KAUHUN ASEET. Maailman vapauttaminen ydinaseista sekä biologisista ja kemiallisista aseista

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "KAUHUN ASEET. Maailman vapauttaminen ydinaseista sekä biologisista ja kemiallisista aseista"

Transkriptio

1 KAUHUN ASEET Maailman vapauttaminen ydinaseista sekä biologisista ja kemiallisista aseista THE WEAPONS OF MASS DESTRUCTION COMMISSION 2006

2 Komission jäsenten henkilötiedot Hans Blix, Komission puheenjohtaja Dewi Fortuna Anwar Alexei G. Arbatov Marcos de Azambuja Alyson J.K. Bailes Jayantha Dhanapala Gareth Evans Patricia Lewis Masashi Nishihara William J. Perry Vasantha Raghavan Cheikh Sylla Prince El Hassan bin Talal Pan, Zhenqiang

3 KAUHUN ASEET Maailman vapauttaminen ydinaseista sekä biologisista ja kemiallisista aseista

4 KAUHUN ASEET Maailman vapauttaminen ydinaseista sekä biologisista ja kemiallisista aseista

5 2006 Weapons of Mass Destruction Commission. Kaikki oikeudet pidätetään. Tämän julkaisun tekstiä voidaan lainata kokonaan tai osittain, jos lähde mainitaan. Raportti on saatavilla englanninkielisenä verkossa osoitteessa Suomennos: Eila Salomaa Kieliasun tarkistaminen: Holger Rotkirch Suomen ulkoministeriö on tukenut raportin kääntämistä. Julkaisija: Rauhankirjallisuuden edistämisseura ry Painatus: Sentenza Media, Stockholm Ulkoasu: Fidelity Stockholm AB Kuvat: NASA/Roger Ressmeyer/Corbis

6 Sisällys Lyhenteet...8 Puheenjohtajan alkusanat Yhteenveto luku. Aseidenriisunnan elvyttäminen Miksi joukkotuhoaseilla on suuri merkitys Aseidenriisunta tuuliajolla Tämän raportin tavoite ja tarkastelutapa luku. Kauhun tuhoaseet: uhkia ja vastauksia uhkiin Joukkotuhoaseiden muodostamien uhkien luonne Ydinaseiden luomat uhat Biologisten aseiden muodostamat uhat Kemiallisten aseiden muodostamat uhat Perinteisiä tapoja reagoida joukkotuhosaseiden muodostamiin uhkiin Yksipuoliset toimet Kahdenkeskiset toimet Useanväliset toimet Alueelliset toimet Globaalit toimet Perinteisten reagointitapojen heikkouksia Universaalisuuden puute Sopimuksen irtisanominen Todentamisen riittämättömyys Sopimuksen rikkominen Pakotekeinojen puuttuminen Uusia vastauksia kauhun aseiden uhkiin Yksipuolinen voimankäyttö ydinaseiden leviämisen estämisessä Kolme johtopäätöstä kollektiivista toimintaa varten luku. Ydinaseet Ydinaseiden leviämisen estäminen Ydinsulkusopimus Sopimuksiin sitoutumisen vahvistaminen Sopimusrikkomustapauksia Turvallisuustakuut Polttoainekierto: rikastetun uraanin ja plutoniumin tuotannon valvonta... 78

7 Hajoavan aineen aiheuttamista riskeistä eroon pääsy Alueellisia kysymyksiä ja järjestelyjä Ydinaseterrorismin estäminen Miten terroristit voisivat hankkia aseita? Turvajärjestelyt Nykyisten ydinaseiden määrän ja niiden aiheuttaman uhan vähentäminen Ydinaseoppien tarkistamisen tarve Ydinaseiden käyttöönotto Uusia rajoituksia taktisten ydinaseiden käyttöönotolle Uusien ydinaseiden kehittely Taistelukärkien hajoavan (ydin)materiaalijätteen käsittely Asekelpoisen hajoavan materiaalin tuotannon lopettaminen: asekelpoisen hajoavan materiaalin tuotannon kieltosopimus Kaikkien ydinkokeiden lopettaminen: täydellinen ydinkoekieltosopimus Ydinaseiden sääntelystä niiden kieltämiseen luku. Biologiset ja toksiiniaseet Biologisten aseiden kieltäminen Tulevaisuuden näkymät Sopimuksen aseman vahvistaminen Kansallinen täytäntöönpano Institutionaaliset puutteet Sopimuksen täytäntöönpano Biotieteet ja tutkijoiden rooli luku. Kemialliset aseet Kemiallisten aseiden kieltosopimus Kemiallisten aseiden varastojen hävittäminen Kaikkien maiden mukaan saaminen Ei-kuolettavat aseet, toimintakyvyn lamaannuttavat aineet ja mellakantorjunta-aineet Kemiallisten aseiden kieltosopimuksen tarkastus- ja valvontaedellytysten parantaminen Kemikaaliterrorismi Kemian teollisuutta vastaan suunnattujen terroristihyökkäysten uhka...145

8 6. luku. Kuljetusjärjestelmät, ohjuspuolustus ja avaruusaseet Joukkotuhoaseiden kuljetusjärjestelmät Ohjuspuolustusjärjestelmät Avaruuden aseistaminen Avaruusturvallisuushallintajärjestelmän nykytila luku. Vientivalvontajärjestelmät, kansainvälinen apu ja valtioista riippumattomat toimijat Vientivalvonta ja muu tavaroiden liikkumisen valvonta Tavaroiden liikkumisen valvonta Kansainvälinen apu ydinaseiden leviämisen estämiseksi ja aseidenriisunnan edistämiseksi Eri sektorien rooli: yritykset, tutkimus, kansalaisjärjestöt ja suuri yleisö Yritysten ja liike-elämän vastuu Tutkijoiden velvollisuus: käytännesäännöstöt Demokraattinen valvonta: edustuksellisten elinten rooli Demokraattinen valvonta: kansalaisjärjestöt ja läpinäkyvyys Julkinen tiedotus ja kasvatus luku. Sopimusten noudattaminen, todentaminen, toimeenpano ja Yhdistyneiden kansakuntien rooli Sopimusten noudattaminen Todentaminen Toimeenpano YK:n rooli YK:n aseidenriisuntakoneisto YK:n turvallisuusneuvoston rooli Muista aseista liite 1: Joukkotuhoasekomission suositukset liite 2: Komission työskentely Komission toimeksianto Komission jäsenten henkilötiedot Sihteeristö Rahoituksellinen ja organisatorinen tuki Kiitokset Komission istunnot Seminaarit ja muut julkiset kokoukset Joukkotuhoaseita käsitteleviä julkaisuja...230

9 Lyhenteet ABM ASAT BMD BW BTWC CD COPUO CTBT CWC FAO FMCT GAO GNEP GTRI G8 IAEA INF Anti- ballistic missile Torjuntaohjus Anti-satellite (weapon) Satelliittien tuhoaja Ballistic missile defence Ballistinen ohjuspuolustus Biological weapon/warfare Biological and Toxin Weapons Convention Biologisten ja toksiiniaseiden kieltosopimus Conference on Disarmament Aseidenriisuntakonferenssi Committee on the Peaceful Uses of Outer Space YK:n avaruuskomitea Comprehensive Nuclear-Test-Ban Treaty Täydellinen ydinkoekieltosopimus Chemical Weapons Convention Kemiallisten aseiden kieltosopimus Food and Agriculture Organization YK:n elintarvike- ja maatalousjärjestö Fissile material cut-off treaty Asekelpoisen hajoavan materiaalin tuotantokieltosopimus Government Accountability Office Yhdysvaltain hallituksen tarkastusvirasto The Global Nuclear Energy Partnership Globaali ydinenergiakumppanuus Global Threat Reduction Initiative Globaali aloite uhkien vähentämiseksi Group of Eight G8-maat, kahdeksan johtavan teollisuusmaan ryhmä International Atomic Energy Agency Kansainvälinen atomienergiajärjestö Intermediate-range Nuclear Forces (Treaty) keskimatkan (ns. euro-) ohjusten poistamista koskenut sopimus 8

10 lyhenteet 9 MAD Mutual assured destruction Molemminpuolinen varmistettu tuho MOU Memorandum of understanding Yhteisymmärrystä korostava muistio MTCR Missile Technology Control Regime Ohjusteknologian vientivalvontajärjestely NASA National Aeronautics and Space Administration (US) Yhdysvaltain ilmailu- ja avaruushallinto NATO North Atlantic Treaty Organization (NATO) Pohjois-Atlantin Liitto NPT Non-Proliferation Treaty Ydinsulkusopimus NWFZ Nuclear-weapon-free zone Ydinaseeton vyöhyke OPCW Organisation for the Prohibition of Chemical Weapons Kemiallisten aseiden kieltojärjestö PSI Proliferation Security Initiative aloite ydinmateriaalin laittomien kuljetusten estämiseksi PTBT Partial Test-Ban Treaty Osittainen ydinkoekieltosopimus SALT I, II, (III) Strategic Arms Limitation Treaty Sopimus strategisten aseiden rajoittamisesta SORT Strategic Offensive Reductions Treaty Sopimus strategisten ydinaseiden vähentämisestä START Strategic Arms Reduction Treaty Sopimus strategisten aseiden vähentämisestä UNDC United Nations Disarmament Commission YK:n aseidenriisuntakomissio UNIDIR United Nations Institute for Disarmament Research YK:n aseidenriisuntatutkimuslaitos UNMOVIC United Nations Monitoring, Verification and Inspection Commission YK:n tarkastusyksikkö UNSCOM United Nations Special Commission of Iraq YK:n Irakin tarkastusyksikkö WCO World Customs Organisation Maailman tullijärjestö

11 10 kauhun aseet WHO WMD WMDC World Health Organisation Maailman terveysjärjestö Weapons of mass destruction Joukkotuhoaseet Weapons of Mass Destruction Commission Joukkotuhoasekomissio

12

13 Puheenjohtajan alkusanat SYYSKUUSSA 2003 Ruotsin ulkoministeri Anna Lindh murhattiin raa asti. Hän oli innostava, nuori ja aloitteellinen, ja hänellä olisi vielä ollut paljon annettavaa työssä paremman maailman hyväksi. Vuoden 2003 alkupuolella Anna soitti minulle aika ajoin kysyäkseen, miten vastuullani ollut YK:n tarkastustyö Irakissa edistyi. Hän oli monien kollegojensa tavoin hyvin pahoillaan käänteestä kohti sotilaallista toimintaa Irakia vastaan. Hänen mielestään tarkastajille olisi ollut annettava enemmän aikaa joukkotuhoaseiden etsintään. Hänestä skeptinen asenne aseellista toimintaa kohtaan ei kuitenkaan ollut riittävä. Siihen oli liitettävä aktiivisempi politiikka ydinaseiden leviämisen estämiseksi. Olin aivan samaa mieltä hänen kanssaan, ja olin iloinen, kun kesäkuussa 2003 hän ja hänen kollegansa antoivat julistuksen Euroopan unionin uudesta yhteisestä politiikasta. Tämä politiikka lähti käsitykseni mukaan järkevistä lähtökohdista: paras ratkaisu joukkotuhoaseiden leviämisen ongelmaan olisi, etteivät valtiot enää tuntisi tarvitsevansa niitä ja että sopimuksen rikkojia kannustettaisiin perääntymään ja palaamaan kansainväliseen yhteisöön. Tämän politiikan mukaan tarvittiin yhteistoimintaan pohjautuvan kollektiivisen turvallisuuden näkemystä ja sääntöihin perustuvaa kansainvälistä järjestystä. Se korosti kansainvälisen todentamisen ja todellisen monenkeskisyyden merkitystä. Viimeisenä keinona pidettiin kuitenkin mahdollisuutta ryhtyä turvallisuusneuvoston päättämiin pakkotoimiin Yhdistyneiden kansakuntien peruskirjan VII luvun mukaisesti. Kesäkuun 2003 lopulla, jolloin Irakin miehitys oli jo tapahtunut ja minä olin lähdössä YK:sta, Anna Lindh otti minuun jälleen yhteyttä. Hän ajatteli ajan olevan kypsä uuden EU-politiikan lisäksi myös ajatukselle, jonka oli ensimmäisenä esittänyt silloinen YK:n aseidenriisunta-asioista vastaava alipääsihteeri Jayantha Dhanapala: riippumattoman kansainvälisen komission asettamiselle tutkimaan sitä, miten joukkotuhoaseiden ongelmaa olisi käsiteltävä. Hän pyysi minua komission puheenjohtajaksi. Annoin suostumukseni. 13

