JKI Data Sheets. Plant Diseases and Diagnosis. Phytophthora ja Quercus ilex L. (rautatammi) Tamara CORCOBADO SÁNCHEZ
|
|
- Hannu-Pekka Kari Aaltonen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 2013, 61 ISSN DOI /jkidspdd JKI Data Sheets Plant Diseases and Diagnosis Tamara CORCOBADO SÁNCHEZ Phytophthora ja Quercus ilex L. (rautatammi) Julius Kühn-Institut, Federal Research Centre for Cultivated Plants
2 Julkaisusarja JKI Data Sheets Plant Diseases and Diagnosis on vapaasti saatava sarjajulkaisu, jossa julkaistaan alkuperäisiä tutkimusartikkeleita, kuvauksia tautien aiheuttajista ja uusista havannoista sekä raportteja bioottisista ja abiootiisista tekijöistä, jotka aiheuttavat satomenetyksiä. Kaikki JKI Data Sheets-julkaisusarjaan tarjotut käsikirjoitukset käyvät läpi ennakkotarkastuksen, jossa ainakin kaksi riippumatonta vertaisarvioijaa kertoo mielipiteensä artikkelin julkaisukelpoisuudesta ilman että he tietävät tekijöiden henkilöllisyyttä. Creative Commons licence-sopimuksen mukaisesti kaikki sarjassa oleva materiaali on saatavissa ilman korvausta, mutta sitä ei saa käyttää kaupallisiin tarkoituksiin ja tekstiä julkaisuartikkeleista lainattaessa on mainittava kirjoittajat ja lähde eikä tekstiä saa muokata. Julkaisija/Päätoimittaja: Julius Kühn-Institut, Federal Research Centre for Cultivated Plants Dr. Georg F. Backhaus, Präsident und Professor Erwin-Baur-Str. 27 D Quedlinburg Saksa Vastaava toimittaja: Dr. Olaf Hering, Information Centre and Library Julius Kühn-Institut Königin-Luise-Str. 19 D Berlin Saksa Käsikirjoitusten tarjoaminen: Ohjeet löytyvät sivulta: ISSN: DOI: /jkidspdd
3 3 Quercus ilex (Rautatammi) Quercus ilex L. (rautatammi) on eteläeurooppalainen puu, joka kasvaa Välimeren nahkealehtisellä kasvillisuusvyöhykkellä ja on yksi alueen indikaattorilajeista (Plieninger ym., 2004); ( Ainavihanta Q. ilex kasvaa erilaisissa ilmasto-oloissa (puolikuivassa, kosteassa ja erittäin kosteassa) ja maaperissä. Rautatammi kasvaa 25 m korkeaksi puuksi. Rautatammen nahkeat lehdet ovat sileät ja kovat ja niiden muoto vaihtelee miltei pyöreästä pitkulaiseen, osassa on piikkejä, osassa ei. Laji jakaantuu kahteen ala-lajiin: Q. ilex subsp. ilex ja Q. ilex subsp. ballota (syn. Q. rotundifolia). Iberian niemimaalla se on tyypillinen puu samoin kuin muilla nk. dehesa alueilla Euroopassa, joissa harjoitetaan samanaikaisesti sekä maa- että metsätaloutta. Näillä alueilla kasvatetaan karjaa, tuotetaan terhoja karjan ravinnoksi, puuta energialähteeksi ja korjataan viljelykasvisatoja. Ekologisesti ja sosiaalisesti dehesa-alueet ovat merkittäviä ympäristöjä sekä luonnolle että ihmisille. Phytophthora-lajit Rautatammissa, joissa näkyy tyypillisiä Phytophthora-tartunnan oireita on saatu eristettyä seuraavia Phytophthora-lajeja, joko suoraan puusta tai maasta puiden ympäriltä: Phytophthora-lajit Oireet Viitteet cinnamomi (yleisin laji) harsuuntumista Brasier ym., 1993; Sánchez ym., 2002 kuolleita oksia juurten lahoamista cryptogea kasvun taantumista Scanu ym., 2012 gonapodyides psychrophila quercina ramorum 1 syringae harsuuntumista kuolleita oksia juurten lahoamista harsuuntumista kuolleita oksia juurten lahoamista harsuuntumista kuolleita oksia juurten lahoamista harsuuntumista harsuuntumista kuolleita oksia juurten lahoamista Corcobado ym., 2010 Pérez-Sierra ym., 2012; Scanu ym., 2012 Pérez-Sierra ym., 2012; Scanu ym., 2012 Denman ym., Euroopan Unionissa P. ramorum on karanteenituhooja (katso kappale karanteenituhoojat ) Pérez-Sierra ym., 2012 Seuraavien lajien tiedetään tarttuvan Q. Ilexin taimiin taimitarhoilla: P. cinnamomi, P. cryptogea, P. drechsleri, P. cambivora ja P. gonapodyides (Sánchez ym., 2004; Jung, 2011).
