OIKEUDEN- MUKAISUUS TASA- VERTAISUUS (TOISTEN) KUNNIOTTAMINEN TOTUUS ANTEEKSI- ANTAMINEN SUVAITSEVAISUUS

Transkriptio

1 LIITE 1 RASTI 1: KUINKA EHKÄISTÄ KONFLIKTI SANANSELITYSLAPUT OIKEUDEN- MUKAISUUS TOTUUS TASA- VERTAISUUS (TOISTEN) KUNNIOTTAMINEN SUVAITSEVAISUUS ANTEEKSI- ANTAMINEN REHELLISYYS YHTEISTYÖ

2 LIITE 2 RASTI 2: RIISU RASTI ASEISTA ASERYHMÄLAPUT (A1. A6.) JA ASEIDENRIISUNTASOPIMUSLAPUT A3. Tähän ryhmään kuuluvat aseet lasketaan tavanomaisten aseiden joukkoon, koska vaikutukset eivät kerralla ulotu suureen joukkoon ihmisiä. Nämä aseet ovat maaston julma näkymätön vaara, jonka ensisijaisena tarkoituksena on uhrin vammauttaminen surmaamisen sijaan. Koska ryhmän aseita on mahdoton kohdentaa ja niitä jää yleensä maastoon suuria määriä myös konfliktin päättymisen jälkeen, uhriksi voi johtua yhtä hyvin ulkona leikkivä lapsi kuin sotilaskin. Vuosina Kambodzhassa vammautui näiden aseiden vuoksi yli ja sai surmansa noin henkeä, joista valtaosa siviilejä. A4. Tämän ryhmän aseiden raakamateriaalilla on myös merkittäviä rauhanomaisia käyttötarkoituksia. Ryhmän aseet kuuluvat kuitenkin kaikkein pelätyimpiin joukkotuhoaseisiin, sillä niillä on suuri välitön tuhovoima ja lisäksi kauaskantoisia jälkivaikutuksia. Ainoa tämän aseryhmän aseita vahingoittamistarkoituksessa käyttänyt valtio on Yhdysvallat, jonka Japanin Hiroshimaan ja Nagasakiin vuonna 1945 kohdistamat kaksi iskua surmasivat ja vammauttivat välittömästi satoja tuhansia ihmisiä, ja iskujen vapauttama radioaktiivinen säteily aiheutti mittavaa inhimillistä kärsimystä vielä vuosien jälkeenkin. A1. Tämän joukkotuhoaseisiin laskettavan aseryhmän tuhovoima perustuu myrkylliseen ainekseen, joka voi olla joko nestemäisessä, kaasumaisessa tai kiinteässä muodossa. Altistumisen seurauksena voi olla esimerkiksi ihon, silmien, hengityselinten tai hermoston eriasteisia vaurioita ja vakavissa tapauksissa kuolema. Ensimmäisessä maailmansodassa satoja tuhansia ihmishenkiä vaatinut sinappikaasu kuuluu tähän aseryhmään. Toisen maailmansodan jälkeen tämän ryhmän aseet ovat olleet käytössä esimerkiksi Vietnamin sodassa, Iranin ja Irakin välisessä sodassa 1980-luvulla sekä vuonna 1995 Tokion metrossa tapahtuneissa terrori-iskuissa. Asevarastojen asianmukainen ja ympäristöä kuormittamaton hävittäminen on vuosien saatossa tuottanut ongelmia. A2. Tähän joukkotuhoaseisiin laskettavaan aseryhmään kuuluvat kaikki tauteja ja sairauksia aiheuttavat luonnon organismit (kuten erilaiset bakteerit, sienet ja virukset) ja toksiinit (eläimistä tai kasveista saatavat tai synteettisesti tuotetut vastaavat myrkyt) sekä niiden levittämiseen käytetyt välineet, silloin kun tarkoituksena on ihmisten, eläinten tai kasvuston vahingoittaminen tai tuhoaminen. Tämän ryhmän aseita on historian aikana käytetty sekä yksittäisten ihmisten salamurhaamiseen että strategisena aseena taisteluissa. Valtion ulkopuolisten toimijoiden käyttäessä tämän ryhmän aseita puhutaan nykyään bioterrorismista.

