TOIMINTAKERTOMUS JA TILINPÄÄTÖS 2015

Transkriptio

1 JA TILINPÄÄTÖS 2015 Järvenpään seurakunta Kirkkotie Järvenpää puh. (09)

2 2 (104) SISÄLLYSLUETTELO 1 YLEISKATSAUS... 3 VUOSI 2015 STRATEGIA PÄIVITETTIIN, JÄSENMÄÄRÄ KASVOI TEHTÄVÄALUEIDEN TOIMINTAKERTOMUKSET KIRKKOVALTUUSTO, 103 KIRKKONEUVOSTO, 110 MUU YLEISHALLINTO TILINTARKASTUS JA VALVONTA TALOUS- JA HENKILÖSTÖHALLINTO TYÖPAIKKARUOKAILU YHTEISTYÖTOIMIKUNTA KIRKONKIRJOJENPITO, KIRKKOHERRANVIRASTO TIETOHALLINTO JÄRVI-DATA JUMALANPALVELUS HAUTAAN SIUNAAMINEN JA MUUT KIRKOLLISET TOIMITUKSET VIESTINTÄ MUUT SEURAKUNTATILAISUUDET JAMPAN ALUETYÖ MUU SEURAKUNTATYÖ MUSIIKKITYÖ AIKUISTYÖ LÄHETYSTYÖ , 241 LAPSI- JA PERHETYÖ VARHAISNUORISOTYÖ RIPPIKOULU NUORISOTYÖ KOULU- JA OPPILAITOSTYÖ PARTIOTOIMINTA DIAKONIATYÖ YHTEISKUNTATYÖ PERHENEUVONTA SAIRAALASIELUNHOITO PALVELEVA PUHELIN SIELUNHOITO KIRPPUTORI KANSAINVÄLINEN DIAKONIA HAUTAUSTOIMI KIINTEISTÖTOIMI LEIRINIEMI SEURAKUNTAKESKUKSEN KEITTIÖ HENKILÖKUNTA HALLINTO SEURAKUNNAN JÄSENET - VÄKILUKU KATSAUS VAPAAEHTOISTYÖHÖN

3 3 (104) 1 YLEISKATSAUS VUOSI 2015 STRATEGIA PÄIVITETTIIN, JÄSENMÄÄRÄ KASVOI Seurakunnan uusi strategia Seurakunnan uutta strategiaa työstettiin eri tahoja osallistavasti monissa kokoontumisissa, kyselyin ja taustaselvityksin koko vuosi. Strategian arvoiksi hyväksyttiin läsnäolo, toivo ja välittäminen. Seurakunnan toiminta-ajatuksena on toimia kristillisen uskon, toivon ja rakkauden synnyttämiseksi ja kasvattamiseksi Järvenpäässä ja kaikkialla maailmassa. Strategian painopistealueiksi valittiin: VAHVISTAMME seurakuntaamme ja sen sanoman näkyvyyttä ja vaikuttavuutta, VAHVISTAMME yhteisöllisyyttä ja KANNAMME VASTUUTA lähimmäisistä lähellä ja kaukana. Strategiaprosessi jatkuu siten, että vuonna 2016 seurakuntatyön työaloilla ja tukipalveluissa laaditaan perustoimintokuvaukset. Perustoimintokuvauksessa kuvataan jäsennellysti työmuodon yleisimmät tehtävät, jotka kattavat noin % sen kaikista tehtävistä. Tämän lisäksi vuosittain toiminta- ja taloussuunnitelmassa tuodaan esille 1-3 painopistettä ja niihin liittyvät tavoitteet ja toimenpiteet, jotta strategiaa saadaan toimeenpantua. Täydellä voimallaan perustoimintokuvauksen jälkeen ja budjetin kautta strategia tulee voimaan Jäsenkehitys Vuonna 2015 seurakunnan jäsenmäärä ilahduttavasti kasvoi yhteensä 140 jäsenellä ollen vuoden lopussa Seurakunnan läsnäoleva väestö on vähentynyt vuodesta 2005 alkaen lukuun ottamatta vuotta Viime vuonna kirkosta eronneita oli 378 mikä on lähes puolet vähemmän kuin edellisenä vuonna (656). Seurakuntaan liittyneiden määrässä tuli uusi ennätys, kun yhteensä 188 henkeä liittyi. Seurakuntalaisia kuoli 184 ja kastettiin 331. Kastettujen osuus kaikista syntyneistä oli 72,1% (78,0 % v. 2014). Seurakuntamme jäsenten lapsista jäi viime vuonna kastamatta 34 lasta. Järvenpään kaupungin väkiluku kasvoi 481 henkeä ollen yhteensä Järvenpääläisistä kuului vuoden vaihteessa 69,2 % seurakuntaan. Seurakuntarakenteiden muutosselvitykset Keski-Uudenmaan kuntien kuntarakenneselvitykset eivät johtaneet kuntien yhdistymiseen, kun valtiovallan taholta ei kuntaliitoksiin tullut pakkoa. Kirkolliskokous teki toukokuussa 2015 päätöksensä hylätä kirkkolain muutosesitykset, jolla kaikki seurakunnat olisi pakotettu liittymään seurakuntayhtymiksi. Keski-Uudenmaan seurakuntien seurakuntarakennetyön ohjausryhmä jatkoi omaa selvitystyötään ja alueen kirkkovaltuustot ottivat joulukuussa kantaa jatkoselvittelyihin. Järvenpään, Keravan ja Tuusulan seurakunnat ilmaisivat halunsa jatkaa selvitystyötä seurakuntayhtymän perustamiseksi näiden kolmen seurakunnan kesken. Muista seurakunnista vain Nurmijärvi ilmaisi halunsa olla mukana mahdollisissa jatkoselvityksissä. Hyvä talous luo pohjaa toiminnalle ja investoinneille Seurakunnan tilinpäätös oli ylijäämäinen n Tulos saavutettiin pääsääntöisestitoimintakulujen säästöillä, henkilöstökuluissa, palveluiden ostoissa ja tavaroiden ostoissa - säästettiin jokaisessa yli talousarvioon verrattuna. Toiminnan ja talouden sopeuttamisessa sekä ennen kaikkea perustoiminnan hoitamisesta hyvin henkilöstö ansaitsee suuren kiitoksen. Seurakunnan taloustilanne on niin hyvä, että sopeuttamistoimia voidaan tehdä rauhassa suunnitellen ja toteuttaen. Lisäksi seurakunnan taloustilanne mahdollistaa investoinnit. Seurakunnan kiinteistöissä on ollut valitettavan paljon sisäilmaongelmia. Näitä ongelmia korjattiin 2015 seurakuntatalon sisätilojen

4 4 (104) peruskorjauksella ja Vanhankirkon sadevesiviemäröinnillä. Uutena kohteena tuli selvitysten jälkeen hautausmaan huoltorakennus. Selvityksissä todettiin että vanhaa ei kannata enää korjata vaan rakennus puretaan ja rakennetaan uusi tilalle. Tämä investointi on vuoden 2016 talousarviossa. Sibelius-juhlavuosi Vuonna 2015 vietettiin Järvenpäässä säveltäjämestari Jean Sibeliuksen syntymän 150-vuotisjuhlaa. Teema oli esillä myös monissa seurakunnan musiikkitilaisuuksissa huipentuen Sibelius-juhlamessuun itsenäisyyspäivänä Seurakunta osallistui myös Sibeliuksen syntymäpäivän kansanjuhlaan kävelykadulla ja Rantapuistossa omalla osuudellaan ohjelman toteutuksessa ja picnic-pöydillä. Juhlavuoden aikana kaikui moneen kertaa niin messuissa kuin muissa tilaisuuksissa Sibeliuksen säveltämä virsi: Soi kunniaksi Luojan nyt, virsi kiitoksen, tuon kaiken hyvän tuojan ja suojan ainaisen! Hän, Isä, rakkahasti ain vaalii luotujaan, ja kaiken taitavasti hän ohjaa tuolta taivaastaan. Vesa Koivisto kirkkoherra Kari J. Hietala talousjohtaja

5 5 (104) 2. TEHTÄVÄALUEIDEN TOIMINTAKERTOMUKSET 102 KIRKKOVALTUUSTO, 103 KIRKKONEUVOSTO, 110 MUU YLEISHALLINTO 1. Toiminta-ajatus/perustehtävä ja toiminnan kuvaus Hallinnon tehtävänä on tarjota mahdollisimman hyvät edellytykset varsinaisen toiminnan toteuttamiselle. Hallinnon pysyviä tavoitteita ovat hyvä henkilöstöpolitiikka ja johtaminen, tarkoituksenmukainen organisaatiorakenne, vuorovaikutteinen viestintä ja toimiva yhteistyö. Kirkkovaltuuston ja kirkkoneuvoston kokoonpanosta ja tehtävistä säädetään kirkkolaissa, kirkkojärjestyksessä, kirkkovaltuuston työjärjestyksessä ja kirkkoneuvoston ohjesäännössä. (Kts. toimintakertomuksen luku 4. Hallinto). Toimielimet ovat kokoontuneet ohje- ja johtosääntöjen mukaisesti. Päätöksentekoa ovat ohjanneet seurakuntaa sitovat säännökset, sopimukset ja tehdyt suunnitelmat. Hallintoon liittyviä virkatehtäviä ovat hoitaneet erityisesti kirkkoherra, talousjohtaja, hallintosihteeri sekä johtavat viranhaltijat, työalavastaavat sekä taloustoimiston ja kirkkoherranviraston henkilökunta. 2. Tavoitteet ja niiden toteutuminen 2.1. Yleishallinto Parantaa hallinnon ja kokousten sujuvuutta, koordinointia ja sisäistä tiedonkulkua Kokousten valmisteluun on kiinnitetty huomiota mm. jakamalla ennakkoinformaatiota tärkeistä asioista etukäteen sähköpostitse. Henkilökunnalle on pidetty informaatiotilaisuus aina kirkkoneuvoston kokousta seuraavana päivänä. Tarkoituksenmukaisen hallinto-organisaation edistäminen kirkkoneuvoston ja valtuuston hyväksymien linjausten ja vuonna 2014 työskennelleen johtokuntien asemaa arvioineen työryhmän loppuraportin pohjalta. Hallinto-organisaation toimivuutta kartoitettiin johtokuntien työskentelyn, tarkoituksen ja tarpeellisuuden arviointia koskevan kirkkovaltuustoaloitteen käsittelyn yhteydessä Aloitteen käsittelyä varten perustettiin työryhmä, joka teetätti asiaa kartoittavan kyselyn työntekijöille ja luottamushenkilöille. Johtokuntien työskentely nähtiin tällä hetkellä tarpeellisena, mutta kyselystä selkeästi nousseella näkemyksellä nykyisenlaisessa johtokuntajärjestelmässä on selkeä kehittämisen tarve ja johtokuntatyöskentelyssä koettiin olevan paljon muutostarpeita. Aloitteen pohjalta tehdyn työskentelyn seurauksena todettiin, että toistaiseksi on syytä jatkaa johtokuntajärjestelmällä. Samalla päätettiin että johtokunnat arvioivat toimintaansa ja johtosääntöjänsä uudestaan v Samalla tulee pohtia mahdollisia tarkennuksia ja muutoksia omien johtosääntöjen osalta eli mitkä ovat voimassa olevien johtosääntöjen tehtävien mielekkyys ja niiden mahdolliset muutostarpeet.

6 6 (104) 2.2. Kirkkovaltuusto - Kokoontua suunnitellusti viisi kertaa ja pitää kahden kokouksen yhteydessä iltakoulu, joka tarjoaa mahdollisuuden luottamushenkilöiden ja työntekijöiden yhteiseen kohtaamiseen sekä talouden ja toiminnan suunnitteluun ja arviointiin. - Tehdä toimintaa tukevia päätöksiä keskustellen ja perustellen - Hyväksyä seurakunnan uusi strategia ja soveltaa se omalta osaltaan käytäntöön - Toiminnan ja talouden yhteensovittamiseen liittyvien linjausten päättäminen Kirkkovaltuusto kokoontui yhteensä viisi kertaa ja vuosi oli uuden kirkkovaltuuston ensimmäinen kausi. Kirkkovaltuustossa pidettiin iltakoulu maaliskuun kokouksen yhteydessä, jossa aiheena oli seurakunnan toiminnan esittely. Tilaisuudessa esiteltiin johtokuntien alaisuudessa toimivat työmuodot, jotka visualisoivat esittäytymistään eri tavoin. Keski-Uudenmaan seurakuntarakenteen selvitystyöhön liittyen kirkkovaltuusto päätti ( ), että Järvenpään seurakunta sitoutuu olemaan seurakuntarakenteen selvitystyön jatkotyössä mukana päätöksessä esitetyllä tavalla. Kirkkovaltuusto valitsi ( ) yksimielisesti Järvenpään seurakunnan edustajiksi Keski- Uudenmaan seurakuntarakenteen selvitystyön ohjaustyöryhmään kirkkovaltuuston puheenjohtaja Jouko Porkan ja hänen varajäseneksi Liisa Tuovisen. Tämän lisäksi valittiin kirkkoherra Vesa Koivisto ja talousjohtaja Kari J. Hietala. Ohjaustyöryhmä jatkoi työskentelyä selvitystyöryhmän taustatyön nojalla. Vuoden 2015 loppupuolella ohjaustyöryhmä päätti kokouksessaan toimia selvitystyöryhmän raportissa laaditun ehdotuksen mukaisesti ja pyytää seurakuntien kirkkovaltuustoilta päätökset osallistumisesta neuvotteluihin mennessä. Neuvottelujen tavoitteena ovat selvitystyöryhmän raporttien linjausten mukaisen seurakuntayhtymän perustaminen sekä mahdollisten erityiskysymysten käsittely, jotka tulee ottaa huomioon neuvotteluissa. Kirkkovaltuusto ( ) hyväksyi yksimielisesti, että Järvenpään seurakunta osallistuu neuvotteluihin, joiden tavoitteena on selvitystyöryhmän raporttien linjausten mukaisen seurakuntayhtymän perustaminen Järvenpään, Keravan ja Tuusulan seurakuntien kesken. Kirkkovaltuuston hyväksymässä( ) seurakunnan uudessa strategiassa on pyritty tuomaan lyhyesti ja visuaalisesti sekä erottuvasti esille toiminta-ajatus, arvot, visio ja painopisteet. Tärkeimpänä muutoksena päivitettiin arvot, jotka uuden strategian mukaan ovat läsnäolo, toivo ja välittäminen. Toimintalinjauksen päivityksen soveltaminen käytäntöön on tapahtunut normaalin toiminta- ja taloussuunnittelun yhteydessä.

7 7 (104) 2.3. Kirkkoneuvosto Tehokas ja hyvin valmisteltu kokouskäytäntö Strategiatyöskentelyn ohjaaminen Toiminnan ja talouden yhteensovittamisen prosessin edistäminen Kirkkoneuvosto kokoontui yhteensä 13 kertaa ja piti iltakouluja eri toiminnallisista kysymyksistä. Iltakoulut ja keskusteluasiat ovat tärkeitä mahdollisuuksia keskustella seurakunnan toiminnan suurista linjoista, mutta toisaalta ne pidentävät kokouksia ajallisesti. Seurakunnan strategiatyöryhmä aloitti työskentelynsä uuden kirkkovaltuuston toimikauden aloittamisen jälkeen ja sai työskentelynsä päätökseen asetettujen tavoitteiden mukaisesti, vuoden 2015 loppuun mennessä. Uusi strategia saadaan täytäntöön vuonna 2017, kun työmuodot ovat laatineet perustoimintokuvaukset. Kirkkojärjestyksen 23 luku 3 velvoittaa kirkollisen viranomaisen arvioimaan ja huomioimaan päätösten valmistelussa päätöksen vaikutukset kaikkiin alle kahdeksantoistavuotiaisiin lapsiin ja nuoriin. Jokainen kirkollinen viranomainen voi päättää itse, millä tavalla lapsivaikutusten arviointi organisoidaan ja millaisilla menetelmillä se käytännön päätöksenteossa toteutetaan. Kirkkoneuvosto päätti ( ), että se vastaa seurakunnassa toteutettavasta lapsivaikutusten arvioinnista. Seurakunnan lapsiasiainhenkilö, Maj Packálen, toimii apuna lapsivaikutusten arvioinnin tekemisessä. Käytännön päätöksenteossa asia toteutetaan siten, että lapsiasiainhenkilölle lähetetään sähköisesti kirkkoneuvoston ja kirkkovaltuuston esityslistat etukäteen läpi käytäväksi ja kommentoitavaksi. Toiminnan ja talouden yhteensovittamisen prosessi on ollut hedelmällinen ja toimiva. Henkilöstö on sitoutunut talouden tasapainottamisen edistämiseen kiitettävästi, josta kirkkoneuvosto välittää kaikille suuret kiitoksensa. Kirkkoneuvostolle on ollut ominaista yhteistyöhakuisuus, halu hakea yhteistä näkemystä moninaisiin asioihin sekä rauhallisesti tehdä talouden puolesta ratkaisuja seurakunnan asioista. Kokousten valmistelu on tapahtunut suurella työmäärällä ja valmistelut tehty huolella. Asiasta saatu palaute on ollut hyvää. 3. Arviointi Luottamushenkilöt ovat toimineet aktiivisesti ja toimielimet ovat päätöksillään edistäneet seurakunnan toiminnan kehittymistä. Toimimalla hallinnossa luottamushenkilöt antavat tietonsa ja taitonsa ja aikaansa seurakunnan hyväksi. Sääntömääräisten kokousten lisäksi työntekijät ja luottamushenkilöt ovat tavanneet mm. iltakouluissa ja koulutustilanteissa ja monissa haastattelu- ja muissa valmistelutyöryhmissä. Luottamushenkilöiden ja työntekijöiden yhteiset tapaamiset luovat yhteishenkeä. Sisällöllisille keskusteluille on toimielimien kokouksissa varattu aikaa aikaisempaa enemmän ja on pohdittu myös kokouskäytäntöjen kehittämistä. Kirkkoneuvostossa käsiteltävien asioiden määrä ja vaativuus on pysynyt korkeana. Syitä tähän ovat edeltävien vuosien mukaisesti henkilöstöasioiden korkea määrä, investointeihin ja kiinteistöihin liittyvät asiat, sääntöihin ja organisaatioon liittyvät asiat, sekä talouteen- ja toimintaan liittyvät työmuotokohtaiset keskusteluasiat. Luottamushenkilöt ovat tehneet aloitteita aktiivisesti.

8 8 (104) Seurakunnan hallintoa ohjataan yleisten lakien, kirkkolain ja kirkkojärjestyksen, mutta myös seurakunnan itse päättämien ohje- ja johtosääntöjen avulla. 4. Tunnuslukuja Mittari Kv:n kokoukset ja pykälät (kpl) 5/71 5/66 5/62 8/95 5/72 5/71 5/63 5/60 Kn:n kokouksen ja pykälät kpl 14/261 16/304 16/257 17/319 17/329 17/315 15/263 13/248 Yleishallinnon nettomenot/jäsen 26,96 26,44 27,97* 24,77* 27,72* 28,50 28,82 28,79 *ilman Kehä-IT:tä 5. Talousluvut TP 2014 TA 2015 TP 2015 Käyttö % Toimintatuotot (ulkoinen) 1458,00-100,0 Toimintakulut (ulkoinen) , ,20 95,5 Toimintakate (ulkoinen) , ,20 94,8 Toimintakate II (toimintakulut/tuotot, ulk./sis.) , ,95 96,8 Työalakate (kaikki kulut/tuotot, ulk./sis.)

9 9 (104) 104 TILINTARKASTUS JA VALVONTA 1. Toiminta-ajatus/perustehtävä ja toiminnan kuvaus Tilintarkastaja tarkastaa kirkkojärjestyksen 15 luvun mukaisesti kunkin tilikauden hallinnon, kirjanpidon ja tilinpäätöksen. Erityisesti kiinnitetään huomiota, onko hallintoa hoidettu laillisesti ja kirkkovaltuuston päätösten mukaisesti, onko tilinpäätös laadittu tilinpäätöstä koskevien säännösten ja määräysten mukaisesti ja onko seurakunnan sisäinen valvonta järjestetty asianmukaisesti. 2. Tavoitteet ja niiden toteutuminen Uusi kirkkovaltuusto valitsee tilintarkastusyhteisön valtuustokaudelle Kirkkovaltuusto valitsi tilintarkastusyhteisöksi BDO Audiator Oy ja vastuunalaiseksi tarkastajaksi JHTT Ari Virolaisen. Toisena tarkastajana jatkaa Sirpa Karejoki. Tilintarkastus pyritään saamaan palvelemaan mahdollisimman hyvin seurakuntaa. Vastuunalaisen tarkastaja on uusi ja perehtyminen vie aikansa ja toisen tarkastajan tietotaitoja ja kokemusta on päästy hyödyntämään. Sisäisen valvonnan ohjeistusta ja tiedottamista kehitetään, jotta tilivelvollisilla on tieto heidän vastuullaan olevista asioista ja menettelytavoista. Hankintarajat ja laskujen hyväksyjät päätettiin kirkkoneuvostossa ja talousjohtaja antoi hyväksyjille Talousohjeet 2015 ohjevihon ja lyhyen perehdytyksen menettelytapoihin. Tiedottamista ja kouluttamista ohjeiden osalta on vielä kehitettävä. 3. Arviointi Tarkastustoiminta on täyttänyt perustehtävänsä ja vuorovaikutus tarkastajien kanssa on ollut hyvää. Järvi-Datan ja Yhteisvastuukeräyksen osalta on teetetty erilliset taloushallinnon ja tilien tarkastukset BDO Audiator Oy:n tarkastajalla. 5. Talousluvut TP 2014 TA 2015 TP 2015 Käyttö % Toimintatuotot (ulkoinen) 0,00 0 0,00 Toimintakulut (ulkoinen) , ,50 79,3 Toimintakate (ulkoinen) , ,50 79,3 Toimintakate II (toimintakulut/tuotot, ulk./sis.) , ,95 82,2 Työalakate (kaikki kulut/tuotot, ulk./sis.) 0 0 0

10 10 (104) 105 TALOUS- JA HENKILÖSTÖHALLINTO 1. Toiminta-ajatus/perustehtävä ja toiminnan kuvaus Perustehtävänä on seurakunnan talous- ja henkilöstöhallintopalveluiden tuottaminen seurakunnan perustehtävää tukevalla tavalla. Taloustoimisto vastaa lisäksi hautaustoimen ja hautainhoitorahaston toimistopalveluiden tuottamisesta, perheasianneuvottelukeskuksen ja Järvi-Datan IT-alueen taloushallinnosta. 2. Tavoitteet ja niiden toteutuminen Yleistavoitteena on palveluiden tuottaminen hyvän hallinnon vaatimusten mukaisesti ja asiakaslähtöisesti. Asiakaslähtöisyyttä on korostettu erityisesti hautausasiakkaiden palvelussa. Toiminen evakkotiloissa Kirkonkulmassa ja Kirkkopihassa on hiukan haitannut asiakkaiden palvelemista sekä keskittymistä vaativia työtehtäviä. Toiminnallisena tavoitteena on ollut kirjanpidon, reskontrien ja palkanmaksun hoitaminen oikein ja oikea-aikaisesti. Tämän tavoitteen toteuttaminen on onnistunut hyvin. Aloitetaan valmistelut Kipan asiakkaaksi siirtymiseksi. Vuoden 2015 lopulla kirkkoneuvosto valitsi Kipaan siirtymisen projektiyhteyshenkilön ja talous- ja henkilöstöhallinnon yhteys- ja varayhteyshenkilöt. 3. Arviointi Taloustoimisto hoiti samat tehtäväkokonaisuudet kuin aiemminkin: palkanlaskenta ja muu henkilöstöhallinto, kirjanpito, laskujen maksatus, reskontrien ylläpito, tilinpäätöksen ja talousarvion kokoaminen, kassapalvelut, hautakirjanpito, haudanhoitosopimukset ja em. liittyvät asiakaspalvelutehtävät. Henkilökunnasta vakituisia ovat talousjohtaja Kari J. Hietala, palkkasihteerin Raija Korhonen ja toimistosihteeri Anja Tyynelä. Määräaikaisessa virkasuhteissa oli kirjanpitäjä Anneli Viljamaa ja hänen palvelussuhdetta jatkettiin työsopimussuhteena. Henkilökunta on selvinnyt hyvin tehtävistä mutta resurssi on nykytehtäviin minimi ja jonkun pidempiaikainen poissaolo vaatisi erityisjärjestelyitä. Kipa-siirtymiseen vuonna 2016 on varauduttu 9 kk määräaikaisella palkkavarauksella. 5. Talousluvut TP 2014 TA 2015 TP 2015 Käyttö % Toimintatuotot (ulkoinen) 35, Toimintakulut (ulkoinen) , ,94 97,3 Toimintakate (ulkoinen) , ,94 97,4 Toimintakate II (toimintakulut/tuotot, ulk./sis.) , ,94 99,0 Työalakate (kaikki kulut/tuotot, ulk./sis.) Talousarvion toteutuminen ja perustelut ylityksille sekä merkittäville alituksille.

