KAUHUN ASEET. Maailman vapauttaminen ydinaseista sekä biologisista ja kemiallisista aseista

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "KAUHUN ASEET. Maailman vapauttaminen ydinaseista sekä biologisista ja kemiallisista aseista"

Transkriptio

1 KAUHUN ASEET Maailman vapauttaminen ydinaseista sekä biologisista ja kemiallisista aseista THE WEAPONS OF MASS DESTRUCTION COMMISSION 2006

2 Komission jäsenten henkilötiedot Hans Blix, Komission puheenjohtaja Dewi Fortuna Anwar Alexei G. Arbatov Marcos de Azambuja Alyson J.K. Bailes Jayantha Dhanapala Gareth Evans Patricia Lewis Masashi Nishihara William J. Perry Vasantha Raghavan Cheikh Sylla Prince El Hassan bin Talal Pan, Zhenqiang

3 KAUHUN ASEET Maailman vapauttaminen ydinaseista sekä biologisista ja kemiallisista aseista

4 KAUHUN ASEET Maailman vapauttaminen ydinaseista sekä biologisista ja kemiallisista aseista

5 2006 Weapons of Mass Destruction Commission. Kaikki oikeudet pidätetään. Tämän julkaisun tekstiä voidaan lainata kokonaan tai osittain, jos lähde mainitaan. Raportti on saatavilla englanninkielisenä verkossa osoitteessa Suomennos: Eila Salomaa Kieliasun tarkistaminen: Holger Rotkirch Suomen ulkoministeriö on tukenut raportin kääntämistä. Julkaisija: Rauhankirjallisuuden edistämisseura ry Painatus: Sentenza Media, Stockholm Ulkoasu: Fidelity Stockholm AB Kuvat: NASA/Roger Ressmeyer/Corbis

6 Sisällys Lyhenteet...8 Puheenjohtajan alkusanat Yhteenveto luku. Aseidenriisunnan elvyttäminen Miksi joukkotuhoaseilla on suuri merkitys Aseidenriisunta tuuliajolla Tämän raportin tavoite ja tarkastelutapa luku. Kauhun tuhoaseet: uhkia ja vastauksia uhkiin Joukkotuhoaseiden muodostamien uhkien luonne Ydinaseiden luomat uhat Biologisten aseiden muodostamat uhat Kemiallisten aseiden muodostamat uhat Perinteisiä tapoja reagoida joukkotuhosaseiden muodostamiin uhkiin Yksipuoliset toimet Kahdenkeskiset toimet Useanväliset toimet Alueelliset toimet Globaalit toimet Perinteisten reagointitapojen heikkouksia Universaalisuuden puute Sopimuksen irtisanominen Todentamisen riittämättömyys Sopimuksen rikkominen Pakotekeinojen puuttuminen Uusia vastauksia kauhun aseiden uhkiin Yksipuolinen voimankäyttö ydinaseiden leviämisen estämisessä Kolme johtopäätöstä kollektiivista toimintaa varten luku. Ydinaseet Ydinaseiden leviämisen estäminen Ydinsulkusopimus Sopimuksiin sitoutumisen vahvistaminen Sopimusrikkomustapauksia Turvallisuustakuut Polttoainekierto: rikastetun uraanin ja plutoniumin tuotannon valvonta... 78

7 Hajoavan aineen aiheuttamista riskeistä eroon pääsy Alueellisia kysymyksiä ja järjestelyjä Ydinaseterrorismin estäminen Miten terroristit voisivat hankkia aseita? Turvajärjestelyt Nykyisten ydinaseiden määrän ja niiden aiheuttaman uhan vähentäminen Ydinaseoppien tarkistamisen tarve Ydinaseiden käyttöönotto Uusia rajoituksia taktisten ydinaseiden käyttöönotolle Uusien ydinaseiden kehittely Taistelukärkien hajoavan (ydin)materiaalijätteen käsittely Asekelpoisen hajoavan materiaalin tuotannon lopettaminen: asekelpoisen hajoavan materiaalin tuotannon kieltosopimus Kaikkien ydinkokeiden lopettaminen: täydellinen ydinkoekieltosopimus Ydinaseiden sääntelystä niiden kieltämiseen luku. Biologiset ja toksiiniaseet Biologisten aseiden kieltäminen Tulevaisuuden näkymät Sopimuksen aseman vahvistaminen Kansallinen täytäntöönpano Institutionaaliset puutteet Sopimuksen täytäntöönpano Biotieteet ja tutkijoiden rooli luku. Kemialliset aseet Kemiallisten aseiden kieltosopimus Kemiallisten aseiden varastojen hävittäminen Kaikkien maiden mukaan saaminen Ei-kuolettavat aseet, toimintakyvyn lamaannuttavat aineet ja mellakantorjunta-aineet Kemiallisten aseiden kieltosopimuksen tarkastus- ja valvontaedellytysten parantaminen Kemikaaliterrorismi Kemian teollisuutta vastaan suunnattujen terroristihyökkäysten uhka...145

8 6. luku. Kuljetusjärjestelmät, ohjuspuolustus ja avaruusaseet Joukkotuhoaseiden kuljetusjärjestelmät Ohjuspuolustusjärjestelmät Avaruuden aseistaminen Avaruusturvallisuushallintajärjestelmän nykytila luku. Vientivalvontajärjestelmät, kansainvälinen apu ja valtioista riippumattomat toimijat Vientivalvonta ja muu tavaroiden liikkumisen valvonta Tavaroiden liikkumisen valvonta Kansainvälinen apu ydinaseiden leviämisen estämiseksi ja aseidenriisunnan edistämiseksi Eri sektorien rooli: yritykset, tutkimus, kansalaisjärjestöt ja suuri yleisö Yritysten ja liike-elämän vastuu Tutkijoiden velvollisuus: käytännesäännöstöt Demokraattinen valvonta: edustuksellisten elinten rooli Demokraattinen valvonta: kansalaisjärjestöt ja läpinäkyvyys Julkinen tiedotus ja kasvatus luku. Sopimusten noudattaminen, todentaminen, toimeenpano ja Yhdistyneiden kansakuntien rooli Sopimusten noudattaminen Todentaminen Toimeenpano YK:n rooli YK:n aseidenriisuntakoneisto YK:n turvallisuusneuvoston rooli Muista aseista liite 1: Joukkotuhoasekomission suositukset liite 2: Komission työskentely Komission toimeksianto Komission jäsenten henkilötiedot Sihteeristö Rahoituksellinen ja organisatorinen tuki Kiitokset Komission istunnot Seminaarit ja muut julkiset kokoukset Joukkotuhoaseita käsitteleviä julkaisuja...230

9 Lyhenteet ABM ASAT BMD BW BTWC CD COPUO CTBT CWC FAO FMCT GAO GNEP GTRI G8 IAEA INF Anti- ballistic missile Torjuntaohjus Anti-satellite (weapon) Satelliittien tuhoaja Ballistic missile defence Ballistinen ohjuspuolustus Biological weapon/warfare Biological and Toxin Weapons Convention Biologisten ja toksiiniaseiden kieltosopimus Conference on Disarmament Aseidenriisuntakonferenssi Committee on the Peaceful Uses of Outer Space YK:n avaruuskomitea Comprehensive Nuclear-Test-Ban Treaty Täydellinen ydinkoekieltosopimus Chemical Weapons Convention Kemiallisten aseiden kieltosopimus Food and Agriculture Organization YK:n elintarvike- ja maatalousjärjestö Fissile material cut-off treaty Asekelpoisen hajoavan materiaalin tuotantokieltosopimus Government Accountability Office Yhdysvaltain hallituksen tarkastusvirasto The Global Nuclear Energy Partnership Globaali ydinenergiakumppanuus Global Threat Reduction Initiative Globaali aloite uhkien vähentämiseksi Group of Eight G8-maat, kahdeksan johtavan teollisuusmaan ryhmä International Atomic Energy Agency Kansainvälinen atomienergiajärjestö Intermediate-range Nuclear Forces (Treaty) keskimatkan (ns. euro-) ohjusten poistamista koskenut sopimus 8

10 lyhenteet 9 MAD Mutual assured destruction Molemminpuolinen varmistettu tuho MOU Memorandum of understanding Yhteisymmärrystä korostava muistio MTCR Missile Technology Control Regime Ohjusteknologian vientivalvontajärjestely NASA National Aeronautics and Space Administration (US) Yhdysvaltain ilmailu- ja avaruushallinto NATO North Atlantic Treaty Organization (NATO) Pohjois-Atlantin Liitto NPT Non-Proliferation Treaty Ydinsulkusopimus NWFZ Nuclear-weapon-free zone Ydinaseeton vyöhyke OPCW Organisation for the Prohibition of Chemical Weapons Kemiallisten aseiden kieltojärjestö PSI Proliferation Security Initiative aloite ydinmateriaalin laittomien kuljetusten estämiseksi PTBT Partial Test-Ban Treaty Osittainen ydinkoekieltosopimus SALT I, II, (III) Strategic Arms Limitation Treaty Sopimus strategisten aseiden rajoittamisesta SORT Strategic Offensive Reductions Treaty Sopimus strategisten ydinaseiden vähentämisestä START Strategic Arms Reduction Treaty Sopimus strategisten aseiden vähentämisestä UNDC United Nations Disarmament Commission YK:n aseidenriisuntakomissio UNIDIR United Nations Institute for Disarmament Research YK:n aseidenriisuntatutkimuslaitos UNMOVIC United Nations Monitoring, Verification and Inspection Commission YK:n tarkastusyksikkö UNSCOM United Nations Special Commission of Iraq YK:n Irakin tarkastusyksikkö WCO World Customs Organisation Maailman tullijärjestö

11 10 kauhun aseet WHO WMD WMDC World Health Organisation Maailman terveysjärjestö Weapons of mass destruction Joukkotuhoaseet Weapons of Mass Destruction Commission Joukkotuhoasekomissio

12

13 Puheenjohtajan alkusanat SYYSKUUSSA 2003 Ruotsin ulkoministeri Anna Lindh murhattiin raa asti. Hän oli innostava, nuori ja aloitteellinen, ja hänellä olisi vielä ollut paljon annettavaa työssä paremman maailman hyväksi. Vuoden 2003 alkupuolella Anna soitti minulle aika ajoin kysyäkseen, miten vastuullani ollut YK:n tarkastustyö Irakissa edistyi. Hän oli monien kollegojensa tavoin hyvin pahoillaan käänteestä kohti sotilaallista toimintaa Irakia vastaan. Hänen mielestään tarkastajille olisi ollut annettava enemmän aikaa joukkotuhoaseiden etsintään. Hänestä skeptinen asenne aseellista toimintaa kohtaan ei kuitenkaan ollut riittävä. Siihen oli liitettävä aktiivisempi politiikka ydinaseiden leviämisen estämiseksi. Olin aivan samaa mieltä hänen kanssaan, ja olin iloinen, kun kesäkuussa 2003 hän ja hänen kollegansa antoivat julistuksen Euroopan unionin uudesta yhteisestä politiikasta. Tämä politiikka lähti käsitykseni mukaan järkevistä lähtökohdista: paras ratkaisu joukkotuhoaseiden leviämisen ongelmaan olisi, etteivät valtiot enää tuntisi tarvitsevansa niitä ja että sopimuksen rikkojia kannustettaisiin perääntymään ja palaamaan kansainväliseen yhteisöön. Tämän politiikan mukaan tarvittiin yhteistoimintaan pohjautuvan kollektiivisen turvallisuuden näkemystä ja sääntöihin perustuvaa kansainvälistä järjestystä. Se korosti kansainvälisen todentamisen ja todellisen monenkeskisyyden merkitystä. Viimeisenä keinona pidettiin kuitenkin mahdollisuutta ryhtyä turvallisuusneuvoston päättämiin pakkotoimiin Yhdistyneiden kansakuntien peruskirjan VII luvun mukaisesti. Kesäkuun 2003 lopulla, jolloin Irakin miehitys oli jo tapahtunut ja minä olin lähdössä YK:sta, Anna Lindh otti minuun jälleen yhteyttä. Hän ajatteli ajan olevan kypsä uuden EU-politiikan lisäksi myös ajatukselle, jonka oli ensimmäisenä esittänyt silloinen YK:n aseidenriisunta-asioista vastaava alipääsihteeri Jayantha Dhanapala: riippumattoman kansainvälisen komission asettamiselle tutkimaan sitä, miten joukkotuhoaseiden ongelmaa olisi käsiteltävä. Hän pyysi minua komission puheenjohtajaksi. Annoin suostumukseni. 13