3 LIITE 2 RASTI 2: RIISU RASTI ASEISTA ASERYHMÄLAPUT (A1. A6.) JA ASEIDENRIISUNTASOPIMUSLAPUT A6. PIENASEET YLIMÄÄRÄINEN RYHMÄ (EI SOPIMUSTA) A5. RYPÄLEASEET A4. YDINASEET A3. HENKILÖMIINAT (MAAMIINAT) A2. BIOLOGISET ASEET A1. KEMIALLISET ASEET on vuonna 1970 voimaan astunut kansainvälinen sopimus, jonka tavoitteeksi asetettiin ydinaseiden leviämisen estäminen silloisten viiden ydinasevaltion (Yhdysvallat, Neuvostoliitto/Venäjä, Iso-Britannia, Ranska ja Kiina) ulkopuolelle sekä kansainvälisen yhteistyön lisääminen ydinenergian rauhanomaisen käytön kysymyksissä. Ydinsulkusopimus on myös ydinasevaltioiden ainoa monenkeskinen sitoumus ydinaseriisunnan edistämiseksi. Sopimuksen noudattamista valvoo kansainvälinen atomienergiajärjestö (IAEA). Ydinsulkusopimukseen kuuluvat lähes kaikki maailman valtiot. Nykyään ydinasevaltioina pidetyt Intia, Pakistan ja Israel ovat kuitenkin jättäytyneet sopimuksen ulkopuolelle. Ydinasevaltioksi lasketaan myös Pohjois-Korea, joka ilmoitti vuonna 2003 irrottautuvansa ydinsulkusopimuksesta ASERYHMIEN RATKAISUAVAIN OPETTAJALLE: Ydinsulkusopimus (Treaty on the Non-Proliferation of Nuclear Weapons, NPT) A5. Tähän aseryhmään kuuluvat ilmasta tiputettavat tai maasta laukaistavat suurikokoiset pommit, joista purkautuu satoja tai tuhansia pienempiä ammuksia. Koska ammukset purkautuvat sattumanvaraisesti ja leviävät laajalle alueelle, myös siviiliväestö on suuressa vaarassa. Lisäksi monet ammuksista jäävät laukeamatta maahan osuessaan ja aiheuttavat myöhemmin lauetessaan turhia vammautumisia ja kuolemisia vielä kauan konfliktin päättymisen jälkeenkin. Tilastotietojen mukaan kolmasosa tämän aseryhmän surmaamista henkilöistä on ollut lapsia. A6. Tämä aseryhmä on yhteisnimitys pienikokoisille, kevyille, helppokäyttöisille ja edullisille aseille, joita yksi henkilö voi kuljettaa mukanaan ja käyttää itsenäisesti. Tähän aseryhmään kuuluvia aseita ovat esimerkiksi käsiaseet, singot ja kranaatit. Vaikka tämän ryhmän aseet eivät yhdellä kertaa pysty vahingoittamaan suuria määriä ihmisiä joukkotuhoaseiden tavoin, ne ovat vakava uhka kestävälle rauhalle ja vakaudelle maailmassa. Useimmat nykyajan konflikteista taistellaan nimenomaan tämän ryhmän asein, ja nämä aseet ovat vastuussa valtaosasta suoraan konflikteissa tapahtuvista kuolemista. Tämän ryhmän aseita käytetään erityisesti sisällissodissa ja jengiväkivallanteoissa sekä järjestäytyneen rikollisuuden ja terrorismin välineinä, joskin myös laillisissa yhteyksissä, kuten poliisin työssä.