11 11 (104) 106 TYÖPAIKKARUOKAILU 1. Toiminta-ajatus/perustehtävä ja toiminnan kuvaus Perustehtävänä on työpaikkaruokailun järjestäminen kirkon pääsopijaosapuolten hyväksymän suositussopimuksen mukaisesti henkilökunnalle. Työpaikkaruokailu on laajennettu koskemaan myös oman keittiön kiinnioloaikoja ja henkilökunnan virastotyöajasta poikkeavia työaikoja. Seurakuntakeskuksen keittiö tuottaa seurakuntakeskuksen ja seurakuntakeskuksen lähitoimipaikkojen työpaikkaruokailun arkipäivisin klo lukuun ottamatta loma-aikoja. Noin 60 työntekijällä on työaikojensa puitteissa mahdollista käyttää tätä työpaikkaruokailumahdollisuutta. Kertomusvuoden aikana tarjottiin lounasaterioita, joista 5551 oli työpaikka-ateriaa ja 2854 vierasateriaa. Henkilökunnalla oli mahdollisuus valita salaatti- tai lämminruokavaihtoehto. Työpaikkaruokailujärjestelmässä oli sopimukset Järvenpään keskustan 8 ravintolan (Rosso, Martina, Keuda, Tyyni, Ateriakeidas, St1, Herkkupaja, Huili) kanssa, joita seurakuntakeskuksen työpaikkaruokailun ollessa suljettuna henkilökunnalla on mahdollisuus käyttää työpaikkaruokailuun. Henkilökunta maksoi ruokailun henkilökuntaruokailulipulla (6,20 ), jonka arvo ravintoloissa oli 8,70. Ulkopuolisia ravintoloita käytettiin työpaikkaruokailuun 570 kertaa. Ruokapalveluvastaavana toimii Sinikka Natri. Ruokapalvelutyöntekijänä toimi maaliskuun alkuun asti Janni Gonzales. Avoinna olleeseen ruokapalvelutyöntekijän paikkaan valittiin Erja Järvinen, ja hän aloitti toimessaan Tarvittaessa töihin kutsuttuna työskenteli Auli Saloranta. Järvenpään Martat avustivat yhteisvastuulounaalla, ja vapaaehtoiset seurakunnan kerran kuukaudessa järjestämässä sopparuokailupäivässä (8 kertaa). 2. Tavoitteet ja niiden toteutuminen Tavoitteena oli maukkaan, terveellisen sekä vaihtelevan ruoan tarjoaminen, joka saadun palautteen mukaan onnistui hyvin. Kustannustehokkuuden ylläpitäminen oli myös yhtenä tavoitteena, joka onnistuttiin saavuttamaan. 3. Arviointi Työpaikkaruokailu on hoidettu suositussopimuksen mukaan ja laadullisesti hyvin. Työpaikkaruokailu on saanut henkilökunnalta laajaa arvostusta. Mahdollisuus käyttää 8 ravintolaa oman keittiön kiinnioloaikoina on saanut myös positiivista palautetta. Keittiössä toimitaan omavalvontasuunnitelman mukaisesti. 4. Tunnusluvut tunnusluvut/mittarit työpaikkaruokailu vierasruokailut käyttöaste / päivä 42,71 43,63 39,46 42,62 43,54 Aukiolopäivät 193 (arkipäivät)

12 12 (104) 5. Talousluvut TP 2014 TA 2015 TP 2015 Käyttö % Toimintatuotot (ulkoinen) , ,85 104,1 Toimintakulut (ulkoinen) , ,09 85,7 Toimintakate (ulkoinen) , ,24 61,3 Toimintakate II (toimintakulut/tuotot, ulk./sis.) , ,84 83,3 Työalakate (kaikki kulut/tuotot, ulk./sis.) Talousarvion toteutuminen ja perustelut merkittäville ylityksille ja alituksille:

13 13 (104) 107 YHTEISTYÖTOIMIKUNTA 1. Toiminta-ajatus/perustehtävä ja toiminnan kuvaus Yhteistoimintamenettelyn tarkoitus on edistää työnantajan ja työntekijöiden välistä vuorovaikutuksellista yhteistoimintaa ja parantaa työntekijöiden vaikuttamismahdollisuuksia työtä ja työpaikkaa sekä työn turvallisuutta ja terveellisyyttä koskevien asioiden käsittelyyn. Yhteistoiminnalla kehitetään samanaikaisesti kestävää ja tuloksellisuutta tuottavaa toimintaa sekä henkilöstön työhyvinvointia. Yhteistyötoimikunta koordinoi seurakunnan yhteistoimintaa. Yhteisiä asioita on käsitelty myös kahdesti vuodessa kokoontuvassa koko henkilökunnan työpaikkakokouksessa. Yksittäiset asiat käsitellään esimiehen ja työntekijän välillä. Yhteistyötoimikunta kokoontui viisi kertaa käsitellen kirkon yhteistoimintasopimuksessa määriteltyjä asioita. Kokouksissa käsiteltiin mm. työterveyshuollon toimintasuunnitelma, lausunto työterveyshuollon korvaushakemuksesta, henkilöstökyselyn 2014 jatkotoimet, annettiin lausunto koulutussuunnitelmasta, käsiteltiin työsuojelukoulutuksia, valmisteltiin työpaikkakokoukset, käytiin läpi raportoidut vaaratilanteet seurakunnan toiminnassa, käsiteltiin seurakunnan kertapalkkiosäännöstö, strategiaa, lapsivaikutusten arviointia, remonttitilannetta ja uudistettiin Hyvä Työ ja Idea palkinto-ohjeet ja päätettiin Hyvä Idea palkinnon saajista. 2. Tavoitteet ja niiden toteutuminen Henkilökunnan osallistumisen nostaminen työpaikkakokouksissa yli 80 %. Osallistuneita oli yhteensä 148 henkilöä kahdessa työpaikkakokouksessa, mikä on 89 % vakituisesta henkilökunnasta. Henkilöstökyselyn 2014 pohjalta tarvittavien toimenpiteiden toteuttaminen Järjestettiin toivottu koko henkilökunnan koulutus (Ristiriidoista ratkaisuihin) ja koottiin ja yhdessä muokattiin työpaikan sääntöjä. Työsuojelun toimintaohjelman toimeenpano. Toteutettiin ohjelmaan kirjattuja tavoitteita. Henkilökuntaa koskevien työsuojelu-, työterveys- ja yhteistoiminta-asioiden hyvä tiedottaminen ja perehdyttäminen. Tiedottamista on hoidettu pääsääntöisesti Intran kautta ja lisäksi sähköpostitse ja työpaikkakokouksissa. 3. Arviointi Yhteistyötoimikunta toimi aktiivisesti koko laajalla yhteistoimintasopimuksen määrittelemällä tehtäväkentällä. Toiminta- ja taloussuunnitelman tavoitteita on toteutettu. 4. Tunnusluvut Mittarit/ vuosi osallistumisaktiivisuus: työpaikkakokouksiin; % -osuus henkilöstöstä 83? 91 virkistysretkeen; hlöä työtyytyväisyys ja tasa-arvokyselyyn; osall. % Talousluvut TP 2014 TA 2015 TP 2015 Käyttö % Toimintatuotot (ulkoinen) , ,17 97,7 Toimintakulut (ulkoinen) , ,49 101,6 Toimintakate (ulkoinen) , ,32 102,5 Toimintakate II (toimintakulut/tuotot, ulk./sis.) , ,33 104,0 Työalakate (kaikki kulut/tuotot, ulk./sis.) 0 0 0

14 14 (104) KIRKONKIRJOJENPITO JA KIRKKOHERRANVIRASTO 1. Toiminta-ajatus/perustehtävä ja toiminnan kuvaus Kirkkojärjestyksen ja hallinnollisten määräyksien mukainen kirkon jäsentietojärjestelmän ylläpito ja tietojen päivittäminen väestötietojärjestelmään. Sukuselvitysten tekeminen ja virkatodistusten antaminen. Kirkollisten toimitusten varausjärjestelmän hoitaminen ja muutostietojen päivitys sekä toimituksiin liittyvä laskutus. Avioliiton esteiden tutkinta. Seurakunnan puhelinkeskuksen hoitaminen sekä kirkkoherran sihteerin tehtävien hoitaminen. Tilavarausten vastaanottaminen. Viranhaltijoina on 3 toimistosihteeriä, joista yhdelle kuuluu puhelinkeskuksen hoito ja kirkkoherran sihteerin tehtävät ja kirkkoherranviraston tehtäviä siltä osin kuin edellä mainituilta tehtäviltä jää työaikaa. 2. Tavoitteet ja niiden toteutuminen Jäsentietojärjestelmä Kirjurin muutostietoja ylläpidetään ja päivitetään muutosten tapahtuessa määräysten mukaisesti huolellisesti. Tavoite on ollut mahdollista toteuttaa kohtuullisen sujuvasti kirkon yhteisellä jäsentietojärjestelmä Kirjurilla. Kirjurin tietojen oikeellisuuden tarkistaminen Kirkkohallituksen ohjeiden mukaisesti. Kirjuri sisältää edelleen virheitä, joiden tarkistamisen vastuu on hyvin pitkälle seurakunnilla. Tämä tarkistamistyö vie kohtuullisen paljon viraston henkilöresursseja. Sukuselvitysten ja virkatodistusten osalta palvellaan asiakkaita toiveiden mukaisesti Tavoite on toteutunut, vaikka välillä virkatodistuspyynnöt ovat ruuhkautuneet jos virastossa on ollut tilapäistä henkilöstövajetta. Kirkon yhteisen jäsentietojärjestelmän Kirjurin sujuva käyttäminen ja jatkuva kouluttautuminen Tavoite on toteutunut, koska Kirjuria pystytään hyödyntämään ohjelman antamien mahdollisuuksien mukaan ja koulutuksiin on osallistuttu. Kirkollisia toimituksia varaavia ihmisiä palvellaan asiakaslähtöisesti sekä opastetaan toimituksiin liittyvissä asioissa. Tavoite on toteutunut hyvin ja haastavatkin tilanteet on saatu selvitettyä. Toimitusten osalta seurakuntalaiset kyselevät entistä enemmän toteutuksesta ja opastamiseen käytetään entistä enemmän aikaa. Ihmisten hyvä kohtaaminen ja palvelu heidän asioidessaan kirkkoherranvirastossa Tavoite on toteutunut aiempaan tapaan. Kirkkoherranvirasto muutti syksyn alusta 2015 väistötiloihin Kirkonkulman saliin, joka osoittautui toimivaksi paikaksi ja virastossa asioivat henkilöt löysivät paikan hyvin. Ihmisten kohtaaminen tapahtuu hyvin usein puhelimitse ja enenevässä määrin sähköpostitse aiemman paikan päällä käymisen sijaan. Seurakunnan puhelinvaihde ei ole ollut toiminnassa vaihteen hajoamisen johdosta eikä korvaavaa järjestelmää ole saatu vuoden 2015 aikana käyttöön. Uuden varausohjelma Katrinan sujuva monipuolinen käyttäminen

15 15 (104) Tavoite on toteutunut hyvin ja ohjelma palvelee hyvin kirkkoherranviraston työssä. Ohjelman tehokkaan käytön myötä on joitakin päällekkäisiä toimintoja saatu karsittua, esim. rippikouluryhmien kirjaaminen useaan paikkaan. Uuden puhelinkeskuksen käyttöönotto ja sen sujuva käyttäminen. Tavoite ei toteutunut teknisistä syistä johtuen. 3. Arviointi Yksi kirkkoherranviraston toimistosihteereistä irtisanoutui alkaen oltuaan pitkään opintovapailla. Hänen virkaansa jatkoi määräaikaisena sijainen, joka on jo aiemmin perehtynyt toimistosihteerin tehtäviin. Määräaikaisuus jatkuu vuoden 2016 loppuun ja perusteena määräaikaisuudelle käytettiin päätöksenteossa seurakuntarakenteen selvitystyön keskeneräisyyttä. Digitoitujen kirkonkirjojen tarkastamistyö aloitettiin vuoden 2015 lopulla. 4. Tunnusluvut MITTARI Henkilöstö 3,3 3,3 / Virkatodistukset, sukuselvityksiä ym. Kasteiden, vihkimisten, hautausten sopimiset Väestörekisteri kirjausten tarkistukset Toimenpiteitä yhteensä *** *** *** Nettomenot Nettomenot / toimenpide 23,25 18,17 18,52 19,42 22,91 12,99 16,74 48,37 44,67 57,34 *** = Kirjuri-jäsentietojärjestelmän myötä VRK-kirjausten tarkistamisten tarve on vähentynyt olennaisesti, eikä ole enää vertailukelpoinen tieto. Näin ollen näiden tarkistamisten määrän laskemisesta on luovuttu. 5. Talousluvut TP 2014 TA 2015 TP 2015 Käyttö % Toimintatuotot (ulkoinen) , ,50 106,5 Toimintakulut (ulkoinen) , ,58 113,4 Toimintakate (ulkoinen) , ,08 114,2 Toimintakate II (toimintakulut/tuotot, ulk./sis.) , ,44 114,3 Työalakate (kaikki kulut/tuotot, ulk./sis.) , ,02 109,6 Talousarvion toteutuminen ja perustelut ylityksille sekä merkittäville alituksille: Kirkonkirjojenpidossa toimintakulut ylittyivät n ja kirkkoherranvirastossa n Tämä johtui pääasiassa henkilöstökuluihin varatusta liian pienestä määrärahasta ja henkilöstökulujen uudesta kohdentamisesta, jossa kirkkoherran sihteeriyttä ei enää kohdenneta kustannuspaikalle 110. Sijaisia ei virastossa ole käytetty vuoden 2015 aikana.

16 16 (104) 111 TIETOHALLINTO 1. Toiminta-ajatus/perustehtävä ja toiminnan kuvaus Huolehtia ja kustantaa ne Järvenpään seurakunnan tietohallinnon palvelut ja ohjelmistolisenssit, jotka eivät ole Järvi-Data yhteistyöalueen toimintaa. Näitä ovat mm. Microsoft ja F-Secure -lisenssit koko henkilöstölle ja Status-lisenssit taloushallinnon, diakonian ja kasvatuksen henkilöstölle. Tarjota ITalan asiantuntijapalvelut henkilöstölle. Myös puhelinliittymien ja puhelinlaitteiden hallinnointi tapahtuu tietohallinnon toimesta. Puhelimet hankitaan vuokralaitteiksi ja puhelinkulut kirjataan tietohallinnolle. 2. Tavoitteet ja niiden toteutuminen - Uusien ohjelmien ja toimintatapojen kouluttaminen ja tiedottaminen henkilöstölle. Katrina tilojen ja henkilöstöresurssien varausohjelmaan ja sen sisältämiin matkalasku- sekä työvuorosuunnitteluosioihin koulutusta järjestettiin ns. vierihoitona. Intran ja sähköpostin avulla on henkilöstöä tiedotettu uusista ominaisuuksista ja toimintatavoista. - Säännöllisen tietoturvakoulutuksen järjestäminen henkilökunnalle Tietoturvapolitiikka sekä tietoturvaohjeet käytiin läpi kaikkien uusien työntekijöiden kanssa perehdytyksessä 3. Arviointi Toiminta on ollut pääosin tavoitteiden mukaista. Erillistä tietoturvakoulutusta koko henkilökunnalle ei järjestetty. Järvi-Datan ja oman tietohallinnon toiminnot kytkeytyvät kiinteästi ja toisiaan tukevasti yhteen. Tietohallinnolla on laaja tehtäväkenttä, jota on pyritty hoitamaan resurssien puitteissa mahdollisimman hyvin. Toimiminen seurakuntatalon remontin takia väistötiloissa on haitannut keskittymistä tai tilaa vaativia tehtävien hoitamista. 5. Talousluvut TP 2014 TA 2015 TP 2015 Käyttö % Toimintatuotot (ulkoinen) 0,00 0 0,00 Toimintakulut (ulkoinen) , ,02 101,6 Toimintakate (ulkoinen) , ,02 101,6 Toimintakate II (toimintakulut/tuotot, ulk./sis.) , ,78 101,7 Työalakate (kaikki kulut/tuotot, ulk./sis.) Talousarvion toteutuminen ja perustelut merkittäville ylityksille ja alituksille: Ylityksiä määrärahoihin verrattuna on ollut erityisesti leasing-laitteiden vuokrakuluissa ( ), dataliikennemaksuissa ( ). Vastaavasti säästöjä määrärahoihin verrattuna tuli mm. ohjelmistolisensseissä ( ) ja koulutuspalveluissa ( ).

17 17 (104) 114 JÄRVI-DATA 1. Toiminta-ajatus/perustehtävä ja toiminnan kuvaus Järvi-Data aloitti toimintansa Järvenpään ja Tuusulan seurakuntien sopimuspohjaisena ITyhteistyöalueena ja se toteuttaa Suomen ev.-lut. kirkon tietohallintostrategian ja tietoturvaohjeiden mukaista toimintaa. Järvi-Data vastaa keskitettyjen tietohallintotoimintojen tarjoamisesta Järvenpään ja Tuusulan seurakunnille niin, että tietojärjestelmät ja IT-infrastruktuuri tukevat toimintaa ja hallintoa mahdollistaen lakisääteisten kirkollisten tehtävien ja väestökirjanpitoon liittyvien viranomaistehtävien hoitamisen. Seurakuntien oma IT-henkilökunta on tuottanut IT-toiminnot yhdessä Canorama Oy:n kanssa. 2. Tavoitteet ja niiden toteutuminen Henkilökunnan tietoturvaosaamisen ja järjestelmien hyödyntämisen parantaminen. Erillistä tietoturvakoulutusta ei ollut. Järvenpään kirkkoneuvosto hyväksyi Järvi-Data it-alueen tietoturvapolitiikan ja siitä tiedotettiin henkilöstöä. Kirkkohallituksen määrittämien tietoturvavaatimusten täyttäminen. Kirkon yleiset tietoturvamääräykset 2012 olivat voimassa ja kirkkohallitus hyväksyi uudet Kirkon yleiset tietoturvamääräykset Uusien vaatimusten toimeenpanoon on IT-yhteistyöalueille varattu siirtymäaikaa saakka. Vanhojen määräysten toteutumisesta teetettiin tietoturvatarkastus KPMG Oy:llä 2015 loppuvuodesta. Tietoturvatasomme täytti pääosin vaatimukset mutta kahdeksan kohdan osalta vaatimuksia ei ollut täytetty. Järvi-Datan, kirkkohallituksen ja Canoraman hyvä yhteistyö. Yhteistyö on ollut hyvää osapuolten välillä. Canoraman kanssa tehtiin uusi yhteistyösopimus, jonka myötä palveluiden ostamista heiltä vähennettiin. Seurakuntien IT-tarpeiden hoitaminen palvelukuvausten perusteella. Toimittiin 2013 laadittujen palvelukuvausten mukaisesti. 3. Arviointi Henkilökunnan tyytyväisyys omiin IT-palveluihin ja IT-henkilöihin sekä DataPro/Canoraman palveluihin on ollut saadun palautteen perusteella hyvää. Henkilöstöresursointi on tiukka. IT-henkilöt toimivat alkuvuodesta toinen 100 %:n ja toinen 60 %:n toimistotyöajalla. Syksystä alkaen molemmat IT-henkilöt olivat 100 % työajalla. Tietoturvamääräysten täydellinen perustason saavuttaminen ei ole vielä toteutunut. Hallinnollisesti vuoden aikana uudistettiin ja kilpailutettiin paljon. Järvenpään ja Tuusulan seurakuntien välinen Järvi-Data IT-yhteistyöaluesopimus uudistettiin ja uusi sopimus tuli voimaan Microsoft EA-sopimukset ja F-Secure tietoturvasopimukset kilpailutettiin ja uudistettiin vuosiksi Tunnusluvut tunnusluvut/mittarit 2015 Tuusula 2015 Järvenpää palvelimet 2 2 työasemat Järvi-Data /työasema 414,31 82,17

18 18 (104) 5. Talousluvut TP 2014 TA 2015 TP 2015 Käyttö % Toimintatuotot (ulkoinen) , ,73 102,0 Toimintakulut (ulkoinen) , ,43 80,6 Toimintakate (ulkoinen) , ,70 39,9 Toimintakate II (toimintakulut/tuotot, ulk./sis.) , ,99 49,2 Työalakate (kaikki kulut/tuotot, ulk./sis.) Talousarvion toteutuminen ja perustelut merkittäville ylityksille ja alituksille: Toimintakulut alittuivat kun Canoraman kanssa tehtiin uusi palveluiltaan kevyempi ja hinnaltaan halvempi sopimus. Toimintatuottojen ylitys johtuu, kun Tuusula maksoi sopimuksen mukaisesti 2015 vuonna 20 % tietojärjestelmäsuunnittelijan henkilöstökuluista. Uuden sopimuksen mukaan tätä maksuosuutta ei ole 2016.

19 19 (104) 211 JUMALANPALVELUS 1. Toiminta-ajatus ja toiminnan kuvaus Jumalanpalvelus on Jumalan pelastavan läsnäolon juhla. Jumalanpalveluksen perustehtävänä on koota seurakunta yhteen sanan ja sakramenttien äärelle ja lähettää se edelleen arkeen, jossa usko eletään todeksi. Toimintalinjauksen mukaisesti jumalanpalveluksessa on mahdollisuus kokea pyhyyttä, hiljaisuutta, siunausta, anteeksiantoa sekä yhteyttä Jumalaan ja lähimmäisiin. Messu toimitetaan sunnuntaisin ja pyhäpäivisin kirkossa klo 10, lisäksi Jampan seurakuntakodilla noin kerran kuukaudessa. Messun sijaan toimitetaan sanajumalanpalvelus muutaman kerran vuodessa, yleensä kaksoispyhinä. Päämessuja ovat klo 10 messut, jouluyön, kiirastorstai-illan sekä pääsiäisyön messut. Sanajumalanpalveluksiin kuuluviksi lasketaan klo 10 jumalanpalveluksien lisäksi joulu- ja pyhäinpäivän hartaudet, joulukirkko Jampassa sekä kyläkirkot. Lisäksi on järjestetty konfirmaatio- ja viikkomessuja sekä erityismessuja (Jampan messut, Tuomasmessut, Rukouslaulun ja hiljaisuuden messut, Blues-kirkko, Kansanväliset messut Jampassa, Elävän veden iltojen messut, miesten messut). Betonimessut (nuorten messut), koulukirkot, lastenkirkot kaupungin päivähoidon ja päiväkerhojen lapsille sekä ehtoolliskirkot sairaaloissa, laitoksissa, leireillä ja muissa erityistilanteissa ovat osa messujen kokonaisuutta. Messujen toimittamisesta ovat vastanneet papisto, kanttorit ja suntiot. Messut on toimitettu yhdessä muiden työntekijöiden ja seurakuntalaisten kanssa. Messuryhmissä oli vuoden lopussa yli 120 jäsentä. Yhteistyötä on tehty myös eri herätysliikkeiden ja kirkollisten järjestöjen kanssa. 2. Tavoitteet ja niiden toteutuminen 1. Vahvistetaan seurakuntalaisten osallisuutta jumalanpalveluksissa. Tällä hetkellä toimivia messuryhmiä on kymmenen. Heidän kanssa yhteistyössä ideoidaan messua. Jumalanpalvelusmusiikin toteuttamiseen kanttorit kutsuvat seurakuntalaisia. 2. Tuetaan messuryhmien toimintaa. Ryhmänjohtajien kanssa pidetään yhteinen palaveri kaksi kertaa vuodessa. Liturgi on yhteydessä ryhmänjohtajaan hyvissä ajoin, jotta ryhmäläisten kutsuminen tehtäviin ja niistä informoiminen ja sopiminen onnistuu ajoissa. Liturgi on kirkossa paikalla klo 9.15, jotta tehtävien jako sekä niiden harjoituttaminen tapahtuu rauhassa. 3. Arviointi Pääjumalanpalvelusten kävijämäärä on pysynyt viime vuosina jokseenkin samana, vaikka valtakunnallisesti suuntaus on ollut laskeva. Syitä kävijämäärien pieniin vaihteluihin on vaikea nimetä, sillä kävijämääriin vaikuttavat luonnollisesti myös sellaiset yleiset kirkon ja yhteiskunnan kehityskulut, joihin emme voi toiminnallamme vaikuttaa. Kokonaisuutena tilanne Järvenpäässä on kuitenkin varsin hyvä. Messujen merkitystä ja keskeistä roolia onkin jatkuvasti korostettu ja jumalanpalvelusten huolelliseen valmisteluun on kiinnitetty huomiota. Messujen musiikkiin on panostettu ja kuorolaisten osuus messujen valmistelussa ja toteutuksessa on ollut merkittävä. Suuri messuryhmäläisten joukko on osallistunut päämessujen ja kirkkokahvien toteutukseen innostuneesti ja vastuullisesti.

20 20 (104) Erityisjumalanpalveluksia on toteutettu pääasiassa vapaaehtoisten seurakuntalaisten voimin. Viime vuonna erityismessujen määrää on vähennetty ja sisältöä kehitetty. Lasten-, nuorten- ja perheiden jumalanpalvelusten osuus on seurakuntamme jumalanpalveluselämän kokonaisuudessa varsin merkittävä. 4. Tunnusluvut PÄÄJUMALANPALVELUKSET määrä kävijämäärä keskiarvo KAIKKI Kävijämäärät Messut Sanajumalanpalvelukset Viikkomessut Erityisjumalanpalvelukset Lasten-, nuorten-, perh Koulukirkot Konfirmaatiomessut Yhteensä Muutoksia messujen kirjaamisessa vuonna 2015: -Jampan messut on siirretty pääjumalanpalveluksista erityisjumalanpalveluksiin 5. Talousluvut 211 Jumalanpalvelustoiminta TP 2014 TA 2015 TP 2015 Käyttö % Toimintatuotot (ulkoinen) 61,40 118,22-100,0 Toimintakulut (ulkoinen) , ,53 98,6 Toimintakate (ulkoinen) , ,31 98,6 Toimintakate II (toimintakulut/tuotot, ulk./sis.) , ,11 98,2 Työalakate (kaikki kulut/tuotot, ulk./sis.) , ,43 98,4

21 21 (104) 212, 213 HAUTAAN SIUNAAMINEN JA MUUT KIRKOLLISET TOIMITUKSET 1. Toiminta-ajatus ja toiminnan kuvaus Kirkollisista toimituksista kaste ja ehtoollinen ovat sakramentteja, jotka Jeesus itse on asettanut ja niissä Jumalan sanaan liittyy aina näkyvä aine. Avioliittoon vihkiminen ja hautaan siunaaminen ovat kirkon itsensä kehittämiä pyhiä toimituksia samoin kuin kodin siunaaminenkin. Niiden tavoitteina ovat: välittää ihmisille yhteys Jumalaan ja osallisuus pelastukseen auttaa kohtaamaan olemassaolon perimmäiset kysymykset, ilot ja ahdistukset elämän käännekohdissa liittää elämän merkittävät vaiheet kirkon jumalanpalveluselämän yhteyteen kutsua ihmisiä yhteyteen ja vahvistaa heitä siinä palvella jäseniä, kohdata heitä henkilökohtaisesti ja auttaa heitä kohtaamaan elämänsä muutoksia. Toimitusten edellä käydään säännöllisesti toimituskeskustelu papin ja asianomaisten kesken. Niiden tarkoituksena on kartoittaa asianomaisen/-omaisten elämäntilanne, sopia käytännön järjestelyistä sekä selvittää toimituksen sisältö. Pyrkimyksenä on kohdata ihmisen elämäntilanne avoimesti ja rehellisesti ja kiireettömästi. Siunattujen omaiset kutsutaan kirjeellä vuosittain vietettävään pyhäinpäivän iltaan kirkossa. Heille järjestetään myös kaksi kertaa vuodessa sururyhmä. Vuoden aikana kastetut lapset perheineen kutsutaan perhemessuun tai kirkkohetkeen. Toimitukset jaetaan pappien kesken ennalta laaditun vuorojärjestelmän mukaisesti ottaen kuitenkin mahdollisuuksien mukaan huomioon seurakuntalaisten omat toivomukset papin ja toimituksen ajankohdan suhteen. Musiikkiin liittyvät osiot ja valinnat toteutetaan yhteistyössä kanttorin kanssa. 2. Tavoitteet ja niiden toteutuminen 1. Kaikki työntekijäryhmät kohtaavat hautaan siunattavien omaiset kiireettömästi ja läsnä ollen. Omaiset saavat tarvitsemansa tiedon ja tuen. Tähän on pyritty kautta linjan. Olemme tukeneet sekä käytännön kysymyksissä että hengellisissä ja henkisissä tarpeissa. 2. Kannustetaan pareja kirkolliseen vihkimiseen pitämällä edelleen esillä myös pienimuotoisen vihkimisen vaihtoehtoa ja Elävän veden kappelin ja muiden tilojen tarjoamia mahdollisuuksia kaste- ja häätilana. Etsitään uusia tapoja rohkaista vanhempia tuomaan lapsensa kastettaviksi. Avioliiton esteiden tutkinnan yhteydessä virasto on pitänyt aktiivisesti esillä pienten vihkitilanteiden mahdollisuutta. Kirje kastamattomien koteihin on uudistettu. Vuonna 2016 soitetaan vielä kirjeen jälkeen koteihin. Anu Sorjonen on neuvolan perhevalmennuksessa kertonut vihkimisen mahdollisuudesta kasteen yhteydessä. 3. Hoidetaan kirkolliset toimitukset huolella ja kohdataan kaikki niihin osallistuvat ihmiset yksilöllisesti ja kiireettömästi. Tähän jokainen on paneutunut omassa työtehtävässään mahdollisimman hyvin. Remontin vuoksi on ollut vähemmän tiloja tarjota mm. muistotilaisuuksiin ja kastejuhliin.

