista (Lindholm 2012). Ottamo on perustettu vuonna 1989 ja se koostuu kolmesta raakavesikaivosta. Vedenottolupaan liittyy tarkkailuvelvoite ja ottamon viimeisin tarkkailuohjelma on hyväksytty (EPOELY/813/2016). Tarkkailuohjelman mukaisesti pohjaveden pinnankorkeutta seurataan neljä kertaa vuodessa. Korsbäckin pohjavesialue on esitetty liitteessä Isomäki Isomäen pohjavesialue (nro ) sijaitsee noin 15 kilometriä Kristiinankaupungin keskustasta koilliseen. Pohjavesialueen pohjoisosa sijoittuu Karijoen kunnan puolelle. Pohjavesialue kuuluu lähes pohjoiseteläsuuntaiseen harjujaksoon ja on tyypiltään antikliininen eli vettä ympäristöönsä purkava. Pohjavesialue rajoittuu lännessä peltoalueeseen ja idässä osittain soistuneeseen maastoon. Muodostuman runkoosa koostuu vettä hyvin johtavista hiekka ja sorakerrostumista, ja muodostuman pintakerros koostuu kivisestä hiekkamoreenista. Pohjaveden yläpuoliset kerrospaksuudet ovat noin 5 7 m ja kairausten perusteella pohjavedenpinnan alapuolisten hiekka ja sorakerrosten paksuudet vaihtelevat 4 9 metrin välillä (Lindholm 2012). Pohjavesialueen keskiosissa on pohjavedenjakaja, joka jakaa alueen pohjoiseen ja eteläiseen osa alueeseen. Pohjavedenjakajan kohdalla pohjaveden taso on noin +36 m (korkeustaso N60), josta se viettää lie

6 4 västi etelään ja pohjoiseen. Pohjaveden päävirtaussuunta on siten eteläisessä osassa kohti etelää ja pohjoisessa osassa kohti pohjoista. Pohjavesi purkautuu muodostuman länsi ja pohjoispuolen lähteisiin. Pohjavettä myös tihkuu jonkin verran muodostuman kaakkoisosaa paikoin ympäröivälle soistuneelle alueelle. Pohjavesialueella on harjoitettu maa ainesottoa ja ottoalueiden kuopat ovat noin metrin syvyisiä. Lisäksi alue on metsätalousaluetta ja alueella on hiljattain suoritettu metsänhakkuita. Alueella on kuitenkin edelleen myös joitakin maa ainesotolta ja metsähakkuilta säästyneitä kangasmetsäalueita (Lindholm 2012). Isomäen pohjavesialueella sijaitsee kuusi vedenottamoa, Strangbränn vattenbolagin Stangbränn (liittynyt kaksi taloutta), Påskmark vattenandelslagin Påskmark (liittynyt 36 taloutta), Öppet Överstäng vattenbolagin Överstäng (liittynyt 7 taloutta), Storäng vattenbolagin Haapala lähde (liittynyt seitsemän taloutta), Portas vattenbolagin Portas (liittynyt kolme taloutta) ja Liden vattenbolagin Liden (liittynyt 10 taloutta) (Lindholm 2012). Etelä Suomen aluehallintovirasto on vuonna 2010 myöntänyt koepumppauspisteeseen 7 sijoittuvalle Grusåsin ottamolle luvan ottaa vettä 380 m 3 /d. Vedenottoluvasta on valitettu Korkeimpaan hallinto oikeuteen, josta on saatu päätös Tutkittu ottaman paikka sijaitsee vanhalla maa ainestenottamisalueella. Vuoden 2006 koepumppausten perusteella pisteestä 7 voitaisiin saada hyvänlaatuista vettä noin 450 m 3 /d. Tjöck Vatten Ab:lla on lisäksi alueella neljä kaivoa (504, ), mutta ne eivät ole käytössä (Lindholm 2012). Isomäen pohjavesialue on esitetty liitteessä ALUEEN POHJAVEDEN TARKKAILU 3.1 Tarkkailun perusteet ja osapuolet Yhteistarkkailussa on yhdistetty toimijoiden pinnankorkeuden mittausten ja pohjaveden laadun tarkkailun velvoitteet. Maa aineslupiin perustuvaa tarkkailua on yhteensä 6 toimijalla. Lisäksi tarkkailussa ovat mukana KRS Vesi Vesihuoltolaitos ja Tjöck Vatten. Liitteessä 4 on taulukoituna tarkkailun osapuolet ja pohjavesiputket. 4. NÄYTTEENOTTO JA ANALYYSIMENETELMÄT 4.1 Pohjaveden pinnankorkeuden mittaaminen Kristiinankaupungin Korsbäckin ja Isomäen pohjavesialueiden yhteistarkkailussa on mukana yhteensä 28 pohjavesiputkea/kaivoa. Taulukko pohjavesiputkista (mm. pohjavesiputken tunnus, koordinaatti, omistaja ym.) on liitteessä 4. Havaintoputkien veden pinnankorkeus mitataan ennen näytteenottoa sisäputken suulta. Pohjaveden todellinen korkeus lasketaan mitatun tiedon ja pohjavesiputken korkotiedon avulla. Pohjaveden pinnankorkeuden mittauksista täytetään kenttälomakkeet. Kopiot lomakkeista (pdf) lähetetään toimijoille ja Pohjanmaan vesi ja ympäristö ry:lle jokaisen näytekierroksen jälkeen. Neljä kertaa vuodessa tapahtuva veden korkeuden mittaus toteutetaan maalis, kesä, syys ja joulukuussa. Näytteenottajille järjestetään pääsy havaintoputkille (esim. putkien lukitukset).

