IDEAT MUUTOKSEN GENERAAT TOREINA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "IDEAT MUUTOKSEN GENERAAT TOREINA"

Transkriptio

1 004 Peruste # IDEAT MUUTOKSEN GENERAAT TOREINA Greater than the tread of mighty armies is an idea whose time has come. Victor Hugo Ideoilla on iso rooli poliittisissa muutoksissa. Etenkin tilanteissa, joissa vanha poliittinen paradigma murtuu, kamppailu ongelmien ja uusien tavoitteiden määrittelystä nousee keskeiseen asemaan. Suomalaisen hyvinvointivaltion kehitys on yksi esimerkki siitä, kuinka ideat ovat realisoituneet konkreettisiksi poliittisiksi uudistuksiksi. johanna perkiö

2 Ideat muutoksen generaat toreina 005 hteiskunnallinen muutos on monimutkainen prosessi, jossa vuorottelevat pitkäkestoiset tasapainotilat ja lyhyet nopeat muutosjaksot. Yhteiskuntapolitiikka saattaa joskus uudistua perustavanlaatuisesti lyhytkestoisten harvinaisten hetkien kautta. Tällöin tasapainotilan haastava yhtäkkinen murros tai kriisi avaa mahdollisuuksien ikkunan pinnan alla kypsyneille uusille ajattelutavoille ja poliittisille ohjelmille. Toisinaan taas politiikkaprosessit saattavat edetä pienin askelin vuosikymmeniä, jolloin muutos voidaan hahmottaa usein vasta jälkikäteen. (Saari 2011, 10 14; Tirronen 2011, 26.) Suomalaisessa hyvinvointipolitiikassa koettiin harvinainen hetki ainakin ja 1960-lukujen taitteessa, jolloin valtion rooli kansalaisten hyvinvoinnin turvaajana määriteltiin kokonaan uudelleen. Tätä ajanjaksoa voidaan hyvällä syyllä kutsua hyvinvointivaltioidean läpimurroksi. (Uljas 2012.) Pienimuotoisempi harvinainen hetki oli käsillä vuoden 2008 lopussa, jolloin Sata-komitean puheenjohtaja Markku Lehto teki ensimmäisen ehdotuksensa sosiaaliturvan kokonaisuudistukseksi. Ehdotus törmäsi kuitenkin työnantajien Kela-maksun poistoon ja eri osapuolten intressiristiriitoihin. (Saari 2009.) 1990-luvun lamasta alkanut asteittainen hyvinvointivaltion purkaminen taas voidaan hahmottaa pienten askelten politiikkana, jonka suuret linjat ovat konkretisoituneet vasta vähitellen. Yhteiskunnallisten instituutioiden muutosta tarkasteltaessa huomiota voidaan kiinnittää esimerkiksi eturyhmien välisiin valtasuhteisiin tai ulkoisten tekijöiden aiheuttamaan muutospaineeseen. Lisäksi jo olemassa olevat institutionaaliset rakenteet suuntaavat tulevaisuuden kehitystä. Viime vuosina tutkijat ovat kiinnittäneet yhä enemmän huomiota yhtäältä ideoiden ja kielellisten määrittelyiden rooliin ja toisaalta toimijoiden tekemiin valintoihin poliittisissa muutosprosesseissa. (Saari & Kananen 2009; Saari 2009.) Etenkin nopeissa ja kokonaisvaltaisissa muutosprosesseissa keskeiseen asemaan nousee taistelu tulkinnasta, jossa poliittiset toimijat kamppailevat siitä, kenen määritelmä ongelmista ja niiden ratkaisuista saavuttaa hallitsevan aseman. Hallitsevan tulkinnan muotoutuminen vaikuttaa suoraan siihen, ETENKIN NOPEISSA JA KOKONAISVALTAISISSA MUUTOSPROSESSEISSA KESKEISEEN ASEMAAN NOUSEE TAISTELU TULKINNASTA, JOSSA POLIITTISET TOIMIJAT KAMPPAILEVAT SIITÄ, KENEN MÄÄRITELMÄ ONGELMISTA JA NIIDEN RATKAISUISTA SAAVUTTAA HALLITSEVAN ASEMAN.

3 006 Peruste # Sandra Cristina Gobet millaisiin politiikkaratkaisuihin päädytään. (Hall 1993; Hiilamo & Kangas 2009, ) paradigmat ja niiden murtuminen Peter Hall (1993) erottelee klassikkoartikkelissaan kolme institutionaalisen muutoksen tasoa. Ensimmäisen asteen muutos kuvaa rutiininomaista poliittista päätöksentekoa, kun taas toisen asteen muutoksissa politiikan keinot muuttuvat tavoitteiden pysyessä ennallaan. Kolmannen asteen muutoksissa sen sijaan on kyse politiikkaparadigman muutoksesta, jossa sekä tavoitteenasettelu että keinot muuttuvat. Poliittisen paradigman käsitteellä viitataan vallalla olevaan koko yhteiskuntaa tai sen tiettyä osa-aluetta koskevaan hallitsevaan kokonaisnäkemykseen. Paradigmat sisältävät ääneen lausumattomia ennakkokäsityksiä siitä, miten maailma toimii ja millaisessa suhteessa sen eri osat ovat toisiinsa. Ne toimivat eräänlaisina silmälaseina, joiden läpi politiikkavaihtoehtojen valikoimaa tarkastellaan. Jokaiseen paradigmaan sisältyy oma tyypillinen tapansa määritellä politiikan ongelmat, tavoitteet ja keinot. (Hall 1993.) Hallitsevat paradigmat asettavat kehykset yhteiskunnalliselle keskustelulle. Ne määrittävät, mistä asioista ylipäätään puhutaan, millä tavalla niistä puhutaan ja millaiset uudistukset nähdään mahdollisina ja tavoiteltavina. Taloudellisen ja poliittisen eliitin ideoilla ja arvoilla on usein taipumus muuttua yleispäteviksi tulkintakehyksiksi, riip-

4 Ideat muutoksen generaat toreina 007 ENSIMMÄISEN ASTEEN MUUTOS KUVAA RUTIININOMAISTA POLIITTISTA PÄÄTÖKSENTEKOA, KUN TAAS TOISEN ASTEEN MUUTOKSISSA POLITIIKAN KEINOT MUUTTUVAT TAVOITTEIDEN PYSYESSÄ ENNALLAAN. KOLMANNEN ASTEEN MUUTOKSISSA SEN SIJAAN ON KYSE POLITIIKKAPARADIGMAN MUUTOKSESTA, JOSSA SEKÄ TAVOITTEENASETTELU ETTÄ KEINOT MUUTTUVAT. pumatta siitä kuinka empiirisesti uskottavia tai moraalisesti hyväksyttäviä ne ovat. Tällöin ne näyttävät itsestään selviltä ja ainoilta mahdollisilta tavoilta tulkita yhteiskunnallista todellisuutta. (Kangas 2006, 204; Hiilamo & Kangas 2009, 68.) Paradigman murros on kokonaisvaltainen prosessi, jota edeltää pitkään jatkunut edeltävän paradigman kriisiytyminen, lukuisat ongelmien paikkausyritykset ja lopulta uusien vaihtoehtojen etsintä. Paradigmojen murroskohdissa ideat ja mielikuvat vaikuttavat voimakkaasti poliittisen muutoksen suuntaan. (Hall 1993.) Idea on käsitteenä monitulkintainen, mutta yleisesti ottaen ideat voidaan ymmärtää ajatusmalleina, jotka sisältävät olettamuksia todellisuuden luonteesta ja asioiden välisistä syy-seuraussuhteista (ks. Béland & Cox 2011). Ideat vaikuttavat eri tasoilla: ne voidaan ymmärtää ainakin a) ongelmanmäärittelyinä (esim. prekarisoituneet työmarkkinat tai finanssikeinottelu), b) konkreettisina politiikkaratkaisuina (esim. perustulo tai rahoitusmarkkinavero), c) politiikkaratkaisujen taustalla olevina tavoitteina (esim. työllisyysasteen nosto tai rahoitusmarkkinoiden vakaus), d) abstrakteina periaatteina, joihin ongelmanmäärittelyissä, politiikkaratkaisuissa ja niiden tavoitteenasetteluissa vedotaan (esim. tasa-arvo, ihmisoikeudet tai yksilönvapaus) sekä e) taustalla vaikuttavana ajan henkenä, paradigmana tai ideologiana (esim. keynesiläisyys tai uusliberalismi) (ks. Mehta 2011; Julkunen 2009, 223). Ideoihin sisältyy sekä kognitiivisia että normatiivisia ulottuvuuksia. Ne pyrkivät sekä selittämään sitä, miten maailma toimii että määrittelemään, miten sen pitäisi toimia. (Schmidt 2008, 306.) Ideoita tarkasteleva tutkimussuuntaus pyrkii ottamaan aikaisempaa tarkemmin huomioon rationaalisen toiminnan rajat. Poliittinen vaikuttaminen ja päätöksenteko eivät ole yksinomaan omaan etuun ja tietoon perustuvaa rationaalista suunnittelua. Koska poliittisten toimijoiden kokonaiskuva tilanteesta ja tieto päätöksen kaikista vaikutuksista on aina rajallista, ideoilla, uskomuksilla ja mielikuvilla on iso merkitys päätöksentekoprosessissa. (Saari & Kananen 2009, 15 16; Saari 2011, 11.) Eri toimijat eivät useinkaan jaa yhteistä näkemystä ideoiden sisällöistä. Esimerkiksi perustulosta tai yksilönvapaudesta voidaan esittää hyvin

