KAUHUN ASEET. Maailman vapauttaminen ydinaseista sekä biologisista ja kemiallisista aseista

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "KAUHUN ASEET. Maailman vapauttaminen ydinaseista sekä biologisista ja kemiallisista aseista"

Transkriptio

1 KAUHUN ASEET Maailman vapauttaminen ydinaseista sekä biologisista ja kemiallisista aseista THE WEAPONS OF MASS DESTRUCTION COMMISSION 2006

2 Komission jäsenten henkilötiedot Hans Blix, Komission puheenjohtaja Dewi Fortuna Anwar Alexei G. Arbatov Marcos de Azambuja Alyson J.K. Bailes Jayantha Dhanapala Gareth Evans Patricia Lewis Masashi Nishihara William J. Perry Vasantha Raghavan Cheikh Sylla Prince El Hassan bin Talal Pan, Zhenqiang

3 KAUHUN ASEET Maailman vapauttaminen ydinaseista sekä biologisista ja kemiallisista aseista

4 KAUHUN ASEET Maailman vapauttaminen ydinaseista sekä biologisista ja kemiallisista aseista

5 2006 Weapons of Mass Destruction Commission. Kaikki oikeudet pidätetään. Tämän julkaisun tekstiä voidaan lainata kokonaan tai osittain, jos lähde mainitaan. Raportti on saatavilla englanninkielisenä verkossa osoitteessa Suomennos: Eila Salomaa Kieliasun tarkistaminen: Holger Rotkirch Suomen ulkoministeriö on tukenut raportin kääntämistä. Julkaisija: Rauhankirjallisuuden edistämisseura ry Painatus: Sentenza Media, Stockholm Ulkoasu: Fidelity Stockholm AB Kuvat: NASA/Roger Ressmeyer/Corbis

6 Sisällys Lyhenteet...8 Puheenjohtajan alkusanat Yhteenveto luku. Aseidenriisunnan elvyttäminen Miksi joukkotuhoaseilla on suuri merkitys Aseidenriisunta tuuliajolla Tämän raportin tavoite ja tarkastelutapa luku. Kauhun tuhoaseet: uhkia ja vastauksia uhkiin Joukkotuhoaseiden muodostamien uhkien luonne Ydinaseiden luomat uhat Biologisten aseiden muodostamat uhat Kemiallisten aseiden muodostamat uhat Perinteisiä tapoja reagoida joukkotuhosaseiden muodostamiin uhkiin Yksipuoliset toimet Kahdenkeskiset toimet Useanväliset toimet Alueelliset toimet Globaalit toimet Perinteisten reagointitapojen heikkouksia Universaalisuuden puute Sopimuksen irtisanominen Todentamisen riittämättömyys Sopimuksen rikkominen Pakotekeinojen puuttuminen Uusia vastauksia kauhun aseiden uhkiin Yksipuolinen voimankäyttö ydinaseiden leviämisen estämisessä Kolme johtopäätöstä kollektiivista toimintaa varten luku. Ydinaseet Ydinaseiden leviämisen estäminen Ydinsulkusopimus Sopimuksiin sitoutumisen vahvistaminen Sopimusrikkomustapauksia Turvallisuustakuut Polttoainekierto: rikastetun uraanin ja plutoniumin tuotannon valvonta... 78

7 Hajoavan aineen aiheuttamista riskeistä eroon pääsy Alueellisia kysymyksiä ja järjestelyjä Ydinaseterrorismin estäminen Miten terroristit voisivat hankkia aseita? Turvajärjestelyt Nykyisten ydinaseiden määrän ja niiden aiheuttaman uhan vähentäminen Ydinaseoppien tarkistamisen tarve Ydinaseiden käyttöönotto Uusia rajoituksia taktisten ydinaseiden käyttöönotolle Uusien ydinaseiden kehittely Taistelukärkien hajoavan (ydin)materiaalijätteen käsittely Asekelpoisen hajoavan materiaalin tuotannon lopettaminen: asekelpoisen hajoavan materiaalin tuotannon kieltosopimus Kaikkien ydinkokeiden lopettaminen: täydellinen ydinkoekieltosopimus Ydinaseiden sääntelystä niiden kieltämiseen luku. Biologiset ja toksiiniaseet Biologisten aseiden kieltäminen Tulevaisuuden näkymät Sopimuksen aseman vahvistaminen Kansallinen täytäntöönpano Institutionaaliset puutteet Sopimuksen täytäntöönpano Biotieteet ja tutkijoiden rooli luku. Kemialliset aseet Kemiallisten aseiden kieltosopimus Kemiallisten aseiden varastojen hävittäminen Kaikkien maiden mukaan saaminen Ei-kuolettavat aseet, toimintakyvyn lamaannuttavat aineet ja mellakantorjunta-aineet Kemiallisten aseiden kieltosopimuksen tarkastus- ja valvontaedellytysten parantaminen Kemikaaliterrorismi Kemian teollisuutta vastaan suunnattujen terroristihyökkäysten uhka...145

8 6. luku. Kuljetusjärjestelmät, ohjuspuolustus ja avaruusaseet Joukkotuhoaseiden kuljetusjärjestelmät Ohjuspuolustusjärjestelmät Avaruuden aseistaminen Avaruusturvallisuushallintajärjestelmän nykytila luku. Vientivalvontajärjestelmät, kansainvälinen apu ja valtioista riippumattomat toimijat Vientivalvonta ja muu tavaroiden liikkumisen valvonta Tavaroiden liikkumisen valvonta Kansainvälinen apu ydinaseiden leviämisen estämiseksi ja aseidenriisunnan edistämiseksi Eri sektorien rooli: yritykset, tutkimus, kansalaisjärjestöt ja suuri yleisö Yritysten ja liike-elämän vastuu Tutkijoiden velvollisuus: käytännesäännöstöt Demokraattinen valvonta: edustuksellisten elinten rooli Demokraattinen valvonta: kansalaisjärjestöt ja läpinäkyvyys Julkinen tiedotus ja kasvatus luku. Sopimusten noudattaminen, todentaminen, toimeenpano ja Yhdistyneiden kansakuntien rooli Sopimusten noudattaminen Todentaminen Toimeenpano YK:n rooli YK:n aseidenriisuntakoneisto YK:n turvallisuusneuvoston rooli Muista aseista liite 1: Joukkotuhoasekomission suositukset liite 2: Komission työskentely Komission toimeksianto Komission jäsenten henkilötiedot Sihteeristö Rahoituksellinen ja organisatorinen tuki Kiitokset Komission istunnot Seminaarit ja muut julkiset kokoukset Joukkotuhoaseita käsitteleviä julkaisuja...230

9 Lyhenteet ABM ASAT BMD BW BTWC CD COPUO CTBT CWC FAO FMCT GAO GNEP GTRI G8 IAEA INF Anti- ballistic missile Torjuntaohjus Anti-satellite (weapon) Satelliittien tuhoaja Ballistic missile defence Ballistinen ohjuspuolustus Biological weapon/warfare Biological and Toxin Weapons Convention Biologisten ja toksiiniaseiden kieltosopimus Conference on Disarmament Aseidenriisuntakonferenssi Committee on the Peaceful Uses of Outer Space YK:n avaruuskomitea Comprehensive Nuclear-Test-Ban Treaty Täydellinen ydinkoekieltosopimus Chemical Weapons Convention Kemiallisten aseiden kieltosopimus Food and Agriculture Organization YK:n elintarvike- ja maatalousjärjestö Fissile material cut-off treaty Asekelpoisen hajoavan materiaalin tuotantokieltosopimus Government Accountability Office Yhdysvaltain hallituksen tarkastusvirasto The Global Nuclear Energy Partnership Globaali ydinenergiakumppanuus Global Threat Reduction Initiative Globaali aloite uhkien vähentämiseksi Group of Eight G8-maat, kahdeksan johtavan teollisuusmaan ryhmä International Atomic Energy Agency Kansainvälinen atomienergiajärjestö Intermediate-range Nuclear Forces (Treaty) keskimatkan (ns. euro-) ohjusten poistamista koskenut sopimus 8

10 lyhenteet 9 MAD Mutual assured destruction Molemminpuolinen varmistettu tuho MOU Memorandum of understanding Yhteisymmärrystä korostava muistio MTCR Missile Technology Control Regime Ohjusteknologian vientivalvontajärjestely NASA National Aeronautics and Space Administration (US) Yhdysvaltain ilmailu- ja avaruushallinto NATO North Atlantic Treaty Organization (NATO) Pohjois-Atlantin Liitto NPT Non-Proliferation Treaty Ydinsulkusopimus NWFZ Nuclear-weapon-free zone Ydinaseeton vyöhyke OPCW Organisation for the Prohibition of Chemical Weapons Kemiallisten aseiden kieltojärjestö PSI Proliferation Security Initiative aloite ydinmateriaalin laittomien kuljetusten estämiseksi PTBT Partial Test-Ban Treaty Osittainen ydinkoekieltosopimus SALT I, II, (III) Strategic Arms Limitation Treaty Sopimus strategisten aseiden rajoittamisesta SORT Strategic Offensive Reductions Treaty Sopimus strategisten ydinaseiden vähentämisestä START Strategic Arms Reduction Treaty Sopimus strategisten aseiden vähentämisestä UNDC United Nations Disarmament Commission YK:n aseidenriisuntakomissio UNIDIR United Nations Institute for Disarmament Research YK:n aseidenriisuntatutkimuslaitos UNMOVIC United Nations Monitoring, Verification and Inspection Commission YK:n tarkastusyksikkö UNSCOM United Nations Special Commission of Iraq YK:n Irakin tarkastusyksikkö WCO World Customs Organisation Maailman tullijärjestö

11 10 kauhun aseet WHO WMD WMDC World Health Organisation Maailman terveysjärjestö Weapons of mass destruction Joukkotuhoaseet Weapons of Mass Destruction Commission Joukkotuhoasekomissio

12

13 Puheenjohtajan alkusanat SYYSKUUSSA 2003 Ruotsin ulkoministeri Anna Lindh murhattiin raa asti. Hän oli innostava, nuori ja aloitteellinen, ja hänellä olisi vielä ollut paljon annettavaa työssä paremman maailman hyväksi. Vuoden 2003 alkupuolella Anna soitti minulle aika ajoin kysyäkseen, miten vastuullani ollut YK:n tarkastustyö Irakissa edistyi. Hän oli monien kollegojensa tavoin hyvin pahoillaan käänteestä kohti sotilaallista toimintaa Irakia vastaan. Hänen mielestään tarkastajille olisi ollut annettava enemmän aikaa joukkotuhoaseiden etsintään. Hänestä skeptinen asenne aseellista toimintaa kohtaan ei kuitenkaan ollut riittävä. Siihen oli liitettävä aktiivisempi politiikka ydinaseiden leviämisen estämiseksi. Olin aivan samaa mieltä hänen kanssaan, ja olin iloinen, kun kesäkuussa 2003 hän ja hänen kollegansa antoivat julistuksen Euroopan unionin uudesta yhteisestä politiikasta. Tämä politiikka lähti käsitykseni mukaan järkevistä lähtökohdista: paras ratkaisu joukkotuhoaseiden leviämisen ongelmaan olisi, etteivät valtiot enää tuntisi tarvitsevansa niitä ja että sopimuksen rikkojia kannustettaisiin perääntymään ja palaamaan kansainväliseen yhteisöön. Tämän politiikan mukaan tarvittiin yhteistoimintaan pohjautuvan kollektiivisen turvallisuuden näkemystä ja sääntöihin perustuvaa kansainvälistä järjestystä. Se korosti kansainvälisen todentamisen ja todellisen monenkeskisyyden merkitystä. Viimeisenä keinona pidettiin kuitenkin mahdollisuutta ryhtyä turvallisuusneuvoston päättämiin pakkotoimiin Yhdistyneiden kansakuntien peruskirjan VII luvun mukaisesti. Kesäkuun 2003 lopulla, jolloin Irakin miehitys oli jo tapahtunut ja minä olin lähdössä YK:sta, Anna Lindh otti minuun jälleen yhteyttä. Hän ajatteli ajan olevan kypsä uuden EU-politiikan lisäksi myös ajatukselle, jonka oli ensimmäisenä esittänyt silloinen YK:n aseidenriisunta-asioista vastaava alipääsihteeri Jayantha Dhanapala: riippumattoman kansainvälisen komission asettamiselle tutkimaan sitä, miten joukkotuhoaseiden ongelmaa olisi käsiteltävä. Hän pyysi minua komission puheenjohtajaksi. Annoin suostumukseni. 13

14 14 kauhun aseet Anna Lindhin kuoleman jälkeen Ruotsin pääministeri Göran Persson ja Anna Lindhin seuraaja ulkoministerinä, Laila Freivalds, antoivat minulle vapaat kädet komission muodostamiseen. Minulla on ollut onni saada ryhmään korkeatasoiset jäsenet, jotka ovat antaneet käyttöön ideansa, tietonsa ja harkintakykynsä sekä kirjoituksiaan. He ovat kaikki olleet mukana rauhan säilyttämistä tai aseiden rajoittamista koskevassa käytännön poliittisessa, diplomaattisessa tai sotilaallisessa työssä. Komissio ei ole tavoitellut utopistisia päämääriä, vaan se on yhteisvoimin hartaasti pyrkinyt hyvää harkintaa käyttäen osoittamaan rakentavia keinoja edessämme yhä olevien vaikeuksien voittamiseksi. Vaikka tämä esipuhe on minun, raportti ja sen suositukset ovat komission yhteisiä. Ruotsin hallitus on rahoittanut anteliaasti suurimman osan komission menoista, ja avustuksia ovat antaneet liitteenä olevan erittelyn mukaisesti useat muut hallitukset ja muut tahot, erityisesti kanadalainen Simons Foundation. Kolme aikaisempaa riippumatonta kansainvälistä työryhmää on julkaissut tärkeitä raportteja tältä alalta. Vuonna 1982 Ruotsin pääministerin Olof Palmen johtama komissio julkaisi raporttinsa Common Security (Yhteinen turvallisuus). Siinä esitettiin, että ydinvarustelu ja molemminpuolinen varmistettu tuho (MAD) voisivat hävittää koko sivilisaation ja että turvallisuus voidaan saavuttaa ainoastaan yhteistyöllä ja aseidenriisunnalla. Raportissa asetettiin toivo voimakkaaseen sodanvastaiseen täydellistä ydintuhoa pelkäävään yleiseen mielipiteeseen. Vaikka kylmä sota jatkui, Yhdysvaltojen ja Neuvostoliiton välillä solmittiin merkittäviä kahdenkeskisiä asevalvontasopimuksia. Helsingissä pidetty Euroopan turvallisuus- ja yhteistyökonferenssi oli uuden ilmapiirin airut. Vuonna 1996 ilmestyi Australian hallituksen sponsoroima Report of the Canberra Commission of the Elimination of Nuclear Weapons (Canberran komission raportti ydinaseiden hävittämisestä). Kylmä sota oli päättynyt, ja elettiin toivon aikaa. YK:n valtuutuksen saanut menestyksekäs Persian lahden sota pysäytti vuonna 1991 Irakin hyökkäyksen Kuwaitiin, Sen päätyttyä presidentti George H. W. Bush puhui uudesta maailmanjärjestyksestä. Vuonna 1995 onnistuttiin jatkamaan ydinsulkusopimusta määrättömäksi ajaksi, sen jälkeen kun viisi sopimuksen osapuolina olevaa ydinasevaltaa olivat vahvistaneet ydinaseriisuntasitoumuksensa. Canberran komissio kiirehti ryhtymistä välittömiin käytännön toimiin ydinaseiden hävittämiseksi. Elokuussa 1998, vain muutamia kuukausia Pakistanin ja Intian