4 on kansainvälinen aseidenriisuntasopimus, joka kieltää henkilömiinojen käytön, varastoinnin, tuotannon ja siirron sekä pyrkii jo olemassa olevien miinojen tuhoamiseen. Sopimus solmittiin laajan kansainvälisen kampanjan seurauksena vuonna 1997, ja se tuli kansainvälisesti voimaan vuonna Huhtikuuhun 2009 mennessä sopimuksen oli ratifioinut eli hyväksynyt sitovasti ja toimeenpannut kansallisella tasolla 156 valtiota. Sopimuksen ulkopuolella ovat kuitenkin edelleen suuret miinantuottajamaat, kuten Yhdysvallat, Venäjä, Kiina, Intia ja Pakistan, joissa on valtaosa maailman henkilömiinoista. Suomi on ilmoittanut tukevansa henkilömiinojen täyskieltoa ja liittyvänsä sopimukseen vuonna LIITE 2 RASTI 2: RIISU RASTI ASEISTA ASERYHMÄLAPUT (A1. A6.) JA ASEIDENRIISUNTASOPIMUSLAPUT Anti-Personnel Mines and on Their Destruction/Mine Ban Treaty) on kansainvälinen aseidenriisuntasopimus, joka kieltää käyttämästä, tuottamasta, siirtämästä ja varastoimasta rypäleaseita, jotka aiheuttavat kohtuutonta haittaa siviileille sekä pyrkii tällaisten aseiden tuhoamiseen. Sopimus avattiin allekirjoituksille joulukuussa 2008, ja se astuu voimaan kuuden kuukauden kuluttua siitä, kun 30 valtiota on sen ratifioinut eli hyväksynyt sitovasti ja toimeenpannut kansallisella tasolla. Huhtikuun alkuun 2009 mennessä sopimuksen oli allekirjoittanut 96 valtiota ja ratifioinut kuusi valtiota. Suomi ei ole toistaiseksi edes allekirjoittanut sopimusta. Sopimus henkilömiinojen täyskiellosta ja niiden tuhoamisesta (Convention on the Prohibition of the Use, Stockpiling, Production and Transfer of Rypäleasesopimus (Convention on Cluster Munitions) Sopimuksen oli huhtikuuhun 2009 mennessä ratifioinut eli hyväksynyt sitovasti ja toimeenpannut kansallisella tasolla 163 valtiota. Ulkopuolella ovat muuan muassa Israel, Syyria ja Egypti. Suomi ratifioi sopimuksen vuonna Biologisten aseiden kieltosopimukseen ei sisälly toimeenpanojärjestöä eikä sopijaosapuolia sitovia todentamismenettelyjä sopimuksen noudattamisen valvomiseksi. on kansainvälinen aseidenriisuntasopimus, joka kieltää kemiallisten aseiden valmistuksen, varastoinnin sekä käytön. Sopimus avattiin allekirjoituksille vuonna 1993, ja se tuli kansainvälisesti voimaan vuonna Sopimuksen oli helmikuuhun 2009 mennessä ratifioinut eli hyväksynyt sitovasti ja toimeenpannut kansallisella tasolla 186 valtiota. Suomi ratifioi sopimuksen vuonna Sopimuksen toteutumista edistää ja valvoo kemiallisten aseiden kieltojärjestö (OPCW). on kansainvälinen aseidenriisuntasopimus, joka kieltää biologisten aseiden ja niiden levitykseen tarkoitettujen välineiden käytön, kehittelyn, valmistuksen ja varastoinnin. Sopimus allekirjoitettiin vuonna 1972, ja se tuli kansainvälisesti voimaan vuonna 1975 ollen ensimmäinen kansainvälinen aseidenriisuntasopimus, joka kielsi yhden kokonaisen aseryhmän käytön. Kemiallisten aseiden kieltosopimus (Chemical Weapons Convention, CWC) Biologisten aseiden kieltosopimus (Biological and Toxin Weapons Convention, BTWC)