5 008 Peruste # SUOMESSA KOETTIIN 1950-LUVUN LOPULLA PARADIGMAN MURROS, JOSSA KOKO TALOUS- JA YHTEISKUNTAPOLITIIKAN SUUNTA MUUTTUI. erilaisia tulkintoja. Kehystämällä idea tietynlaisilla sanavalinnoilla voidaan pyrkiä sekä vetoamaan yleiseen mielipiteeseen että muokkaamaan sitä haluttuun suuntaan. Maailman kuvaaminen tietyillä sanavalinnoilla piirtää rajoja sille, millaiset muutokset nähdään tavoiteltavina tai ylipäätään mahdollisina. Kielelliset kamppailut ovat aina valtakamppailuja siitä, kuka saa muotoilla ne kysymykset joista keskustellaan ja päättää, millä käsitteillä niistä keskustellaan. (Kangas 2006, 192, ) Historia on pullollaan esimerkkejä poliittisista ratkaisuista, joissa asian kielellinen kehystäminen on ollut ratkaisevassa asemassa. Esimerkiksi puheet rakenteellisista jäykkyyksistä tai kestävyysvajeesta rakentavat mielikuvan negatiivisesta asiantilasta, joka pitää ilman muuta korjata (Saari & Kananen 2009, 25). Myös monien konkreettisten poliittisten aloitteiden läpimenossa on ollut kysymys ennen kaikkea siitä, millaisin kehyksin aloite on määritelty julkisessa keskustelussa. Esimerkiksi keskustelu lasten kotihoidontuesta johti hyvin erilaisiin tulkintoihin ja poliittisiin ratkaisuihin Suomessa ja Ruotsissa (ks. Hiilamo & Kangas 2009). Kerran vakiinnuttuaan kehystykset suuntaavat myös tulevaisuuden tulkintoja. ideoiden vaikutus: case hyvinvointivaltio Suomessa koettiin 1950-luvun lopulla paradigman murros, jossa koko talousja yhteiskuntapolitiikan suunta muuttui. Hyvinvointivaltiokehitystä tiukasti vastustanut poliittinen ja taloudellinen eliitti joutui taipumaan laajamittaisen kansanliikkeen vaatimusten edessä ja hyväksymään hyvinvointijärjestelmien rakentamisen myös omalle agendalleen. Murrosta edelsi ideoiden kamppailu, jossa poliittinen oikeisto ajoi palaamista 1930-luvun yövartijavaltioon ja vasemmisto uutta, ennen kuulumatonta, tuloeroja tasaavaa sosiaalipolitiikkaa. (Uljas 2012.) Vuosien välillä syntyivät tai uudistuivat työttömyysturva- ja työeläkejärjestelmä, sairausvakuutus ja 40 tunnin työviikko (Uljas 2008, 121). Tuosta ajankohdasta sai alkunsa myös 1980-luvulle asti jatkunut hyvinvointivaltion aktiivinen rakennuskausi. 1 Laajoja ihmismassoja mobilisoineen kansanliikkeen lisäksi hyvinvointivaltioidean läpimurtoon vaikuttivat ainakin poliittisen voimatasapainon muutos (vasemmistopuolueiden vaalivoitot) 2 sekä päättäjiin retorisesti vetoava asiantuntijanäkemys. Vuonna 1960 julkais- 1 On melko vaikea määrittää, milloin hyvinvointivaltion rakentaminen varsinaisesti päättyi. Poliittisen eliitin ajatukset alkoivat muuttua jo 1970-luvun lopulla. Hyvinvointivaltio kuitenkin laajeni vielä melkein koko 1980-luvun, mutta samanaikaisesti ilmenivät myös ensimmäiset selvät merkit hyvinvointivaltion alasajon alkamisesta. (Sähköpostikeskustelu Jouko Kajanojan kanssa ) 2 Vuonna 1958 eduskuntaan oli syntynyt itsenäisyyden ajan ensimmäinen vasemmistoenemmistö, joka yhdessä ay-liikkeen kanssa ajoi läpi useita sosiaalipoliittisia tavoitteita (Uljas 2008, 121).

6 Ideat muutoksen generaat toreina 009 tu Pekka Kuusen 60-luvun sosiaalipolitiikka -teos kehysti sosiaalipolitiikan myönteistä talous- ja yhteiskuntakehitystä tukevaksi projektiksi tavalla, joka vetosi päättäjiin puolueesta riippumatta (Bergholm & Saari 2009). Ideat hyvinvointijärjestelmistä eivät luonnollisesti syntyneet tyhjästä, vaan niitä lainailtiin maasta toiseen valikoiden ja omiin paikallisiin olosuhteisiin soveltaen. Lisäksi hyvinvointivaltiokehityksen taustalla oli elinkeinorakenteessa tapahtuneita muutoksia sekä abstraktimpia kansalaisoikeuksien kehitykseen ja sosiaaliseen tasaarvoon liittyviä ideoita (Saari & Kananen 2009, 16). Hyvinvointivaltion rakentaminen ei kuitenkaan ollut mikään suunnitelmallinen kokonaisprojekti, vaan järjestelmät syntyivät poliittisina kompromisseina yksi kerrallaan, ja niiden muotoutumiseen vaikuttivat useat sattumanvaraiset tekijät (Kangas 2006). Toinen paradigman murros länsimaisissa hyvinvointivaltioissa ollaan koettu 1980-luvulta alkaen. Tätä on yleisesti luonnehdittu siirtymänä keynesiläisestä uusliberaaliin paradigmaan (Hall 1993). Murroksen kehittyminen lähti liikkeelle vastauksena edeltäneessä paradigmassa ilmenneisiin ongelmiin. Tapa, jolla ongelmiin on vastattu on levinnyt hyvin samankaltaisena maasta toiseen. Murrokseen liittyi sekä talous- että sosiaalipolitiikan ongelmien, tavoitteiden ja keinojen radikaali uudelleenmäärittely (Kananen & Kantola 2009, 121). Suomalaisessa sosiaalipolitiikassa siirryttiin kansalaisten sosiaalisten oikeuksien turvaamisesta, tuloerojen tasaamisesta ja hyvän kehän tavoittelusta kilpailukyvyn ja tuottavuuden tavoittelemiseen (Kananen & Kantola 2009), kansalaisten aktivointiin ja kannustamiseen (Björklund & Airio 2009) sekä kohdennettuun köyhyyspolitiikkaan (Kuivalainen & Niemelä 2009). Esimerkiksi hallitusohjelmista on luettavissa uusien ideoiden ja käsitteiden nousu politiikan asialistalle 1990-luvun puolivälissä sekä niiden muuttuminen politiikan valtavirraksi 2000-luvun alkupuolella (Björklund & Airio 2009, 156; Kananen & Kantola 2009, 134). Suomessa yhteiskuntapolitiikan paradigman murrokselle antoi oikeutuksen 1990-luvun lama, vaikka uudet ajattelutavat olivat kehittyneet eliitin keskuudessa jo aiemmin. Laman aikaan julkisesta sektorista käytyyn keskusteluun vakiintuivat sellaiset lääketieteelliset termit kuin pöhötauti, syöpä ja kasvain. Tautimetaforan vakiinnuttua oli helppo perustella hoitotoimenpiteiden välttämättömyys. (Kantola 2002.) Laman aikaiset tulkinnat, esimerkiksi ajatus julkisen sektorin hallitsemattomasta paisumisesta, ovat suunnanneet hyvinvointivaltiosta käytävää keskustelua myös laman jälkeen (Kangas 2006, 192) ja 1990-luvuilla hegemoniasta kilpailivat kuitenkin myös toisenlaiset ideat. Keynesiläisen täystyöllisyyspolitiikan yskiessä tilalle tarjottiin muun muassa työn jakamista edistäviä politiikkaratkaisuja, kansalaistuloa sekä erilaisia duaalitalousmalleja, joissa osa kansalaisista työskentelisi työmarkkinoiden ulkopuolella yleishyödyllisissä kansalaistöissä. Nämä vaihtoehdot herättivät kiinnostusta aina ministeriöitä myöten (tosin ei ole merkkejä siitä, että ne olisivat nousseet esimerkiksi hal-

7 010 Peruste # ESIMERKIKSI 1990-LUVULLA KAMPPAILUN HÄVINNYT PERUSTULON IDEA JA 1970 LUVULLA SYNTYNYT KASVU IDEOLOGIAN KYSEENALAISTAVA KOHTUUTALOUDEN IDEA OVAT JÄLLEEN PONNAHTANEET ESIIN ENTISTÄ ELINVOIMAISEMPINA. litusohjelmista käytyyn keskusteluun). Valtakamppailun voittanut uusliberaali toimenpideohjelma syrjäytti lopulta muut ideat marginaaliin. (Julkunen 2009.) Institutionaalisten rakenteiden 3 muuttaminen on hyvin erilainen prosessi kuin niiden perustaminen (Saari 2011, 18). Näyttääkin siltä, että ideat ovat muuttuneet 1990-luvun puolivälin jälkeen enemmän ja nopeammin kuin instituutiot (Kuivalainen & Niemelä 2009, 189). Institutionaaliset muutokset ovat olleet pieniä ja vaiheittaisia, instituutioiden perusrakenteiden pysyessä ennallaan. Esimerkiksi etuuksien saamisen ehtoja on tiukennettu ja indeksikorotuksia jätetty tekemättä. 4 Tutkijat ovat viitanneet instituutioiden muutosjähmeyteen polkuriippuvuuden käsitteellä. Sen mukaan aikaisemmat poliittiset ratkaisut lukitsevat tiettyjä rakenteita ja ehdollistavat myöhempiä toimenpiteitä. Instituution synnyn alkuvaiheessa useita vaihtoehtoisia polkuja on auki, mutta mitä pidemmälle instituution kehitys etenee, sitä kapeammaksi muuttuu vaihtoehtojen valikoima. (Tirronen 2011, 31.) Joskus kuitenkin useiden pienten institutionaalisten muutosten vähittäinen kasaantuminen saattaa lopulta johtaa suureen kokonaismuutokseen (Palier 2012). Hyvinvointivaltion uudistamisen suunnasta kamppaillaan edelleen. Hegemonista kannustuspolitiikkaa pyrkivät haastamaan ainakin punavihreät tulonjakomekanismien muutosta ja vertaistaloutta korostavat ideat, postkeynesiläinen kysynnän lisäämistä painottava täystyöllisyysajattelu sekä tiettyjen ryhmien ulossulkemiseen pyrkivä nationalistis-konservatiivinen ajattelu. Näiden lisäksi on ajattelua, joka ei varsinaisesti haasta vallitsevaa paradigmaa, mutta pyrkii joko muuttamaan sitä hiukan sosiaalisemmaksi tai vaihtoehtoisesti heikentämään hyvinvointivaltiota entisestään. Eräs konkreettisimmista viime aikoina pinnalla olleista uudistusehdotuksista on ollut idea kaikille maksettavasta perustulosta. Perustulon kannattajakunta ei jaa mitään yhtenäistä ideologiaa, vaan aloite voidaan (muodossa tai toisessa) sovittaa niin nykyisen hyvinvointiparadigman kuin sitä haastavien tulkintojen osaksi. Tämä on näkynyt myös siinä, millaisin argumentein perustulosta ollaan julkisuudessa keskusteltu (Perkiö 2013). 3 Viittaan institutionaalisilla rakenteilla tässä tiettyihin muodollisiin (esimerkiksi verotusta, tulonsiirtoja tai hyvinvointipalveluita koskeviin) järjestelmiin, joiden olemassaolo konkretisoituu lainsäädännössä ja niitä edustavissa organisaatioissa (verohallinto, Kela, terveyskeskukset). Termillä instituutio voidaan viitata myös ihmisyhteisön epämuodollisempiin käytäntöihin, kuten vaikkapa lahjan antamiseen tietyissä tilanteissa. Yleensä instituutioihin liittyy niin muodollisia kuin epämuodollisiakin ulottuvuuksia. 4 Tosin nykyinen hallitus teki työttömän perusturvaan 100 euron korotuksen, jota voidaan pitää poikkeamana aikaisemmalta polulta.