15 puheenjohtajan alkusanat 15 ydinkokeiden jälkeen, Japanin hallitus järjesti riippumattoman Tokion ydinsulku- ja ydinaseriisuntafoorumin. Foorumin vuotta myöhemmin julkaistussa loppuraportissa esiteltiin toimintaohjelma, joka koski ydinaseriisuntaa, ydinaseiden leviämisen estämistä ja terrorismia. Pian sen jälkeen Yhdysvaltojen senaatti kuitenkin kieltäytyi ratifioimasta täydellistä ydinkoekieltosopimusta. Kylmän sodan päättymisen avaamat mahdollisuudet olivat sulkeutumassa: ydinaseriisunnassa saavutettiin hyvin vähän tai ei lainkaan edistymistä, ydinaseiden leviäminen jatkui ja pelko terrorismin vaaroista kasvoi. Eräät positiivisemmat kehityssuunnat eivät ole muuttaneet tätä näkymää. Niinä kymmenenä vuotena, jotka ovat kuluneet Canberran komission raportin julkaisemisesta, globaali taloudellinen riippuvuus on lisääntynyt. Kaikki maailman maat ovat joutuneet kohtaamaan samat ympäristöuhat ja tarttuvien tautien muodostamat riskit. Sotilaallisten suurvaltojen välillä ei ole ollut vakavia alueellisia eikä ideologisia konflikteja. Onkin hämmästyttävää, että asevalvonta- ja aseidenriisuntailmapiiri on tosiasiallisesti huonontunut. Maailmanlaajuisten sopimusten, kuten ydinsulkusopimuksen ja biologisten ja toksiiniaseiden kieltosopimuksen vakiinnuttamisessa ei ole tapahtunut edistymistä, ei myöskään täydellisen ydinkoekieltosopimuksen ratifioinnissa. Neuvottelut kaivatun asekelpoisen ydinmateriaalin tuotannon kieltävän sopimuksen aikaansaamiseksi eivät ole edes käynnistyneet. Aseistautumisessa on jopa toteutettu uusia vaiheita: Yhdysvaltojen ohjuskilpi saattaa laukaista Kiinan ja Venäjän vastatoimia ydinaseiden osalta ja Yhdysvalloissa ja myös muualla saatetaan kehittää uusiin tarkoituksiin suunniteltuja ydinaseita. Samaan aikaan kun avaruuden ja satelliittien rauhanomainen käyttö kehittyy huimaavaa vauhtia helpottaen globaalia viestintää, edistyneimmät sotilasmahdit laskelmoivat, miten ne voisivat tehokkaimmin käydä sotaa tässä ympäristössä. Tapahtuneesta kehityksestä huolimatta hallitukset ja maailman yleinen mielipide kiinnittävät aikaisempaa vähemmän huomiota globaaleihin asevalvonta- ja aseidenriisuntajärjestelmiin. Yksi syy siihen on voimakas, aivan aiheellinen keskittyminen terrorismin vastaiseen taisteluun ja yksittäisten todellisten tai mahdollisten ydinaseiden leviämistapausten hoitamiseen. Toinen syy saattaa olla se, että kansainväliset sopimukset eivät kyenneet estämään terroristien hyökkäystä Yhdysvaltoihin 11. syyskuuta 2001, eivät olleet riittävä este Irakin, Pohjois-Korean ja Libyan ydinaseiden hankkimispyrkimyksille eivätkä pystyneet estämään Iranin uraaninrikastusohjelman salaamista.

16 16 kauhun aseet Kun useimmat valtiot ovat reagoineet tapahtuneisiin sopimusrikkomuksiin kehittämällä voimassa olevia sopimuksia ja instituutioita, ainoa supervalta Yhdysvallat on valinnut omaan sotilaalliseen voimaansa turvautumisen vaihtoehdon. Yhdysvaltojen vuoden 2002 kansallinen turvallisuusohjelma teki selväksi, että maa pitäisi oikeutenaan käyttää sotilaallista voimaa ilman YK:n turvallisuusneuvoston valtuutusta vastatessaan paitsi todelliseen tai välittömästi uhkaavaan joukkotuhoasehyökkäykseen myös joukkoutuhoaseiden hyökkäyksen uhkaan, joka saattaa olla ajan ja paikan suhteen epävarma. Yhdysvaltojen politiikka, joka vahvistettiin tältä osin maalikuussa 2006 omaksutussa strategiassa, eroaa mielestäni YK:n peruskirjan itsepuolustusta koskevista määräyksistä. Strategian päämäärän sanottiin olevan auttaa tekemään maailmasta ei vain turvallisempi vaan myös parempi, mikä osoitti Yhdysvaltojen uskovan, että tämä politiikka hyödyttää kaikkia. Kukaan ei aliarvioi vaikeuksia, joita edessämme on pyrkiessämme aseidenriisuntaan ja sellaisen sopimuksen aikaansaamiseen, joka kieltää ydinaseet aivan kuten muut biologiset ja kemialliset kauhun aseet on kielletty. Maailmanlaajuisten asevalvonta- ja aseidenriisuntafoorumeiden nykyinen lamaantuneisuus johtuu osittain halvaannuttavasta konsensus-vaatimuksesta yhdistyneenä vanhanaikaiseen blokkipolitiikkaan. Merkittävämpi syy on kuitenkin se, että ydinasevallat eivät enää näytä ottavan vakavasti sitoutumistaan ydinaseriisuntaan, vaikka se oli olennainen osa ydinsulkusopimuksen kokonaisuutta sekä sen syntyhetkellä vuonna 1968 että sitä jatkettaessa määräämättömäksi ajaksi vuonna Tällaiseen asenteeseen sisältyvä kansainvälisen sitoutumisen heikkeneminen uhkaa horjuttaa monenkeskisten sopimusten velvoittavuuden uskottavuutta ja tehokkuutta. Vastakohtana yleisesti ottaen synkille lyhyen aikavälin asevalvonta- ja aseidenriisuntanäkymille turvallisuuden laajemmalla kentällä voidaan nähdä joitakin myönteisiä kehityssuuntia. Valtioiden välisten aseellisten konfliktien määrä on vähentynyt. Rauhanturvaoperaatiot ovat estäneet ja estävät tänä päivänä aseellisten konfliktien syntymistä eri puolilla maailmaa. YK:n uudistamispyrkimyksissä on edistytty jonkin verran, ja lisää edistymistä voidaan toivoa. YK:n uusi rauhanrakennuskomissio auttaa konflikteista toipuvia maita ja pienentää siten väkivaltaisuuksien uudelleen puhkeamisen riskiä. Turvallisuusneuvosto on hyväksynyt äskettäin tärkeän päätöslauselman, joka velvoittaa jäsenvaltiot hyväksymään kansallista lainsäädäntöä joukkotuhoaseiden leviämisen estämiseksi. Tämä on rakentava ennakkotapaus.

17 puheenjohtajan alkusanat 17 Jos turvallisuusneuvosto kuitenkin haluaisi tulevaisuudessa käyttää ja kehittää velvoittavaa määräyksenantovaltaansa, sen on varmistuttava YK:n jäsenvaltioiden laajasta tuesta. Pitkällä tähtäyksellä tämä merkitsisi turvallisuusneuvoston muuttamista paremmin YK:n jäsenvaltioita edustavaksi. Lopuksi: koko maailman yhdentymisen nopeasti lisääntyessä maailmanlaajuiset sopimukset ja maailmanlaajuiset elimet kuten YK, kansainvälinen atomienergiajärjestö (IAEA) ja kemiallisten aseiden kieltojärjestö (OPCW), ovat yhä välttämättömiä. Puutteistaan huolimatta ne voivat saada aikaan sellaisia tärkeitä asioita, joita valtiot eivät voi saavuttaa. Ne ovat sen vuoksi valtioiden yhteisölle olennaisia välineitä turvallisuuden lisäämisessä, yhteisten tarkastusjärjestelmien ylläpitämisessä ja joukkotuhoaseiden luoman uhkan vähentämisessä. Hallitukset, jotka ovat pettyneet maailmanlaajuisiin sopimuksiin ja elimiin, palaavat väistämättä ja sitoutuvat uudestaan. Toivon, että siinä vaiheessa, kun vallitsee suurempi valmius palata monenkeskiseen asevalvonta- ja aseidenriisuntayhteistyöhön, komission raportti voi olla hyödyksi käytännön asialistan laatimisessa. Ideoista ja suosituksista osa on uusia, mutta komissio kannattaa ja puolustaa myös joitakin tunnettuja aiempia ehdotuksia. Tällä hetkellä minusta näyttää siltä, että ydinaseiden leviämisen ja terrorismin ehkäisemiseksi tehdyssä tärkeässä työssä saavutettujen onnistumisten ohella toivoa nykyiseen synkkyyteen voitaisiin luoda kahdella lisäalueella. Täydellisen ydinkoekieltosopimuksen voimaansaattaminen olisi merkittävä este uusien ydinaseiden kehittämiselle. Nykyiset ydinaseet ovat kyllin pahoja. Ydinasekelpoisen materiaalin valmistamisen kieltävän maailmanlaajuisen sopimuksen aikaansaaminen muodostaisi tulpan tällaisen materiaalin lisätuotannolle. Se auttaisi uhkaamassa olevan kilpavarustelun pysäyttämisessä erityisesti Aasiassa. Näissä molemmissa kysymyksissä ratkaiseva asema on Yhdysvalloilla. Jos se tekee aloitteen, muu maailma todennäköisesti seuraa perässä. Jos se ei tee aloitetta, seurauksena voi olla uusia ydinkokeita ja uusi ydinkilpavarustelu. Hans Blix Joukkotuhoasekomission (WMDC) puheenjohtaja Toukokuu 2006

18

19 KAUHUN ASEET Maailman vapauttaminen ydinaseista sekä biologisista ja kemiallisista aseista Yhteenveto MIKSI TOIMINTA ON VÄLTTÄMÄTÖNTÄ Ydinaseet, biologiset aseet ja kemialliset aseet ovat kaikista aseista epäinhimillisimpiä. Ne on suunniteltu sekä levittämään pelkoa että tuhoamaan. Ne voivat valtioiden tai valtioista riippumattomien toimijoiden käsissä aiheuttaa paljon laajempaa tuhoa kuin tavanomaiset aseet. Niiden seuraukset ovat myös paljon sattumanvaraisempia ja pitkäaikaisempia. Niin kauan kuin yhdellä valtiolla on joukkotuhoaseita, etenkin ydinaseita, muutkin haluavat niitä. Niin kauan kuin niitä on yhdenkin valtion varastossa, on suuri vaara, että niitä myös käytetään jonain päivänä joko tarkoituksellisesti tai vahingossa. Seuraukset olisivat väistämättä katastrofaaliset. Kylmän sodan aikaisen kauhun tasapainon päättymisestä huolimatta varastot ovat uskomattoman ja hälyttävän suuret. Ydinaseita on noin , niistä noin käyttöön otettuina. Joukkotuhoaseiden keksimistä ei voi peruuttaa. Ne voidaan kuitenkin kieltää, aivan kuten biologiset ja kemialliset aseet on jo kielletty, ja niiden käyttämisestä voidaan tehdä asia, joka ei tule kysymykseenkään. Sääntöjä, jotka pakottavat sopimusten noudattamiseen, todentamiseen ja toimeenpanoon, voidaan soveltaa tehokkaasti, jos vain halutaan. Vahva tahto tekee mahdolliseksi jopa ydinaseiden lopullisen hävittämisen maapallolta. Viimeisten kymmenen vuoden aikana aseidenriisuntaponnisteluissa ja ydinaseiden leviämisen torjunnassa on tapahtunut vakavaa taantumista. Sopimusten solmiminen ja täytäntöönpano ovat jumiutuneet ja uuden leviämisaallon myötä on ryhdytty kannattamaan entistä enemmän yksipuolista toimintaa. Vuosi 2005 toi mukanaan kaksi syytä havahtua: ydinsulkusopimuksen tarkastelukonferenssin epäonnistuminen ja YK:n huippukokouksen kyvyttömyys sopia yhdestäkään joukkotuhoasekysymyksen kohdasta. Näihin vaatimuksiin on nyt vastattava. 19