14 14 kauhun aseet Anna Lindhin kuoleman jälkeen Ruotsin pääministeri Göran Persson ja Anna Lindhin seuraaja ulkoministerinä, Laila Freivalds, antoivat minulle vapaat kädet komission muodostamiseen. Minulla on ollut onni saada ryhmään korkeatasoiset jäsenet, jotka ovat antaneet käyttöön ideansa, tietonsa ja harkintakykynsä sekä kirjoituksiaan. He ovat kaikki olleet mukana rauhan säilyttämistä tai aseiden rajoittamista koskevassa käytännön poliittisessa, diplomaattisessa tai sotilaallisessa työssä. Komissio ei ole tavoitellut utopistisia päämääriä, vaan se on yhteisvoimin hartaasti pyrkinyt hyvää harkintaa käyttäen osoittamaan rakentavia keinoja edessämme yhä olevien vaikeuksien voittamiseksi. Vaikka tämä esipuhe on minun, raportti ja sen suositukset ovat komission yhteisiä. Ruotsin hallitus on rahoittanut anteliaasti suurimman osan komission menoista, ja avustuksia ovat antaneet liitteenä olevan erittelyn mukaisesti useat muut hallitukset ja muut tahot, erityisesti kanadalainen Simons Foundation. Kolme aikaisempaa riippumatonta kansainvälistä työryhmää on julkaissut tärkeitä raportteja tältä alalta. Vuonna 1982 Ruotsin pääministerin Olof Palmen johtama komissio julkaisi raporttinsa Common Security (Yhteinen turvallisuus). Siinä esitettiin, että ydinvarustelu ja molemminpuolinen varmistettu tuho (MAD) voisivat hävittää koko sivilisaation ja että turvallisuus voidaan saavuttaa ainoastaan yhteistyöllä ja aseidenriisunnalla. Raportissa asetettiin toivo voimakkaaseen sodanvastaiseen täydellistä ydintuhoa pelkäävään yleiseen mielipiteeseen. Vaikka kylmä sota jatkui, Yhdysvaltojen ja Neuvostoliiton välillä solmittiin merkittäviä kahdenkeskisiä asevalvontasopimuksia. Helsingissä pidetty Euroopan turvallisuus- ja yhteistyökonferenssi oli uuden ilmapiirin airut. Vuonna 1996 ilmestyi Australian hallituksen sponsoroima Report of the Canberra Commission of the Elimination of Nuclear Weapons (Canberran komission raportti ydinaseiden hävittämisestä). Kylmä sota oli päättynyt, ja elettiin toivon aikaa. YK:n valtuutuksen saanut menestyksekäs Persian lahden sota pysäytti vuonna 1991 Irakin hyökkäyksen Kuwaitiin, Sen päätyttyä presidentti George H. W. Bush puhui uudesta maailmanjärjestyksestä. Vuonna 1995 onnistuttiin jatkamaan ydinsulkusopimusta määrättömäksi ajaksi, sen jälkeen kun viisi sopimuksen osapuolina olevaa ydinasevaltaa olivat vahvistaneet ydinaseriisuntasitoumuksensa. Canberran komissio kiirehti ryhtymistä välittömiin käytännön toimiin ydinaseiden hävittämiseksi. Elokuussa 1998, vain muutamia kuukausia Pakistanin ja Intian

15 puheenjohtajan alkusanat 15 ydinkokeiden jälkeen, Japanin hallitus järjesti riippumattoman Tokion ydinsulku- ja ydinaseriisuntafoorumin. Foorumin vuotta myöhemmin julkaistussa loppuraportissa esiteltiin toimintaohjelma, joka koski ydinaseriisuntaa, ydinaseiden leviämisen estämistä ja terrorismia. Pian sen jälkeen Yhdysvaltojen senaatti kuitenkin kieltäytyi ratifioimasta täydellistä ydinkoekieltosopimusta. Kylmän sodan päättymisen avaamat mahdollisuudet olivat sulkeutumassa: ydinaseriisunnassa saavutettiin hyvin vähän tai ei lainkaan edistymistä, ydinaseiden leviäminen jatkui ja pelko terrorismin vaaroista kasvoi. Eräät positiivisemmat kehityssuunnat eivät ole muuttaneet tätä näkymää. Niinä kymmenenä vuotena, jotka ovat kuluneet Canberran komission raportin julkaisemisesta, globaali taloudellinen riippuvuus on lisääntynyt. Kaikki maailman maat ovat joutuneet kohtaamaan samat ympäristöuhat ja tarttuvien tautien muodostamat riskit. Sotilaallisten suurvaltojen välillä ei ole ollut vakavia alueellisia eikä ideologisia konflikteja. Onkin hämmästyttävää, että asevalvonta- ja aseidenriisuntailmapiiri on tosiasiallisesti huonontunut. Maailmanlaajuisten sopimusten, kuten ydinsulkusopimuksen ja biologisten ja toksiiniaseiden kieltosopimuksen vakiinnuttamisessa ei ole tapahtunut edistymistä, ei myöskään täydellisen ydinkoekieltosopimuksen ratifioinnissa. Neuvottelut kaivatun asekelpoisen ydinmateriaalin tuotannon kieltävän sopimuksen aikaansaamiseksi eivät ole edes käynnistyneet. Aseistautumisessa on jopa toteutettu uusia vaiheita: Yhdysvaltojen ohjuskilpi saattaa laukaista Kiinan ja Venäjän vastatoimia ydinaseiden osalta ja Yhdysvalloissa ja myös muualla saatetaan kehittää uusiin tarkoituksiin suunniteltuja ydinaseita. Samaan aikaan kun avaruuden ja satelliittien rauhanomainen käyttö kehittyy huimaavaa vauhtia helpottaen globaalia viestintää, edistyneimmät sotilasmahdit laskelmoivat, miten ne voisivat tehokkaimmin käydä sotaa tässä ympäristössä. Tapahtuneesta kehityksestä huolimatta hallitukset ja maailman yleinen mielipide kiinnittävät aikaisempaa vähemmän huomiota globaaleihin asevalvonta- ja aseidenriisuntajärjestelmiin. Yksi syy siihen on voimakas, aivan aiheellinen keskittyminen terrorismin vastaiseen taisteluun ja yksittäisten todellisten tai mahdollisten ydinaseiden leviämistapausten hoitamiseen. Toinen syy saattaa olla se, että kansainväliset sopimukset eivät kyenneet estämään terroristien hyökkäystä Yhdysvaltoihin 11. syyskuuta 2001, eivät olleet riittävä este Irakin, Pohjois-Korean ja Libyan ydinaseiden hankkimispyrkimyksille eivätkä pystyneet estämään Iranin uraaninrikastusohjelman salaamista.

16 16 kauhun aseet Kun useimmat valtiot ovat reagoineet tapahtuneisiin sopimusrikkomuksiin kehittämällä voimassa olevia sopimuksia ja instituutioita, ainoa supervalta Yhdysvallat on valinnut omaan sotilaalliseen voimaansa turvautumisen vaihtoehdon. Yhdysvaltojen vuoden 2002 kansallinen turvallisuusohjelma teki selväksi, että maa pitäisi oikeutenaan käyttää sotilaallista voimaa ilman YK:n turvallisuusneuvoston valtuutusta vastatessaan paitsi todelliseen tai välittömästi uhkaavaan joukkotuhoasehyökkäykseen myös joukkoutuhoaseiden hyökkäyksen uhkaan, joka saattaa olla ajan ja paikan suhteen epävarma. Yhdysvaltojen politiikka, joka vahvistettiin tältä osin maalikuussa 2006 omaksutussa strategiassa, eroaa mielestäni YK:n peruskirjan itsepuolustusta koskevista määräyksistä. Strategian päämäärän sanottiin olevan auttaa tekemään maailmasta ei vain turvallisempi vaan myös parempi, mikä osoitti Yhdysvaltojen uskovan, että tämä politiikka hyödyttää kaikkia. Kukaan ei aliarvioi vaikeuksia, joita edessämme on pyrkiessämme aseidenriisuntaan ja sellaisen sopimuksen aikaansaamiseen, joka kieltää ydinaseet aivan kuten muut biologiset ja kemialliset kauhun aseet on kielletty. Maailmanlaajuisten asevalvonta- ja aseidenriisuntafoorumeiden nykyinen lamaantuneisuus johtuu osittain halvaannuttavasta konsensus-vaatimuksesta yhdistyneenä vanhanaikaiseen blokkipolitiikkaan. Merkittävämpi syy on kuitenkin se, että ydinasevallat eivät enää näytä ottavan vakavasti sitoutumistaan ydinaseriisuntaan, vaikka se oli olennainen osa ydinsulkusopimuksen kokonaisuutta sekä sen syntyhetkellä vuonna 1968 että sitä jatkettaessa määräämättömäksi ajaksi vuonna Tällaiseen asenteeseen sisältyvä kansainvälisen sitoutumisen heikkeneminen uhkaa horjuttaa monenkeskisten sopimusten velvoittavuuden uskottavuutta ja tehokkuutta. Vastakohtana yleisesti ottaen synkille lyhyen aikavälin asevalvonta- ja aseidenriisuntanäkymille turvallisuuden laajemmalla kentällä voidaan nähdä joitakin myönteisiä kehityssuuntia. Valtioiden välisten aseellisten konfliktien määrä on vähentynyt. Rauhanturvaoperaatiot ovat estäneet ja estävät tänä päivänä aseellisten konfliktien syntymistä eri puolilla maailmaa. YK:n uudistamispyrkimyksissä on edistytty jonkin verran, ja lisää edistymistä voidaan toivoa. YK:n uusi rauhanrakennuskomissio auttaa konflikteista toipuvia maita ja pienentää siten väkivaltaisuuksien uudelleen puhkeamisen riskiä. Turvallisuusneuvosto on hyväksynyt äskettäin tärkeän päätöslauselman, joka velvoittaa jäsenvaltiot hyväksymään kansallista lainsäädäntöä joukkotuhoaseiden leviämisen estämiseksi. Tämä on rakentava ennakkotapaus.

17 puheenjohtajan alkusanat 17 Jos turvallisuusneuvosto kuitenkin haluaisi tulevaisuudessa käyttää ja kehittää velvoittavaa määräyksenantovaltaansa, sen on varmistuttava YK:n jäsenvaltioiden laajasta tuesta. Pitkällä tähtäyksellä tämä merkitsisi turvallisuusneuvoston muuttamista paremmin YK:n jäsenvaltioita edustavaksi. Lopuksi: koko maailman yhdentymisen nopeasti lisääntyessä maailmanlaajuiset sopimukset ja maailmanlaajuiset elimet kuten YK, kansainvälinen atomienergiajärjestö (IAEA) ja kemiallisten aseiden kieltojärjestö (OPCW), ovat yhä välttämättömiä. Puutteistaan huolimatta ne voivat saada aikaan sellaisia tärkeitä asioita, joita valtiot eivät voi saavuttaa. Ne ovat sen vuoksi valtioiden yhteisölle olennaisia välineitä turvallisuuden lisäämisessä, yhteisten tarkastusjärjestelmien ylläpitämisessä ja joukkotuhoaseiden luoman uhkan vähentämisessä. Hallitukset, jotka ovat pettyneet maailmanlaajuisiin sopimuksiin ja elimiin, palaavat väistämättä ja sitoutuvat uudestaan. Toivon, että siinä vaiheessa, kun vallitsee suurempi valmius palata monenkeskiseen asevalvonta- ja aseidenriisuntayhteistyöhön, komission raportti voi olla hyödyksi käytännön asialistan laatimisessa. Ideoista ja suosituksista osa on uusia, mutta komissio kannattaa ja puolustaa myös joitakin tunnettuja aiempia ehdotuksia. Tällä hetkellä minusta näyttää siltä, että ydinaseiden leviämisen ja terrorismin ehkäisemiseksi tehdyssä tärkeässä työssä saavutettujen onnistumisten ohella toivoa nykyiseen synkkyyteen voitaisiin luoda kahdella lisäalueella. Täydellisen ydinkoekieltosopimuksen voimaansaattaminen olisi merkittävä este uusien ydinaseiden kehittämiselle. Nykyiset ydinaseet ovat kyllin pahoja. Ydinasekelpoisen materiaalin valmistamisen kieltävän maailmanlaajuisen sopimuksen aikaansaaminen muodostaisi tulpan tällaisen materiaalin lisätuotannolle. Se auttaisi uhkaamassa olevan kilpavarustelun pysäyttämisessä erityisesti Aasiassa. Näissä molemmissa kysymyksissä ratkaiseva asema on Yhdysvalloilla. Jos se tekee aloitteen, muu maailma todennäköisesti seuraa perässä. Jos se ei tee aloitetta, seurauksena voi olla uusia ydinkokeita ja uusi ydinkilpavarustelu. Hans Blix Joukkotuhoasekomission (WMDC) puheenjohtaja Toukokuu 2006

18

19 KAUHUN ASEET Maailman vapauttaminen ydinaseista sekä biologisista ja kemiallisista aseista Yhteenveto MIKSI TOIMINTA ON VÄLTTÄMÄTÖNTÄ Ydinaseet, biologiset aseet ja kemialliset aseet ovat kaikista aseista epäinhimillisimpiä. Ne on suunniteltu sekä levittämään pelkoa että tuhoamaan. Ne voivat valtioiden tai valtioista riippumattomien toimijoiden käsissä aiheuttaa paljon laajempaa tuhoa kuin tavanomaiset aseet. Niiden seuraukset ovat myös paljon sattumanvaraisempia ja pitkäaikaisempia. Niin kauan kuin yhdellä valtiolla on joukkotuhoaseita, etenkin ydinaseita, muutkin haluavat niitä. Niin kauan kuin niitä on yhdenkin valtion varastossa, on suuri vaara, että niitä myös käytetään jonain päivänä joko tarkoituksellisesti tai vahingossa. Seuraukset olisivat väistämättä katastrofaaliset. Kylmän sodan aikaisen kauhun tasapainon päättymisestä huolimatta varastot ovat uskomattoman ja hälyttävän suuret. Ydinaseita on noin , niistä noin käyttöön otettuina. Joukkotuhoaseiden keksimistä ei voi peruuttaa. Ne voidaan kuitenkin kieltää, aivan kuten biologiset ja kemialliset aseet on jo kielletty, ja niiden käyttämisestä voidaan tehdä asia, joka ei tule kysymykseenkään. Sääntöjä, jotka pakottavat sopimusten noudattamiseen, todentamiseen ja toimeenpanoon, voidaan soveltaa tehokkaasti, jos vain halutaan. Vahva tahto tekee mahdolliseksi jopa ydinaseiden lopullisen hävittämisen maapallolta. Viimeisten kymmenen vuoden aikana aseidenriisuntaponnisteluissa ja ydinaseiden leviämisen torjunnassa on tapahtunut vakavaa taantumista. Sopimusten solmiminen ja täytäntöönpano ovat jumiutuneet ja uuden leviämisaallon myötä on ryhdytty kannattamaan entistä enemmän yksipuolista toimintaa. Vuosi 2005 toi mukanaan kaksi syytä havahtua: ydinsulkusopimuksen tarkastelukonferenssin epäonnistuminen ja YK:n huippukokouksen kyvyttömyys sopia yhdestäkään joukkotuhoasekysymyksen kohdasta. Näihin vaatimuksiin on nyt vastattava. 19