14 14 kauhun aseet Anna Lindhin kuoleman jälkeen Ruotsin pääministeri Göran Persson ja Anna Lindhin seuraaja ulkoministerinä, Laila Freivalds, antoivat minulle vapaat kädet komission muodostamiseen. Minulla on ollut onni saada ryhmään korkeatasoiset jäsenet, jotka ovat antaneet käyttöön ideansa, tietonsa ja harkintakykynsä sekä kirjoituksiaan. He ovat kaikki olleet mukana rauhan säilyttämistä tai aseiden rajoittamista koskevassa käytännön poliittisessa, diplomaattisessa tai sotilaallisessa työssä. Komissio ei ole tavoitellut utopistisia päämääriä, vaan se on yhteisvoimin hartaasti pyrkinyt hyvää harkintaa käyttäen osoittamaan rakentavia keinoja edessämme yhä olevien vaikeuksien voittamiseksi. Vaikka tämä esipuhe on minun, raportti ja sen suositukset ovat komission yhteisiä. Ruotsin hallitus on rahoittanut anteliaasti suurimman osan komission menoista, ja avustuksia ovat antaneet liitteenä olevan erittelyn mukaisesti useat muut hallitukset ja muut tahot, erityisesti kanadalainen Simons Foundation. Kolme aikaisempaa riippumatonta kansainvälistä työryhmää on julkaissut tärkeitä raportteja tältä alalta. Vuonna 1982 Ruotsin pääministerin Olof Palmen johtama komissio julkaisi raporttinsa Common Security (Yhteinen turvallisuus). Siinä esitettiin, että ydinvarustelu ja molemminpuolinen varmistettu tuho (MAD) voisivat hävittää koko sivilisaation ja että turvallisuus voidaan saavuttaa ainoastaan yhteistyöllä ja aseidenriisunnalla. Raportissa asetettiin toivo voimakkaaseen sodanvastaiseen täydellistä ydintuhoa pelkäävään yleiseen mielipiteeseen. Vaikka kylmä sota jatkui, Yhdysvaltojen ja Neuvostoliiton välillä solmittiin merkittäviä kahdenkeskisiä asevalvontasopimuksia. Helsingissä pidetty Euroopan turvallisuus- ja yhteistyökonferenssi oli uuden ilmapiirin airut. Vuonna 1996 ilmestyi Australian hallituksen sponsoroima Report of the Canberra Commission of the Elimination of Nuclear Weapons (Canberran komission raportti ydinaseiden hävittämisestä). Kylmä sota oli päättynyt, ja elettiin toivon aikaa. YK:n valtuutuksen saanut menestyksekäs Persian lahden sota pysäytti vuonna 1991 Irakin hyökkäyksen Kuwaitiin, Sen päätyttyä presidentti George H. W. Bush puhui uudesta maailmanjärjestyksestä. Vuonna 1995 onnistuttiin jatkamaan ydinsulkusopimusta määrättömäksi ajaksi, sen jälkeen kun viisi sopimuksen osapuolina olevaa ydinasevaltaa olivat vahvistaneet ydinaseriisuntasitoumuksensa. Canberran komissio kiirehti ryhtymistä välittömiin käytännön toimiin ydinaseiden hävittämiseksi. Elokuussa 1998, vain muutamia kuukausia Pakistanin ja Intian

15 puheenjohtajan alkusanat 15 ydinkokeiden jälkeen, Japanin hallitus järjesti riippumattoman Tokion ydinsulku- ja ydinaseriisuntafoorumin. Foorumin vuotta myöhemmin julkaistussa loppuraportissa esiteltiin toimintaohjelma, joka koski ydinaseriisuntaa, ydinaseiden leviämisen estämistä ja terrorismia. Pian sen jälkeen Yhdysvaltojen senaatti kuitenkin kieltäytyi ratifioimasta täydellistä ydinkoekieltosopimusta. Kylmän sodan päättymisen avaamat mahdollisuudet olivat sulkeutumassa: ydinaseriisunnassa saavutettiin hyvin vähän tai ei lainkaan edistymistä, ydinaseiden leviäminen jatkui ja pelko terrorismin vaaroista kasvoi. Eräät positiivisemmat kehityssuunnat eivät ole muuttaneet tätä näkymää. Niinä kymmenenä vuotena, jotka ovat kuluneet Canberran komission raportin julkaisemisesta, globaali taloudellinen riippuvuus on lisääntynyt. Kaikki maailman maat ovat joutuneet kohtaamaan samat ympäristöuhat ja tarttuvien tautien muodostamat riskit. Sotilaallisten suurvaltojen välillä ei ole ollut vakavia alueellisia eikä ideologisia konflikteja. Onkin hämmästyttävää, että asevalvonta- ja aseidenriisuntailmapiiri on tosiasiallisesti huonontunut. Maailmanlaajuisten sopimusten, kuten ydinsulkusopimuksen ja biologisten ja toksiiniaseiden kieltosopimuksen vakiinnuttamisessa ei ole tapahtunut edistymistä, ei myöskään täydellisen ydinkoekieltosopimuksen ratifioinnissa. Neuvottelut kaivatun asekelpoisen ydinmateriaalin tuotannon kieltävän sopimuksen aikaansaamiseksi eivät ole edes käynnistyneet. Aseistautumisessa on jopa toteutettu uusia vaiheita: Yhdysvaltojen ohjuskilpi saattaa laukaista Kiinan ja Venäjän vastatoimia ydinaseiden osalta ja Yhdysvalloissa ja myös muualla saatetaan kehittää uusiin tarkoituksiin suunniteltuja ydinaseita. Samaan aikaan kun avaruuden ja satelliittien rauhanomainen käyttö kehittyy huimaavaa vauhtia helpottaen globaalia viestintää, edistyneimmät sotilasmahdit laskelmoivat, miten ne voisivat tehokkaimmin käydä sotaa tässä ympäristössä. Tapahtuneesta kehityksestä huolimatta hallitukset ja maailman yleinen mielipide kiinnittävät aikaisempaa vähemmän huomiota globaaleihin asevalvonta- ja aseidenriisuntajärjestelmiin. Yksi syy siihen on voimakas, aivan aiheellinen keskittyminen terrorismin vastaiseen taisteluun ja yksittäisten todellisten tai mahdollisten ydinaseiden leviämistapausten hoitamiseen. Toinen syy saattaa olla se, että kansainväliset sopimukset eivät kyenneet estämään terroristien hyökkäystä Yhdysvaltoihin 11. syyskuuta 2001, eivät olleet riittävä este Irakin, Pohjois-Korean ja Libyan ydinaseiden hankkimispyrkimyksille eivätkä pystyneet estämään Iranin uraaninrikastusohjelman salaamista.

16 16 kauhun aseet Kun useimmat valtiot ovat reagoineet tapahtuneisiin sopimusrikkomuksiin kehittämällä voimassa olevia sopimuksia ja instituutioita, ainoa supervalta Yhdysvallat on valinnut omaan sotilaalliseen voimaansa turvautumisen vaihtoehdon. Yhdysvaltojen vuoden 2002 kansallinen turvallisuusohjelma teki selväksi, että maa pitäisi oikeutenaan käyttää sotilaallista voimaa ilman YK:n turvallisuusneuvoston valtuutusta vastatessaan paitsi todelliseen tai välittömästi uhkaavaan joukkotuhoasehyökkäykseen myös joukkoutuhoaseiden hyökkäyksen uhkaan, joka saattaa olla ajan ja paikan suhteen epävarma. Yhdysvaltojen politiikka, joka vahvistettiin tältä osin maalikuussa 2006 omaksutussa strategiassa, eroaa mielestäni YK:n peruskirjan itsepuolustusta koskevista määräyksistä. Strategian päämäärän sanottiin olevan auttaa tekemään maailmasta ei vain turvallisempi vaan myös parempi, mikä osoitti Yhdysvaltojen uskovan, että tämä politiikka hyödyttää kaikkia. Kukaan ei aliarvioi vaikeuksia, joita edessämme on pyrkiessämme aseidenriisuntaan ja sellaisen sopimuksen aikaansaamiseen, joka kieltää ydinaseet aivan kuten muut biologiset ja kemialliset kauhun aseet on kielletty. Maailmanlaajuisten asevalvonta- ja aseidenriisuntafoorumeiden nykyinen lamaantuneisuus johtuu osittain halvaannuttavasta konsensus-vaatimuksesta yhdistyneenä vanhanaikaiseen blokkipolitiikkaan. Merkittävämpi syy on kuitenkin se, että ydinasevallat eivät enää näytä ottavan vakavasti sitoutumistaan ydinaseriisuntaan, vaikka se oli olennainen osa ydinsulkusopimuksen kokonaisuutta sekä sen syntyhetkellä vuonna 1968 että sitä jatkettaessa määräämättömäksi ajaksi vuonna Tällaiseen asenteeseen sisältyvä kansainvälisen sitoutumisen heikkeneminen uhkaa horjuttaa monenkeskisten sopimusten velvoittavuuden uskottavuutta ja tehokkuutta. Vastakohtana yleisesti ottaen synkille lyhyen aikavälin asevalvonta- ja aseidenriisuntanäkymille turvallisuuden laajemmalla kentällä voidaan nähdä joitakin myönteisiä kehityssuuntia. Valtioiden välisten aseellisten konfliktien määrä on vähentynyt. Rauhanturvaoperaatiot ovat estäneet ja estävät tänä päivänä aseellisten konfliktien syntymistä eri puolilla maailmaa. YK:n uudistamispyrkimyksissä on edistytty jonkin verran, ja lisää edistymistä voidaan toivoa. YK:n uusi rauhanrakennuskomissio auttaa konflikteista toipuvia maita ja pienentää siten väkivaltaisuuksien uudelleen puhkeamisen riskiä. Turvallisuusneuvosto on hyväksynyt äskettäin tärkeän päätöslauselman, joka velvoittaa jäsenvaltiot hyväksymään kansallista lainsäädäntöä joukkotuhoaseiden leviämisen estämiseksi. Tämä on rakentava ennakkotapaus.

17 puheenjohtajan alkusanat 17 Jos turvallisuusneuvosto kuitenkin haluaisi tulevaisuudessa käyttää ja kehittää velvoittavaa määräyksenantovaltaansa, sen on varmistuttava YK:n jäsenvaltioiden laajasta tuesta. Pitkällä tähtäyksellä tämä merkitsisi turvallisuusneuvoston muuttamista paremmin YK:n jäsenvaltioita edustavaksi. Lopuksi: koko maailman yhdentymisen nopeasti lisääntyessä maailmanlaajuiset sopimukset ja maailmanlaajuiset elimet kuten YK, kansainvälinen atomienergiajärjestö (IAEA) ja kemiallisten aseiden kieltojärjestö (OPCW), ovat yhä välttämättömiä. Puutteistaan huolimatta ne voivat saada aikaan sellaisia tärkeitä asioita, joita valtiot eivät voi saavuttaa. Ne ovat sen vuoksi valtioiden yhteisölle olennaisia välineitä turvallisuuden lisäämisessä, yhteisten tarkastusjärjestelmien ylläpitämisessä ja joukkotuhoaseiden luoman uhkan vähentämisessä. Hallitukset, jotka ovat pettyneet maailmanlaajuisiin sopimuksiin ja elimiin, palaavat väistämättä ja sitoutuvat uudestaan. Toivon, että siinä vaiheessa, kun vallitsee suurempi valmius palata monenkeskiseen asevalvonta- ja aseidenriisuntayhteistyöhön, komission raportti voi olla hyödyksi käytännön asialistan laatimisessa. Ideoista ja suosituksista osa on uusia, mutta komissio kannattaa ja puolustaa myös joitakin tunnettuja aiempia ehdotuksia. Tällä hetkellä minusta näyttää siltä, että ydinaseiden leviämisen ja terrorismin ehkäisemiseksi tehdyssä tärkeässä työssä saavutettujen onnistumisten ohella toivoa nykyiseen synkkyyteen voitaisiin luoda kahdella lisäalueella. Täydellisen ydinkoekieltosopimuksen voimaansaattaminen olisi merkittävä este uusien ydinaseiden kehittämiselle. Nykyiset ydinaseet ovat kyllin pahoja. Ydinasekelpoisen materiaalin valmistamisen kieltävän maailmanlaajuisen sopimuksen aikaansaaminen muodostaisi tulpan tällaisen materiaalin lisätuotannolle. Se auttaisi uhkaamassa olevan kilpavarustelun pysäyttämisessä erityisesti Aasiassa. Näissä molemmissa kysymyksissä ratkaiseva asema on Yhdysvalloilla. Jos se tekee aloitteen, muu maailma todennäköisesti seuraa perässä. Jos se ei tee aloitetta, seurauksena voi olla uusia ydinkokeita ja uusi ydinkilpavarustelu. Hans Blix Joukkotuhoasekomission (WMDC) puheenjohtaja Toukokuu 2006