20 20 kauhun aseet MITÄ ON TEHTÄVÄ Joukkotuhoasekomissio tekee raportissaan monia yksityiskohtaisia suosituksia (ks. luettelojen yhdistelmä liitteessä 1). Yhteenveto tärkeimmistä on seuraavassa. 1 Sovitaan yleisistä toimintaperiaatteista Aseidenriisuntaa ja aseiden leviämisen estämistä edistetään parhaiten kansainvälisellä yhteistyöllä, jonka perustana ovat sitovat säännöt ja tehokkaat monenkeskiset valvontaelimet YK:n turvallisuusneuvoston toimiessa ylimpänä auktoriteettina. On aloitettava kiireellisesti uudet päämäärätietoiset neuvottelut eri hallitustenvälisten koneistojen kautta kolmesta päätavoitteesta: nykyisten asevarastojen aiheuttamat vaarat, aseiden leviämisen estäminen ja kaikkien joukkotuhoaseiden kertakaikkinen kieltäminen. Valtioiden on yhdessä ja erikseen harjoitettava johdonmukaisesti sellaista politiikkaa, jonka tarkoituksena on varmistaa, ettei yksikään valtio kokisi joukkotuhoaseiden hankkimista tarpeelliseksi. Hallitusten, hallitustenvälisten elinten ja kansalaistoimijoiden olisi ryhdyttävä valmistelemaan huippukokousta, jonka aiheena on aseidenriisunta, ydinaseiden leviämisen estäminen ja joukkotuhoaseterrorismi. Tämä antaisi uutta pontta kansainväliselle yhteistoiminnalle. 2 Vähennetään nykyisten asevarastojen aiheuttamaa vaaraa: valtiot eivät käytä, terroristit eivät saa haltuunsa Suojataan kaikki joukkotuhoaseet ja niiden valmistukseen tarvittava materiaali ja laitteet, niin että terroristit eivät voi hankkia niitä varastamalla tai muulla tavoin. Poistetaan ydinaseet erityisvalmiudesta, jolloin vähennetään erehdyksessä tapahtuvan laukaisun riskiä; vähennetään voimakkaasti strategisten ydinaseiden määrää; sijoitetaan kaikki taktiset ydinaseet keskitettyyn varastoon; siirretään kaikki nämä aseet pois vieraalta maaperältä. Kielletään ydinmateriaalin valmistus asetarpeisiin ja lopetetaan asteittain korkeasti rikastetun uraanin tuotanto. Vähennetään ydinaseiden merkitystä tekemällä sitoumuksia olla käyttämättä ydinasetta ensimmäisenä, antamalla vakuutus olla käyttämättä niitä ydinaseettomia valtioita vastaan ja luovutaan kehittämästä ydinaseita uusiin tarkoituksiin.

21 yhteenveto 21 3 Estetään ydinaseiden leviäminen: ei uusia asejärjestelmiä ei uusia omistajia Kielletään ydinkokeet saattamalla täydellinen ydinkoekieltosopimus voimaan. Otetaan uudestaan esille kaikkien ydinkoekieltosopimusten osapuolten sitoumukset: viiden ydinasevaltion sitoumus edetä neuvottelemalla kohti ydinaseriisuntaa ja ydinaseettomien valtioiden sitoumus pidättyä kehittämästä ydinaseita. Todetaan, että myös ydinsulkusopimuksen ulkopuolisten valtioiden velvollisuus on ottaa osaa aseidenriisuntaprosessiin. Jatketaan neuvotteluja Iranin ja Pohjois-Korean kanssa, niin että saavutetaan ydinasevaihtoehdosta luopuminen tehokkaasti ja todennetusti samalla kun taataan maiden turvallisuus ja tunnustetaan jokaisen osapuolen oikeus ydinvoiman rauhanomaiseen käyttöön. Tutkitaan mahdollisuutta kansainvälisiin järjestelyihin, joilla varmistetaan rikastetun uraanipolttoaineen tarjonta ja käytetyn polttoaineen hävittäminen. Näin vähennetään tarvetta kansallisten laitosten rakentamiseen ja pienennetään leviämisriskiä. 4 Työ kaikkien joukkotuhoaseiden kertakaikkiseksi kieltämiseksi Hyväksytään periaate, että ydinaseet tulisi kieltää, aivan kuten biologiset ja kemialliset aseet on kielletty. Tutkitaan poliittisia, juridisia ja teknisiä vaihtoehtoja sekä menettelytapoja tavoitteen saavuttamiseksi kohtuullisessa ajassa. Saatetaan päätökseen nykyisten alueellisten ydinaseettomien vyöhykkeiden toteutus ja toimitaan aktiivisesti uusien vyöhykkeiden perustamiseksi muilla alueilla, etenkin ja kaikkein kiireellisimmin Lähi-idässä. Vaikutetaan siihen, että kemiallisen aseen kieltosopimusta noudatetaan ja että se pannaan tehokkaasti täytäntöön. Nopeutetaan kemiallisten aseiden varastojen tuhoamista. Vaikutetaan siihen, että biologisten ja toksiiniaseiden kieltosopimusta noudatetaan ja että sen täytäntöönpano on tehokasta. Parannetaan teollisuuden, tutkijoiden ja hallitusten välistä yhteistyötä, jotta biologisten ja toksiiniaseiden kehittämis- ja tuotantokielto vahvistetaan ja jotta pysytään bioteknologian kehityksen tasalla. Estetään kilpavarustelu avaruudessa kieltämällä aseiden sijoittaminen avaruuteen ja käyttö avaruudessa.

22

23 ensimmäinen luku Aseidenriisunnan elvyttäminen

24 ensimmäinen luku Aseidenriisunnan elvyttäminen Ydinaseita, biologisia aseita ja kemiallisia aseita kutsutaan aivan oikein joukkotuhoaseiksi (WMD). Ne on suunniteltu luomaan kauhua ja aiheuttamaan tuhoa. Ne kykenevät tappamaan tuhansittain ihmisiä yhdellä iskulla. Niiden vaikutukset saattavat säilyä niin meissä kuin ympäristössämmekin pitkään, joissakin tapauksissa ikuisesti. Maailman vapauttamiseksi näiden aseiden uhasta on tehty monia ponnistuksia, ja jonkin verran on saavutettukin edistymistä. Kylmän sodan päättymisen olisi luullut edesauttavan näitä pyrkimyksiä, mutta viimeisten kymmenen vuoden aikana onkin yllättäen taannuttu enemmän kuin edistytty. Valtiot eivät ole noudattaneet aseiden riisumiseen tai niiden leviämisen ehkäisemiseen tähtääviä sitoumuksiaan. On myös syntynyt terroristiryhmiä, jotka eivät tunne mitään pidäkkeitä. YK:n syyskuussa 2005 pidetyssä huippukokouksessa ei kyetty sopimaan ainoastakaan aseidenriisuntaa tai ydinsulkua koskevasta suosituksesta. Meidän kaikkien on aika havahtua näkemään se pelottava todellisuus, että maailmaa varjostavat edelleen monet vanhat uhat ja että niiden lisäksi on syntynyt useita uusia uhkia. Kaikkien maiden hallitusten on elvytettävä yhteistyötään ja puhallettava uutta henkeä YK:n aseidenriisuntatyöhön. Köyhyyden poistamiseen ja globaaliin ympäristönsuojeluun tähtääviin pyrkimyksiin on liitettävä maailman suurimpien tuhovoimien purkaminen. Peruutusvaihteelta on siirryttävä etenemiseen. Maailmanlaajuisilla sopimuksilla on saatu aikaan kattava biologisten ja kemiallisten aseiden kielto, joka kaikkien tulee hyväksyä ja joka on toimeenpantava täydellisesti. Myös ydinaseet on kiellettävä. Tämän tavoitteen saavuttaminen edellyttää uusia aloitteita, jotka tähtäävät ydinaseiden määrän vähentämiseen ja niiden synnyttämän uhan pienentämiseen. Yhtä kiireellistä on estää ydinaseiden leviäminen ja ryhtyä erityistoimiin, joilla taataan, etteivät terroristit saa haltuunsa mitään joukkotuhoaseita. Tässä raportissa esitellään ideoita ja suosituksia siitä, mitä kansain- 24

25 aseidenriisunnan elvyttäminen 25 välinen yhteisö, joka mm. muodostuu kansallisista hallituksista ja kansalaisyhteiskunnasta, voi ja mitä sen pitää tehdä. MIKSI JOUKKOTUHOASEILLA ON SUURI MERKITYS Miksi emme keskustele pienaseista, jotka tällä hetkellä saavat aikaan eniten uhreja? Tai napalm-, fosfori- ja rypälepommeista, jotka saattavat aiheuttaa ylimääräistä kärsimystä tai joiden vaikutukset saattavat olla umpimähkäisiä? Tämä ei ole joko/tai -kysymys. Komission tehtävä keskittyy joukkotuhoaseisiin. Se on tarpeeksi iso haaste. Toiset elimet käsittelevät muiden aseiden ja sodankäyntimuotojen ongelmia. Ydinaseiden, biologisten aseiden ja kemiallisten aseiden välillä on suuria eroja käytön, vaikutusten, oikeudellisen säätelyn ja strategisen merkityksen suhteen. Ylivoimaisimman uhan luovat edelleen ydinaseet. Joidenkin asiantuntijoiden mielestä erot ovat niin merkittäviä, että he eivät halua puhua näistä kolmesta asetyypistä yhteisellä nimellä joukkotuhoaseet. Peloteaseina ne kuitenkin kantavat samaa leimaa, minkä vuoksi on loogista käsitellä niitä yhtenä ryhmänä. On monia tärkeitä syitä siihen, miksi nykyistä maailmanlaajuisten neuvottelujen pysähdystilaa ei voida hyväksyä ja miksi valtioiden täytyy jälleen keskittää huomionsa joukkotuhoaseisiin ja voimistaa ponnistelujaan aseidenriisunnan, asevalvonnan, aseiden leviämisen estämisen ja sopimusten noudattamisen puolesta: Kemian tutkimuksen ja teollisuuden kehitys sekä bioteknologian ja biotieteiden nopea laajeneminen luovat mahdollisuuksia tärkeille rauhanomaisille käyttötarkoituksille. Ne tekevät kuitenkin mahdolliseksi tuottaa kemiallisia aseita ja käyttää viruksia ja bakteereja aseina kauhistuttavilla tavoilla. Yhdysvaltoja vastaan 11. syyskuuta 2001 tehdyt terrorihyökkäykset tekivät maailmalle kerralla selväksi, että terroristit saattavat käyttää ydinaseita, jos onnistuvat hankkimaan niitä. Vuonna 1968 solmittu ydinsulkusopimus (Non-Proliferation Treaty, NPT), joka antoi viidelle ensimmäiselle ydinasevaltiolle tunnustetun aseman, sai laajaa kannatusta. Se ei kuitenkaan estänyt Intiaa, Israelia ja Pakistania muodostamasta ydinaseiden leviämisen toista vaihetta. Kolmannessa vaiheessa Irak, Libya ja Pohjois-Korea rikkoivat sopimusta. Jos Iran ja Pohjois-Korea eivät anna luotettavaa lupausta luopua ydinaseista, voi syntyä painetta neljännelle leviämisvaiheelle.

26 26 kauhun aseet Ydinsulkusopimuksen solmimisesta on kulunut 36 vuotta. Viisi sopimukseen liittynyttä ydinasevaltaa eivät ole täyttäneet velvoitettaan edetä aseidenriisuntaan neuvottelujen kautta. Tällä hetkellä on vaarana, että ydinaseiden kilpavarustelussa aloitetaan uusi aseiden modernisointivaihe. Monet ydinaseettomat valtiot tuntevat itsensä petetyiksi, kun ydinasevallat ovat peräytyneet sitoumuksistaan, jotka ne tekivät vuonna 1995 saadakseen aikaan ydinsulkusopimuksen jatkamisen rajoittamattomaksi ajaksi. Kansainvälisen atomienergiajärjestön IAEA:n ydinmateriaalivalvonta, jonka tarkoitus on varmistaa, ettei rauhanomaisessa käytössä olevaa ydinmateriaalia siirretä sotilaallisiin tarkoituksiin, osoittautui riittämättömäksi, kun Irakin ja Libyan sopimusrikkomukset jäivät havaitsematta. Iran laiminlöi vuosien ajan velvollisuutensa ilmoittaa merkittävistä ydinohjelmistaan. Yhä useampien valtioiden ja valtioista riippumattomien toimijoiden ulottuvilla on tieto-taitoa, jonka avulla ne pystyvät valmistamaan ydinaseita ja biologisia ja kemiallisia aseita ja asekelpoisia materiaaleja kuten rikastettua uraania ja plutoniumia, muunneltuja viruksia ja kemikaalien esiasteita. Biotieteiden nopea kehitys on johtanut myrkkyjen ja geneettisesti muunneltujen virusten ja muiden patogeenien valmistamisen edellyttämän tiedon ja asiantuntemuksen leviämiseen. Maailmanlaajuisilta laittomilta markkinoilta on mahdollista hankkia joukkotuhoaseiden valmistamiseen tarvittavaa asiantuntemusta, teknologiaa, materiaaleja ja piirustuksia. Tämä on erityinen uhka aktiivisen maailmanlaajuisen terrorismin oloissa. On odotettavissa, että hiilidioksidipäästöjä aiheuttamattoman ydinvoiman käyttö lisääntyy. Se lisää ydinpolttoaineen tuotantoa, kuljetusta ja käyttöä. Tällöin kasvaa myös vaara, että rikastettua uraania ja plutoniumia siirtyy aseiden valmistukseen. Radioaktiivisia aineita ja ydinjätteitä, joiden valvonta ei ole täysin turvattua, saattaa päätyä terroristien haltuun ja ns. likaisten pommien raaka-aineeksi, jotka saastuttavat kohdealueita radioaktiivisella aineella ja levittävät kauhua. ASEIDENRIISUNTA TUULIAJOLLA Yleisesti ajateltiin, että kylmän sodan loppuminen tekisi kansainvälisten aseidenriisuntasopimusten solmimisen ja toimeenpanon helpommaksi.

