Työ- ja elinkeinoministeriö PERUSMUISTIO TEM TMO Holkko Laura(TEM)

Transkriptio

1 Työ- ja elinkeinoministeriö PERUSMUISTIO TEM TMO Holkko Laura(TEM) Asia EU; Komissio: Ns. standardisoimispaketti Kokous U/E/UTP-tunnus Käsittelyvaihe ja jatkokäsittelyn aikataulu Komissio julkaisi ns. standardointipaketin, joka koostuu useasta osasta: komission tiedonannoista Eurooppalaiset standardit 2000-luvulle ja Eurooppalaista standardointia koskeva unionin vuotuinen työohjelma 2017, komission ns. standardointiasetuksen täytäntöönpanoa vuosina koskevasta kertomuksesta sekä kolmesta komission yksiköiden valmisteluasiakirjasta. Lisäksi pakettiin liittyy ns. sisämarkkinastrategiaan liittyvä, tahdonilmauksen luonteinen yhteinen standardointialoite. Standardointipaketti on esillä pidettävässä kilpailukykyneuvoston kokouksessa komission esittelemänä ja mahdollisesti päätelminä. Saman kokouksen yhteydessä on tiettävästi tarkoitus allekirjoittaa yhteinen standardointialoite. Suomen kanta Suomi pitää standardisointia monella tapaa tärkeänä sekä sisämarkkinoiden, yritysten kilpailukyvyn että muun muassa tuotteiden turvallisuuden kannalta ja suhtautuu myönteisesti komission ehdotuksiin kehittää eurooppalaista standardisointia modernisoimalla sitä ja muun muassa kehittämällä eri toimijoiden välistä vuoropuhelua. Suomi yhtyy komission näkemyksiin standardien suuresta merkityksestä muun muassa innovaatioiden, laadun ja turvallisuuden sekä kasvun ja työpaikkojen kannalta. Komission erityisesti esiin nostamat alat, tieto- ja viestintätekniikka sekä palvelut, ovat myös Suomen näkökulmasta keskeiset, kummankin alan ollessa enenevässä määrin merkittävässä roolissa sisämarkkinoilla. Palvelujen standardisoinnin osalta on kuitenkin huomioitava, että toisin kuin perinteisesti tuotteita koskevien standardien täydentäessä EU:n harmonisointilainsäädäntöä, EU:ssa on koko lailla vähän harmonisoitu palveluita (niiden sisältöä) koskevaa lainsäädäntöä. Lisäksi palvelut myös eroavat luonteeltaan esimerkiksi tuotteista monella tapaa, esimerkiksi inhimillisen elementin merkityksen tai vaikkapa paikallisten olosuhteiden kannalta, ja nämä erityispiirteet on otettava palveluiden standardoinnissa huomioon. Suomi pitää tärkeänä lähtökohtana periaatetta, jonka mukaan standardien noudattaminen on vapaaehtoista.