4 4 Oireet (kuvat) Phytophthorat voivat tarttua kasvin eri osiin ja yleisimmät oireet Q. ilexillä ovat: Latvus: harsuuntuminen, lehtien värin muuttuminen ja nuutuminen, oksien kuoleminen (Gallego ym., 1999) Runko: korot ja tervamainen vuoto (Gallego ym., 1999) Juuret: mustuminen ja laho (Corcobado ym., 2011) Sekaannusta voi aiheuttaa Samantapaisia oireita voi seurata myös muista syistä. Kuivuus itsessään aiheuttaa tammille harsuuntumista, lehtien kalpeutta ja nuutumista, joista jokainen voi olla myös Phytophthoratartunnan oire tai joita kaikkia tartunta pahentaa. Botryosphaeria suvussa on myös patogeeneja, jotka voivat aiheuttaa runko- ja oksakoroja sekä lehtien kellastumista ja nuutumista (Sánchez ym., 2003). Vain heikentyneet puut saavat Biscogniauxia mediterranea sienen aiheuttaman hiilitaudin, joka näkyy lehtien kellastumisena,harsuuntumisena, vesiversoina ja runkovuotoina (Jiménez ym., 2005). Oireiden syyn täsmentäminen vaatii usein näytteidenottoa ja analysointia laboratoriossa. Taudinkulku Taudin kulku voi olla i) nopeaa joilloin lehdet jäävät puihin, vaikka puu on jo kuollut tai ii) hidasta, jolloin koko latvus harsuuntuu vähitellen yläoksista lähtien (Gallego ym., 1999). Taudinkulkuun vaikuttavat suuresti kasvupaikka- ja ympäristötekijät kuten maan rakenne, happamuus, ilmasto-olot ja paikan topografia, jotka kaikki vaikuttavat veden ja ravinteiden saatavuuteen ja sitä kautta puiden hyvinvointiin ja kestävyyteen taudinaiheuttajia vastaan. Diagnostiikka Pelkkien oireiden perusteella ei voida olla varmoja siitä, että kyseessä on Phytophthoratartunta. Nykyään on saatavissa immunologiaan tai molekyylibiologiaan perustuvia kaupallisia työkaluja, joiden avulla voi helposti testata onko kasvin soluissa Phytophthoraa vai ei. Jotkut näistä testipaketeista on suunniteltu tunnistimaan tiettyjä lajeja, osa tunnistaa vain suvun. Mikrobien eristäminen ja viljely varmistaa niiden elävyyden ja morfologiset mittaukset ja tiettyjen geenialueiden sekvensointi lajimäärityksen. Katso myös: ja Martin ym. (2012). Kasvinsuojelun asiantuntijat auttavat myös tunnistuksessa (löytyvät seuraavassa kappaleessa olevasta listasta).