27 aseidenriisunnan elvyttäminen 27 Monet myös uskoivat, että yleinen mielipide loisi painetta tähän suuntaan. On kuitenkin käynyt päinvastoin luvun alussa ja puolivälissä tapahtui lupaavaa edistymistä, kun solmittiin kemiallisten aseiden kieltosopimus (Chemical Weapons Convention, CWC) ja jatkettiin ydinsulkusopimusta määräämättömäksi ajaksi. Muut keskeisen tärkeät maailmanlaajuiset aseidenriisunta- ja asevalvontasopimukset joko jäivät ratifioimatta, kuten täydellinen ydinkoekieltosopimus (Comprehensive Nuclear-Test-Ban Treaty, CTBT), tai solmimatta, kuten asekelpoisen hajoavan materiaalin tuotantokieltosopimus (FMCT). Niin ikään Yhdysvaltojen ja Venäjän välisissä asevalvonta- ja aseidenriisuntatoimissa on jouduttu pysähdyksiin, osittain jopa taannuttu. Yhdysvallat sanoi yksipuolisesti irti ohjustentorjuntasopimuksen (Anti-Ballistic Missile (ABM)Treaty) voidakseen jatkaa ohjuskilpensä rakentamista. START II sopimus epäonnistui, samoin START III sopimuksen puitteet, josta presidentti Clinton ja presidentti Jeltsin sopivat Helsingissä vuonna Sopimuspohjaisen asevalvonnan ja aseidenriisunnan viimeaikaiset epäonnistumiset voidaan liittää Yhdysvaltojen politiikan kaavaan, jota joskus on kutsuttu selektiiviseksi monenkeskisyydeksi. Se heijastaa Yhdysvaltojen kasvavaa epäluuloa kansainvälisten instituutioiden ja välineiden tehokkuuteen. Tähän yhdistyy vahva halu toimia vapaasti siten, että maalla säilyy ehdoton aseylivoima ja aseiden toimitusylivoima maailmassa. Yhdysvallat on selvästikin vähemmän kiinnostunut globaalista lähestymistavasta ja sopimusten solmimisesta kuin se oli kylmän sodan aikana. Se päätti Irakissa vuonna 2003 luottaa omaan kansalliseen tiedusteluunsa ja jättää huomiotta kansainvälisen todentamisen tulokset, vaikka lopulta nämä osoittautuivat tarkemmiksi. Vielä merkittävämpää on se, että Yhdysvallat on ollut omaksumassa kannan, jota voidaan kutsua ydinaseiden leviämisen vastustamiseksi eli politiikan, joka pitää yksipuolista voimankäyttöä pääasiallisena keinona käsitellä ydinase- tai muita joukkotuhoaseuhkia. Sodan käyttäminen joukkotuhoaseiden hävittämiseen Irakissa ja Pohjois-Koreaa ja Irania koskevat viralliset lausunnot osoittavat Yhdysvaltojen vaativan oikeutta ryhtyä aseellisiin toimiin silloinkin kun siltä puuttuu YK:n turvallisuusneuvoston valtuutus, jos se pitää tätä välttämättömänä kasvaviksi kokemiensa uhkien poistamiseksi. Valtioiden valtava enemmistö torjuu Yhdysvaltojen ja kaikkien muiden maiden vaatimukset tällaisesta laajasta voimankäytön oikeutuksesta. Valtioiden oikeus puolustaa itseään asein välitöntä uhkaa vastaan YK:n peruskirjan 51 artiklan mukaisesti on tunnustettu. Yhteinen näkemys on kuitenkin, kuten YK:n pääsihteerin asettama korkean tason uhkia, haasteita

28 28 kauhun aseet ja muutosta käsittelevä paneeli (High-level Panel on Threats, Challenges and Change) totesi vuonna 2004, että valtioilla on velvollisuus ja siihen on myös aikaa kääntyä turvallisuusneuvoston puoleen pyytäen valtuutusta asevoimien käyttöön, ellei uhka ole välitön. Komissio huomauttaa, että tässä on olennainen ero Yhdysvaltain nykyisen hallituksen unilateralistiseksi kutsutun lähestymistavan ja useimpien muiden maiden multilateralistisen lähestymistavan välillä. Valtioiden laaja enemmistö antaa yhä ensisijaisen tukensa sopimuspohjaiselle yhteistyölle ja siihen yhdistyvälle käytännön toiminnalle kansainvälisissä järjestöissä. Ne haluavat olla osallisina yhteisesti hallinnoiduissa järjestelmissä, jotka koostuvat aseidenriisunta-, asevalvonta-, todentamis- ja turvallisuuden rakentamissopimuksista sekä järjestöistä. Näiden pyrkimysten väheksymisen sijaan halutaan korjata järjestelmien heikkouksia ja kehittää ja vahvistaa niitä. Toiset valtiot eivät hyväksy sitä, että viisi valtiota (tai useampi) jatkaa oikeuttaan omistaa ydinaseita tosiasiallisesti rajattoman ajan. Ne vastustavat toimenpiteitä, joilla lisätään ydinasevaltioiden ja ydinaseettomien valtioiden välistä eriarvoisuutta. Kieltäytyessään itse rakentamasta ydinaseita ne haluavat kehityksen vievän kohti kaikkia koskevaa ydinaseiden kieltoa. TÄMÄN RAPORTIN TAVOITE JA TARKASTELUTAPA Yhteistoiminta: Tämä raportti esittää kaikkien joukkotuhoaseiden kieltämistä. Se keskittyy siihen, millaisia tämänsuuntaiset lyhyen ja keskipitkän aikavälin toimet voisivat olla ja millaisia niiden tulisi olla. Komission näkemyksen mukaan yksipuolisten, kahdenvälisten ja alueellisten toimien hyödyllisyydestä riippumatta kaikkien kansojen joukkotuhoaseita kohtaan tuntema inho vaatii koko kansainvälisen yhteisön yhteistyölle ja tuelle perustuvaa lähestymistapaa. Kaikkialla maailmassa on luotava tätä tukevat hallintajärjestelmät, jotka kutsuvat ja kehottavat valtioita liittymään niihin. Tässä välttämättömiä välineitä ja foorumeja ovat sopimukset ja kansainväliset järjestöt, erityisesti Yhdistyneet kansakunnat. Toive asevalvonnan ja aseidenriisunnan toteutumisesta pitkällä aikavälillä ei ole perusteeton tämän hetken vastakkaisesta kehityksestä huolimatta. Uuden vuosituhannen ensimmäisellä vuosikymmenellä valtioiden ja kansojen keskinäinen riippuvuus on kasvanut ennennäkemätöntä vauhtia. Kauppa-, rahoitus- ja viestintäsuhteiden tiivistyminen tarjoaa keinoja kansainvälisen vaikuttamisen ja painostuksen harjoittamiseen voimankäyt-

29 aseidenriisunnan elvyttäminen 29 töön turvautumatta. On myönnettävä, että tällä on myös kielteinen puoli; kun rajat tulevat huokoisemmiksi ja yhteydenpito helpommaksi, terroristien, rikollisten ja asetoimittajien elämä helpottuu. Näitä ongelmia YK:n pääsihteeri on nimittänyt passittomiksi ongelmiksi. Ensimmäisen ja toisen maailmansodan välinen aika kesti vain 20 vuotta. Nyt on kulunut 60 vuotta ilman suurvaltojen välistä suoraa aseellista yh - teenottoa. YK:n rauhanturvatoimien ja rauhan rakentamisen merkitys vihollisuuksien estämisessä ja rauhan palauttamisessa konfliktialueille on aivan keskeinen. Valtioiden välisten sotien määrä on laskenut lähes joka vuosi viimeisten kahdenkymmenen vuoden aikana. Useimmat aseelliset konfliktit tapahtuvat nyt valtioiden sisällä. Vakavista loukkauksista huolimatta ihmisoikeuksia koskevien sääntöjen kokonaisuus muodostaa kaikkien kansojen yhteiseksi kokeman arvojärjestelmän, syntymässä olevan globaalin etiikan. Siitä huolimatta että ihmisten väliset ideologiset ja kansalliset erot eivät koskaan katoa, ihmiskunnan laaja enemmistö näyttää tavoittelevan keskinäisen riippuvuuden lisääntymisen mukanaan tuomia etuja eikä ryhmity sivilisaatioiden väistämättömän yhteentörmäyksen idean kannalle. Komissio on vakuuttunut siitä, että globaalit ja alueelliset laitokset osoittautuvat välttämättömiksi lisääntyvän riippuvuuden hallinnoinnissa. Aivan kuten monia valtioiden sisäisiä ongelmia ei voida ratkaista paikallisesti, vaan ne edellyttävät kansallista tarkastelua, monia kansallisia ongelmia ei voida ratkaista eristyksissä, vaan ne edellyttävät kansainvälistä lähestymistapaa. Tämä pätee niin sairauksien ehkäisyyn kuin ympäristöuhkiin ja aivan varmasti myös joukkotuhoaseiden muodostamiin uhkiin. Tämän järjestelmän yksittäisiltä, myös suurimmilta ja vahvimmilta, valtioilta vaatima pidättyvyys ja yhteistyö tuottavat korvauksena tuloksia, joita ei yksin toimimalla voida saavuttaa. Kolmeen suurimpaan haasteeseen vastaaminen: Tämä raportti keskittyy kolmeen keskeiseen joukkotuhoaseiden nykyiselle turvallisuusympäristölle asettamaan haasteeseen: nykyisiin asevarastoihin, mahdollisiin uusiin joukkotuhoaseita omistaviin valtioihin ja mahdollisiin valtioista riippumattomiin joukkotuhoaseiden hallussapitäjiin. Nykyisten joukkotuhoasevarastojen haaste. Suurvaltojen välillä vallitsee Neuvostoliiton romahduksen jälkeen edelleen poliittisen ja sotilaallisen jännityksen lientyminen. Vaikka sotilasmenot ovat kasvaneet joissakin maissa, erityisesti Yhdysvalloissa, monissa muissa maissa ne ovat supistuneet. Suurvaltojen välillä ei ole merkittäviä aluekiistoja, eikä kukaan odota sodan syttyvän niiden välille.

30 30 kauhun aseet Tästä huolimatta suurvallat pitävät yllä tai modernisoivat strategista voimankäyttövalmiuttaan. Kiina ja Venäjä suhtautuvat hyvin epäluuloisesti Yhdysvaltojen kehittelemään ohjuskilpeen, joka saattaisi vaikuttaa niiden ydinaseiden pelotekykyyn. Kaikki toimet ydinaseistuksen kasvattamisesta luopumiseksi ja aseiden määrän vähentämiseksi ovat olleet tervetulleita, mutta on huomattava, että ne ovat osittain olleet ainoastaan ylijäämien purkamista. Haaste, että uudet valtiot saattavat hankkia joukkotuhoaseita. Irak ja Libya pakotettiin perääntymään tältä tieltä. Voimakkaisiin ponnistuksiin on ryhdytty Pohjois-Korean taivuttamiseksi tekemään samoin, samoin Iranin siihen suuntaan etenemisen pysäyttämiseksi. Juuri nämä tapaukset ovat synnyttäneet pelon ydinsulkusopimuksen raukeamisesta. Kansainvälisen yhteisön on syytä olla huolissaan, mutta sen tulee arvioida ydinaseiden leviämisen riskiä tervejärkisesti. Ei maailmassa ole tungokseen asti valtioita, joilla on houkutus hankkia joukkotuhoaseita heti, kun siihen vain tulee tilaisuus. Jotkut valtiot ovat jopa hävittäneet vapaaehtoisesti omistamansa ydinaseet. Vielä suurempi määrä valtioita on sitoutunut olemaan hankkimatta ydinaseita, kemiallisia aseita tai biologisia aseita. Näiden valtioiden toiminta johtuu useista seikoista: koettujen uhkien puuttumisesta, teknisen valmiuden puuttumisesta, halusta olla mukana maailmanlaajuisissa pyrkimyksissä vapauttaa maailma vastenmielisiksi koetuista aseista. Aseidenriisuntaprosessin suurin haaste on senlaatuisen globaalin ja alueellisen kehityksen edistäminen, joka saa valtiot tuntemaan olonsa turvalliseksi ilman joukkotuhoaseita. Haaste, että terroristit voivat saada haltuunsa joukkotuhoaseen. Aikaisemman kokemuksen mukaan valtioista riippumattomien toimijoiden näiden aseiden hankkimista kohtaan tuntema kiinnostus on ollut rajallista. Tähän ei kuitenkaan voida enää luottaa. Joukkotuhoaseiden käyttö tapahtuisi tuolloin joko valtion sisällä tai rajan yli. Molemmissa tapauksissa terroristit tarvitsisivat jalansijaa jossakin maassa. Sen vuoksi on tärkeää, että jokaisen valtion velvollisuuksiin kuuluu huolehtimia siitä, ettei sen aluetta käytetä tällaisiin tarkoituksiin. Ulkopuolista apua on oltava saatavilla tapauksissa, joissa rajat ovat huokoiset tai hallituksen arvovalta on heikko. Laajaa kannatusta saavat monet toimenpiteet, kuten ydin- ja muiden vaarallisten materiaalien valvonnan parantaminen sekä poliisin, tiedustelupalvelun ja rahoituslaitosten välisen yhteistyön vahvistaminen. Niin ikään tarvitaan sellaista sisä- ja ulkopolitiikkaa, joka estää ihmisiä ajautumasta terrorismiin epätoivon tai nöyryytetyksi tulemisen vuoksi.