20 20 kauhun aseet MITÄ ON TEHTÄVÄ Joukkotuhoasekomissio tekee raportissaan monia yksityiskohtaisia suosituksia (ks. luettelojen yhdistelmä liitteessä 1). Yhteenveto tärkeimmistä on seuraavassa. 1 Sovitaan yleisistä toimintaperiaatteista Aseidenriisuntaa ja aseiden leviämisen estämistä edistetään parhaiten kansainvälisellä yhteistyöllä, jonka perustana ovat sitovat säännöt ja tehokkaat monenkeskiset valvontaelimet YK:n turvallisuusneuvoston toimiessa ylimpänä auktoriteettina. On aloitettava kiireellisesti uudet päämäärätietoiset neuvottelut eri hallitustenvälisten koneistojen kautta kolmesta päätavoitteesta: nykyisten asevarastojen aiheuttamat vaarat, aseiden leviämisen estäminen ja kaikkien joukkotuhoaseiden kertakaikkinen kieltäminen. Valtioiden on yhdessä ja erikseen harjoitettava johdonmukaisesti sellaista politiikkaa, jonka tarkoituksena on varmistaa, ettei yksikään valtio kokisi joukkotuhoaseiden hankkimista tarpeelliseksi. Hallitusten, hallitustenvälisten elinten ja kansalaistoimijoiden olisi ryhdyttävä valmistelemaan huippukokousta, jonka aiheena on aseidenriisunta, ydinaseiden leviämisen estäminen ja joukkotuhoaseterrorismi. Tämä antaisi uutta pontta kansainväliselle yhteistoiminnalle. 2 Vähennetään nykyisten asevarastojen aiheuttamaa vaaraa: valtiot eivät käytä, terroristit eivät saa haltuunsa Suojataan kaikki joukkotuhoaseet ja niiden valmistukseen tarvittava materiaali ja laitteet, niin että terroristit eivät voi hankkia niitä varastamalla tai muulla tavoin. Poistetaan ydinaseet erityisvalmiudesta, jolloin vähennetään erehdyksessä tapahtuvan laukaisun riskiä; vähennetään voimakkaasti strategisten ydinaseiden määrää; sijoitetaan kaikki taktiset ydinaseet keskitettyyn varastoon; siirretään kaikki nämä aseet pois vieraalta maaperältä. Kielletään ydinmateriaalin valmistus asetarpeisiin ja lopetetaan asteittain korkeasti rikastetun uraanin tuotanto. Vähennetään ydinaseiden merkitystä tekemällä sitoumuksia olla käyttämättä ydinasetta ensimmäisenä, antamalla vakuutus olla käyttämättä niitä ydinaseettomia valtioita vastaan ja luovutaan kehittämästä ydinaseita uusiin tarkoituksiin.

21 yhteenveto 21 3 Estetään ydinaseiden leviäminen: ei uusia asejärjestelmiä ei uusia omistajia Kielletään ydinkokeet saattamalla täydellinen ydinkoekieltosopimus voimaan. Otetaan uudestaan esille kaikkien ydinkoekieltosopimusten osapuolten sitoumukset: viiden ydinasevaltion sitoumus edetä neuvottelemalla kohti ydinaseriisuntaa ja ydinaseettomien valtioiden sitoumus pidättyä kehittämästä ydinaseita. Todetaan, että myös ydinsulkusopimuksen ulkopuolisten valtioiden velvollisuus on ottaa osaa aseidenriisuntaprosessiin. Jatketaan neuvotteluja Iranin ja Pohjois-Korean kanssa, niin että saavutetaan ydinasevaihtoehdosta luopuminen tehokkaasti ja todennetusti samalla kun taataan maiden turvallisuus ja tunnustetaan jokaisen osapuolen oikeus ydinvoiman rauhanomaiseen käyttöön. Tutkitaan mahdollisuutta kansainvälisiin järjestelyihin, joilla varmistetaan rikastetun uraanipolttoaineen tarjonta ja käytetyn polttoaineen hävittäminen. Näin vähennetään tarvetta kansallisten laitosten rakentamiseen ja pienennetään leviämisriskiä. 4 Työ kaikkien joukkotuhoaseiden kertakaikkiseksi kieltämiseksi Hyväksytään periaate, että ydinaseet tulisi kieltää, aivan kuten biologiset ja kemialliset aseet on kielletty. Tutkitaan poliittisia, juridisia ja teknisiä vaihtoehtoja sekä menettelytapoja tavoitteen saavuttamiseksi kohtuullisessa ajassa. Saatetaan päätökseen nykyisten alueellisten ydinaseettomien vyöhykkeiden toteutus ja toimitaan aktiivisesti uusien vyöhykkeiden perustamiseksi muilla alueilla, etenkin ja kaikkein kiireellisimmin Lähi-idässä. Vaikutetaan siihen, että kemiallisen aseen kieltosopimusta noudatetaan ja että se pannaan tehokkaasti täytäntöön. Nopeutetaan kemiallisten aseiden varastojen tuhoamista. Vaikutetaan siihen, että biologisten ja toksiiniaseiden kieltosopimusta noudatetaan ja että sen täytäntöönpano on tehokasta. Parannetaan teollisuuden, tutkijoiden ja hallitusten välistä yhteistyötä, jotta biologisten ja toksiiniaseiden kehittämis- ja tuotantokielto vahvistetaan ja jotta pysytään bioteknologian kehityksen tasalla. Estetään kilpavarustelu avaruudessa kieltämällä aseiden sijoittaminen avaruuteen ja käyttö avaruudessa.

22

23 ensimmäinen luku Aseidenriisunnan elvyttäminen

24 ensimmäinen luku Aseidenriisunnan elvyttäminen Ydinaseita, biologisia aseita ja kemiallisia aseita kutsutaan aivan oikein joukkotuhoaseiksi (WMD). Ne on suunniteltu luomaan kauhua ja aiheuttamaan tuhoa. Ne kykenevät tappamaan tuhansittain ihmisiä yhdellä iskulla. Niiden vaikutukset saattavat säilyä niin meissä kuin ympäristössämmekin pitkään, joissakin tapauksissa ikuisesti. Maailman vapauttamiseksi näiden aseiden uhasta on tehty monia ponnistuksia, ja jonkin verran on saavutettukin edistymistä. Kylmän sodan päättymisen olisi luullut edesauttavan näitä pyrkimyksiä, mutta viimeisten kymmenen vuoden aikana onkin yllättäen taannuttu enemmän kuin edistytty. Valtiot eivät ole noudattaneet aseiden riisumiseen tai niiden leviämisen ehkäisemiseen tähtääviä sitoumuksiaan. On myös syntynyt terroristiryhmiä, jotka eivät tunne mitään pidäkkeitä. YK:n syyskuussa 2005 pidetyssä huippukokouksessa ei kyetty sopimaan ainoastakaan aseidenriisuntaa tai ydinsulkua koskevasta suosituksesta. Meidän kaikkien on aika havahtua näkemään se pelottava todellisuus, että maailmaa varjostavat edelleen monet vanhat uhat ja että niiden lisäksi on syntynyt useita uusia uhkia. Kaikkien maiden hallitusten on elvytettävä yhteistyötään ja puhallettava uutta henkeä YK:n aseidenriisuntatyöhön. Köyhyyden poistamiseen ja globaaliin ympäristönsuojeluun tähtääviin pyrkimyksiin on liitettävä maailman suurimpien tuhovoimien purkaminen. Peruutusvaihteelta on siirryttävä etenemiseen. Maailmanlaajuisilla sopimuksilla on saatu aikaan kattava biologisten ja kemiallisten aseiden kielto, joka kaikkien tulee hyväksyä ja joka on toimeenpantava täydellisesti. Myös ydinaseet on kiellettävä. Tämän tavoitteen saavuttaminen edellyttää uusia aloitteita, jotka tähtäävät ydinaseiden määrän vähentämiseen ja niiden synnyttämän uhan pienentämiseen. Yhtä kiireellistä on estää ydinaseiden leviäminen ja ryhtyä erityistoimiin, joilla taataan, etteivät terroristit saa haltuunsa mitään joukkotuhoaseita. Tässä raportissa esitellään ideoita ja suosituksia siitä, mitä kansain- 24

25 aseidenriisunnan elvyttäminen 25 välinen yhteisö, joka mm. muodostuu kansallisista hallituksista ja kansalaisyhteiskunnasta, voi ja mitä sen pitää tehdä. MIKSI JOUKKOTUHOASEILLA ON SUURI MERKITYS Miksi emme keskustele pienaseista, jotka tällä hetkellä saavat aikaan eniten uhreja? Tai napalm-, fosfori- ja rypälepommeista, jotka saattavat aiheuttaa ylimääräistä kärsimystä tai joiden vaikutukset saattavat olla umpimähkäisiä? Tämä ei ole joko/tai -kysymys. Komission tehtävä keskittyy joukkotuhoaseisiin. Se on tarpeeksi iso haaste. Toiset elimet käsittelevät muiden aseiden ja sodankäyntimuotojen ongelmia. Ydinaseiden, biologisten aseiden ja kemiallisten aseiden välillä on suuria eroja käytön, vaikutusten, oikeudellisen säätelyn ja strategisen merkityksen suhteen. Ylivoimaisimman uhan luovat edelleen ydinaseet. Joidenkin asiantuntijoiden mielestä erot ovat niin merkittäviä, että he eivät halua puhua näistä kolmesta asetyypistä yhteisellä nimellä joukkotuhoaseet. Peloteaseina ne kuitenkin kantavat samaa leimaa, minkä vuoksi on loogista käsitellä niitä yhtenä ryhmänä. On monia tärkeitä syitä siihen, miksi nykyistä maailmanlaajuisten neuvottelujen pysähdystilaa ei voida hyväksyä ja miksi valtioiden täytyy jälleen keskittää huomionsa joukkotuhoaseisiin ja voimistaa ponnistelujaan aseidenriisunnan, asevalvonnan, aseiden leviämisen estämisen ja sopimusten noudattamisen puolesta: Kemian tutkimuksen ja teollisuuden kehitys sekä bioteknologian ja biotieteiden nopea laajeneminen luovat mahdollisuuksia tärkeille rauhanomaisille käyttötarkoituksille. Ne tekevät kuitenkin mahdolliseksi tuottaa kemiallisia aseita ja käyttää viruksia ja bakteereja aseina kauhistuttavilla tavoilla. Yhdysvaltoja vastaan 11. syyskuuta 2001 tehdyt terrorihyökkäykset tekivät maailmalle kerralla selväksi, että terroristit saattavat käyttää ydinaseita, jos onnistuvat hankkimaan niitä. Vuonna 1968 solmittu ydinsulkusopimus (Non-Proliferation Treaty, NPT), joka antoi viidelle ensimmäiselle ydinasevaltiolle tunnustetun aseman, sai laajaa kannatusta. Se ei kuitenkaan estänyt Intiaa, Israelia ja Pakistania muodostamasta ydinaseiden leviämisen toista vaihetta. Kolmannessa vaiheessa Irak, Libya ja Pohjois-Korea rikkoivat sopimusta. Jos Iran ja Pohjois-Korea eivät anna luotettavaa lupausta luopua ydinaseista, voi syntyä painetta neljännelle leviämisvaiheelle.