2 2(9) Standardien laadintaan liittyen Suomi yhtyy komission näkemykseen, että standardien laatimisen nopeutta, joka on sinänsä tärkeä näkökulma, on sovitettava yhteen standardin laadinnan osallistavuuden ja laadun kanssa. Kaikilla vaikuttajatahoilla ja sidosryhmillä tulee olla mahdollisuus osallistua standardien laatimiseen, niin yrityksillä (myös pkyrityksillä), viranomaisilla kuin esimerkiksi kuluttajien näkökulmaa edustavilla tahoillakin. Standardointipaketin sisältämät ehdotukset ovat Suomen näkökulmasta oikeansuuntaisia, joskaan mitään erityisen yllättävää tai mullistavaa ne eivät sisällä. Suomen kanta standardointipakettiin on linjassa Suomen aiemman, komission 2015 sisämarkkinastrategian standardointiasioita koskevan kannan kanssa. Pääasiallinen sisältö Standardointipaketti liittyy kokonaisuutena eräisiin aiempiin kokonaisuuksiin ja muihin EU:n politiikkoihin. Paketti on tavallaan jatkoa aiemmalle, vuonna 2011 julkaistulle standardointipaketille, joka sisälsi ehdotuksen nykyään voimassa olevaksi EU:n standardointiasetukseksi (EU) N:o 1025/2012 sekä tiedonannon Strateginen visio eurooppalaisille standardeille: lisätään ja nopeutetaan Euroopan talouden kestävää kasvua vuoteen 2020 mennessä (COM(2011) 311 lopullinen). Tuolloin nähtiin tarpeelliseksi uudistaa eurooppalaista standardointia koskevaa lainsäädäntöä ja mm. eri tavoin kehittää standardointiprosessia. Osa nyt julkaistusta standardointipaketista liittyy tuolloin ehdotetun, vuonna 2013 voimaan tulleen uuden standardointiasetuksen tuomien muutosten tarkasteluun. Nyt julkaistu standardointipaketti kytkeytyy myös komission 2015 julkaisemaan tiedonantoon Sisämarkkinoiden päivitys: enemmän mahdollisuuksia kansalaisille ja yrityksille (COM(2015) 550) (ns. sisämarkkinastrategia). Sisämarkkinastrategiassa komissio esitti, että jotta standardisointijärjestelmä voisi vastata mm. muuttuvan talouden tarpeisiin, sitä tulisi modernisoida erityisesti standardoinnissa mukana olevien eri tahojen yhteistyökumppanuuden kannalta. Lisäksi sisämarkkinastrategiassa viitattiin digitaalisia sisämarkkinoita koskevaan strategiaan ja yhtenä sen osana huhtikuussa 2016 julkaistuun tiedonantoon Tieto- ja viestintätekniikan standardointiprioriteetit digitaalisilla sisämarkkinoilla (COM(2016) 176 lopullinen), joka liittyy myös nyt julkaistuun standardointipakettiin. Mainittua tiedonantoa koskee päivätty perusmuistio (TEM ). Varsinaisina standardointiin liittyvinä toimina sisämarkkinastrategiassa esitettiin yhteistä standardointialoitetta sekä palvelujen standardisointia koskevia ohjeita, jotka molemmat sisältyvät nyt julkaistuun standardointipakettiin. Seuraavassa esitellään tiiviisti keskeisiltä osin standardointipaketin sisältö asiakirjoittain. 1. Komission tiedonanto Eurooppalaiset standardit 2000-luvulle (COM(2016) 358 lopullinen) Tiedonannossa kerrataan lyhyesti standardin käsite ( vapaaehtoinen tekninen asiakirja, joka auttaa arvoketjussa olevia talouden toimijoita toimimaan helpommin yhdessä ) ja tuodaan esiin standardien merkitystä niin EU:n sisämarkkinoiden, kilpailukyvyn ja innovoinnin kuin esim. laadun ja turvallisuudenkin kannalta. Eurooppalainen standardointijärjestelmä on toiminut menestyksekkäästi, ja esim. EU:n yhdenmukaistamislainsäädäntöön liittyvien, komission standardointipyyntöjen johdosta