7 5 4.2 Pohjavesinäytteenotto ja tutkittavat parametrit Liitteessä 5 on Länsirannikon valvontalautakunnan ympäristöjaoston ( ) päätös koskien Lemminkäinen Infra Oy:n pohjaveden tarkkailuvelvoitteita ja liitteessä 6 KRS VESI Vesihuoltolaitoksen KOrsbäckin vedenottamon tarkkailuohjelma. Yhteistarkkailuohjelmaa voidaan täydentää vedenlaadun (näytteenotto + analysointi) osalta, jos toiminnanharjoittajille tulee velvoitteita. Pohjavesinäytteenotossa tulee käyttää SFS, EN ja ISO standardien mukaisia menetelmiä tai niitä tarkkuudeltaan ja luotettavuudeltaan vastaavia menetelmiä (Rintala ym. 2008). Pohjavesinäytteet otetaan havaintoputkista yleensä pumppaamalla. Ennen varsinaista näytteenottoa vettä tulee pumpata havaintoputkesta riittävän kauan, jotta otettava näyte edustaa pohjavesivyöhykkeen vedenlaatua eikä putkessa olevaa vettä (Rintala ym. 2008). Antoisuudeltaan heikot putket tyhjennetään etukäteen ja näyte otetaan seuraavana tai kahden päivän kuluttua, joskus vielä myöhemmin. Näytteet pakataan kentällä kuljetuslaatikoihin, joissa on riittävä määrä kylmävaraajia pitämään näytteet viileänä ja valolta suojattuna. Näytteenottajat lähettävät näytteet työpäivän päätteeksi kylmävaraajien ja kylmälaukkujen kanssa laboratorioon, missä niiden tulee olla perillä näytteenottoa seuraavana aamuna. 4.3 Analyysimenetelmät Pohjavesialueiden näytteet analysoidaan Mittatekniikan hyväksymässä laboratoriossa. Kaikissa määrityksissä käytetään akkreditoituja, standardisoituja tai muutoin luotettavaksi osoitettavia menetelmiä. Määritysrajojen tulee vastata pohjavesien alimpia pitoisuustasoja. Laboratorion laatujärjestelmän tulee täyttää SFS/ISO standardien vaatimukset. 4.4 Poikkeavien tilanteiden toimintaperiaatteet Mikäli vedestä määritetty laatutekijä poikkeaa merkittävästi aiemmista tuloksista, ilmoitetaan poikkeamasta toiminnanharjoittajalle ja vastuuvalvojalle (ELY keskus/ Länsirannikon ympäristöyksikkö) välittömästi analyysituloksen valmistuttua. Tulosten perusteella viranomainen ryhtyy tarvittaviin toimenpiteisiin, yleensä vähintään otetaan uusintanäytteet ja tilannetta seurataan. 5. TULOSTEN RAPORTOINTI JA VUOSIYHTEENVEDOT 5.1 Tarkkailutulokset Jokaisen näytekierroksen jälkeen pohjaveden pinnankorkeudet ja tarkkailutulokset lähetetään sähköisessä muodossa (pdf + Excel): tilaajille Pohjanmaan vesi ja ympäristö ry:lle kunnan ympäristö ja terveystarkastajalle Länsirannikon ympäristöyksikölle (miljoenheten@korsholm.fi, ymparistoyksikko@mustasaari.fi) Etelä Pohjanmaan ELY keskukselle Tulokset tulee toimittaa mahdollisimman pian, mutta viimeistään 1 kk kuluttua näytteenotosta.