26 26 kauhun aseet Ydinsulkusopimuksen solmimisesta on kulunut 36 vuotta. Viisi sopimukseen liittynyttä ydinasevaltaa eivät ole täyttäneet velvoitettaan edetä aseidenriisuntaan neuvottelujen kautta. Tällä hetkellä on vaarana, että ydinaseiden kilpavarustelussa aloitetaan uusi aseiden modernisointivaihe. Monet ydinaseettomat valtiot tuntevat itsensä petetyiksi, kun ydinasevallat ovat peräytyneet sitoumuksistaan, jotka ne tekivät vuonna 1995 saadakseen aikaan ydinsulkusopimuksen jatkamisen rajoittamattomaksi ajaksi. Kansainvälisen atomienergiajärjestön IAEA:n ydinmateriaalivalvonta, jonka tarkoitus on varmistaa, ettei rauhanomaisessa käytössä olevaa ydinmateriaalia siirretä sotilaallisiin tarkoituksiin, osoittautui riittämättömäksi, kun Irakin ja Libyan sopimusrikkomukset jäivät havaitsematta. Iran laiminlöi vuosien ajan velvollisuutensa ilmoittaa merkittävistä ydinohjelmistaan. Yhä useampien valtioiden ja valtioista riippumattomien toimijoiden ulottuvilla on tieto-taitoa, jonka avulla ne pystyvät valmistamaan ydinaseita ja biologisia ja kemiallisia aseita ja asekelpoisia materiaaleja kuten rikastettua uraania ja plutoniumia, muunneltuja viruksia ja kemikaalien esiasteita. Biotieteiden nopea kehitys on johtanut myrkkyjen ja geneettisesti muunneltujen virusten ja muiden patogeenien valmistamisen edellyttämän tiedon ja asiantuntemuksen leviämiseen. Maailmanlaajuisilta laittomilta markkinoilta on mahdollista hankkia joukkotuhoaseiden valmistamiseen tarvittavaa asiantuntemusta, teknologiaa, materiaaleja ja piirustuksia. Tämä on erityinen uhka aktiivisen maailmanlaajuisen terrorismin oloissa. On odotettavissa, että hiilidioksidipäästöjä aiheuttamattoman ydinvoiman käyttö lisääntyy. Se lisää ydinpolttoaineen tuotantoa, kuljetusta ja käyttöä. Tällöin kasvaa myös vaara, että rikastettua uraania ja plutoniumia siirtyy aseiden valmistukseen. Radioaktiivisia aineita ja ydinjätteitä, joiden valvonta ei ole täysin turvattua, saattaa päätyä terroristien haltuun ja ns. likaisten pommien raaka-aineeksi, jotka saastuttavat kohdealueita radioaktiivisella aineella ja levittävät kauhua. ASEIDENRIISUNTA TUULIAJOLLA Yleisesti ajateltiin, että kylmän sodan loppuminen tekisi kansainvälisten aseidenriisuntasopimusten solmimisen ja toimeenpanon helpommaksi.

27 aseidenriisunnan elvyttäminen 27 Monet myös uskoivat, että yleinen mielipide loisi painetta tähän suuntaan. On kuitenkin käynyt päinvastoin luvun alussa ja puolivälissä tapahtui lupaavaa edistymistä, kun solmittiin kemiallisten aseiden kieltosopimus (Chemical Weapons Convention, CWC) ja jatkettiin ydinsulkusopimusta määräämättömäksi ajaksi. Muut keskeisen tärkeät maailmanlaajuiset aseidenriisunta- ja asevalvontasopimukset joko jäivät ratifioimatta, kuten täydellinen ydinkoekieltosopimus (Comprehensive Nuclear-Test-Ban Treaty, CTBT), tai solmimatta, kuten asekelpoisen hajoavan materiaalin tuotantokieltosopimus (FMCT). Niin ikään Yhdysvaltojen ja Venäjän välisissä asevalvonta- ja aseidenriisuntatoimissa on jouduttu pysähdyksiin, osittain jopa taannuttu. Yhdysvallat sanoi yksipuolisesti irti ohjustentorjuntasopimuksen (Anti-Ballistic Missile (ABM)Treaty) voidakseen jatkaa ohjuskilpensä rakentamista. START II sopimus epäonnistui, samoin START III sopimuksen puitteet, josta presidentti Clinton ja presidentti Jeltsin sopivat Helsingissä vuonna Sopimuspohjaisen asevalvonnan ja aseidenriisunnan viimeaikaiset epäonnistumiset voidaan liittää Yhdysvaltojen politiikan kaavaan, jota joskus on kutsuttu selektiiviseksi monenkeskisyydeksi. Se heijastaa Yhdysvaltojen kasvavaa epäluuloa kansainvälisten instituutioiden ja välineiden tehokkuuteen. Tähän yhdistyy vahva halu toimia vapaasti siten, että maalla säilyy ehdoton aseylivoima ja aseiden toimitusylivoima maailmassa. Yhdysvallat on selvästikin vähemmän kiinnostunut globaalista lähestymistavasta ja sopimusten solmimisesta kuin se oli kylmän sodan aikana. Se päätti Irakissa vuonna 2003 luottaa omaan kansalliseen tiedusteluunsa ja jättää huomiotta kansainvälisen todentamisen tulokset, vaikka lopulta nämä osoittautuivat tarkemmiksi. Vielä merkittävämpää on se, että Yhdysvallat on ollut omaksumassa kannan, jota voidaan kutsua ydinaseiden leviämisen vastustamiseksi eli politiikan, joka pitää yksipuolista voimankäyttöä pääasiallisena keinona käsitellä ydinase- tai muita joukkotuhoaseuhkia. Sodan käyttäminen joukkotuhoaseiden hävittämiseen Irakissa ja Pohjois-Koreaa ja Irania koskevat viralliset lausunnot osoittavat Yhdysvaltojen vaativan oikeutta ryhtyä aseellisiin toimiin silloinkin kun siltä puuttuu YK:n turvallisuusneuvoston valtuutus, jos se pitää tätä välttämättömänä kasvaviksi kokemiensa uhkien poistamiseksi. Valtioiden valtava enemmistö torjuu Yhdysvaltojen ja kaikkien muiden maiden vaatimukset tällaisesta laajasta voimankäytön oikeutuksesta. Valtioiden oikeus puolustaa itseään asein välitöntä uhkaa vastaan YK:n peruskirjan 51 artiklan mukaisesti on tunnustettu. Yhteinen näkemys on kuitenkin, kuten YK:n pääsihteerin asettama korkean tason uhkia, haasteita

28 28 kauhun aseet ja muutosta käsittelevä paneeli (High-level Panel on Threats, Challenges and Change) totesi vuonna 2004, että valtioilla on velvollisuus ja siihen on myös aikaa kääntyä turvallisuusneuvoston puoleen pyytäen valtuutusta asevoimien käyttöön, ellei uhka ole välitön. Komissio huomauttaa, että tässä on olennainen ero Yhdysvaltain nykyisen hallituksen unilateralistiseksi kutsutun lähestymistavan ja useimpien muiden maiden multilateralistisen lähestymistavan välillä. Valtioiden laaja enemmistö antaa yhä ensisijaisen tukensa sopimuspohjaiselle yhteistyölle ja siihen yhdistyvälle käytännön toiminnalle kansainvälisissä järjestöissä. Ne haluavat olla osallisina yhteisesti hallinnoiduissa järjestelmissä, jotka koostuvat aseidenriisunta-, asevalvonta-, todentamis- ja turvallisuuden rakentamissopimuksista sekä järjestöistä. Näiden pyrkimysten väheksymisen sijaan halutaan korjata järjestelmien heikkouksia ja kehittää ja vahvistaa niitä. Toiset valtiot eivät hyväksy sitä, että viisi valtiota (tai useampi) jatkaa oikeuttaan omistaa ydinaseita tosiasiallisesti rajattoman ajan. Ne vastustavat toimenpiteitä, joilla lisätään ydinasevaltioiden ja ydinaseettomien valtioiden välistä eriarvoisuutta. Kieltäytyessään itse rakentamasta ydinaseita ne haluavat kehityksen vievän kohti kaikkia koskevaa ydinaseiden kieltoa. TÄMÄN RAPORTIN TAVOITE JA TARKASTELUTAPA Yhteistoiminta: Tämä raportti esittää kaikkien joukkotuhoaseiden kieltämistä. Se keskittyy siihen, millaisia tämänsuuntaiset lyhyen ja keskipitkän aikavälin toimet voisivat olla ja millaisia niiden tulisi olla. Komission näkemyksen mukaan yksipuolisten, kahdenvälisten ja alueellisten toimien hyödyllisyydestä riippumatta kaikkien kansojen joukkotuhoaseita kohtaan tuntema inho vaatii koko kansainvälisen yhteisön yhteistyölle ja tuelle perustuvaa lähestymistapaa. Kaikkialla maailmassa on luotava tätä tukevat hallintajärjestelmät, jotka kutsuvat ja kehottavat valtioita liittymään niihin. Tässä välttämättömiä välineitä ja foorumeja ovat sopimukset ja kansainväliset järjestöt, erityisesti Yhdistyneet kansakunnat. Toive asevalvonnan ja aseidenriisunnan toteutumisesta pitkällä aikavälillä ei ole perusteeton tämän hetken vastakkaisesta kehityksestä huolimatta. Uuden vuosituhannen ensimmäisellä vuosikymmenellä valtioiden ja kansojen keskinäinen riippuvuus on kasvanut ennennäkemätöntä vauhtia. Kauppa-, rahoitus- ja viestintäsuhteiden tiivistyminen tarjoaa keinoja kansainvälisen vaikuttamisen ja painostuksen harjoittamiseen voimankäyt-

29 aseidenriisunnan elvyttäminen 29 töön turvautumatta. On myönnettävä, että tällä on myös kielteinen puoli; kun rajat tulevat huokoisemmiksi ja yhteydenpito helpommaksi, terroristien, rikollisten ja asetoimittajien elämä helpottuu. Näitä ongelmia YK:n pääsihteeri on nimittänyt passittomiksi ongelmiksi. Ensimmäisen ja toisen maailmansodan välinen aika kesti vain 20 vuotta. Nyt on kulunut 60 vuotta ilman suurvaltojen välistä suoraa aseellista yh - teenottoa. YK:n rauhanturvatoimien ja rauhan rakentamisen merkitys vihollisuuksien estämisessä ja rauhan palauttamisessa konfliktialueille on aivan keskeinen. Valtioiden välisten sotien määrä on laskenut lähes joka vuosi viimeisten kahdenkymmenen vuoden aikana. Useimmat aseelliset konfliktit tapahtuvat nyt valtioiden sisällä. Vakavista loukkauksista huolimatta ihmisoikeuksia koskevien sääntöjen kokonaisuus muodostaa kaikkien kansojen yhteiseksi kokeman arvojärjestelmän, syntymässä olevan globaalin etiikan. Siitä huolimatta että ihmisten väliset ideologiset ja kansalliset erot eivät koskaan katoa, ihmiskunnan laaja enemmistö näyttää tavoittelevan keskinäisen riippuvuuden lisääntymisen mukanaan tuomia etuja eikä ryhmity sivilisaatioiden väistämättömän yhteentörmäyksen idean kannalle. Komissio on vakuuttunut siitä, että globaalit ja alueelliset laitokset osoittautuvat välttämättömiksi lisääntyvän riippuvuuden hallinnoinnissa. Aivan kuten monia valtioiden sisäisiä ongelmia ei voida ratkaista paikallisesti, vaan ne edellyttävät kansallista tarkastelua, monia kansallisia ongelmia ei voida ratkaista eristyksissä, vaan ne edellyttävät kansainvälistä lähestymistapaa. Tämä pätee niin sairauksien ehkäisyyn kuin ympäristöuhkiin ja aivan varmasti myös joukkotuhoaseiden muodostamiin uhkiin. Tämän järjestelmän yksittäisiltä, myös suurimmilta ja vahvimmilta, valtioilta vaatima pidättyvyys ja yhteistyö tuottavat korvauksena tuloksia, joita ei yksin toimimalla voida saavuttaa. Kolmeen suurimpaan haasteeseen vastaaminen: Tämä raportti keskittyy kolmeen keskeiseen joukkotuhoaseiden nykyiselle turvallisuusympäristölle asettamaan haasteeseen: nykyisiin asevarastoihin, mahdollisiin uusiin joukkotuhoaseita omistaviin valtioihin ja mahdollisiin valtioista riippumattomiin joukkotuhoaseiden hallussapitäjiin. Nykyisten joukkotuhoasevarastojen haaste. Suurvaltojen välillä vallitsee Neuvostoliiton romahduksen jälkeen edelleen poliittisen ja sotilaallisen jännityksen lientyminen. Vaikka sotilasmenot ovat kasvaneet joissakin maissa, erityisesti Yhdysvalloissa, monissa muissa maissa ne ovat supistuneet. Suurvaltojen välillä ei ole merkittäviä aluekiistoja, eikä kukaan odota sodan syttyvän niiden välille.