5 5 Jos epäillään Phytophthora-tartuntaa Ota yhteyttä kasvinsuojelun asiantuntijoihin, joiden nimet ja yhteystiedot ovat maittain seuraavassa luettelossa: addresses.pdf Torjunta Phytophthorien leviämisen ja niiden aiheuttamien tautien torjuntaan suositellaan erilaisia menetelmiä. Niistä tärkeimmät on koottu seuraavaan: v Menetelmiä, joilla voidaan vähentää Phytophthora tartuntoja ja lieventää oireita puilla: - Ristikukkaiskasvien kyntö maahan ja hajoamistuotteiden hyväksikäyttö (torjuntakeinoa tutkitaan; Morales-Rodríguez ym., 2012) - Kalkitus (Serrano ym., 2012) - Fosfiittien käyttö lento- lehvästö- ja runkolevityksenä tai injektioina on estänyt tartuntaa tai lieventänyt oireita (Hardy ym.2001). Tiedot mahdollisuudesta käyttää torjunta-aineita löytyvät tukesin sivuilta ( v Menetelmiä, joilla leviämistä voidaan estää (McCabe, 2008): - On vältettävä ihmisten, karjan, kulkuneuvojen, työkoneiden ja laitteiden siirtoa alueilta, joilla tiedetään olevan Phytophthora-tartunta, puhtaille alueille varsinkin, jos maa on kosteaa - Jalkineet, työkalut, työkoneiden ja kuljetusvälineiden pyörät olisi pestävä - Otettava käyttöön hygieniapassi kasvintuotannossa - Liikenne rajoitetaan vain yleisille teille - Saastuneet alueet eristetään - Muokkausta rajoitetaan - Pidetään huolta maan kuivumisesta ja estetään vesien valuminen paikasta toiseen - Vältetään ylilaiduntamista, joka tiivistää maaperää - Vaihdetaan viljelykasvit lajeihin, jotka eivät ole Phytophthorien isäntäkasveja v Phytophthorien haitoista tiedottaminen: - Tautien tunnistaminen ja patogeenien elinolosuhteiden tunteminen - Phytophthorien saastuttamien alueiden merkitseminen Karanteenituhoojat Euroopan ja Välimerenmaiden Kasvinsuojelujärjestön (EPPO) sivuilta löytää viimeisimmät tiedot vaarallisista kasvintuhoojista, joihin myös P. ramorum kuuluu: Euroopan unioinissa P. ramorum on komission päätöksen mukaan vaarallinen kasvintuhooja 2002/757/EU.
6 6 Kirjallisuus Brasier, C.M., Robredo, F., Ferraz, J., Evidence for Phytophthora cinnamomi involvement in Iberian oak decline. Plant Pathology 42: Cooke, D.E.L., Schena, L., Cacciola, S.O., Tools to detect identify and monitor Phytophthora species in natural ecosystems. Journal of Plant Pathology 89: Erwin, D.C., Ribeiro, O.K., Phytophthora diseases worldwide. APS Press. Corcobado, T., Cubera, E., Pérez-Sierra, A., Jung, T., Solla, A., First report of Phytophthora gonapodyides involved in the decline of Quercus ilex in xeric conditions in Spain. New Disease Reports 22: Denman, S., Kirk, S.A., Brasier, C.M., Barton, V.C., Hughes, K.J.D., Webber, J.F., Phytophthora ramorum on Quercus ilex in the United Kingdom. Plant Disease, 89: Jiménez, J.J., Sánchez, M.E., Trapero, A., El Chancro Carbonoso de Quercus I: Distribuci- ón y caracterización del agente causal. Bol. San. Veg. Plagas 31: Gallego, F.J., Pérez de Algaba, A., Fernández-Escobar, R., Etiology of oak decline in Spain. Eur. J. For. Path. 29: Hardy, G.E.St.J., Barrett, S., Shearer, B.L., The future of phosphite as a fungicide to control the soilborne plant pathogen Phytophthora cinnamomi in natural ecosystems. Australasian Plant Pathology 30 (2): Jung, T., Phytophthora diseases of trees- An