8 Ideat muutoksen generaat toreina 011 Sandra Cristina Gobet

9 012 Peruste # lopuksi Tässä artikkelissa on tarkasteltu ideoita, jotka ovat onnistuneet realisoitumaan poliittisiksi ohjelmiksi ja hyvinvointivaltion instituutioiksi. Toisaalta on myös sellaisia ideoita, jotka eivät koskaan onnistu löytämään poliittista toteutustaan. Institutionaaliset polkuriippuvuudet saattavat estää uusien innovaatioiden toteutumisen, vaikka nämä olisivat huomattavasti edeltäjiään parempia. Näin on käynyt esimerkiksi öljylle vaihtoehtoisten energiamuotojen kehittämisessä (ks. Aromaa 2012). Vaikka idea painuisi marginaaliin, se ei välttämättä tarkoita, että se unohtuisi lopullisesti. Ideat saattavat nousta uudelleen esiin uudessa kontekstissa ja uudenlaisten ongelmien yhteydessä. Esimerkiksi 1990-luvulla kamppailun hävinnyt perustulon idea ja 1970-luvulla syntynyt kasvuideologian kyseenalaistava kohtuutalouden idea ovat jälleen ponnahtaneet esiin entistä elinvoimaisempina. Politiikkaprosesseja tarkasteleva tutkimuskirjallisuus tuntee ilmiön nimeltä idea jonka aika on tullut. Tällä viitataan siihen, että ideoilla on usein pitkät juuret kaukana menneisyydessä, ja jossain vaiheessa yhteiskunnallinen tilanne kypsyy tietyn idean toteutumiselle. (Tirronen 2011, 30.) Ajan kypsyessä uudet toimijat omaksuvat idean agendalleen ja omien ideologioidensa osaksi. Tällöin idean tulkinta ja sen toteutuksen muoto saattavat muuttua paljonkin siitä, mitä alkuperäiset kannattajat ovat tavoitelleet. Näin on jossain määrin käynyt esimerkiksi rahoitusmarkkinaverolle. EU-komission ehdotukset eivät ole tyydyttäneet rahoitusmarkkinaveroa ajaneita kansalaisjärjestöjä. Myös perustulo on vähitellen nousemassa valtavirtapolitiikan asialistalle. Samalla sen tulkinnasta käyty kamppailu kiihtyy. Aloitteen kannattajien on luovittava poliittisten kompromissien ja omien tavoitteidensa välillä. Kerran muotonsa löytänyttä instituutiota on hyvin vaikea muuttaa jälkikäteen. Kirjoittaja on tohtorikoulutettava Tampereen yliopistossa ja BIEN Finland - Suomen perustuloverkosto ry:n puheenjohtaja. lähteet Aromaa, Juha (2012). Finanssikapitalistien tuotto-odotukset alas. Peruste 1/2012, Ekologinen talous. Vasemmistofoorumi, Helsinki. Daniel & Cox, Robert Henry (2011) Introduction. Ideas and Politics. Teoksessa Béland, Daniel & Cox, Robert Henry (eds.) Ideas and Politics in Social Science Research. Oxford University Press, Oxford, pp Björklund, Liisa & Airio, Ilpo (2009) Moraali ja kannustinrakenteen muutos - miten kannustamisesta tuli suomalaisen hyvinvointipolitiikan valtavirtaa?. Teoksessa Kananen, Johannes & Saari, Juho (toim.) Ajatuksen voima. Ideat hyvinvointivaltion uudistamisessa. Minerva, Helsinki. Hall, Peter A. (1993) Policy Paradigms, Social Learning, and the State: The Case of Economic Policymaking in Britain. Comparative Politics Vol. 25, No. 3, pp Hiilamo, Heikki ja Kangas, Olli (2009) Lasten kotihoidon tuki Miksi idea menestyi Suomessa

10 Ideat muutoksen generaat toreina 013 mutta ei Ruotsissa?. Teoksessa Kananen, Johannes & Saari, Juho (toim.) Ajatuksen voima. Ideat hyvinvointivaltion uudistamisessa. Minerva, Helsinki. Julkunen, Raija (2009) Ikäpolitiikka - kuinka työuran pidentämisestä tuli keskeinen sosiaalipolitiikan tavoite?. Teoksessa Kananen, Johannes & Saari, Juho (toim.) Ajatuksen voima. Ideat hyvinvointivaltion uudistamisessa. Minerva, Helsinki. Kananen, Johannes & Kantola, Anu (2009) Kilpailukyky ja tuottavuus Kuinka uudet käsitteet saavuttivat hallitsevan aseman hyvinvointivaltion muutoksessa?. Teoksessa Kananen, Johannes & Saari, Juho (toim.) Ajatuksen voima. Ideat hyvinvointivaltion uudistamisessa. Minerva, Helsinki. Kangas, Olli (2006) Politiikka ja sosiaaliturva Suomessa. Teoksessa Paavonen, Tapani & Kangas, Olli: Eduskunta hyvinvointivaltion rakentajana. Edita, Helsinki. Kangas, Olli; Mikko Niemelä & Sampo Varjonen (2011) Toimeentulotuen Kela-siirron kehykset politiikan asialistoilla ja kansalaismielipide. Teoksessa Niemelä, Mikko & Saari, Juho (toim.) Politiikan polut ja hyvinvointivaltion muutos. Kela. Helsinki. Kantola, Anu (2002) Markkinakuri ja managerivalta. Poliittinen hallinta Suomen 1990-luvun talouskriisissä. Loki, Helsinki. Kuivalainen, Susan & Niemelä, Mikko (2009) Universalismista selektivismiin? - miten köyhyyspolitiikka vakiintui ja 2000-luvun alun Suomessa?. Teoksessa Kananen, Johannes & Saari, Juho (toim.) Ajatuksen voima. Ideat hyvinvointivaltion uudistamisessa. Minerva, Helsinki. Mehta, Jal (2011) The Varied Roles of Ideas in Politics: From Whether to How, Teoksessa Béland, Daniel & Cox, Robert Henry (toim.) Ideas and Politics in Social Science Research. Oxford University Press, Oxford, pp Palier, Bruno (2012) Ordering change: Understanding the Bismarckian Welfare Reform Trajectory. Teoksessa Palier, Bruno (toim.) A Long Goodbye to Bismarck? The Politics of Welfare Reforms in Continental Europe. Amsterdam University Press, Amsterdam. Perkiö, Johanna (2013, tulossa) Taistelu tulkinnasta: perustulo Suomen julkisessa keskustelussa Teoksessa Eskelinen, Teppo & Heikkilä, Suvi (toim.) Talous ja arvo. Sophi, Jyväskylä. Saari, Juho (2009) Harvinainen hetki tammikuu 2009 ja suomalaisen sosiaalipolitiikan tulevaisuus, Yhteiskuntapolitiikka 74 (2009):3. Saari, Juho & Kananen, Johannes (2009) Sosiaalipolitiikan ideat. Teoksessa Kananen, Johannes & Saari, Juho (toim.) Ajatuksen voima. Ideat hyvinvointivaltion uudistamisessa. Minerva, Helsinki. Saari, Juho & Bergholm, Tapio (2009) Paradigmat, agendat ja kehykset - miten Pekka Kuusen 60-luvun sosiaalipolitiikka on vaikuttanut suomalaisen hyvinvointivaltion kehitykseen?. Teoksessa Kananen, Johannes & Saari, Juho (toim.) Ajatuksen voima. Ideat hyvinvointivaltion uudistamisessa. Minerva, Helsinki. Saari, Juho (2011) Pienten askelten politiikka ja hyvinvointivaltion muutos. Teoksessa Niemelä, Mikko & Saari, Juho (toim.) Politiikan polut ja hyvinvointivaltion muutos. Kela, Helsinki. Schmidt, Vivien A. (2008) Discursive Institutionalism: The Explanatory Power of Ideas and Discourse. Annu. Rev. Polit. Sci : Tirronen, Jarkko (2011) Politiikkaprosessin sisällä. Polkuriippuvuus, agendan asettaminen ja innovaatioiden leviäminen. Teoksessa Niemelä, Mikko & Saari, Juho (toim.) Politiikan polut ja hyvinvointivaltion muutos. Kela, Helsinki. Uljas, Päivi (2008) Hegemonia ja sen murros, Yhteiskuntapolitiikka 73 (2008):2. Uljas, Päivi (2011) Hyvinvointivaltion läpimurto. Into, Helsinki.