3 3(9) laadittujen yhdenmukaistettujen eurooppalaisten standardien merkitys on ollut suuri. Standardointiympäristön kuitenkin muuttuessa uudenlaisia toimia tarvitaan sen varmistamiseksi, että standardointitarpeisiin vastataan tehokkaasti ja Eurooppa pysyy standardoinnin maailmanlaajuisena keskuksena. Tiedonannossa viitataan useasti yhteiseen standardointialoitteeseen, joka yhdistää standardoinnin eri toimijat, ja sen sisältämään 15 toimeen, joilla edistetään kolmea keskeiseksi määriteltyä aihealuetta (näistä jäljempänä tarkemmin aloitetta koskevassa kohdassa). Standardointialoitteella pyritään nykyaikaistamaan tapa, jolla standardeja laaditaan Euroopassa. Avaintekijöinä tässä ovat nopeampi standardien kehitys (kuitenkin sovitettuna yhteen osallistavuuden ja standardien laadun kanssa), kuilun kurominen tutkimuksen painopisteiden ja Euroopan standardoinnin välillä, selkeämpi priorisointi sekä voimakkaampi kansainvälinen läsnäolo. Yhteiseen standardointialoitteeseen on ollut tarkoitus saada mukaan laaja joukko erilaisia standardoinnin toimijoita sekä julkiselta että yksityiseltä sektorilta. Tiedonannossa viitataan myös komission johtaman, tähän liittyvän ohjausryhmän perustamiseen. Kahtena erityisesti huomioitavana alana tiedonannossa nostetaan esiin yhtäältä tieto- ja viestintätekniikan (ICT) standardit ja toisaalta palveluiden standardointi. Talouden lisääntyvän digitalisoinnin ja palveluiden merkityksen lisääntymisen myötä komissio näkee näissä hyödyntämätöntä potentiaalia. Näistä ensin mainittua, ICT-standardointia, koskee edempänä mainittu komission tiedonanto Tieto- ja viestintätekniikan standardointiprioriteetit digitaalisilla sisämarkkinoilla ja jälkimmäistä nyt käsillä olevaan pakettiin kuuluva komission yksiköiden valmisteluasiakirja palveluiden standardoinnista. Tiedonannossa viitataan myös välineisiin, joilla eurooppalaista standardointipolitiikkaa nykyään kehitetään: unionin vuotuinen työohjelma, tieto- ja viestintätekniikan alan toimintasuunnitelma, standardointiasetuksella perustettu komitea ja tieto- ja viestintätekniikan standardointia käsittelevä sidosryhmäfoorumi (European Multi- Stakeholder Platform on ICT Standardization, ns. ICT-platform). Tiedonannossa todetaan, että nämä tulisi yhdistää kattavaan vuosittaiseen EU:n standardointipolitiikan hallintosykliin, jossa unionin vuotuisen työohjelman hyväksymistä edeltäisi EU:n eri toimielinten välinen vuoropuhelu. Tiedonanto on jatkotoimi komission sisämarkkinastrategialle. Keskeisessä osassa on yhteinen standardointialoite, jolla eri toimijat yhdistetään paremmin eurooppalaisen standardointijärjestelmään, yhteisenä tavoitteena toteuttaa komission painopisteet sekä edistää työpaikkoja ja kasvua EU:ssa. 2. Komission tiedonanto Eurooppalaista standardointia koskeva unionin vuotuinen työohjelma 2017 (COM(2016) 357 lopullinen) Vuotuisen työohjelman julkaisemisesta säädetään standardointiasetuksessa ja sen tarkoituksena on tunnistaa eurooppalaisen standardoinnin strategiset prioriteetit, jotka vastaavat komission asettamia poliittisia tavoitteita. Työohjelmassa huomioidaan myös tieto- ja viestintätekniikan standardointia koskevat suunnitelmat. Strategisina painopisteinä työohjelmassa tuodaan esiin ensinnäkin yhtäältä tieto- ja viestintätekniikan ja toisaalta palveluiden standardointi. Ensin mainitun osalta komissio viittaa mm. mainittuun ICT-standardoinnin priorisointia koskevaan tiedonantoon ja ilmoittaa toimivansa yhdessä eurooppalaisten standardointiorganisaatioiden kanssa eri