22 22 (104) 3. Arviointi Paikkakunnalla syntyi kaikkiaan 466 lasta (vuonna 2014: 418), joista kastettiin seurakuntaamme 331 (326). Kaikista Järvenpäässä syntyneistä lapsista kastettiin 71 % (78 %). Seurakuntaan kuuluvien vanhempien lapsista jäi kastamatta 34 (28). Kastettujen lapsien prosentuaalinen osuus on pienentynyt seitsemän (7) prosenttiyksikön verran. Suuntaus on ollut laskeva yli vuosikymmenen ajan. Vuonna 2015 avioliittoon vihittiin 195 (201) järvenpääläistä paria ja näistä vihkimisistä 83 (90) oli kirkollisia. Siviilivihkimisiä, joissa jompikumpi tai molemmat olivat seurakunnan jäseniä oli 87 (65). Näin ollen 42,5% (44,8) kaikista vihkimisistä oli kirkollisia. Kirkollisten vihkimisten kohdalla on nähty notkahdus vuodesta 2011 eteenpäin. Siviilivihkimisten määrä kasvaa kirkollisten vihkimisten kustannuksella. Heidän joukossaan on kasvavissa määrin pareja, joista toinen tai ei kumpikaan kuuluu kirkkoon. Vuoden 2015 aikana Järvenpäässä kuoli 247 (259) ihmistä. Heistä seurakunnan jäseniä oli 179 (202). Kaikista Järvenpäässä kuolleista siunattiin hautaan kirkollisesti 88,7 % (91,5). Kirkollisten hautaan siunaamisten määrä on vähentynyt lähes neljän prosenttiyksikön verran. Taustalla on nähtävissä arvojen muutos sekä yhteiskunnallinen sekularisoituminen. 4. Tunnusluvut VUOSI A. Avioliitt. vihityt yht. Kirkollinen vihkiminen Siviilivihkimiset (ainakin jompikumpi srk:n jäsen) Kirkollisten vihkimisten %-osuus 45,5 44,8 42,5 Avioliiton siunaus B. Kastetut % syntyneistä C. Haudatut seurakunnan jäsenet Järvenpäässä kuolleet (arvio) Kirkollisesti siunatut % 74,2 77, , , ,5 71, ,7 5. Talousluvut 212 Hautaan siunaaminen TP 2014 TA 2015 TP 2015 Käyttö % Toimintatuotot (ulkoinen) Toimintakulut (ulkoinen) , ,31 96,3 Toimintakate (ulkoinen) , ,31 96,3 Toimintakate II (toimintakulut/tuotot, ulk./sis.) , ,38 96,4 Työalakate (kaikki kulut/tuotot, ulk./sis.) , ,57 97,1 Talousarvion toteutuminen ja perustelut ylityksille sekä merkittäville alituksille. Kustannukset ovat ylittyneen työsuhteisten kuukausipalkat ja sairaus-, äitiys- ja vanhempainvapaa menokohtien ja niistä aiheutuneiden sivukulujen ylityksestä.

23 23 (104) 5. Talousluvut 213 Muut kirkolliset toimitukset TP 2014 TA 2015 TP 2015 Käyttö % Toimintatuotot (ulkoinen) Toimintakulut (ulkoinen) , ,79 99,3 Toimintakate (ulkoinen) , ,79 99,3 Toimintakate II (toimintakulut/tuotot, ulk./sis.) , ,14 99,5 Työalakate (kaikki kulut/tuotot, ulk./sis.) , ,17 99,3

24 24 (104) 214 VIESTINTÄ 1. Toiminta-ajatus/perustehtävä ja toiminnan kuvaus Järvenpään seurakunnan toimintalinjauksessa vuoteen 2015 todetaan mm.: Järvenpään seurakunta on ihmisläheinen, yhteisöllinen, avoin ja ulospäin suuntautunut, kristilliselle uskolle rakentuva. Viestitämme tehtävästämme ja toiminnastamme vuorovaikutteisesti sekä omille jäsenillemme että kaikille kaupunkilaisille. Käytämme monipuolisesti eri välineitä, jotta viestimme vaikuttaa mahdollisimman moneen, luoden myönteistä kuvaa kirkosta, seurakunnasta ja sen sanomasta. Painotamme viestinnän sisällössä seurakuntamme sanomaa, toimintaa ja tapahtumia. Vapaaehtoiset: Viestinnässä toimii vapaaehtoisten ryhmä, joka valitsee viikoittaiseen Viestipalveluuutiskirjeeseen raamatuntekstin, runon ja rukouksen. Viestin voi tilata seurakunnan sivuilta sähköpostiinsa. Viestipalvelun ideoivat aikoinaan vapaaehtoiset. 2. Tavoitteet ja niiden toteutuminen Verkkoviestinnän ja sosiaalisen median aktiivisen ylläpidon ja kehittämisen kautta pyrittiin tavoittamaan yhä laajempi yleisö ja saavuttamaan myös heitä, joille seurakunta ja kirkko eivät ole tuttuja tai läheisiä. Seurakunnan Facebook-sivun tykkääjämäärä kasvoi tasaisesti. Facebookissa on jaettu tuokiokuvia, kerrottu tapahtumista, kutsuttu mukaan ja jaettu hengellistä sisältöä. Työntekijöitä on opastettu jakamaan työalan päivityksiä. Suunnittelupäivässä pidettiin some-työskentely, jossa pohdittiin Facebookin roolia seurakuntalaisten kohtaamispaikkana. Viimeisimmäksi Kirpputorille ja parisuhdetyöhön luotiin omat Facebook-sivut. Facebookin ja/tai Youtuben kautta on julkaistu itse tehtyjä videoita. Verkkosivujen ja toisinaan Facebook-linkin kautta lähetettiin sunnuntain jumalanpalvelukset ja messut suoratoistona. Suoratoistossa kuvan laatu ei ole hyvä, sillä kuva välitetään valvontakameran kautta, jota ei myöskään voi suunnata. Toistaiseksi laitteiston uusimiseen ei ollut käytettävissä varoja. Viestintä halusi kirkkovuoden näkyvän myös paikallislehdissä, joihin lähetettiin tiedotteita/lehtijuttuja mm. Yhteisvastuusta, pääsiäisestä, pyhäinpäivästä ja adventin ajasta yhteistyössä rovastikunnan tiedottajien kanssa. Samoin viikoittaisessa yhteisilmoituksessa julkaistiin kirkkovuoden tapahtumien sisältöä. Rovastikunnan yhteinen hartauskirjoitusvuoro sunnuntain Keski-Uusimaassa jatkui edelleen. Seurakunta osallistui myös Jouluradion kustannuksiin. Sen kuuntelu lisääntyi erityisesti pääkaupunkiseudun ulkopuolella. Kansallinen radiotutkimuksen mittausten mukaan kaupungeissa Jouluradiota kuunteli viikoittain henkilöä (vuonna 2014 vastaava luku oli ). Katrina vakiintui tapahtumailmoitusten kanavaksi verkkosivuilla. Työntekijöille annettiin tarpeen mukaan opastusta tapahtumasta ilmoittamiseen mutta henkilöstön viestintäkoulutuksen tarve on ilmeinen. 3. Arviointi Seurakunta toteutti keväällä 2015 kyselyn strategiatyöskentelyn pohjaksi. Kyselyyn vastaajat (284) arvioivat myös seurakunnan viestintää. Keskiarvoisesti viestinnän tavoitteet ja laatu onnistuivat kohtalaisen hyvin tai hyvin. Tieto tavoitti vastaajat etupäässä sanomalehden, toiseksi verkkosivujen kautta ja kolmanneksi Facebookin kautta. Nykyiset käytössä olevat viestintäkanavat, sanomalehti, verkko ja kausiesitteet, ovat vakiintuneet perustyöhön. Suurin taloudellinen panostus on edelleen olemaan viikoittainen ilmoitus Keski- Uusimaassa ja Viikkouutisissa.

25 25 (104) Syksyllä aloitettiin seurakunnan uusien Lukkari-julkaisujärjestelmällä toteutettavien verkkosivujen toteutuksen valmistelu ja projekti suunniteltiin aloitettavaksi vuoden 2016 alusta. Kirkon Lukkari on toistaiseksi ilmainen seurakunnalle. Uusien verkkosivujen luominen monipuolistaa viestintää entisestään. Myös henkilöstö osallistuu tulevien verkkosivujen päivitykseen. Entistä tärkeämpää onkin, että henkilöstö osallistuu omasta työalastaan viestimiseen. 4. Tunnusluvut ,42 6,9 7,7 5, ,2 pmm 3,5 pmm 3,5 pmm 2,8 pmm 3 pmm Palstamillimetriä Keski-Uusimaassa viestintään varatuilla määrärahoilla per seurakunnan jäsen. 5. Talousluvut TP 2014 TA 2015 TP 2015 Käyttö % Toimintatuotot (ulkoinen) Toimintakulut (ulkoinen) , ,41 96,3 Toimintakate (ulkoinen) , ,41 96,3 Toimintakate II (toimintakulut/tuotot, ulk./sis.) , ,47 96,8 Työalakate (kaikki kulut/tuotot, ulk./sis.) , ,24 97,2

26 26 (104) 215 MUUT SEURAKUNTATILAISUUDET 1. Toiminta-ajatus/perustehtävä ja toiminnan kuvaus Seurakunnan sellaisten yleisten ja julkisten tilaisuuksien hoito, jotka eivät kuulu minkään työmuodon tehtäväkenttään. Näitä ovat alueelliset ja valtakunnalliset juhlat, erityisryhmien sekä seurakunnan yhteistyöverkostojen esim. kaupungin, veteraanijärjestöjen, herätysliikkeiden ja aluejärjestöjen kanssa yhteistyössä toteutetut tilaisuudet. 2. Tavoitteet ja niiden toteutuminen Tavoitteen mukaisesti toteutettiin vuosittain toistuvat tilaisuudet eri yhteistyötahojen kanssa sekä muut yhteistyössä suunnitellut tilaisuudet. Rovastikunnallinen miestenpäivä toteutettiin Järvenpäässä marraskuussa Arviointi Vakiintuneet yhteistyössä toteutettavat tilaisuudet toteutuivat suunnitellulla tavalla. Veteraanityön osalta yhteistyö muuttuu entistä enemmän alueelliseksi Keski-Uudenmaan seurakuntien alueella. 5. Talousluvut TP 2014 TA 2015 TP 2015 Käyttö % Toimintatuotot (ulkoinen) 50, ,90 257,7 Toimintakulut (ulkoinen) , ,88 88,2 Toimintakate (ulkoinen) , ,98 86,3 Toimintakate II (toimintakulut/tuotot, ulk./sis.) , ,67 98,9 Työalakate (kaikki kulut/tuotot, ulk./sis.) , ,70 98,9

27 27 (104) 216 JAMPAN ALUETYÖ 1. Toiminta-ajatus/perustehtävä ja toiminnan kuvaus Jampan aluetyön tehtävänä on alueen tarpeista nousevan toiminnan kehittäminen yhteistyössä alueen asukkaiden ja muiden paikallisten toimijoiden kanssa. Jampan aluetiimi koostuu seurakunnan eri työmuotojen edustajista (Tarja Seppänen, Marja Noso, Anne Mäki, Jari Niemi, Heikki Ruokonen ja Tarja Laakso alkuvuoden, Maarit Sahramo 15.4 alkaen). Aluetiimi kokoontui vuoden aikana viisi kertaa. Verkostokokouksia ja yhteistyöpalavereita alueen toimijoiden kanssa oli viisi. Jampan aluetyö on yhteistyötä seurakunnan eri työalojen kanssa ja verkostoyhteistyötä Jampan alueen toimijoiden kanssa, mm. kaupungin eri tahot (päiväkodit, koulut, nuorisotoimi, Perhekeskus Maahinen), alueen ala- ja yläkoulujen vanhempainyhdistykset, MLL. Yhteistyössä suunnitellaan ja toteutetaan Jamppaviikot ja Jampan joulupolku sekä Jampan siivoustalkoot keväällä. Jamppa-viikot järjestettiin elo-syyskuussa. Seurakuntakodilla oli kauden avausmessu ja kyläjuhla. Muita tapahtumia olivat: pihatapahtuma Perhekeskus Maahisessa, kodin ja koulun päivä Saunakallion ja Koivusaaren kouluilla. Jamppa-kilpailu toteutettiin neljännen kerran piirtäen, valokuvaten, runoillen teemasta Jampan lähimetsä haltuun. Jamppaviikkojen tapahtumissa myytiin Jampan maskottia, Tikru-pinssiä, Jampan lasten ja nuorten hyväksi. Joulupolulla seurakuntakodissa pysähdyttiin seimen äärellä ja laulettiin joululauluja. Joulupolun muut toimintapisteet olivat Perhekeskus Maahisen, Kaarnapolun päiväkodin ja Saunakallion koulun pihalla sekä ensi kertaa Jampan nuorisotalossa. Lastenohjaaja on luonut hyviä yhteyksiä päiväkoteihin. Kerran kuussa eskariryhmät vierailevat Jampan seurakuntakodilla. Ohjelmaan kuuluvat hartaus- ja askarteluhetki eri aiheista sekä tarjoilu päivän teemaan liittyen. Eskarivierailut ovat osa päiväkodin ohjelmaa, sillä ne on kirjattu päiväkodin eskarilaisten toimintasuunnitelmaan. Aluepappi on Saunakallion koulun yhteyshenkilö ja pitää koululla aamunavaukset kerran kuussa. Seurakuntakoti kokosi alueen asukkaita mukaan säännölliseen toimintaan: messuihin, aamukaffeille, kerhoihin ja piireihin lapsista eläkeläisiin. Diakoniavastaanotto toimi torstaisin ajanvarauksella, mikä mahdollisti kiireettömän kohtaamisen ja joustavan tapaamisajan. Diakoniatyöntekijät ottivat vastaan asiakkaita sovitusti myös vastaanottoaikojen ulkopuolella. Seurakuntakoti tarjosi toimivat ja valoisat tilat moniin perhejuhliin (kaste, muistotilaisuus, vihkiminen, rippijuhlat, syntymäpäivät). 2. Tavoitteet ja niiden toteutuminen Jampan aluetiimin tavoitteena on kohdata ihmisiä ja kuunnella heidän ajatuksiaan ja toiveitaan, joiden perusteella uutta toimintaa suunnitellaan ja käynnistetään. Ihmisiä kannustetaan vapaaehtoisuuteen ja kantamaan rohkeasti vastuuta. Toimimme alueen verkostoissa niin, että tulemme yhä paremmin tietoisiksi toistemme toiminnasta ja löydämme uusia yhteistyömahdollisuuksia. Jampan seurakuntakoti on paikka, jossa kynnys on matalalla ja ihminen tavattavissa. Siellä eri-ikäiset ihmiset kohtaavat toisensa ja saavat voimaa elää arkea Jumalan armon varassa. Aluetyölle asetetut tavoitteet toteutuivat, sillä kaikenikäisiä ihmisiä kohdattiin runsaasti Jampan seurakuntakodin eri tilanteissa ja yhteistyötahojen kanssa toteutetuissa tapahtumissa. Vapaaehtoiset vastaavat käsityöpiiristä, kansainvälisestä olohuoneesta, naisten keskustelupiiristä ja leipien hakemisesta aamukaffeilla jaettavaksi. Aamukaffeille on löytynyt uusia sitoutuneita vapaaehtoisia keittiöön sekä valmistelu- että tiskaustehtäviin.

28 28 (104) Jampan seurakuntakoti on paikka, jonne on helppo tulla ja jossa saa olla oma itsensä sekä kohdata toisia ihmisiä Jumalan armon ympäröimänä. Aamukaffeilla kävijöiden määrä nousi 4403 (edellisenä vuonna 3747) osallistujaan. Aulakahvila kesäperjantaisin kokosi kävijöitä 775 (vuonna 2014 kävijöitä 1086 ja 2013 kävijöitä 530). Messuihin ja erilaisiin jumalanpalveluksiin osallistui 770 (859) ihmistä. Jamppaviikot aloittanut kyläjuhla (soppa- ja kahvitarjoilu, yhteislaulua, käsityöpiirin töiden myynti) kokosi 204 (290) henkeä ja joulupolun aikana seurakuntakodilla kävi 215 (294) ihmistä. Jampan aluetiimin järjestämällä joulupuurolla oli mukana 73 (71) henkeä. 3. Arviointi Jampan aluetyö on yhteistyötä ja asukaslähtöistä. Seurakuntakodin kynnys on matala ja ihmiset tulevat seurakuntaan kuin kotiinsa. Mitään toimintaa ei ole aloitettu työntekijöiden, vaan alueen ihmisten tai yhteistyötahojen aloitteesta. Yhteistyö seurakunnan työmuotojen ja eri yhteistyökumppaneiden kanssa on laaja-alaista ja toimivaa. Yhteiset kokoontumiset, tapahtumien suunnittelut ja toteutukset vahvistavat yhteisöllisyyttä, yhteisen tekemisen merkitystä ja tuovat moniammatillista osaamista tapahtumiin. Aamukaffet perjantaisin klo 9-11 ovat keskeisin ihmisiä kokoava tilaisuus viikoittain, keskimäärin 125 ihmistä/kerta. Vuoden aikana aamukaffeille saatiin lisää työvoimaa, kun toiminnallisen puolen työntekijät olivat vuorotellen paikalla kohtaamassa ihmisiä ja keskustelemassa heidän kanssaan. Seurakunta oli neljättä kertaa mukana Saunakallion koulun monipuolisessa joulutapahtumassa, kun käsityöpiiri oli myymässä tuotteitaan. Koululla arvostetaan käsityöpiirin lahjoittamia stipendejä oppilaille. Saunakallion koulun vieraina olleet espanjalaisen Valencian Yliopistossa opiskelevat rehtorit tutustuivat koulun ja seurakunnan yhteistyöhön sekä Jampan aluetyöhön. Eskarilaisten vierailuista on tullut myönteinen palaute sekä ohjaajilta että lapsilta. Päiväkodista on toivottu, että muutkin ryhmät voisivat tulla vierailulle, mutta siihen ei tällä hetkellä ole työntekijäresursseja. Vuoden aikana perusmessujen lisäksi toteutettiin kaksi puuhamessua, kauden avausmessu sekä lähetettiin pääsiäismessusta Tarja Laakso eläkkeelle. Maalis- ja lokakuussa toteutettiin kansainvälinen messu, jota suunnittelemassa ja toteuttamassa olivat kansainvälisen olohuoneen ihmiset ja lastenohjaajat. Ne eivät tavoittaneet toivotusti maahanmuuttajia. Jampan messuissa kävijöiden määrä jäi edellisvuotta pienemmäksi. Aluetyön toiminta on vakiintunut. Kävijämäärä edelleen kasvanut, joten työntekijäresurssit ovat toimintaan nähden niukat. Toimintakulut ovat jopa alle talousarvion, koska kulut koostuvat lähinnä tarjoilukuluista. Ihmisten kohtaaminen ja läsnäolo ovat toiminnan painopiste, mikä edellyttää vakinaisen ja kokoaikaisen vahtimestarin työpanosta sekä aluetiimin työntekijöiltä sitoutunutta, läsnäolevaa ja innostunutta työotetta. Tällaiseen työtapaan uusi vahtimestari on sitoutunut alusta alkaen. Aluepapin, diakoniatyöntekijän ja lastenohjaajan tehtäväkuvaan on kirjattu aluetyöhön käytettävä työaika. Alueella tehtävä verkostotyö perustuu työntekijöiden laaja-alaiseen työotteeseen ja yhteistyökykyyn. Nykyisillä työntekijäresursseilla toimitaan äärirajoilla eikä uutta toimintaa voida suunnitella tai kehittää. 4. Tunnusluvut tunnusluvut/mittarit Messut kerran kuussa 10/357 9/452 8/493 8/408 8/516 7/377 - niissä ehtoolliskäyntejä 10/216 9/318 8/370 8/318 8/412 7/284 Muita jumalanpalveluksia 1/70 3/225 4/196 4/282 6/343 6/330 - kiirastorstai, joulukirkko, kaksi puuhamessua ja kaksi kansainvälistä messua uutena kokeiluna, joissa ehtoolliskäyntejä: 3/85 3/119 4/134 5/163 Muut seurakuntatilaisuudet 47/ / / / / aamukaffet, kansainvälinen olohuone, pääsiäisaskartelu, Jampan kyläjuhla, joulupolku, joulupuuro ja kesäelokuussa toiminut aulakahvila

29 29 (104) 5. Talousluvut TP 2014 TA 2015 TP 2015 Käyttö % Toimintatuotot (ulkoinen) 1.473,39 606,67-100,0 Toimintakulut (ulkoinen) , ,18 95,3 Toimintakate (ulkoinen) , ,21 91,9 Toimintakate II (toimintakulut/tuotot, ulk./sis.) , ,30 92,1 Työalakate (kaikki kulut/tuotot, ulk./sis.) , ,46 93,6

30 30 (104) 217 MUU SEURAKUNTATYÖ 1. Toiminta-ajatus/perustehtävä ja toiminnan kuvaus Seurakunnalliset avustukset eri yhteisöille ja sekä muut kulut, jotka eivät kuulu minkään työmuodon työalaan. Henkilökunnan koulutusmäärärahat ja erilaiset projektit, mm. vanhustyön projekti Jampassa, Rinkulan tukeminen sekä Ristintie-projekti pääsiäisenä. Uusien seurakuntalaisten muistaminen ja seurakunnan esilläolo kävelykadun tapahtumissa. 2. Tavoitteet ja niiden toteutuminen Toteutetaan vuosittain vakiintuneet projektiluonteiset tapahtumat sekä tuetaan vakiintuneen tavan mukaisesti erilaisia projekteja, yhteisöjä ja järjestöjä. Toteutui pääosin vakiintuneella tavalla. Huomioidaan kirkon strategian mukaisesti erityisesti seurakuntaan muuttavat uudet jäsenet. Muuttajille lähetettiin kirje, jossa heidät toivotettiin tervetulleeksi seurakuntaan ja samalla muuttaneiden tilaisuuksiin. Muuttaneiden tilaisuuksia järjestettiin isompien tapahtumien yhteydessä sekä Kirkonmäellä että Jampassa. Osanotto muuttaneiden tilaisuuksiin ei ollut kovinkaan runsasta. Muuttaneiden ja uusien jäsenten kirjeessä oli myös paketti Tasaus-kahvia tervetulolahjana. Ollaan mukana kävelykadulla ja muutoinkin Järvenpäässä järjestettävissä suurissa tapahtumissa. Kävelykadulla seurakunta oli mukana Järvenpää-päivässä, Puistobluesissa blueskirkon merkeissä (keräsi n. 600 osallistujaa Rantapuistossa olevaan telttaan ja teltan ympärille), Maa elää-tapahtumassa ja Joulunavauksessa. Lisäksi seurakunta oli mukana Rantapuistossa järjestetyssä Hanki & Sydäntapahtumassa, Perinnepörinät-tapahtumassa sekä Jannen synttärit-tapahtumassa kävelykadulla. Mukanaolo suurissa tapahtumissa loi edellytyksiä lukuisille hyville kaupunkilaisten kohtaamiselle. Toteutuksessa oli mukana sekä työntekijöitä että suuri joukko vapaaehtoisia. Mahdollistetaan henkilökunnan toimintalinjauksen suuntaiset koulutukset. Koulutukset toteutuivat pääsääntöisesti kehittämissuunnitelman mukaisesti. 3. Arviointi Katutapahtumissa mukana oleminen näkyvästi on ollut tärkeä mahdollisuus kohdata laajasti järvenpääläisiä ja pitää samalla esillä seurakunnan toimintaa ja sanomaa. Blueskirkko artistivieraanaan Johanna Försti sai edelleen paljon kiitosta ja runsaan osanoton sateisesta säästä huolimatta. Yleisesti ottaen katutapahtumissa mukanaolo on palvellut erinomaisesti seurakunnan toimintalinjauksen Vaikutamme viestinnällä-osion tavoitteita, joissa korostetaan tehtävästämme ja toiminnastamme viestimistä vuorovaikutteisesti sekä omille jäsenillemme että kaikille kaupunkilaisille. Samoin katutapahtumiin osallistumisella on huolehdittu toimintalinjauksen mukaisesti siitä, että kristilliseen elämään liittyvät symbolit näkyvät monipuolisissa yhteyksissä Seurakuntaan muuttavien uusien jäsenten huomioiminen on toteutettu hyväksi koetulla tavalla. Järvenpään seurakuntaan muutti 1774 henkeä vuonna 2015 (1663 vuonna 2014) Paikkakunnalle muuttavista vain 59,7 % kuuluu kirkkoon, pois muuttavista 60,0 %. Muuttavien määrä on hyvin suuri ja heidän hyvä kohtaaminen on ensiarvoisen tärkeä ja kehitettävä asia.

31 31 (104) 5. Talousluvut TP 2014 TA 2015 TP 2015 Käyttö % Toimintatuotot (ulkoinen) Toimintakulut (ulkoinen) , ,72 85,6 Toimintakate (ulkoinen) , ,72 85,6 Toimintakate II (toimintakulut/tuotot, ulk./sis.) , ,31 90,0 Työalakate (kaikki kulut/tuotot, ulk./sis.) , ,69 90,2 Talousarvion toteutuminen ja perustelut ylityksille sekä merkittäville alituksille. Budjetointi ja tiliöinti tehtäväalueella eivät kohtaa kaikin osin, mutta kokonaisuutena on pysytty hyvin talousarviossa. Huomattavimmat säästöt ovat tulleet henkilökunnan koulutusmäärärahojen osalta. Samoin vihkiraamatuille budjetoitu summa on tänä vuonna jäänyt käyttämättä.