increasing threat to forestry, horticulture and nurseries in the world. In: Meeting abstracts of II Reunion científica de sanidad forestal (Sociedad Española de Ciencias Forestales), Plasencia, Spain, pp Martin, F.N., Abad, Z.G., Balci, Y., Ivors, K., Identification and Detection of Phytophthora: Reviewing Our Progress, Identifying Our Needs. Plant Disease 96(8): McCabe, S., Managing Phytophthora Dieback in Bushland: a Guide for Landholders and Community Conservation Groups. The Dieback Working Group, Western Australia. Fourth edition Morales-Rodríguez, M.C., Picón-Toro, J., Palo, C., Palo, E.J., García, A., Rodríguez Molina, M.C., In vitro inhibition of mycelial growth of Phytophthora cinnamomi by pellets of brassicas. In: Meeting abstracts of the Fourth Meeting of the IUFRO working party , Phytophthora in Forest and Natural Ecosystems, Córdoba, Spain, pp Pérez-Sierra, A., López-García, C., León, M., García-Jiménez, J., Abad-Campos, P., Jung, T., Species of Phytophthora associated with Quercus decline in the Mediterranean Park Carrascar de la Font Roja (Spain). In: Meeting abstracts of the Fourth Meeting of the IUFRO working party , Phytophthora in Forest and Natural Ecosystems, Córdoba, Spain, pp Plieninger, T., Pulido, F.J., Schaich, H., Effects of land-use and landscape structure on holm oak recruitment and regeneration at farm level in Quercus ilex L. dehesas. Journal of Arid Environments 57: Sánchez, M.E., Caetano, P., Ferraz, J., Trapero, A., Phytophthora disease of Quercus ilex in southwestern Spain. For Path 32: Sánchez, M. E., Venegas, J., Romero, M. A., Philips, A. J. L., Trapero, A., El chancro de en- cinas y alcornoques causado por Botryosphaeria spp. en Andalucia. Bol. San. Veg. Plagas 29:
7 7 Sánchez, M.E., Andicoberry, S., Trapero, A., Patogenicidad de Phytophthora spp. causan- tes de podredumbre radical de Quercus ilex spp. ballota en viveros forestales. Bol. San. Veg. Plagas 30: Scanu, B., Linaldeddu, B., Jung, T., Maddau, L., Franceschini, A., Phytophthora species occuring in decling oak ecosystems in Sardinia (Italy). Proceedings of the 6th IUFRO Working Party Phytophthora in Forests and Natural Ecosystems, 9th-14th September 2012, Córdoba, Spain, pp Serrano, M.S., Fernández-Rebollo, P., De Vita, P., Sánchez, M. E Calcium mineral nutrition increases the tolerance of Quercus ilex to Phytophthora root disease affecting oak rangeland ecosystems in Spain. Agrofrest Syst: 1-7. Scanu, B., Linaldeddu, B., Jung, T., Maddau, L., Franceschini, A., Phytophthora species occuring in decling oak ecosystems in Sardinia (Italy). Proceedings of the 6th IUFRO Working Party Phytophthora in Forests and Natural Ecosystems, 9th-14th Spetember 2012, Córdoba, Spain, pp Serrano, M.S., Fernández-Rebollo, P., De Vita, P., Sánchez, M. E Calcium mineral nutrition increases the tolerance of Quercus ilex to Phytophthora root disease affecting oak rangeland ecosystems in Spain. Agrofrest Syst: 1-7.
8 8 Lisätietoa Phytophthora - Metsät: Phytophthora spp.: Phytophthora - Lajimääritys: Kiitokset European COST Action FP0801-yhteistyöverkosto on mahdollistanut tämän työryhmä 1:n tekemän tiedotteen Tekijä Tamara CORCOBADO SÁNCHEZ Universidad de Extremadura Ingeniería Forestal y del Medio Natural AvenidaVirgen del Puerto 2, 10600, Plasencia, Spain tamicorsa@hotmail.com; asolla@unex.es Suomennos Arja LILJA Metsäntutkimuslaitos PL 18 FI Vantaa