4 4(9) alojen digitalisaatiokehityksen synnyttämien vaatimusten huomioimiseksi. Palvelustandardoinnin osalta komissio aikoo vielä tänä vuonna standardointipaketin hyväksymisen jälkeen ryhtyä toimiin mm. kansallisten palvelustandardien kartoittamiseksi ja tietoisuuden lisäämiseksi, ja tehostaa näitä toimia vuonna Eurooppalaisille standardointiorganisaatioille esitettävien standardointipyyntöjen (ns. mandaattien) strategisten painopistealojen 2017 osalta komissio nostaa esiin lukuisia toimia, jotka liittyvät seuraaviin komission painopisteisiin: yhdennetyt digitaaliset sisämarkkinat, joustava energiaunioni ja tulevaisuuteen suuntautuva ilmastonmuutospolitiikka sekä syvemmät ja oikeudenmukaisemmat sisämarkkinat ja lujempi teollisuuspohja. Kansainvälisen yhteistyön osalta komissio tuo esiin mahdollisen hyödyn Euroopan teollisuudelle ja kehottaa eurooppalaisia standardointiorganisaatioita jatkamaan toimia kansainvälisten ja eurooppalaisten standardien edistämiseksi. Komissio viittaa myös mm. ajankohtaisiin vapaakauppasopimusneuvotteluihin (esim. TTIP, CETA) ja standardoinnin merkitykseen myös näissä. Edelleen komissio kiinnittää huomiota standardoinnin merkitykseen tutkimuksen ja innovoinnin kannalta. Komissio aikoo EU:n standardointipolitiikan vuotuiseen hallinnointisykliin liittyen aloittaa standardoinnin vaikutuksia talouteen ja yhteiskuntaan analysoivan tutkimuksen sekä käynnistää toimielinten välisen vuoropuhelun antamalla vuosittain Euroopan parlamentille ja neuvostolle kertomuksen EU:n standardointipolitiikan täytäntöönpanosta. 3. Komission kertomus asetuksen (EU) N:o 1025/2012 (ns. standardointiasetus) täytäntöönpanosta vuosina (COM(2016)212 lopullinen) Kertomuksesta säädetään standardointiasetuksen 24(3) artiklassa, jonka mukaan komission on tullut viimeistään antaa Euroopan parlamentille ja neuvostolle kertomus asetuksessa yksilöidyistä asioista. Kertomuksessa arvioidaan, onko eurooppalainen standardointijärjestelmä saavuttamassa ne tavoitteet, jotka lainsäätäjä asetti järjestelmää uudistaessaan ja asetuksen hyväksyessään. Komissio toteaa, että koska standardointiasetus tuli voimaan vasta hiljattain, siitä ei voida tehdä täysimittaista jälkiarviointia. Komissio kuitenkin toteaa, että asetus on parantanut eurooppalaista standardointijärjestelmää merkittävästi mm. komission pyytämien standardien oikea-aikaisuuden ja sidosryhmien mukaan ottamisen varhaisuuden osalta. Komission mukaan asetus on lisännyt järjestelmän avoimuutta ja edustuksellista kattavuutta sekä voimistanut standardien ja eurooppalaisen standardointitoiminnan vaikutusta sisämarkkinoiden toiminnan parantamiseen. Komissio katsoo, että asetuksen soveltamisessa ei ole kokonaisuutta tarkastellen havaittu merkittäviä ongelmia. Komissio katsoo, ettei tässä vaiheessa ole perusteita asetuksen tarkistamiseen. Muita kuin lainsäädännöllisiä toimenpiteitä voisi kuitenkin komission mukaan olla perusteltua ottaa käyttöön. Tähän liittyen asiakirjan kahdessa liitteessä yksilöidään parantamista kaipaavia osa-alueita. Komissio viittaa myös standardointipakettiin liittyvään yhteiseen standardointialoitteeseen.