30 30 kauhun aseet Tästä huolimatta suurvallat pitävät yllä tai modernisoivat strategista voimankäyttövalmiuttaan. Kiina ja Venäjä suhtautuvat hyvin epäluuloisesti Yhdysvaltojen kehittelemään ohjuskilpeen, joka saattaisi vaikuttaa niiden ydinaseiden pelotekykyyn. Kaikki toimet ydinaseistuksen kasvattamisesta luopumiseksi ja aseiden määrän vähentämiseksi ovat olleet tervetulleita, mutta on huomattava, että ne ovat osittain olleet ainoastaan ylijäämien purkamista. Haaste, että uudet valtiot saattavat hankkia joukkotuhoaseita. Irak ja Libya pakotettiin perääntymään tältä tieltä. Voimakkaisiin ponnistuksiin on ryhdytty Pohjois-Korean taivuttamiseksi tekemään samoin, samoin Iranin siihen suuntaan etenemisen pysäyttämiseksi. Juuri nämä tapaukset ovat synnyttäneet pelon ydinsulkusopimuksen raukeamisesta. Kansainvälisen yhteisön on syytä olla huolissaan, mutta sen tulee arvioida ydinaseiden leviämisen riskiä tervejärkisesti. Ei maailmassa ole tungokseen asti valtioita, joilla on houkutus hankkia joukkotuhoaseita heti, kun siihen vain tulee tilaisuus. Jotkut valtiot ovat jopa hävittäneet vapaaehtoisesti omistamansa ydinaseet. Vielä suurempi määrä valtioita on sitoutunut olemaan hankkimatta ydinaseita, kemiallisia aseita tai biologisia aseita. Näiden valtioiden toiminta johtuu useista seikoista: koettujen uhkien puuttumisesta, teknisen valmiuden puuttumisesta, halusta olla mukana maailmanlaajuisissa pyrkimyksissä vapauttaa maailma vastenmielisiksi koetuista aseista. Aseidenriisuntaprosessin suurin haaste on senlaatuisen globaalin ja alueellisen kehityksen edistäminen, joka saa valtiot tuntemaan olonsa turvalliseksi ilman joukkotuhoaseita. Haaste, että terroristit voivat saada haltuunsa joukkotuhoaseen. Aikaisemman kokemuksen mukaan valtioista riippumattomien toimijoiden näiden aseiden hankkimista kohtaan tuntema kiinnostus on ollut rajallista. Tähän ei kuitenkaan voida enää luottaa. Joukkotuhoaseiden käyttö tapahtuisi tuolloin joko valtion sisällä tai rajan yli. Molemmissa tapauksissa terroristit tarvitsisivat jalansijaa jossakin maassa. Sen vuoksi on tärkeää, että jokaisen valtion velvollisuuksiin kuuluu huolehtimia siitä, ettei sen aluetta käytetä tällaisiin tarkoituksiin. Ulkopuolista apua on oltava saatavilla tapauksissa, joissa rajat ovat huokoiset tai hallituksen arvovalta on heikko. Laajaa kannatusta saavat monet toimenpiteet, kuten ydin- ja muiden vaarallisten materiaalien valvonnan parantaminen sekä poliisin, tiedustelupalvelun ja rahoituslaitosten välisen yhteistyön vahvistaminen. Niin ikään tarvitaan sellaista sisä- ja ulkopolitiikkaa, joka estää ihmisiä ajautumasta terrorismiin epätoivon tai nöyryytetyksi tulemisen vuoksi.

31 aseidenriisunnan elvyttäminen 31 Yhteistyö kansainvälisten asevalvonta- ja aseidenriisuntasopimusten vahvistamiseksi ja uusien välineiden kehittämiseksi on pitkään ollut umpikujassa. Sen seurauksena turvattomuus on lisääntynyt ja varustelukilpaan on tuhlattu suunnattomia summia. Nyt tarvitaan tuoretta ajattelua ja tuoreita arvioita siitä, mitä prosessin elvyttämiseksi voitaisiin ja pitäisi tehdä. Tämä raportti pyrkii tarjoamaan joitakin tällaisia ideoita ja esittämään suosituksia. Komitean työtä niiden muotoilemiseksi ovat ohjanneet monet keskeiset näkökohdat: Tasapaino, puolueettomuus ja universaalisuus. Komission näkemyksen mukaan joukkotuhoaseet ovat aina vaarallisia luonteensa vuoksi, nimenomaan mutta ei ainoastaan vastuuttomasti toimivien hallitusten tai terroristiryhmien hallussa. Komission tarkoituksena on ollut tehdä tosiasioiden mukainen ja puolueeton analyysi ja siltä pohjalta asettaa vastuu ratkaisujen etsimisestä kaikille asiaan kuuluville toimijoille. Joukkotuhoaseiden vähentämisen ja hävittämisen on tapahduttava niiden elinkaaren jokaista vaihetta koskevin toimenpitein, niiden kehittämisestä ja käyttöön ottamisesta aina jätteiden käsittelyyn ja hävittämiseen asti. Ydinaseiden kieltämisen on oltava päämäärä, jossa ei tunneta kompromisseja. Tämä päämäärä hyväksyttiin oikeudellisesti sitovaksi jo vuonna 1970 ydinsulkusopimuksen astuessa voimaan. Siitä ei voida perääntyä. Tämä tulee pitää mielessä aseidenriisuntaprosessin jokaisessa askeleessa. Monet ehdotukset, joista ei ole edetty konkreettisiin toimiin, ovat edelleen erittäin ajankohtaisia. Tämä raportti tukee epäröimättä kaikkia tällaisia rakentavina pitämiään ehdotuksia. Kemiallisten aseiden kieltosopimuksen aikaansaaminen kesti noin 20 vuotta ja ydinkoekieltosopimukseen pääseminen neljä vuosikymmentä. Jokaisen on annettava panoksensa. Joukkotuhoaseet eivät aseta haastetta ainoastaan hallituksille ja kansainvälisille järjestöille. Haaste kuuluu myös tiedeyhteisölle, kansalaisjärjestöille, kansalaisyhteiskunnalle, liikeelämälle, viestimille ja suurelle yleisölle. Niiden kaikkien täytyy saada esittää ratkaisuehdotuksensa ja niitä tulee kannustaa tähän. Komissio toivoo kaikkien keskustelevan raportissa esitetyistä suosituksista, esittävän niistä kommentteja ja lopulta päätyvän edistämään näitä suosituksia.

32

33 toinen luku Kauhun tuhoaseet: uhkia ja vastauksia uhkiin

34 toinen luku Kauhun aseet: uhkia ja vastauksia uhkiin Yli sadan vuoden ajan ihmiskunta on pyrkinyt saamaan kielletyiksi aseet ja sodankäyntimenetelmät, jotka aiheuttavat umpimähkäisiä tai erityisen julmia seurauksia, joukkomittaista tuhoa ja kauhua. Vuonna 1899 pidetty ensimmäinen Haagin rauhankonferenssi hyväksyi useita tähän tähtääviä määräyksiä. Ensimmäisessä maailmansodassa tapahtuneen kaasun laajamittaisen käytön seurauksena valtiot sitoutuivat vuoden 1925 Geneven pöytäkirjassa kemiallisten ja biologisten aseiden käytön kieltoon. Toisen maailmansodan päätöshetkellä Hiroshima ja Nagasaki poltettiin ydinaseilla tuhkaksi. Siitä alkaen on ollut käynnissä maailmanlaajuisia pyrkimyksiä valvoa ydinaseiden määrää, estää niiden leviäminen, kieltää niiden käyttö ja hävittää ne. JOUKKOTUHOASEIDEN (WMD) TAPPAVAT SEURAUKSET RUUTU 1 Ydinaseiden tappava vaikutus perustuu kuumuuteen, paineaaltoihin, säteilyyn ja radioaktiiviseen laskeumaan. Hiroshimaan ja Nagasakiin pudotetut pommit surmasivat arviolta ihmistä, lähes yksinomaan siviilejä. Yhteen strategiseen sukellusveneeseen sijoitettujen ydinaseiden räjähdysvoima on yhteensä moninkertainen verrattuna kaikkien toisessa maailmansodassa pudotettujen pommien yhteenlaskettuun räjähdysvoimaan. Biologiset ja toksiset aseet tappavat käyttämällä taudinaiheuttajia, jotka hyökkäävät ihmisen soluihin ja elimiin. Laajamittaisen hyökkäyksen kohteena voi olla myös sato tai karja. Niistä osa on tarttuvia ja voi levitä nopeasti väestössä, osa taas, esimerkiksi pernaruttobakteeri ja risiini, sairastuttavat ja tappavat ainoastaan niille suoraan altistuvat. Toksiinit ovat biologisten organismien tuottamia myrkkyjä. Jotkin niistä kuten botuliini (botulinum toxin) ovat tappavia jo mikroskooppisen pieninä määrinä. 34

35 uhkia ja vastauksia uhkiin 35 Kemialliset aseet tappavat tunkeutumalla hermojärjestelmään ja keuhkoihin tai vaikuttamalla hapenottokykyyn. Jotkin kemialliset aseet on suunniteltu lamauttamaan elimistö vakavien palovammojen ja rakkuloiden avulla. Oireet voivat ilmetä välittömästi tai vasta jopa 12 tuntia hyökkäyksen jälkeen. Pysyvät yhdisteet voivat säilyä kohdeympäristössä jopa viikon ajan. Yhdistyneiden kansakuntien peruskirja, joka hyväksyttiin kuusi viikkoa ennen näiden kahden Japanin kaupungin pommitusta, ei sisällä yhtään nimenomaisesti joukkotuhoaseita käsittelevää artiklaa. 11 artikla valtuuttaa kuitenkin yleiskokouksen harkitsemaan aseistariisumista ja aseistuksen säännöstelyä koskevia periaatteita ja esittämään näitä periaatteita koskevia suosituksia jäsenvaltioille tai turvallisuusneuvostolle tai molemmille. 26 artikla velvoittaa turvallisuusneuvoston laatimaan varustelujen säännöstelemistä tarkoittavan järjestelmän aikaansaamista koskevia suunnitelmia Yhdistyneiden kansakuntien jäsenille esitettäviksi. Turvallisuusneuvosto ei ole tähän mennessä tehnyt päätöksiä aseistuksen säännöstelemisestä, mutta kuten tässä raportissa kerrotaan, se on useasti käsitellyt joukkotuhoaseita koskevia kysymyksiä. Yleiskokous on vuosien kuluessa paneutunut voimakkaasti aseistariisumista ja aseistuksen säännöstelyä, myös joukkotuhoaseita, koskeviin kysymyksiin. YK:n ensimmäisen yleiskokouksen ensimmäinen päätöslauselma 24. tammikuuta 1946 vaati valtioita luopumaan atomiaseista ja kaikista muista joukkotuhoon johtavista aseista. Tätä päämäärää ei ole vieläkään saavutettu, mutta huomattavaa edistymistä merkitsevät varsinkin kolme suurta monenkeskistä sopimusta (ks. ruutu 2). Näitä käsitellään yksityiskohtaisemmin seuraavissa luvuissa. Nämä kolme sopimusta muodostavat perustan maailmanlaajuisille pyrkimyksille vastata joukkotuhoaseiden asettamaan haasteeseen. Ne eivät kuitenkaan ole ainoat käytettävissä olevat välineet. Niin joukkotuhoaseiden synnyttämien uhkien kuin yksittäisten valtioiden ja valtioiden kollektiivisesti valitsemien reagointitapojen kirjo on laaja. JOUKKOTUHOASEIDEN MUODOSTAMIEN UHKIEN LUONNE Jotta joukkotuhoaseiden muodostamiin uhkiin voidaan vastata, on tärkeää arvioida tarkasti näitä uhkia sekä ymmärtää valtioiden ja valtioista riippumattomien toimijoiden motiivit aseiden hankkimiseen. Ilman oikeaa diag-

ovat toistaiseksi siitä pidättyneet. Jokainen uusi ydinasevalta lisää vahingosta tai väärästä tilannearviosta johtuvan ydinsodan syttymisen

ovat toistaiseksi siitä pidättyneet. Jokainen uusi ydinasevalta lisää vahingosta tai väärästä tilannearviosta johtuvan ydinsodan syttymisen Hallituksen esitys Eduskunnalle ydinaseiden leviämisen estäm istä koskevan sopimuksen eräiden määräysten hyväksymisestä. Syksyllä 1961 hyväksy mällään päätöslauselmalla Yhdistyneiden Kansakuntien yleiskokous

Lisätiedot

Ydinvoima ja ydinaseet Markku Anttila Erikoistutkija, VTT

Ydinvoima ja ydinaseet Markku Anttila Erikoistutkija, VTT Ydinvoima ja ydinaseet Markku Anttila Erikoistutkija, VTT Energia - turvallisuus - terveys -seminaari Helsinki 18.11.2006 Järjestäjät: Lääkärin sosiaalinen vastuu ry ja Greenpeace 2 Sisältö Ydinvoima -

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 2.2.2017 COM(2017) 51 final 2017/0016 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS otsonikerrosta heikentävistä aineista tehdyn Montrealin pöytäkirjan muuttamista koskevan Kigalissa hyväksytyn

Lisätiedot

Euroopan unionin tilanne ja toimintaympäristö 2017

Euroopan unionin tilanne ja toimintaympäristö 2017 Euroopan unionin tilanne ja toimintaympäristö 2017 Eduskunnan tulevaisuusvaliokunta 1.3.2017 Juhana Aunesluoma Tutkimusjohtaja, Eurooppa-tutkimuksen verkosto Helsingin yliopisto 28.2.2017 1 Teemat EU:n

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS. elohopeaa koskevan Minamatan yleissopimuksen tekemisestä

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS. elohopeaa koskevan Minamatan yleissopimuksen tekemisestä EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 2.2.2016 COM(2016) 42 final 2016/0021 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS elohopeaa koskevan Minamatan yleissopimuksen tekemisestä FI FI PERUSTELUT Yhdistyneiden kansakuntien ympäristöohjelman

Lisätiedot

14098/15 team/rir/akv 1 DG C 1

14098/15 team/rir/akv 1 DG C 1 Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 17. marraskuuta 2015 (OR. fr) 14098/15 YHTEENVETO ASIAN KÄSITTELYSTÄ Lähettäjä: Neuvoston pääsihteeristö Päivämäärä: 17. marraskuuta 2015 Vastaanottaja: Valtuuskunnat

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 2.3.2016 COM(2016) 62 final 2016/0036 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Yhdistyneiden kansakuntien ilmastonmuutosta koskevan puitesopimuksen nojalla hyväksytyn Pariisin sopimuksen

Lisätiedot

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO. Bryssel, 3. kesäkuuta 2014 (OR. en) 9412/14 Toimielinten välinen asia: 2013/0418 (NLE) LIMITE ENV 429 WTO 162