9 JKI Data Sheets - Plant Diseases and Diagnosis 9 Phytophthora oireita-quercus ilex (rautatammi) Tyypillisiä oireita latvustossa - Quercus ilex Vasen: Phytophthora cinnamomi mikrobin aiheuttama hitaasti etenevä tammentaanne, joka näkyy latvuston harsuuntumisena Oikea: Phytophthora cinnamomi mikrobi on nopeasti tappanut puut ja lehdet ovat jääneet kiinni Oireita rungolla - Quercus ilex Vuotava runkolaikku
10 10 Oireita taimien versoissa - Quercus ilex Eri Phytophthora-lajien aiheuttamia muutoksia lehdissä, osa lehdistä karissut: P. cinnamomi (vasen), P. gonapodyides (keskellä) ja P. quercina (oikea) Oireita taimien juurissa - Quercus ilex Vasen: Phytophthora cinnamomi-infektion seurauksena hieno- ja sivujuuret ovat tuhoutuneet Keskellä: Phytophthora gonapodyides on mustuttanut juurta Oikea: Phytophthora quercina on mustuttanut juurien kärjet Kuvat: T. CORCOBADO SÁNCHEZ
JKI Data Sheets. Plant Diseases and Diagnosis. Phytophthora ja Abies spp. (pihdat) Venche TALGØ / Gary CHASTAGNER
2013, 93 ISSN 2191-1398 DOI 10.5073/jkidspdd.2013.093 JKI Data Sheets Plant Diseases and Diagnosis Finnish Venche TALGØ / Gary CHASTAGNER Phytophthora ja Abies spp. (pihdat) Julius Kühn-Institut, Federal
JKI Data Sheets. Plant Diseases and Diagnosis. Phytophthora ja Juglans spp. (jalopähkinät) Alessandra BELISARIO / Massimo GALLI
2013, 60 ISSN 2191-1398 DOI 10.5073/jkidspdd.2013.060 JKI Data Sheets Plant Diseases and Diagnosis Finnish Alessandra BELISARIO / Massimo GALLI Phytophthora ja Juglans spp. (jalopähkinät) Julius Kühn-Institut,
Vaaralliset kasvintuhoojat
Saarnen jalosoukko (Agrilus planipennis) Aasianrunkojäärä (Anoplophora glabripennis) Ruskovyökariste (Mycosphaerella dearnessii) Versopolte / tammen äkkikuolema (Phytophthora ramorum) Kuva: Minnesota Department
Kaikki 17 punavaahteraa tutkittiin silmämääräisesti tyviltä latvoihin saakka. Apuna käytettiin kiikaria ja 120 cm:n terässondia.
Acer rubrum / Punavaahterat Kaikki 17 punavaahteraa tutkittiin silmämääräisesti tyviltä latvoihin saakka. Apuna käytettiin kiikaria ja 120 cm:n terässondia. Tällaisilta leikkausten tulisi näyttää Havainnot
Hollanninjalavataudin riskinarvio
Hollanninjalavataudin riskinarvio Projektiryhmä Salla Hannunen 1 Mariela Marinova-Todorova 1 Anne Uimari 2 Minna Terho 3 1 Elintarviketurvallisuusvirasto Evira 2 Luonnonvarakeskus 3 Helsingin kaupunki
Kasvintuhoojien uusi luokittelu, kriittisimmät lajit, tunnistaminen ja ilmoittaminen
Kasvintuhoojien uusi luokittelu, kriittisimmät lajit, tunnistaminen ja ilmoittaminen Paula Lilja Ylitarkastaja Kasvinterveysyksikkö Vieraslajit puutarhassa 9.4.2019 Turvallisuutta ja kilpailukykyä ruokaketjun
Taudinaiheuttajat siemenillä
Taudinaiheuttajat siemenillä Arja Lilja 1), Jack R. Sutherland 2) 1) Metla, Vantaan toimintayksikkö, PL 18, FI-01301 Vantaa 2) Applied Forest Science Ltd. 1963 St. Ann Street, V8R 5V9 Victoria, B.C., Canada
Sami Kiema puunhoidon työnjohtaja Helsingin kaupungin Stara, Läntinen kaupunkitekniikka Viikki 16.10.2012