5 5(9) 4. Komission yksiköiden valmisteluasiakirja Tapping the potential of European service standards to help Europe's consumers and businesses (Euroopan palvelustandardien potentiaalin hyödyntäminen edistämään Euroopan kuluttajia ja yrityksiä) (SWD(2016) 186 final) Palvelujen standardisointia koskevassa asiakirjassa toteutetaan sisämarkkinastrategian toista standardointia koskevaa toimenpidettä. Siinä komissio kuvailee, miksi tarvitaan eurooppalaista lähestymistapaa palveluiden standardisointiin ja miten komissio näkee hyväksi asiaa edistää. Vaikka palvelut ovat eri muodoissaan yhä merkittävämmässä roolissa Euroopan talouden elvyttämisessä, niitä koskevia standardeja on vähän. Komissio näkee palveluiden standardisoinnissa kuitenkin potentiaalia vastaavaan hyötyyn markkinoille kuin tuotteiden standardisoinnilla on havaittu olevan. Palvelustandardi on standardi, jossa määritetään vaatimukset, jotka palvelun tulee täyttää, jotta se olisi tarkoitukseensa sopiva ( fit for purpose ). Komissio tuo esiin palveluiden standardisoinnin ominaispiirteitä; ne voivat esimerkiksi koskea jotakin tiettyä palvelussa käytettävää menettelyä tai jotain mitattavissa olevaa vaatimusta. Standardi voi myös koskea vain osaa palvelusta. Tämä voi olla erityisen toimivaa silloin, kun palvelun ydin riippuu vahvasti henkilösuhteista palvelun tarjoajan ja vastaanottajan välillä. Palvelustandardit voivat olla luonteeltaan sektorikohtaisia tai horisontaalisia (erilaisiin sektoreihin ja yrityksiin soveltuvia). Vaikka palvelustandardien ja tuotestandardien välillä on myös yhtäläisyyksiä kuten vapaaehtoisuus ja markkinalähtöisyys, merkittäviä erojakin kuitenkin on. Tällainen on esim. se, että palveluihin usein liittyy inhimillisiä elementtejä. Palvelut ovat usein vuorovaikutteinen prosessi, jonka laatu riippuu paitsi palveluntarjoajan suorituksesta myös vastaanottajan vaikutelmasta. Palveluja koskevia eurooppalaisia standardeja on toistaiseksi kehitetty verraten vähän. Syinä tähän tunnistetaan paitsi palveluita sektorikohtaisesti koskevan EU-lainsäädännön vähyys myös sidosryhmien tietoisuuden puute mm. palvelustandardien mahdollisuuksista. Standardit voivat hyödyttää EU:n palvelumarkkinoita monella tapaa. Ne esim. nostavat palveluiden tasoa, esimerkiksi turvallisuustasoa, ja vähentää kustannuksia. Palvelustandardit voivat myös esimerkiksi avata uusia markkinoita tilanteissa, joissa palvelu liittyy läheisesti tuotteeseen, jota koskeva standardi ei kuitenkaan kata palvelua. Eurooppalaiset palveluntarjoajat kuitenkin kohtaavat erilaisia esteitä, johtuen mm. erilaisista kansallisista vaatimuksista. Näihin haasteisiin vastaamiseksi komissio ehdottaa kolmen ratkaisun yhdistelmää. Ensinnäkin on tarkoitus kerätä tietoa kansallisista palvelustandardeista, jonka jälkeen voidaan tunnistaa mahdollisia alueita, joilla olisi tarkoituksenmukaista kehittää eurooppalaisia standardeja. Näitä alueita priorisoitaisiin tiettyjen kriteerien mukaisesti, ja lopulta laadittaisiin tarpeelliseksi katsottuja standardeja. Toiseksi jäsenvaltioiden tulisi varmistaa mm. vastavuoroisen tunnustamisen periaatteen täyttyminen kansallisten standardien soveltamisessa. Komissio mm. ilmoittaa olevansa sitoutunut kunnianhimoisempaan palveludirektiivin (2006/123/EY) täytäntöönpanoon ja viittaa tulevaan ns. palvelupassia koskevaan aloitteeseen. Kolmanneksi komissio toteaa, että

6 6(9) palveluntarjoajia on tarpeen valistaa ja informoida paremmin mm. eurooppalaisesta standardointijärjestelmästä. Palvelujen standardisointia koskevat komission näkemykset ja ehdotukset kytkeytyvät sekä nyt käsillä olevaan standardointipaketin kokonaisuuteen että 2015 julkaistussa sisämarkkinastrategiassa esiin tuotuihin palvelumarkkinoita koskeviin asioihin. 