18

19 KAUHUN ASEET Maailman vapauttaminen ydinaseista sekä biologisista ja kemiallisista aseista Yhteenveto MIKSI TOIMINTA ON VÄLTTÄMÄTÖNTÄ Ydinaseet, biologiset aseet ja kemialliset aseet ovat kaikista aseista epäinhimillisimpiä. Ne on suunniteltu sekä levittämään pelkoa että tuhoamaan. Ne voivat valtioiden tai valtioista riippumattomien toimijoiden käsissä aiheuttaa paljon laajempaa tuhoa kuin tavanomaiset aseet. Niiden seuraukset ovat myös paljon sattumanvaraisempia ja pitkäaikaisempia. Niin kauan kuin yhdellä valtiolla on joukkotuhoaseita, etenkin ydinaseita, muutkin haluavat niitä. Niin kauan kuin niitä on yhdenkin valtion varastossa, on suuri vaara, että niitä myös käytetään jonain päivänä joko tarkoituksellisesti tai vahingossa. Seuraukset olisivat väistämättä katastrofaaliset. Kylmän sodan aikaisen kauhun tasapainon päättymisestä huolimatta varastot ovat uskomattoman ja hälyttävän suuret. Ydinaseita on noin , niistä noin käyttöön otettuina. Joukkotuhoaseiden keksimistä ei voi peruuttaa. Ne voidaan kuitenkin kieltää, aivan kuten biologiset ja kemialliset aseet on jo kielletty, ja niiden käyttämisestä voidaan tehdä asia, joka ei tule kysymykseenkään. Sääntöjä, jotka pakottavat sopimusten noudattamiseen, todentamiseen ja toimeenpanoon, voidaan soveltaa tehokkaasti, jos vain halutaan. Vahva tahto tekee mahdolliseksi jopa ydinaseiden lopullisen hävittämisen maapallolta. Viimeisten kymmenen vuoden aikana aseidenriisuntaponnisteluissa ja ydinaseiden leviämisen torjunnassa on tapahtunut vakavaa taantumista. Sopimusten solmiminen ja täytäntöönpano ovat jumiutuneet ja uuden leviämisaallon myötä on ryhdytty kannattamaan entistä enemmän yksipuolista toimintaa. Vuosi 2005 toi mukanaan kaksi syytä havahtua: ydinsulkusopimuksen tarkastelukonferenssin epäonnistuminen ja YK:n huippukokouksen kyvyttömyys sopia yhdestäkään joukkotuhoasekysymyksen kohdasta. Näihin vaatimuksiin on nyt vastattava. 19

20 20 kauhun aseet MITÄ ON TEHTÄVÄ Joukkotuhoasekomissio tekee raportissaan monia yksityiskohtaisia suosituksia (ks. luettelojen yhdistelmä liitteessä 1). Yhteenveto tärkeimmistä on seuraavassa. 1 Sovitaan yleisistä toimintaperiaatteista Aseidenriisuntaa ja aseiden leviämisen estämistä edistetään parhaiten kansainvälisellä yhteistyöllä, jonka perustana ovat sitovat säännöt ja tehokkaat monenkeskiset valvontaelimet YK:n turvallisuusneuvoston toimiessa ylimpänä auktoriteettina. On aloitettava kiireellisesti uudet päämäärätietoiset neuvottelut eri hallitustenvälisten koneistojen kautta kolmesta päätavoitteesta: nykyisten asevarastojen aiheuttamat vaarat, aseiden leviämisen estäminen ja kaikkien joukkotuhoaseiden kertakaikkinen kieltäminen. Valtioiden on yhdessä ja erikseen harjoitettava johdonmukaisesti sellaista politiikkaa, jonka tarkoituksena on varmistaa, ettei yksikään valtio kokisi joukkotuhoaseiden hankkimista tarpeelliseksi. Hallitusten, hallitustenvälisten elinten ja kansalaistoimijoiden olisi ryhdyttävä valmistelemaan huippukokousta, jonka aiheena on aseidenriisunta, ydinaseiden leviämisen estäminen ja joukkotuhoaseterrorismi. Tämä antaisi uutta pontta kansainväliselle yhteistoiminnalle. 2 Vähennetään nykyisten asevarastojen aiheuttamaa vaaraa: valtiot eivät käytä, terroristit eivät saa haltuunsa Suojataan kaikki joukkotuhoaseet ja niiden valmistukseen tarvittava materiaali ja laitteet, niin että terroristit eivät voi hankkia niitä varastamalla tai muulla tavoin. Poistetaan ydinaseet erityisvalmiudesta, jolloin vähennetään erehdyksessä tapahtuvan laukaisun riskiä; vähennetään voimakkaasti strategisten ydinaseiden määrää; sijoitetaan kaikki taktiset ydinaseet keskitettyyn varastoon; siirretään kaikki nämä aseet pois vieraalta maaperältä. Kielletään ydinmateriaalin valmistus asetarpeisiin ja lopetetaan asteittain korkeasti rikastetun uraanin tuotanto. Vähennetään ydinaseiden merkitystä tekemällä sitoumuksia olla käyttämättä ydinasetta ensimmäisenä, antamalla vakuutus olla käyttämättä niitä ydinaseettomia valtioita vastaan ja luovutaan kehittämästä ydinaseita uusiin tarkoituksiin.

21 yhteenveto 21 3 Estetään ydinaseiden leviäminen: ei uusia asejärjestelmiä ei uusia omistajia Kielletään ydinkokeet saattamalla täydellinen ydinkoekieltosopimus voimaan. Otetaan uudestaan esille kaikkien ydinkoekieltosopimusten osapuolten sitoumukset: viiden ydinasevaltion sitoumus edetä neuvottelemalla kohti ydinaseriisuntaa ja ydinaseettomien valtioiden sitoumus pidättyä kehittämästä ydinaseita. Todetaan, että myös ydinsulkusopimuksen ulkopuolisten valtioiden velvollisuus on ottaa osaa aseidenriisuntaprosessiin. Jatketaan neuvotteluja Iranin ja Pohjois-Korean kanssa, niin että saavutetaan ydinasevaihtoehdosta luopuminen tehokkaasti ja todennetusti samalla kun taataan maiden turvallisuus ja tunnustetaan jokaisen osapuolen oikeus ydinvoiman rauhanomaiseen käyttöön. Tutkitaan mahdollisuutta kansainvälisiin järjestelyihin, joilla varmistetaan rikastetun uraanipolttoaineen tarjonta ja käytetyn polttoaineen hävittäminen. Näin vähennetään tarvetta kansallisten laitosten rakentamiseen ja pienennetään leviämisriskiä. 4 Työ kaikkien joukkotuhoaseiden kertakaikkiseksi kieltämiseksi Hyväksytään periaate, että ydinaseet tulisi kieltää, aivan kuten biologiset ja kemialliset aseet on kielletty. Tutkitaan poliittisia, juridisia ja teknisiä vaihtoehtoja sekä menettelytapoja tavoitteen saavuttamiseksi kohtuullisessa ajassa. Saatetaan päätökseen nykyisten alueellisten ydinaseettomien vyöhykkeiden toteutus ja toimitaan aktiivisesti uusien vyöhykkeiden perustamiseksi muilla alueilla, etenkin ja kaikkein kiireellisimmin Lähi-idässä. Vaikutetaan siihen, että kemiallisen aseen kieltosopimusta noudatetaan ja että se pannaan tehokkaasti täytäntöön. Nopeutetaan kemiallisten aseiden varastojen tuhoamista. Vaikutetaan siihen, että biologisten ja toksiiniaseiden kieltosopimusta noudatetaan ja että sen täytäntöönpano on tehokasta. Parannetaan teollisuuden, tutkijoiden ja hallitusten välistä yhteistyötä, jotta biologisten ja toksiiniaseiden kehittämis- ja tuotantokielto vahvistetaan ja jotta pysytään bioteknologian kehityksen tasalla. Estetään kilpavarustelu avaruudessa kieltämällä aseiden sijoittaminen avaruuteen ja käyttö avaruudessa.

22

23 ensimmäinen luku Aseidenriisunnan elvyttäminen

24 ensimmäinen luku Aseidenriisunnan elvyttäminen Ydinaseita, biologisia aseita ja kemiallisia aseita kutsutaan aivan oikein joukkotuhoaseiksi (WMD). Ne on suunniteltu luomaan kauhua ja aiheuttamaan tuhoa. Ne kykenevät tappamaan tuhansittain ihmisiä yhdellä iskulla. Niiden vaikutukset saattavat säilyä niin meissä kuin ympäristössämmekin pitkään, joissakin tapauksissa ikuisesti. Maailman vapauttamiseksi näiden aseiden uhasta on tehty monia ponnistuksia, ja jonkin verran on saavutettukin edistymistä. Kylmän sodan päättymisen olisi luullut edesauttavan näitä pyrkimyksiä, mutta viimeisten kymmenen vuoden aikana onkin yllättäen taannuttu enemmän kuin edistytty. Valtiot eivät ole noudattaneet aseiden riisumiseen tai niiden leviämisen ehkäisemiseen tähtääviä sitoumuksiaan. On myös syntynyt terroristiryhmiä, jotka eivät tunne mitään pidäkkeitä. YK:n syyskuussa 2005 pidetyssä huippukokouksessa ei kyetty sopimaan ainoastakaan aseidenriisuntaa tai ydinsulkua koskevasta suosituksesta. Meidän kaikkien on aika havahtua näkemään se pelottava todellisuus, että maailmaa varjostavat edelleen monet vanhat uhat ja että niiden lisäksi on syntynyt useita uusia uhkia. Kaikkien maiden hallitusten on elvytettävä yhteistyötään ja puhallettava uutta henkeä YK:n aseidenriisuntatyöhön. Köyhyyden poistamiseen ja globaaliin ympäristönsuojeluun tähtääviin pyrkimyksiin on liitettävä maailman suurimpien tuhovoimien purkaminen. Peruutusvaihteelta on siirryttävä etenemiseen. Maailmanlaajuisilla sopimuksilla on saatu aikaan kattava biologisten ja kemiallisten aseiden kielto, joka kaikkien tulee hyväksyä ja joka on toimeenpantava täydellisesti. Myös ydinaseet on kiellettävä. Tämän tavoitteen saavuttaminen edellyttää uusia aloitteita, jotka tähtäävät ydinaseiden määrän vähentämiseen ja niiden synnyttämän uhan pienentämiseen. Yhtä kiireellistä on estää ydinaseiden leviäminen ja ryhtyä erityistoimiin, joilla taataan, etteivät terroristit saa haltuunsa mitään joukkotuhoaseita. Tässä raportissa esitellään ideoita ja suosituksia siitä, mitä kansain- 24

25 aseidenriisunnan elvyttäminen 25 välinen yhteisö, joka mm. muodostuu kansallisista hallituksista ja kansalaisyhteiskunnasta, voi ja mitä sen pitää tehdä. MIKSI JOUKKOTUHOASEILLA ON SUURI MERKITYS Miksi emme keskustele pienaseista, jotka tällä hetkellä saavat aikaan eniten uhreja? Tai napalm-, fosfori- ja rypälepommeista, jotka saattavat aiheuttaa ylimääräistä kärsimystä tai joiden vaikutukset saattavat olla umpimähkäisiä? Tämä ei ole joko/tai -kysymys. Komission tehtävä keskittyy joukkotuhoaseisiin. Se on tarpeeksi iso haaste. Toiset elimet käsittelevät muiden aseiden ja sodankäyntimuotojen ongelmia. Ydinaseiden, biologisten aseiden ja kemiallisten aseiden välillä on suuria eroja käytön, vaikutusten, oikeudellisen säätelyn ja strategisen merkityksen suhteen. Ylivoimaisimman uhan luovat edelleen ydinaseet. Joidenkin asiantuntijoiden mielestä erot ovat niin merkittäviä, että he eivät halua puhua näistä kolmesta asetyypistä yhteisellä nimellä joukkotuhoaseet. Peloteaseina ne kuitenkin kantavat samaa leimaa, minkä vuoksi on loogista käsitellä niitä yhtenä ryhmänä. On monia tärkeitä syitä siihen, miksi nykyistä maailmanlaajuisten neuvottelujen pysähdystilaa ei voida hyväksyä ja miksi valtioiden täytyy jälleen keskittää huomionsa joukkotuhoaseisiin ja voimistaa ponnistelujaan aseidenriisunnan, asevalvonnan, aseiden leviämisen estämisen ja sopimusten noudattamisen puolesta: Kemian tutkimuksen ja teollisuuden kehitys sekä bioteknologian ja biotieteiden nopea laajeneminen luovat mahdollisuuksia tärkeille rauhanomaisille käyttötarkoituksille. Ne tekevät kuitenkin mahdolliseksi tuottaa kemiallisia aseita ja käyttää viruksia ja bakteereja aseina kauhistuttavilla tavoilla. Yhdysvaltoja vastaan 11. syyskuuta 2001 tehdyt terrorihyökkäykset tekivät maailmalle kerralla selväksi, että terroristit saattavat käyttää ydinaseita, jos onnistuvat hankkimaan niitä. Vuonna 1968 solmittu ydinsulkusopimus (Non-Proliferation Treaty, NPT), joka antoi viidelle ensimmäiselle ydinasevaltiolle tunnustetun aseman, sai laajaa kannatusta. Se ei kuitenkaan estänyt Intiaa, Israelia ja Pakistania muodostamasta ydinaseiden leviämisen toista vaihetta. Kolmannessa vaiheessa Irak, Libya ja Pohjois-Korea rikkoivat sopimusta. Jos Iran ja Pohjois-Korea eivät anna luotettavaa lupausta luopua ydinaseista, voi syntyä painetta neljännelle leviämisvaiheelle.