32 32 (104) 221 MUSIIKKITYÖ 1. Toiminta-ajatus/perustehtävä ja toiminnan kuvaus Musiikkityön tehtävänä on tuottaa monipuolista ja tasokasta kirkkomusiikkia messuihin ja muihin seurakunnan tilaisuuksiin, huolehtia lasten ja nuorten kirkkomusiikkikasvatuksesta, valmistaa ja esittää suuria kirkkomusiikkiteoksia sekä tarjota seurakuntalaisille mahdollisuus osallistua seurakunnan toimintaan mm. kuoroissa laulamalla. Kanttorien työtehtävät ja vastuut: Mikko Haapaniemi (johtava kanttori) - Hallinnosta ja konserttitoiminnasta vastaaminen - yhteistyökoordinointi järvenpääläisten kulttuuriosaajien kanssa - ystävyysseurakuntien musiikkisuhteiden kehittäminen - toisten kanttorien lähiesimiehenä toimiminen - kuorovastuu Harmoniakuoro Katri Takala - soitinten huolto - urkumusiikin edistäminen messuissa - kuorovastuu Kirkkokuoro Heikki Ruokonen - nuorten ja nuorten aikuisten musiikkikasvatus - kuorovastuu Prima Vista Elina Rantamäki (virkavapaalla vuoden 2015, vs. kanttorina Erkki Hannonen) - musiikkityön tiedotus ja konserttien suunnittelu yhdessä johtavan kanttorin kanssa - johtavan kanttorin sijaistaminen - kuorovastuu kamarikuoro Canzonetta Nova ja Lapsikuoro Haarajoen kuoroa johtaa Heli Alaja. Musiikkityön jumalanpalvelusteologina toimii Heli Seppänen ja tiimin sihteerin tehtäviä hoitaa osittain Pauliina Nurminen. 2. Tavoitteet ja niiden toteutuminen 1. Viedä evankeliumia eteenpäin musiikin keinoin ja siten tavoittaa sellaisia seurakuntalaisia ja ryhmiä, joita muut toiminnot eivät saavuta. Tällainen vaikeasti tavoitettava ryhmä koko kirkossa on työssäkäyvä aikuisväestö, erityisesti ikäryhmä vuotiaat, mutta myös yläasteja lukioikäiset nuoret. 2. Kirkkomusiikin keskeinen toiminnallinen tarkoitus on edistää ja monipuolistaa seurakunnan jumalanpalveluselämää sekä säilyttää seurakunnan kuorojen taso ja turvata niiden toiminnalliset resurssit. 3. Edistää seurakunnan musiikkitoimintaa tasokkain konsertein/konserttisarjoin. Asetetut tavoitteet toteutuivat hyvin. Kevään ja syksyn konsertit painottuivat kirkollisiin juhlaaikoihin. Kynttilänpäivän konsertissa esiintyi Prima Vista Heikki Ruokosen johdolla. Palmusunnuntaina Canzonetta Nova ja orkesteri esittivät Bachin Johannes-passion Erkki Hannosen johdolla. Kesäillan konsertit vuonna 2015 painottuivat Sibeliuksen musiikkiin, sillä vuosi 2015 oli säveltäjämestarin 150-vuotisjuhlavuosi. Konserttisarjaan lähetettiin yli 600 kutsukorttia järvenpääläisille kulttuuriosaajille, opettajille ja yhteistyökumppaneille. Konserttisarja koostui kaikkiaan seitsemästä Sibelius teemaisesta konsertista. Konserttisarjan avasi juhlavasti Ainolan säätiön asiamies, museonjohtaja Hilkka Helminen. Järvenpään seurakunnan kanttoreilla ja kuoroilla oli vahva panos konserteissa. Kaikki kanttorit sekä Prima Vista ja Canzonetta Nova esiintyivät

33 33 (104) konserttisarjassa, jolla oli hyvä näkyvyys ja jota kehuttiin todella laadukkaaksi. Sarja keräsikin ennätysmäärän konserttivieraita. Konserttisarjan erikoisuutena olivat Ennen konserttia -tilaisuudet, joissa yleisö pääsi tutustumaan konsertin ohjelmistoon ja taiteilijoihin. Eräänlaisena konserttikesän huippuhetkenä voidaan varmasti pitää pianotaiteilija professori Erik. T. Tawaststjernan luentoa ja konserttia elokuun kolmantena tiistaina. Sarjan päätöskonsertti oli seurakunnan kanttoreiden oma urkukonsertti, joka päättyi Sibeliuksen Finlandiaan. Kanttoreiden lisäksi konsertissa esiintyi nuori järvenpääläinen urkurilahjakkuus Joel Vartiainen. Syksyn konsertit alkoivat Prima Vistan 25-vuotisjuhlakonsertilla. 25-vuotista taivaltaan juhliva kuoro julkaisi joulukonsertissaan ensimmäisen joululevynsä. Myös seurakunnan kanttorit yhdessä Juhani Haapasalon ja Erkki Rajamäen kanssa tekivät levyn, jonka tarkoituksena on dokumentoida kirkon urkuja ja myös entisten kanttoreidemme säveltämää ja esittämää musiikkia. Levyn teemana ovat virret ja levyn nimeksi annettiin Maisema. Levyn vihkosen kuvituksena ovat Tero-Pekka Lehtosen valokuvat. Ensimmäisenä adventtina esiintyi lähes täydelle kirkolle baritoni Jorma Hynninen ja urkutaiteilija Kalevi Kiviniemi. Kuorot ovat osallistuneet aktiivisesti messujen suunnitteluun ja toteuttamiseen sekä muuhun seurakunnan toimintaan. Kuorot ovat antaneet merkittävän panoksen messuihin ja järvenpääläiseen musiikkielämään. Kuorojen vahvuus ja toiminta vuonna 2015 jäsenet (naiset, miehet) harjoitukset esiintymiset messuavustukset Kirkkokuoro 35 (naisia 28, miehiä 7) Canzonetta Nova 63 (naisia 41, miehiä 22) Lapsikuorossa 19 tyttöä Prima Vista 40 (naisia 30, miehiä 10) Harmoniakuoro 45 (naisia 30, miehiä 15) Haarajoen kuoro 22 naista Vuosi 2015 oli Prima Vistan 25-vuotisjuhlavuosi. Kuoro teki juhlamatkan Nizzaan, jossa osallistuttiin kuorofestivaalille. Vuosi 2015 oli myös Harmoniakuoron 30-vuotisjuhlavuosi. Juhlamatka päätettiin tehdä keväällä Joulun ajan tilaisuuksissa lauloi joulukuoro. Tämä periodiluonteinen kuoro järjestettiin nyt toista kertaa. Kuoroon sai kuka tahansa osallistua ikään ja laulutaitoon katsomatta. Kuorossa lauloi parisenkymmentä laulajaa, joista osa oli ensikertalaisia ja osa kokeneita laulajia seurakuntamme kuoroista. Kuoroa johti vuorollaan jokainen seurakuntamme kanttori. Paikkakunnan muiden kuorojen kanssa on jatkunut hyvä yhteistyö. Mieslaulajat, Ainottaret ja Järvenpään kamarikuoro ovat avustaneet messuissa ja pitäneet seurakunnan tiloissa omia konserttejaan. Kauneimmat joululaulut -tilaisuuksia järjestettiin kuusi kertaa, joista viimeisin neljännen adventin iltana kello kymmenen. Lisäksi 4. adventtina järjestettiin jo perinteeksi muodostunut Kauneimmat joululaulut messu. Urkuvartit pysyivät suosiossa myös vuonna Seurakunnan kanttorit soittivat urkuvartteja useimmiten lähes täydelle Elävän veden kappelille 32 kertaa. 3. Arviointi 1. Musiikkityötä on helpointa arvioida numeraalisesti ja saadun palautteen pohjalta. Vertailemalla samankokoisten seurakuntien musiikkitarjontaa voimme edelleen todeta toimintamme olevan määrällisesti ja laadullisesti merkittävää ja näkyvää sekä seurakuntalaisia tavoittavaa. Yläasteikäisten nuorten tavoittaminen perustuu lähennä rippikoulun musiikin opetukseen.

34 34 (104) 2. Messujen musiikki on innovatiivista, rikasta ja monipuolista. Vilkas vapaaehtoistoiminta näkyy kuoroissamme, joissa laulaa yhteensä noin 230 laulajaa. 3. Konserttitarjonta on vakiintunut ja saavuttanut runsaasti eri-ikäistä kuulijakuntaa ja huomiota. 4. Tunnusluvut Musiikkitilaisuuksien määrä Kuulijoiden kokonaismäärä Kuulijoita keskimäärin / tilaisuus 5. Talousluvut TP 2014 TA 2015 TP 2015 Käyttö % Toimintatuotot (ulkoinen) 7.975, ,55 95,8 Toimintakulut (ulkoinen) , ,28 94,2 Toimintakate (ulkoinen) , ,73 94,1 Toimintakate II (toimintakulut/tuotot, ulk./sis.) , ,09 97,5 Työalakate (kaikki kulut/tuotot, ulk./sis.) , ,65 97,6 Musiikkitilaisuudet 2015 Pvm Musiikkitilaisuus kirkossa 2015 Esiintyjät Kävijämäärä 8.2. Kynttilänpäivän konsertti Prima Vista, Heikki Ruokonen Konevitsa kvartetti J.S. Bach: Johannes-passio Canzonetta Nova ja orkesteri Jeesuksen kuolinhetken musiikkia Johanna Ellenberg-Haapaniemi, viulu, Mikko Haapaniemi, tekstit Fauré: Requiem Naiskuoro PrimaVera Vivaldi: Gloria! Järvenpään kamarikuoro Viulujen vesper Kirkkokuoro ja soitinyhtye, Katri Takala Kesäillan konsertti Canzonetta Nova, Prima Vista, Erkki Hannonen ja Heikki Ruokonen 9.6. Kesäillan konsertti Mia Huhta, sopraano, Teppo Ali- Mattila, viulu, Markku Mäkinen, urut Kesäillan konsertti Kamariorkesteri, lukija Yhteislauluilta Kesäillan konsertti Annastiina Tahkola, mezzosopraano, Tuula Hällström, piano Konsertti Karijärve Keelpilliorkester Kesäillan konsertti Kaartin Seitsikko

35 35 (104) Kesäillan konsertti Erik T. Tawaststjerna, piano Kesäillan konsertti Katri Takala, Mikko Haapaniemi, 382 Heikki Ruokonen, Joel Vartiainen, urut vuotisjuhlakonsertti Prima Vista, Heikki Ruokonen Maisema-levynjulkistamiskonsertti Lux aeterna - ikuinen valo Canzonetta Nova, Erkki Hannonen Franz Liszt: 12 transsendentaalista etydiä Tuomas Kyyhkynen, piano Joulukonsertti Lions Club Saara Aalto, Teemu Roivainen Joulukonsertti Kalevi Kiviniemi ja Jorma Hynninen Joulukonsertti Järvenpään naislaulajat Ainottaret Joulukonsertti Canzonetta Nova Kauneimmat joululaulut perheille Kauneimmat joululaulut Joulukonsertti 1 Järvenpään Mieslaulajat Joulukonsertti 2 Järvenpään Mieslaulajat Kauneimmat joululaulut Joulukonsertti Prima Vista, Heikki Ruokonen Kauneimmat joululaulut Musiikkitilaisuudet muualla Beethoven meets Sibelius Jani Aarrevaara, Jani Lehtonen Kaija Nuoranteen oppilaskonsertti Kevätlaulajaiset Harmoniakuoro Entisajan kahvikonsertti Kirkkokuoro, Katri Takala Suzuki-oppilaiden joulukonsertti Kauneimmat joululaulut Jampassa Kauneimmat joululaulut Haarajoella Urkuvartit torstaisin Elävän veden kappelissa 32 kertaa 1416

36 36 (104) 222 AIKUISTYÖ 1. Perustehtävä ja toiminnan kuvaus Seurakunnan toimintalinjauksen mukaisesti aikuistyössä pyritään toimimaan kristillisen uskon, toivon ja rakkauden syntymiseksi ja kasvamiseksi erityisesti aikuisväestön parissa. Perustehtävää toteutetaan tukemalla vapaaehtoisia seurakuntalaisia aktiivisina toimijoina ja toimimalla yhteistyössä muiden aikuisten parissa työskentelevien työntekijöiden ja yhteistyökumppaneiden kanssa. Aikuistyön kokonaisuudesta on vastannut vs. seurakuntapastori Sami Seppänen. Aikuistyön naistyöstä on vastannut vs. seurakuntapastori Nonna Lemola-Palm. Tarja Karhu on toiminut vapaaehtoistoiminnan koordinaattorina 60 %:n osuudella vuoden 2014 alusta lähtien. Julistustyön toimistosihteeri Pauliina Nurminen on toiminut aikuistyössä 45 %:n osuudella. Toimintakaudella ) jatkettiin jo vakiintuneita, pääosin seurakuntalaisten toteuttamia toimintamuotoja 2) kehitettiin edelleen uudempia toimintamuotoja (mm. Aikuinen usko -ryhmät, torstailounas) 3) toteutettiin kokeiluluonteisesti uusia projektinomaisia kokonaisuuksia, joiden tavoitteena oli luoda ja vahvistaa yhteyttä seurakuntaan (mm. seurakuntaan perehdyttävä yhteisökoulutus, 30- vuotiaiden onnittelukampanja, pääsiäis- ja joulunajan tempaukset asemalla) 4) kehitettiin edelleen seurakunnan vapaaehtoistoimintaa osana Arjen ihmeitä -verkkopalvelua Muuta huomionarvoista toimintakaudella oli mm. rovastikunnallisen miestenpäivän isäntäseurakunnan rooli sekä retriittitoiminnan siirtyminen aikuistyön toiminta- ja talouskokonaisuuteen. Loppuvuonna 2015 tehtiin myös päätös parisuhdetyön siirtymisestä osaksi aikuistyön toiminta- ja taloussuunnittelua alkaen. 2. Tavoitteet ja niiden toteutuminen Tavoite 1: Kehitetään vapaaehtoistoimintaa edelleen Arjen ihmeitä -sivuston kautta. Tavoitetaan uusia vapaaehtoisia ja löydetään heidän osaamisensa mukaisia tehtäviä. Toimintaa suunnitellaan yhä enemmän yhdessä vapaaehtoisten kanssa. Vuonna 2014 yhdessä Tuusulan srk:n kanssa käynnistettyyn Arjen ihmeitä -vapaaehtoistoiminnan verkkopalveluun rekisteröityi vuonna uutta järvenpääläistä. Vuoden loppuun mennessä järvenpääläisiä liittyneitä oli yhteensä 296. Vapaaehtoistoiminnan koordinaattori on tavannut jokaisen palveluun liittyneen uuden vapaaehtoisen henkilökohtaisesti ja kartoittanut hänen osaamisensa. Samalla hänelle on pyritty löytämään mahdollisimman pian ensimmäinen tehtävä. Toimintavuonna Arjen ihmeitä -sivustoa kehitettiin edelleen vapaaehtoistoiminnan koordinaattorin johdolla yhdessä seurakuntalaisten kanssa. Uutena ominaisuutena palvelun käyttäjille luotiin mahdollisuus ehdottaa projekteja ja tehtäviä, jotka on laitettu koordinaattorin hyväksymisen jälkeen avoimeen rekrytointiin. Arjen ihmeitä -sivuston teknisiä ominaisuuksia on kehitetty interaktiivisemmiksi, ja palvelua on muullakin tavoin laajennettu. Tästä esimerkkinä Mäntsälän seurakunnan päätös palveluun liittymisestä kevään 2016 aikana. Arjen ihmeitä -palveluun kirjautuneiden lukumäärä kattaa kaikkien työalojen vapaaehtoiset. Toisaalta suuri osa mm. aikuistyön piirissä toimivista vanhoista vapaaehtoisista ei ole kuitenkaan kirjautunut palveluun. Kaikkiaan aikuistyön toiminnassa mukana olevia vapaaehtoistoisia seurakuntalaisia voidaan arvioida olevan noin 200. Tulkinnallisista syistä johtuen tarkkaa lukumäärää on mahdotonta

37 37 (104) arvioida, sillä rajanvedon tekeminen vapaaehtoistoimijan ja osallistujan välille on vaikeaa. Tämä ei ole aina myöskään tarkoituksenmukaista. Toimintakaudella on pyritty vahvistamaan vapaaehtoisten seurakuntalaisten roolia toiminnan suunnittelussa. Tämä on kuitenkin yhä edelleen iso haaste koko seurakunnalle ja eri työaloille. Tavoite 2: Kehitetään ja luodaan uusia tapoja, jotka vahvistavat ihmisten suhdetta seurakuntaan ja kristilliseen uskoon. Uusia seurakuntalaisia on tavoitettu hyvin Arjen ihmeitä -sivuston kautta ja melko hyvin myös joidenkin vakiintuneiden toimintojen kautta. Toimintakaudella kehitettiin edelleen Katekumenaatti Aikuinen usko -toimintamallia, jonka tarkoituksena on vahvistaa yhteyttä kristilliseen uskoon ja seurakunnan elämään. Syksyllä 2015 toteutettiin myös yhteisöpedagoginen prosessi, johon osallistui 12 seurakuntalaista + 2 ohjaajaa. Prosessin tarkoituksena oli tutustua seurakunnan toimintaan ja havainnoida seurakunnan toimintaan integroitumista edistäviä ja sitä estäviä tekijöitä. Prosessi tuotti arvokasta materiaalia toiminnan kehittämiseen. Työalarajat ylittävä aikuisten kohtaamisen työryhmä (Tarja Karhu, Nonna Lemola-Palm, Marja Noso, siht. Pauliina Nurminen, Heli Seppänen, pj Sami Seppänen ja Anu Sorjonen) jatkoi kokoontumisiaan noin kahden kuukauden välein. Työryhmän toimesta vuonna 2014 käynnistetyt kuukausittaiset torstailounaat kirkonmäellä kasvattivat suosiotaan vuoden 2015 aikana. Työryhmä toteutti pääsiäisen ja joulun aikaan rautatieasemalla kampanjan, jossa aamujuniin lähteville jaettiin pääsiäismunia/enkelikonvehteja ja toivotettiin hyvää pääsiäistä/joulua. Näiden kautta tavoitettiin yhteensä noin 1000 henkilöä. Toimintakaudella toteutettiin myös 30-vuotiaiden seurakunnan jäsenten onnittelukampanja lähettämällä heille onnittelu- ja lahjakortti (kahdelle henkilölle) paikalliseen kahvilaan. Onnittelukortti lähetettiin yhteensä 339 henkilölle. Kampanja sai myös medianäkyvyyttä paikallislehdessä. Tavoite 3: Tuetaan aikuistyön vapaaehtoistoimijoita tehtävissään riittävän yhteydenpidon ja tarvittaessa työnohjauksellisten keskustelujen ja koulutustilanteiden kautta. Työntekijän rooli suhteessa seurakunnan vapaaehtoistoimijoihin on hahmottunut yhä enemmän siten, että keskeistä on ollut tukea ja rohkaista heitä tehtävissään. Heitä on tiedotettu siitä, että koska tahansa on mahdollista kääntyä työntekijän puoleen työnohjauksellista keskustelua varten. Tärkeänä on nähty myös työntekijän mukanaolo erityistilanteissa, kuten kevät- ja syyskauden päätöstilaisuuksissa. Vakiintuneeksi käytännöksi on muodostunut vapaaehtoisten puurojuhla joulukuussa. Tämä on toiminut vuosittaisena kiitosjuhlana. 3. Arviointi Toimintakaudella painopiste on ollut seurakunnasta etäällä olevien aikuisten sekä nuoremman ja keski-ikäisen aikuisväestön tavoittamisessa. Tämä on edellyttänyt työotetta, jossa on etsitty vaihtoehtoja perinteiselle kokoavalle toiminnalle. Tärkeänä on nähty yhä vahvempi mukanaolo niissä toimintaympäristöissä, joissa ihmiset joka tapauksessa ovat. Huomiota on jatkossakin kiinnitettävä erityisesti ihmisten kohtaamiseen heidän lähtökohdistaan ja elämäntilanteistaan käsin. Tämä on koko seurakunnan strategiaa koskeva kysymys, ja tätä näkökulmaa on pidetty esillä eri tilanteissa, mm. työntekijöiden ja luottamushenkilöiden kokoontumisissa sekä seurakunnan uuden strategian arviointikeskusteluissa. Kokonaisuudessaan toimintakaudella on työskennelty yhä vahvemmin sen eteen, että seurakuntalaisten rooli aktiivisina toimijoina subjekteina voisi vahvistua ja heidän jäsentietoisuutensa voisi lisääntyä. Tämä on toteutunut sekä vapaaehtoistoiminnan kautta että ulospäin suuntaavan lähestymistavan myötä. Toimintakaudelta saatujen kokemusten pohjalta tämä on

38 38 (104) kehityssuunta, jota tulevaisuudessa on syytä jatkaa. 4. Tunnusluvut Vuosi Raamattu- ja rukouspiirit 33/307 15/83 13/78 11/68 11/65 jäsentä Aikuinen usko ym. hengellisen kasvun 3/25 jäsentä 5/40 jäsentä ryhmät Naisten kahvila 7/210 8/565 7/509 7/410 7/449 Miesten illat 9/241 9/425 10/395 11/421 10/414 Sana ja rukous 17/854 10/572 8/514 3/161 - Elävän veden ilta 7/257 8/151 5/106 4/101 Henkireikä 5/950 5/687 4/865 4/651 3/773 Jatkot 6/300 9/405 9/540 9/446 Ristin tie 1222 (+866) Pääsiäisnäytelmä 2/700 Pääsiäisvaellus 104/2092 Luentosarjat 23/1125 5/325 5/163 9/171 6/73 Puutyökerho 35/448 37/505 72/692 68/ /781 Uurnaryhmä 34/170 Näpsäkkäät näpit 33/ / / / /1480 Gospel-lattarit 5/ 75 30/420 16/224 23/210 14/168 Lapin vaellus 1/30 1/31 1/27 1/26 1/29 Torstailounas 3/165 8/720 Retriitit 2/21 Esirukouspyyntöjä 768 kpl 806 kpl 694 kpl 563 kpl 549 kpl 5. Talousluvut TP 2014 TA 2015 TP 2015 Käyttö % Toimintatuotot (ulkoinen) , ,60 127,2 Toimintakulut (ulkoinen) , ,23 88,7 Toimintakate (ulkoinen) , ,63 83,3 Toimintakate II (toimintakulut/tuotot, ulk./sis.) , ,45 94,4 Työalakate (kaikki kulut/tuotot, ulk./sis.) , ,34 94,8 Talousarvion toteutuminen ja perustelut merkittäville ylityksille ja alituksille: - Toimintatuotot olivat ennakoitua suuremmat. - Joitakin tilaisuuksia pidettiin suunniteltua vähemmän, mm. yksi Henkireikä-ilta jäi kokonaan pois.

39 39 (104) 224 LÄHETYSTYÖ 1. Toiminta-ajatus/perustehtävä ja toiminnan kuvaus Lähetystyö on evankeliumin viemistä kaikkialle maailmaan Jeesuksen antaman lähetyskäskyn mukaisesti. Työalan erityisenä tehtävänä on sekä huolehtia lähetys- ja kansainvälisyyskasvatuksesta että pitää esillä mahdollisuutta lähteä lähetystyöhön ja osallistua maailmanlaajuiseen lähetystehtävään lähtijänä ja lähettäjänä. Lähetystyö toimi seurakunnan linjan mukaisesti ja piti esillä maailmanlaajuista lähimmäisestä huolehtimista. Työala toimi seurakunnan arvojen mukaisesti kantaen vastuuta kaukaisista lähimmäisistä ja herättelemällä kaikenikäisiä huomaamaan heikommassa asemassa olevat ihmiset. Lähetystyössä korostettiin ihmisten tasavertaisuutta Jumalan luomina ja lunastamina. Lähetystyön työalavastaavana toimi lähetyssihteeri Minna Kotajärvi, työalateologina Tarja Seppänen (20 % teologin työajasta) sekä lähetystyön osuutena 5 % julistuksen toimistosihteeri Pauliina Nurmisen työajasta. Seurakunnalla oli vuoden päättyessä kymmenen nimikkosopimusta kolmen lähetysjärjestön kanssa: Suomen Lähetysseura: Leena ja Lasse Lampinen (Tansania), Katri ja Visa Kuusikallio (Tansania), Sara ja Prakas Dhakal (Nepal), nimikkokohteet vammaisten ja nuorten koulutus (Nepal), nuorten laitostumista ehkäisevä työ (Kambodzha). Kolmikantasopimuksina stipendiaatit Simao Casimiro (Angola) Evankelisen Lähetysyhdistyksen kanssa ja Lusia Meameno Nghuutoola (Namibia) Herättäjä-yhdistyksen kanssa. Evankelisluterilainen Lähetysyhdistys Kylväjä: Mongoliassa tehtävä vammaistyö Suomen Evankelisluterilainen Kansanlähetys: Assuanin kristillinen sairaala Vuoden aikana päättyi kaksi nimikkosopimusta: Maija ja Ossi Kuoppala (Namibia) sekä Riitta Luume (Israel/Palestiina). Seurakunta solmi syksyllä nimikkosopimuksen Suomen Lähetysseuran kanssa David ja Tiina Cáceres del Castillon lähettämisestä Latinalaiseen Amerikkaan. Lähettämispäätös jouduttiin perumaan valtion kehitysyhteistyömäärärahan leikkauksesta johtuvien talousvaikutusten vuoksi. Julistusjohtokunta päätti seurakunnan lähetysjärjestöille myöntämän talousarviomäärärahan, , kohdentamisesta. Lähetystyössä pidettiin vahvasti esillä seurakunnan nimikkolähettien työtä sekä nimikkokohteita esimerkiksi kirkkokahvisarjassa ja vierailuissa seurakunnan omissa ja kolmannen sektorin ryhmissä. Vuoden aikana kaikki seurakunnan nimikkolähetit kävivät kotimaassa ja vierailivat seurakunnan eri toiminnoissa. Suomen evankelisluterilainen kirkko toteuttaa lähetystyötä seitsemän lähetysjärjestön välityksellä. Seurakunnassamme oli vuoden päättyessä seitsemän lähetyspiiriä, jotka toimivat kolmen lähetysjärjestön työn tukemiseksi (SLS: Kirkon lähetyspiiri, Lähetyksen työpaja ja Ikkuna Palestiinaan sekä ELY: Kenian lähetyspiiri piiri, SANSA: Medialähetyspiiri ja Hanna-ryhmä, ELK: Kylväjän raamattu- ja lähetyspiiri). Lähetystyö perustui vapaaehtoisten toimintaan ja antoi mahdollisuuden osallistua ja kokea seurakuntayhteyttä. Lähetystyön vapaaehtoiset olivat tehtäviinsä sitoutuneita aktiivisia seurakuntalaisia.