31 aseidenriisunnan elvyttäminen 31 Yhteistyö kansainvälisten asevalvonta- ja aseidenriisuntasopimusten vahvistamiseksi ja uusien välineiden kehittämiseksi on pitkään ollut umpikujassa. Sen seurauksena turvattomuus on lisääntynyt ja varustelukilpaan on tuhlattu suunnattomia summia. Nyt tarvitaan tuoretta ajattelua ja tuoreita arvioita siitä, mitä prosessin elvyttämiseksi voitaisiin ja pitäisi tehdä. Tämä raportti pyrkii tarjoamaan joitakin tällaisia ideoita ja esittämään suosituksia. Komitean työtä niiden muotoilemiseksi ovat ohjanneet monet keskeiset näkökohdat: Tasapaino, puolueettomuus ja universaalisuus. Komission näkemyksen mukaan joukkotuhoaseet ovat aina vaarallisia luonteensa vuoksi, nimenomaan mutta ei ainoastaan vastuuttomasti toimivien hallitusten tai terroristiryhmien hallussa. Komission tarkoituksena on ollut tehdä tosiasioiden mukainen ja puolueeton analyysi ja siltä pohjalta asettaa vastuu ratkaisujen etsimisestä kaikille asiaan kuuluville toimijoille. Joukkotuhoaseiden vähentämisen ja hävittämisen on tapahduttava niiden elinkaaren jokaista vaihetta koskevin toimenpitein, niiden kehittämisestä ja käyttöön ottamisesta aina jätteiden käsittelyyn ja hävittämiseen asti. Ydinaseiden kieltämisen on oltava päämäärä, jossa ei tunneta kompromisseja. Tämä päämäärä hyväksyttiin oikeudellisesti sitovaksi jo vuonna 1970 ydinsulkusopimuksen astuessa voimaan. Siitä ei voida perääntyä. Tämä tulee pitää mielessä aseidenriisuntaprosessin jokaisessa askeleessa. Monet ehdotukset, joista ei ole edetty konkreettisiin toimiin, ovat edelleen erittäin ajankohtaisia. Tämä raportti tukee epäröimättä kaikkia tällaisia rakentavina pitämiään ehdotuksia. Kemiallisten aseiden kieltosopimuksen aikaansaaminen kesti noin 20 vuotta ja ydinkoekieltosopimukseen pääseminen neljä vuosikymmentä. Jokaisen on annettava panoksensa. Joukkotuhoaseet eivät aseta haastetta ainoastaan hallituksille ja kansainvälisille järjestöille. Haaste kuuluu myös tiedeyhteisölle, kansalaisjärjestöille, kansalaisyhteiskunnalle, liikeelämälle, viestimille ja suurelle yleisölle. Niiden kaikkien täytyy saada esittää ratkaisuehdotuksensa ja niitä tulee kannustaa tähän. Komissio toivoo kaikkien keskustelevan raportissa esitetyistä suosituksista, esittävän niistä kommentteja ja lopulta päätyvän edistämään näitä suosituksia.

32

33 toinen luku Kauhun tuhoaseet: uhkia ja vastauksia uhkiin

34 toinen luku Kauhun aseet: uhkia ja vastauksia uhkiin Yli sadan vuoden ajan ihmiskunta on pyrkinyt saamaan kielletyiksi aseet ja sodankäyntimenetelmät, jotka aiheuttavat umpimähkäisiä tai erityisen julmia seurauksia, joukkomittaista tuhoa ja kauhua. Vuonna 1899 pidetty ensimmäinen Haagin rauhankonferenssi hyväksyi useita tähän tähtääviä määräyksiä. Ensimmäisessä maailmansodassa tapahtuneen kaasun laajamittaisen käytön seurauksena valtiot sitoutuivat vuoden 1925 Geneven pöytäkirjassa kemiallisten ja biologisten aseiden käytön kieltoon. Toisen maailmansodan päätöshetkellä Hiroshima ja Nagasaki poltettiin ydinaseilla tuhkaksi. Siitä alkaen on ollut käynnissä maailmanlaajuisia pyrkimyksiä valvoa ydinaseiden määrää, estää niiden leviäminen, kieltää niiden käyttö ja hävittää ne. JOUKKOTUHOASEIDEN (WMD) TAPPAVAT SEURAUKSET RUUTU 1 Ydinaseiden tappava vaikutus perustuu kuumuuteen, paineaaltoihin, säteilyyn ja radioaktiiviseen laskeumaan. Hiroshimaan ja Nagasakiin pudotetut pommit surmasivat arviolta ihmistä, lähes yksinomaan siviilejä. Yhteen strategiseen sukellusveneeseen sijoitettujen ydinaseiden räjähdysvoima on yhteensä moninkertainen verrattuna kaikkien toisessa maailmansodassa pudotettujen pommien yhteenlaskettuun räjähdysvoimaan. Biologiset ja toksiset aseet tappavat käyttämällä taudinaiheuttajia, jotka hyökkäävät ihmisen soluihin ja elimiin. Laajamittaisen hyökkäyksen kohteena voi olla myös sato tai karja. Niistä osa on tarttuvia ja voi levitä nopeasti väestössä, osa taas, esimerkiksi pernaruttobakteeri ja risiini, sairastuttavat ja tappavat ainoastaan niille suoraan altistuvat. Toksiinit ovat biologisten organismien tuottamia myrkkyjä. Jotkin niistä kuten botuliini (botulinum toxin) ovat tappavia jo mikroskooppisen pieninä määrinä. 34

35 uhkia ja vastauksia uhkiin 35 Kemialliset aseet tappavat tunkeutumalla hermojärjestelmään ja keuhkoihin tai vaikuttamalla hapenottokykyyn. Jotkin kemialliset aseet on suunniteltu lamauttamaan elimistö vakavien palovammojen ja rakkuloiden avulla. Oireet voivat ilmetä välittömästi tai vasta jopa 12 tuntia hyökkäyksen jälkeen. Pysyvät yhdisteet voivat säilyä kohdeympäristössä jopa viikon ajan. Yhdistyneiden kansakuntien peruskirja, joka hyväksyttiin kuusi viikkoa ennen näiden kahden Japanin kaupungin pommitusta, ei sisällä yhtään nimenomaisesti joukkotuhoaseita käsittelevää artiklaa. 11 artikla valtuuttaa kuitenkin yleiskokouksen harkitsemaan aseistariisumista ja aseistuksen säännöstelyä koskevia periaatteita ja esittämään näitä periaatteita koskevia suosituksia jäsenvaltioille tai turvallisuusneuvostolle tai molemmille. 26 artikla velvoittaa turvallisuusneuvoston laatimaan varustelujen säännöstelemistä tarkoittavan järjestelmän aikaansaamista koskevia suunnitelmia Yhdistyneiden kansakuntien jäsenille esitettäviksi. Turvallisuusneuvosto ei ole tähän mennessä tehnyt päätöksiä aseistuksen säännöstelemisestä, mutta kuten tässä raportissa kerrotaan, se on useasti käsitellyt joukkotuhoaseita koskevia kysymyksiä. Yleiskokous on vuosien kuluessa paneutunut voimakkaasti aseistariisumista ja aseistuksen säännöstelyä, myös joukkotuhoaseita, koskeviin kysymyksiin. YK:n ensimmäisen yleiskokouksen ensimmäinen päätöslauselma 24. tammikuuta 1946 vaati valtioita luopumaan atomiaseista ja kaikista muista joukkotuhoon johtavista aseista. Tätä päämäärää ei ole vieläkään saavutettu, mutta huomattavaa edistymistä merkitsevät varsinkin kolme suurta monenkeskistä sopimusta (ks. ruutu 2). Näitä käsitellään yksityiskohtaisemmin seuraavissa luvuissa. Nämä kolme sopimusta muodostavat perustan maailmanlaajuisille pyrkimyksille vastata joukkotuhoaseiden asettamaan haasteeseen. Ne eivät kuitenkaan ole ainoat käytettävissä olevat välineet. Niin joukkotuhoaseiden synnyttämien uhkien kuin yksittäisten valtioiden ja valtioiden kollektiivisesti valitsemien reagointitapojen kirjo on laaja. JOUKKOTUHOASEIDEN MUODOSTAMIEN UHKIEN LUONNE Jotta joukkotuhoaseiden muodostamiin uhkiin voidaan vastata, on tärkeää arvioida tarkasti näitä uhkia sekä ymmärtää valtioiden ja valtioista riippumattomien toimijoiden motiivit aseiden hankkimiseen. Ilman oikeaa diag-

ovat toistaiseksi siitä pidättyneet. Jokainen uusi ydinasevalta lisää vahingosta tai väärästä tilannearviosta johtuvan ydinsodan syttymisen

ovat toistaiseksi siitä pidättyneet. Jokainen uusi ydinasevalta lisää vahingosta tai väärästä tilannearviosta johtuvan ydinsodan syttymisen Hallituksen esitys Eduskunnalle ydinaseiden leviämisen estäm istä koskevan sopimuksen eräiden määräysten hyväksymisestä. Syksyllä 1961 hyväksy mällään päätöslauselmalla Yhdistyneiden Kansakuntien yleiskokous

Lisätiedot

Ydinvoima ja ydinaseet Markku Anttila Erikoistutkija, VTT

Ydinvoima ja ydinaseet Markku Anttila Erikoistutkija, VTT Ydinvoima ja ydinaseet Markku Anttila Erikoistutkija, VTT Energia - turvallisuus - terveys -seminaari Helsinki 18.11.2006 Järjestäjät: Lääkärin sosiaalinen vastuu ry ja Greenpeace 2 Sisältö Ydinvoima -

Lisätiedot

14098/15 team/rir/akv 1 DG C 1

14098/15 team/rir/akv 1 DG C 1 Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 17. marraskuuta 2015 (OR. fr) 14098/15 YHTEENVETO ASIAN KÄSITTELYSTÄ Lähettäjä: Neuvoston pääsihteeristö Päivämäärä: 17. marraskuuta 2015 Vastaanottaja: Valtuuskunnat

Lisätiedot

OIKEUDEN- MUKAISUUS TASA- VERTAISUUS (TOISTEN) KUNNIOTTAMINEN TOTUUS ANTEEKSI- ANTAMINEN SUVAITSEVAISUUS

OIKEUDEN- MUKAISUUS TASA- VERTAISUUS (TOISTEN) KUNNIOTTAMINEN TOTUUS ANTEEKSI- ANTAMINEN SUVAITSEVAISUUS LIITE 1 RASTI 1: KUINKA EHKÄISTÄ KONFLIKTI SANANSELITYSLAPUT OIKEUDEN- MUKAISUUS TOTUUS TASA- VERTAISUUS (TOISTEN) KUNNIOTTAMINEN SUVAITSEVAISUUS ANTEEKSI- ANTAMINEN REHELLISYYS YHTEISTYÖ LIITE 2 RASTI

Lisätiedot

KANSAINVÄLISEN OIKEUDEN KÄSIKIRJA

KANSAINVÄLISEN OIKEUDEN KÄSIKIRJA KANSAINVÄLISEN OIKEUDEN KÄSIKIRJA KANSAINVÄLISEN OIKEUDEN KÄSIKIRJA LAURI HANNIKAINEN TIMO KOIVUROVA TIETOSANOMA Tietosanoma ja Lauri Hannikainen 2014 ISBN 978-951-885-375-9 KL 33.1 Tietosanoma Bulevardi

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI

EUROOPAN PARLAMENTTI EUROOPAN PARLAMENTTI 1999 2004 Naisten oikeuksien ja tasa-arvoasioiden valiokunta 29. elokuuta 2002 PE 315.505/13-23 TARKISTUKSET 13-23 Lausuntoluonnos (PE 315.505) Amalia Sartori Ehdotus Euroopan parlamentin

Lisätiedot

9. toukokuuta. urooppaw paiva. Euroopan unioni

9. toukokuuta. urooppaw paiva. Euroopan unioni 9. toukokuuta urooppaw paiva m Euroopan unioni 9. toukokuuta Euroopan unioni H arvat Euroopan kansalaiset tietävät, että 9.5.1950 lausuttiin Euroopan yhteisön syntysanat, samaan aikaan kun kolmannen maailmansodan

Lisätiedot

***I MIETINTÖLUONNOS

***I MIETINTÖLUONNOS EUROOPAN PARLAMENTTI 2009-2014 Kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunta 12.7.2010 2010/0137(COD) ***I MIETINTÖLUONNOS ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi luettelon

Lisätiedot

Kansainväliset pakotteet

Kansainväliset pakotteet Kansainväliset pakotteet EU:n vientivalvonta ja pakotteet 5.3.2013 Ulkoasiainministeriö Oikeuspalvelu Kansainvälisen oikeuden yksikkö OIK-10@formin.fi, p. 09 160 55742 Johdanto 1. Yleistä pakotteista Tavoitteet

Lisätiedot

LIITTEET. Ehdotukseen EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS

LIITTEET. Ehdotukseen EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 6.2.2015 COM(2015) 48 final ANNEXES 1 to 3 LIITTEET Ehdotukseen EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS tietyn kolmannen maan antaman lainsäädännön ekstraterritoriaalisen soveltamisen

Lisätiedot

Seurantajärjestelmä. Euroopan neuvoston yleissopimus ihmiskaupan vastaisesta toiminnasta

Seurantajärjestelmä. Euroopan neuvoston yleissopimus ihmiskaupan vastaisesta toiminnasta Seurantajärjestelmä Euroopan neuvoston yleissopimus ihmiskaupan vastaisesta toiminnasta Mitkä ovat yleissopimuksen tavoitteet? Euroopan neuvoston yleissopimus ihmiskaupan vastaisesta toiminnasta astui

Lisätiedot

Mikä uhkaa talouden globalisaatiota?

