Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä Opetushallitus Yrittäjyyttä oppilaitoksiin ja innovaatioita työelämään

Transkriptio

1 Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä Opetushallitus Yrittäjyyttä oppilaitoksiin ja innovaatioita työelämään

2 Sanna Brauer KM, Projektipäällikkö Oulun seudun ammattikorkeakoulu Ammatillinen opettajakorkeakoulu Opetusalan henkilöstö- ja täydennyskoulutus Meri Merkkiniemi KTM, NTM Projektikoordinaattori Oulun seudun ammattikorkeakoulu Ammatillinen opettajakorkeakoulu Opetusalan henkilöstö- ja täydennyskoulutus

3 LOKAALI & GLOBAALI OSAAMISYHTEISKUNTA INNOVAATIOT Resurssit Asenne Työ- ja elinkeinoelämä Koulutuksenjärjestäjät Pedagogiset valinnat Opiskelija / opiskelijaryhmä Oppimisympäristöt Elämänhallinta Oppimisen mahdollistajat YRITTÄVYYS Copyright: Yrittäjyyttä oppilaitoksiin ja innovaatioita työelämään työryhmä / OPH, 2012

4 TYÖELÄMÄYHTEISTYÖ

5 TYÖELÄMÄYHTEISTYÖ Työelämä- ja yrittäjyyskasvatusta tulee vahvistaa kaikilla koulutusasteilla Laadukkaan ammatillisen koulutuksen toteuttamisessa tarvitaan koulutuksen järjestäjien yhteistyötä elinkeinoelämän eri toimijoiden kanssa. Tuloksellinen työelämäyhteistyö edellyttää systemaattisuutta ja pyrkimystä pysyviin kumppanuuksiin. Yhteistyö rakentuu win-win periaatteen mukaisesti, kun kaikki osapuolet ovat valmiita resursoimaan yhteistyöhön Yhteistyö toimii parhaimmillaan, kun työ- ja elinkeinoelämän edustajat kytkevät oman yrityksensä todellista tai virtuaalista toimintaa ammattikoulutuksen yhteyteen. Ammatillisen koulutuksen tulee vastata alakohtaisia ja alueellisia koulutustarpeita. Oppilaitosten on aktiivisesti kytkettävä elinkeinoelämän asiantuntijoita mukaan tukemaan oppimista ja opettamista ammatillisessa koulutuksessa.

6 jatkuvuus ja systemaattisuus kumppanuus erilaiset verkostot vastavuoroisuus räätälöinti ja yksilöllisyys rajojen madaltuminen innovointi ja yhdessä kehittäminen Laadukkaalle keskinäiselle yhteistyölle ominaisia piirteitä ovat: Tulevaisuuden työelämäyhteistyön tunnussanoja, Opetusneuvos Seija Rasku OKM

7 YHTEISTYÖN HYÖDYT OPISKELIJA: Työelämävalmiudet paranevat Ammattitaito kehittyy Työelämäyhteydet Työkokemusta Opiskelumotivaation paraneminen Verkosto-osaaminen OPETTAJA/OHJAAJA Elinkeinoelämän asiantuntijoiden hyödyntäminen opetuksessa Ammattitaidon ylläpitäminen Oman osaamisen arviointi suhteessa työelämän osaamisvaatimuksiin Omien ammatillisten asiantuntijaverkostojen ylläpito TYÖ- JA ELINKEINOELÄMÄ Osaavan työvoiman saatavuus Koulutuksen sisältöön vaikuttaminen Rekrytointi mahdollisuudet Työelämässä toimivien ohjausvalmiudet kehittyvät ja valmiudet kehittää omaa työtä paranevat OPPILAITOS Koulutuksen työelämävastaavuuden lisääminen Koulutuksen laadun ja vaikuttavuuden parantaminen Työssäoppimispaikkojen järjestäminen helpottuu Opetussuunnitelmien ja opetuksen kehittäminen työelämälähtöiseksi