8 6 Lisäksi tulokset toimitetaan ympäristöhallinnon ylläpitämään pohjavesitietojärjestelmään (POVET) jokaisen näytekierroksen jälkeen. 5.2 Vuosiyhteenvedot Tarkkailun tulokset raportoidaan vuosittain ja raportti toimitetaan seuraavan vuoden maaliskuun loppuun mennessä kohdassa 5.1 luetelluille osapuolille. Tarkkailun koordinoinnista ja raportoinnista vastaa Pohjanmaan vesi ja ympäristö ry. 6. KUSTANNUSTEN JAKO Perus ja raportointikulut määräytyvät tarkkailun piirissä olevien pohjavesiputkien lukumäärän, näytteenottokertojen ja mahdollisten analyysivalikoimien perusteella sisältäen mm. koordinoinnin, näytteenoton ohjauksen sekä yhteydenpidon eri osapuolten kesken. Pinnankorkeuden mittaukselle ja näytteenotolle lasketaan yksikköhinnat. Analyysikustannukset kukin maksaa itse omien velvoitteidensa mukaisesti. 7. YHTEISTARKKAILUUN LIITTYMINEN JA IRROTTAUMINEN Eri tahot voivat liittyä osaksi yhteistarkkailua tarkkailuohjelman pohjalta, joka viedään tiedoksi työryhmälle. Liittymisen yhteydessä on tarkkailun koordinoijalle (Pohjanmaan vesi ja ympäristö ry) toimitettava mahdollisten havaintoputkien putkikortit (sisältäen mm. putken sijainti, korkeus ja asennustiedot). Tarkkailun koordinoija toimittaa kyseiset putkitiedot POVET käyttäjälle julkaistavaksi (ELY keskus). Vastaavasti yhteistarkkailusta voi irrottautua esim. toiminnan tai jälkitarkkailun loputtua olemalla yhteydessä Pohjanmaan vesi ja ympäristö ry:n. Tämä yhteistarkkailuohjelma on koostettu toimijoiden pinnankorkeuden seurannan määräyksistä ja se täyttää valvovan viranomaisen (kunta/ ELY) vaatimukset. VIITTEET Lindholm, A : Kristiinankaupungin pohjavesialueiden suojelu ja kunnostussuunnitelma. Kristiinankaupunki, Etelä Pohjanmaan elinkeino, liikenne ja ympäristökeskus. 94 s + liitteet. Rintala, J., Suokko, T. 2008: Pohjavesinäytteenotto. Nykytila ja kehitystarpeet. Suomen ympäristökeskus Suomen ympäristökeskuksen julkaisuja 48/2008. Leminen, M., Ikonen, M. 2016: Etelä Pohjanmaan ELY keskuksen alueen pohjavesien toimenpideohjelma Raportteja 49/2016.