Yhteiskunnallinen muutos

Yhteiskunnallinen muutos Yhteiskunnallinen muutos yhteiskunnallinen aikakauslehti #1/2013 ZYGMUNT BAUMAN IDEAT JA MUUTOS L. RANDALL WRAY SLUMMI ON UUSI TEHDAS Muutoksen maailmassa yksi asia on muuttumaton: taukoamaton muuttuminen.

Lisätiedot

Työkaluja liikennepolitiikan ymmärtämiseen ja siihen vaikuttamiseen. Heikki Metsäranta Strafica Oy

Työkaluja liikennepolitiikan ymmärtämiseen ja siihen vaikuttamiseen. Heikki Metsäranta Strafica Oy Työkaluja liikennepolitiikan ymmärtämiseen ja siihen vaikuttamiseen Heikki Metsäranta Strafica Oy Esityksen sisältö 1. Miksi? 2. Muutoksen typologia 3. Muutoksen syklit 4. Polkuriippuvuus 5. Muutoksen

Lisätiedot

Anonyymi. Äänestä tänään kadut huomenna!

Anonyymi. Äänestä tänään kadut huomenna! Anonyymi Äänestä tänään kadut huomenna! 2007 Yhteiskunnassamme valtaa pitää pieni, rikas, poliittinen ja taloudellinen eliitti. Kilpailu rahasta ja vallasta leimaa kaikkia aloja. Suuryritysten rikastuessa

Lisätiedot

Hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuus historian valossa

Hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuus historian valossa Hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuus historian valossa Pauli Kettunen Helsingin yliopisto Politiikan ja talouden tutkimuksen laitos Kestävä hyvinvointi -seminaari Helsingin yliopisto 10.4.2013 Halusimme

Lisätiedot

Yhteiskuntafilosofia. - alueet ja päämäärät. Olli Loukola / käytännöllisen filosofian laitos / HY

Yhteiskuntafilosofia. - alueet ja päämäärät. Olli Loukola / käytännöllisen filosofian laitos / HY Yhteiskuntafilosofia - alueet ja päämäärät Olli Loukola / käytännöllisen filosofian laitos / HY 1 Yhteiskunnan tutkimuksen ja ajattelun alueet (A) yhteiskuntatiede (political science') (B) yhteiskuntafilosofia

Lisätiedot

Suomalaisen hyvinvointivaltion poliittinen historia: lyhyt mutta huikea oppimäärä

Suomalaisen hyvinvointivaltion poliittinen historia: lyhyt mutta huikea oppimäärä Suomalaisen hyvinvointivaltion poliittinen historia: lyhyt mutta huikea oppimäärä Olli Kangas Tutkimusprofessori / Osastopäällikkö Tutkimusosasto / Kela Ml/kesk kokoomus vasemmisto Poliittinen rakenne

Lisätiedot

Juho Saari, johtaja KWRC, professori, Kuopion kampus. LEIPÄJONOJEN SUOMI Miten huono-osaisuutta käsitellään sosiaalipolitiikassa

Juho Saari, johtaja KWRC, professori, Kuopion kampus. LEIPÄJONOJEN SUOMI Miten huono-osaisuutta käsitellään sosiaalipolitiikassa Juho Saari, johtaja KWRC, professori, Kuopion kampus LEIPÄJONOJEN SUOMI Miten huono-osaisuutta käsitellään sosiaalipolitiikassa Miksi Professori nauroi Arkkipiispalle ja miksi ei nauranut? Erolan ja Mäkisen

Lisätiedot

Suomalaisen työpolitiikan linja

Suomalaisen työpolitiikan linja Suomalaisen työpolitiikan linja - Työmarkkinoiden muutostilanne ja haasteet - Suomalaisen työpolitiikan kokonaisuus ja tavoitteet - Suomen työmarkkinareformin lähtökohtia - Hallituksen periaatepäätös Työministeri

Lisätiedot

SOSIAALISEN ONNELLISUUDEN POLITIIKKA. Juho Saari (VTT, MA Econ.) Professori, Kuopion Yliopisto Juho.saari@uku.fi. 22.4.2010 (c) Juho Saari 2009 1

SOSIAALISEN ONNELLISUUDEN POLITIIKKA. Juho Saari (VTT, MA Econ.) Professori, Kuopion Yliopisto Juho.saari@uku.fi. 22.4.2010 (c) Juho Saari 2009 1 SOSIAALISEN ONNELLISUUDEN POLITIIKKA Juho Saari (VTT, MA Econ.) Professori, Kuopion Yliopisto Juho.saari@uku.fi 1 Onnellisuus ja hyvinvointipolitiikka Pohjoismaisessa tutkimusperinteessä hyvinvointi on

Lisätiedot

KOHTI MAHDOLLISUUKSIEN SOSIAALITURVAA. Sosiaaliturvan kokonaisuudistus SATA

KOHTI MAHDOLLISUUKSIEN SOSIAALITURVAA. Sosiaaliturvan kokonaisuudistus SATA KOHTI MAHDOLLISUUKSIEN SOSIAALITURVAA Sosiaaliturvan kokonaisuudistus SATA Sosiaaliturvauudistus Hallitus on ryhtynyt suomalaisen sosiaaliturvan uudistamiseen. Sosiaaliturvauudistuksen (SATA) tavoitteena

Lisätiedot

VALTIO-OPPI 2015-2017

VALTIO-OPPI 2015-2017 VALTIO-OPPI 2015-2017 1 HUOM! Tutkintovaatimukset 2015-2017 otetaan käyttöön 1.9.2015 alkaen. Kesätentissä 8.8.2015 ovat vielä voimassa 2012-2015 vaatimukset. Vanhojen vaatimusten mukaisia esseitä voi

Lisätiedot

Yhteiskunnallinen yritys hyvinvointipalveluissa. 13.5.2011 Sinikka Salo Apulaiskaupunginjohtaja

Yhteiskunnallinen yritys hyvinvointipalveluissa. 13.5.2011 Sinikka Salo Apulaiskaupunginjohtaja 1 Yhteiskunnallinen yritys hyvinvointipalveluissa 13.5.2011 Sinikka Salo Apulaiskaupunginjohtaja 2 Hyvinvointipalvelut murroksessa Kansantalouden ja yleisen varallisuuden kasvu ovat keskeisiä hyvinvointipalvelujen

Lisätiedot

Perustulomallit. Sosiaalipoliittisen yhdistyksen perustuloseminaari 23.4.2013

Perustulomallit. Sosiaalipoliittisen yhdistyksen perustuloseminaari 23.4.2013 Perustulomallit Sosiaalipoliittisen yhdistyksen perustuloseminaari 23.4.2013 Johanna Perkiö jatko-opiskelija Yhteiskunta- ja kulttuuritieteiden yksikkö Tampereen yliopisto johanna.perkio@uta.fi Mistä perustulomalleissa

Lisätiedot

Sosiaalipolitiikan näkökulma hyvinvointivaltion tulevaisuuteen. Jouko Kajanoja Top Ten Futures VII -seminaari 27.10.2006 Tieteiden talo

Sosiaalipolitiikan näkökulma hyvinvointivaltion tulevaisuuteen. Jouko Kajanoja Top Ten Futures VII -seminaari 27.10.2006 Tieteiden talo Sosiaalipolitiikan näkökulma hyvinvointivaltion tulevaisuuteen Jouko Kajanoja Top Ten Futures VII -seminaari 27.10.2006 Tieteiden talo Sosiaalisen tilanteen trendi Lapsiköyhyys V. 1990 köyhissä kotitalouksissa

Lisätiedot

Talous ja työllisyys

Talous ja työllisyys Talous ja työllisyys 1. Suomen ja euroalueen talouspolitiikka 2. Designilla kilpailukykyä 3. Valmistavan vientiteollisuuden tuotteiden ja palveluiden pelillistäminen 4. Globaalit yritykset pienillä työssäkäyntialueilla:

Lisätiedot

Sosiaalipolitiikkaan pyrkivien on lisäksi vastattava aineistokokeen kysymyksiin

Sosiaalipolitiikkaan pyrkivien on lisäksi vastattava aineistokokeen kysymyksiin TAMPEREEN YLIOPISTO Sukunimi SOSIAALIPOLITIIKKA Valintakoekirjan koodinumero 9 Pisteet yhteensä (tarkastaja merkitsee) Anttonen Sipilä, Suomalaista sosiaalipolitiikkaa (2000) Sosiaalipolitiikkaan pyrkivien

Lisätiedot

SOSIAALIPUMMIT? - Suomalaiset oleskeluyhteiskunnassa

SOSIAALIPUMMIT? - Suomalaiset oleskeluyhteiskunnassa Juho Saari, UEF, KWRC SOSIAALIPUMMIT? - Suomalaiset oleskeluyhteiskunnassa SUOMALAINEN TILANNEKUVA : Tuloerot ovat kansainvälisesti katsoen pienet. Naiset ja miehet ovat tasa-arvoisia. Lasten hyvinvointi

Lisätiedot

yhteiskuntana Sosiaalitutkimuksen laitos Tampereen yliopisto

yhteiskuntana Sosiaalitutkimuksen laitos Tampereen yliopisto Suomi palkkatyön yhteiskuntana Harri Melin Sosiaalitutkimuksen laitos Tampereen yliopisto Nopea muutos Tekninen muutos Globalisaatio Työmarkkinoiden joustot Globalisaatio ja demografinen muutos Jälkiteollisesta

Lisätiedot

Kuntoutuksen merkitys yhteiskuntapolitiikassa ja yhteiskuntapolitiikka kuntoutuksessa (Kuntoutuspäivät 11.4. 2013)

Kuntoutuksen merkitys yhteiskuntapolitiikassa ja yhteiskuntapolitiikka kuntoutuksessa (Kuntoutuspäivät 11.4. 2013) Kuntoutuksen merkitys yhteiskuntapolitiikassa ja yhteiskuntapolitiikka kuntoutuksessa (Kuntoutuspäivät 11.4. 2013) Olli Kangas, Tutkimusjohtaja Dosentti: Sosiaalipolitiikka, Sosiologia, Valtio-oppi ESITYKSEN