8 INNOVAATIOPEDAGOGIIKKA Innovaatiopedagogiikka on osaamisen jatkuvaa parantamista, joka tuo työelämään uusia ideoita ja käytäntöjä. Innovaatiopedagogiikka yhdistää oppimisen, uuden tiedon tuottamisen ja soveltamisen. Käytännön tasolla innovaatiopedagogiikalla tarkoitetaan lähestymistapaa oppimiseen ja opetukseen työelämälähtöisestä ja tutkimus- ja kehittämisosaamista painottavasta näkökulmasta. Innovaatiopedagogiikan avulla kehittyvät metataidot ovat avainasemassa puhuttaessa uudesta osaamisen ulottuvuudesta. Monialaisessa ympäristössä tapahtuvan tutkimus- ja kehitystoiminnan avulla voidaan saada aikaan alueellisia innovaatioita ja lisätä yrittäjyyttä. Innovaatiopedagogiikkaa sovellettaessa keskiössä on oppijan aktiivisuus ja vastuullisuus oman oppimisensa ja osaamisensa kehittäjänä. Parhaimmillaan innovaatiopedagogiikka mahdollistaa uusien innovaatioiden syntymisen yhteistyössä koulutussektorin ja työ- ja elinkeinoelämän välillä. Uudet toimintamallit kehittävät niin työelämää kuin koulutustakin.

9 YRITTÄJYYSKASVATUS Yrittäjyyskasvatus ei ole ulkoista yrittäjyyttä liiketoiminnan näkökulmasta, eikä se aina merkitse sisäistä yrittäjyyttä. Tärkeintä on mahdollisuuksiin kasvaminen, yrittävyyteen oppiminen. Nykymuotoinen yrittäjyyskasvatus on eräs innovaatiopedagogiikan työkaluista. Ammatillisen koulutuksen yrittäjyyskasvatus on opetuksen perusteiden tasolla jakaantunut omaehtoiseen, sisäiseen ja ulkoiseen yrittäjyyteen. Kaikki työelämän perustaidot ovat tärkeitä yrittäjyyttä opittaessa: luovuus, riskinottokyky, tiimitaidot ja vuorovaikutustaidot. Omaehtoisen yrittäjyyden näkökulman mukaisesti opiskelija pohtii omaa yrittäjämäistä asennettaan ja käyttäytymistä myös sosiaalisissa ryhmissä. Sisäisessä yrittäjyydessä opiskelija kerryttää itselleen yrittäjämäisiä taitoja, joita nykyajan työelämässä tarvitaan jokaisessa asemassa. Yrittäjyyskasvatus omana oppiaineenaan ei lisää yrittäjyyttä, vaan sen tulee olla integroituna muuhun oppimiseen liittyvään toimintaan. Sen sijaan liiketoimintaosaaminen sopii hyvin itsenäiseksi opintokokonaisuudeksi yrittävyyteen kasvua tukemaan Toisen asteen koulutuksen yrittäjyyskasvatuksessa tulee korostaa seuraavia teemoja: sisäisen yrittäjyyden vahvistaminen, ammatillisuuden mukaan ottaminen, ulkoisen yrittäjyyden tuominen konkreettiseksi ja ammattikasvu yrittäjyyskasvatuksen teemaan.

10 YRITTÄJYYTTÄ KÄYTÄNNÖSSÄ Yrittäjyyskasvatusta tukevat parhaiten oppimisympäristöt, joissa nuoret joko pääsevät itse kokeilemaan tai kokemaan yrittämisen arkea. Olennaista yrittäjyyden käytännön harjoittelussa on oikea toiminta, jossa omilla ratkaisuilla ja toiminnalla on konkreettista vaikutusta lopputulokseen. Opiskelija saa yritystoimintaa harjoitellessa kokemusta myös oman alan työstä. NY Nuori Yrittäjyys TOY Työssä oppiminen yrittäjänä InnoOmnia Luoviva - yritysviritin FINPEC - harjoitusyrityskeskus