9 Liite 2 KORSBÄCKIN POHJAVESIALUE Havaintoputki/kaivo, KRS Vesi Havaintoputki, muut toimijat

10 Liite 3 ISOMÄEN POHJAVESIALUE Havaintoputki

11 Liite 4 Kristiinankaupungin Korsbäckin ja Isomäen pohjavesialueiden yhteistarkkailuputket Havaintoputken tunnus Havintoputken sijainti Omistaja ETRS TM35FINtasokoordi naatti Y ETRS TM35FINtasokoordi naatti X Pohjavesialue Putken yläpään korkeus (m, N60 tai N2000) Pinnankorkeuden määritys krt/a Muut analyysit Muuta AS 1 tilalla 83:1 Arvi Siili Oy Korsbäck, Lapväärtti 33,629 N M1 tilalla 1:272 Arvi Siili Oy Korsbäck, Lapväärti 30,868 N K30 tilalla 26:128 Arvi Siili Oy Korsbäck, Lapväärti 35,424 N K33 tilalla 26:128 Arvi Siili Oy Korsbäck, Lapväärti 36,725 N HP1006 tilalla 7:121 Arvi Siili Oy Korsbäck, Lapväärti 45,573 N LEM1 tilalla 1:201 Lemminkäinen Infra Oy Korsbäck, Dagsmark 51,7 N60 4 LEM2 tilalla 1:246 Lemminkäinen Infra Oy Korsbäck, Dagsmark 44,2 N60 4 LEM3 tilalla 1:246 Lemminkäinen Infra Oy Korsbäck, Dagsmark 45,35 N60 4 Oma putki tilalla 2:97 HP16 tilalla 2:38 HP18 tilalla 2:72 (Destian kiinteistö) Länsi Suomen Kuljetus ja Maanrakennus Oy Länsi Suomen Kuljetus ja Maanrakennus Oy Länsi Suomen Kuljetus ja Maanrakennus Oy Isomäki, Tiukka 39,76 N Isomäki, Tiukka 38,35 /(37,98 * ) N60/NS32? Isomäki, Tiukka 42,69* NS32? 4 On esittänyt tarkkailusuunnitelman vieillä olevassa lupahakemuksessaan Valvontaviranomaiset voivat vaatia lisätarkkailuputkien asentamista (Arvi siili Oy lupia tiloilla Dagsmark 1) 13:20 ja 2) 4:221 ja 4:155). On ollut kuiva. * = enligt Isomäen pohjavesiselvitys Kristiinankaupunki * = enligt Isomäen pohjavesiselvitys Kristiinankaupunki HP1002 tilalla 13:14 Maansiirtoliike Ulfves Oy, Jussinkiinteistö Korsbäck, Dagsmark 51,63/ 50,293 (KRS Vatten den senare) N60 4 Putkessa on kivi, katkaistava? Niin tulee uusi putken pään korkeus Ulfves oma putki tilalla 13:14 Maansiirtoliike Ulfves Oy, Berg 13: Korsbäck, Dagsmark 44,57? 4 Tarkkailusuunnitelma laadittava ennen toiminnan aloittamista. Valvontaviranomaiset voivat vaatia lisätarkkailuputkien asentamista alueelle. HP1007 Arvi Siili Oy / Maansiirtoliike Ulfves Oy Korsbäck, Dagsmark?? 4 Lidåker putki tilalla 10:45 Kone Heikkilä Isomäki, Tiukka 43,46? 4 HP15 tilalla (Lemminkäisen kiinteistö) Tjöck vatten Isomäki, Tiukka 38,04 N60 4

12 Havaintoputken tunnus Havintoputken sijainti Omistaja ETRS TM35FINtasokoordinaatti Y ETRS TM35FINtasokoordinaatti X Pohjavesialue Putken yläpään korkeus (m, N60 tai N2000) Pinnankorkeuden määritys krt/a Muut analyysit Muuta HP20 Tjöck vatten Isomäki, Tiukka 39,7 N60 4 K101 KRS VESI Vesihuoltolaitos Korsbäck 35,94 N60 4 Kaivo K102 KRS VESI Vesihuoltolaitos Korsbäck 36,17 N60 4 Kaivo K103 KRS VESI Vesihuoltolaitos Korsbäck 36,60 N60 4 Kaivo K305 KRS VESI Vesihuoltolaitos Korsbäck 45,16 N60 4 Kaivo K332 KRS VESI Vesihuoltolaitos Korsbäck 42,35 N60 4 Kaivo P104 KRS VESI Vesihuoltolaitos Korsbäck 38,82 N60 4 P105 KRS VESI Vesihuoltolaitos Korsbäck 38,49 N60 4 P106 KRS VESI Vesihuoltolaitos Korsbäck 45,01 N60 4 P107 KRS VESI Vesihuoltolaitos Korsbäck 46,66 N60 4 P108 KRS VESI Vesihuoltolaitos Korsbäck 54,61 N60 4 P110 KRS VESI Vesihuoltolaitos Korsbäck 37,81 N60 4 Huom. Koordinaatit tarkistetaan ensimmäisen näytteenotto/mittauskierroksen yhteydessä