Lisätiedot

Yhteiskunnalliset yritykset alueiden kehittämisessä

Yhteiskunnalliset yritykset alueiden kehittämisessä Yhteiskunnalliset yritykset alueiden kehittämisessä Satu Rinkinen, Tuija Oikarinen & Helinä Melkas LUT Lahti School of Innovation 11.11.2014 Lahden tiedepäivä Alue- ja innovaatiopolitiikan haasteet - Europe

Lisätiedot

Muutoksesta voimaa Jari Stenvall Professori Johtamiskorkeakoulu Tampereen yliopisto

Muutoksesta voimaa Jari Stenvall Professori Johtamiskorkeakoulu Tampereen yliopisto Presentaation nimi Muutoksesta voimaa Jari Stenvall Professori Johtamiskorkeakoulu Tampereen yliopisto Presentaation nimi 2 Haaste - Muuttumattomuudesta voimaa? - Ihmisten taipumus puolustaa olemassa olevaa

Lisätiedot

Kansalainen vai kuluttaja - Terveydenhuollon muutos hyvinvointipalvelusta liiketoiminnaksi. Eeva Ollila

Kansalainen vai kuluttaja - Terveydenhuollon muutos hyvinvointipalvelusta liiketoiminnaksi. Eeva Ollila Kansalainen vai kuluttaja - Terveydenhuollon muutos hyvinvointipalvelusta liiketoiminnaksi Eeva Ollila Koivusalo M, Ollila E, Alanko A. Kansalaisesta kuluttajaksi Markkinat ja muutos terveydenhuollossa,

Lisätiedot

Perusoikeuksien lainsäädännöllinen polku

Perusoikeuksien lainsäädännöllinen polku Perusoikeuksien lainsäädännöllinen polku Välttämätön toimeentulo ja huolenpito on subjektiivinen oikeus Perustoimeentulon on oltava kattava eikä väliinputoajia saa olla Etuustasoa ei ole määritelty rahamääräisesti

Lisätiedot

Pitkäaikaistyöttömien kuntoutus

Pitkäaikaistyöttömien kuntoutus Pitkäaikaistyöttömien kuntoutus Peppi Saikku Valtakunnalliset kuntoutuspäivät 12.-13.4.2011/ Helsinki Mitä tiedetään pitkäaikaistyöttömien kuntoutuksesta? Mitkä asiat selittävät nykyistä tilannetta? Millaisia

Lisätiedot

Miten katkaista työttömyys reittinä köyhyyteen ja syrjäytymiseen? 12. marraskuuta 2014 Helsingin yliopisto Heikki Hiilamo

Miten katkaista työttömyys reittinä köyhyyteen ja syrjäytymiseen? 12. marraskuuta 2014 Helsingin yliopisto Heikki Hiilamo Miten katkaista työttömyys reittinä köyhyyteen ja syrjäytymiseen? 12. marraskuuta 2014 Helsingin yliopisto Heikki Hiilamo Hyvinvoinnin kolme kehitysvaihetta Rikkaat Rikkaat Super-Rikkaat Rikkaat Keskiluokka

Lisätiedot

Strategisen tutkimuksen rahoitusväline Suomen Akatemian yhteydessä SUOMEN AKATEMIA

Strategisen tutkimuksen rahoitusväline Suomen Akatemian yhteydessä SUOMEN AKATEMIA Strategisen tutkimuksen rahoitusväline Suomen Akatemian yhteydessä 1 Strateginen tutkimus Tässä yhteydessä tarkoitetaan tarvelähtöistä tutkimusta tarpeen määrittelee valtioneuvosto tutkimuksessa haetaan

Lisätiedot

Osaaminen muutoksessa avain tulevassa Sotessa seminaari 15.4.2016

Osaaminen muutoksessa avain tulevassa Sotessa seminaari 15.4.2016 Osaaminen muutoksessa avain tulevassa Sotessa seminaari 15.4.2016 Työelämän laatu ja johtaminen muutoksessa TOIMINTAYMPÄRISTÖN KAAOS RESURSSIEN NIUKKUUS JA KUNTALAISTEN RAJOTTOMAT TARPEET OVAT JO HAASTANEET

Lisätiedot

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Helsingin Yrittäjien seminaari 1.3.2011 Kumppanuus Yritysmyönteistä yhteistyötä mikko.martikainen@tem.fi Mikko Martikainen

Lisätiedot

Oulun yliopisto VALTIO-OPPI 2012-2015

Oulun yliopisto VALTIO-OPPI 2012-2015 1 Oulun yliopisto VALTIO-OPPI 2012-2015 HUOM! Tutkintovaatimukset 2012-2015 on otettu käyttöön 1.9.2012 alkaen. Teoksia, jotka ovat poistuneet vaatimuksista ei voi tämän jälkeen enää tenttiä. Vanhojen

Lisätiedot

Miten luodaan kestävän kehityksen hyvinvointia kaikille?

Miten luodaan kestävän kehityksen hyvinvointia kaikille? Miten luodaan kestävän kehityksen hyvinvointia kaikille? Maailman Alzheimer -päivän muistiseminaari 20.9.2013 Seminaarin teema: Välitä Timo Järvensivu, KTT, tutkija Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu KESTÄVÄ

Lisätiedot

Luonnonarvo- ja virkistysarvokaupan eroista Arto Naskali METLA/Ro

Luonnonarvo- ja virkistysarvokaupan eroista Arto Naskali METLA/Ro Luonnonarvo- ja virkistysarvokaupan eroista Arto Naskali METLA/Ro Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi Leg osahanke Yksityissektorin toiminta ja

Lisätiedot

Järjestöjen rooli hyvinvoinnin toimijoina

Järjestöjen rooli hyvinvoinnin toimijoina Järjestöjen rooli hyvinvoinnin toimijoina Lauri Korkeaoja Hallituksen puheenjohtaja Teemat 1) Järjestöt Suomessa 2) Sosiaali ja terveyssektorin erityispiirteitä suomalaisessa yhteiskunnassa 3) Sote järjestöt

Lisätiedot

Antti Kasvio Vallitsevan kasvumallin kestämättömyys onko työkeskeinen sosiaalipolitiikka tullut tiensä päähän?

Antti Kasvio Vallitsevan kasvumallin kestämättömyys onko työkeskeinen sosiaalipolitiikka tullut tiensä päähän? Antti Kasvio Vallitsevan kasvumallin kestämättömyys onko työkeskeinen sosiaalipolitiikka tullut tiensä päähän? Puheenvuoro Sosiaalipoliittisen yhdistyksen kestävän kehityksen työpolitiikka seminaarissa

Lisätiedot

Talous ja hyvinvointiprosessit positiivisina mahdollistajina. Kyösti Urponen Valtakunnalliset sosiaali- ja terveyspolitiikan päivät 25.4.

Talous ja hyvinvointiprosessit positiivisina mahdollistajina. Kyösti Urponen Valtakunnalliset sosiaali- ja terveyspolitiikan päivät 25.4. Talous ja hyvinvointiprosessit positiivisina mahdollistajina Kyösti Urponen Valtakunnalliset sosiaali- ja terveyspolitiikan päivät 25.4.2013 Hyvinvointikysymysten kaksi kulttuuria Nykyinen hyvinvointivaltio

Lisätiedot

PUOLUEIDEN JÄSENMÄÄRÄT LASKEVAT EUROOPASSA UUDELLEEN- ARVIOINNIN PAIKKA

PUOLUEIDEN JÄSENMÄÄRÄT LASKEVAT EUROOPASSA UUDELLEEN- ARVIOINNIN PAIKKA 012 Peruste #1 2 2015 väki ja valta PUOLUEIDEN JÄSENMÄÄRÄT LASKEVAT EUROOPASSA UUDELLEEN- ARVIOINNIN PAIKKA Puoluejäsenyyksien määrä vaihtelee suuresti Euroopan maissa. Vaihtelusta huolimatta luvut ovat

Lisätiedot

Kuinka tarjontalinjasta tuli ainoa linja? Lauri Holappa 9.2.2015

Kuinka tarjontalinjasta tuli ainoa linja? Lauri Holappa 9.2.2015 Kuinka tarjontalinjasta tuli ainoa linja? Lauri Holappa 9.2.2015 5.2.2015 1 Tarjontalinja ainoana linjana Nykyinen 8-9 prosentin työttömyys on painettava 5 prosenttiin, ja kaikkien työhön kykenevien osallistumista

Lisätiedot

Ilmastonmuutos ja hyvinvointi: Länsimaisen arkielämän politiikka. Liisa Häikiö

Ilmastonmuutos ja hyvinvointi: Länsimaisen arkielämän politiikka. Liisa Häikiö Ilmastonmuutos ja hyvinvointi: Länsimaisen arkielämän politiikka Liisa Häikiö Idea: Ongelman määrittely: mistä on kysymys? Miten ongelma on mahdollista ratkaista? Hyvinvointi: Mitä se on? Sosiaalipolitiikka:

Lisätiedot

Demokratiakehitys. Network for European Studies / Juhana Aunesluoma www.helsinki.fi/yliopisto 18.11.2014 1

Demokratiakehitys. Network for European Studies / Juhana Aunesluoma www.helsinki.fi/yliopisto 18.11.2014 1 Demokratiakehitys Opetus- ja kulttuuriministeriön kirjastopäivät Helsinki, 12.11.2014 Juhana Aunesluoma Eurooppa-tutkimuksen verkosto Helsingin yliopisto Network for European Studies / Juhana Aunesluoma

Lisätiedot

Valta koneille. K-E Michelsen 11.6.2015 15.6.2015 1

Valta koneille. K-E Michelsen 11.6.2015 15.6.2015 1 Valta koneille K-E Michelsen 11.6.2015 15.6.2015 1 - Tämän päivän ehkä suurin yksittäinen kysymys tulevaisuuden työmarkkinoille on koneen ja ihmisen välinen työnjako Kaksi kuvaa Auguste Rodinin veistoksesta

Lisätiedot

Kommenttipuheenvuoro Heikki Räisäsen esitykseen Aktiivisen työvoimapolitiikan uudistukset Ruotsi-Suomi vertailussa