11 OPETTAJAN OSAAMINEN Opetusmenetelmien osaamisen puute on opetushenkilöstön haaste; yrittäjyyspedagogiikka pitäisi tuoda iloiseksi osaksi oppimisen polkua antamalla opiskelijoille vastuuta, mutta myös malli ja mahdollisuus toiminnalliseen oppimiseen. YES- ja Y-koontihankkeiden haastatellut asiantuntijat korostavat ulkoisen yrittäjyyskokemuksen sijaan opettajalta löytyviä yrittäjäominaisuuksia. Oma yrityskään ei välttämättä tuo opettajuuteen lisäarvoa, vaan voi pahimmillaan tarjota suppean näkökulman yrittäjyyteen. Yrittäjyyskasvatuksen tavoitteet tulee sitoa uudistuvaan opettajuuteen, yrittäjyyskasvatus ei ole vain yhteiskuntaopin ja opon asia Ei tarvitse olla yrittäjyysaineiden opettaja/asiantuntija, voi ja kannattaa hyödyntää työelämän asiantuntijoita Asenne: Innostunut ja rohkea tekeminen ratkaisee

12 TEKNOLOGIAN HYÖDYNTÄMINEN

13 MOBIILITEKNOLOGIA Oleellista ei ole käytettävä teknologia, vaan se mitä sen käytöllä saavutetaan Mobiiliteknologiat yleistyvät oppilaitoksissa sekä työelämässä. Mobiililaitteiden viihdekäyttö on jo useille arkipäivää, ja teknologian hyödyntäminen koulutuksessa ja työelämässä on luontainen jatkumo tälle. Tieto- ja viestintätekniikan välineet eivät itsessään tuo mitään lisäarvoa, jollei oppimisympäristö ja oppimistehtävät tue sopivasti haastaen opiskelua. Työvaltaisessa koulutuksessa teknologia on oppimista tukevaa. Niin opettajan kuin opiskelijan tulee muistaa, että käden taidot opitaan tekemällä. Teknologian avulla voidaan jakaa ajatuksia opitusta ja reflektoida omia työtapoja. Uudet teknologiat ja menetelmät pyrkivät palvelemaan aktiivista oppijaa, oppimista ja oppimisprosessia yhä tehokkaammalla ja myös yksilöllisellä tavalla. Tärkeää on aktivoida oppijat toimimaan aktiivisesti niin oman oppimisprosessinsa kuin ympäröivän yhteisönsä hyväksi.

14 SOME Sosiaalisen median palveluiden, kuten wikien ja blogien avulla voidaan saavuttaa merkittävää lisäarvoa oppimisen tueksi Sosiaalisen median kehittämisprosessi on kaksivaiheinen. Ensimmäisessä vaiheessa tarkastellaan sosiaalisen median kehittämisprosessia henkilöstön näkökulmasta ja toisessa vaiheessa opiskelijatasolta. Sosiaalisen median käyttöönotossa on hyvä edetä pienin askelin. Opettaja voi aloittaa esimerkiksi ennestään tutuilla ohjelmilla, ja kehittää pedagogista näkemystä ja kokemusta vähitellen. Opiskelijat tarvitsevat paljon ohjausta ja teknistä tukea uudenlaisten opetusmenetelmien ja sovellusten kanssa. Myös opiskelijoilla voi olla muutosvastarintaa uusia välineitä ja toimintatapoja kohtaan Opettajien esimerkki ja oppilaitosjohdon tuki auttaa saamaan muutosta pysyväksi toimintatavaksi.

15 OPISKELIJOIDEN OSAAMISTA YRITYKSIIN

16 OPISKELIJOIDEN OSAAMISTA YRITYKSIIN Opiskelija voi tuo yrityksen arkeen uusia näkemyksiä sekä uusia ideoita yrityksen päivittäiseen toimintaan ja parhaimmillaan kehittää yrityksen työprosesseja ja työyhteisön toimintaa. Työelämä muuttuu nopeasti ja koulutusalan kehityksen seuraaminen voi olla haastavaa. Yritysten johdon ja yrittäjien voi olla vaikea irrottautua täydennyskoulutukseen. Opiskelija voi valmistuttuaan tai jo työssäoppimisjaksollaan toimia uuden airuena, yrityksiin ajantasaista, uutta osaamista tuoden. Osaaminen voi olla esimerkiksi asiakaspalveluun tai markkinointiin liittyvää erikoisosaamista, joka on yrittäjälle arvokasta ydinosaamista täydentävää asiantuntemusta tai liittyä suoraan toimialan työtehtäviin.