40 40 (104) 2. Tavoitteet ja niiden toteutuminen Lähetystyön keskeisenä tavoitteena oli toimia aktiivisena lähetys-, kansainvälisyys- ja suvaitsevaisuuskasvattajana Järvenpäässä. Työala toteutti seurakunnan olemukseen kuuluvan lähetystehtävän painottaminen kaikissa ikäryhmissä ja toimintamuodoissa. Toisena tavoitteena oli kerätä varoja lähetystyön toteuttamiseen sekä saada uusia työn tukijoita ja tekijöitä. Tavoite toteutui perinteisiä toimintatapoja toteuttaen. Kolmantena tavoitteena oli olla levittämässä toivon näkökulmaa ja kestävää kehitystä seurakunnan työntekijöiden, nimikkolähettien stipendiaattien sekä lähetyskohteiden välityksellä. Tavoite toteutui laajasti nimikkolähettien ja työntekijöiden vierailuna sekä lasten lähetyssafarin toteutuksessa. 3. Arviointi Seurakunnassamme lähetyskasvatus toteutui laajasti. Sen toteuttamista auttoivat seurakunnan hyvät suhteet koulujen, päivähoidon, järjestöjen ja muiden toimijoiden kanssa. Työalojen kanssa tehdyllä yhteistyöllä lähetystyö oli osa seurakunnan perustoimintaa. Lasten ja nuorten lähetyskasvatus toteutui neljässä ikäluokassa. Lähetyskasvatuskierros esikoululaisille ja 2. luokkalaisille toteutettiin lähetyssafarina perinteisten ryhmävierailujen sijaan. Esikoululaisille retki seurakunnan tiloihin toimi hyvin. Koululaisryhmiä järjestely karsi johtuen todennäköisesti koulujen vähäisestä työntekijämäärästä suhteessa liikuteltavaan oppilasryhmään. Järjestelyn johdosta 6. luokkiin suuntautuva vierailu siirrettiin kevätkaudelle. Lähetystyötä toteutettiin pitkäjänteisestä ja laaja-alaisesti. Lähetystyöllä oli runsaasti kokoavaa toimintaa työntekijämäärään suhteutettuna. Lähetyspiirit kokoontuivat maallikkovetoisesti, mutta näkyvämpi toiminta toteutettiin työntekijävetoisesti. Seurakuntamme lähetystyössä toimii säännöllisesti yli sata vapaaehtoista. Työalalla ei aloitettu uutta, mutta lähetystyö oli vahvasti esillä seurakunnan omassa toiminnassa. Vuoden aikana kaikki seurakunnan nimikkolähetit vierailivat seurakunnan eri toiminnoissa. Alkuvuodesta Nepalin maanjäristys oli vahvasti esillä ja siihen kerättiin varoja. Lähetystyö kärsi työ- ja säilytystilojen puutteesta seurakuntatalon remontista johtuen jo neljättä vuotta. Lähetystyön toimisto kaikkine tavaroineen tyhjennettiin kaatopaikalle, lähetyssihteeri oli ilman työtilaa, lähetyksen työpajalla ei ollut tiloja toimintaa varten. Työntekijöiden tutustuminen lähetyskenttiin on olennaisen tärkeää, sillä matka mahdollistaa havainnollisen ja omakohtaisen kerronnan lähetyksen arjesta, iloista ja vaikeuksista kaikenikäisille järvenpääläisille. Tarja Seppäsen matka Nepaliin siirtyi vuodelle 2016 johtuen maanjäristyksestä ja Nepalin epävakaista olosuhteista. Vuodesta 2011 Afrikan rinnalla on vahvasti pidetty esillä Aasiassa tehtävää lähetystyötä. Teemoina on nostettu esiin kastittomien ja vammaisten asema, ihmiskauppa, Lähi-Idän tilanne sekä kristillisen kirkon ja uskon merkitys. Laajempaa näkökulmaa seurakunnan tasolle on tuonut lähetyssihteerin toimiminen Espoon hiippakunnan kansainvälisentyön neuvottelukunnan puheenjohtajana, Suomen Lähetysseuran hallituksen varapuheenjohtajana, Kirkon lähetyssihteerit ry:n hallituksen varapuheenjohtajana sekä Kirkon alojen edustajiston jäsenenä.

41 41 (104) 4. Tunnusluvut tunnusluvut/mittarit esikoululaiset 90 % 90 % 75 % 80 % 80 % 2. luokkalaiset 90 % 95 % 90 % 80 % 70 % 6. luokkalaiset 80 % 95 % 75 % + 95% 95 % toteutetaan 2016 rippikoululaiset 100 % 100 % 100 % 100 % 100 % 5. Talousluvut TP 2014 TA 2015 TP 2015 Käyttö % Toimintatuotot (ulkoinen) , ,33 178,0 Toimintakulut (ulkoinen) , ,14 105,0 Toimintakate (ulkoinen) , ,81 96,8 Toimintakate II (toimintakulut/tuotot, ulk./sis.) , ,53 98,1 Työalakate (kaikki kulut/tuotot, ulk./sis.) , ,04 98,2

42 42 (104) 230 PERHETYÖ 231 PYHÄKOULUTYÖ 232 PÄIVÄKERHOTYÖ 233 KOULULAISTEN AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINTA 241 PERHEKERHOTYÖ 1. Toiminta-ajatus/perustehtävä ja toiminnan kuvaus Kasteopetuksesta huolehtiminen. Vanhempien, päivähoidon henkilöstön ja vapaaehtoisten pyhäkoulunohjaajien tukeminen heidän kasvatustehtävässään sekä puolisoiden välisen parisuhteen tukeminen. 2. Tavoitteet ja niiden toteutuminen 1. Toteutetaan lapsiperheille suunnattuja kasvatusiltoja, etsimme yhteistyökumppaneita lähiseurakunnista ja kaupungilta. Olemme olleet mukana vuoden aikana yhdessä toteuttamassa lapsiperheille suunnattuja iltoja. Syksyllä järjestettiin ensimmäisen kerran pikkulapsiperheille suunnattu parisuhdepäivä. Lisäksi järjestettiin kurssi, jossa oli mahdollisuus keskustella vanhemmuuden kysymyksistä. Tilaisuuksissa oli lastenhoito. 2. Jatkamme vuonna 2014 järjestetyn kyselyn työstämistä, selvitämme kyselyn avulla, mistä ihmiset saavat tiedon tapahtumista, kohdennamme viestintää. Laadimme tiedostus suunnitelman. Kysely on laadittu ja laitetaan jakoon kevään 2016 aikana. Olemme olleet tiiviissä yhteistyössä tiedottajien kanssa ja miettineet viestinnän kohdentamista sekä kehittäneet uudenlaista viestintää esim. kasteperheille. 3. VAKEn (Kirkon varhaiskasvatuksen kehittämisen asiakirja) tekeminen. Vakeen tuleva materiaali on kerätty ja kirjoittaminen aloitettu. Vake valmistuu vuoden 2016 aikana. HENKILÖKUNTA - lapsi- ja perhetyön pappi - Kasvatuksen työalajohtaja - Varhaiskasvatuksenohjaaja - perhetyöntekijä - 21 lastenohjaajaa pyhäkoulutyössä 4 (päivähoitoyhteydet pyhäkoulutyötä) päiväkerhotyössä 18 koululaisten iltapäivätoiminnassa 12 perhekerhotyössä 19 - tilapäiset lastenohjaajan sijaiset 8 - määräaikaisia tuntityöntekijöitä - 8 vapaaehtoista pyhäkoulunohjaajaa

43 43 (104) 3. Arviointi Perustoiminta tavoittaa ihmiset hyvin. Ryhmät ovat olleet pääasiassa täynnä muutamia päiväkerhoryhmiä lukuun ottamatta. Leirit ovat olleet täynnä, kesän perheleirille jäi runsaasti halukkaita leiriläisiä jonoon. Perheille suunnatut retkipäivät ovat olleet erittäin suosittuja. Iltamusakerho vetää edelleen paljon ihmisiä. Seurakuntatalon remontin vuoksi suosittu maanantaiaamun liikkuva perhekerho on loppusyksyn osalta jouduttu muuttamaan tavalliseksi perhekerhoksi. Parisuhdetoimintaa toteutettiin suurelta osin toimintaan sitoutuneiden vapaaehtoisten suunnittelemana ja järjestämänä. Kurssit olivat pääosin täynnä (yht. 23 pariskuntaa/4 kurssia). Kurssien lisäksi toteutettiin Solmuja parisuhteessa -neuvontaa sekä luentoja. Syksyllä 2015 tehtiin päätös parisuhdetoiminnan siirtämisestä aikuistyön alaisuuteen tammikuusta 2016 alkaen. 4. Tunnusluvut Päiväkerhot Koululaisten iltapäivätoiminta Talousluvut -230, -231, -232, -233, -241 TP 2014 TA 2015 TP 2015 Käyttö % Toimintatuotot (ulkoinen) , ,72 96,9 Toimintakulut (ulkoinen) , ,57 88,4 Toimintakate (ulkoinen) , ,85 86,2 Toimintakate II (toimintakulut/tuotot, ulk./sis.) , ,60 86,2 Työalakate (kaikki kulut/tuotot, ulk./sis.) , ,23 89,4

44 44 (104) 234 VARHAISNUORISOTYÖ 1. Toiminta-ajatus/perustehtävä ja toiminnan kuvaus Toiminta-ajatuksena on koota vuotiaita tyttöjä ja poikia leirien ym. toiminnan avulla kokemaan turvallisuutta ja iloa suhteessa Jumalaan ja kantamaan vastuuta itsestä, lähimmäisestä ja luonnosta. Varhaisnuorisotyö toimii kaste- ja lähetyskäskyn, uskontunnustuksen ja siitä nousevan lähimmäisenrakkauden pohjalta suunnittelemalla ja toteuttamalla seurakunnan alueella tapahtuvaa toiminnallista kasvatustoimintaa vuotiaille. 2. Tavoitteet ja niiden toteutumisen arviointi a) Leiritoiminnan laadun ylläpitäminen ja leirikokonaisuuden suunnittelun sekä työnjaon selkeyttäminen Tavoitteiden toteutumisen mittaaminen: Tavoitteena, että kaikki leirit olisivat mahdollisimman täynnä. Talvikaudella leiripaikat riittävät, mutta kesällä tulijoita on enemmän kuin paikkoja. Arviointi: Leirien teemat, monipuolinen ohjelma ja selkeä työnjako ovat taanneet sen, että leiritoiminta on suosittua. Samat lapset osallistuvat useille leireille toimintakauden aikana. Työmuoto on tukenut vahvasti perheitä, joilla ei olisi varaa osallistua leiritoimintaan; vuodessa n lasta saa osittaisen/kokonaan vapautuksen leirimaksusta. Tätä yhteistyötä tehdään diakoniatyön kanssa. b) Koulujen kanssa tehtävän yhteistyön toteuttaminen ja kehittäminen. Tavoitteiden toteutumisen mittaaminen: Tavoitteena kohdata koululaiset siellä, missä he ovat ja näin tavoittaa isoja ryhmiä. Näin lähestymme kirkkohallituksen visiota siitä, että lähikoulu voisi olla myös työntekijän työpiste. (Kirkkohallituksen ohjelmajulkaisu 2012:5 Tytöt ja Pojat seurakuntalaisina). Arviointi: Työmuodon työntekijöiden tekemä koulutyö on vahvaa ja on lisääntynyt, osin koulujen toiveista johtuen. c) Muun toiminnan ja yhteistyön vahvistaminen. Tavoitteiden toteutumisen mittaaminen: Kokoavan toiminnan ja tapahtumien toteuttaminen. Yhteistyö iltapäivä- ja päiväkerhojen kanssa. Arviointi: Kerhotoimintaan on vaikuttanut käynnissä olevat remontit. Osa kerhoista joutui jättämään kauden kesken. Käynnit IP- ja päiväkerhoissa ovat vahvistaneet työmuotojen yhteistyötä ja vuodelle 2016 onkin suunniteltu yhteisiä projekteja. Avointen ovien kerho Jampassa on ollut suosittu ja tarpeellinen. 3. Arviointi Varhaisnuorisotyön kaksi painopiste-aluetta ovat leirityö sekä toiminta koulujen kanssa. Leirityöhön on seurakunnassa panostettu ja se on suosittua ja laadukasta.

45 45 (104) Koulutyön osalta on todettu, että tarvitaan kaikkien työmuotojen yhteistä keskustelua koulutyön merkityksestä. Miten saada seurakunta näkymään mahdollisimman laajasti kouluilla ja millaisissa toimintamuodoissa? Miten toimitaan, jos koulujen ovet sulkeutuvat seurakunnan työntekijöiltä? Varhaisnuorisotyöntekijöiden työssä on näky siitä, että lähikoulu voisi olla myös työntekijän työpiste. (Kirkkohallituksen ohjelmajulkaisu 2012:5 Tytöt ja Pojat seurakuntalaisina). Perinteisten päivänavausten lisäksi toteutetaan oppituntivierailuja, teematyöskentelyjä ja pienryhmiä. Uutena toimintana alkoi Kartanon koululla Laturi-koulupäivystys (jossa työntekijällä koira toimii jäänmurtajana). Työmuodon toiselle viranhaltijalle lisättiin työpanokseen 5 % erityisnuorisotyötä. Työ sisältää Saapaskoulutusta ja partiointia, Voinko auttaa -partiointia ja Woppi-maahanmuuttajalasten toimintaa. Tällä tavalla on kohdattu monia henkilöitä, joita muuten ei kohdata seurakunnan toiminnassa. Erityisnuorisotyön (toiminta-alue 238) toimintasuunnitelma on tehty erikseen vuodelle Tunnusluvut Tunnusluvut Leiriläisten määrä: leirit ja retket Kerholaisten määrä: ei äxäreitä, eikä Saunakallion kerhoa vuonna 2015, liikuntasalin remontti Koulutyö: (käyntikertaa/tuntia): lisäyksenä Laturi-päivystyksen aloitus synttärit+muut tapahtumat: tapahtumia vähemmän kuin Erityisnuorisotyö: uutena 2015: tytöt 520/pojat Talousluvut TP 2014 TA 2015 TP 2015 Käyttö % Toimintatuotot (ulkoinen) , ,00 89,9 Toimintakulut (ulkoinen) , ,87 99,2 Toimintakate (ulkoinen) , ,87 100,4 Toimintakate II (toimintakulut/tuotot, ulk./sis.) , ,87 99,7 Työalakate (kaikki kulut/tuotot, ulk./sis.) , ,70 99,6 Talousarvion toteutuminen ja perustelut ylityksille sekä merkittäville alituksille. Toimintakatteen ylitys on 172,74. Toimintatuotoissa leirimaksujen tuotot jäivät alle budjetoidun 2500.

46 46 (104) 235 RIPPIKOULUTYÖ 1. Toiminta-ajatus/perustehtävä ja toiminnan kuvaus Rippikoulun perustehtävänä on antaa rippikoulun kokonaissuunnitelman mukaisesti kasteopetusta seurakunnassa. Siinä rippikoulutyö liittyy seurakunnan yleiseen tavoitteeseen, jossa sen tehtävänä on ohjata kristilliseen uskoon ja kasvuun. 2. Tavoitteet ja niiden toteutuminen 2.1. Rippikouluryhmät pyritään saamaan täyteen, koska vajaaksi jäävissä ryhmissä kustannukset rippikoululaista kohden ovat täyttä ryhmää korkeammat. Tavoitteena on jakaa nuoret ryhmiin niin, että ryhmien määrä saadaan minimiin. Rippikouluvaihtoehtojen tarjoamisessa onnistuttiin hyvin ja rippikouluryhmät olivat suunnilleen samankokoisia. Parissa ryhmässä tyttöjen ja poikien osuus ei ollut tasapainossa, joten tähän kiinnitetään huomiota tulevaisuudessa Rippikoulujen työvoimassa pyritään mahdollisimman paljon hyödyntämään seurakunnan vakituista henkilökuntaa eri ammattiryhmistä. Kaikissa rippikouluissa oli mukana vähintään yksi vakituinen viranhaltija. Rippikoulun henkilöstö oli laaja-alaisesti edustettu eri työntekijäryhmistä ja työaloista. Varhaiskasvatuksen työntekijöiden osallistuminen rippikouluun on tärkeää ja rippikoulukoulutukseen on panostettu Rippikoulujen toimintaesite sekä muu tiedottaminen uudistetaan. Uusi toimintaesite on toteutettu yhdessä tiedotuksen kanssa. Verkkosivujen uudistamista odotetaan Lukkari-järjestelmän käyttöönoton yhteydessä. Ilmoittautumisessa on siirrytty sähköiseen verkko-ilmoittautumiseen. Ilmoittautuminen toimi hyvin. 3. Arviointi Onnistuimme vuonna 2015 tarjoamaan hyvin erilaisia rippikouluvaihtoehtoja ja toteuttamaan ne laadukkaasti. Valmiit leirimateriaalipakkaukset ovat tehostaneet työntekijöiden pakkaamiseen ja purkamiseen käyttämää aikaa merkittävästi. Lisäksi tarvikkeet ovat nyt tasapuolisesti eri ajankohtina olevien rippikoulujen käytössä. Rippikoulun kävi vuonna 2015 yhteensä 353 henkeä. Rippikoulun yhteydessä seurakunnan jäseniksi liittyi rippikouluikäisiä 11 ja aikuisrippikoulun yhteydessä Tunnusluvut tunnusluvut/mittarit Rippikoulun käyneet vuotiaat Seurakunnan jäseniksi liittyneet Muualla rippikoulun käyneet

47 47 (104) 5. Talousluvut TP 2014 TA 2015 TP 2015 Käyttö % Toimintatuotot (ulkoinen) , ,93 99,8 Toimintakulut (ulkoinen) , ,81 101,2 Toimintakate (ulkoinen) , ,88 101,4 Toimintakate II (toimintakulut/tuotot, ulk./sis.) , ,97 100,8 Työalakate (kaikki kulut/tuotot, ulk./sis.) , ,83 100,4 Talousarvion toteutuminen ja perustelut merkittäville ylityksille ja alituksille: Toimintakuluissa budjetti ylitettiin selvästi majoitus- ja ravitsemuspalveluiden 29,846,84. Muissa tileissä saatiin pääasiassa säästöjä, erityisesti määräaikaisten työntekijöiden osalta (9.901,48 + vakuutus ym. maksut). Toimintakatteen kokonaisylitys oli 4.316,88.

48 48 (104) 236 NUORISOTYÖ 1. Toiminta-ajatus/perustehtävä ja toiminnan kuvaus Nuorisotyö toimii kaste- ja lähetyskäskyn, uskontunnustuksen ja siitä nousevan lähimmäisenrakkauden pohjalta suunnittelemalla ja toteuttamalla seurakunnan alueella tapahtuvaa toiminnallista kasvatustoimintaa vuotiaille. 2. Tavoitteet ja niiden toteutuminen a) Paikallisen isostoiminnan (LNAK) rakenteen uudistaminen Tavoitteiden toteutumisen mittaaminen: Isoskoulutettavien määrä pysyy edellisvuosien tasolla tai lisääntyy. Isostoimintaan osallistuu edelleen suuri joukko nuoria. LNAK-koulutuksen (Lasten ja nuorten avustajakoulutus) kehittäminen ja uudistaminen on tapahtunut maltillisella otteella. Kullakin neljällä vuosikurssilla on ollut syyskaudella oma vastuuohjaajansa. Tärkeä merkitys on vertaisohjaajilla, jotka toimivat apuohjaajina kullakin vuosikurssilla. b) Nuorisotyön tiedottamisen kehittäminen Tavoitteiden toteutumisen mittaaminen: verkon ja yhteisöllisen netin (= sosiaalinen media) tavoitettavuuden arviointi sekä nuorten viestinnän ja uusien sovellusten kehittymisen seuranta Verkko ja sosiaalinen media on seurakunnan nuorisotyössä toimintaympäristö, ei pelkkä tiedottamisen väline. Työntekijät ovat seuranneet nuorten käyttämiä viestimiä ja toimintaalustoja, jotka kehittyvät ja muuttuvat koko ajan. Uudet viestimet kuten Snapchat ja Periscope on pyritty ottamaan käyttöön. Myös tapahtumien ja toimintojen striimaamista viestimiin on kokeiltu. c) Nuorten osallisuuden lisääminen Tavoitteiden toteutumisen mittaaminen: nuoret ovat päässeet vaikuttamaan kokonaisvaltaisesti toiminnan sisältöön ja suunnitteluun erityisesti kokoavan toiminnan ja nuorteniltojen osalta. Nuorten oma vaikuttamisryhmä/kapituli/hallitus on perustettu. Kertomusvuonna nuorten osallistava toimintaryhmä Napostolit on toiminut toiminnan suunnittelijana ja toteuttajana. Ryhmä tarvitsee työntekijöiden tukea toimintaansa, mutta on hyvä väylä nuorten vaikuttamismahdollisuuksiin. Isoskoulutuksen neljännen vuosikurssin osallistujat ovat olleet mukana toteuttamassa syksyn nuorteniltoja. He ovat toteuttaneet ja suunnitelleet hienoja ohjelmakokonaisuuksia. 3. Arviointi Vuonna 2015 nuorten osallistuminen toimintaan oli aktiivista. Isostoiminta on edelleen nuorisotyön suurin toimintakokonaisuus. Muu viikkotoiminta ja kokoavat toiminnot ovat kuitenkin löytäneet tärkeän paikkansa. Avoimen toiminnan kautta tarkoitus on tavoittaa myös muita kuin isostoimintaan kuuluvia. Leirit ja retket sekä jumalapalveluselämä (Betonimessu) ovat hyvin merkittävä osa seurakunnallista nuorten toimintaa. On kuitenkin huomioitava, että säännölliseen viikkotoimintaan osallistuu hieman vähemmän nuoria kuin aiemmin. Toisaalta erityistapahtumat, kuten Veisujen yö-

49 49 (104) tapahtuma, Nuorten kykyjen ilta, isoskoulutuksen valmistujaisjuhla tai joulun puurojuhla, keräävät yhteensä enemmän osallistujia kuin vuonna Syksyn aikana todettiin, että nuorten raamattupiiri ei vedä osallistujia, joten toiminta laitettiin tauolle toimintakaudeksi. Raamattuopetuksen paikkaa pyritään vahvistamaan isoskoulutuksessa sekä etsimään uusia tapoja toteuttaa sitä mm. leiritoiminnassa. Erityisnuorisotyötä toteutetaan nuorisotyössä ennaltaehkäisevästi kaikessa toiminnassa. Rovastikuntatasolla on järjestetty Saapastoimintaa, johon suunnataan myös voimavaroja. Saapastoiminnassa on mukana useita järvenpääläisiä vapaaehtoisia. Voinko auttaa -katupäivystystä on toteutettu muutamina iltoina. Lisäksi diakoniatyön ja perhetyön kanssa yhteistyössä on toteutettu ROC-tyttöryhmää. Ryhmä on tarkoitettu aroille tytöille. 4. Tunnusluvut MITTARIT Nuorten viikkotoiminta (sis. myös Lnak) Lnak I keväällä valmistuneet Lnak I syksyllä ilmoittautuneet Lnak I kauden lopussa Lnak II keväällä valmistuneet Lnak II syksyllä ilmoittautuneet Lnak II kauden lopussa Lnak III keväällä valmistuneet Lnak III syksyllä ilmoittautuneet Lnak III kauden lopussa Lnak IV keväällä valmistuneet Lnak IV syksyllä ilmoittautuneet Lnak IV kauden lopussa Musiikkitoiminnassa mukana olevat Retkien, leirien, tapahtumien, nuorten iltojen yms. osallistujat MITTARIT Isoskoulutukseen osallistujat/ koko vuonna Muuhun viikkotoimintaan osallistujat keskimäärin viikoittain Nuorten jumalapalvelukset käyntejä/ koko vuonna Nuortenillat ja muut tapahtumat käyntejä/ koko vuonna Retkien ja leirien osallistujat/ koko vuonna Talousluvut TP 2014 TA 2015 TP 2015 Käyttö % Toimintatuotot (ulkoinen) , ,40 72,4 Toimintakulut (ulkoinen) , ,05 92,1 Toimintakate (ulkoinen) , ,65 92,8 Toimintakate II (toimintakulut/tuotot, ulk./sis.) , ,44 93,2 Työalakate (kaikki kulut/tuotot, ulk./sis.) , ,04 93,9 Talousarvion toteutuminen ja perustelut merkittäville ylityksille ja alituksille: Kokonaisuutena budjetissa pysyttiin hyvin mutta yksittäisiä tilinylityksiä oli työvälineissä ja kaluissa ja koulutuspalveluissa Merkittävimmät säästöt olivat matka- ja majoituspalveluissa ,22, kuljetuspalveluissa 5.372,36 sekä musiikki- ja ohjelmapalveluissa 7.464,21.