Kommenttipuheenvuoro Heikki Räisäsen esitykseen Aktiivisen työvoimapolitiikan uudistukset Ruotsi-Suomi vertailussa Kommenttipuheenvuoro Heikki Räisäsen esitykseen Aktiivisen työvoimapolitiikan uudistukset Ruotsi-Suomi vertailussa Kari Hämäläinen Työllisyysoppia Ruotsin mallista seminaari, 11.3.2013 Valtion taloudellinen

Lisätiedot

LIITE 2: Kyselylomake

LIITE 2: Kyselylomake LIITE 2: Kyselylomake 1. Opistosi Alkio-opisto Paasikivi - opisto Työväen Akatemia 2. Kuinka kiinnostunut olet politiikasta? Erittäin kiinnostunut kiinnostunut Vain vähän kiinnostunut En lainkaan kiinnostunut

Lisätiedot

Huippuyksikköseminaari 12.11.2013

Huippuyksikköseminaari 12.11.2013 Huippuyksikköseminaari 12.11.2013 Puheenjohtajana: yksikön johtaja Arja Kallio 10.00 10.10 Tervetuloa, Yksikön johtaja Arja Kallio 10.10 10.50 Käytännön asioita aloittaville huippuyksiköille, Tiedeasiantuntija

Lisätiedot

Sukunimi. Etunimet. Henkilötunnus: - pv kk v tunnus. Ohjeita

Sukunimi. Etunimet. Henkilötunnus: - pv kk v tunnus. Ohjeita Ohjeita 1. Kirjoita nimesi ja henkilötunnuksesi täydellisenä jokaiseen koepaperiin. Tehtävät tarkastetaan eri yliopistoissa, joten henkilötietojen kirjoittaminen jokaiseen vastauspaperiin on ehdottoman

Lisätiedot

Kohti vahvempia alueellisia kuntoutuksen toimintaverkostoja?

Kohti vahvempia alueellisia kuntoutuksen toimintaverkostoja? Kohti vahvempia alueellisia kuntoutuksen toimintaverkostoja? Sari Miettinen Yliopettaja TtT HAMK Hämeen ammattikorkeakoulu Esityksen sisältö Näkökulma 1: Kuntoutusjärjestelmän kehittyminen Näkökulma 2:

Lisätiedot

1 Miksi tarvitsemme kestävää kehitystä?

1 Miksi tarvitsemme kestävää kehitystä? Kestävä kehitys Kelassa 2012 Sisältö 1 Miksi tarvitsemme kestävää kehitystä? 3 Painopisteenä kestävyys 3 Ohjelman perusta ja tavoite 3 Yhteinen globaali haaste 3 Kestävyys on monien asioiden summa 4 2

Lisätiedot

Hyvinvointipalvelujen muutos ja kansalaisten mielipiteet. Johanna Kallio, VTT Svenska social- och kommunalhögskolan, Helsingin yliopisto

Hyvinvointipalvelujen muutos ja kansalaisten mielipiteet. Johanna Kallio, VTT Svenska social- och kommunalhögskolan, Helsingin yliopisto Hyvinvointipalvelujen muutos ja kansalaisten mielipiteet Johanna Kallio, VTT Svenska social- och kommunalhögskolan, Helsingin yliopisto Esitelmä pohjautuu väitöskirjaani: Hyvinvointipalvelujärjestelmän

Lisätiedot

Kommentteja Robert Arnkilin puheenvuoroon Tutkimuksen ja käytännön vuoropuhelu. Keijo Räsänen keijo.rasanen@aalto.fi

Kommentteja Robert Arnkilin puheenvuoroon Tutkimuksen ja käytännön vuoropuhelu. Keijo Räsänen keijo.rasanen@aalto.fi Kommentteja Robert Arnkilin puheenvuoroon Tutkimuksen ja käytännön vuoropuhelu Keijo Räsänen keijo.rasanen@aalto.fi 1. Mitä Robert sanoi, ymmärrykseni mukaan 2. Kommenttieni tausta, osin samanlaisessa

Lisätiedot

Vauhtia vientiin, voimaa kotimarkkinoille

Vauhtia vientiin, voimaa kotimarkkinoille EK:n vaalitavoitteet hallituskaudelle 2015 2019 Vauhtia vientiin, voimaa kotimarkkinoille Toimitusjohtaja Jyri Häkämies Vauhtia vientiin Viennin arvo on yhä 20 % pienempi kuin vuonna 2008 Kilpailukyky

Lisätiedot

Ruokaköyhyys ja -hävikki - kaksoisongelman tunnistaminen ja siihen vastaaminen

Ruokaköyhyys ja -hävikki - kaksoisongelman tunnistaminen ja siihen vastaaminen Onko meillä varaa tuhlata ruokaa? 22.9.2014 Maria Ohisalo, VTM, tutkija, jatko-opiskelija: Itä-Suomen yliopisto & pj: Vihreät nuoret Ruokaköyhyys ja -hävikki - kaksoisongelman tunnistaminen ja siihen vastaaminen

Lisätiedot

Uusia (?) rooleja koulurakennukselle Mikkelin Ihastjärvellä. Kumppanuuspäivä 14.10.2015 Manu Rantanen

Uusia (?) rooleja koulurakennukselle Mikkelin Ihastjärvellä. Kumppanuuspäivä 14.10.2015 Manu Rantanen Uusia (?) rooleja koulurakennukselle Mikkelin Ihastjärvellä Kumppanuuspäivä 14.10.2015 Manu Rantanen www.helsinki.fi/yliopisto 15.10.2015 1 Kuvat: Manu Rantanen www.helsinki.fi/yliopisto 15.10.2015 2 Sisältö

Lisätiedot

Suuret muutokset mahdollisuuksina: näkymiä Suomen aluerakenteeseen. Prof. Sami Moisio Oulun yliopisto 27.11.2012

Suuret muutokset mahdollisuuksina: näkymiä Suomen aluerakenteeseen. Prof. Sami Moisio Oulun yliopisto 27.11.2012 Suuret muutokset mahdollisuuksina: näkymiä Suomen aluerakenteeseen Prof. Sami Moisio Oulun yliopisto 27.11.2012 Esitelmän tarkoitus 1. Erittelen Suomen aluerakenteen peruselementit 2. Avaan Suomen alueellisen

Lisätiedot

3. Arvot luovat perustan

3. Arvot luovat perustan 3. Arvot luovat perustan Filosofia, uskonto, psykologia Integraatio: opintojen ohjaus Tässä jaksossa n Omat arvot, yrityksen arvot n Visio vie tulevaisuuteen Osio 3/1 Filosofia Uskonto 3. Arvot luovat

Lisätiedot

Mitä priorisoinnilla tarkoitetaan?

Mitä priorisoinnilla tarkoitetaan? Johanna Lammintakanen FT Ma. professori Sosiaali- ja terveysjohtamisen laitos Mitä priorisoinnilla tarkoitetaan? Terveydenhuollon priorisointi Käsitteestä: Mistä on kyse? Muutama ajatus ilmiöstä Keskustelun,

Lisätiedot

Eläkejärjestelmän luonne ja luottamus päätöksentekoon

Eläkejärjestelmän luonne ja luottamus päätöksentekoon Eläkejärjestelmän luonne ja luottamus päätöksentekoon Ville-Pekka Sorsa SoGE, University of Oxford Politiikan ja talouden tutkimuksen laitos, Helsingin yliopisto Esitelmä Työeläkepäivällä 2010 Helsingin

Lisätiedot

Tietokoneohjelmien käyttö laadullisen aineiston analyysin apuna

Tietokoneohjelmien käyttö laadullisen aineiston analyysin apuna Tietokoneohjelmien käyttö laadullisen aineiston analyysin apuna Laadullinen, verbaalinen, tulkinnallinen aineisto kootaan esimerkiksi haastattelemalla, videoimalla, ääneenpuhumalla nauhalle, yms. keinoin.

Lisätiedot

STRATEGIA 2016-2021 Puolueiden kansainvälinen demokratiayhteistyö - Demo ry

STRATEGIA 2016-2021 Puolueiden kansainvälinen demokratiayhteistyö - Demo ry STRATEGIA 2016-2021 Puolueiden kansainvälinen demokratiayhteistyö - Demo ry TAUSTA: DEMOKRATIATUESTA Demokratian tukeminen on rauhan, kehityksen, tasa-arvon ja ihmisoikeuksien tukemista. Ne toteutuvat

Lisätiedot

teemoihin PalKO hankkeessa

teemoihin PalKO hankkeessa Näkökulmia osallisuuden teemoihin PalKO hankkeessa Kati Närhi ja Tuomo Kokkonen Jyväskylän yliopisto / Kokkolan yliopistokeskus Chydenius Aikuissosiaalityön päivät 2012 Rovaniemi PalKO: palvelut ja kansalaisosallistuminen

Lisätiedot

Mitä uutta yksityiset palveluntuottajat tuovat palvelurakenteeseen?