Mikä uhkaa talouden globalisaatiota? Mikä uhkaa talouden globalisaatiota? Poliittinen suurvaltakilpailu vai uudet uhkat? Pellervon Päivä 2007, 11.4. 2007 1 Sisält ltö 1 PERUSTEITA Käsitteet: globalisaatio, suurvalta, uhka Uusi maailmanjärjestys

Lisätiedot

Vapaaehtoistoiminnan linjaus

Vapaaehtoistoiminnan linjaus YHDESSÄ MUUTAMME MAAILMAA Vapaaehtoistoiminnan linjaus Suomen Punainen Risti 2008 Hyväksytty yleiskokouksessa Oulussa 7.-8.6.2008 SISÄLTÖ JOHDANTO...3 VAPAAEHTOISTOIMINNAN LINJAUKSEN TAUSTA JA TAVOITTEET

Lisätiedot

EUROOPAN RASISMIN JA SUVAITSEMATTOMUUDEN VASTAINEN TOIMIKUNTA

EUROOPAN RASISMIN JA SUVAITSEMATTOMUUDEN VASTAINEN TOIMIKUNTA CRI(98)29 Version finnoise Finnish version EUROOPAN RASISMIN JA SUVAITSEMATTOMUUDEN VASTAINEN TOIMIKUNTA YLEISTÄ POLITIIKKAA KOSKEVA SUOSITUS NRO 3: ROMANEIHIN KOHDISTUVAN RASISMIN JA SUVAITSEMATTOMUUDEN

Lisätiedot

Neuvoston päätelmät hygienia-asetusten soveltamisesta saatuja kokemuksia koskevasta komission kertomuksesta neuvostolle ja Euroopan parlamentille

Neuvoston päätelmät hygienia-asetusten soveltamisesta saatuja kokemuksia koskevasta komission kertomuksesta neuvostolle ja Euroopan parlamentille EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO Bryssel, 3. lokakuuta 2009 (5.0) (OR. en) 4299/09 ADD AGRILEG 82 DENLEG 93 LISÄYS I/A-KOHTAA KOSKEVAAN ILMOITUKSEEN Lähettäjä: Eläinlääkintäasiantuntijoiden työryhmä (kansanterveys)

Lisätiedot

Komission ehdotus eurokolikoiden tekniseksi määritykseksi

Komission ehdotus eurokolikoiden tekniseksi määritykseksi IP/97/458 Brysselissä, 29. toukokuuta 1997 Komission ehdotus eurokolikoiden tekniseksi määritykseksi Euroopan komissio on tänään antanut ehdotuksen neuvoston asetukseksi, jolla säädetään tulevien eurokolikoiden

Lisätiedot

Sisäasiainministeriö E-KIRJELMÄ SM2004-00600

Sisäasiainministeriö E-KIRJELMÄ SM2004-00600 Sisäasiainministeriö E-KIRJELMÄ SM2004-00600 SM Waismaa Marjo 3.12.2004 EDUSKUNTA Suuri valiokunta Viite Asia E-kirjelmä aloitteesta neuvoston päätökseksi euron suojelemisesta väärentämiseltä nimeämällä

Lisätiedot

Asiantuntijakuuleminen: E-jatkokirje Pariisin pöytäkirja - tilannekatsaus

Asiantuntijakuuleminen: E-jatkokirje Pariisin pöytäkirja - tilannekatsaus Asiantuntijakuuleminen: E-jatkokirje Pariisin pöytäkirja - tilannekatsaus Harri Laurikka Sähköposti: etunimi.sukunimi@ymparisto.fi Twitter: @paaneuvottelija 09.09.2015 Kansainvälisten ilmastoneuvottelujen

Lisätiedot

48/134. Kansalliset instituutiot ihmisoikeuksien edistämiseksi ja suojelemiseksi 1

48/134. Kansalliset instituutiot ihmisoikeuksien edistämiseksi ja suojelemiseksi 1 Yhdistyneet kansakunnat A/RES/48/134 YLEISKOKOUS Jakelu: yleinen 20. joulukuuta 1993 ALKUTEKSTIN KIELI: ENGLANTI A/RES/48/134 85. täysistunto 20. joulukuuta 1993 48/134. Kansalliset instituutiot ihmisoikeuksien

Lisätiedot

LAUSUNTOLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI. Euroopan parlamentti 2015/0068(CNS) 1.9.2015. oikeudellisten asioiden valiokunnalta

LAUSUNTOLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI. Euroopan parlamentti 2015/0068(CNS) 1.9.2015. oikeudellisten asioiden valiokunnalta Euroopan parlamentti 2014-2019 Oikeudellisten asioiden valiokunta 2015/0068(CNS) 1.9.2015 LAUSUNTOLUONNOS oikeudellisten asioiden valiokunnalta talous- ja raha-asioiden valiokunnalle ehdotuksesta neuvoston

Lisätiedot

Kemialliset aseet ja verifikaatioanalytiikka

Kemialliset aseet ja verifikaatioanalytiikka Kemialliset aseet ja verifikaatioanalytiikka FT Paula Vanninen Johtaja Kemiallisen aseen kieltosopimuksen valvontalaitos () Historiaa I Maailmansota saksalaiset, britit, ranskalaiset ja amerikkalaiset

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON DIREKTIIVI

Ehdotus NEUVOSTON DIREKTIIVI EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 23.6.2011 KOM(2011) 377 lopullinen 2011/0164 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON DIREKTIIVI kosmeettisia valmisteita koskevan direktiivin 76/768/ETY muuttamisesta sen liitteen III mukauttamiseksi

Lisätiedot

TARKISTUKSET 1-15. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI 2013/2130(INI) 17.12.2013. Lausuntoluonnos Nuno Melo. PE524.619v01-00

TARKISTUKSET 1-15. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI 2013/2130(INI) 17.12.2013. Lausuntoluonnos Nuno Melo. PE524.619v01-00 EUROOPAN PARLAMENTTI 2009-2014 Kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunta 17.12.2013 2013/2130(INI) TARKISTUKSET 1-15 Nuno Melo (PE524.605v01-00) Lissabonin sopimuksen täytäntöönpanosta

Lisätiedot

Eduskunnan ulkoasiainvaliokunta

Eduskunnan ulkoasiainvaliokunta ULKOASIAINMINISTERIÖ Oikeuspalvelu OIK-01 Marja Lehto 24.09.2015 HEL7M0735-11 Eduskunnan ulkoasiainvaliokunta Viite HELM0735-9; kuuleminen 25.9.2015 Asia Voimankäytön oikeussäännöt, selvitys eduskunnalle

Lisätiedot

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO. Ehdotus: EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON DIREKTIIVI

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO. Ehdotus: EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON DIREKTIIVI EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO Bryssel 05.08.2002 KOM(2002) 451 lopullinen 2002/0201 (COD) Ehdotus: EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON DIREKTIIVI direktiivin 95/2/EY muuttamisesta elintarvikelisäaineen E

Lisätiedot

Eurooppalaiset menettelysäännöt sovittelijoille

Eurooppalaiset menettelysäännöt sovittelijoille FI FI FI Eurooppalaiset menettelysäännöt sovittelijoille Näissä menettelysäännöissä vahvistetaan periaatteita, joita yksittäiset sovittelijat voivat halutessaan noudattaa omalla vastuullaan. Sovittelijat

Lisätiedot

Yritykset & ihmisoikeudet. 2.6.2014 Työministeri Lauri Ihalainen

Yritykset & ihmisoikeudet. 2.6.2014 Työministeri Lauri Ihalainen Yritykset & ihmisoikeudet 2.6.2014 Työministeri Lauri Ihalainen Valtioneuvosto, yhteiskuntavastuu ja ihmisoikeudet mistä on kyse? Valtioneuvoston yhteiskuntavastuupolitiikan isoimpia kysymyksiä tällä hetkellä

Lisätiedot

KOMISSIO ASETUS (EY) No...

KOMISSIO ASETUS (EY) No... KOMISSIO ASETUS (EY) No... Kiinan kansantasavallasta peräisin olevien teräsköysien ja -kaapeleiden tuonnissa neuvoston asetuksella (EY) N:o 1796/1999 käyttöön otettujen polkumyyntitoimenpiteiden mahdollista

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 9.1.2015 COM(2014) 749 final 2014/0358 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS valtiosta toiseen tapahtuvaa ilman epäpuhtauksien kaukokulkeutumista koskevaan vuoden 1979 yleissopimukseen

Lisätiedot

TUTKIMUSALAN KANSAINVÄLINEN MARIE CURIE -HENKILÖSTÖVAIHTO-OHJELMA Useita rahoituksen saajia käsittävät hankkeet

TUTKIMUSALAN KANSAINVÄLINEN MARIE CURIE -HENKILÖSTÖVAIHTO-OHJELMA Useita rahoituksen saajia käsittävät hankkeet LIITE III ERITYISMÄÄRÄYKSET TUTKIMUSALAN KANSAINVÄLINEN MARIE CURIE -HENKILÖSTÖVAIHTO-OHJELMA Useita rahoituksen saajia käsittävät hankkeet III.1 Määritelmät Tässä avustussopimuksessa sovelletaan II.1

Lisätiedot

Vientilupamenettelyt

Vientilupamenettelyt Neuvoston asetus (EU) N:o 833/2014 (3) On aiheellista rajoittaa tiettyjen kaksikäyttötuotteiden ja -teknologian vientiä neuvoston asetuksen (EY) N:o 428/2009 mukaisesti ja rajoittaa tiettyjen niihin liittyvien

Lisätiedot

EUROOPAN NEUVOSTO MINISTERIKOMITEA

EUROOPAN NEUVOSTO MINISTERIKOMITEA EUROOPAN NEUVOSTO MINISTERIKOMITEA Ministerikomitean suositus Rec(2003)4 jäsenvaltioille yhteisistä korruption vastaisista säännöistä puolue- ja vaalirahoituksessa (Hyväksytty ministerikomiteassa 8. huhtikuuta

Lisätiedot

Vahvistun ryhmässä. Opas vertaistukiryhmän käynnistämiseen

Vahvistun ryhmässä. Opas vertaistukiryhmän käynnistämiseen Vahvistun ryhmässä Opas vertaistukiryhmän käynnistämiseen Aivovammaliitto 2013 RYHMÄN KÄYNNISTÄMINEN Aloittaminen on tärkeää On hienoa ja tärkeää, että käynnistät alueellasi vertaistukiryhmän! Vertaistukiryhmän

Lisätiedot

KAKSIKÄYTTÖTUOTTEIDEN VIENTIVALVONTA

KAKSIKÄYTTÖTUOTTEIDEN VIENTIVALVONTA KAKSIKÄYTTÖTUOTTEIDEN VIENTIVALVONTA Heikki Karri ja Melissa Säilä Ulkoasiainministeriö, vientivalvontayksikkö (TUO-30) globaaleilla markkinoilla, 5.3.2013 KAKSIKÄYTTÖTUOTTEIDEN VIENTIVALVONTA PÄHKINÄNKUORESSA

Lisätiedot

Heikki Kurttila. Isäntämaasopimus. Pirtin klubi 5.4.2016

Heikki Kurttila. Isäntämaasopimus. Pirtin klubi 5.4.2016 Heikki Kurttila Isäntämaasopimus hyppy kohti NATOa Pirtin klubi 5.4.2016 Historiaa: Paasikiven Kekkosen linja Paasikivi: Olipa Venäjä miten vahva tai miten heikko hyvänsä, aina se on tarpeeksi vahva Suomelle.

Lisätiedot

Kumppanuuden sosiaalipolitiikka mitä se edellyttää julkiselta sektorilta ja ikääntyneeltä? Briitta Koskiaho Kela 23.11.2011

Kumppanuuden sosiaalipolitiikka mitä se edellyttää julkiselta sektorilta ja ikääntyneeltä? Briitta Koskiaho Kela 23.11.2011 Kumppanuuden sosiaalipolitiikka mitä se edellyttää julkiselta sektorilta ja ikääntyneeltä? Briitta Koskiaho Kela 23.11.2011 Lähtökohdat Briitta Koskiaho Kumppanuuden sosiaalipolitiikkaa Ilmestyy 2012 alussa

Lisätiedot

Järjestöjen ja kuntien yhteistyö rahoittajan näkökulmasta

Järjestöjen ja kuntien yhteistyö rahoittajan näkökulmasta Yhdessä enemmän käytäntöjä ja kokemuksia kumppanuuden rakentamisesta kuntien ja järjestöjen välillä Varsinais-Suomen lastensuojelujärjestöt Järjestöjen ja kuntien yhteistyö rahoittajan näkökulmasta Elina

Lisätiedot

Tavoitteena pysyvä. rauha KUINKA EHKÄISTÄ KONFLIKTI OHJEET RASTIN SUORITTAMISEKSI:

Tavoitteena pysyvä. rauha KUINKA EHKÄISTÄ KONFLIKTI OHJEET RASTIN SUORITTAMISEKSI: KUINKA EHKÄISTÄ KONFLIKTI Konfliktinehkäisyllä tarkoitetaan toimintaa, jonka tavoitteena on estää kiistojen ja erimielisyyksien kehittyminen aseellisiksi yhteenotoiksi ja torjua konfliktien uusiutuminen.

Lisätiedot

28.4.2008. Työ- ja elinkeinöministeriö Valtioneuvosto. Lausunto koskien ympäristövaikutusten arviointiohjelmaa Olkiluoto 4 ydinvoimalaitoshankkeelle

28.4.2008. Työ- ja elinkeinöministeriö Valtioneuvosto. Lausunto koskien ympäristövaikutusten arviointiohjelmaa Olkiluoto 4 ydinvoimalaitoshankkeelle 28.4.2008 Työ- ja elinkeinöministeriö Valtioneuvosto Lausunto koskien ympäristövaikutusten arviointiohjelmaa Olkiluoto 4 ydinvoimalaitoshankkeelle Naiset Rauhan Puolesta liike Ydinvoima on rikos ihmisyyttä

Lisätiedot

Pöytäkirja Lissabonin sopimusta koskevista Irlannin kansan huolenaiheista

Pöytäkirja Lissabonin sopimusta koskevista Irlannin kansan huolenaiheista JÄSENVALTIOIDEN HALLITUSTEN EDUSTAJIEN KONFERENSSI Bryssel, 14. toukokuuta 2012 (OR. en) CIG 1/12 Asia: Pöytäkirja Lissabonin sopimusta koskevista Irlannin kansan huolenaiheista CIG 1/12 HKE/phk PÖYTÄKIRJA

Lisätiedot

Suomen turvallisuus- ja puolustuspolitiikka 2009 Valtioneuvoston selonteko

Suomen turvallisuus- ja puolustuspolitiikka 2009 Valtioneuvoston selonteko Suomen turvallisuus- ja puolustuspolitiikka 2009 Valtioneuvoston selonteko STETEn seminaari 20.2.2009 Erityisasiantuntija Karoliina Honkanen Puolustuspoliittinen osasto Esityksen sisältö Toimintaympäristö

Lisätiedot

Pariisin ilmastosopimus. Harri Laurikka, @paaneuvottelija 14.12.2015

Pariisin ilmastosopimus. Harri Laurikka, @paaneuvottelija 14.12.2015 Pariisin ilmastosopimus Harri Laurikka, @paaneuvottelija 14.12.2015 Pariisin sopimus: oikeudellisesti sitova ratifioitava valtiosopimus kattava: vähintään 55 maata ja 55 % päästöistä sovelletaan 2020 jälkeen

Lisätiedot

Pilvipalvelut ja henkilötiedot

Pilvipalvelut ja henkilötiedot Pilvipalvelut ja henkilötiedot Titta Penttilä Senior information security manager Group Security, TeliaSonera Muuttuva toimintaympäristö Alihankinta, pilvipalvelut Yleisen tietoisuuden ja kiinnostuksen

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI

EUROOPAN PARLAMENTTI EUROOPAN PARLAMENTTI 1999 2004 Kansalaisvapauksien ja -oikeuksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunta 29. kesäkuuta 2001 PE 302.207/14-23 TARKISTUKSET 14-23 MIETINTÖLUONNOS: Luís Marinho (PE 302.207)

Lisätiedot

Miksi nimikkeistöön tulee muutoksia vuosittain? Mistä saan apua oikean nimikkeistön löytämiseksi?