26 26 kauhun aseet Ydinsulkusopimuksen solmimisesta on kulunut 36 vuotta. Viisi sopimukseen liittynyttä ydinasevaltaa eivät ole täyttäneet velvoitettaan edetä aseidenriisuntaan neuvottelujen kautta. Tällä hetkellä on vaarana, että ydinaseiden kilpavarustelussa aloitetaan uusi aseiden modernisointivaihe. Monet ydinaseettomat valtiot tuntevat itsensä petetyiksi, kun ydinasevallat ovat peräytyneet sitoumuksistaan, jotka ne tekivät vuonna 1995 saadakseen aikaan ydinsulkusopimuksen jatkamisen rajoittamattomaksi ajaksi. Kansainvälisen atomienergiajärjestön IAEA:n ydinmateriaalivalvonta, jonka tarkoitus on varmistaa, ettei rauhanomaisessa käytössä olevaa ydinmateriaalia siirretä sotilaallisiin tarkoituksiin, osoittautui riittämättömäksi, kun Irakin ja Libyan sopimusrikkomukset jäivät havaitsematta. Iran laiminlöi vuosien ajan velvollisuutensa ilmoittaa merkittävistä ydinohjelmistaan. Yhä useampien valtioiden ja valtioista riippumattomien toimijoiden ulottuvilla on tieto-taitoa, jonka avulla ne pystyvät valmistamaan ydinaseita ja biologisia ja kemiallisia aseita ja asekelpoisia materiaaleja kuten rikastettua uraania ja plutoniumia, muunneltuja viruksia ja kemikaalien esiasteita. Biotieteiden nopea kehitys on johtanut myrkkyjen ja geneettisesti muunneltujen virusten ja muiden patogeenien valmistamisen edellyttämän tiedon ja asiantuntemuksen leviämiseen. Maailmanlaajuisilta laittomilta markkinoilta on mahdollista hankkia joukkotuhoaseiden valmistamiseen tarvittavaa asiantuntemusta, teknologiaa, materiaaleja ja piirustuksia. Tämä on erityinen uhka aktiivisen maailmanlaajuisen terrorismin oloissa. On odotettavissa, että hiilidioksidipäästöjä aiheuttamattoman ydinvoiman käyttö lisääntyy. Se lisää ydinpolttoaineen tuotantoa, kuljetusta ja käyttöä. Tällöin kasvaa myös vaara, että rikastettua uraania ja plutoniumia siirtyy aseiden valmistukseen. Radioaktiivisia aineita ja ydinjätteitä, joiden valvonta ei ole täysin turvattua, saattaa päätyä terroristien haltuun ja ns. likaisten pommien raaka-aineeksi, jotka saastuttavat kohdealueita radioaktiivisella aineella ja levittävät kauhua. ASEIDENRIISUNTA TUULIAJOLLA Yleisesti ajateltiin, että kylmän sodan loppuminen tekisi kansainvälisten aseidenriisuntasopimusten solmimisen ja toimeenpanon helpommaksi.

27 aseidenriisunnan elvyttäminen 27 Monet myös uskoivat, että yleinen mielipide loisi painetta tähän suuntaan. On kuitenkin käynyt päinvastoin luvun alussa ja puolivälissä tapahtui lupaavaa edistymistä, kun solmittiin kemiallisten aseiden kieltosopimus (Chemical Weapons Convention, CWC) ja jatkettiin ydinsulkusopimusta määräämättömäksi ajaksi. Muut keskeisen tärkeät maailmanlaajuiset aseidenriisunta- ja asevalvontasopimukset joko jäivät ratifioimatta, kuten täydellinen ydinkoekieltosopimus (Comprehensive Nuclear-Test-Ban Treaty, CTBT), tai solmimatta, kuten asekelpoisen hajoavan materiaalin tuotantokieltosopimus (FMCT). Niin ikään Yhdysvaltojen ja Venäjän välisissä asevalvonta- ja aseidenriisuntatoimissa on jouduttu pysähdyksiin, osittain jopa taannuttu. Yhdysvallat sanoi yksipuolisesti irti ohjustentorjuntasopimuksen (Anti-Ballistic Missile (ABM)Treaty) voidakseen jatkaa ohjuskilpensä rakentamista. START II sopimus epäonnistui, samoin START III sopimuksen puitteet, josta presidentti Clinton ja presidentti Jeltsin sopivat Helsingissä vuonna Sopimuspohjaisen asevalvonnan ja aseidenriisunnan viimeaikaiset epäonnistumiset voidaan liittää Yhdysvaltojen politiikan kaavaan, jota joskus on kutsuttu selektiiviseksi monenkeskisyydeksi. Se heijastaa Yhdysvaltojen kasvavaa epäluuloa kansainvälisten instituutioiden ja välineiden tehokkuuteen. Tähän yhdistyy vahva halu toimia vapaasti siten, että maalla säilyy ehdoton aseylivoima ja aseiden toimitusylivoima maailmassa. Yhdysvallat on selvästikin vähemmän kiinnostunut globaalista lähestymistavasta ja sopimusten solmimisesta kuin se oli kylmän sodan aikana. Se päätti Irakissa vuonna 2003 luottaa omaan kansalliseen tiedusteluunsa ja jättää huomiotta kansainvälisen todentamisen tulokset, vaikka lopulta nämä osoittautuivat tarkemmiksi. Vielä merkittävämpää on se, että Yhdysvallat on ollut omaksumassa kannan, jota voidaan kutsua ydinaseiden leviämisen vastustamiseksi eli politiikan, joka pitää yksipuolista voimankäyttöä pääasiallisena keinona käsitellä ydinase- tai muita joukkotuhoaseuhkia. Sodan käyttäminen joukkotuhoaseiden hävittämiseen Irakissa ja Pohjois-Koreaa ja Irania koskevat viralliset lausunnot osoittavat Yhdysvaltojen vaativan oikeutta ryhtyä aseellisiin toimiin silloinkin kun siltä puuttuu YK:n turvallisuusneuvoston valtuutus, jos se pitää tätä välttämättömänä kasvaviksi kokemiensa uhkien poistamiseksi. Valtioiden valtava enemmistö torjuu Yhdysvaltojen ja kaikkien muiden maiden vaatimukset tällaisesta laajasta voimankäytön oikeutuksesta. Valtioiden oikeus puolustaa itseään asein välitöntä uhkaa vastaan YK:n peruskirjan 51 artiklan mukaisesti on tunnustettu. Yhteinen näkemys on kuitenkin, kuten YK:n pääsihteerin asettama korkean tason uhkia, haasteita

28 28 kauhun aseet ja muutosta käsittelevä paneeli (High-level Panel on Threats, Challenges and Change) totesi vuonna 2004, että valtioilla on velvollisuus ja siihen on myös aikaa kääntyä turvallisuusneuvoston puoleen pyytäen valtuutusta asevoimien käyttöön, ellei uhka ole välitön. Komissio huomauttaa, että tässä on olennainen ero Yhdysvaltain nykyisen hallituksen unilateralistiseksi kutsutun lähestymistavan ja useimpien muiden maiden multilateralistisen lähestymistavan välillä. Valtioiden laaja enemmistö antaa yhä ensisijaisen tukensa sopimuspohjaiselle yhteistyölle ja siihen yhdistyvälle käytännön toiminnalle kansainvälisissä järjestöissä. Ne haluavat olla osallisina yhteisesti hallinnoiduissa järjestelmissä, jotka koostuvat aseidenriisunta-, asevalvonta-, todentamis- ja turvallisuuden rakentamissopimuksista sekä järjestöistä. Näiden pyrkimysten väheksymisen sijaan halutaan korjata järjestelmien heikkouksia ja kehittää ja vahvistaa niitä. Toiset valtiot eivät hyväksy sitä, että viisi valtiota (tai useampi) jatkaa oikeuttaan omistaa ydinaseita tosiasiallisesti rajattoman ajan. Ne vastustavat toimenpiteitä, joilla lisätään ydinasevaltioiden ja ydinaseettomien valtioiden välistä eriarvoisuutta. Kieltäytyessään itse rakentamasta ydinaseita ne haluavat kehityksen vievän kohti kaikkia koskevaa ydinaseiden kieltoa. TÄMÄN RAPORTIN TAVOITE JA TARKASTELUTAPA Yhteistoiminta: Tämä raportti esittää kaikkien joukkotuhoaseiden kieltämistä. Se keskittyy siihen, millaisia tämänsuuntaiset lyhyen ja keskipitkän aikavälin toimet voisivat olla ja millaisia niiden tulisi olla. Komission näkemyksen mukaan yksipuolisten, kahdenvälisten ja alueellisten toimien hyödyllisyydestä riippumatta kaikkien kansojen joukkotuhoaseita kohtaan tuntema inho vaatii koko kansainvälisen yhteisön yhteistyölle ja tuelle perustuvaa lähestymistapaa. Kaikkialla maailmassa on luotava tätä tukevat hallintajärjestelmät, jotka kutsuvat ja kehottavat valtioita liittymään niihin. Tässä välttämättömiä välineitä ja foorumeja ovat sopimukset ja kansainväliset järjestöt, erityisesti Yhdistyneet kansakunnat. Toive asevalvonnan ja aseidenriisunnan toteutumisesta pitkällä aikavälillä ei ole perusteeton tämän hetken vastakkaisesta kehityksestä huolimatta. Uuden vuosituhannen ensimmäisellä vuosikymmenellä valtioiden ja kansojen keskinäinen riippuvuus on kasvanut ennennäkemätöntä vauhtia. Kauppa-, rahoitus- ja viestintäsuhteiden tiivistyminen tarjoaa keinoja kansainvälisen vaikuttamisen ja painostuksen harjoittamiseen voimankäyt-

29 aseidenriisunnan elvyttäminen 29 töön turvautumatta. On myönnettävä, että tällä on myös kielteinen puoli; kun rajat tulevat huokoisemmiksi ja yhteydenpito helpommaksi, terroristien, rikollisten ja asetoimittajien elämä helpottuu. Näitä ongelmia YK:n pääsihteeri on nimittänyt passittomiksi ongelmiksi. Ensimmäisen ja toisen maailmansodan välinen aika kesti vain 20 vuotta. Nyt on kulunut 60 vuotta ilman suurvaltojen välistä suoraa aseellista yh - teenottoa. YK:n rauhanturvatoimien ja rauhan rakentamisen merkitys vihollisuuksien estämisessä ja rauhan palauttamisessa konfliktialueille on aivan keskeinen. Valtioiden välisten sotien määrä on laskenut lähes joka vuosi viimeisten kahdenkymmenen vuoden aikana. Useimmat aseelliset konfliktit tapahtuvat nyt valtioiden sisällä. Vakavista loukkauksista huolimatta ihmisoikeuksia koskevien sääntöjen kokonaisuus muodostaa kaikkien kansojen yhteiseksi kokeman arvojärjestelmän, syntymässä olevan globaalin etiikan. Siitä huolimatta että ihmisten väliset ideologiset ja kansalliset erot eivät koskaan katoa, ihmiskunnan laaja enemmistö näyttää tavoittelevan keskinäisen riippuvuuden lisääntymisen mukanaan tuomia etuja eikä ryhmity sivilisaatioiden väistämättömän yhteentörmäyksen idean kannalle. Komissio on vakuuttunut siitä, että globaalit ja alueelliset laitokset osoittautuvat välttämättömiksi lisääntyvän riippuvuuden hallinnoinnissa. Aivan kuten monia valtioiden sisäisiä ongelmia ei voida ratkaista paikallisesti, vaan ne edellyttävät kansallista tarkastelua, monia kansallisia ongelmia ei voida ratkaista eristyksissä, vaan ne edellyttävät kansainvälistä lähestymistapaa. Tämä pätee niin sairauksien ehkäisyyn kuin ympäristöuhkiin ja aivan varmasti myös joukkotuhoaseiden muodostamiin uhkiin. Tämän järjestelmän yksittäisiltä, myös suurimmilta ja vahvimmilta, valtioilta vaatima pidättyvyys ja yhteistyö tuottavat korvauksena tuloksia, joita ei yksin toimimalla voida saavuttaa. Kolmeen suurimpaan haasteeseen vastaaminen: Tämä raportti keskittyy kolmeen keskeiseen joukkotuhoaseiden nykyiselle turvallisuusympäristölle asettamaan haasteeseen: nykyisiin asevarastoihin, mahdollisiin uusiin joukkotuhoaseita omistaviin valtioihin ja mahdollisiin valtioista riippumattomiin joukkotuhoaseiden hallussapitäjiin. Nykyisten joukkotuhoasevarastojen haaste. Suurvaltojen välillä vallitsee Neuvostoliiton romahduksen jälkeen edelleen poliittisen ja sotilaallisen jännityksen lientyminen. Vaikka sotilasmenot ovat kasvaneet joissakin maissa, erityisesti Yhdysvalloissa, monissa muissa maissa ne ovat supistuneet. Suurvaltojen välillä ei ole merkittäviä aluekiistoja, eikä kukaan odota sodan syttyvän niiden välille.