Mitä uutta yksityiset palveluntuottajat tuovat palvelurakenteeseen? Mitä uutta yksityiset palveluntuottajat tuovat palvelurakenteeseen? Valtakunnalliset lastensuojelupäivät 2. 4.10.2012 mikko.martikainen@tem.fi Mikko Martikainen 1 Toimintaympäristön muutos Asiakkaiden

Lisätiedot

KaKe-tapaaminen 4.10.2012 Malmitalossa. Kehkeytyvä suunnittelu Yrjö Laasanen Vantaan kaupunki

KaKe-tapaaminen 4.10.2012 Malmitalossa. Kehkeytyvä suunnittelu Yrjö Laasanen Vantaan kaupunki KaKe-tapaaminen 4.10.2012 Malmitalossa Kehkeytyvä suunnittelu Yrjö Laasanen Vantaan kaupunki A) Perinteinen suunnittelu: Tavoite/Keino -hierarkia B) Oppimissyklit C) Bifurkaatio eli ajallinen haaraumakohta,

Lisätiedot

Lastensuojelun suunnitelma tiedon tuottamisen ja käyttämisen näkökulmasta

Lastensuojelun suunnitelma tiedon tuottamisen ja käyttämisen näkökulmasta Lastensuojelun suunnitelma tiedon tuottamisen ja käyttämisen näkökulmasta Lastensuojelun järjestäminen ja kehittäminen - tukea suunnitelmatyöhön Työkokous 6.10.2009 Pekka Ojaniemi Lastensuojelun suunnitelma

Lisätiedot

VIHREÄ IDEOLOGIA SOLIDARITEETTIA KÄYTÄNNÖSSÄ Lyhyt tiivistelmä Ympäristöpuolue Vihreiden puolueohjelmasta

VIHREÄ IDEOLOGIA SOLIDARITEETTIA KÄYTÄNNÖSSÄ Lyhyt tiivistelmä Ympäristöpuolue Vihreiden puolueohjelmasta VIHREÄ IDEOLOGIA SOLIDARITEETTIA KÄYTÄNNÖSSÄ Lyhyt tiivistelmä Ympäristöpuolue Vihreiden puolueohjelmasta Tämä teksti on lyhyt tiivistelmä Ympäristöpuolue Vihreiden puolueohjelmasta. Kun puolueohjelma

Lisätiedot

vaikutusmahdollisuudet hallituksessa ja oppositiossa

vaikutusmahdollisuudet hallituksessa ja oppositiossa 048 DEBATTI Peruste #1 2013 vaikutusmahdollisuudet hallituksessa ja oppositiossa Peruste laittoi Vasemmistofoorumin toiminnanjohtaja Ruurik Holmin ja kulttuuri- ja urheiluministerin erityisavustaja Jussi

Lisätiedot

MILLAINEN SOSIAALITURVA JA SEN RAHOITUS? Sinikka Näätsaari 6.6.2015

MILLAINEN SOSIAALITURVA JA SEN RAHOITUS? Sinikka Näätsaari 6.6.2015 MILLAINEN SOSIAALITURVA JA SEN RAHOITUS? Sinikka Näätsaari 6.6.2015 1 TIIVISTYS: TYÖHÖN PERUSTUVA MALLI Työ mahdollistaa hyvän sosiaaliturvan ja julkiset palvelut = hyvinvointiyhteiskunnan Pohjoismainen

Lisätiedot

Janus vai Miinus? Pääkirjoitus

Janus vai Miinus? Pääkirjoitus Janus vai Miinus? Pääkirjoitus Janus on palannut Suomen kiertueeltaan ensimmäiseen kotiyliopistoonsa Jyväskylään. Januksen ensimmäinen numero ilmestyi vuonna 1992 päätoimittajanaan Risto Eräsaari ja toimitussihteerinä

Lisätiedot

Vieläkö tarvitaan huoltoa? Työterveyshuolto -25/+20

Vieläkö tarvitaan huoltoa? Työterveyshuolto -25/+20 Vieläkö tarvitaan huoltoa? Työterveyshuolto -25/+20 Työterveysyhteistyöllä eteenpäin - juhlaseminaari Eteran Auditorio 9.6.2015 Kaj Husman, professori emeritus Työterveyskäsite, ILO/WHO 1950: "kaikkien

Lisätiedot

UNIVERSITY OF JYVÄSKYLÄ TOIMINTATUTKIMUS JA PAIKALLINEN KULTTUURIPOLITIIKKA. Anita Kangas

UNIVERSITY OF JYVÄSKYLÄ TOIMINTATUTKIMUS JA PAIKALLINEN KULTTUURIPOLITIIKKA. Anita Kangas TOIMINTATUTKIMUS JA PAIKALLINEN KULTTUURIPOLITIIKKA Anita Kangas TOIMINTATUTKIJANA 1975-1979 Keski-Suomen kulttuuritoimintakokeilu Lain kuntien kulttuuritoiminasta kokeilu ennen lain ja asetuksen säätämistä.

Lisätiedot

Tehkäämme enemmän vähemmällä politiikka

Tehkäämme enemmän vähemmällä politiikka Tehkäämme enemmän vähemmällä politiikka Eurooppalaisten yhteiskuntien sosiaalipolitiikka 2010- luvulla Briitta Koskiaho 20.11.2014 Toisin tekeminen Tausta hyvinvointivaltion rahoitus- ja byrokratiaongelmat

Lisätiedot

Tulevaisuusohjausta kaikille ja kaikkialle

Tulevaisuusohjausta kaikille ja kaikkialle Tulevaisuusohjausta kaikille ja kaikkialle - ratkaisu vai ongelma? Educa-messut 24.1.2014 Leena Jokinen Tulevaisuuden tutkimuskeskus, Turun yliopisto Vaihtoehtoisten henkilökohtaisten tulevaisuuksien hahmottamista

Lisätiedot

Kommentti Yksilön ääni -kirjaan. Timo Hämäläinen

Kommentti Yksilön ääni -kirjaan. Timo Hämäläinen Kommentti Yksilön ääni -kirjaan Timo Hämäläinen Maailmantalouden murros ja hyvinvointivaltion haasteet dominoivat yhteiskunnallista keskustelua - arkielämän hyvinvoinnin murros jäänyt huomiotta Talous

Lisätiedot

Naiset ja miehet Kelan asiakkaina Viekö haikara tasa-arvon?

Naiset ja miehet Kelan asiakkaina Viekö haikara tasa-arvon? Naiset ja miehet Kelan asiakkaina Viekö haikara tasa-arvon? Ulla Hämäläinen Kelan tutkimusosasto 5.6.2012 Tässä esityksessä Esittelen lapsen saannin vaikutusta puolisoiden väliseen tulonjakoon perheen

Lisätiedot

Suomalaisten yritysten kokemuksia Kiinasta liiketoiminta-alueena

Suomalaisten yritysten kokemuksia Kiinasta liiketoiminta-alueena Suomalaisten yritysten kokemuksia Kiinasta liiketoiminta-alueena KTT, KM Arja Rankinen Suomen Liikemiesten Kauppaopisto 4.6.2010 Kulttuurinen näkökulma Kulttuurin perusta Kulttuuri Sosiaalinen käyttäytyminen

Lisätiedot

Maailmantalouden tulevaisuusnäkymät ja Suomen asema maailmassa: markat takas vai miten tästä selvitään? Nuoran seminaari 29.3. 2012 Mikko Kosonen

Maailmantalouden tulevaisuusnäkymät ja Suomen asema maailmassa: markat takas vai miten tästä selvitään? Nuoran seminaari 29.3. 2012 Mikko Kosonen Maailmantalouden tulevaisuusnäkymät ja Suomen asema maailmassa: markat takas vai miten tästä selvitään? Nuoran seminaari 29.3. 2012 Mikko Kosonen Sitran trendilista 1. Ennakoimattomien tapahtumien tiheys

Lisätiedot

Tehokkuuden seurauksia yhteisön sijaan yksinäisyys

Tehokkuuden seurauksia yhteisön sijaan yksinäisyys Tehokkuuden seurauksia yhteisön sijaan yksinäisyys Leena Eräsaari, Jyväskylän yliopisto leena.erasaari@jyu.fi Tampere Valtakunnalliset päihde ja mielenterveyspäivät Yhteisön määrittelyjä (Raymond Williams,

Lisätiedot

Rakenteellisen sosiaalityön aika Sosiaalisen raportoinnin uusi tuleminen

Rakenteellisen sosiaalityön aika Sosiaalisen raportoinnin uusi tuleminen Rakenteellisen sosiaalityön aika Sosiaalisen raportoinnin uusi tuleminen MARJAANA SEPPÄNEN M A R J A A N A. S E P P Ä N E N @ U L A P L A N D. F I K I I T O K S E T : A N N E L I P O H J O L A J A M E

Lisätiedot

5.12 Elämänkatsomustieto

5.12 Elämänkatsomustieto 5.12 Elämänkatsomustieto Elämänkatsomustieto oppiaineena on perustaltaan monitieteinen. Filosofian ohella se hyödyntää niin ihmis-, yhteiskunta- kuin kulttuuritieteitäkin. Elämänkatsomustiedon opetuksessa

Lisätiedot

Osallisuus, osallistuminen ja yhteisöllisyys: hankkeita, projekteja vai arkista elämää?

Osallisuus, osallistuminen ja yhteisöllisyys: hankkeita, projekteja vai arkista elämää? Lasten marginalisoitumisen ehkäisy paikkalähtöisen osallistumisen keinoin (SA134949) Lasten ja nuorten marginalisaatioriskin hallinta varhaisen tunnistamisen avulla (SA264436) OSATUTKIMUS II: Lasten ja

Lisätiedot

Osallistuminen ja asukasdemokratia. Jenni Airaksinen

Osallistuminen ja asukasdemokratia. Jenni Airaksinen Osallistuminen ja asukasdemokratia Jenni Airaksinen Demokratia EDUSTUKSELLINEN DEMOKRATIA Eliitti päättää SUORA DEMOKRATIA Vapaat miehet torilla PLURALISTINEN LÄHESTYMISTAPA Yhdistää suoraa osallistumista

Lisätiedot

Forsberg & Raunio: Politiikan muutos.