50 50 (104) 237 KOULU- JA OPPILAITOSTYÖ 1. Toiminta-ajatus/perustehtävä ja toiminnan kuvaus Koulu- ja oppilaitostyön perustehtävä: Järvenpäässä sijaitsevien koulujen/oppilaitosten ja seurakunnan välisten yhteyksien suunnitteleminen ja hoitaminen sekä koulujen uskontokasvatuksen ja opettajien työn sekä opiskelijoiden tukeminen. 2. Tavoitteet ja niiden toteutuminen Tavoite 1. Säilyttää kouluille ja oppilaitoksille järjestettävä hartauselämä korkeatasoisena ja pitää hartauksien ja jumalanpalvelusten määrä vakiintuneella tasolla. Toteutus: Seurakunta teki yhteistyötä kaupungin kaikkien peruskoulujen kanssa. Lähes kaikki koulut osallistuivat koulukirkkoihin kaksi kertaa vuodessa, yksi kouluista vain kerran vuodessa. Koululaisjumalanpalvelukset suunniteltiin yhteistyössä opettajien kanssa. Seurakunta kustansi kauimpana toimivien koulujen linja-autokuljetukset kirkkoon. Päivänavaukset toteutettiin säännöllisenä hartaustoimintana. Tavoite 2. Tukea koulujen uskontokasvatusta. Toteutus: Seurakunta on tukenut varsinkin alakoulujen uskontokasvatusta tarjoamalla mahdollisuuksia tutustua seurakunnan toimintaan ja tiloihin. Tutustumiset kirkkoon ja kappeliin ovat muodostuneet vakiintuneeksi toiminnaksi. Ekaluokkalaisten kirkkoon tutustumisen osallistujamäärä on pysynyt hyvänä, siunauskappelivierailuissa se on hieman pienentynyt. Joissain kouluissa tehdään paljon lähityötä ja oppituntivierailuja. Lähetyskierrokset toteutettiin mittavasti ja lisäksi 6.luokkalaiset tutustuivat kotikirkkoon kulttuurikierroksen yhteydessä. Osa työntekijöistä on tutustunut uuteen uskonnon opetussuunnitelmaan. Tavoite 3. Pyrkiä vastaamaan oppilaitosten tarpeista nouseviin yhteistyöhaasteisiin sekä opiskelijoiden kohtaaminen henkilökohtaisella että kokoavan toiminnan tasolla Toteutus: Opiskelijoille järjestettiin sekä keväällä että syksyllä Leiriniemeen saunailta. Osallistujia oli noin 30 molemmissa. Jouluaikana Keudan ammattiopistolla toteutettiin adventtihartaus yhdessä opiskelijoiden kanssa ja Validian Järvenpään koulutuskeskus osallistui joulukirkkoon. Oppilaitostyö tarjoaa joka syksy opiskelijoille mahdollisuuden hakea opintoavustuksia. Oppilaitostyö siirrettiin sisäisessä työnjaossa yhteen nuorten aikuisten työn kanssa, jotta ne voisivat tukea toisiaan paremmin. 3. Arviointi Seurakunta tavoittaa päivänavausten kautta peruskoulujen kirkkoon kuuluvat oppilaat noin kerran kuukaudessa. Jotkut koulut ovat vähentäneet päivänavausten määrää. Syynä siihen on koulujen mukaan lähinnä hankaluus ohjata eri uskontokuntiin kuuluvat oppilaat eri tiloihin päivänavauksen ajaksi. Koulukirkoissa lähes kaikki koulut käyvät kaksi kertaa vuodessa. Yhteydet seurakunnan ja alueen koulujen ja oppilaitosten kanssa ovat erittäin hyvät. Koulutyö on laadullisesti korkeatasoista ja työntekijät ovat paneutuneet siihen hyvin. Vuosittain seurakunta muistaa kouluja adventtikakuilla, joka on melko suuri kertakustannus loppuvuonna. Koulut arvostavat myös linja-autokuljetuksia, joka mahdollistaa sen, että kaikilla kouluilla on samanarvoiset mahdollisuudet osallistua tilaisuuksiin. Kuljetuksissa on pyritty ohjaamaan

51 51 (104) kouluja niin, että linja-autoa käyttäisivät vain pienimmät oppilaat. Kuljetuskustannukset nousevat vuosittain hieman. Kuljetusten määrä on kuitenkin pysynyt samana. 4. Tunnusluvut tunnusluvut/mittarit Päivänavaukset 140 päivänavausta 140 päivänavausta Kirkkoon tutustumiset 350 oppilasta 350 oppilasta Siunauskappeli vierailut 350 oppilasta 356 oppilasta Koulukirkot 7550 oppilasta 7343 oppilasta Päivänavaukset 140 päivänavausta 130 päivänavausta Kirkkoon tutustumiset 350 oppilasta 350 oppilasta Siunauskappeli vierailut 280 oppilasta 200 oppilasta Koulukirkot 7350 oppilasta 6800 oppilasta 5. Talousluvut TP 2014 TA 2015 TP 2015 Käyttö % Toimintatuotot (ulkoinen) Toimintakulut (ulkoinen) , ,96 90,2 Toimintakate (ulkoinen) , ,96 90,2 Toimintakate II (toimintakulut/tuotot, ulk./sis.) , ,70 93,5 Työalakate (kaikki kulut/tuotot, ulk./sis.) , ,35 94,3

52 52 (104) 239 PARTIOTOIMINTA 1. Toiminta-ajatus/perustehtävä ja toiminnan kuvaus Seurakunnalla on taustayhteisösopimus kolmen lippukunnan kanssa. Taustayhteisösopimuksen ovat allekirjoittaneet Partiolippukunta Kiehiset, Järvenpään Metsänkävijät ja Haarajoen Törmän Tähystäjät. Kaikkien lippukuntien osalta taustayhteisösopimus on ajanmukainen. Toiminta-avustusta ovat saaneet Kiehiset ja Metsänkävijät. Törmän Tähystäjät eivät hakeneet avustusta. 2. Tavoitteet ja niiden toteutuminen Toimiminen taustayhteistyösopimuksen mukaisesti. Muita erityisiä tavoitteita ei asetettu. 3. Arviointi Lippukunnissa lapsimäärät ovat hyvät ja jopa uusi lippukunta Järvenpään Scoutit aloitti toimintansa Jampassa. Haarajoen Törmäntähystäjien toiminta on pientä ja lähes lepotilassa vetäjien puuttuessa. Lippukunta ei myöskään tästä syystä ole hakenut avustuksiakaan. Yhteisen itsenäisyyspäivämessun lisäksi srk osallistui lippukunta Kiehisten 40-vuotisjuhlaan. 5. Talousluvut TP 2014 TA 2015 TP 2015 Käyttö % Toimintatuotot (ulkoinen) Toimintakulut (ulkoinen) , ,80 74,1 Toimintakate (ulkoinen) , ,80 74,1 Toimintakate II (toimintakulut/tuotot, ulk./sis.) , ,79 96,4 Työalakate (kaikki kulut/tuotot, ulk./sis.) , ,79 96,4 Talousarvion toteutuminen ja perustelut merkittäville ylityksille ja alituksille: Törmän Tähystäjät eivät hakeneet avustusta ja Kiehisille myönnetty avustus oli 864 budjetoitua pienempi.

53 53 (104) 251 DIAKONIATYÖ 1. Toiminta-ajatus/perustehtävä ja toiminnan kuvaus Alueen asukkaiden lähimmäisvastuun herättäminen sekä heidän vahvistamisensa ja tukemisensa arjessa. Hengellisen, henkisen ja taloudellisen avun antaminen apua tarvitseville ja sitä hakeville. Inhimillisen hädän lievittäminen ja Jumalan rakkauden välittäminen. Toiminnan kuvaus Diakoniatyöntekijät tekevät koti- ja laitoskäyntejä. Vastaanotot ovat viikoittain seurakuntakeskuksessa ja Jampan seurakuntakodilla syys- ja kevätkauden. Kesäkuukausina vastaanotot seurakuntakeskuksessa palvelevat koko kaupunkia. Diakoniatyötä toteutetaan ikäkausiajattelun mukaisesti. Kokoavaa toimintaa järjestetään ikäkausittain sekä erityisryhmille. Lisäksi järjestetään juhlia, kirkkopyhiä, diakonian koulutuksia eri-ikäisille, hartaushetkiä, sururyhmiä, retkiä, leirejä, vertaistukea ja tukiverkostoja, vierailuja erilaisissa ryhmissä, koulutus- ja virkistystoimintaa. Uudet toiminnat: Huhtikuussa järjestettiin Jannella ja Prismakeskuksessa katastrofikeräys, jonka tuotto ohjattiin Kirkon Ulkomaanavun kautta Nepalin maanjäristyksen uhrien auttamiseksi. Syyskuussa vastaava keräys toteutettiin Euroopan pakolaisten auttamiseksi. Kerääjinä toimi vapaaehtoisia ja työntekijöitä. Mielenterveyskuntoutujien leiri (ma-pe) järjestettiin heinäkuussa yhteistyössä Järvenpään kaupungin kanssa. Huostaan otettujen lasten vanhempien vertaistukiryhmä, Voikukkia -ryhmä, kokoontui syksyllä 10 kertaa. Ryhmä toteutettiin yhteistyössä seurakunnan perhetyön kanssa. Syksyn sururyhmään tuli paljon ilmoittautuneita; osa siirtyi kevään ryhmään. Diakoninen vapaaehtoistyö keskittyy kotiin annettaviin palveluihin. Keväällä järjestettiin perhetyön vapaaehtoisten koulutus. Diakonian ja kasvatuksen järjestämät perheleirit ja retkipäivät Leiriniemessä ovat hinnaltaan samansuuruisia. Maksuvapautusta leiristä voi hakea joka toinen vuosi. Huhtikuussa osallistuttiin Järvenpään kaupungin järjestämään 75-vuotiaiden terveys- ja hyvinvointitilaisuuteen Myllytien terveysaseman tiloissa. Marraskuussa osallistuttiin Aina on oikea ikä -ikäihmisten messuille Järvenpää talossa. Vanhusten viikon virsilaulutilaisuudessa Jampan seurakuntakodilla lokakuussa oli 43 osallistujaa. Remonteista johtuvat tilojen korjaukset kirkonmäellä ovat vaikuttaneet myös diakonian toimintaan. Diakoninen vapaaehtoistyö: Diakonisessa vapaaehtoistyössä kohdattiin ikääntyneet, perheet, yksinäiset, syrjäytyvät tai muuten apua tarvitsevat lähimmäiset. Diakonista vapaaehtoistyötä on suunniteltu ja toteutettu yhdessä avuntarvitsijoiden, diakonian vapaaehtoisten ja diakonian viranhaltijan kanssa. Diakonian lähimmäispalvelussa toimi yhteensä 62 vapaaehtoista, joista pitempiaikaisissa lähimmäistehtävissä koko ajan 17 henkilöä mm. vanhusten, perheiden ja nuorten tukena.

54 54 (104) Vapaaehtoisten rekisteröinti muuttui diakoniassa vuonna 2015, jolloin rekisteriin merkittiin ainoastaan lähimmäistyöstä kiinnostuneet. Muut vapaaehtoiset toimivat suoraan seurakunnan oman Arjen Ihmeitä -vapaaehtoisrekisterin kautta. Vuosi Vapaaehtoisia Tavoitteet ja niiden toteutuminen * Työn kohdentaminen siten, että tavoitetaan eniten apua tarvitsevat ja vahvistetaan heidän yhteyttään seurakuntaan Diakonian osalta mennyt vuosi oli toiminnaltaan tiivis, vilkas, lisää tehtäviä sekä uusia ennakoimattomia haasteita sisältänyt. Työn priorisointi on ollut entistä tärkeämpää, samoin huolehtiminen työntekijöiden jaksamisesta. Yhteistyötä oli runsaasti kaupungin ja eri verkostojen kanssa. Tämä on mahdollistanut entistä laaja-alaisemmin löytää apua tarvitsevat mm. kotona asuvat yksinäiset ihmiset. Alueen asukkaiden oma-aloitteinen, vapaaehtoinen vastuunkantaminen on saanut aikaisempaa suuremman merkityksen Arjen ihmeitä -verkkopalvelun avulla. Diakoniassa tapahtuvien kohtaamisten kautta tavoitetaan myös kirkosta vieraantuneita. Seurakunta arvostaa jäsentensä aktiivista toimintaa osana kirkon palvelutyötä. * Panostetaan henkilökohtaiseen ja kokonaisvaltaiseen palveluun sekä ihmisten hyvään, kiireettömään ja yksilölliseen kohtaamiseen Henkilökohtaiseen ja kiireettömään palveluun on panostettu mm. siten, että diakoniavastaanotoissa on jatkettu ajanvarausjärjestelmää. Järjestelmästä saatu palaute on ollut pääosin myönteistä. Vastaanotoilla käyneet ovat kokeneet, että he voivat nyt rauhassa puhua heille tärkeistä asioista. Järjestelmä mahdollistaa työntekijälle paremman ennakkopaneutumisen ja valmistautumisen asiaan kohtaamiseen. Tämän etuna on se, että asiakas tietää, milloin hänen oma aikansa alkaa eikä tarvitse kiirehtiä, jotta muut odottavat pääsisivät vastaanotolle. Ongelmana ovat olleet sovittujen aikojen peruuttamiset siitä etukäteen ilmoittamatta. Akuuttiin tarpeeseen on kuitenkin voitu vastata nopeasti. * Diakoniatyön kokonaisvaltaisen suunnittelun kehittäminen ja terävöittäminen vuosisuunnitelman käsittävän mallin pohjalta. Toiminnan sopeuttaminen väheneviin taloudellisiin edellytyksiin ja pieneneviin henkilöstöresursseihin Vuosisuunnittelu on saavuttanut vakiintuneet muotonsa. Sen merkitys työtä tukevana ja rytmittävänä prosessina on sisäistetty. Vuosikello on auttanut työn aikatauluttamisessa ja tehtävien koordinoinnissa. Työntekijöiden keskinäisiä työnjakoja on muutettu ja tehtäviä osin kierrätetty, jotka toteutuvat v Vapaaehtoistyötä on eriytetty ja sen tukemista vahvistettu mm. koulutuksen avulla. Diakoniatyö on ottanut vastuulleen joitakin yhteiskuntatyön sihteerille aiemmin kuuluneita tehtäviä aiemmin sovitun mukaisesti. Uusi varausjärjestelmä Katrina on vakiintunut. Katrina ohjelmaan sisältynyt diakonian erityistoiminnot ovat jatkuvasti aiheuttaneet pulmia ja vieneet aikaa ja energiaa. Tältä osin järjestelmä kaipaa edelleen huomattavaa kehittämistä. Yhteiskuntatyön sihteerin virka on tällä hetkellä jäädytetty. Lopullinen ratkaisu viran suhteen, sen täyttäminen tai lakkauttaminen tulee ennen pitkää ajankohtaiseksi. Hyvä hallinto edellyttää, että virkaa ei pidetä kovin pitää jäädytettynä vaan asiasta tehdään lopullinen ratkaisu. Perheleirien hinnat Leiriniemen osalta on yhtenäistetty perhetyön kanssa.

55 55 (104) Diakoniatyössä tulee pitää huolta siitä, että jatkossakin palvelut kohdennetaan oikeudenmukaisesti ja huomioidaan erityisesti ne, jotka eivät itse osaa, kykene tai jaksa hakea apua ja huolehtia oikeuksistaan. 3. Arviointi Yleisesti ottaen vuosi diakoniatyössä sujui ilman suurempi ongelmia, tosin työntäyteisesti ja lisääntyvien haasteiden keskellä. Nykyiset resurssit on hyödynnetty maksimaalisesti. Taloudellinen taantuma on näkynyt diakoniassa lisääntyvänä neuvonnan- ohjauksen ja keskustelun tarpeena. Tätä ovat aiheuttaneet velkaantuminen, irtisanomiset ja köyhyyden lisääntyminen. Kriisikeskusteluihin hakeudutaan anonyymisti ja leimautumatta. Suurin asiakasryhmä diakoniatyössä ovat yksin asuvat n. 950, vuotiaita. Heitä on ollut kirjoilla tänä vuonna noin 700. Kaiken kaikkiaan asiakaskäyntejä kirjattiin n Oman erityisryhmänsä muodostavat yksinäiset ja liikuntarajoitteiset ikääntyneet. Terveyskeskuksen vuodeosastoilla pappien henkilökohtaiset käynnit ovat jatkuvasti lisääntyneet. Kaupungin ikääntyneiden päivätoiminnan lakkaaminen on lisännyt tarvetta yksin asuvien vanhusten kohtaamiseen. Juhlavuottaan (40v) viettänyt merimieskirkkopiiri on jatkanut toimintaansa perinteiseen tapaan. Terveyspalvelut ja aikuissosiaalityön, ikääntyneiden ja toimintarajoitteisten sekä lasten ja nuorten palvelualueen piirissä työskentelevät viranhaltijat ovat olleet jatkuvasti diakonian keskeinen yhteistyötaho. Järvenpään hyvinvointikampuksen suunnittelun etenemistä on seurattu ja pyritty vaikuttamaan mahdollisuuksien mukaan siihen, että kampuksen toimintamallissa seurakunnan tarjoamien palvelujen mahdollisuudet otettaisiin huomioon jo suunnitteluvaiheessa. Seurakunnan mahdollisuudet toimia tulevaisuudessa uudessa sosiaali- ja terveyskeskuksessa on neuvoteltava ja varmistettava. Turvapaikanhakijoiden tulo Järvenpäähän tuo mukanaan uusia haasteita myös seurakuntaan. Alustava suunnittelu ja toteutukseen liittyvät yhteistyökysymykset ovat olleet jo esillä. Diakoniatyön henkilöresurssit eivät enää ole vähentyneet. Ryhmätyönohjauksella on ollut myönteinen vaikutus tiimityöskentelyyn. Avoimeksi tuleva diakonian virka on päätetty täyttää ja virkojen toimenkuvia on päivitetty. Vapaaehtoistyön mahdollisuudet ovat lisääntyneet. Tärkeää on, että nämä resurssit voidaan kohdentaa tarkoituksenmukaisesti ja kunkin erityisosaaminen huomioon ottaen. Tärkeää on myös mieltää diakoniatyöhön liittyvät ammattitaitoa edellyttävät erityistarpeet. Näihin haasteisiin on kyetty vastaamaan melko hyvin työtä priorisoimalla ja tehostamalla. Johtokunta on toiminut aktiivisesti, keskustellut ja kantanut huolta diakonian edellytysten ja resurssien säilymisestä. Työn huolellisen ja pitkäjänteiseen suunnitteluun on jatkuvasti panostettu. Tämä on tuonut mukanaan hyvät ja selkeät puitteet työskentelylle sekä tavoitteellisuutta itse työlle. Johtokunta uusiutui kokonaan. Uusi johtokunta on tarttunut asioihin ripeästi ja osoittanut kiinnostuksensa työalaan ja sen kysymyksiin sekä tukenut työtä ja työntekijöitä. Yhteishenki on kokouksissa ollut hyvä. Kirkkopihassa toteutetut sinänsä välttämättömät saneeraustoimet ovat jossain määrin haitanneet normaalia työskentelyä vastaanotoilla sekä kokous- että työhuoneissa. Toisaalta on kiitettävää, että kirkkopihan tiloissa jo pitkään todettuihin ongelmiin on nyt kunnolla puututtu ja kattorakenteet saadaan korjattua.

56 56 (104) Yhteisvastuukeräys Yhteisvastuu 2015 tuki vapaaehtoistyötä ja lasten koulutusta. Yhteisvastuun ulkomaisena esimerkkikohteena vuonna 2015 oli Haiti, jossa keräysvaroin tuetaan lasten ja nuorten koulutusta sekä koulujen rakentamista. Avun vie perille Kirkon Ulkomaanapu. Yhteisvastuukeräys 2014 henkilöä Yhteisvastuukeräys 2015 henkilöä Lipastalkoot 121 Lipastalkoot 123 listakerääjät 2 listakerääjät 2 tapahtumissa (1)10 tapahtumissa (1) 60 Yhteensä eri henkilöä 133 Yhteensä eri henkilöä 183 Keräys tuotti vuonna 2015 Järvenpäässä ,11 Yhteisvastuukeräyksen seurakunnan oma osuus 10 % oli 2.962,11 joka kohdennetaan Arjen ihmeitä" verkkopalvelun, diakonisen vapaaehtoistyön toiminnan kehittämiseen. Seurakunnan Yhteisvastuukeräyksen kivijalka on jo vuosia ollut seurakunnan kirpputori. Puolet kirpputorin tuotosta kohdennetaan Yhteisvastuukeräykseen ja puolet lähetystyöhön. 4. Tunnusluvut Tilastoja toiminnasta Asiakaskontaktien määrä Kotikäyntejä Budjetti ja kolehtivaroja avustuksiin Avustuskertoja Talousluvut TP 2014 TA 2015 TP 2015 Käyttö % Toimintatuotot (ulkoinen) , ,28 81,0 Toimintakulut (ulkoinen) , ,60 94,2 Toimintakate (ulkoinen) , ,32 96,2 Toimintakate II (toimintakulut/tuotot, ulk./sis.) , ,93 94,6 Työalakate (kaikki kulut/tuotot, ulk./sis.) , ,26 95,5

57 57 (104) 252 YHTEISKUNTATYÖ 1. Toiminta-ajatus/perustehtävä ja toiminnan kuvaus Yhteiskuntatyön perustehtävä on toimia yhteistyössä eri tahojen kanssa niin, että lähimmäisenrakkaus, osallisuus ja oikeudenmukaisuus voivat toteutua, ja että jokainen voisi löytää oman kutsumuksensa mukaiseen toimintaan seurakunnassa. 2. Tavoitteet ja niiden toteutuminen Maahanmuuttajatyö ja kansainvälinen vastuu: Tavoitteet: Yhteistyössä järvenpääläisten ja rovastikunnallisten toimijoiden kanssa tukea maahanmuuttajien kotouttamista, edistää monenlaisista kulttuureista tulevien ja eri tavoin uskovien samanarvoista kohtaamista ja rohkaista seurakuntayhteyteen. Toteutuminen: Yhteistyötä on tehty Espoon hiippakunnan, Tuusulan rovastikunnan ja järvenpääläisten toimijoiden kanssa. Kukaan ei osannut ennustaa turvapaikanhakijoiden tuloa. Järvenpään kaupungin monikulttuurisuustoimisto Verso koordinoi turvapaikanhakijoiden parissa tehtävää paikallista verkostoa ja työtä, johon seurakunnassa on osallistuttu Kirkon ulkomaanavun keräyksellä, vaatekeräyksellä ja etsimällä vapaaehtoisia eri tehtäviin. Sekä Seurakuntaopistolla että Haarajoella oleviin vastaanottokeskuksiin on oltu yhteyksissä. Maaliskuussa järjestettiin eri uskontojen välinen keskustelutilaisuus. Louhelan setlementin kanssa järjestettiin toukokuussa kansainvälinen retkipäivä Leiriniemeen. Seurakuntaopistolla on tavattu monikulttuurisen taustan omaavia opiskelijoita ja kutsuttu heitä mukaan seurakuntaan. Seurakunnan monikulttuurisuusohjelma päivitettiin. Koko seurakunnan suunnittelupäivän aiheena oli monikulttuurisuus, jossa mietittiin turvapaikanhakijoiden tilanteen vaikutusta seurakuntaan ja miten eri työalat ottavat toiminnassa huomioon monikulttuurisuuden. Monikulttuurinen olohuone on kokoontunut kerran kuussa ja kansainvälinen messu on toteutettu kaksi kertaa Jampassa. Varhaisnuorisotyö on toteuttanut monikulttuurisen kerhon Kartanon koululla. Arjen ihmeitä -vapaaehtoistyösivustolla on etsitty ihmisiä monikulttuurisuustyöhön. Eri työmuodoissa on kohdattu monikulttuurisen taustan omaavia ihmisiä. Kansainvälinen vastuu oli esillä lokakuussa Vastuuviikon messussa ja kirkkokahveilla. Kahveilla oli alustajana Burmasta lähtöisin oleva Khun Kya, joka kertoi kokemuksistaan turvapaikanhakijana Suomessa. Kristittyjen ykseyden rukouspäivä tammikuussa toteutettiin ekumeenisesti Keravan seurakunnassa. Rauhan, ihmisoikeuksien ja kansainvälisen vastuun rukouspäivä lokakuussa toteutettiin ekumeenisesti Vapaakirkko Arkin tiloissa Järvenpäässä. Työpaikkatyö ja työttömien parissa tehtävä työ: Tavoitteet: Kohdata ihmisiä työpaikoilla, pitää esillä työelämän ja työttömyyden kysymyksiä seurakunnan eri toiminnoissa ja tehdä yhteistyötä eri toimijoiden kanssa. Toteutuminen: Työpaikkapappi on kohdannut ihmisiä Valmetilla ja parissa muussa yhteisössä. Valmetilla vierailut ovat vähän vähentyneet, koska työntekijät ovat siellä vähentyneet. Maaliskuussa toteutettiin työelämämessu ja messun jälkeinen paneelikeskustelu aiheesta työelämän tulevaisuuden näköaloja. Paneelissa olivat edustajina Järvenpään kaupunki, Valmet, työ- ja elinkeinoministeriö ja

58 58 (104) Järvenpään yrittäjät. Työttömyyden kysymyksiä on kohdattu ja käsitelty koko diakoniassa. Prismakeskuksessa on kohdattu ihmisiä kerran kuussa. Ympäristötyö: Tavoitteet: Pitää esillä ympäristökysymyksiä luomakunnan varjelun näkökulmasta. Maaliskuussa toteutettiin Earth Hour -rukoushetki Järvenpään kaupungin ja ortodoksikirkon kanssa maailman ympäristön puolesta. Toteutuminen: Ympäristökysymykset ja luomakunnan varjelu on ollut erilaisten hartauksien aiheena, kirpputorilla tehdään kierrätystyötä ja seurakunnan tilaisuuksissa on Reilun kaupan kahvia ja teetä. Rippikouluissa ympäristökysymykset ovat olleet vahvasti esillä. 3. Arviointi Maahanmuuttajatyötä on tehty niin seurakunnan sisällä kuin myös eri työtahojen kanssa. Seurakunnan sisällä eri työaloilla voisi olla vielä enemmän aktiivisuutta monikulttuurisuustyössä. Monikulttuurisuustyössä verkostoyhteistyö toimii hyvin Järvenpäässä. Siitä kertoo mm. yhteistyö turvapaikanhakijatilanteessa. Verkostoyhteistyöhön työttömien parissa ei ole löydetty toimintatapoja, koska työttömien yhdistystoiminta on hiipunut. Työpaikkatyötä on tehty erityisesti Valmetilla. Uusia yrityksiä/yhteisöjä ei ole saatu työpaikkapappitoimintaan. Prisma-keskuksessa kuukauden viimeisenä perjantaina tapahtuva päivystys on koettu hyväksi matalan kynnyksen tavaksi kohdata ihmisiä ja tehdä seurakunnan työtä näkyväksi. Yrittäjien kanssa on tehty yhteistyötä. 4. Tunnusluvut Verkostokokoontumisia Työpaikkakäyntejä Talousluvut TP 2014 TA 2015 TP 2015 Käyttö % Toimintatuotot (ulkoinen) 1.335, Toimintakulut (ulkoinen) , ,34 73,9 Toimintakate (ulkoinen) , ,34 76,3 Toimintakate II (toimintakulut/tuotot, , ,55 78,7 ulk./sis.) Työalakate (kaikki kulut/tuotot, ulk./sis.) , ,57 84,5 Perustelut: Toiminta on muuttunut yhteiskuntatyön sihteerin toimen ollessa jäädytettynä. Osittain yhteiskuntatyön kuluja on siirtynyt mm. retriitin kulut aikuistyölle.