13 Liite 5 POHJAVEDEN TARKKAILUSUUNNITELMA, KRISTIINANKAUPUNKI, DAGSMARK , päivitetty Pohjanmaan vesi ja ympäristö ry (pohjaveden tarkkailu perustuu Länsirannikon valvontalautakunnan ympäristöjaoksen päätökseen ) Maansiirtoliike Ulfves Oy Lemminkäinen Infra Oy Tarkkailtavat putket: 1. Maansiirtoliike Ulfves Oy: Asennettavat 2 pohjavesiputkea 2. Lemminkäinen Infra Oy: Olemassa olevat putket LEM1, LEM2 ja LEM 3 Ennen ottotoiminnan siirtymistä pv-putken LEM2 pohjoispuolelle asennettavat putket LEM4 ja LEM5 Jos kumpikaan putkista Lem 3 tai Ulfvesin oma putki naapurikiinteistöllä ei sovellu näytteenottoon pohjaveden laadun tarkastamiseksi, kiinteistön eteläosaan asennetaan vielä yksi uusi havaintoputki (Lem 6) Ulvfes ja Lemminkäinen toimittavat tiedot asennetuista putkista viranomaiselle asentamisen tapahduttua. Pohjaveden pinnan tarkkailu Pohjaveden taso mitataan putkista Lem2, Lem3 tai HP1001 ja uusista asennetuista putkista Lem4 ja Lem5 sekä mahdollisesta putkesta Lem6. Pohjaveden pintaa tarkkaillaan 4 kertaa vuodessa maalis-, kesä-, syysja joulukuussa. Pohjaveden laadun tarkkailu Pohjaveden laatua tarkkaillaan ottamalla vesinäytteitä putkista ennen ottamistoiminnan aloittamista tai toiminnan alkuvaiheessa, ottamistoiminnan aikana vuosittain ja heti toiminnan päätyttyä. Kattava analysointi tehdään ensimmäisellä kerralla, kolmen vuoden välein ja ottamistoiminnan päätyttyä. Välivuosina ottamistoiminnan aikana tehdään suppeampi analysointi. Pohjaveden laadun tarkkailemiseksi otetaan vesinäytteet putkista Lem3 tai Ulfvesin oma putki kiinteistöllä sillä edellytyksellä, että kyseiset putket soveltuvat näytteenottoon pohjaveden laadun tarkkailemiseksi. Jos kumpikaan putki ei sovi tähän tarkoitukseen, näytteet otetaan uudesta putkesta Lem6, joka on asennettu kiinteistön eteläosaan. Kattavassa analysoinnissa tarkkaillaan seuraavat parametrit: lämpötila, haju, sameus, väri, ph, happi, permanganaattiluku/toc, sähkönjohtavuus, rauta, mangaani, sulfaatti, nitraatti, kloridi, kokonaiskovuus, alkaliniteetti, polttoainehiilivedyt, mineraaliöljyt sekä koliformiset ja E.colibakteerit. Raskasmetallipitoisuudet selvitetään, jos ph on alhainen (alle 5,5). Siinä tapauksessa Länsirannikon ympäristöyksikkö erittelee tarvittaessa, mitkä raskasmetallit selvitetään. Alumiinipitoisuus määritetään, jos näytteen ph on alle 6, ja kromipitoisuus jos ph on yli 8. Suppeassa analysoinnissa tarkkaillaan seuraavat parametrit: lämpötila, bakteerit, haju, sameus, väri, ph, happi, permanganaattiluku/toc, sähkönjohtavuus, rauta, mangaani, sulfaatti, nitraatti, kloridi, kokonaiskovuus, alkaliniteetti, polttoainehiilivedyt ja mineraaliöljyt (C5-C21).

14 Jos analyysituloksissa ei ole ottamistoiminnan aikana kolmen näytteenoton jälkeen havaittu muutoksia, jotka viittaavat pohjaveden pilaantumiseen, näytteet otetaan yhdestä ottamisalueella sijaitsevasta putkesta, jotka soveltuvat näytteenottoon. Raportointi Pohjavesitarkkailusta raportoidaan kulloinkin voimassaolevien maa-aineslupien mukaisesti.