Forsberg & Raunio: Politiikan muutos. Forsberg & Raunio: Politiikan muutos. Politiikan tutkimuksen tutkinto-ohjelmaan pyrkivien on lisäksi vastattava aineistokokeen kysymyksiin. Kirjakysymysten maksimipistemäärä on 30 pistettä. Vastaa kysymyksiin

Lisätiedot

Selvitys yhteiskunnallisten vaikuttajien näkemyksistä energia-alan toimintaympäristön kehityksestä - Tiivistelmä tutkimuksen tuloksista

Selvitys yhteiskunnallisten vaikuttajien näkemyksistä energia-alan toimintaympäristön kehityksestä - Tiivistelmä tutkimuksen tuloksista Selvitys yhteiskunnallisten vaikuttajien näkemyksistä energia-alan toimintaympäristön kehityksestä - Tiivistelmä tutkimuksen tuloksista Tutkimuksen tarkoitus ja tutkimusasetelma Pohjolan Voima teetti alkuvuoden

Lisätiedot

Proaktiivinen strateginen johtaminen - lähtökohtia ja periaatteita. Arto Haveri Tulevaisuus Pirkanmaalla 25.10.2013

Proaktiivinen strateginen johtaminen - lähtökohtia ja periaatteita. Arto Haveri Tulevaisuus Pirkanmaalla 25.10.2013 Proaktiivinen strateginen johtaminen - lähtökohtia ja periaatteita Arto Haveri Tulevaisuus Pirkanmaalla 25.10.2013 Kompleksisuus ja dynaamisuus Kuntien kuten muidenkin organisaatioiden nähdään toimivan

Lisätiedot

& siihen liittyvät työssä jaksamisen ja jatkamisen kysymykset

& siihen liittyvät työssä jaksamisen ja jatkamisen kysymykset Antti Kasvio: Työelämän muutokset & siihen liittyvät työssä jaksamisen ja jatkamisen kysymykset Esitys Punk-hankkeen seminaarissa 21.1.2010 Miten työ on nykyään muuttumassa? Perinteinen modernisaatioteoreettinen

Lisätiedot

Globaalin talouden murros. Leena Mörttinen 22.1.2015

Globaalin talouden murros. Leena Mörttinen 22.1.2015 Globaalin talouden murros Leena Mörttinen 22.1.2015 Globaalin talouden murros: kolme näkökulmaa 1. Teollisuuden murros: uudet teknologiat sekä tuhoavat että luovat uutta 2. Politiikan murros: poliittiset

Lisätiedot

PETRI VIRTANEN MARJO SINOKKI HYVINVOINTIA TYÖSTÄ

PETRI VIRTANEN MARJO SINOKKI HYVINVOINTIA TYÖSTÄ HYVINVOINTIA TYÖSTÄ PETRI VIRTANEN MARJO SINOKKI HYVINVOINTIA TYÖSTÄ Työhyvinvoinnin kehittyminen, perusta ja käytännöt TIETOSANOMA HELSINKI Tietosanoma Oy ja kirjoittajat ISBN 978-951-885-367-4 KL 36.13

Lisätiedot

Yksikkötyökustannusten alennus hallituksen toimin

Yksikkötyökustannusten alennus hallituksen toimin 21.8.2015 Yksikkötyökustannusten alennus hallituksen toimin Yhteiskuntasopimusneuvottelujen tavoitteena oli sopia työmarkkinajärjestöjen kanssa toimista, jotka alentavat yksikkötyökustannuksia 5 prosentilla.

Lisätiedot

Ratuke. Onko etiikalla roolia työturvallisuudessa? 30.10.2012. Novetos Oy Tapio Aaltonen

Ratuke. Onko etiikalla roolia työturvallisuudessa? 30.10.2012. Novetos Oy Tapio Aaltonen Ratuke Onko etiikalla roolia työturvallisuudessa? 30.10.2012 Novetos Oy Tapio Aaltonen Taustakysymyksiä Mitä on etiikka Turvallisuuden ulottuvuuksia Työkulttuuri Eettinen johtaminen 29.10.2012 Arvot ja

Lisätiedot

Lähipalvelut seminaari 6.9.2013

Lähipalvelut seminaari 6.9.2013 Lähipalvelut seminaari 6.9.2013 mikko.martikainen@tem.fi laura.janis@tem.fi Mikko Martikainen 1 Mihin TEM ajatus perustuu? Yksityisen ja julkisen sektorin kumppanuus Toimittajayhteistyö missä toimittajilla/palveluiden

Lisätiedot

AINEISTOKOKEEN AINEISTO

AINEISTOKOKEEN AINEISTO TAMPEREEN YLIOPISTO YHTEISKUNTATIETEELLINEN TIEDEKUNTA Aineisto palautetaan vastauspapereiden kanssa. Aineistoon voi tehdä alleviivauksia ja muita merkintöjä tarpeen mukaan. Aineistopaperiin ei merkitä

Lisätiedot

JÄRJESTÖTUTKIMUS. Keskusjärjestöliite. KTK Tekniikan Asiantuntijat ry

JÄRJESTÖTUTKIMUS. Keskusjärjestöliite. KTK Tekniikan Asiantuntijat ry JÄRJESTÖTUTKIMUS Keskusjärjestöliite KTK Tekniikan Asiantuntijat ry Helsinki 4/2015 Esipuhe KTK on toteuttanut järjestötutkimuksia muutaman vuoden välein ja edellinen tutkimus on vuodelta 2011. Tämä järjestötutkimus

Lisätiedot

Juhani Anttila kommentoi: Timo Hämäläinen, Sitra: Hyvinvointivaltiosta arjen hyvinvointiin Suomessa tarvitaan yhteiskunnallisia visioita

Juhani Anttila kommentoi: Timo Hämäläinen, Sitra: Hyvinvointivaltiosta arjen hyvinvointiin Suomessa tarvitaan yhteiskunnallisia visioita Juhani Anttila kommentoi: Timo Hämäläinen, Sitra: Hyvinvointivaltiosta arjen hyvinvointiin Suomessa tarvitaan yhteiskunnallisia visioita Kommentoitu esitysmateriaali: http://www.futurasociety.fi/2007/kesa2007/hamalainen.pdf

Lisätiedot

Round table 27.3.2014 Aineeton pääoma mikä on sen merkitys ja voiko sitä mitata? Christopher Palmberg

Round table 27.3.2014 Aineeton pääoma mikä on sen merkitys ja voiko sitä mitata? Christopher Palmberg Round table 27.3.2014 Aineeton pääoma mikä on sen merkitys ja voiko sitä mitata? Christopher Palmberg Innovaatiotutkimus eli innovaatioympäristöä palveleva tutkimus Tutkimuksen kohteena on innovaatioiden

Lisätiedot

Avoin Kotka kokeiluhanke Kokemuksia,tuloksia, suosituksia

Avoin Kotka kokeiluhanke Kokemuksia,tuloksia, suosituksia Avoin Kotka kokeiluhanke Kokemuksia,tuloksia, suosituksia Toimitusjohtaja Jouni Eho, Oxford Research Oy,10.6.2013 Copyright 2012 Sisällysluettelo 1. Miksi Avoinkotka kokeiluhanke? 2. Miten kokeiluhanke

Lisätiedot

Yhteiset mahdollisuudet yhdessä oppien

Yhteiset mahdollisuudet yhdessä oppien Yhteiset mahdollisuudet yhdessä oppien Rehtori, Diakonia-ammattikorkeakoulu Valtakunnalliset päihde- ja mielenterveyspäivät, Tampere-talo Isot ajurit Kaksi isoa ajuria: kansantalous ja kunta- ja palvelurakenne

Lisätiedot

Kuusi virheellistä käsitystä kirjoittamisesta (Boice, 1990)

Kuusi virheellistä käsitystä kirjoittamisesta (Boice, 1990) Kuusi virheellistä käsitystä kirjoittamisesta (Boice, 1990) Hyvät kirjoittajat eivät näytä tekstiään muille ennen kuin se on lopullinen ja täydellinen. Hyvät kirjoittajat eivät aloita kirjoittamista ennen

Lisätiedot

SOSIAALITYÖN MAHDOLLISUUKSIA

SOSIAALITYÖN MAHDOLLISUUKSIA SOSIAALITYÖN MAHDOLLISUUKSIA Päihdealan sosiaalityön päivä 22.11.2012 Aulikki Kananoja ESITYKSEN JÄSENNYS Kulttuurinen muutos ( William Ogburn) Globaali ympäristö Väestörakenteen muutos Suomalaisen hyvinvointipolitiikan

Lisätiedot

Kuntien uudistuminen. Markku Sotarauta

Kuntien uudistuminen. Markku Sotarauta Kuntien uudistuminen Markku Sotarauta Osaavatko kunnat uudistua? Kunta innovaatioympäristönä Kuntaorganisaation innovaatioympäristö Markku Sotarauta University of Tampere Research Unit for Urban and Regional

Lisätiedot

Orientaatio verkko-opetuksen laadunhallintaan

Orientaatio verkko-opetuksen laadunhallintaan LAATUASKELEITA KOKEMUKSIA VERKKO-OPETUKSEN LAATUTYÖSTÄ 7 Orientaatio verkko-opetuksen laadunhallintaan Annikka Nurkka ja Sari Tervonen Tämän artikkelin tavoitteena on johdattaa lukija verkko-opetuksen

Lisätiedot

Eduskunnan perustuslakivaliokunta Helsinki 15.12.2014 pev@eduskunta.fi

Eduskunnan perustuslakivaliokunta Helsinki 15.12.2014 pev@eduskunta.fi Eduskunnan perustuslakivaliokunta Helsinki 15.12.2014 pev@eduskunta.fi Asia: Svenska Finlands folkting järjestön lausunto hallituksen eduskunnalle antamasta esityksestä laiksi sosiaali- ja terveydenhuollon

Lisätiedot

Fakta- ja näytenäkökulmat. Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto

Fakta- ja näytenäkökulmat. Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto Fakta- ja näytenäkökulmat Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto Mikä on faktanäkökulma? sosiaalitutkimuksen historia: väestötilastot, kuolleisuus- ja syntyvyystaulut. Myöhemmin kysyttiin ihmisiltä tietoa

Lisätiedot

DEMOKRATIAINDIKAATTORIT 2015

DEMOKRATIAINDIKAATTORIT 2015 DEMOKRATIAINDIKAATTORIT 2015 Oikeusministeriö 3.12.2015, Helsinki Sami Borg Elina Kestilä-Kekkonen Jussi Westinen Demokratiaindikaattorit 2015 Kolmas oikeusministeriön demokratiaindikaattoriraportti (2006,

Lisätiedot

Fundamentalismi ja uskonnollinen terrorismi

Fundamentalismi ja uskonnollinen terrorismi Fundamentalismi ja uskonnollinen terrorismi Kimmo Ketola Kirkon tutkimuskeskus Joitakin havaintoja brittiläisistä terroristeista Etnisesti kirjava ryhmä Ei psykopatologioita Koulutustaso vaihteleva Eivät

Lisätiedot