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO. Bryssel, 3. kesäkuuta 2014 (OR. en) 9412/14 Toimielinten välinen asia: 2013/0418 (NLE) LIMITE ENV 429 WTO 162 EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO Bryssel, 3. kesäkuuta 2014 (OR. en) 9412/14 Toimielinten välinen asia: 2013/0418 (NLE) LIMITE ENV 429 WTO 162 SÄÄDÖKSET JA MUUT VÄLINEET Asia: NEUVOSTON PÄÄTÖS Euroopan unionin

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 22.9.2016 COM(2016) 621 final 2016/0301 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EU ICAO-sekakomiteassa omaksuttavasta Euroopan unionin kannasta, joka koskee päätöstä ilmaliikenteen hallintaa

Lisätiedot

*** SUOSITUSLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI. Euroopan parlamentti 2016/0092(NLE)

*** SUOSITUSLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI. Euroopan parlamentti 2016/0092(NLE) Euroopan parlamentti 2014-2019 Kansainvälisen kaupan valiokunta 2016/0092(NLE) 9.9.2016 *** SUOSITUSLUONNOS ehdotuksesta neuvoston päätökseksi Euroopan unionin ja sen jäsenvaltioiden sekä Kolumbian ja

Lisätiedot

Asiantuntijakuuleminen: Pariisin ilmastosopimus jatkotoimet ja allekirjoittaminen U 8/2016 vp, U-jatkokirje, E-kirje

Asiantuntijakuuleminen: Pariisin ilmastosopimus jatkotoimet ja allekirjoittaminen U 8/2016 vp, U-jatkokirje, E-kirje Asiantuntijakuuleminen: Pariisin ilmastosopimus jatkotoimet ja allekirjoittaminen U 8/2016 vp, U-jatkokirje, E-kirje Harri Laurikka Sähköposti: etunimi.sukunimi@ymparisto.fi Twitter: @paaneuvottelija 18.03.2016

Lisätiedot

PUBLIC 8974/16 1 DG C LIMITE FI. Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 26. toukokuuta 2016 (OR. en) 8974/16 LIMITE PV/CONS 23 RELEX 402

PUBLIC 8974/16 1 DG C LIMITE FI. Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 26. toukokuuta 2016 (OR. en) 8974/16 LIMITE PV/CONS 23 RELEX 402 Conseil UE Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 26. toukokuuta 2016 (OR. en) 8974/16 LIMITE PUBLIC PV/CONS 23 RELEX 402 EHDOTUS PÖYTÄKIRJAKSI 1 Asia: Euroopan unionin neuvoston 3463. istunto (ULKOASIAT/KAUPPA),

Lisätiedot

LYONIN JULISTUS TIEDON SAATAVUUDESTA JA KEHITYKSESTÄ. Hyväksytty IFLAn yleiskokouksessa Lyonissa Elokuussa 2014 Suomennos Päivi Jokitalo

LYONIN JULISTUS TIEDON SAATAVUUDESTA JA KEHITYKSESTÄ. Hyväksytty IFLAn yleiskokouksessa Lyonissa Elokuussa 2014 Suomennos Päivi Jokitalo LYONIN JULISTUS TIEDON SAATAVUUDESTA JA KEHITYKSESTÄ Hyväksytty IFLAn yleiskokouksessa Lyonissa Elokuussa 2014 Suomennos Päivi Jokitalo Miksi julistus? YK:ssa tekeillä uusi kehitysohjelma Vuosituhannen

Lisätiedot

15083/15 team/mba/kkr 1 DG C 1

15083/15 team/mba/kkr 1 DG C 1 Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 14. joulukuuta 2015 (OR. en) 15083/15 YHTEENVETO ASIAN KÄSITTELYSTÄ Lähettäjä: Neuvoston pääsihteeristö Päivämäärä: 14. joulukuuta 2015 Vastaanottaja: Valtuuskunnat Ed.

Lisätiedot

Edellyttäen, että edellä mainitut valtuuskunnat poistavat varaumansa, pysyvien edustajien komiteaa ja neuvostoa pyydetään

Edellyttäen, että edellä mainitut valtuuskunnat poistavat varaumansa, pysyvien edustajien komiteaa ja neuvostoa pyydetään EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO Bryssel, 2. kesäkuuta 2003 (04.06) (OR. en) 9771/03 EUROJUST 12 ILMOITUS: I/A-KOHTA Lähettäjä: Puheenjohtajavaltio Vastaanottaja: Pysyvien edustajien komitea / Neuvosto Ed. asiak.

Lisätiedot

Ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunta *** SUOSITUSLUONNOS

Ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunta *** SUOSITUSLUONNOS Euroopan parlamentti 2014-2019 Ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunta 8.3.2017 2016/0021(NLE) *** SUOSITUSLUONNOS esityksestä neuvoston päätökseksi elohopeaa koskevan

Lisätiedot

Yhteinen ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Yhteinen ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO UNIONIN ULKOASIOIDEN JA TURVALLISUUSPOLITIIKAN KORKEA EDUSTAJA Bryssel 4.8.2016 JOIN(2016) 37 final 2016/0241 (NLE) Yhteinen ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Euroopan unionin ja Malesian hallituksen

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 18.2.2014 COM(2014) 81 final 2014/0041 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Euroopan unionin kannasta Euroopan unionin ja sen jäsenvaltioiden sekä Korean tasavallan väliseen vapaakauppasopimukseen

Lisätiedot

OIKEUDEN- MUKAISUUS TASA- VERTAISUUS (TOISTEN) KUNNIOTTAMINEN TOTUUS ANTEEKSI- ANTAMINEN SUVAITSEVAISUUS

OIKEUDEN- MUKAISUUS TASA- VERTAISUUS (TOISTEN) KUNNIOTTAMINEN TOTUUS ANTEEKSI- ANTAMINEN SUVAITSEVAISUUS LIITE 1 RASTI 1: KUINKA EHKÄISTÄ KONFLIKTI SANANSELITYSLAPUT OIKEUDEN- MUKAISUUS TOTUUS TASA- VERTAISUUS (TOISTEN) KUNNIOTTAMINEN SUVAITSEVAISUUS ANTEEKSI- ANTAMINEN REHELLISYYS YHTEISTYÖ LIITE 2 RASTI

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 13.2.2017 COM(2017) 73 final 2017/0027 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Euroopan unionin puolesta omaksuttavan kannan vahvistamisesta osapuolten konferenssissa Rotterdamin yleissopimuksen

Lisätiedot

KOMISSION DELEGOITU ASETUS (EU) /, annettu ,

KOMISSION DELEGOITU ASETUS (EU) /, annettu , EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 24.11.2016 C(2016) 7495 final KOMISSION DELEGOITU ASETUS (EU) /, annettu 24.11.2016, direktiivin (EU) 2015/849 täydentämisestä yksilöimällä suuririskiset kolmannet maat, joilla

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 6.10.2015 COM(2015) 483 final 2015/0234 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Maailman kauppajärjestön ministerikokouksessa esitettävästä Euroopan unionin kannasta siltä osin kuin on

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI

EUROOPAN PARLAMENTTI EUROOPAN PARLAMENTTI 1999 2004 Naisten oikeuksien ja tasa-arvoasioiden valiokunta 29. elokuuta 2002 PE 315.505/13-23 TARKISTUKSET 13-23 Lausuntoluonnos (PE 315.505) Amalia Sartori Ehdotus Euroopan parlamentin

Lisätiedot

KANSAINVÄLISEN OIKEUDEN KÄSIKIRJA

KANSAINVÄLISEN OIKEUDEN KÄSIKIRJA KANSAINVÄLISEN OIKEUDEN KÄSIKIRJA KANSAINVÄLISEN OIKEUDEN KÄSIKIRJA LAURI HANNIKAINEN TIMO KOIVUROVA TIETOSANOMA Tietosanoma ja Lauri Hannikainen 2014 ISBN 978-951-885-375-9 KL 33.1 Tietosanoma Bulevardi

Lisätiedot

Yhteinen ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Yhteinen ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO UNIONIN ULKOASIOIDEN JA TURVALLISUUSPOLITIIKAN KORKEA EDUSTAJA Bryssel 3.2.2016 JOIN(2016) 4 final 2016/0025 (NLE) Yhteinen ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Euroopan yhteisön ja sen jäsenvaltioiden

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 25.7.2017 COM(2017) 384 final 2017/0162 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Euroopan unionin ja Armenian tasavallan välisen viisumien myöntämisen helpottamista koskevan sopimuksen

Lisätiedot

Ulkoasiainvaliokunta LAUSUNTOLUONNOS. kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunnalle

Ulkoasiainvaliokunta LAUSUNTOLUONNOS. kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunnalle EUROOPAN PARLAMENTTI 2009-2014 Ulkoasiainvaliokunta 16.9.2011 2010/0273(COD) LAUSUNTOLUONNOS ulkoasiainvaliokunnalta kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunnalle ehdotuksesta Euroopan

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS. ehdotuksesta energiayhteisön luettelon vahvistamiseksi energiainfrastruktuurihankkeista

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS. ehdotuksesta energiayhteisön luettelon vahvistamiseksi energiainfrastruktuurihankkeista EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 12.7.2016 COM(2016) 456 final 2016/0213 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS ehdotuksesta energiayhteisön luettelon vahvistamiseksi energiainfrastruktuurihankkeista FI FI PERUSTELUT

Lisätiedot

Yhteinen ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS. Euroopan unionin ja sen jäsenvaltioiden sekä Australian välisen puitesopimuksen tekemisestä

Yhteinen ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS. Euroopan unionin ja sen jäsenvaltioiden sekä Australian välisen puitesopimuksen tekemisestä EUROOPAN KOMISSIO UNIONIN ULKOASIOIDEN JA TURVALLISUUSPOLITIIKAN KORKEA EDUSTAJA Bryssel 28.11.2016 JOIN(2016) 51 final 2016/0367 (NLE) Yhteinen ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Euroopan unionin ja sen jäsenvaltioiden

Lisätiedot

Valtuuskunnille toimitetaan oheisena toisinto asiakohdassa mainitusta asiakirjasta, jonka turvallisuusluokitus on poistettu.

Valtuuskunnille toimitetaan oheisena toisinto asiakohdassa mainitusta asiakirjasta, jonka turvallisuusluokitus on poistettu. Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 22. helmikuuta 2017 (OR. en) 6424/01 DCL 1 PROBA 7 TURVALLISUUSLUOKITUKSEN POISTAMINEN Asiakirja: 6424/01 CONFIDENTIEL Päivämäärä: 22. helmikuuta 2001 Muuttunut jakelu:

Lisätiedot

9. toukokuuta. urooppaw paiva. Euroopan unioni

9. toukokuuta. urooppaw paiva. Euroopan unioni 9. toukokuuta urooppaw paiva m Euroopan unioni 9. toukokuuta Euroopan unioni H arvat Euroopan kansalaiset tietävät, että 9.5.1950 lausuttiin Euroopan yhteisön syntysanat, samaan aikaan kun kolmannen maailmansodan

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 30.9.2015 COM(2015) 488 final 2015/0237 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Yhdistyneiden kansakuntien pakolaisasiain päävaltuutetun ohjelman toimeenpanevan komitean 66. istunnossa

Lisätiedot

Yhteinen ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Yhteinen ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO UNIONIN ULKOASIOIDEN JA TURVALLISUUSPOLITIIKAN KORKEA EDUSTAJA Bryssel 28.11.2016 JOIN(2016) 54 final 2016/0366 (NLE) Yhteinen ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Euroopan unionin ja sen jäsenvaltioiden

Lisätiedot

Suomen vaikuttaminen muuttuvassa Euroopan unionissa

Suomen vaikuttaminen muuttuvassa Euroopan unionissa Suomen vaikuttaminen muuttuvassa Euroopan unionissa Eduskunnan suuri valiokunta 28.9.2016 Juhana Aunesluoma Tutkimusjohtaja, Eurooppa-tutkimuksen verkosto Helsingin yliopisto Network for European Studies

Lisätiedot

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO. Bryssel, 4. joulukuuta 2001 (OR. fr) 12394/2/01 REV 2 ADD 1. Toimielinten välinen asia: 2000/0080 (COD) DENLEG 46 CODEC 960

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO. Bryssel, 4. joulukuuta 2001 (OR. fr) 12394/2/01 REV 2 ADD 1. Toimielinten välinen asia: 2000/0080 (COD) DENLEG 46 CODEC 960 EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO Bryssel, 4. joulukuuta 2001 (OR. fr) Toimielinten välinen asia: 2000/0080 (COD) 12394/2/01 REV 2 ADD 1 DENLEG 46 CODEC 960 Asia: Neuvoston 3. joulukuuta 2001 vahvistama yhteinen

Lisätiedot

PUBLIC AD 5/17 CONF-RS 5/17 1 LIMITE FI. Bryssel, 22. helmikuuta 2017 (OR. en) KONFERENSSI LIITTYMISESTÄ EUROOPAN UNIONIIN SERBIA AD 5/17 LIMITE

PUBLIC AD 5/17 CONF-RS 5/17 1 LIMITE FI. Bryssel, 22. helmikuuta 2017 (OR. en) KONFERENSSI LIITTYMISESTÄ EUROOPAN UNIONIIN SERBIA AD 5/17 LIMITE Conseil UE KONFERENSSI LIITTYMISESTÄ EUROOPAN UNIONIIN SERBIA Bryssel, 22. helmikuuta 2017 (OR. en) AD 5/17 PUBLIC LIMITE CONF-RS 5 LIITTYMISTÄ KOSKEVA ASIAKIRJA Asia: EUROOPAN UNIONIN YHTEINEN KANTA Luku