30 30 kauhun aseet Tästä huolimatta suurvallat pitävät yllä tai modernisoivat strategista voimankäyttövalmiuttaan. Kiina ja Venäjä suhtautuvat hyvin epäluuloisesti Yhdysvaltojen kehittelemään ohjuskilpeen, joka saattaisi vaikuttaa niiden ydinaseiden pelotekykyyn. Kaikki toimet ydinaseistuksen kasvattamisesta luopumiseksi ja aseiden määrän vähentämiseksi ovat olleet tervetulleita, mutta on huomattava, että ne ovat osittain olleet ainoastaan ylijäämien purkamista. Haaste, että uudet valtiot saattavat hankkia joukkotuhoaseita. Irak ja Libya pakotettiin perääntymään tältä tieltä. Voimakkaisiin ponnistuksiin on ryhdytty Pohjois-Korean taivuttamiseksi tekemään samoin, samoin Iranin siihen suuntaan etenemisen pysäyttämiseksi. Juuri nämä tapaukset ovat synnyttäneet pelon ydinsulkusopimuksen raukeamisesta. Kansainvälisen yhteisön on syytä olla huolissaan, mutta sen tulee arvioida ydinaseiden leviämisen riskiä tervejärkisesti. Ei maailmassa ole tungokseen asti valtioita, joilla on houkutus hankkia joukkotuhoaseita heti, kun siihen vain tulee tilaisuus. Jotkut valtiot ovat jopa hävittäneet vapaaehtoisesti omistamansa ydinaseet. Vielä suurempi määrä valtioita on sitoutunut olemaan hankkimatta ydinaseita, kemiallisia aseita tai biologisia aseita. Näiden valtioiden toiminta johtuu useista seikoista: koettujen uhkien puuttumisesta, teknisen valmiuden puuttumisesta, halusta olla mukana maailmanlaajuisissa pyrkimyksissä vapauttaa maailma vastenmielisiksi koetuista aseista. Aseidenriisuntaprosessin suurin haaste on senlaatuisen globaalin ja alueellisen kehityksen edistäminen, joka saa valtiot tuntemaan olonsa turvalliseksi ilman joukkotuhoaseita. Haaste, että terroristit voivat saada haltuunsa joukkotuhoaseen. Aikaisemman kokemuksen mukaan valtioista riippumattomien toimijoiden näiden aseiden hankkimista kohtaan tuntema kiinnostus on ollut rajallista. Tähän ei kuitenkaan voida enää luottaa. Joukkotuhoaseiden käyttö tapahtuisi tuolloin joko valtion sisällä tai rajan yli. Molemmissa tapauksissa terroristit tarvitsisivat jalansijaa jossakin maassa. Sen vuoksi on tärkeää, että jokaisen valtion velvollisuuksiin kuuluu huolehtimia siitä, ettei sen aluetta käytetä tällaisiin tarkoituksiin. Ulkopuolista apua on oltava saatavilla tapauksissa, joissa rajat ovat huokoiset tai hallituksen arvovalta on heikko. Laajaa kannatusta saavat monet toimenpiteet, kuten ydin- ja muiden vaarallisten materiaalien valvonnan parantaminen sekä poliisin, tiedustelupalvelun ja rahoituslaitosten välisen yhteistyön vahvistaminen. Niin ikään tarvitaan sellaista sisä- ja ulkopolitiikkaa, joka estää ihmisiä ajautumasta terrorismiin epätoivon tai nöyryytetyksi tulemisen vuoksi.

31 aseidenriisunnan elvyttäminen 31 Yhteistyö kansainvälisten asevalvonta- ja aseidenriisuntasopimusten vahvistamiseksi ja uusien välineiden kehittämiseksi on pitkään ollut umpikujassa. Sen seurauksena turvattomuus on lisääntynyt ja varustelukilpaan on tuhlattu suunnattomia summia. Nyt tarvitaan tuoretta ajattelua ja tuoreita arvioita siitä, mitä prosessin elvyttämiseksi voitaisiin ja pitäisi tehdä. Tämä raportti pyrkii tarjoamaan joitakin tällaisia ideoita ja esittämään suosituksia. Komitean työtä niiden muotoilemiseksi ovat ohjanneet monet keskeiset näkökohdat: Tasapaino, puolueettomuus ja universaalisuus. Komission näkemyksen mukaan joukkotuhoaseet ovat aina vaarallisia luonteensa vuoksi, nimenomaan mutta ei ainoastaan vastuuttomasti toimivien hallitusten tai terroristiryhmien hallussa. Komission tarkoituksena on ollut tehdä tosiasioiden mukainen ja puolueeton analyysi ja siltä pohjalta asettaa vastuu ratkaisujen etsimisestä kaikille asiaan kuuluville toimijoille. Joukkotuhoaseiden vähentämisen ja hävittämisen on tapahduttava niiden elinkaaren jokaista vaihetta koskevin toimenpitein, niiden kehittämisestä ja käyttöön ottamisesta aina jätteiden käsittelyyn ja hävittämiseen asti. Ydinaseiden kieltämisen on oltava päämäärä, jossa ei tunneta kompromisseja. Tämä päämäärä hyväksyttiin oikeudellisesti sitovaksi jo vuonna 1970 ydinsulkusopimuksen astuessa voimaan. Siitä ei voida perääntyä. Tämä tulee pitää mielessä aseidenriisuntaprosessin jokaisessa askeleessa. Monet ehdotukset, joista ei ole edetty konkreettisiin toimiin, ovat edelleen erittäin ajankohtaisia. Tämä raportti tukee epäröimättä kaikkia tällaisia rakentavina pitämiään ehdotuksia. Kemiallisten aseiden kieltosopimuksen aikaansaaminen kesti noin 20 vuotta ja ydinkoekieltosopimukseen pääseminen neljä vuosikymmentä. Jokaisen on annettava panoksensa. Joukkotuhoaseet eivät aseta haastetta ainoastaan hallituksille ja kansainvälisille järjestöille. Haaste kuuluu myös tiedeyhteisölle, kansalaisjärjestöille, kansalaisyhteiskunnalle, liikeelämälle, viestimille ja suurelle yleisölle. Niiden kaikkien täytyy saada esittää ratkaisuehdotuksensa ja niitä tulee kannustaa tähän. Komissio toivoo kaikkien keskustelevan raportissa esitetyistä suosituksista, esittävän niistä kommentteja ja lopulta päätyvän edistämään näitä suosituksia.

32

33 toinen luku Kauhun tuhoaseet: uhkia ja vastauksia uhkiin

34 toinen luku Kauhun aseet: uhkia ja vastauksia uhkiin Yli sadan vuoden ajan ihmiskunta on pyrkinyt saamaan kielletyiksi aseet ja sodankäyntimenetelmät, jotka aiheuttavat umpimähkäisiä tai erityisen julmia seurauksia, joukkomittaista tuhoa ja kauhua. Vuonna 1899 pidetty ensimmäinen Haagin rauhankonferenssi hyväksyi useita tähän tähtääviä määräyksiä. Ensimmäisessä maailmansodassa tapahtuneen kaasun laajamittaisen käytön seurauksena valtiot sitoutuivat vuoden 1925 Geneven pöytäkirjassa kemiallisten ja biologisten aseiden käytön kieltoon. Toisen maailmansodan päätöshetkellä Hiroshima ja Nagasaki poltettiin ydinaseilla tuhkaksi. Siitä alkaen on ollut käynnissä maailmanlaajuisia pyrkimyksiä valvoa ydinaseiden määrää, estää niiden leviäminen, kieltää niiden käyttö ja hävittää ne. JOUKKOTUHOASEIDEN (WMD) TAPPAVAT SEURAUKSET RUUTU 1 Ydinaseiden tappava vaikutus perustuu kuumuuteen, paineaaltoihin, säteilyyn ja radioaktiiviseen laskeumaan. Hiroshimaan ja Nagasakiin pudotetut pommit surmasivat arviolta ihmistä, lähes yksinomaan siviilejä. Yhteen strategiseen sukellusveneeseen sijoitettujen ydinaseiden räjähdysvoima on yhteensä moninkertainen verrattuna kaikkien toisessa maailmansodassa pudotettujen pommien yhteenlaskettuun räjähdysvoimaan. Biologiset ja toksiset aseet tappavat käyttämällä taudinaiheuttajia, jotka hyökkäävät ihmisen soluihin ja elimiin. Laajamittaisen hyökkäyksen kohteena voi olla myös sato tai karja. Niistä osa on tarttuvia ja voi levitä nopeasti väestössä, osa taas, esimerkiksi pernaruttobakteeri ja risiini, sairastuttavat ja tappavat ainoastaan niille suoraan altistuvat. Toksiinit ovat biologisten organismien tuottamia myrkkyjä. Jotkin niistä kuten botuliini (botulinum toxin) ovat tappavia jo mikroskooppisen pieninä määrinä. 34

35 uhkia ja vastauksia uhkiin 35 Kemialliset aseet tappavat tunkeutumalla hermojärjestelmään ja keuhkoihin tai vaikuttamalla hapenottokykyyn. Jotkin kemialliset aseet on suunniteltu lamauttamaan elimistö vakavien palovammojen ja rakkuloiden avulla. Oireet voivat ilmetä välittömästi tai vasta jopa 12 tuntia hyökkäyksen jälkeen. Pysyvät yhdisteet voivat säilyä kohdeympäristössä jopa viikon ajan. Yhdistyneiden kansakuntien peruskirja, joka hyväksyttiin kuusi viikkoa ennen näiden kahden Japanin kaupungin pommitusta, ei sisällä yhtään nimenomaisesti joukkotuhoaseita käsittelevää artiklaa. 11 artikla valtuuttaa kuitenkin yleiskokouksen harkitsemaan aseistariisumista ja aseistuksen säännöstelyä koskevia periaatteita ja esittämään näitä periaatteita koskevia suosituksia jäsenvaltioille tai turvallisuusneuvostolle tai molemmille. 26 artikla velvoittaa turvallisuusneuvoston laatimaan varustelujen säännöstelemistä tarkoittavan järjestelmän aikaansaamista koskevia suunnitelmia Yhdistyneiden kansakuntien jäsenille esitettäviksi. Turvallisuusneuvosto ei ole tähän mennessä tehnyt päätöksiä aseistuksen säännöstelemisestä, mutta kuten tässä raportissa kerrotaan, se on useasti käsitellyt joukkotuhoaseita koskevia kysymyksiä. Yleiskokous on vuosien kuluessa paneutunut voimakkaasti aseistariisumista ja aseistuksen säännöstelyä, myös joukkotuhoaseita, koskeviin kysymyksiin. YK:n ensimmäisen yleiskokouksen ensimmäinen päätöslauselma 24. tammikuuta 1946 vaati valtioita luopumaan atomiaseista ja kaikista muista joukkotuhoon johtavista aseista. Tätä päämäärää ei ole vieläkään saavutettu, mutta huomattavaa edistymistä merkitsevät varsinkin kolme suurta monenkeskistä sopimusta (ks. ruutu 2). Näitä käsitellään yksityiskohtaisemmin seuraavissa luvuissa. Nämä kolme sopimusta muodostavat perustan maailmanlaajuisille pyrkimyksille vastata joukkotuhoaseiden asettamaan haasteeseen. Ne eivät kuitenkaan ole ainoat käytettävissä olevat välineet. Niin joukkotuhoaseiden synnyttämien uhkien kuin yksittäisten valtioiden ja valtioiden kollektiivisesti valitsemien reagointitapojen kirjo on laaja. JOUKKOTUHOASEIDEN MUODOSTAMIEN UHKIEN LUONNE Jotta joukkotuhoaseiden muodostamiin uhkiin voidaan vastata, on tärkeää arvioida tarkasti näitä uhkia sekä ymmärtää valtioiden ja valtioista riippumattomien toimijoiden motiivit aseiden hankkimiseen. Ilman oikeaa diag-

Euroopan unionin tilanne ja toimintaympäristö 2017

Euroopan unionin tilanne ja toimintaympäristö 2017 Euroopan unionin tilanne ja toimintaympäristö 2017 Eduskunnan tulevaisuusvaliokunta 1.3.2017 Juhana Aunesluoma Tutkimusjohtaja, Eurooppa-tutkimuksen verkosto Helsingin yliopisto 28.2.2017 1 Teemat EU:n

Lisätiedot

14098/15 team/rir/akv 1 DG C 1

14098/15 team/rir/akv 1 DG C 1 Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 17. marraskuuta 2015 (OR. fr) 14098/15 YHTEENVETO ASIAN KÄSITTELYSTÄ Lähettäjä: Neuvoston pääsihteeristö Päivämäärä: 17. marraskuuta 2015 Vastaanottaja: Valtuuskunnat

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 2.3.2016 COM(2016) 62 final 2016/0036 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Yhdistyneiden kansakuntien ilmastonmuutosta koskevan puitesopimuksen nojalla hyväksytyn Pariisin sopimuksen

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 22.9.2016 COM(2016) 621 final 2016/0301 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EU ICAO-sekakomiteassa omaksuttavasta Euroopan unionin kannasta, joka koskee päätöstä ilmaliikenteen hallintaa

Lisätiedot

LYONIN JULISTUS TIEDON SAATAVUUDESTA JA KEHITYKSESTÄ. Hyväksytty IFLAn yleiskokouksessa Lyonissa Elokuussa 2014 Suomennos Päivi Jokitalo

LYONIN JULISTUS TIEDON SAATAVUUDESTA JA KEHITYKSESTÄ. Hyväksytty IFLAn yleiskokouksessa Lyonissa Elokuussa 2014 Suomennos Päivi Jokitalo LYONIN JULISTUS TIEDON SAATAVUUDESTA JA KEHITYKSESTÄ Hyväksytty IFLAn yleiskokouksessa Lyonissa Elokuussa 2014 Suomennos Päivi Jokitalo Miksi julistus? YK:ssa tekeillä uusi kehitysohjelma Vuosituhannen

Lisätiedot

*** SUOSITUSLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI. Euroopan parlamentti 2016/0092(NLE)

*** SUOSITUSLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI. Euroopan parlamentti 2016/0092(NLE) Euroopan parlamentti 2014-2019 Kansainvälisen kaupan valiokunta 2016/0092(NLE) 9.9.2016 *** SUOSITUSLUONNOS ehdotuksesta neuvoston päätökseksi Euroopan unionin ja sen jäsenvaltioiden sekä Kolumbian ja