Miksi nimikkeistöön tulee muutoksia vuosittain? Mistä saan apua oikean nimikkeistön löytämiseksi? Esityksen sisältö Mikä CN-nimikkeistö on? Mihin sitä käytetään? Miksi nimikkeistöön tulee muutoksia vuosittain? Mistä saan apua oikean nimikkeistön löytämiseksi? 1.11.2011 Tulli CN-nimikkeistö 1 Harmonisoitu

Lisätiedot

Esko-Juhani Tennilä /vas Erkki Tuomioja /sd sihteeri Olli-Pekka Jalonen valiokuntaneuvos. 1 Nimenhuuto Toimitettiin nimenhuuto. Läsnä oli 17 jäsentä.

Esko-Juhani Tennilä /vas Erkki Tuomioja /sd sihteeri Olli-Pekka Jalonen valiokuntaneuvos. 1 Nimenhuuto Toimitettiin nimenhuuto. Läsnä oli 17 jäsentä. ULKOASIAINVALIOKUNTA PÖYTÄKIRJA 55/2009 vp Tiistai 9.6.2009 kello 11.30-14.00 Läsnä pj. vpj. jäs. vjäs. Pertti Salolainen /kok Markku Laukkanen /kesk Eero Akaan-Penttilä /kok Eero Heinäluoma /sd Liisa

Lisätiedot

KOMISSION PÄÄTÖS, annettu 25.11.2014,

KOMISSION PÄÄTÖS, annettu 25.11.2014, EUROOPAN KOMISSIO Strasbourg 25.11.2014 C(2014) 9048 final KOMISSION PÄÄTÖS, annettu 25.11.2014, komission pääjohtajien sekä organisaatioiden tai itsenäisten ammatinharjoittajien välisiä kokouksia koskevan

Lisätiedot

29 artiklan mukainen tietosuojatyöryhmä

29 artiklan mukainen tietosuojatyöryhmä 29 artiklan mukainen tietosuojatyöryhmä 01613/06/FI WP 127 Lausunto 9/2006 liikenteenharjoittajien velvollisuudesta toimittaa tietoja matkustajista annetun neuvoston direktiivin 2004/82/EY täytäntöönpanosta

Lisätiedot

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO. Bryssel, 15. huhtikuuta 2011 (04.05) (OR. en) 9044/11 ENFOPOL 109

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO. Bryssel, 15. huhtikuuta 2011 (04.05) (OR. en) 9044/11 ENFOPOL 109 EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO Bryssel, 15. huhtikuuta 2011 (04.05) (OR. en) 9044/11 ENFOPOL 109 ILMOITUS: I/A-KOHTA Lähettäjä: Pääsihteeristö Vastaanottaja: Pysyvien edustajien komitea / Neuvosto Ed. asiak.

Lisätiedot

"Resurssitehokas Eurooppa" Alue- ja paikallisviranomaisille suunnattu kyselytutkimus Tiivistelmä tuloksista

Resurssitehokas Eurooppa Alue- ja paikallisviranomaisille suunnattu kyselytutkimus Tiivistelmä tuloksista "Resurssitehokas Eurooppa" Alue- ja paikallisviranomaisille suunnattu kyselytutkimus Tiivistelmä tuloksista FI Tässä asiakirjassa esitettävät päätelmät perustuvat Wirtschaftsuniversität Wienin yhteydessä

Lisätiedot

LIITTEET. asiakirjaan KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE, NEUVOSTOLLE, EUROOPAN TALOUS- JA SOSIAALIKOMITEALLE JA ALUEIDEN KOMITEALLE

LIITTEET. asiakirjaan KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE, NEUVOSTOLLE, EUROOPAN TALOUS- JA SOSIAALIKOMITEALLE JA ALUEIDEN KOMITEALLE EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 21.2.2014 COM(2014) 96 final ANNEES 1 to 2 LIITTEET asiakirjaan KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE, NEUVOSTOLLE, EUROOPAN TALOUS- JA SOSIAALIKOMITEALLE JA ALUEIDEN KOMITEALLE

Lisätiedot

HE 104/2015 vp. Järjestöstä ehdotetaan erottavaksi lähinnä taloudellisista syistä.

HE 104/2015 vp. Järjestöstä ehdotetaan erottavaksi lähinnä taloudellisista syistä. Hallituksen esitys eduskunnalle Kansainvälisen viinijärjestön perustamisesta tehdyn sopimuksen irtisanomisesta ja laiksi sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta annetun

Lisätiedot

KOMISSION PÄÄTÖS, annettu 25.11.2014,

KOMISSION PÄÄTÖS, annettu 25.11.2014, EUROOPAN KOMISSIO Strasbourg 25.11.2014 C(2014) 9051 final KOMISSION PÄÄTÖS, annettu 25.11.2014, komission jäsenten sekä organisaatioiden tai itsenäisten ammatinharjoittajien välisiä kokouksia koskevan

Lisätiedot

Sotilaallinen liittoutumattomuus vai liittoutuminen

Sotilaallinen liittoutumattomuus vai liittoutuminen Sotilaallinen liittoutumattomuus vai liittoutuminen "Pitäisikö Suomen mielestänne pysyä sotilaallisesti liittoutumattomana vai pyrkiä liittoutumaan sotilaallisesti?" Koko väestö Pysyä liittoutumattomana

Lisätiedot

Kohti Pariisia kansainvälinen ilmastosopimus. Harri Laurikka Energiateollisuuden syysseminaari Helsinki 13.11.2014

Kohti Pariisia kansainvälinen ilmastosopimus. Harri Laurikka Energiateollisuuden syysseminaari Helsinki 13.11.2014 Kohti Pariisia kansainvälinen ilmastosopimus Harri Laurikka Energiateollisuuden syysseminaari Helsinki 13.11.2014 Lähde: IEA, 2014 Sisältö Mistä Pariisissa neuvotellaan? Neuvottelutilanne Liman kokous

Lisätiedot

Nuorten osallisuutta ja kuulemista koskeva lainsäädäntö

Nuorten osallisuutta ja kuulemista koskeva lainsäädäntö Nuorten osallisuutta ja kuulemista koskeva lainsäädäntö Yleistä Sääntelyä kansainvälisellä tasolla YK:n lasten oikeuksien sopimus EU:n valkoinen kirja Sääntelyä yleislaeissa Perustuslaki, kuntalaki Erityislait

Lisätiedot

Suomen neuvottelu (taso 2) pöytäkirjamerkinnät

Suomen neuvottelu (taso 2) pöytäkirjamerkinnät Suomen neuvottelu (taso 2) pöytäkirjamerkinnät Pidetty maanantaina 17.9.2007 Helsingissä Osallistujat: JHL Julkisten ja hyvinvointialojen liitto Merja LAUNIS Urheilutyönantajat ry Esko RANTO Jalkapallon

Lisätiedot

UPM-KYMMENE OYJ HALLITUKSEN TYÖJÄRJESTYS

UPM-KYMMENE OYJ HALLITUKSEN TYÖJÄRJESTYS UPM-KYMMENE OYJ HALLITUKSEN TYÖJÄRJESTYS UPM-KYMMENE OYJ HALLITUKSEN TYÖJÄRJESTYS UPM-Kymmene Oyj:n (jäljempänä yhtiö) hallitus on hyväksynyt tämän hallituksen työjärjestyksen (työjärjestys) 31.5.2006.

Lisätiedot

SIEVI CAPITAL OYJ YLIMÄÄRÄINEN YHTIÖKOKOUS

SIEVI CAPITAL OYJ YLIMÄÄRÄINEN YHTIÖKOKOUS SIEVI CAPITAL OYJ PÖYTÄKIRJA Y: 0190457-0 No. 2/2014 SIEVI CAPITAL OYJ YLIMÄÄRÄINEN YHTIÖKOKOUS 4.11.2014 AIKA: 4.11.2014 alkaen klo. 14:00 PAIKKA: LÄSNÄ: Yhtiön pääkonttori, Yritystie 6, Sievi Ääniluettelon

Lisätiedot

Kestävää energiaa maailmalle Voiko sähköä käyttää järkevämmin?

Kestävää energiaa maailmalle Voiko sähköä käyttää järkevämmin? Kestävää energiaa maailmalle Voiko sähköä käyttää järkevämmin? Maailman sähkönnälkä on loppumaton Maailman sähkönkulutus, biljoona KWh 31,64 35,17 28,27 25,02 21,9 2015 2020 2025 2030 2035 +84% vuoteen

Lisätiedot

TARKISTUKSET 1-10. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI 2014/0250(COD) 13.11.2014. Mietintöluonnos Sorin Moisă (PE539.749v01-00)

TARKISTUKSET 1-10. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI 2014/0250(COD) 13.11.2014. Mietintöluonnos Sorin Moisă (PE539.749v01-00) EUROOPAN PARLAMENTTI 2014-2019 Kansainvälisen kaupan valiokunta 13.11.2014 2014/0250(COD) TARKISTUKSET 1-10 Mietintöluonnos Sorin Moisă (PE539.749v01-00) ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston

Lisätiedot

Ympäristöministeriö E-KIRJE YM2010-00158. YSO Karjalainen Anneli 21.05.2010 SUURI VALIOKUNTA

Ympäristöministeriö E-KIRJE YM2010-00158. YSO Karjalainen Anneli 21.05.2010 SUURI VALIOKUNTA Ympäristöministeriö E-KIRJE YM2010-00158 YSO Karjalainen Anneli 21.05.2010 SUURI VALIOKUNTA Viite Asia Komission suositus neuvostolle Euroopan unionin osallistumisesta vuoden 1979 kaukokulkeutumissopimukseen

Lisätiedot

TIIVISTELMÄ SEMINAARIA VARTEN TEHDYSTÄ MIELIPIDETUTKIMUKSESTA

TIIVISTELMÄ SEMINAARIA VARTEN TEHDYSTÄ MIELIPIDETUTKIMUKSESTA Toimintakyky turvallisuuden johtamisessa -arvoseminaari Poliisiammattikorkeakoulu 10.10.014 Seminaarin järjestäjät: Poliisiammattikorkeakoulu, Maanpuolustuskorkeakoulun johtamisen ja sotilaspedagogiikan

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Pöytäkirja Lissabonin sopimusta koskevista Irlannin kansan huolenaiheista

Pöytäkirja Lissabonin sopimusta koskevista Irlannin kansan huolenaiheista 1796 der Beilagen XXIV. GP - Staatsvertrag - 07 Protokoll in finnischer Sprachfassung (Normativer Teil) 1 von 10 JÄSENVALTIOIDEN HALLITUSTEN EDUSTAJIEN KONFERENSSI Bryssel, 14. toukokuuta 2012 (OR. en)

Lisätiedot

SÄÄDÖSKOKOELMAN SOPIMUSSARJA Julkaistu Helsingissä 9 päivänä joulukuuta 2014

SÄÄDÖSKOKOELMAN SOPIMUSSARJA Julkaistu Helsingissä 9 päivänä joulukuuta 2014 SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMAN SOPIMUSSARJA Julkaistu Helsingissä 9 päivänä joulukuuta 2014 101/2014 (Suomen säädöskokoelman n:o 1018/2014) Valtioneuvoston asetus Lissabonin sopimusta koskevista Irlannin kansan

Lisätiedot

Maailma muuttuu - millaista tulevaisuutta Tukiliitto haluaa olla luomassa? Tukipiirien syyskokoukset 2015

Maailma muuttuu - millaista tulevaisuutta Tukiliitto haluaa olla luomassa? Tukipiirien syyskokoukset 2015 Maailma muuttuu - millaista tulevaisuutta Tukiliitto haluaa olla luomassa? Tukipiirien syyskokoukset 2015 Tukiliiton toimintaan vaikuttavia muutoksia 1. Valtion ja kuntien talous kiristyy. Taloudellisuus

Lisätiedot

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 28. lokakuuta 2014 (OR. en) Euroopan komission pääsihteerin puolesta Jordi AYET PUIGARNAU, johtaja

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 28. lokakuuta 2014 (OR. en) Euroopan komission pääsihteerin puolesta Jordi AYET PUIGARNAU, johtaja Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 28. lokakuuta 2014 (OR. en) Toimielinten välinen asia: 2014/0313 (NLE) 14254/14 EHDOTUS Lähettäjä: Saapunut: 27. lokakuuta 2014 Vastaanottaja: Kom:n asiak. nro: Asia:

Lisätiedot

(Muut kuin lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttävät säädökset) ASETUKSET

(Muut kuin lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttävät säädökset) ASETUKSET L 146/1 II (Muut kuin lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttävät säädökset) ASETUKSET KOMISSION TÄYTÄNTÖÖNPANOASETUS (EU) 2016/879, annettu 2 päivänä kesäkuuta 2016, yksityiskohtaisten järjestelyjen vahvistamisesta

Lisätiedot

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE. EY:n perustamissopimuksen 251 artiklan 2 kohdan toisen alakohdan nojalla

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE. EY:n perustamissopimuksen 251 artiklan 2 kohdan toisen alakohdan nojalla EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO Bryssel 12.1.2009 KOM(2008) 904 lopullinen 2007/0198 (COD) KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE EY:n perustamissopimuksen 251 artiklan 2 kohdan toisen alakohdan nojalla

Lisätiedot

5. Ääniluettelon vahvistaminen sekä kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen

5. Ääniluettelon vahvistaminen sekä kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen AFFECTO OYJ -- PÖRSSITIEDOTE -- 13.2.2014 klo 12.30 Kutsu Affecto Oyj:n varsinaiseen yhtiökokoukseen Affecto Oyj:n osakkeenomistajat kutsutaan varsinaiseen yhtiökokoukseen, joka pidetään torstaina 10.4.2014