Lisätiedot

EUROOPAN UNIONI EUROOPAN PARLAMENTTI FIN 299 INST 145 AG 37 INF 134 CODEC 952

EUROOPAN UNIONI EUROOPAN PARLAMENTTI FIN 299 INST 145 AG 37 INF 134 CODEC 952 EUROOPAN UNIONI EUROOPAN PARLAMENTTI NEUVOSTO Bryssel, 22. heinäkuuta 2003 (OR. fr) 2002/0179 (COD) LEX 457 PE-CONS 3647/03 N 299 INST 145 AG 37 INF 134 CODEC 952 EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS

Lisätiedot

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO. Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO. Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO Bryssel 28.4.2003 KOM(2003) 209 lopullinen Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS epäpuhtauksien päästöjä ja siirtoja koskevista rekistereistä tehdyn YK:n Euroopan talouskomission pöytäkirjan

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS. Euroopan unionin ja sen jäsenvaltioiden sekä Ukrainan välisen yhteistä ilmailualuetta koskevan sopimuksen tekemisestä

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS. Euroopan unionin ja sen jäsenvaltioiden sekä Ukrainan välisen yhteistä ilmailualuetta koskevan sopimuksen tekemisestä EUROOPAN KOMISSIO Strasbourg 15.4.2014 COM(2014) 17 final 2014/0007 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Euroopan unionin ja sen jäsenvaltioiden sekä Ukrainan välisen yhteistä ilmailualuetta koskevan sopimuksen

Lisätiedot

8795/2/16 REV 2 ADD 1 team/rir/ts 1 DRI

8795/2/16 REV 2 ADD 1 team/rir/ts 1 DRI Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 18. heinäkuuta 2016 (OR. en) Toimielinten välinen asia: 2013/0141 (COD) 8795/2/16 REV 2 ADD 1 NEUVOSTON PERUSTELUT Asia: AGRI 253 PHYTOSAN 10 AGRILEG 65 CODEC 634 PARLNAT

Lisätiedot

10417/16 team/vpy/si 1 DG B 3A

10417/16 team/vpy/si 1 DG B 3A Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 17. kesäkuuta 2016 (OR. en) 10417/16 YHTEENVETO ASIAN KÄSITTELYSTÄ Lähettäjä: Vastaanottaja: Neuvoston pääsihteeristö Valtuuskunnat SOC 418 GENDER 29 ANTIDISCRIM 41 FREMP

Lisätiedot

Perussopimus-, työjärjestys- ja toimielinasioiden valiokunta MIETINTÖLUONNOS

Perussopimus-, työjärjestys- ja toimielinasioiden valiokunta MIETINTÖLUONNOS EUROOPAN PARLAMENTTI 2009-2014 Perussopimus-, työjärjestys- ja toimielinasioiden valiokunta 2010/2291(ACI) 2.3.2011 MIETINTÖLUONNOS Euroopan parlamentin ja komission välisen toimielinten sopimuksen tekemisestä

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 10.5.2012 COM(2012) 211 final 2012/0106 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Euroopan unionin puolesta elintarvikeapukomiteassa omaksuttavasta kannasta elintarvikeapua koskevan vuoden

Lisätiedot

LIITTEET. Ehdotukseen EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS

LIITTEET. Ehdotukseen EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 6.2.2015 COM(2015) 48 final ANNEXES 1 to 3 LIITTEET Ehdotukseen EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS tietyn kolmannen maan antaman lainsäädännön ekstraterritoriaalisen soveltamisen

Lisätiedot

KANSAINVÄLINEN POLITIIKKA VALINTAKOE Aineisto

KANSAINVÄLINEN POLITIIKKA VALINTAKOE Aineisto KANSAINVÄLINEN POLITIIKKA VALINTAKOE 5.6.2009 Aineisto ************************** ULKOASIAINMINISTERIÖ UTP 10/2006 vp ONKO YDINSULKUSOPIMUS AIKANSA ELÄNYT - NON-PROLIFERAATION AJANKOHTAISET HAASTEET Ydinsulkusopimus

Lisätiedot

Yhteinen ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Yhteinen ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO UNIONIN ULKOASIOIDEN JA TURVALLISUUSPOLITIIKAN KORKEA EDUSTAJA Bryssel 14.4.2016 JOIN(2016) 8 final 2016/0113 (NLE) Yhteinen ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Euroopan unionin ja sen jäsenvaltioiden

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 7.8.2017 COM(2017) 416 final 2017/0187 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS kansainvälisessä sokerineuvostossa Euroopan unionin puolesta esitettävästä kannasta vuoden 1992 kansainvälisen

Lisätiedot

Ilmastosodat. Antero Honkasalo

Ilmastosodat. Antero Honkasalo Ilmastosodat Antero Honkasalo Ilmastonmuutos etenee Ilmastonmuutos etenee päästöjen rajoittamisesta huolimatta; muutos on huomenna suurempi kuin tänään Lämpötila nousee Merten pinta nousee Sään ääri-ilmiöt

Lisätiedot

TARKISTUKSET FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI. Euroopan parlamentti 2016/0029(COD) Mietintöluonnos Hannu Takkula (PE585.

TARKISTUKSET FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI. Euroopan parlamentti 2016/0029(COD) Mietintöluonnos Hannu Takkula (PE585. Euroopan parlamentti 2014-2019 Kansainvälisen kaupan valiokunta 2016/0029(COD) 19.9.2016 TARKISTUKSET 15-26 Mietintöluonnos Hannu Takkula (PE585.811v02-00) ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston

Lisätiedot

FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI A8-0156/29. Tarkistus. Eider Gardiazabal Rubial S&D-ryhmän puolesta

FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI A8-0156/29. Tarkistus. Eider Gardiazabal Rubial S&D-ryhmän puolesta 4.4.2017 A8-0156/29 29 13 kohta 29. pitää vierailijaryhmiä yhtenä keskeisistä välineistä, joilla lisätään kansalaisten tietoisuutta parlamentin toiminnasta; panee tyytyväisenä merkille vierailijaryhmiä

Lisätiedot

***I MIETINTÖLUONNOS

***I MIETINTÖLUONNOS EUROOPAN PARLAMENTTI 2009-2014 Kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunta 12.7.2010 2010/0137(COD) ***I MIETINTÖLUONNOS ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi luettelon

Lisätiedot

Yhteinen ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Yhteinen ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO UNIONIN ULKOASIOIDEN JA TURVALLISUUSPOLITIIKAN KORKEA EDUSTAJA Bryssel 14.4.2016 JOIN(2016) 6 final 2016/0112 (NLE) Yhteinen ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Euroopan unionin ja sen jäsenvaltioiden

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 10.9.2015 COM(2015) 426 final 2015/0190 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Maailman kauppajärjestön TRIPS-neuvostossa ja yleisneuvostossa Euroopan unionin puolesta esitettävästä kannasta,

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 26.5.2016 COM(2016) 304 final 2016/0157 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS viisumien myöntämisen helpottamisesta tehdyn Euroopan unionin ja Georgian välisen sopimuksen mukaisesti

Lisätiedot

SÄÄNNÖT LAAJENNETTUJEN TYÖRYHMIEN PERUSTAMISESTA

SÄÄNNÖT LAAJENNETTUJEN TYÖRYHMIEN PERUSTAMISESTA 3.4 SÄÄNNÖT LAAJENNETTUJEN TYÖRYHMIEN PERUSTAMISESTA PUHEENJOHTAJAKOKOUKSEN PÄÄTÖS 16. JOULUKUUTA 1999 1 1 artikla Laajennetut työryhmät eivät ole parlamentin elimiä, eivätkä ne näin ollen voi esittää

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 24.6.2016 COM(2016) 412 final 2016/0191 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Maailman kauppajärjestön yleisneuvostossa Euroopan unionin puolesta esitettävästä kannasta WTO:n poikkeuslupaa

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON ASETUS

Ehdotus NEUVOSTON ASETUS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 27.8.2015 COM(2015) 409 final 2015/0182 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON ASETUS pysyvistä orgaanisista yhdisteistä annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 850/2004

Lisätiedot

2. Selvityksessä otetaan huomioon valtuuskuntien huomautukset ja se esitettiin pysyvien edustajien komitealle 3. joulukuuta 2014.

2. Selvityksessä otetaan huomioon valtuuskuntien huomautukset ja se esitettiin pysyvien edustajien komitealle 3. joulukuuta 2014. Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 4. joulukuuta 2014 (OR. en) Toimielinten välinen asia: 2013/0045 (CNS) 16498/14 FISC 222 ECOFIN 1159 SELVITYS Lähettäjä: Vastaanottaja: Puheenjohtajavaltio Neuvosto Ed.

Lisätiedot

Ulkoasiainministeriö E-KIRJE UM ASA-30 Salmi Iivo VASTAANOTTAJA Eduskunta Suuri valiokunta Ulkoasiainvaliokunta

Ulkoasiainministeriö E-KIRJE UM ASA-30 Salmi Iivo VASTAANOTTAJA Eduskunta Suuri valiokunta Ulkoasiainvaliokunta Ulkoasiainministeriö E-KIRJE UM2011-02468 ASA-30 Salmi Iivo 08.12.2011 VASTAANOTTAJA Eduskunta Suuri valiokunta Ulkoasiainvaliokunta Viite Asia EU; E-kirje Euroopan Unionin ja Latinalaisen Amerikan ja

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 29.10.2014 COM(2014) 664 final 2014/0307 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Maailman kauppajärjestön yleisneuvostossa esitettävästä Euroopan unionin kannasta Seychellien tasavallan

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 18.12.2015 COM(2015) 664 final 2015/0304 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Euroopan unionin puolesta satamavaltioiden suorittamaa valvontaa koskevan Pariisin yhteisymmärryspöytäkirjan

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS. jäsenvaltioiden työllisyyspolitiikan suuntaviivoista

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS. jäsenvaltioiden työllisyyspolitiikan suuntaviivoista EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 2.3.2015 COM(2015) 98 final 2015/0051 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS jäsenvaltioiden työllisyyspolitiikan suuntaviivoista FI FI PERUSTELUT Euroopan unionin toiminnasta tehdyssä

Lisätiedot

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 5. huhtikuuta 2016 (OR. en)

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 5. huhtikuuta 2016 (OR. en) Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 5. huhtikuuta 2016 (OR. en) Toimielinten välinen asia: 2016/0036 (NLE) 7106/16 SÄÄDÖKSET JA MUUT VÄLINEET Asia: CLIMA 26 ENV 164 ONU 26 DEVGEN 43 ECON 225 ENER 87 FORETS

Lisätiedot

6146/12 HKE/phk DG K

6146/12 HKE/phk DG K EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO Bryssel, 14. helmikuuta 2012 (OR. en) 6146/12 Toimielinten välinen asia: 2012/0012 (NLE) ACP 20 COAFR 26 PESC 116 OC 44 SÄÄDÖKSET JA MUUT VÄLINEET Asia: NEUVOSTON PÄÄTÖS AKT EY-kumppanuussopimuksen

Lisätiedot

Yhteinen ehdotus NEUVOSTON ASETUS

Yhteinen ehdotus NEUVOSTON ASETUS EUROOPAN KOMISSIO EUROOPAN UNIONIN ULKOASIOIDEN JA TURVALLISUUSPOLITIIKAN KORKEA EDUSTAJA Bryssel 14.4.2014 JOIN(2014) 16 final 2014/0127 (NLE) Yhteinen ehdotus NEUVOSTON ASETUS Libyan tilanteen johdosta

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 5.10.2017 COM(2017) 574 final 2017/0252 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Euroopan unionin, Euroopan atomienergiayhteisön ja niiden jäsenvaltioiden sekä Georgian välisellä assosiaatiosopimuksella

Lisätiedot

PARLAMENTIN TYÖN SUUNNITTELUSTA VASTAAVA OSASTO. EUROOPPA-NEUVOSTON YLIMÄÄRÄINEN KOKOUS 17. helmikuuta 2003 BRYSSEL

PARLAMENTIN TYÖN SUUNNITTELUSTA VASTAAVA OSASTO. EUROOPPA-NEUVOSTON YLIMÄÄRÄINEN KOKOUS 17. helmikuuta 2003 BRYSSEL EUROOPAN PARLAMENTTI PARLAMENTIN TYÖN SUUNNITTELUSTA VASTAAVA OSASTO EUROOPPA-NEUVOSTON YLIMÄÄRÄINEN KOKOUS 17. helmikuuta 2003 BRYSSEL PUHEMIES PAT COXin PUHE PUHEENJOHTAJAN PÄÄTELMÄT 01/S-2003 Parlamentin

Lisätiedot

B8-0382/2015 } B8-0386/2015 } B8-0387/2015 } B8-0388/2015 } RC1/Am. 5

B8-0382/2015 } B8-0386/2015 } B8-0387/2015 } B8-0388/2015 } RC1/Am. 5 B8-0388/2015 } RC1/Am. 5 5 Johdanto-osan B kappale B. toteaa, että uskonnollisiin ryhmiin, muun muassa kristittyihin, kaikkialla maailmassa kohdistuvien hyökkäysten määrä on kasvanut valtavasti viime kuukausien

Lisätiedot

*** SUOSITUSLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI. Euroopan parlamentti 2016/0383(NLE)

*** SUOSITUSLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI. Euroopan parlamentti 2016/0383(NLE) Euroopan parlamentti 2014-2019 Kansainvälisen kaupan valiokunta 2016/0383(NLE) 9.6.2017 *** SUOSITUSLUONNOS esityksestä neuvoston päätökseksi Euroopan unionin ja Chilen tasavallan välisen, luonnonmukaisesti

Lisätiedot

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 15. heinäkuuta 2014 (OR. en) OIKEUDELLISEN YKSIKÖN LAUSUNTO 1 Määräenemmistöpäätöksiä koskevat uudet säännöt

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 15. heinäkuuta 2014 (OR. en) OIKEUDELLISEN YKSIKÖN LAUSUNTO 1 Määräenemmistöpäätöksiä koskevat uudet säännöt Conseil UE Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 15. heinäkuuta 2014 (OR. en) PUBLIC 11747/14 LIMITE JUR 413 POLGEN 113 OIKEUDELLISEN YKSIKÖN LAUSUNTO 1 Asia: Määräenemmistöpäätöksiä koskevat uudet säännöt

Lisätiedot

Yhteinen ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Yhteinen ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO UNIONIN ULKOASIOIDEN JA TURVALLISUUSPOLITIIKAN KORKEA EDUSTAJA Bryssel 21.9.2016 JOIN(2016) 43 final 2016/0298 (NLE) Yhteinen ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS poliittista vuoropuhelua ja yhteistyötä

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 22.6.2011 KOM(2011) 360 lopullinen 2011/0157 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS euron käytön jatkamista Saint-Barthélemyn saarella sen jälkeen, kun sen asema Euroopan unioniin nähden

Lisätiedot

Valtuuskunnille toimitetaan ohessa edellä mainittu sosiaalisen suojelun komitean lausunto kokoontuvaa EPSCO-neuvostoa varten.