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 6.10.2015 COM(2015) 483 final 2015/0234 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Maailman kauppajärjestön ministerikokouksessa esitettävästä Euroopan unionin kannasta siltä osin kuin on

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 18.2.2014 COM(2014) 81 final 2014/0041 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Euroopan unionin kannasta Euroopan unionin ja sen jäsenvaltioiden sekä Korean tasavallan väliseen vapaakauppasopimukseen

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS. ehdotuksesta energiayhteisön luettelon vahvistamiseksi energiainfrastruktuurihankkeista

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS. ehdotuksesta energiayhteisön luettelon vahvistamiseksi energiainfrastruktuurihankkeista EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 12.7.2016 COM(2016) 456 final 2016/0213 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS ehdotuksesta energiayhteisön luettelon vahvistamiseksi energiainfrastruktuurihankkeista FI FI PERUSTELUT

Lisätiedot

Yhteinen ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Yhteinen ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO UNIONIN ULKOASIOIDEN JA TURVALLISUUSPOLITIIKAN KORKEA EDUSTAJA Bryssel 3.2.2016 JOIN(2016) 4 final 2016/0025 (NLE) Yhteinen ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Euroopan yhteisön ja sen jäsenvaltioiden

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 30.9.2015 COM(2015) 488 final 2015/0237 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Yhdistyneiden kansakuntien pakolaisasiain päävaltuutetun ohjelman toimeenpanevan komitean 66. istunnossa

Lisätiedot

Yhteinen ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Yhteinen ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO UNIONIN ULKOASIOIDEN JA TURVALLISUUSPOLITIIKAN KORKEA EDUSTAJA Bryssel 4.8.2016 JOIN(2016) 37 final 2016/0241 (NLE) Yhteinen ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Euroopan unionin ja Malesian hallituksen

Lisätiedot

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO. Bryssel, 4. joulukuuta 2001 (OR. fr) 12394/2/01 REV 2 ADD 1. Toimielinten välinen asia: 2000/0080 (COD) DENLEG 46 CODEC 960

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO. Bryssel, 4. joulukuuta 2001 (OR. fr) 12394/2/01 REV 2 ADD 1. Toimielinten välinen asia: 2000/0080 (COD) DENLEG 46 CODEC 960 EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO Bryssel, 4. joulukuuta 2001 (OR. fr) Toimielinten välinen asia: 2000/0080 (COD) 12394/2/01 REV 2 ADD 1 DENLEG 46 CODEC 960 Asia: Neuvoston 3. joulukuuta 2001 vahvistama yhteinen

Lisätiedot

Suomen vaikuttaminen muuttuvassa Euroopan unionissa

Suomen vaikuttaminen muuttuvassa Euroopan unionissa Suomen vaikuttaminen muuttuvassa Euroopan unionissa Eduskunnan suuri valiokunta 28.9.2016 Juhana Aunesluoma Tutkimusjohtaja, Eurooppa-tutkimuksen verkosto Helsingin yliopisto Network for European Studies

Lisätiedot

9. toukokuuta. urooppaw paiva. Euroopan unioni

9. toukokuuta. urooppaw paiva. Euroopan unioni 9. toukokuuta urooppaw paiva m Euroopan unioni 9. toukokuuta Euroopan unioni H arvat Euroopan kansalaiset tietävät, että 9.5.1950 lausuttiin Euroopan yhteisön syntysanat, samaan aikaan kun kolmannen maailmansodan

Lisätiedot

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO. Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO. Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO Bryssel 28.4.2003 KOM(2003) 209 lopullinen Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS epäpuhtauksien päästöjä ja siirtoja koskevista rekistereistä tehdyn YK:n Euroopan talouskomission pöytäkirjan

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 10.5.2012 COM(2012) 211 final 2012/0106 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Euroopan unionin puolesta elintarvikeapukomiteassa omaksuttavasta kannasta elintarvikeapua koskevan vuoden

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS. jäsenvaltioiden työllisyyspolitiikan suuntaviivoista

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS. jäsenvaltioiden työllisyyspolitiikan suuntaviivoista EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 2.3.2015 COM(2015) 98 final 2015/0051 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS jäsenvaltioiden työllisyyspolitiikan suuntaviivoista FI FI PERUSTELUT Euroopan unionin toiminnasta tehdyssä

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 10.9.2015 COM(2015) 426 final 2015/0190 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Maailman kauppajärjestön TRIPS-neuvostossa ja yleisneuvostossa Euroopan unionin puolesta esitettävästä kannasta,

Lisätiedot

Yhteinen ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Yhteinen ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO UNIONIN ULKOASIOIDEN JA TURVALLISUUSPOLITIIKAN KORKEA EDUSTAJA Bryssel 28.11.2016 JOIN(2016) 54 final 2016/0366 (NLE) Yhteinen ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Euroopan unionin ja sen jäsenvaltioiden

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 29.10.2014 COM(2014) 664 final 2014/0307 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Maailman kauppajärjestön yleisneuvostossa esitettävästä Euroopan unionin kannasta Seychellien tasavallan

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 26.5.2016 COM(2016) 304 final 2016/0157 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS viisumien myöntämisen helpottamisesta tehdyn Euroopan unionin ja Georgian välisen sopimuksen mukaisesti

Lisätiedot

Ulkoasiainministeriö E-KIRJE UM ASA-30 Salmi Iivo VASTAANOTTAJA Eduskunta Suuri valiokunta Ulkoasiainvaliokunta

Ulkoasiainministeriö E-KIRJE UM ASA-30 Salmi Iivo VASTAANOTTAJA Eduskunta Suuri valiokunta Ulkoasiainvaliokunta Ulkoasiainministeriö E-KIRJE UM2011-02468 ASA-30 Salmi Iivo 08.12.2011 VASTAANOTTAJA Eduskunta Suuri valiokunta Ulkoasiainvaliokunta Viite Asia EU; E-kirje Euroopan Unionin ja Latinalaisen Amerikan ja

Lisätiedot

Neuvoston päätelmät hygienia-asetusten soveltamisesta saatuja kokemuksia koskevasta komission kertomuksesta neuvostolle ja Euroopan parlamentille

Neuvoston päätelmät hygienia-asetusten soveltamisesta saatuja kokemuksia koskevasta komission kertomuksesta neuvostolle ja Euroopan parlamentille EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO Bryssel, 3. lokakuuta 2009 (5.0) (OR. en) 4299/09 ADD AGRILEG 82 DENLEG 93 LISÄYS I/A-KOHTAA KOSKEVAAN ILMOITUKSEEN Lähettäjä: Eläinlääkintäasiantuntijoiden työryhmä (kansanterveys)

Lisätiedot

6146/12 HKE/phk DG K

6146/12 HKE/phk DG K EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO Bryssel, 14. helmikuuta 2012 (OR. en) 6146/12 Toimielinten välinen asia: 2012/0012 (NLE) ACP 20 COAFR 26 PESC 116 OC 44 SÄÄDÖKSET JA MUUT VÄLINEET Asia: NEUVOSTON PÄÄTÖS AKT EY-kumppanuussopimuksen

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 1.7.2016 COM(2016) 437 final 2016/0200 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS luonnonvaraisen eläimistön ja kasviston uhanalaisten lajien kansainvälistä kauppaa koskevan yleissopimuksen

Lisätiedot

B8-0382/2015 } B8-0386/2015 } B8-0387/2015 } B8-0388/2015 } RC1/Am. 5

B8-0382/2015 } B8-0386/2015 } B8-0387/2015 } B8-0388/2015 } RC1/Am. 5 B8-0388/2015 } RC1/Am. 5 5 Johdanto-osan B kappale B. toteaa, että uskonnollisiin ryhmiin, muun muassa kristittyihin, kaikkialla maailmassa kohdistuvien hyökkäysten määrä on kasvanut valtavasti viime kuukausien

Lisätiedot

15774/14 vpy/sj/kkr 1 DG D 2A

15774/14 vpy/sj/kkr 1 DG D 2A Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 24. marraskuuta 204 (.2) (OR. en) 5774/4 EJUSTICE 8 JUSTCIV 30 COPEN 296 JAI 90 ILMOITUS Lähettäjä: Puheenjohtajavaltio Vastaanottaja: Pysyvien edustajien komitea / Neuvosto

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 27.5.2013 COM(2013) 309 final 2013/0161 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Maailman kauppajärjestön TRIPS-neuvostossa esitettävästä Euroopan unionin kannasta TRIPS-sopimuksen 66 artiklan

Lisätiedot

Yhteinen ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Yhteinen ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO UNIONIN ULKOASIOIDEN JA TURVALLISUUSPOLITIIKAN KORKEA EDUSTAJA Bryssel 21.9.2016 JOIN(2016) 43 final 2016/0298 (NLE) Yhteinen ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS poliittista vuoropuhelua ja yhteistyötä

Lisätiedot

Aavan meren suojelun edistäminen (nk. BBNJprosessi) Ympäristövaliokunta Sara Viljanen, YM Margareta Klabbers, UM

Aavan meren suojelun edistäminen (nk. BBNJprosessi) Ympäristövaliokunta Sara Viljanen, YM Margareta Klabbers, UM Aavan meren suojelun edistäminen (nk. BBNJprosessi) ja arktiset meret Ympäristövaliokunta 17.6.2016 Sara Viljanen, YM Margareta Klabbers, UM Aava meri ja sen suojelun nykytila - YK:n merioikeusyleissopimus

Lisätiedot

MIETINTÖLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI 2013/2170(INI)

MIETINTÖLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI 2013/2170(INI) EUROOPAN PARLAMENTTI 2009-2014 Ulkoasiainvaliokunta 8.11.2013 2013/2170(INI) MIETINTÖLUONNOS ohjuskilvestä Euroopalle: poliittiset ja strategiset merkitykset (2013/2170(INI)) Ulkoasiainvaliokunta Esittelijä:

Lisätiedot

PARLAMENTTIEN VÄLINEN KOKOUS EUROOPAN UNIONI VAKAUSSOPIMUSMAAT TEEMA I. Parlamenttien rooli Kaakkois-Euroopan vakaudessa

PARLAMENTTIEN VÄLINEN KOKOUS EUROOPAN UNIONI VAKAUSSOPIMUSMAAT TEEMA I. Parlamenttien rooli Kaakkois-Euroopan vakaudessa PARLAMENTTIEN VÄLINEN KOKOUS EUROOPAN UNIONI VAKAUSSOPIMUSMAAT TEEMA I Parlamenttien rooli Kaakkois-Euroopan vakaudessa Brysselissä 17 18. syyskuuta 2001 DT\441996.doc PE 302.062 PE 302.062 2/6 DT\441996.doc

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 14.10.2016 COM(2016) 658 final 2016/0322 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS ulkorajojen ja viisumipolitiikan rahoitusvälineeseen osana sisäisen turvallisuuden rahastoa liittyviä täydentäviä

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS. alueiden komitean kokoonpanon vahvistamisesta

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS. alueiden komitean kokoonpanon vahvistamisesta EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 11.6.2014 COM(2014) 226 final 2014/0128 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS alueiden komitean kokoonpanon vahvistamisesta FI FI PERUSTELUT 1. EHDOTUKSEN TAUSTA Euroopan unionin toiminnasta

Lisätiedot

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 18. lokakuuta 2016 (OR. en)

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 18. lokakuuta 2016 (OR. en) Conseil UE Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 18. lokakuuta 2016 (OR. en) 12628/00 DCL 1 LIMITE PUBLIC RECH 106 ATO 64 TURVALLISUUSLUOKITUKSEN POISTAMINEN Asiakirja: ST 12628/00 RESTREINT Päivämäärä: 30.

Lisätiedot

Sisäasiainministeriö E-KIRJELMÄ SM2004-00600

Sisäasiainministeriö E-KIRJELMÄ SM2004-00600 Sisäasiainministeriö E-KIRJELMÄ SM2004-00600 SM Waismaa Marjo 3.12.2004 EDUSKUNTA Suuri valiokunta Viite Asia E-kirjelmä aloitteesta neuvoston päätökseksi euron suojelemisesta väärentämiseltä nimeämällä

Lisätiedot

***I EUROOPAN PARLAMENTIN KANTA

***I EUROOPAN PARLAMENTIN KANTA EUROOPAN PARLAMENTTI 2009-2014 Konsolidoitu lainsäädäntöasiakirja 5.7.2012 EP-PE_TC1-COD(2011)0902 ***I EUROOPAN PARLAMENTIN KANTA vahvistettu ensimmäisessä käsittelyssä 5. heinäkuuta 2012 Euroopan parlamentin

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 14.10.2015 COM(2015) 501 final 2015/0240 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Euroopan unionin puolesta esitettävästä kannasta Maailman kauppajärjestön palvelukauppaneuvostossa hyväksynnän

Lisätiedot

Valtuuskunnille toimitetaan oheisena asiakirja D043528/02.