5 A1. Kaisa ja Ville ovat riidoissa. Kaikki sai alkunsa, kun Ville leikkimielisesti haukkui Kaisaa ja lähetti tälle tunnilla loukkaavia lappuja. Kaisa ei aluksi viitsinyt välittää pojasta, mutta kun häiritseminen vain jatkui, se alkoi häiritä Kaisaa koko ajan enemmän. Kaisa päätti kostaa pojalle ja levitti hänestä ikäviä juoruja koulussa ja internetissä. B1. Noin 300 afgaaninaista joutui kivityksen kohteeksi Afganistanissa vastustaessaan mielenosoituksella lakia, joka heikentää naisten oikeuksia avioliitossa. Laki muun muassa kieltää naisia poistumasta kotoaan ilman aviomiehen hyväksyntää ja rajoittaa myös heidän oikeuttaan määrätä omasta kehostaan. Afganistanin presidentin maaliskuussa 2009 hyväksymä laki koskee ainoastaan Afganistanin shiia-vähemmistöä. Lakia vastustaneen mielenosoituksen järjestäneen aktivistiryhmän mukaan laki loukkaa naisten ihmisarvoa ja lisää etnisten ryhmien välisiä jännitteitä ja epätasa-arvoa. (Helsingin Sanomat , mukaillen) LIITE 3 RASTI 4: SOVINNON AVAIMET - KONFLIKTITILANNELAPUT A2. Mikko on syrjäänvetäytyvä ja hiljainen. Hän on hyvä koulussa, mutta välitunneilla hän aina hakeutuu omiin oloihinsa. Mikko harrastaa vapaa-ajallaan karatea, josta hänellä on musta vyö, mutta hän ei ole lainkaan väkivaltainen. Muut koulun pojat kiusaavat Mikkoa usein ja keksivät kaikenlaisia asioita, jotka heitä muka hänessä ärsyttävät. Mikon tavaroita häviää repusta ja löytyy milloin mistäkin. Mikko ei uskalla kertoa opettajille kiusaamisesta, jota on jatkunut jo pidempään. Mikko alkaa saada tarpeekseen. B2. Sri Lankan hallitus ei aio keskeyttää sotatoimiaan maassa toimivia tamilisissejä vastaan, vaikka YK ja ulkovallat ovat sitä pyytäneet. Sri Lankan tiedotusministerin mukaan maan hallitus ei taivu painostukseen. YK:n arvion mukaan hallituksen joukkojen ja tamilisissien taistelujen keskellä on jumissa yhä jopa siviiliä. YK:n turvallisuusneuvosto antoi lausunnon, jossa vaadittiin sekä Sri Lankan hallitusta että hallitusta vastustavia sissejä takaamaan siviilien turvallisuus ja noudattamaan kansainvälisen oikeuden määräyksiä. Sisällissota maan buddhalaisenemmistöä edustavan hallituksen ja itsehallintoa vaatineiden islamilaisten tamilien välillä päättyi virallisesti tulitaukoon vuonna 2002, mutta käytännössä väkivaltaisuudet jatkuvat yhä. (Helsingin Sanomat , mukaillen)

6 YK:N RAUHANTURVAOPERAATIOT HELMIKUU 2009 MINURSO 1991 MINURCAT UNMIS 2005 UNMIK UNFICYP 1964 UNOMIG 1993 UNIFIL 1978 UNDOF 1974 UNAMA* 2002 UNMOGIP 1949 MINURCAT Keski-Afrikan Tasavalta ja Tšad MINURSO Länsi-Sahara MINUSTAH Haiti MONUC Kongon demokraattinen tasavalta UNAMID Sudan (Darfurin alue) UNDOF Syyria UNFICYP Kypros UNIFIL Libanon UNMIK Kosovo UNMIL Liberia UNMIS Sudan UNMIT Itä-Timor UNMOGIP Intia ja Pakistan MINUSTAH UNMIL 2003 UNOCI UNAMID MONUC BINUB* * political or peacebuilding mission UNTSO 1948 UNMIT 2006 UNOCI Norsunluurannikko UNOMIG Georgia UNTSO Israel (Lähi-Itä) LIITE 4 RASTI 6: RAUHAA TURVAAMASSA KARTTA

7 YK:N RAUHANTURVAOPERAATIOT HELMIKUU 2009 LÄNSI-SAHARA KESKI-AFRIKAN MINURCAT TASAVALTA JA TšAD UNMIS 2005 UNMIK UNFICYP 1964 UNOMIG 1993 UNIFIL 1978 SUDAN KYPROS LIBANON UNDOF 1974 UNAMA* 2002 UNMOGIP 1949 PAKISTAN KOSOVO GEORGIA SYYRIA INTIA JA NORSUNLUU- RANNIKKO UNOCI KONGON DEM. TASAVALTA MINUSTAH HAITI LIBERIA UNMIL SUDAN UNAMID 2003 (DARFUR) MONUC BINUB* ISRAEL UNTSO 1948 (LÄHI-ITÄ) ITÄ-TIMOR UNMIT 2006 * political or peacebuilding mission LIITE 5 RASTI 6: RAUHAA TURVAAMASSA RATKAISUKARTTA OPETTAJALLE