59 59 (104) 253 PERHENEUVONTA 1. Toiminta-ajatus/perustehtävä ja toiminnan kuvaus Antaa ammatillista keskusteluapua parisuhteen ja perheen kysymyksissä sekä elämän kriisitilanteissa. Erityisalueena ovat parisuhteen kysymykset. 2. Tavoitteet ja niiden toteutuminen Erokriisiryhmien kysyntä oli aiempia vuosia vähäisempää, joten niitä pidettiin vain yksi. Sen lisäksi pidettiin Tunnekeskeinen parisuhderyhmä. Asiakastyön määrällisenä tavoitteena oli 3700 osakasseurakunnilta laskutettavaa asiakastyön modulia. Toteutuneiden modulien määrä oli Tavoite ylitettiin, koska kaikki virat olivat täytettyinä ja työryhmän voimavarat suuntautuivat erilaisista muutoksista huolimatta perustehtävään. Kahden kerran koulutuspaketti parisuhteen kysymyksistä osakasseurakuntien perhekerhoissa jatkui Tuusulan seurakunnassa. Kerhokäyntejä oli 14 ja osallistujia 185 henkilöä. Laadullisena tavoitteena oli, että asiakkaat saavat oikea-aikaista, kestoltaan riittävää ja laadukasta apua. Tavoitteen toteutumista seurattiin syyskuussa toteutetulla keskitetyllä asiakaspalautekyselyllä. Palautekyselyyn vastasivat kaikki syyskuun aikana asiakkaina olleet. Täysin tai jokseenkin samaa mieltä väitteestä Ensimmäinen käyntiaika toteutui riittävän nopeasti, oli 85 % vastanneista. Väitteestä Keskusteluissa tunsin tulevani kuulluksi ko. luku oli 99 % ja väitteestä Palvelu perheneuvonnassa oli ystävällistä luku oli 99 %. Perheneuvojien toiminnasta yleisarvosanan erinomainen antoi 66 % ja arvosanan hyvä 32 % asiakkaista. Nämä luvut kertovat selkeästi, että laadullisen tavoitteen suhteen on onnistuttu erittäin hyvin. Tavoitteena oli myös perheasiain neuvottelukeskuksen hyvä työilmapiiri ja työntekijöiden työviihtyvyyden ylläpitäminen. Työntekijöiden kanssa käytyjen keskustelujen pohjalta voidaan todeta, että tavoite on saavutettu. Tämä on nähtävissä myös siinä, että niin laadulliset kuin määrälliset tavoitteet on saavutettu, eli työryhmä on pystynyt toteuttamaan perustehtäväänsä hyvin. Tavoitteen toteutuminen todettiin myös pidetyssä työterveyshuollon työpaikkaselvityksessä. 3. Arviointi Perustehtävään keskittymistä osoittaa esimerkiksi se, että asiakaskäynneistä 62 % oli pari- ja perheneuvotteluja. Pidemmän aikavälin vertailussa pari- ja perheneuvottelujen suhteellinen osuus on pysynyt melko tasaisena. Yleisimmät tulonsyyt olivat vuorovaikutusongelmat 39 % ja erokysymykset 20 %. Perheasiain neuvottelukeskuksen ja alueen muiden palvelujen verkostoituminen, yhteistyö ja selkeä vastuunjako on asiakkaiden kannalta merkittävä asia. Erityisen merkittävällä tavalla yhteistyön rakentumiseen on vaikuttanut Perheasiain neuvottelukeskuksen aktiivinen osallistuminen alueelliseen Perheoikeudellisen yksikön koordinoimaan sovittelutoimintaan. Sen rakenne ja verkostoituva työtapa ovat vahvistaneet alueen eri toimijoiden yhteistyötä. Perheneuvonnan työn määrän osalta kuluneen vuoden tulos oli erittäin hyvä. Tavoite ylitettiin. Tavoite sinänsä on mielekkäällä tasolla, eikä sen nostamiseen tai laskemiseen ole perusteita. Nykyisen tasoinen tavoite on saavutettavissa, jos työntekijätilanne pysyy suhteellisen vakaana ja poissaolot perustyöstä ovat ennakoitavalla tasolla. Nykyinen tavoitetaso mahdollistaa laadukkaan ja pitkällä aikavälillä kestävällä pohjalla olevan työn. Hyvin koulutettu, työtään jatkuvasti kehittävä ja hyvinvoiva henkilöstö on kaikkien tavoitteiden kannalta tärkein tekijä.

60 60 (104) 4. Tunnusluvut tunnusluvut/mittarit Neuvotteluasiakkaiden määrä Kaikki asiakkaat yht. (ryhmät, työnohj.) Tunnusluvut/mittarit (moduli=45 min.) Asiakasneuvotteluja yhteensä Yksilöneuvottelut Pari- ja perheneuvottelut Annettua työnohjausta (yksilö/ryhmä) Asiakastyötä, laskutettavaa yhteensä Perheasiain sovittelukertoja Talousluvut TP 2014 TA 2015 TP 2015 Käyttö % Toimintatuotot (ulkoinen) , ,10 105,1 Toimintakulut (ulkoinen) , ,38 92,4 Toimintakate (ulkoinen) , ,28 72,9 Toimintakate II (toimintakulut/tuotot, ulk./sis.) , ,26 84,6 Työalakate (kaikki kulut/tuotot, ulk./sis.) , ,77 90,8 Perheasiain neuvottelukeskuksen kustannusten jakautuminen osakasseurakuntien kesken: kustannuksista 20 % jaetaan tasan kolmeen osaan ja 80 % kunkin seurakunnan käyttämien laskutettavien modulien mukaan. TA 2015 Toteutunut Palautus/Lisämaksu Järvenpää Kerava Tuusula Talousarvion toteutuminen ja perustelut merkittäville ylityksille ja alituksille: Toimintakulut ovat pysyneet hyvin suunnitellulla tasolla. Toimintakulujen melko alhainen käyttöprosentti (92,4 %) johtuu suurelta osin siitä syystä, että toimitilojen muutosta johtuen kiinteistötoimen kulut uusien toimitilojen ajalta eivät näy tässä laskelmassa. Tällöin siis näyttää, että esimerkiksi vuokra- ja puhtaanapitomenot olisivat huomattavasti budjetoitua pienemmät.

61 61 (104) 254 SAIRAALASIELUNHOITO 1. Toiminta-ajatus/perustehtävä ja toiminnan kuvaus Yhteistyösopimusten mukainen sairaalasielunhoitotyö. Osallistuminen Eteva-kuntayhtymän alueen seurakuntien kehitysvammatyön yhteistoimintaan johtosäännön mukaisesti. 2. Tavoitteet ja niiden toteutuminen Ei asetettuja erityisiä tavoitteita. 3. Arviointi Vuoden 2014 alusta sairaalasielunhoito on toteutettu uudella mallilla Hyvinkään seurakunnan toimiessa isäntäseurakuntana. Uudessa mallissa yhdistetiin Hyvinkään sairaalasielunhoito ja Uudenmaan sairaalasielunhoidon seurakuntainliiton palvelut yhteen organisaatioon. Henkilöstövähennyksellä (puoli virkaa) taattiin se, ettei uudessa organisaatiossa seurakuntien maksuosuudet kasva. Seurakuntien osuus kustannuksista lasketaan potilaspaikkojen suhteen. Järvenpään seurakunnalla on edustajansa (Heli Seppänen, varalla Juhani Aarto) sairaalasielunhoidon yhteisjohtokunnassa. 5. Talousluvut TP 2014 TA 2015 TP 2015 Käyttö % Toimintatuotot (ulkoinen) Toimintakulut (ulkoinen) , ,49 91,8 Toimintakate (ulkoinen) , ,49 91,8 Toimintakate II (toimintakulut/tuotot, ulk./sis.) , ,49 91,8 Työalakate (kaikki kulut/tuotot, ulk./sis.) , ,49 91,8 Maksuosuus sairaalasielunhoidosta Hyvinkään seurakunnalle on yhteenlaskettuna pienentynyt ja toisaalta myös kehitysvammatyön maksuosuus on ollut budjetoitua alhaisempi.

62 62 (104) 255 PALVELEVA PUHELIN 1. Toiminta-ajatus/perustehtävä ja toiminnan kuvaus Palvelevan puhelimen (PP) perustehtävänä on hengellisen ja henkisen avun antaminen apua tarvitseville sekä inhimillisen hädän lievittäminen ja Jumalan rakkauden välittäminen. Vuoden alusta Keski-Uusimaa toimi omana yksikkönä. Seurakunnat päivystivät kuukausittain (klo 21-24): Järvenpää yksi viikko, Tuusula ja Kerava kaksi yhteistä viikkoa, kuukauden neljäs viikko edelleen tyhjä. Aktiivisia järvenpääläisiä päivystäjiä oli yhdeksän. Päivystyspiste muutti uuteen tilaan, joka edelleen sijaitsi Järvenpäässä. Järvenpään seurakunnassa vastaavana työntekijänä toimi lähetyssihteeri Minna Kotajärvi, joka toimi myös päivystäjien työnohjaajana. 2. Tavoitteet ja niiden toteutuminen Palvelevan puhelimen tavoitteena on tarjota keskusteluyhteyttä apua tarvitseville. Tiedottaa verkostoille palvelevasta puhelimesta ja sen tehtävästä. Antaa tukea ja työnohjausta palvelevassa puhelimessa toimiville vapaaehtoisille. Järvenpää hoiti 6-7 päivystysiltaa kuukaudessa osana valtakunnallista järjestelmää. Vapaaehtoiset tarjosivat keskusteluyhteyttä ja apua tarvitseville. Seurakunnan toimintaesitteissä kerrottiin PP:n toiminnasta, PP:n esitteitä jaettiin eri verkostoille ja syksyllä mainostettiin laajasti mahdollisuutta hakea 2016 alkavalle valmennuskurssille. Päivystäjille järjestettiin työnohjaus niinä kuukausina, kun Järvenpäällä oli päivystysviikko. 3. Arviointi PP:n päivystysvuorot hoidettiin Keski-Uudellamaalla lähes kokonaan vapaaehtoisvoimin. Pääsääntöisesti pystyttiin täyttämään kerran kuukaudessa oleva päivystysviikko. Päivystäjillä oli mahdollisuus osallistua Helsingin PP:n koulutuksiin. Rovastikunnallinen koulutus oli syyskauden alussa Rusutjärvellä. PP:n tarve ei ole vähentynyt, vaikka erilaisia auttavia puhelimia on syntynyt. Yhteiskunnassa tapahtuvat muutokset heijastuvat puheluissa, esim. yksinäisyys, lisääntynyt avohoito ja turvattomuus. Puheluita tuli valtakunnalliseen puhelimeen vuonna 2015 yli , joista noin pystyttiin vastaamaan, puhelutunteja kertyi Keski-Uudenmaan yksikköön yhdistettiin 1201 puhelua ja käytiin 898 keskustelua. Itsenäisenä yksikkönä toimiminen, muutto uusiin tiloihin, oman valmennuskurssin järjestelyt sekä valtakunnallisen PP:n muutokset lisäsivät työtä paikallistasolla, esim. tilastointi, 30 vapaaehtoisen perehdyttäminen uusiin tiloihin ja välineisiin, valtakunnallisten muutosten seuraaminen ja niihin vaikuttaminen, oman kurssin ilmoittelu ja valmistelu. Muutokset lisäsivät rovastikunnallista yhteistyötä. Tuusulan vastuutyöntekijän virkavapaus kuormitti Keravan ja Järvenpään työntekijöitä (syksy kevät 2016). 5. Talousluvut TP 2014 TA 2015 TP2015 Käyttö % Toimintatuotot (ulkoinen) 772,40-100,0 Toimintakulut (ulkoinen) , ,84 135,3 Toimintakate (ulkoinen) , ,44 119,2 Toimintakate II (toimintakulut/tuotot, ulk./sis.) , ,63 120,7 Työalakate (kaikki kulut/tuotot, ulk./sis.) , ,40 117,6 Perustelut ylityksille: Toiminnan laajeneminen, viranhaltijan palkan osuus, tilojen ja tarvikkeiden hankinta aiheuttivat kustannuksia, jotka ylittivät talousarvion.

63 63 (104) 256 SIELUNHOITO 1. Toiminta-ajatus/perustehtävä ja toiminnan kuvaus Huolehtia Kirkkojärjestyksen II osan 4 luvun 1 :n mukaisesta sielunhoidosta seurakunnan alueella asuvien ihmisten parissa. KJ 5:1 :n mukaan yksityinen sielunhoito ja rippi on määrätty papin erityiseksi tehtäväksi. Sielunhoidollisia keskusteluja ovat käyneet erityisesti papit sekä myös muut hengellisen työn tekijät. Sielunhoidollisten keskustelujen määrää ei erikseen tilastoida. 2. Tavoitteet ja niiden toteutuminen Erityisiä tavoitteita ei ollut asetettu. Perustehtävää on hoidettu Kirkkojärjestyksen edellyttämällä tavalla. 3. Arviointi Sielunhoitoa on ollut saatavilla erilaisissa tilanteissa seurakuntalaisia kohdattaessa ja muun toiminnan yhteydessä. Sen lisäksi on erikseen varatut sielunhoidolliset keskustelut. 5. Talousluvut TP 2014 TA 2015 TP 2015 Käyttö % Toimintatuotot (ulkoinen) Toimintakulut (ulkoinen) , ,03 97,4 Toimintakate (ulkoinen) , ,03 97,4 Toimintakate II (toimintakulut/tuotot, ulk./sis.) , ,46 97,5 Työalakate (kaikki kulut/tuotot, ulk./sis.) , ,53 98,1

64 64 (104) 257 KIRPPUTORITOIMINTA 1. Toiminta-ajatus/perustehtävä ja toiminnan kuvaus. Perustehtävänä on olla seurakunnan avustus-, lähetys- ja diakoniatoimintaa tukeva yhteisöllinen toimintamuoto. Tarjota mielekästä vapaaehtoistyötä avustustyön ja kierrätyksen parissa. 2. Tavoitteet ja niiden toteutuminen Kirpputoritoiminnan tavoitteena on kerätä varoja Yhteisvastuu-keräykselle sekä lähetystyölle suurella vapaaehtoisjoukolla tehtävän ympärivuotuisen myynnin ja hyvän asiakaspalvelun avulla. Kirpputorin toiminta perustuu yhden palkatun vapaaehtoistyönohjaajan ja vapaaehtoisten tekemään työhön. Vapaaehtoisia rekrytoitiin Arjen ihmeitä -sivuston kautta. Vuoden alussa vapaaehtoisia oli mukana 44 henkilöä. Vuoden lopussa heitä oli jo toiminnassa 71 henkilöä. Vapaaehtoistoimijoista koottiin kuuden hengen ryhmä, joka kehitti ja organisoi yhdessä työntekijän kanssa myymälätoimintaa ja tavaranlajittelua. Vapaaehtoisille tarkoitettuja kuukausikokouksia pidettiin kerran kuukaudessa. Keväällä he tekivät virkistysretken Fiskarsiin. Ennen joulua vietettiin vapaaehtoisille tarkoitettua puurojuhlaa Laurilan seurakuntakodilla. Tavoitteena ollut avustustoiminta, ja sen kehittäminen Viron seurakuntien sekä muiden yhteistyötahojen kanssa jatkui edelleen. Vapaaehtoinen avustustyönohjaaja kävi tutustumassa yhteistyökumppaneihin Itä-Virossa ja Põltsamaalla. Näiden tapaamisten pohjalta päivitettiin avustustarpeita ja niiden painotuksia. Põltsamaan seurakunnalle toimitettiin avustuskuorma aiemman sopimuksen mukaan joka kuudes viikko. Kirpputorilta lahjoitettiin avustuksia myös paikallisten yhteistyötahojen sekä diakonian kautta avuntarvitsijoille. Uutena ryhmänä mukaan tulivat nuoret turvapaikanhakijat, joiden kodinperustamiseen annettiin tukea tavaralahjoitusten muodossa. 3. Arviointi Toiminta tavoitti 8868 maksavaa asiakasta. Myyntipäiviä oli 208. Euron päiviä järjestettiin neljä kertaa. Virosta tulleisiin avustuspyyntöihin vastattiin resurssien mukaan. Myymälä sisustettiin talkoilla selkeämmäksi ja helpommaksi niin asiakkaiden kuin vapaaehtoistenkin käyttää. Myymälä oli suljettuna maaliskuussa viikon ajan remontin vuoksi. Lahjoituksena saatujen hyllyjen ansiosta tuli paljon uutta laskutilaa tavaroille. Myös varastotiloja järjesteltiin uusiksi, ja niiden käyttöä järkeistettiin sillä seurauksella, että kaksi varastoksi tarkoitettua tilaa riitti, eikä uusia tiloja tarvittu. Uudistukset koettiin erittäin hyviksi. Tavaroiden kierto parantui, ja se vähensi osaltaan varastotilojen tarvetta. Myymälän selkeytyminen ja siistiytyminen on saanut osakseen paljon myönteistä palautetta niin asiakkailta kuin vapaaehtoisiltakin. Myyjille ja lajittelijoille järjestettiin syksyllä kehittämispäivä, jossa käytiin läpi kirpputorin toiminnasta ja asiakaspalvelusta nousseita asioita. Tämä koettiin erittäin tarpeelliseksi toiminnan kehittämisen ja työnohjauksen näkökulmasta.

65 65 (104) Syyskuussa tarjottiin Kirpputorin vapaaehtoisille mahdollisuus osallistua seurakunnassa järjestettyyn yhteisökoulutukseen. Koulutuksesta vastasivat kirpputorin vapaaehtoisen avustustyönohjaaja ja seurakunnan vapaaehtoistyön koordinaattori. Siihen osallistui kahdeksan vapaaehtoista kirpputorilta. Palaute oli erittäin myönteistä. Vuoden aikana varauduttiin jätelainmuutokseen, joka tulee voimaan Kuitenkin loppuvuodesta kävi ilmi, että kirpputorin jätteiden käsittely ja kierrätys vastaa uutta lainsäädäntöä, joten mitään muutoksia ei tarvinnut tehdä. 4. tunnusluvut/mittarit Kirpputorin tunnusluvut: Vapaaehtoisia Vapaaehtoisten osallistumiskertoja yht. Myyntipäiviä Maksavia asiakkaita Talkoita (kuljetus ja pakkaus, ym.) Retkiä/osallistujia niillä 3/100 3/112 2/69 2/67 2/75 2/ 78 Avustuksia järvenpääläisille 38krt/28 37krt/ henk 26 krt 24 krt 27 krt (vaatteita, huonekaluja, ym.) eri henk. henk. Avustuskuormia Viroon omalla autolla 27/ 270m3 26krt/260 m 3 26/ 260 m3 25 krt/242m3 25/250 m3 20//200m3 Avustuskuormia muihin kohteisiin Keräyksen tuotto (josta yhteisvastuukeräyksen osuus puolet) m3-8/35 8/35 m3 9/50 m3 15/ 50m3 11krt/25 m , , , , ,04 5. Talousluvut TP 2014 TA 2015 TP 2015 Käyttö % Toimintatuotot (ulkoinen) , ,27 103,6 Toimintakulut (ulkoinen) , ,71 112,9 Toimintakate (ulkoinen) 447, ,44-39,6 Toimintakate II (toimintakulut/tuotot, ulk./sis.) , ,91 109,5 Työalakate (kaikki kulut/tuotot, ulk./sis.) , ,91 109,5 Perustelut: Kirkkoneuvosto on päättänyt, että kirpputorin pakettiauton aiheuttamat kulut kirjataan 251 diakonian tehtäväalueelle (aiemmin kulut kirjattiin kirpputorin tehtäväalueen menoksi).

66 66 (104) 258 KANSAINVÄLINEN DIAKONIA 1. Toiminta-ajatus/perustehtävä ja toiminnan kuvaus Luoda ja syventää yhteyttä ja vuorovaikutusta erilaisissa olosuhteissa toimivien seurakuntien ja kristittyjen välille, avartaa käsityksiä kristillisen kirkon toiminnasta eri olosuhteissa ja kulttuureissa ja avustaa heikommassa tilanteessa toimivia. Kansainvälistä diakoniaa toteutetaan yhteydenpidon, seurakuntavierailujen, yhteisen esirukouksen, ryhmätoiminnan, kulttuurinvaihdon, kouluttautumisen, avustustoiminnan ja keräysten kautta. Ystävyysseurakuntia ovat Vác/Unkari, Põltsamaa/Viro ja Terijoki (Zelenogorsk)/Venäjä. Projektiavustusmäärärahoilla pyritään ihmisten kärsimysten lievittämiseen ja heidän elämänmahdollisuuksiensa parantamiseen. Käytännössä projektiavustusmäärärahoilla tuetaan kehitysyhteistyötä sekä katastrofi- ja pakolaisapua. 2. Tavoitteet ja niiden toteutuminen Ylläpidetään ystävyysseurakuntasuhteita aiemmin totutulla tavalla. Unkarin Vácin seurakunnan kanssa toiminta on vakiintunut vuorovuosin tapahtuviin vierailuihin. Vuonna 2015 oli Järvenpään seurakuntalaisten vuoro vierailla Vácissa. Ystävyysseurakuntiin on ylläpidetty suhteita vierailuilla (Vác, Terijoki ja Pöltsamaa) ja henkilökohtaisilla kontakteilla. Huhtikuussa 2015 Järvenpäästä vieraili noin 30 hengen ryhmä Vácin seurakunnassa. Ryhmässä oli mukana myös nuorten ryhmä, joka aiemmin on toteuttanut matkansa omana ryhmänä LNAK IV-kurssin päätösmatkana. Budjetissa on huomioitu edelleen palkkatuki Terijoelle ja Pöltsamaalle. Tukisumma muodostaa Terijoen seurakunnan budjetin tuloista suurimman osan ja Pöltsamaan seurakunnan budjetin tuloista myös merkittävän osan. Kansainvälistä diakoniaa toteutetaan myös Kirkon ulkomaanavulle budjetoidulla avustussummalla ( euroa) sekä projektiavustuksilla eri ajankohtaisiin kohteisiin ( euroa). Tarvittaessa on myös järjestetty Kirkon ulkomaanavun keräyksiä ajankohtaisiin kriisikohteisiin, kuten Euroopan pakolaistilanteen auttamiseksi syksyn alussa. 3. Arviointi Ystävyystoiminta on avartanut seurakuntaelämän näkymiä niin työntekijöiden kuin seurakuntalaisten osalta ja auttanut hahmottamaan kristillisen kirkon kokonaistoimintaa erilaisissa olosuhteissa. Ystäväseurakuntatoiminta on tarjonnut monille mielekkään tavan osallistua seurakunnan toimintaan ja tuonut toimintaan mukaan uusia vapaaehtoisia. Tuusulan rovastikunnan seurakunnilla on yhteisenä ystävyyskohteena Viron Viljandin rovastikunta ja Pietarin Pyhän Mikaelin seurakunta. Tuusulan ja Nurmijärven rovastikuntien seurakuntien viranhaltijajohto vieraili syksyllä Viljandin rovastikunnassa ja neuvotteli uuden yhteistyösopimuksen rovastikuntien välille.

67 67 (104) 5. Talousluvut TP 2014 TA2015 TP 2015 Käyttö % Toimintatuotot (ulkoinen) 1.690, ,00 39,4 Toimintakulut (ulkoinen) , ,74 95,7 Toimintakate (ulkoinen) , ,74 104,8 Toimintakate II (toimintakulut/tuotot, ulk./sis.) , ,65 100,9 Työalakate (kaikki kulut/tuotot, ulk./sis.) , ,83 100,9 Talousarvion toteutuminen ja perustelut merkittäville ylityksille ja alituksille: Talousarvio on ylittynyt 5804 eurolla, joka johtuu suurelta osin siitä, että keräystuotto on arvioitu reilusti suuremmiksi kuin toteutuma. Keräystuottoja tulee kuitenkin lähinnä vain Vácin-ystäväpiirin toimesta ja ne käytetään Vácin seurakunnan ja ystävyystoiminnan tukemiseen. Retki- ja matkamaksut eivät ole myöskään budjetoidulla tasolla, joka selittynee sillä että ystävyysseurakuntamatkalla oli mukana nuorten ryhmä, joiden omavastuuosuus ei kattanut koko matkan kustannuksia.

68 68 (104) HAUTAUSTOIMI 1. Toiminta-ajatus/perustehtävä ja toiminnan kuvaus Hautaustoimi on hautaustoimilailla seurakunnalle annettu lakisääteinen perustehtävä. Seurakunnan tehtävä on osoittaa hautasija vainajalle, jonka kotikuntalaissa tarkoitettu kotikunta oli kuolinhetkellä Järvenpää. Järvenpään seurakunnalla on hautausmaa siunauskappeleineen Järvenpäässä. Lisäksi seurakunnalla on yhteinen tunnustukseton hauta-alue Keravan ja Tuusulan seurakuntien ja Sipoon seurakuntayhtymän kanssa Keravan hautausmaan yhteydessä. 2. Tavoitteet ja niiden toteutuminen Toiminta- ja taloussuunnitelmassa oli asetettu vuodelle 2015 kolme tavoitetta: Yhteistyön jatkaminen naapuriseurakuntien hautaustoimien kanssa Sirottelualueen laajennusosan käyttöönotto Selvitystyö hoitamattomien hautojen kartoittamiseksi Yhteistyötä jatkettiin naapuriseurakuntien hautaustoimien kanssa pitämällä palavereita hinnastoista ja työtapojen yhtenäistämisen mahdollisuuksista. Hautaustoimien konekannat listattiin. Sirottelualueelta uusi osasto numerolla 1 otettiin käyttöön. Osasto on n. 100 m 2 :n kokoinen ja se on rajattu ketjulla sekä istutuksin ja polulla. Osastoa tullaan käyttämään vuosina Sirottelualueen eteen, käytävän reunaan pystytettiin uudet muistiokivet nimilaattoja varten. Hoitamattomien hautojen kartoitus aloitettiin syksyllä valokuvaamalla hoitamattomat haudat. Hoitamattomista haudoista otetut valokuvat liitettiin haudan tietoihin hautatoimen ohjelmaan. Hautauksia oli yhteensä 204, josta oli arkkuhautauksia 77 ja tuhkahautauksia 127. Tuhkahautauksista toteutettiin uurnahautoihin 86 ja sirottelualueille 39 sekä muistolehtoon 2. Haudanhoitosopimuksia oli yhteensä 819 kpl. Kiinteistöjohtokunta piti hautausmaakatselmuksen Kesätyöntekijöitä hautausmaalla oli eripituisissa työsuhteissa yhteensä 17, joista kaksi alle 18- vuotiasta. Lisäksi oli yksi suntioharjoittelija, sekä yksi tuettu puutarhuriharjoittelija. Talousjohtaja toimi seurakuntapuutarhurin esimiehenä ja seurakuntapuutarhuri hautausmaan ammattityöntekijöiden ja kausityöntekijöiden lähiesimiehenä. Kiertävä viherryhmä istutti kasvit seurakuntakeskuksen sisäpihan istutusaltaisiin. Kiertävä viherryhmä hoiti myös seurakunnan kiinteistöjen viherhuoltotyöt kesällä Hautausmaalla järjestettiin siivoustalkoot keväällä ja kynttilänkeruutalkoot syksyllä. 3. Arviointi Yhteistyö naapuriseurakuntien kanssa edistää työtapojen yhtenäistämisessä, mikä on tarpeellista mahdollista seurakuntayhtymää varten. Sirottelualueen laajentaminen oli tarpeellista vanhan alueen tultua täyteen. Uudet muistokivet mahdollistavat 170:n nimilaatan asentamisen. Muistokiveksi löytyi hautausmaalta yksi iso kivi, joka sahautettiin keskeltä halki. Hoitamattomien hautojen kartoitus alkoi valokuvauksella. Vaikeus oli tulkita, mikä hauta on hoitamaton. Valokuvamäärä nousi tulkinnanvaikeuden takia suureksi ja se hidasti niiden läpikäymistä.