17 Perusopetuksen tulevaisuuden kouluja on kehitetty paljon viime vuosina: nyt on aika satsata tulevaisuuden ammattiopistoihin! INNOVATIIVISET OPPIMISYMPÄRISTÖT Oppimisympäristöissä korostuu innovatiivisuus ja pedagogisuus Perinteisessä oppimisympäristössä rajoitteina ovat tylsyys, kalusteet, välineet ja asenteet. Rajoitteita rikkomalla saadaan aikaan vuorovaikutteista toimintaa fyysisessä ja virtuaalisessa tilassa. Tulevaisuuden monimuotoiset oppimisympäristöt mahdollistavat yhteyden toisiinsa virtuaalisesti 3D-maailmassa. Tulevaisuuden oppilaitoksista kehittyy innovaatioympäristöjä, jotka muodostavat luovuuden ja innovaatioiden synnyttämisen osana hyvinvointiyhteiskunnan rakentamista.

18 Sosiaalisen median käyttö tulevaisuuden oppimisympäristönä -hanke Hankkeessa on kehitetty somen käyttöä perustutkintojen opetuksessa ja opintojen henkilökohtaistamisessa Lisäksi selvitetään, miten opiskelijat osaavat hyödyntää sosiaalisen median työkaluja oppimisen ja tutkinnon suorittamisen tukena. Pääkohderyhmänä toimivat tieto- ja viestintätekniikan sekä sosiaali- ja terveysalan perustutkintoon valmistavan koulutuksen opiskelijaryhmät. Hankkeessa verkostoidutaan yritysten kanssa sosiaalisen median välityksellä sekä selvitetään yritysten sosiaalisen median hyödyntämisen nykytilaa ja tarpeita.

19 WHO SHOULD DEMAND MORE? Modern bar in an international virtual world

20 Palvelu(pata)osaamista yrityksiin

21 Antell on perinteikäs oululainen perheyritys Antellin leipä on tuoretta

22 LIPPO Innomylly Innomylly on yrityskylämäiseen toimintatapaan perustuva Oulun seudun ammattiopiston oppimisympäristö, joka muotoutuu ja kehittyy käyttäjiensä toimesta niin toiminnallisuuden, yhteisöllisyyden sekä opiskelijakeskeisyyden osalta. Innomyllyyn liittyy olennaisena osana virtuaalisen tilan rakentaminen täydentämään fyysistä kokonaisuutta. Virtuaalisten oppimisympäristöjen suunnittelussa käytetään hyväksi Oulun keskustasta RealXtend -alustalle open platform -teknologialla rakennettua mallia, yhdistäen sitä Suomen harjoitusyrityskeskus Finpecin jo tuottamaan virtuaaliseen yrittäjyyden oppimisympäristöön. Kokonaisuus rakentuu virtuaalisista tiloista, joihin kuljetaan mukana olevien yritysten ja yhteistyökumppaneiden fyysisten ovien kautta. Näin rakennetaan mm. pankki, vakuutusyhtiö, hotelli ja leipomo, joihin voi liittyä opiskelemaan mistä tahansa OSAOn organisaatiosta.

23 INNOVATIIVISET OPPIMISYMPÄRISTÖT

24 Teknologian hyödyntäminen Työelämä- yhteistyö Sosiaalinen media Innovatiiviset oppimisympäristöt Opettajan osaaminen Innovaatio- pedagogiikka Yrittäjyys

25 Tulevaisuudessa menestyvien oppilaiden kasvattaminen vaatii: Työelämäyhteistyötä Yrittäjyyteen kasvattamista Innovaatiopedagogiikan hyödyntämistä Teknologian ja SoMen hyödyntämistä Innovatiivisia oppimisympäristöjä Innostuneita tekijöitä, ennakkoluulottomuutta ja rohkeutta kokeilla uusia asioita

26 LINKIT JA VINKIT