Valtuuskunnille toimitetaan ohessa edellä mainittu sosiaalisen suojelun komitean lausunto kokoontuvaa EPSCO-neuvostoa varten. EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO Bryssel, 15. helmikuuta 2011 (18.02) (OR. en) 6491/11 SOC 124 SAATE Lähettäjä: Vastaanottaja: Asia: Sosiaalisen suojelun komitea Pysyvien edustajien komitea (Coreper I) / Neuvosto

Lisätiedot

FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI B8-1230/5. Tarkistus. Klaus Buchner Verts/ALE-ryhmän puolesta

FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI B8-1230/5. Tarkistus. Klaus Buchner Verts/ALE-ryhmän puolesta 23.11.2015 B8-1230/5 5 Johdanto-osan B kappale B. toteaa, että EU on kannattanut johdonmukaisesti vankkaa monenvälisiin sääntöihin perustuvaa lähestymistapaa kauppaan tunnustaen samalla, että myös kahdenvälisten,

Lisätiedot

FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI A8-0238/1. Tarkistus. Klaus Buchner Verts/ALE-ryhmän puolesta

FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI A8-0238/1. Tarkistus. Klaus Buchner Verts/ALE-ryhmän puolesta 2.9.2015 A8-0238/1 1 1 kohta 1. suhtautuu myönteisesti joulukuussa 2013 pidettyyn yhdeksänteen WTO:n ministerikokoukseen, jossa 160 WTO:n jäsentä kävi neuvotteluja kaupan helpottamista koskevasta sopimuksesta;

Lisätiedot

Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS

Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 7.11.2011 KOM(2011) 704 lopullinen 2011/0310 (COD) C7-0395/11 Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS kaksikäyttötuotteiden vientiä, siirtoa, välitystä ja kauttakulkua

Lisätiedot

Kansainväliset pakotteet

Kansainväliset pakotteet Kansainväliset pakotteet EU:n vientivalvonta ja pakotteet 5.3.2013 Ulkoasiainministeriö Oikeuspalvelu Kansainvälisen oikeuden yksikkö OIK-10@formin.fi, p. 09 160 55742 Johdanto 1. Yleistä pakotteista Tavoitteet

Lisätiedot

MIETINTÖLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI 2013/2170(INI)

MIETINTÖLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI 2013/2170(INI) EUROOPAN PARLAMENTTI 2009-2014 Ulkoasiainvaliokunta 8.11.2013 2013/2170(INI) MIETINTÖLUONNOS ohjuskilvestä Euroopalle: poliittiset ja strategiset merkitykset (2013/2170(INI)) Ulkoasiainvaliokunta Esittelijä:

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 20.11.2012 COM(2012) 677 final 2012/0320 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS jäsenvaltioiden valtuuttamisesta ratifioimaan, Euroopan unionin edun vuoksi, työturvallisuutta kemikaaleja

Lisätiedot

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 10. maaliskuuta 2015 (OR. en)

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 10. maaliskuuta 2015 (OR. en) Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 10. maaliskuuta 2015 (OR. en) Toimielinten välinen asia: 2014/0259 (NLE) 6732/15 SÄÄDÖKSET JA MUUT VÄLINEET Asia: SOC 150 EMPL 77 MIGR 13 JAI 149 NEUVOSTON PÄÄTÖS jäsenvaltioiden

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 27.7.2017 COM(2017) 396 final 2017/0172 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS CARIFORUM-valtioiden sekä Euroopan yhteisön ja sen jäsenvaltioiden talouskumppanuussopimuksen CARIFORUM

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Strasbourg 15.4.2014 COM(2014) 18 final 2014/0008 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Euroopan unionin ja sen jäsenvaltioiden sekä Ukrainan välisen yhteistä ilmailualuetta koskevan sopimuksen

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON DIREKTIIVI

Ehdotus NEUVOSTON DIREKTIIVI EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 23.6.2011 KOM(2011) 377 lopullinen 2011/0164 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON DIREKTIIVI kosmeettisia valmisteita koskevan direktiivin 76/768/ETY muuttamisesta sen liitteen III mukauttamiseksi

Lisätiedot

Komission ehdotus eurokolikoiden tekniseksi määritykseksi

Komission ehdotus eurokolikoiden tekniseksi määritykseksi IP/97/458 Brysselissä, 29. toukokuuta 1997 Komission ehdotus eurokolikoiden tekniseksi määritykseksi Euroopan komissio on tänään antanut ehdotuksen neuvoston asetukseksi, jolla säädetään tulevien eurokolikoiden

Lisätiedot

ottaa huomioon komission ehdotuksen (KOM(2003) 560) 1,

ottaa huomioon komission ehdotuksen (KOM(2003) 560) 1, P5_TA(2004)0004 Uudet synteettiset ja muut huumausaineet * Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselma ehdotuksesta neuvoston päätökseksi uusia synteettisiä ja muita huumausaineita koskevasta tietojenvaihdosta,

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 1.7.2016 COM(2016) 437 final 2016/0200 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS luonnonvaraisen eläimistön ja kasviston uhanalaisten lajien kansainvälistä kauppaa koskevan yleissopimuksen

Lisätiedot

PARLAMENTTIEN VÄLINEN KOKOUS EUROOPAN UNIONI VAKAUSSOPIMUSMAAT TEEMA I. Parlamenttien rooli Kaakkois-Euroopan vakaudessa

PARLAMENTTIEN VÄLINEN KOKOUS EUROOPAN UNIONI VAKAUSSOPIMUSMAAT TEEMA I. Parlamenttien rooli Kaakkois-Euroopan vakaudessa PARLAMENTTIEN VÄLINEN KOKOUS EUROOPAN UNIONI VAKAUSSOPIMUSMAAT TEEMA I Parlamenttien rooli Kaakkois-Euroopan vakaudessa Brysselissä 17 18. syyskuuta 2001 DT\441996.doc PE 302.062 PE 302.062 2/6 DT\441996.doc

Lisätiedot

Punaisen Ristin arvot ja periaatteet

Punaisen Ristin arvot ja periaatteet TÄMÄ ON PUNAINEN RISTI Punaisen Ristin arvot ja periaatteet Suomen Punainen Risti Järjestökoulutus 2015 Suomen Punainen Risti Järjestökoulutus 2015 sivu 1 PUNAISEN RISTIN ARVOT JA PERIAATTEET TOIMINTA-AJATUS

Lisätiedot

Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot:

Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2249 MTS-syystutkimus 2006 Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti

Lisätiedot

EUROOPAN RASISMIN JA SUVAITSEMATTOMUUDEN VASTAINEN TOIMIKUNTA

EUROOPAN RASISMIN JA SUVAITSEMATTOMUUDEN VASTAINEN TOIMIKUNTA CRI(98)29 Version finnoise Finnish version EUROOPAN RASISMIN JA SUVAITSEMATTOMUUDEN VASTAINEN TOIMIKUNTA YLEISTÄ POLITIIKKAA KOSKEVA SUOSITUS NRO 3: ROMANEIHIN KOHDISTUVAN RASISMIN JA SUVAITSEMATTOMUUDEN

Lisätiedot

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO KOMISSION LAUSUNTO

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO KOMISSION LAUSUNTO EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO Bryssel 22.04.2003 KOM(2003) 193 lopullinen 2001/0265 (COD) KOMISSION LAUSUNTO EY:n perustamissopimuksen 251 artiklan 2 kohdan kolmannen alakohdan c alakohdan nojalla Euroopan

Lisätiedot

Vapaaehtoistoiminnan linjaus

Vapaaehtoistoiminnan linjaus YHDESSÄ MUUTAMME MAAILMAA Vapaaehtoistoiminnan linjaus Suomen Punainen Risti 2008 Hyväksytty yleiskokouksessa Oulussa 7.-8.6.2008 SISÄLTÖ JOHDANTO...3 VAPAAEHTOISTOIMINNAN LINJAUKSEN TAUSTA JA TAVOITTEET

Lisätiedot

Neuvoston päätelmät hygienia-asetusten soveltamisesta saatuja kokemuksia koskevasta komission kertomuksesta neuvostolle ja Euroopan parlamentille

Neuvoston päätelmät hygienia-asetusten soveltamisesta saatuja kokemuksia koskevasta komission kertomuksesta neuvostolle ja Euroopan parlamentille EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO Bryssel, 3. lokakuuta 2009 (5.0) (OR. en) 4299/09 ADD AGRILEG 82 DENLEG 93 LISÄYS I/A-KOHTAA KOSKEVAAN ILMOITUKSEEN Lähettäjä: Eläinlääkintäasiantuntijoiden työryhmä (kansanterveys)

Lisätiedot

Yhteinen ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Yhteinen ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO UNIONIN ULKOASIOIDEN JA TURVALLISUUSPOLITIIKAN KORKEA EDUSTAJA Bryssel 23.11.2016 JOIN(2016) 56 final 2016/0373 (NLE) Yhteinen ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Euroopan unionin ja sen jäsenvaltioiden

Lisätiedot

9452/16 team/rir/vb 1 DG G 2B

9452/16 team/rir/vb 1 DG G 2B Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 25. toukokuuta 2016 (OR. en) 9452/16 FISC 85 ECOFIN 502 YHTEENVETO ASIAN KÄSITTELYSTÄ Lähettäjä: Neuvoston pääsihteeristö Päivämäärä: 25. toukokuuta 2016 Vastaanottaja:

Lisätiedot

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO. Ehdotus: EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON DIREKTIIVI

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO. Ehdotus: EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON DIREKTIIVI EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO Bryssel 05.08.2002 KOM(2002) 451 lopullinen 2002/0201 (COD) Ehdotus: EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON DIREKTIIVI direktiivin 95/2/EY muuttamisesta elintarvikelisäaineen E

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 27.5.2013 COM(2013) 309 final 2013/0161 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Maailman kauppajärjestön TRIPS-neuvostossa esitettävästä Euroopan unionin kannasta TRIPS-sopimuksen 66 artiklan

Lisätiedot

LAUSUNTOLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI. Euroopan parlamentti 2015/0068(CNS) 1.9.2015. oikeudellisten asioiden valiokunnalta

LAUSUNTOLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI. Euroopan parlamentti 2015/0068(CNS) 1.9.2015. oikeudellisten asioiden valiokunnalta Euroopan parlamentti 2014-2019 Oikeudellisten asioiden valiokunta 2015/0068(CNS) 1.9.2015 LAUSUNTOLUONNOS oikeudellisten asioiden valiokunnalta talous- ja raha-asioiden valiokunnalle ehdotuksesta neuvoston

Lisätiedot

FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI B8-0477/1. Tarkistus

FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI B8-0477/1. Tarkistus 5.7.2017 B8-0477/1 1 1 kohta johdantokappale 1. päättää asettaa terrorismia käsittelevän erityisvaliokunnan, joka tarkoin määritellyn toimivaltansa mukaisesti: 1. päättää asettaa terrorismin vastaisen

Lisätiedot

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 24. heinäkuuta 2015 (OR. en) Euroopan komission pääsihteerin puolesta Jordi AYET PUIGARNAU, johtaja

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 24. heinäkuuta 2015 (OR. en) Euroopan komission pääsihteerin puolesta Jordi AYET PUIGARNAU, johtaja Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 24. heinäkuuta 2015 (OR. en) Toimielinten välinen asia: 2015/0156 (NLE) 11206/15 WTO 157 SERVICES 25 COMER 104 EHDOTUS Lähettäjä: Saapunut: 23. heinäkuuta 2015 Vastaanottaja:

Lisätiedot