69 69 (104) Kesätyöntekijöistä kolme henkilöä osallistui siunauskappelilla vahtimestaritoimintaan. Tämä on minimimäärä siunauskappelin toiminnan varmistamiseksi vakituisten työntekijöiden vuosilomien aikana. Kiertävän viherryhmän toimilla on saatu seurakuntakeskuksen alueita kehitettyä viihtyisimmiksi. Hautaukset, sekä hautausmaan hautojen hoidot ovat sujuneet asianmukaisesti. Hoitosopimusten määrä on hienoisessa laskussa edellisvuosiin verrattuna. Kilpailutukseen perustuen kesäkukat tulivat Reetantarha Oy:ltä, Pertunmaalta. Hautausmaan siivoustalkoissa oli osallistujia n. 120 henkilöä. Osallistujamäärä yllätti, koska aiempina vuosina on ollut n henkilöä. Talkoolaisille tarjoiltiin nyt keittolounas ja se vaikutti osallistujamäärään. 5. Talousluvut TP 2014 TA 2015 TP 2015 Käyttö % Toimintatuotot (ulkoinen) , ,34 101,1 Toimintakulut (ulkoinen) , ,70 95,2 Toimintakate (ulkoinen) , ,36 93,4 Toimintakate II (toimintakulut/tuotot, ulk./sis.) , ,36 93,4 Työalakate (kaikki kulut/tuotot, ulk./sis.) , ,22 93,2 Talousarvion toteutuminen ja perustelut merkittäville ylityksille ja alituksille: Kokonaisuutena budjettiin verrattuna tuli säästöä. Tehtäväalueella 422 huoltorakennus tuli ylitystä rakennusten ja huoneistojen vuokrissa. Tämä johtui huoltorakennuksen sisäilmaongelmista, joiden takia hautausmaatoimistolle vuokrattiin kontti väistötiloiksi. Alitusta vastaavasti oli korjaus- ja huoltotarvikkeissa sekä lämmityskustannuksissa. Tehtäväalueella 423 hautausmaa tuli ylitystä tunti- ja urakkapalkoissa. Alitusta tuli poltto- ja voiteluaineissa johtuen hintojen alenemisesta sekä vähälumisesta talvesta. Sähkössä tuli säästöä uuden kustannustenjakoprosentin takia kappelin 525 kanssa.

70 70 (104) KIINTEISTÖTOIMI 1. Toiminta-ajatus/perustehtävä ja toiminnan kuvaus Kiinteistötoimi on seurakunnan muiden toimintojen tukipalvelu, joka toimii yhteistyössä perustehtävien ja muiden tukipalvelujen tuottajien kanssa. Kiinteistöjä hoidetaan niin, että ne palvelevat seurakunnan toimintaa kustannustehokkaasti. Kiinteistötoimi rakennuttaa, peruskorjaa ja ylläpitää seurakunnan kiinteistöjä sekä hallinnoi ylläpito- ja vahtimestaripalveluja. Rakennushankkeiden valvonta- ja rakennuttajatehtävät sekä pienimuotoiset rakennusteknilliset työt on toteutettu omana työnä. Resurssi: Kiinteistöpäällikön virka on yhteinen Keravan seurakunnan kanssa. Viran työpanoksesta 60 % on Järvenpään seurakunnalle. Ylläpitopäällikkö, jolla on alaisinaan 1 kiinteistötoimen ammattimies, 1 kiinteistötyöntekijä ja 2 laitoshuoltajaa sekä lisäksi on ollut määräaikaisena 1 kiinteistötyöntekijä. Ylivahtimestarilla on alaisinaan 2 seurakuntamestaria, joista toinen oli osa-aikaeläkkeellä 1.9. lähtien sekä 2 vahtimestaria ja heillä osa-aikainen sijainen (16 t/vko). 2. Tavoitteet ja niiden toteutuminen Kiinteistöjä hoidetaan siten, että ne palvelevat mahdollisimman hyvin seurakunnan toimintaa ja ovat turvalliset käyttäjilleen. Kiinteistöjenhoidon ja huollon tulee olla kustannustehokasta. Vuoden 2015 käyttösuunnitelmaan varatut määrärahat riittivät kiinteistöjen jatkuvaan huoltoon ja ylläpitoon. Kiinteistötoimen merkittävimmät hankkeet ja tapahtumat: - Seurakuntatalon sisätilojen peruskorjauksen I vaiheen saattaminen loppuun - Seurakuntatalon sisätilojen II vaiheen suunnittelu, kilpailutus ja peruskorjauksen aloitus. Työt jatkuvat vuodelle Vanhan kirkon salaoja- ja sadevesijärjestelmän uusiminen. Työn yhteydessä uusittiin myös kirkkojen kaukolämpö- ja vesiputkistot. - Hautausmaan huoltorakennuksen saneerauksen toteaminen kannattamattomaksi ja uudishankeen suunnittelun käynnistäminen. - Kirkkopihan pitkäaikaisen vesikatto-ongelman saaminen As Oy:n korjauksen alle - Loutin kerhotalon piha-aidan rakentaminen. Kiinteistöpäällikön irtisanoutuminen maaliskuussa aiheutti tilanteen, jossa kaikkia vuodelle 2015 suunniteltuja toimia ei ole ehditty toteuttaa. Uusi kiinteistöpäällikkö aloitti tehtävässään Arviointi Kiinteistötoimen toiminta on vastannut sen perustehtävää vuonna Rakennuttaminen ja valvonta on toteutettu osittain omana työnä. Kiinteistöjen ylläpito, käyttäjäpalvelut ja pienemmät rakennustekniset ym. korjaustyöt on toteutettu oman henkilöstön toimesta. Oman työn osuus on ollut taloudellisesti merkittävä. 4. Tunnusluvut tunnusluvut/mittarit Huoltopyynnöt (Katrina), kpl

71 71 (104) 5. Talousluvut TP 2014 TA 2015 TP 2015 Käyttö % Toimintatuotot (ulkoinen) , ,28 102,0 Toimintakulut (ulkoinen) , ,53 98,7 Toimintakate (ulkoinen) , ,25 98,1 Toimintakate II (toimintakulut/tuotot, ulk./sis.) , ,25 99,5 Työalakate (kaikki kulut/tuotot, ulk./sis.) , ,18 135,3

72 72 (104) 551 LEIRINIEMI 1. Toiminta-ajatus/perustehtävä ja toiminnan kuvaus Tarjota laadukkaita ja monipuolisia leirikeskuspalveluita ensisijaisesti oman seurakunnan leiri-, retkija virkistystoimintaan sekä vapaana olevien resurssien myyminen muille käyttäjille, myös niin, ettei henkilökunta olisi aina paikalla. 2. Tavoitteet ja niiden toteutuminen Tavoitteena oli leirikeskuksen markkinoinnin tehostaminen. Edellisenä vuonna valmistunutta uutta Leiriniemen esitettä lähettiin mahdollisille asiakkaille ja yhteistyötahoille ja henkilökunta teki suoramarkkinointia. Leirikeskuksen ja seurakuntakeskuksen keittiön organisaatioiden yhdistäminen. Organisaatiouudistuksessa yhdistettiin seurakuntakeskuksen keittiön ja Leiriniemen toiminta sekä henkilöstöresursseiltaan että organisatorisesti vuoden 2015 alusta. Seurakuntakeskuksen ruokapalveluvastaavasta tuli uuden yksikön vetäjä. Leirikeskuksen hoitajan jäätyä eläkkeelle syksyllä 2015 tätä virkaa ei enää täytetty. Leirikeskuksen ja seurakuntakeskuksen keittiön henkilökunnan joustava ja tarkoituksenmukainen käyttö ao. toimipisteissä. Leirikeskuksessa työskentelee vakituisesti 2 ruokapalvelutyöntekijää. Seurakuntakeskuksen keittiöllä työskentelee ruokapalveluvastaava ja yksi ruokapalvelutyöntekijä. Ensimmäisenä yhteisenä vuotena tutustuminen toistensa toimintaan, työvuorosuunnittelu ja muu yhteistoiminta saatiin hyvin käyntiin. Leirikeskuksen toiminta on ollut vakiintuneen tavan mukaista ja käyttö on lähes päivittäistä toukokuun alusta marraskuun loppuun. Käyttöpäiviä oli yhteensä 191 (jolloin talossa oli asiakkaita), vähennystä edelliseen vuoteen oli 106 päivää. Talviaikaan pääsääntöisesti käyttöä on viikonloppuisin, pois lukien pääsiäisen ja joulun ajan juhlakausi. Oman seurakunnan osuus päiväkävijöistä oli 74,4 % (56,5 %), majoitusvuorokausista 76,8 % (58,3 %) ja tilaisuuksista 54,1 % (44,0 %). Muita käyttäjiä ovat muut seurakunnat, kunnat ja järjestöt sekä lisääntyvässä määrin yksityiset. Päiväkävijöiden määrä vähentyi 446 henkilöä edelliseen vuoteen verrattuna. Majoitusvuorokaudet vähentyivät 581 vrk ja tilaisuudet vähenivät 49 kpl. Tilaisuuksien järjestelyissä on huomioitu asiakkaiden tarpeet, tapahtumien luonne ja ikäjakauma ja pyritty luomaan viihtyisä, rauhallinen ja turvallinen ympäristö asiakkaille. 3. Arviointi Vuonna 2015 oman seurakunnan leiri- ja retkitoiminta lisääntyi Leiriniemessä mutta muiden käyttäjien määrät vähenivät voimakkaasti. Päiväkävijöiden vähentymiseen vaikutti päiväkoti- ja ipkerholaisten, eläkeläis- ja koululaisryhmien pois jääminen ja yleinen ryhmien pienentyminen. Asiakaslähtöisyyttä on toteutettu kuuntelemalla kulloistenkin asiakkaiden tarpeet. Tilaisuuksien luonne on otettu huomioon suunnittelussa ja toteutuksessa. Suuri haaste on talven arkipäivien käytön lisääminen. Ulkopuolisille asiakkaille saimme jonkin verran myytyä vapaita arki-aikoja.

73 73 (104) 4. Tunnusluvut päiväkävijät/ omat muut srk:t muut majoitusvuorokaudet/ omat muut srk:t muut kävijämäärät/ omat muut srk:t muut tilaisuudet omat muut srk:t muut Talousluvut TP 2014 TA 2015 TP 2015 Käyttö % Toimintatuotot (ulkoinen) , ,63 131,4 Toimintakulut (ulkoinen) , ,75 92,7 Toimintakate (ulkoinen) , ,12 84,4 Toimintakate II (toimintakulut/tuotot, ulk./sis.) , ,24 95,2 Työalakate (kaikki kulut/tuotot, ulk./sis.) Talousarvion toteutuminen ja perustelut ylityksille sekä merkittäville alituksille. Talousarvioon verrattuna toimintakulut pysyivät kokonaisuutena budjetissa. Toimintatuotot lisääntyivät talousarvioon verrattuna.

74 74 (104) 572 SEURAKUNTAKESKUKSEN KEITTIÖ 1. Toiminta-ajatus/perustehtävä ja toiminnan kuvaus Seurakuntakeskuksen keittiö tuottaa seurakunnan järjestämien tilaisuuksien ruokailut ja kahvitukset työmuotojen tarpeiden ja tilausten mukaisesti. Keittiön kustannukset jaetaan työmuodoille tarjoilutilausten vuosittaisessa suhteessa. Henkilökunta tilaa keittiöltä seurakunnan tilaisuuksissa tarvittavat kahvitukset, ruokailut ja muut tarjoilut. Suurempia tilaisuuksia suunnitellaan yhdessä. Tarjoilupalvelut toteutetaan kaikkiin seurakuntakeskuksen tiloihin. Keittiöhenkilökunta vastaa seurakuntatalon, vanhankirkon ja kirkonkulman keittiöiden siisteydestä. Kustannusten jako pohjautuu laskentaan, joka tehdään Katrinajärjestelmään kirjatuista tilauksista ja muista tilauksista toteutuneen pohjalta ja tilaukset pisteytetään sovitun järjestelmän mukaisesti. Ruokapalveluvastaavan tehtäviä hoitaa Sinikka Natri. Ruokapalvelutyöntekijänä toimi maaliskuun alkuun asti Janni Gonzales. Maaliskuun alussa toimessa aloitti Erja Järvinen, ja tarvittaessa kutsuttuna toimii Auli Saloranta. Yhdistetyn keittiö- ja leirikeskustoiminnan hyväksyjänä ja esimiehenä toimii ruokapalveluvastaava. 2. Tavoitteet ja niiden toteutuminen Tavoitteena oli kustannustehokas aterioiden ja kahvitusten tarjoaminen. Seurakuntakeskuksen keittiön ostot vuonna 2015 elintarvikkeiden ja oheistarvikkeiden osalta alitettiin. Puhdistusaineissa ja tarvikkeissa budjetti on ylitetty yli puolella, kun vastaavasti pesulapalveluissa toteuma on ollut yli 2000 euroa alle budjetoidun. Nähdäkseni osa pesulapalveluista on kohdennettu kohtaan 4680, muuten ylitys ei ole selitettävissä. 3. Arviointi Keittiö on toteuttanut tilatut tarjoilupalvelut tehokkaasti ja laadukkaasti. Toiminta on ollut joustavaa. Jatkuvana kehittämisen kohteena on tarjoilujen suunnittelun edellyttämä yhteistyö keittiön ja työmuotojen välillä. Järvenpään Latu ja Martat ovat sitoutuneet seurakunnan tilojen käytön vastineeksi hoitamaan kirkkokahvituksia vuoden aikana. Martat hoitivat kahvituksen 1 kerran ja Latu 17 kertaa. 4. Tunnusluvut tunnusluvut/mittarit Kahvitukset Talousluvut TP 2014 TA 2015 TP 2015 Käyttö % Toimintatuotot (ulkoinen) Toimintakulut (ulkoinen) , ,23 97,0 Toimintakate (ulkoinen) , ,23 97,0 Toimintakate II (toimintakulut/tuotot, ulk./sis.) Työalakate (kaikki kulut/tuotot, ulk./sis.) 0 0 0

75 75 (104) 3. HENKILÖKUNTA 3.1. YLEISTÄ Järvenpään seurakunnassa henkilöstökertomus on osa toimintakertomusta. Sen tarkoituksena on antaa tietoa henkilöstöstä osana toiminnan, talouden ja seurakunnan tilan arviointia. Seurakunnan osalta työnantajan vastuuta henkilöstöstä määritellään mm. työturvallisuuslaissa, työterveydenhoitolaissa, virka- ja työehtosopimuksessa sekä suositussopimuksissa KEHITYS- JA PALKKAKESKUSTELUT Kehityskeskustelut ovat olleet käytössä seurakunnassamme 1990-luvun lopulta. Palkkausjärjestelmän soveltamiseen liittyen esimiehet ja työntekijät ovat käyneet vuodesta 2007 lähtien vuosittain ns. tehtäväkuvausten tarkistuskeskustelut, joissa on huomioitu tehtävien vaativuuden muuttuminen. Tehtävien vaativuuskriteerien ja vaativuusryhmien muutostarpeita on arvioitu niiden pohjalta. Harkinnanvaraisen palkanosan käyttöönoton valmistelu aloitettiin 2011 yhdessä esimiesten ja ayluottamismiesten kanssa. Syksyllä 2012 käytiin ensimmäiset harkinnanvaraisen palkanosan (HAVA) tavoitteiden asettamiskeskustelut ajalle Harkinnanvaraista palkanosaa ryhdyttiin maksamaan seurakunnassamme alkaen. Havan toinen tavoitejakso oli ja sen mukaiset harkinnanvaraiset palkanosat tulivat maksuun lähtien. Havan kolmannen tavoitejakson määräaikaa on pidennetty ja 2015 lopulla Kirkon työmarkkinalaitos ja työntekijäpuolen sopijajärjestöt sopivat, että KirVESTES:n tavoitteista poiketen 2016 palkankorotusvaroja ei käytetäkään Hava-korotuksiin, vaan jaetaan kaikille yhtä suurena yleiskorotuksena HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ Tehtäväryhmä Kokoaikaiset Osa-aikaiset Yhteensä Kaikki Naiset Miehet Kaikki Naiset Miehet Kaikki Naiset Miehet Seurakuntapapit Perheneuvonta Kirkkomuusikot Diakoniatyö Nuorisotyö Lapsityö Muu seurakuntatyö Hallinto- ja toimistotyöt Hautausmaatyö Kirkonpalvelustyö Yhteensä Y:\Taloustoimisto\Yksityinen\Tilinpäätös\2015\henkilökuntakertomus2015 Vakinaisen henkilökunnan määrä tehtäväryhmittäin on esitetty edellä olevassa taulukossa. Vakinaista henkilökuntaa on yhteensä 83. Henkilökunnasta naisia on 78,3 % ja miehiä 21,7 %. Kokoaikaisen henkilökunnan kohdalla sukupuolijako oli 77,8 % naisia ja 22,2 % miehiä. Kokoaikaisia koko henkilökunnastamme oli vuoden vaihteessa 86,75 %. Koko kirkon henkilöstöstä kokoaikaisia oli 86 % ja naisia oli 71 % ja miehiä 29 % (Kirkon tilastollinen vuosikirja 2013).

76 76 (104) Sijaiset, määräaikaiset ja tarvittaessa töihin tulevat Vuoden aikana sijaisuuksien hoitajia oli 11, määräaikaisia tehtävän hoitajia oli 42 ja tarvittaessa töihin tulevia tuntipalkkaisia 15 henkilöä. Yhteensä 68 henkilöä oli em. työ/virkasuhteissa. Tehtäväryhmä Sijaisuuden hoitajat Määräaikaiset Tuntip/tarvittaessa Kaikki Naiset Miehet Kaikki Naiset Miehet Kaikki Naiset Miehet Seurakuntapapit Perheneuvonta 2 2 Kirkkomuusikot Diakoniatyö Nuorisotyö Lapsityö Muu seurakuntatyö Hallinto- ja toimistotyöt 3 3 Hautausmaatyö Kirkonpalvelustyö Yhteensä Henkilökunta palvelussuhteen lajin mukaan Palvelussuhteen luonne Kokoaikaiset Osa-aikaiset Yhteensä Kaikki Naiset Miehet Kaikki Naiset Miehet Kaikki Naiset Miehet Virkasuhteiset Työsuhteiset (kk-palkka) Lastenohjaajat Tuntipalkkaiset (työsuht.) Yhteensä Viranhaltijoiden osuus henkilökunnastamme oli 55,4 %, kun se koko kirkossa on 48 % (Kirkon tilastollinen vuosikirja 2014).

77 77 (104) 3.4. HENKILÖKUNNAN IKÄ JA VAIHTUVUUS Henkilökunnan keski-ikä 2015 oli 50,4 vuotta, suurimpina yksittäisinä ikäryhminä olivat 50-54, sekä vuotiaat työntekijät. Kirkon vakinaisen henkilöstön keski-ikä oli 49 vuotta ja koko henkilöstön 45 vuotta. (Kirkon tilastollinen vuosikirja 2014). IKÄJAKAUMA henk Ikäryhmät Palvelussuhteen kesto ja vaihtuvuus Henkilöstöstä 45,8 % on palvellut seurakuntaa yli 10 vuotta. Vuoden 2015 aikana eläkkeelle siirtyi kaksi henkilöä. Työpaikkaa vaihtoi vakinaisista kaksi henkilöä.

78 78 (104) 3.5. TYÖAIKATIETOJA Sairauspoissaolot Sairauspoissaoloja oli yhteensä 1290 kalenteripäivää. Näistä 724 sairauslomapäivää oli myönnetty työterveyshuollon laatimien sairauslomatodistusten perusteella, loput 566 olivat joko esimiesten myöntämiä korkeintaan kolme päivää kestäneitä sairauspoissaoloja tai muun terveydenhuollon sairauslomatodistusten perusteella myönnettyjä sairauslomia. Edellisestä vuodesta sairauspoissaolot vähenivät 32,1 %. Yksittäiset pitkät sairauspoissaolot vaikuttavat kokonaismäärään huomattavasti. Yli 30 päivän mittaisia sairauspoissaoloja Järvenpään seurakunnassa vuoden 2015 aikana oli yhteensä 4. Luvuissa ovat mukana myös sijaisten ja määräaikaisten sairauslomat. Jokaista vakituista henkilökuntaan kuuluvaa kohti laskettuna sairauspäiviä oli 15,5. Kirkon työolobarometrin 2011 mukaan seurakunnissa sairauspoissaoloja on keskimäärin 12 pv/hlö. Kuntasektorilla sairauspoissaoloja on keskimäärin 16,7 pv/hlö (Kunta10-tutkimus 2013). Vuoden 2015 aikana yhteistyötoimikunta käsitteli sairauspoissaolojen määrää ja keinoja niiden vähentämiseksi. Seurakunnalla on käytössä POSITIIVISEN VARHAISEN TUEN ohje ennaltaehkäisemään ja nopeaan puuttumiseen, jos työntekijällä ilmenee jaksamisongelmia ja määrällisesti paljon sairauslomia. Aktiivisella puheeksi ottamisella pyritään ongelman määrittelemiseen ja siihen, etteivät asiat pitkittyessään muutu pahemmiksi. Puheeksi otto voi tapahtua yhdenkin huolestuttavan huomion, tapahtuman tai sairausloman seurauksena. Työtapaturmia Järvenpään seurakunnassa oli 3 vuonna 2015 ja niistä aiheutuvia sairauspäiviä 65. Sairauslomapäivien luokittelut työterveyshuollon raporttien mukaisesti Työterveyshuollon toimittaman raportin mukaan työterveyshuollon kirjaamista sairauslomista yleisimmät diagnoosiryhmät olivat tuki- ja liikuntaelin (369 päivää), muu (288 päivää), hengitystiesairaus tai infektio (196 päivää) tuki- ja liikuntaelinsairaudet (209 päivää) ja mielenterveys (90 päivää). Sairauspoissaolot Pääluokka/vuodet Yleishallinto Seurakuntatyö Hautaustoimi Kiinteistötoimi Yhteensä Osa-aikajärjestelyt Vuosilomat Vuoden aikana vuorotteluvapaalla oli yksi henkilö. Pitkä 38 vuorokauden vuosilomaoikeus oli 49 työntekijällä. Lomautukset Vuonna 2015 ei ollut lomautuksia.

79 79 (104) 3.6. KOULUTUS Henkilökunnan pohjakoulutus koulutusastejaottelulla 1. ALEMPI PERUSASTE peruskoulun vuosiluokat 1-6 tai kansakoulu 2. YLEMPI PERUSASTE peruskoulun suoritus tai keskikoulu 3. KESKIASTE ylioppilastutkinto tai 1-3 -vuotiset ammatilliset perustutkinnot, ammattitutkinnot ja erikoisammattitutkinnot 4. ALIN KORKEA-ASTE mm. aiemman koulutusastejärjestelmän mukaan opistossa suoritetut kirkon nuorisotyönohjaajan, diakonin, diakonissan, merkonomin, teknikon, hortonomin ja sairaanhoitajan tutkinnot 5. ALEMPI KORKEAKOULUASTE ammattikorkeakoulututkinto, alempi korkeakoulututkinto, aiemman koulutusastejärjestelmän mukaan opistossa suoritettu mm. insinöörin tutkinto 6. YLEMPI KORKEAKOULUASTE ylempi korkeakoulututkinto 7. TUTKIJAKOULUTUSASTE tieteellinen lisensiaatin- tai tohtorintutkinto HENKILÖKUNNAN KOULUTUSASTE kpl Alempi perusaste Ylempi perusaste 5 Keskiaste 32 Alin korkea-aste 18 Alempi korkeakoulu 9 Ylempi korkeakoulu 18 Tutkijakoulutus 1 Yhteensä 83

80 80 (104) Ylempi korkeakoulu 22,0 % Henkilökunnan koulutusaste Tutkijakoulutus 1 % Ylempi perusaste 6 % Alempi korkeakoulu 12,0 % Keskiaste 38 % Alin korkea-aste 22,0 % Henkilöstökoulutus Henkilöstökoulutuksesta laaditaan vuosittain koulutussuunnitelma. Ehdotuksen henkilöstökoulutussuunnitelmaksi laatii henkilöstökoulutustyöryhmä ja hyväksyy kirkkoherra ja talousjohtaja alaistensa osalta. Viime vuosina koulutussuunnitelmassa on korostettu entistä enemmän koko työyhteisön ja työtiimien koulutustarpeita. Henkilöstökoulutusta määrittää KirVESTES:n liitteenä 13 oleva kirkon henkilöstön ammatillisen osaamisen kehittämissopimus, joka tuli voimaan Toteutunutta henkilöstökoulutusta oli 2015 siten, että niistä 216 koulutuspäivää oikeutti työttömyysvakuutusrahaston koulutuskorvaukseen. Enimmäismäärän korvattavia koulutuspäiviä eli kolme koulutuspäivää tai enemmän oli 48 henkilöllä, kaksi koulutuspäivää oli 25 henkilöllä ja yksi koulutuspäivä 22 henkilöllä. Koulutuskorvauksen määrä oli 3.562,70. Seurakunnan oman ohjeen mukaan koulutuspäiviä vuodessa voi olla ilman erityisperusteluja enintään 12 pv/työntekijä ja kurssikohtainen yläraja myönnettäville koulutustapahtumille on Henkilöstöä osallistui myös eri alojen neuvottelupäiville. Koulutuskustannukset olivat yhteensä ( ). Summa aleni 8,6 % edellisestä vuodesta. Koulutuskustannukset olivat 1,2 % henkilöstön palkkasummasta. Neuvottelupäivien sisällössä on myös paljon koulutuksellista, mutta niiden kustannukset kirjataan vakiintuneen käytännön mukaan työmuodolle muihin matka-, majoitusja ravintokorvauksiin. Ay-luottamusmieskoulutukseen on luottamusmiehiä osallistunut luottamusmieskoulutussopimuksen mukaisesti. Työsuojelukoulutuksena on järjestetty koko henkilökunnalle Ristiriidoista ratkaisuihin koulutus, EA-koulutusta sitä tarvitseville, 4 henkilölle työturvallisuuskorttikoulutus, 3 henkilölle paloilmoitin koulutus, kahdelle väestönsuojan hoitajan koulutus ja yksi tulityökurssi koulutus.