Valtuuskunnille toimitetaan oheisena asiakirja D043528/02. Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 8. maaliskuuta 2016 (OR. en) 6937/16 TRANS 72 SAATE Lähettäjä: Euroopan komissio Saapunut: 7. maaliskuuta 2016 Vastaanottaja: Kom:n asiak. nro: D043528/02 Asia: Neuvoston

Lisätiedot

FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI A8-0026/9. Tarkistus. Mario Borghezio, Harald Vilimsky ENF-ryhmän puolesta

FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI A8-0026/9. Tarkistus. Mario Borghezio, Harald Vilimsky ENF-ryhmän puolesta 8.2.2017 A8-0026/9 9 1 kohta 1. suhtautuu myönteisesti siihen, että neuvosto on ryhtynyt käsittelemään Bosnia ja Hertsegovinan EUjäsenyyshakemusta ja että sille on toimitettu asiasta kysely, ja odottaa

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 20.10.2015 COM(2015) 512 final 2015/0241 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Euroopan unionin puolesta TIR-yleissopimuksen hallinnollisessa komiteassa esitettävästä kannasta TIR-carnet

Lisätiedot

Valtioneuvoston kanslia PERUSMUISTIO VNEUS VNEUS Hulkko Johanna(VNK) JULKINEN

Valtioneuvoston kanslia PERUSMUISTIO VNEUS VNEUS Hulkko Johanna(VNK) JULKINEN Valtioneuvoston kanslia PERUSMUISTIO VNEUS2015-00446 VNEUS Hulkko Johanna(VNK) 29.06.2015 JULKINEN Asia Talous- ja sosiaalikomitean kokoonpanon vahvistaminen Kokous U/E/UTP-tunnus Käsittelyvaihe ja jatkokäsittelyn

Lisätiedot

LIITE. asiakirjaan. ehdotus neuvoston päätökseksi. ehdotuksesta energiayhteisön luettelon vahvistamiseksi energiainfrastruktuurihankkeista

LIITE. asiakirjaan. ehdotus neuvoston päätökseksi. ehdotuksesta energiayhteisön luettelon vahvistamiseksi energiainfrastruktuurihankkeista EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 12.7.2016 COM(2016) 456 final ANNEX 1 LIITE asiakirjaan ehdotus neuvoston päätökseksi ehdotuksesta energiayhteisön luettelon vahvistamiseksi energiainfrastruktuurihankkeista FI

Lisätiedot

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO. Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO. Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO Bryssel 31.3.2006 KOM(2006) 147 lopullinen 2006/0051 (ACC) 2006/0052 (ACC) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Euroopan yhteisön ja Taiwanin, Penghun, Kinmenin ja Matsun erillisen tullialueen

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 24.8.2016 COM(2016) 523 final 2016/0252 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Euroopan unionin ja Islannin välisen maataloustuotteiden ja elintarvikkeiden maantieteellisten merkintöjen

Lisätiedot

SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA

SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA Sisältö Rakenneuudistuksissa ja kustannuskilpailukyvyssä tavoitteet korkealle 3 PÄÄKIRJOITUS Rakenneuudistuksissa ja kustannuskilpailukyvyssä tavoitteet

Lisätiedot

Euroopan unionin tuomioistuimen perussäännöstä tehty pöytäkirja ***I

Euroopan unionin tuomioistuimen perussäännöstä tehty pöytäkirja ***I P7_TA-PROV(2012)0294 Euroopan unionin tuomioistuimen perussäännöstä tehty pöytäkirja ***I Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselma 5. heinäkuuta 2012 ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston

Lisätiedot

Yhteinen ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Yhteinen ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO UNIONIN ULKOASIOIDEN JA TURVALLISUUSPOLITIIKAN KORKEA EDUSTAJA Bryssel 23.11.2016 JOIN(2016) 56 final 2016/0373 (NLE) Yhteinen ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Euroopan unionin ja sen jäsenvaltioiden

Lisätiedot

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO. Bryssel, 20. marraskuuta 2007 (OR. en) 14621/07 CIVCOM 543 COSDP 866 RELEX 789 JAI 538 COMEM 174 EUJUST-LEX 31

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO. Bryssel, 20. marraskuuta 2007 (OR. en) 14621/07 CIVCOM 543 COSDP 866 RELEX 789 JAI 538 COMEM 174 EUJUST-LEX 31 EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO Bryssel, 20. marraskuuta 2007 (OR. en) 14621/07 CIVCOM 543 COSDP 866 RELEX 789 JAI 538 COMEM 174 EUJUST-LEX 31 SÄÄDÖKSET JA MUUT VÄLINEET Asia: NEUVOSTON YHTEINEN TOIMINTA Euroopan

Lisätiedot

Kuluttaja ei voi luopua hänelle tämän direktiivin mukaan kuuluvista oikeuksista.

Kuluttaja ei voi luopua hänelle tämän direktiivin mukaan kuuluvista oikeuksista. Neuvoston direktiivi 85/577/ETY, annettu 20 päivänä joulukuuta 1985, muualla kuin elinkeinonharjoittajan toimitiloissa neuvoteltuja sopimuksia koskevasta kuluttajansuojasta Virallinen lehti nro L 372,

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 18.2.2016 COM(2016) 69 final 2016/0041 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Euroopan yhteisöjen ja niiden jäsenvaltioiden sekä Turkmenistanin väliseen kumppanuus- ja yhteistyösopimukseen

Lisätiedot

KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE

KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 18.4.2016 COM(2016) 215 final KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE tiettyjen vaarallisten aineiden käytön rajoittamisesta sähkö- ja elektroniikkalaitteissa

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON ASETUS

Ehdotus NEUVOSTON ASETUS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 31.10.2014 COM(2014) 684 final 2014/0317 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON ASETUS Euroopan yhteisön ja Madagaskarin tasavallan välisessä kalastuskumppanuussopimuksessa määrättyjen kalastusmahdollisuuksien

Lisätiedot

LISÄYS PÖYTÄKIRJAEHDOTUKSEEN 1 Asia: Brysselissä 27. maaliskuuta 2000 pidetty neuvoston istunto (oikeus- ja sisäasiat)

LISÄYS PÖYTÄKIRJAEHDOTUKSEEN 1 Asia: Brysselissä 27. maaliskuuta 2000 pidetty neuvoston istunto (oikeus- ja sisäasiat) EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO Bryssel, 13. huhtikuuta 2000 (10.05) (OR. fr) 7374/00 ADD 1 LIMITE PV/CONS 12 JAI 29 LISÄYS PÖYTÄKIRJAEHDOTUKSEEN 1 Asia: Brysselissä 27. maaliskuuta 2000 pidetty neuvoston 2251.

Lisätiedot

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 5. tammikuuta 2017 (OR. en)

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 5. tammikuuta 2017 (OR. en) Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 5. tammikuuta 2017 (OR. en) 10343/1/16 REV 1 SÄÄDÖKSET JA MUUT VÄLINEET Asia: ENFOPOL 209 JAIEX 67 COEST 161 NEUVOSTON TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS hyväksynnän antamisesta Euroopan

Lisätiedot

KANSAINVÄLINEN POLITIIKKA VALINTAKOE Aineisto

KANSAINVÄLINEN POLITIIKKA VALINTAKOE Aineisto KANSAINVÄLINEN POLITIIKKA VALINTAKOE 5.6.2009 Aineisto ************************** ULKOASIAINMINISTERIÖ UTP 10/2006 vp ONKO YDINSULKUSOPIMUS AIKANSA ELÄNYT - NON-PROLIFERAATION AJANKOHTAISET HAASTEET Ydinsulkusopimus

Lisätiedot

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 28. huhtikuuta 2016 (OR. en)

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 28. huhtikuuta 2016 (OR. en) Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 28. huhtikuuta 2016 (OR. en) Toimielinten välinen asia: 2016/0061 (NLE) 8112/16 JUSTCIV 69 SÄÄDÖKSET JA MUUT VÄLINEET Asia: NEUVOSTON PÄÄTÖS luvan antamisesta tiiviimpään

Lisätiedot

Eurooppalaisten kauppakamareiden Women On Board hanke tähtää naisten osuuden lisäämiseen kauppakamareiden hallituksissa.

Eurooppalaisten kauppakamareiden Women On Board hanke tähtää naisten osuuden lisäämiseen kauppakamareiden hallituksissa. LISÄÄ NAISIA KAUPPAKAMAREIDEN LUOTTAMUSTEHTÄVIIN 12.11.7 Eurooppalaisten kauppakamareiden Women On Board hanke tähtää naisten osuuden lisäämiseen kauppakamareiden hallituksissa. Tutkimuksen avulla selvitetään

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 9.1.2015 COM(2014) 749 final 2014/0358 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS valtiosta toiseen tapahtuvaa ilman epäpuhtauksien kaukokulkeutumista koskevaan vuoden 1979 yleissopimukseen

Lisätiedot

FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI A8-0043/4. Tarkistus. Laura Agea, Rolandas Paksas, Tiziana Beghin EFDD-ryhmän puolesta

FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI A8-0043/4. Tarkistus. Laura Agea, Rolandas Paksas, Tiziana Beghin EFDD-ryhmän puolesta 9.3.2015 A8-0043/4 4 78 kohta 78. suhtautuu myönteisesti komission puheenjohtajan EU:n jäsenvaltioille esittämään kehotukseen vähimmäistulon käyttöön ottamisesta, jotta voidaan pyrkiä vähentämään köyhyyttä

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 1.9.2014 COM(2014) 539 final 2014/0249 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS julkisten hankintojen komiteassa esitettävästä Euroopan unionin kannasta unionin vastustuksen perumiseen

Lisätiedot

Starttipaketti EU biotalousstrategiaan pohjautuvaan työpajaan. Mirva Naatula

Starttipaketti EU biotalousstrategiaan pohjautuvaan työpajaan. Mirva Naatula Starttipaketti EU biotalousstrategiaan pohjautuvaan työpajaan Mirva Naatula EU biotalousstrategia Euroopan biotalousstrategia 2012, Innovating for Sustainable Growth: A Bioeconomy for Europe Päätavoitteet:

Lisätiedot

SOPIMUSPUOLTEN YHTEISET JULISTUKSET YHTEINEN JULISTUS EUROOPAN UNIONIN JA EUROOPAN TALOUSALUEEN SAMANAIKAISESTA LAAJENTUMISESTA

SOPIMUSPUOLTEN YHTEISET JULISTUKSET YHTEINEN JULISTUS EUROOPAN UNIONIN JA EUROOPAN TALOUSALUEEN SAMANAIKAISESTA LAAJENTUMISESTA SOPIMUSPUOLTEN YHTEISET JULISTUKSET YHTEINEN JULISTUS EUROOPAN UNIONIN JA EUROOPAN TALOUSALUEEN SAMANAIKAISESTA LAAJENTUMISESTA Sopimuspuolet korostavat olevan tärkeää, että nykyiset sopimuspuolet ja uudet

Lisätiedot

Yhteinen ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Yhteinen ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO UNIONIN ULKOASIOIDEN JA TURVALLISUUSPOLITIIKAN KORKEA EDUSTAJA Bryssel 7.6.2016 JOIN(2016) 26 final 2016/0166 (NLE) Yhteinen ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Euroopan unionin ja sen jäsenvaltioiden

Lisätiedot

Virallinen lehti nro L 225, 12/08/1998 s

Virallinen lehti nro L 225, 12/08/1998 s Neuvoston direktiivi 98/59/EY, annettu 20 päivänä heinäkuuta 1998, työntekijöiden joukkovähentämistä koskevan jäsenvaltioiden lainsäädännön lähentämisestä Virallinen lehti nro L 225, 12/08/1998 s. 0016-0021

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI

EUROOPAN PARLAMENTTI EUROOPAN PARLAMENTTI 1999 2004 Oikeudellisten ja sisämarkkina-asioiden valiokunta 27. kesäkuuta 2001 PE 294.969/1-10 TARKISTUKSET 1-10 LAUSUNTOLUONNOS: Luis Berenguer Fuster (PE 294.969) PUOLAN HAKEMUS

Lisätiedot

Yhteinen ehdotus NEUVOSTON ASETUS

Yhteinen ehdotus NEUVOSTON ASETUS EUROOPAN KOMISSIO EUROOPAN UNIONIN ULKOASIOIDEN JA TURVALLISUUSPOLITIIKAN KORKEA EDUSTAJA Bryssel 6.11.2014 JOIN(2014) 37 final 2014/0323 (NLE) Yhteinen ehdotus NEUVOSTON ASETUS Syyrian tilanteen johdosta

Lisätiedot

Yhteinen ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Yhteinen ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO UNIONIN ULKOASIOIDEN JA TURVALLISUUSPOLITIIKAN KORKEA EDUSTAJA Bryssel 17.12.2015 JOIN(2015) 35 final 2015/0303 (NLE) Yhteinen ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Euroopan unionin ja Afganistanin

Lisätiedot

Talousarvion valvontavaliokunta

Talousarvion valvontavaliokunta Euroopan parlamentti 2014-2019 Talousarvion valvontavaliokunta 2015/2196(DEC) 6.9.2016 TARKISTUKSET 1-15 Mietintöluonnos Marian-Jean Marinescu (PE584.114v01-00) vastuuvapauden myöntämisestä ITERistä ja

Lisätiedot

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 18. kesäkuuta 2015 (OR. en) Euroopan komission pääsihteerin puolesta Jordi AYET PUIGARNAU, johtaja

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 18. kesäkuuta 2015 (OR. en) Euroopan komission pääsihteerin puolesta Jordi AYET PUIGARNAU, johtaja Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 18. kesäkuuta 2015 (OR. en) 10044/15 SAATE Lähettäjä: Saapunut: 10. kesäkuuta 2015 Vastaanottaja: Kom:n asiak. nro: FSTR 34 FC 36 REGIO 48 SOC 419 EMPL 273 RECH 198 ERAC

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 23.5.2014 COM(2014) 291 final 2014/0152 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Euroopan unionin ja sen jäsenvaltioiden sekä Islannin välisen sopimuksen allekirjoittamisesta Euroopan unionin

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS. Euroopan unionin liittymisestä puuvilla-alan kansainväliseen neuvoa-antavaan komiteaan (ICAC)

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS. Euroopan unionin liittymisestä puuvilla-alan kansainväliseen neuvoa-antavaan komiteaan (ICAC) EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 15.11.2016 COM(2016) 712 final 2016/0349 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Euroopan unionin liittymisestä puuvilla-alan kansainväliseen neuvoa-antavaan komiteaan (ICAC) FI FI 1.