5. Komission yksiköiden valmisteluasiakirja 2016 vuotuisen työohjelman täytäntoonpanosta ( on the implementation of the actions foreseen in the 2016 Union work programme for European standardisation, including the implementing acts and mandates sent to the European standardisation organizations ) (SWD(2016) 185 final) Asiakirjassa yksilöidään uudet toimenpiteet sekä annetaan tilannekatsaus vuoden 2016 työohjelman sisältämistä toimista ja lista standardointiasetuksen voimaantulon jälkeen tehdyistä täytäntöönpanopäätöksistä (mandaateista). 6. Komission yksiköiden valmisteluasiakirja: analyysi ns. standardointiasetuksen täytäntöönpanosta vuosina (SWD(2016) 126 final) Asiakirja (ml. yht. 21 liitettä) täydentää ja tarkentaa kohdassa 3 käsiteltyä komission kertomusta asetuksen täytäntöönpanosta ao. vuosina. Tässäkin asiakirjassa komissio toteaa, ettei täysimittainen jälkiarviointi ole tässä kohtaa vielä mahdollista. Standardoinnin merkitystä muiden politiikkojen kannalta korostetaan ja todetaan, että laajemman selvityksen avulla saataisiin lisää tietoa esim. standardien merkityksestä EU:n talouteen. Komissio aikoo palata mm. kysymyksiin asetuksen toimivuudesta seuraavassa, viiden vuoden kuluttua annettavassa kertomuksessa. 7. Yhteinen standardointialoite (C(2016) 3211 final). Yhteinen standardointialoite on tahdonilmaisun luonteinen, oikeudellisesti sitomaton asiakirja, jossa aloitteen allekirjoittajatahot ilmaisevat yhteisen visionsa eurooppalaisesta standardoinnista. Aloitteessa viitataan sisämarkkinastrategiaan ja siinä todettuun siitä, että mm. talouden ja liiketoimintamallien muuttuessa Euroopan standardointijärjestelmän on pystyttävä vastaamaan näihin haasteisiin. Tämä edellyttää nykyisen kumppanuuden modernisointia, ja tämän vuoksi komissio ehdottaa yhteistä standardointialoitetta standardointiyhteisön eri toimijoiden välille. Aloitteeseen osallistuvat Euroopan komissio, EU:n jäsenvaltiot, EFTAn jäsenvaltiot, eurooppalaiset standardointiorganisaatiot (Euroopan standardointikomitea CEN, Euroopan sähkötekniikan standardointikomitea Cenelec ja Euroopan telealan standardointilaitos ETSI), kansalliset standardointielimet, Euroopan teollisuus, jota edustavat myös useat sen liitot, pk-yritykset mukaan lukien, ja yhteiskunnan sidosryhmät, jotka edustavat esimerkiksi ympäristön etuja, ammattijärjestöjä ja kuluttajia. Yhteisellä aloitteella pyritään nopeuttamaan ja priorisoimaan standardien laatimista. Siinä esitellään arvot, joihin yhteinen visio perustuu. Näitä ovat mm. syvemmät ja oikeudenmukaisemmat Euroopan sisämarkkinat ja standardien vapaaehtoinen, markkinalähtöinen luonne. Aloitteessa määritellään kolme keskeistä aihealuetta priorisoinnin, modernisoinnin ja standardien oikea-aikaisen tuottamisen käynnistämiseksi. Nämä ovat:

7 7(9) 1. Eurooppalaista standardointijärjestelmää koskeva tiedotus, koulutus ja tuntemus eli standardien asiaankuuluvan käytön lisääminen ja prosessiin osallistuminen kaikilla tasoilla. 2. Koordinointi, yhteistyö, avoimuus ja osallistavuus eli asianmukaisten, korkealaatuisten, käyttäjäystävällisten ja oikea-aikaisesti tuotettujen eurooppalaisten standardien varmistaminen. 3. Kilpailukyky ja kansainvälinen ulottuvuus eli standardit, jotka tukevat Euroopan kilpailukykyä maailmanlaajuisilla markkinoilla. Kuhunkin aihealueeseen sisältyy aloitteessa useita tarkempia, konkreettisempia toimia (yhteensä 15), joiden sisältöä tarkennetaan asiakirjan liitteessä. Aloitteessa todetaan, että täydellinen luettelo toimista yksityiskohtaisine selityksineen ja osallistujineen esitetään vuoden 2016 lokakuun puolivälissä maailman standardipäivänä ( World Standards Day 2016 ). Lisäksi perustetaan ohjausryhmä kehittämään edelleen käytännön toimia. Ohjausryhmä