Lisätiedot

Kotimainen kilpailukyky ja kauppapolitiikka. Nordic Food, 8.10.2014, Tampere Hannu Kottonen, HKScan

Kotimainen kilpailukyky ja kauppapolitiikka. Nordic Food, 8.10.2014, Tampere Hannu Kottonen, HKScan Kotimainen kilpailukyky ja kauppapolitiikka Nordic Food, 8.10.2014, Tampere Hannu Kottonen, HKScan Kauppapolitiikka (Wikipedia) Kauppapolitiikka käsittää toimintalinjoja ja menettelytapoja, jotka liittyvät

Lisätiedot

EETTISET OHJEET MUNKSJÖ OYJ (YRITYSTUNNUS 2480661-5) Hyväksytty hallituksen kokouksessa 13. toukokuuta 2013

EETTISET OHJEET MUNKSJÖ OYJ (YRITYSTUNNUS 2480661-5) Hyväksytty hallituksen kokouksessa 13. toukokuuta 2013 EETTISET OHJEET MUNKSJÖ OYJ (YRITYSTUNNUS 2480661-5) Hyväksytty hallituksen kokouksessa 13. toukokuuta 2013 Tekijä: Åsa Fredriksson Laadittu: 24. helmikuuta 2013 Tarkistettu: 10. syyskuuta 2014 Versio:

Lisätiedot

Meriympäristöön kohdistuvat uhat ja niiden edellyttämät torjunta- ja sopeutumisstrategiat vaativat yhteiskunnan, päättäjien ja tutkijoiden

Meriympäristöön kohdistuvat uhat ja niiden edellyttämät torjunta- ja sopeutumisstrategiat vaativat yhteiskunnan, päättäjien ja tutkijoiden Suomenlahti-vuoden visio Miksi Suomenlahti-vuosi? Meriympäristöön kohdistuvat uhat ja niiden edellyttämät torjunta- ja sopeutumisstrategiat vaativat yhteiskunnan, päättäjien ja tutkijoiden aktiivista vuorovaikutusta

Lisätiedot

Terrorismin ennaltaehkäisyä koskevan Euroopan neuvoston yleissopimuksen lisäpöytäkirja

Terrorismin ennaltaehkäisyä koskevan Euroopan neuvoston yleissopimuksen lisäpöytäkirja Terrorismin ennaltaehkäisyä koskevan Euroopan neuvoston yleissopimuksen lisäpöytäkirja Euroopan neuvoston jäsenvaltiot ja muut tämän pöytäkirjan allekirjoittaneet terrorismin ennaltaehkäisyä koskevan Euroopan

Lisätiedot

Gramex haluaa kiinnittää ministeriön huomion seuraaviin asioihin:

Gramex haluaa kiinnittää ministeriön huomion seuraaviin asioihin: Opetus- ja kulttuuriministeriölle Gramex ry:n lausunto hallituksen esitysluonnoksesta laiksi tekijänoikeuden yhteishallinnoinnista sekä laiksi oikeudenkäynnistä markkinaoikeudessa annetun lain muuttamisesta

Lisätiedot

www.okry.fi KOULUTUS VAIKUTTAMISTYÖN RAKENTAJANA CP-LIITON KEVÄTPÄIVÄT VANTAA, 29.3. 2008 Marion Fields Suunnittelija, OK-opintokeskus

www.okry.fi KOULUTUS VAIKUTTAMISTYÖN RAKENTAJANA CP-LIITON KEVÄTPÄIVÄT VANTAA, 29.3. 2008 Marion Fields Suunnittelija, OK-opintokeskus KOULUTUS VAIKUTTAMISTYÖN RAKENTAJANA OTSIKKO Tilaisuuden pitäjä CP-LIITON KEVÄTPÄIVÄT VANTAA, 29.3. 2008 Marion Fields Suunnittelija, OK-opintokeskus JÄRJESTÖT VAIKUTTAJINA 1(2) Järjestöissä kaikki ovat

Lisätiedot

Yhteisen käytännön opas yhteisöjen säädöstekstien laatimiseksi ajantasaistaminen, huhtikuu 2009

Yhteisen käytännön opas yhteisöjen säädöstekstien laatimiseksi ajantasaistaminen, huhtikuu 2009 Yhteisen käytännön opas yhteisöjen säädöstekstien laatimiseksi ajantasaistaminen, huhtikuu 2009 (Muutokset koskevat painetun laitoksen sivuja seuraavan taulukon mukaisesti) Sivu Muutos 2 Korvataan Europa-palvelimen

Lisätiedot

Supporting the contribution of higher education institutions to regional development: Case Jyväskylä region

Supporting the contribution of higher education institutions to regional development: Case Jyväskylä region KESKIMAA 90 VUOTTA Supporting the contribution of higher education institutions to regional development: Case Jyväskylä region OECD/IMHE 2006 ESITYKSEN RAKENNE 1. Hankkeen tarkoitus ja toteutus 2. OECD:n

Lisätiedot

Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi merityöaikalain, työajasta kotimaanliikenteen aluksissa annetun lain ja merimieslain muuttamisesta

Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi merityöaikalain, työajasta kotimaanliikenteen aluksissa annetun lain ja merimieslain muuttamisesta Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi merityöaikalain, työajasta kotimaanliikenteen aluksissa annetun lain ja merimieslain muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan muutettaviksi merityöaikalain, työajasta

Lisätiedot

Distr.: General 19 June 2008. Päätöslauselma 1820 (2008) Hyväksytty 19. päivänä kesäkuuta 2008 turvallisuusneuvoston 5916.

Distr.: General 19 June 2008. Päätöslauselma 1820 (2008) Hyväksytty 19. päivänä kesäkuuta 2008 turvallisuusneuvoston 5916. United Nations S/RES/1820 (2008) Security Council Distr.: General 19 June 2008 Päätöslauselma 1820 (2008) Hyväksytty 19. päivänä kesäkuuta 2008 turvallisuusneuvoston 5916. kokouksessa Turvallisuusneuvosto

Lisätiedot

Uusi energiatehokkuusdirektiivi ja julkiset hankinnat Heikki Väisänen Energiaosasto 22.3.2013

Uusi energiatehokkuusdirektiivi ja julkiset hankinnat Heikki Väisänen Energiaosasto 22.3.2013 Uusi energiatehokkuusdirektiivi ja julkiset hankinnat Heikki Väisänen Energiaosasto 22.3.2013 Energiatehokkuusdirektiivin (EED) tausta Direktiivin tavoitteena on edesauttaa EU:n vuodelle 2020 asettaman

Lisätiedot

Yhteinen ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Yhteinen ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO UNIONIN ULKOASIOIDEN JA TURVALLISUUSPOLITIIKAN KORKEA EDUSTAJA Bryssel 26.4.2016 JOIN(2016) 19 final 2016/0120 (NLE) Yhteinen ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS yhtenä osapuolena toimivien Euroopan

Lisätiedot

Medical Peace Work Verkkokurssi 3. Sota, aseet ja strategiat konflikteissa

Medical Peace Work Verkkokurssi 3. Sota, aseet ja strategiat konflikteissa Medical Peace Work Verkkokurssi 3 Sota, aseet ja strategiat konflikteissa Kurssi 3: Sota, aseet ja strategiat konflikteissa Tavoitteet Kuvata sodan, aseiden ja konfliktistrategioiden terveysvaikutuksia

Lisätiedot

EU:n metsästrategia; missä mennään. Teemu Seppä Robinwood Plus -työpaja Kajaani 8.12.2011

EU:n metsästrategia; missä mennään. Teemu Seppä Robinwood Plus -työpaja Kajaani 8.12.2011 EU:n metsästrategia; missä mennään Teemu Seppä Robinwood Plus -työpaja Kajaani 8.12.2011 Esityksen sisältö tilanne EU:ssa metsäasioiden käsittelyn osalta nykyinen EU:n metsästrategia EU:n metsästrategian

Lisätiedot

Mikä ihmeen Global Mindedness?

Mikä ihmeen Global Mindedness? Ulkomaanjakson vaikutukset opiskelijan asenteisiin ja erilaisen kohtaamiseen Global Mindedness kyselyn alustavia tuloksia Irma Garam, CIMO LdV kesäpäivät 4.6.2 Jun- 14 Mikä ihmeen Global Mindedness? Kysely,

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI

EUROOPAN PARLAMENTTI EUROOPAN PARLAMENTTI 2004 Budjettivaliokunta 2009 20.2.2008 ILMOITUS JÄSENILLE Asia: Euroopan parlamentin vuoden 2008 talousarvion toteuttaminen Jäsenille lähetetään oheisena määrärahasiirtoesitys C 3

Lisätiedot

Johdanto Vastuuviikon aineistovihkoon. Taustatietoa: Näin voit käyttää Vastuuviikon materiaalia

Johdanto Vastuuviikon aineistovihkoon. Taustatietoa: Näin voit käyttää Vastuuviikon materiaalia Johdanto Vastuuviikon aineistovihkoon Vastuuviikko nostaa vuonna 2013 esille sääntelemättömän asekaupan rauhan ja kehityksen esteenä. Vuoden teemana on Väkivallan markkinat Tähtäimessä asekauppa ja pienaseet.

Lisätiedot

Forsberg & Raunio: Politiikan muutos.

Forsberg & Raunio: Politiikan muutos. Forsberg & Raunio: Politiikan muutos. Politiikan tutkimuksen tutkinto-ohjelmaan pyrkivien on lisäksi vastattava aineistokokeen kysymyksiin. Kirjakysymysten maksimipistemäärä on 30 pistettä. Vastaa kysymyksiin

Lisätiedot

Asia Mallioikeuslakisopimus - Maailman henkisen omaisuuden järjestö (WIPO)

Asia Mallioikeuslakisopimus - Maailman henkisen omaisuuden järjestö (WIPO) Työ- ja elinkeinoministeriö PERUSMUISTIO TEM2016-00123 TMO Huhtala Liisa(TEM) 20.04.2016 Asia Mallioikeuslakisopimus - Maailman henkisen omaisuuden järjestö (WIPO) Kokous U/E/UTP-tunnus Käsittelyvaihe

Lisätiedot

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 212/2002 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi tieliikennelain :n muuttamisesta Tieliikennelakiin ehdotetaan koottaviksi liikenteen ohjauslaitteista annettavia asetuksia ja määräyksiä koskevat valtuussäännökset.

Lisätiedot

Kestävän kilpailupolitiikan elementit

Kestävän kilpailupolitiikan elementit Kestävän kilpailupolitiikan elementit Kilpailuviraston 20-vuotisjuhlaseminaari Finlandia-talo 7.10.2008 Matti Vuoria, toimitusjohtaja Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varma Lähtökohta Esityksen lähtökohtana

Lisätiedot

SUOMEN PYSYVÄ EDUSTUSTO EUROOPAN UNIONISSA

SUOMEN PYSYVÄ EDUSTUSTO EUROOPAN UNIONISSA Rahapelit ja EU Yksinoikeusjärjestelmän säilyttäminen Liikuntajärjestöjen järjestöpäivät 24.09.2008, Rantasipi Aulanko Harri Syväsalmi, Suomen EU-edustusto, Bryssel Rikkomuskannemenettelystä 1/6 Komission

Lisätiedot

Avoin hallinto Open Government Partnership. Suomen toimintaohjelman valmistelu

Avoin hallinto Open Government Partnership. Suomen toimintaohjelman valmistelu Avoin hallinto Open Government Partnership Suomen toimintaohjelman valmistelu Mikä on Open Government Partnership? Open Government Partnership (avoimen hallinnon kumppanuushanke) eli OGP käynnistettiin

Lisätiedot

Ympäristömerkintä. Joutsenmerkki ympäristö ja vastuullisuus käsi kädessä

Ympäristömerkintä. Joutsenmerkki ympäristö ja vastuullisuus käsi kädessä Joutsenmerkki ympäristö ja vastuullisuus käsi kädessä Joutsenmerkin tavoitteet Joutsenmerkki ohjaa ostajia tekemään ympäristön kannalta parempia päätöksiä tuottajia valmistamaan ympäristön kannalta parempia

Lisätiedot

Asiantuntijalausunto Professori Seppo Koskinen Lapin yliopisto

Asiantuntijalausunto Professori Seppo Koskinen Lapin yliopisto 1 Asiantuntijalausunto Professori Seppo Koskinen Lapin yliopisto Minulta on pyydetty asiantuntijalausuntoa koskien osapuolten velvollisuuksia soviteltaessa ulkopuolisen sovittelijan toimesta työelämän

Lisätiedot

Europolin valokuvakilpailu 2010

Europolin valokuvakilpailu 2010 Europol julistaa avatuksi kilpailun vuoden 2010 parhaasta lainvalvonta-aiheisesta valokuvasta Voittajakuvan on tarkoitus kuvata poliisin ja muiden lainvalvontaviranomaisten haastavaa ja palkitsevaa työtä

Lisätiedot

STT:n yleiset sopimusehdot 1.1.2010

STT:n yleiset sopimusehdot 1.1.2010 YLEISET SOPIMUSEHDOT 1 (5) STT:n yleiset sopimusehdot 1. Käyttöoikeus 2. Käyttöehdot 1 Kappale päivitetty 1.1.2016 alkaen. Asiakkaalla on oikeus käyttää STT:n palvelua ja/tai siihen sisältyviä aineistoja

Lisätiedot

NEUVOTTELUT BULGARIAN JA ROMANIAN LIITTYMISESTÄ EUROOPAN UNIONIIN

NEUVOTTELUT BULGARIAN JA ROMANIAN LIITTYMISESTÄ EUROOPAN UNIONIIN NEUVOTTELUT BULGARIAN JA ROMANIAN LIITTYMISESTÄ EUROOPAN UNIONIIN Bryssel, 31. maaliskuuta 2005 (OR. en) AA 23/2/05 REV 2 LIITTYMISSOPIMUS: PÄÄTÖSASIAKIRJA EHDOTUS: SÄÄDÖKSET JA MUUT VÄLINEET Valtuuskunnille

Lisätiedot