Lisätiedot

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 19. tammikuuta 2017 (OR. en)

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 19. tammikuuta 2017 (OR. en) Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 19. tammikuuta 2017 (OR. en) 5386/17 ENV 31 SAATE Lähettäjä: Euroopan komissio Saapunut: 17. tammikuuta 2017 Vastaanottaja: Kom:n asiak. nro: D047857/02 Asia: Neuvoston

Lisätiedot

29 artiklan mukainen tietosuojatyöryhmä

29 artiklan mukainen tietosuojatyöryhmä 29 artiklan mukainen tietosuojatyöryhmä 01613/06/FI WP 127 Lausunto 9/2006 liikenteenharjoittajien velvollisuudesta toimittaa tietoja matkustajista annetun neuvoston direktiivin 2004/82/EY täytäntöönpanosta

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI

EUROOPAN PARLAMENTTI EUROOPAN PARLAMENTTI 1999 2004 Ympäristöasioiden, kansanterveyden ja kuluttajapolitiikan valiokunta 11. joulukuuta 2003 PE 337.050/32-35 TARKISTUKSET 32-35 Mietintöluonnos (PE 337.050) John Bowis ehdotuksesta

Lisätiedot

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 18. elokuuta 2016 (OR. en)

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 18. elokuuta 2016 (OR. en) Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 18. elokuuta 2016 (OR. en) Toimielinten välinen asia: 2016/0248 (NLE) 11723/16 TRANS 324 EHDOTUS Lähettäjä: Euroopan komissio Saapunut: 17. elokuuta 2016 Vastaanottaja:

Lisätiedot

Heikki Kurttila. Isäntämaasopimus. Pirtin klubi 5.4.2016

Heikki Kurttila. Isäntämaasopimus. Pirtin klubi 5.4.2016 Heikki Kurttila Isäntämaasopimus hyppy kohti NATOa Pirtin klubi 5.4.2016 Historiaa: Paasikiven Kekkosen linja Paasikivi: Olipa Venäjä miten vahva tai miten heikko hyvänsä, aina se on tarpeeksi vahva Suomelle.

Lisätiedot

HE 14/2003 vp. kauppapoliittisten asioiden uudelleen organisointiasivät ulkoasiainministeriön käsiteltäviksi.

HE 14/2003 vp. kauppapoliittisten asioiden uudelleen organisointiasivät ulkoasiainministeriön käsiteltäviksi. Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi kaksikäyttötuotteiden vientivalvonnasta annetun lain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi kaksikäyttötuotteiden vientivalvonnasta

Lisätiedot

Turvallista matkaa? Kampanja pakolaisten ja siirtolaisten oikeuksien puolesta.

Turvallista matkaa? Kampanja pakolaisten ja siirtolaisten oikeuksien puolesta. Päivätyökeräys 2016 2017 Turvallista matkaa? Kampanja pakolaisten ja siirtolaisten oikeuksien puolesta. Tällä hetkellä Maailmassa on yli 60 miljoonaa ihmistä, jotka ovat joutuneet jättämään kotinsa hakeakseen

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI

EUROOPAN PARLAMENTTI EUROOPAN PARLAMENTTI 1999 Työllisyys- ja sosiaalivaliokunta 2004 6. kesäkuuta 2001 PE 305.694/1-21 TARKISTUKSET 1-21 LAUSUNTOLUONNOS: Jean Lambert (PE 305.694) YHTEISÖN MAAHANMUUTTOPOLITIIKKA Päätöslauselmaesitys

Lisätiedot

EUROOPAN UNIONI. Periaatteita LÄHDE: OTAVAN OPEPALVELU

EUROOPAN UNIONI. Periaatteita LÄHDE: OTAVAN OPEPALVELU EUROOPAN UNIONI Periaatteita LÄHDE: OTAVAN OPEPALVELU INTEGRAATIO = Euroopan yhdentyminen ja EU-maiden tiivistyvä yhteistyö o o o taloudellista poliittista sotilaallista YHDENTYMISEN TAUSTALLA TOISEN MAAILMANSODAN

Lisätiedot

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 5. tammikuuta 2017 (OR. en)

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 5. tammikuuta 2017 (OR. en) Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 5. tammikuuta 2017 (OR. en) Toimielinten välinen asia: 2016/0823 (CNS) 15778/16 SÄÄDÖKSET JA MUUT VÄLINEET Asia: ENFOPOL 499 JAIEX 127 JAI 1113 NEUVOSTON TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS

Lisätiedot

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO. Luonnos. KOMISSION ASETUS (EU) N:o.../... annettu [ ] päivänä [ ]kuuta [ ],

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO. Luonnos. KOMISSION ASETUS (EU) N:o.../... annettu [ ] päivänä [ ]kuuta [ ], EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO Luonnos Bryssel... C KOMISSION ASETUS (EU) N:o.../... annettu [ ] päivänä [ ]kuuta [ ], muuhun kuin kaupalliseen lentotoimintaan liittyvistä teknisistä vaatimuksista ja hallinnollisista

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 10.1.2017 COM(2017) 2 final 2017/0006 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS luvan antamisesta Ranskalle tehdä Sveitsin kanssa sopimus, joka sisältää direktiivin 2006/112/EY

Lisätiedot

NEUVOTTELUT BULGARIAN JA ROMANIAN LIITTYMISESTÄ EUROOPAN UNIONIIN

NEUVOTTELUT BULGARIAN JA ROMANIAN LIITTYMISESTÄ EUROOPAN UNIONIIN NEUVOTTELUT BULGARIAN JA ROMANIAN LIITTYMISESTÄ EUROOPAN UNIONIIN Bryssel, 31. maaliskuuta 2005 (OR. en) AA 25/2/05 REV 2 LIITTYMISSOPIMUS: KIRJEENVAIHTO EHDOTUS: SÄÄDÖKSET JA MUUT VÄLINEET Valtuuskunnille

Lisätiedot

Valtuuskunnille toimitetaan oheisena toisinto asiakohdassa mainitusta asiakirjasta, jonka turvallisuusluokitus on poistettu.

Valtuuskunnille toimitetaan oheisena toisinto asiakohdassa mainitusta asiakirjasta, jonka turvallisuusluokitus on poistettu. Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 9. helmikuuta 2017 (OR. en) 10121/96 ADD 1 DCL 1 PI 52 CULT 82 TURVALLISUUSLUOKITUKSEN POISTAMINEN Asiakirja: 10121/96 CONFIDENTIEL Päivämäärä: 8. lokakuuta 1996 Muuttunut

Lisätiedot

NSS2016; NELJÄS YDINTURVAHUIPPUKOKOUS WASHINGTONISSA

NSS2016; NELJÄS YDINTURVAHUIPPUKOKOUS WASHINGTONISSA 1 ULKOASIAINMINISTERIÖ TAUSTAMUISTIO Asevalvonnan yksikkö (POL-20) 20.4.2016 NSS2016; NELJÄS YDINTURVAHUIPPUKOKOUS WASHINGTONISSA 31.3. 1.4.2016 Ydinturva Ydinturvayhteistyö pyrkii estämään ydinmateriaalin

Lisätiedot

Määrärahaa saa käyttää valtionavustusten maksamiseen käyttösuunnitelmassa mainituille yhteisöille.

Määrärahaa saa käyttää valtionavustusten maksamiseen käyttösuunnitelmassa mainituille yhteisöille. 90. Ulkoasiainministeriön hallinnonalan muut menot Kioton joustomekanismit Tavoitteena on vahvistaa Suomen toimintaa kansainvälisessä ympäristöpolitiikassa, mihin pyritään mm. toteuttamalla Kioton pöytäkirjan

Lisätiedot

SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMAN SOPIMUSSARJA ULKOVALTAIN KANSSA TEHDYT SOPIMUKSET

SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMAN SOPIMUSSARJA ULKOVALTAIN KANSSA TEHDYT SOPIMUKSET SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMAN SOPIMUSSARJA ULKOVALTAIN KANSSA TEHDYT SOPIMUKSET 2007 Julkaistu Helsingissä 16 päivänä huhtikuuta 2007 N:o 39 40 SISÄLLYS N:o Sivu 39 Laki Afrikan, Karibian ja Tyynenmeren valtioiden

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 8.10.2013 COM(2013) 688 final 2013/0329 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Euroopan unionin sekä Australian liittovaltion, Brasilian liittotasavallan, Kanadan, Kiinan kansantasavallan

Lisätiedot

Suomi nousuun aineettomalla tuotannolla. Kirsi Kaunisharju

Suomi nousuun aineettomalla tuotannolla. Kirsi Kaunisharju Suomi nousuun aineettomalla tuotannolla Kirsi Kaunisharju Kulttuuri perusoikeutena 1/2 Suomessa perustuslain 16 :n 2 momentin mukaan julkisen vallan on turvattava, sen mukaan kuin lailla tarkemmin säädetään,

Lisätiedot

EUROOPAN UNIONIN JA LATINALAISEN AMERIKAN PARLAMENTAARISEN EDUSTAJAKOKOUKSEN PERUSTAMISASIAKIRJA 1

EUROOPAN UNIONIN JA LATINALAISEN AMERIKAN PARLAMENTAARISEN EDUSTAJAKOKOUKSEN PERUSTAMISASIAKIRJA 1 EUROOPAN UNIONIN JA LATINALAISEN AMERIKAN PARLAMENTAARISEN EDUSTAJAKOKOUKSEN PERUSTAMISASIAKIRJA 1 JOHDANTO Brysselissä 8. marraskuuta 2006 kokoontuneet Euroopan parlamentin, Andien parlamentin, Keski-Amerikan

Lisätiedot

Suuntaviivat EU:n politiikalle suhteessa kolmansiin maihin kuolemantuomioon liittyvissä kysymyksissä

Suuntaviivat EU:n politiikalle suhteessa kolmansiin maihin kuolemantuomioon liittyvissä kysymyksissä Suuntaviivat EU:n politiikalle suhteessa kolmansiin maihin kuolemantuomioon liittyvissä kysymyksissä I JOHDANTO i) Yhdistyneet Kansakunnat on muun muassa kansalaisoikeuksia ja poliittisia oikeuksia koskevassa

Lisätiedot

VÄESTÖNSUOJELUN UHKAMALLIT

VÄESTÖNSUOJELUN UHKAMALLIT Maanpuolustuskorkeakoulu VÄESTÖNSUOJELUN UHKAMALLIT Kapteeni Olli Teirilä/Strategian laitos 0 Väestönsuojelun uhkamallit Yleistä Uhkamalli, -kuva ja arvio Valtioneuvoston selonteko lähteenä Sodankuvan

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 2.7.2014 COM(2014) 438 final 2014/0203 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS kansainvälisen oliivineuvoston jäsenneuvostossa esitettävästä Euroopan unionin kannasta, joka koskee oliiviöljyä

Lisätiedot

9146/16 team/eho/si 1 DG E - 1C

9146/16 team/eho/si 1 DG E - 1C Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 19. toukokuuta 2016 (OR. en) 9146/16 AUDIO 64 CULT 44 DIGIT 53 ILMOITUS Lähettäjä: Vastaanottaja: Neuvoston pääsihteeristö Neuvosto Ed. asiak. nro: 8668/16 AUDIO 53 CULT

Lisätiedot

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 3. joulukuuta 2015 (OR. en)

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 3. joulukuuta 2015 (OR. en) Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 3. joulukuuta 2015 (OR. en) 14617/15 ATO 75 SAN 403 YHTEENVETO ASIAN KÄSITTELYSTÄ Lähettäjä: Neuvoston pääsihteeristö Päivämäärä: 3. joulukuuta 2015 Vastaanottaja: Valtuuskunnat

Lisätiedot

EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua.

EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua. EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua. Se asettaa itselleen energiatavoitteita, joiden perusteella jäsenmaissa joudutaan kerta kaikkiaan luopumaan kertakäyttöyhteiskunnan

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS. Euroopan unionin puolesta esitettävästä kannasta Eurocontrolin pysyvän komission päätöksiin keskitetyistä palveluista

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS. Euroopan unionin puolesta esitettävästä kannasta Eurocontrolin pysyvän komission päätöksiin keskitetyistä palveluista EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 22.4.2016 COM(2016) 226 final 2016/0118 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Euroopan unionin puolesta esitettävästä kannasta Eurocontrolin pysyvän komission päätöksiin keskitetyistä

Lisätiedot