on epävirallinen neuvoa-antava elin, jonka puheenjohtajana toimii Euroopan komissio. Yhteinen aloite allekirjoitettiin Amsterdamissa useiden toimijoiden edustajien toimesta. Näitä olivat mm. Euroopan komissio, tuolloinen puheenjohtajamaa Alankomaat ja lukuisat merkittävät sidosryhmät. Muiden jäsenmaiden edustajien on tarkoitus allekirjoittaa aloite kilpailukykyneuvoston kokouksen yhteydessä Yhteisen aloitteen allekirjoittamisen jälkeen seuraa 42 kuukauden toimitusjakso, jonka aikana osallistujat kokoontuvat vuosittain mm. arvioimaan aloitteen toimivuutta. EU:n oikeuden mukainen oikeusperusta/päätöksentekomenettely Ei sisällä lainsäädäntöehdotuksia. Päätelmät hyväksytään yksimielisesti. Käsittely Euroopan parlamentissa Asian käsittelystä Euroopan parlamentissa ei tässä vaiheessa ole vielä tarkempaa tietoa. Kansallinen valmistelu Asiaa on käsitelty sisämarkkinajaostossa (EU8) Lisäksi pakettia on käsitelty Julkisen sektorin standardointiasiain koordinaatioryhmässä (kokouksessa sekä muistioluonnosta kirjallisesti ). Koordinaatioryhmässä ovat edustettuina ministeriöt, joiden hallinnonalalla on standardointia sekä Suomen Standardisoimisliitto SFS ry. Eduskuntakäsittely Suuri valiokunta (pvm), talousvaliokunta (pvm) Kansallinen lainsäädäntö, ml. Ahvenanmaan asema Ahvenanmaan itsehallintolaissa (1144/1991) säädetyn valtakunnan ja maakunnan välisen toimivaltajaon mukaan standardisointia koskevissa asioissa lainsäädäntövalta kuuluu valtakunnalle (27 19 kohta). Nyt käsillä oleva paketti ei tosin sisällä suoranaisesti lainsäädäntöön vaikuttavia asioita. Taloudelliset vaikutukset Asialla ei ole suoranaisia budjettivaikutuksia.

8 8(9) Yleisemmin standardisoinnin kehittämisellä ja tehostamisella voidaan kuitenkin arvioida olevan lähes yksinomaan myönteisiä vaikutuksia mm. yritysten kilpailukykyyn ja sitä kautta mahdollisesti työllisyyteen. Muut asian käsittelyyn vaikuttavat tekijät Yhteinen standardointialoite on muiden jäsenmaiden kuin Alankomaiden edustajien toimesta tarkoitus allekirjoittaa pidettävän kilpailukykyneuvoston kokouksen yhteydessä. Asiakirjat 1. Komission tiedonanto Eurooppalaiset standardit 2000-luvulle (COM(2016) 358 lopullinen) 2. Komission tiedonanto Eurooppalaista standardointia koskeva unionin vuotuinen työohjelma 2017 (COM(2016) 357 lopullinen) 3. Komission kertomus asetuksen (EU) N:o 1025/2012 (ns. standardointiasetus) täytäntöönpanosta vuosina (COM(2016)212 lopullinen) 4. Komission yksiköiden valmisteluasiakirja Tapping the potential of European service standards to help Europe's consumers and businesses (Euroopan palvelustandardien potentiaalin hyödyntäminen edistämään Euroopan kuluttajia ja yrityksiä) (SWD(2016) 186 final) 5. Komission yksiköiden valmisteluasiakirja 2016 vuotuisen työohjelman täytäntoonpanosta ( on the implementation of the actions foreseen in the 2016 Union work programme for European standardisation, including the implementing acts and mandates sent to the European standardisation organizations ) (SWD(2016) 185 final): 6. Komission yksiköiden valmisteluasiakirja: analyysi ns. standardointiasetuksen täytäntöönpanosta vuosina (SWD(2016) 126 final): 7. Yhteinen standardointialoite (C(2016) 3211 final). Laatijan ja muiden käsittelijöiden yhteystiedot Laura Holkko, TEM, p , laura.holkko@tem.fi. EUTORI-tunnus EU/2016/1083, EU/2016/1082 Liitteet Viite

9 9(9) Asiasanat Hoitaa Tiedoksi standardointi, sisämarkkinat TEM EUE, LVM, MMM, OKM, OM, PLM, SM, STM, TRAFI, UM, VM, VNK, YM