Sami Kiema puunhoidon työnjohtaja Helsingin kaupungin Stara, Läntinen kaupunkitekniikka Viikki 16.10.2012 Nykyään: Mikä kääpä, mitä aiheuttaa puulle, tarvitaanko mittauksia, onko puu jo riskitekijä ympäristölle,
KUUSEN KÄPYRUOSTEET. Kaitera 1 Juha, Tillman-Sutela 1 Eila ja Kauppi 2 Anneli
KUUSEN KÄPYRUOSTEET Kaitera 1 Juha, Tillman-Sutela 1 Eila ja Kauppi 2 Anneli 1 Metsäntutkimuslaitos, Muhoksen toimintayksikkö, Kirkkosaarentie 7, 91500 Muhos 2 Biologian laitos,oulun yliopisto, PL 3000,
Metsäpatologian laboratorio tuhotutkimuksen apuna. Metsätaimitarhapäivät 23. 24.1.2014 Anne Uimari
Metsäpatologian laboratorio tuhotutkimuksen apuna Metsätaimitarhapäivät 23. 24.1.2014 Anne Uimari Metsäpuiden vaivat Metsäpuiden eloa ja terveyttä uhkaavat monet taudinaiheuttajat: Bioottiset taudinaiheuttajat
KOTONA, KOULUSSA JA KAUPUNGISSA
JAKSO ❶2 3 4 5 6 KOTONA, KOULUSSA JA KAUPUNGISSA 4 OLETKO MIETTINYT: Miten sinä voit vaikuttaa omalla toiminnallasi ympäristöösi? Miten kasvit voivat kasvaa niin monenlaisissa paikoissa? Miten kasvien
Metsätieteen aikakauskirja
Metsätieteen aikakauskirja k a t s a u s Mirkka Kokkola ja Arja Lilja Phytophthora-lajien tunnistus ja tutkiminen perinteisin ja uusin menetelmin Mirkka Kokkola Arja Lilja Kokkola, M. & Lilja, A. 2005.
Arboristi / Hortonomi Teppo Suoranta puh
3 4 5 6 1 2 7 Puut tutkittiin ensiksi silmämääräisesti. Tyvet ovat jonkin verran liian syvällä johtuen täyttömaasta. Halkeamia ja laho-onkaloita ei ole. Kasvupaikalla on tiivis maa ja pinta on katettu
Juurikääpä eri-ikäisrakenteisissa metsiköissä
Juurikääpä eri-ikäisrakenteisissa metsiköissä Tuula Piri Metsäntutkimuslaitos Taimitarhapäivät 2014, Jyväskylä Puulajeistamme kuusi pärjää parhaiten eri-ikäisrakenteisessa metsikössä, koska se on puolivarjopuu.
Miten MALDI-TOF MS -menetelmä on muuttanut diagnostiikkaa ja tunnistusta?
Miten MALDI-TOF MS -menetelmä on muuttanut diagnostiikkaa ja tunnistusta? Risto Vuento Fimlab mikrobiologia 1 Sidonnaisuudet kahden viimeisen vuoden ajalta LKT, dosentti, kl. mikrobiologian erikoislääkäri,
Taistelu tyvitervastautia vastaan tutkimustieto laboratoriosta käytäntöön
Taistelu tyvitervastautia vastaan tutkimustieto laboratoriosta käytäntöön Metsätieteen päivä 19.10.2016 Tuula Piri Luonnonvarakeskus 1 26.10.2016 Männyn tyvitervastauti Aiheuttaja männynjuurikääpä (Heterobasidion
Levittääkö metsänhoito juurikääpää? Risto Kasanen Helsingin yliopisto Metsätieteiden laitos
Levittääkö metsänhoito juurikääpää? Risto Kasanen Helsingin yliopisto Metsätieteiden laitos Kannot ovat juurikäävälle sopiva ekologinen lokero Itiöt leviävät ilmassa tuoreisiin kantoihin ja juurten vaurioihin
Jouni Sorvari Ympäristötieteen laitos Itä-Suomen yliopisto Kuopion kampus
Uutta tietoa metsän erirakenteiskasvatuksesta häiriödynamiikkahankkeen tuloksia 21.4.2015 Sokos Hotel Vantaa 12:00-16:30 Jouni Sorvari Ympäristötieteen laitos Itä-Suomen yliopisto Kuopion kampus Esityksen
Vieraslajiriskien hallinta - uutta lainsäädäntöä
Mediatilaisuus 7.12.2015 Vieraslajiriskien hallinta - uutta lainsäädäntöä Maa- ja metsätalousministeriö lainsäädäntöneuvos Pekka Kemppainen Taustalla EU:n vieraslajiasetus o Ehkäistään haitallisten vieraslajien
Luennon 2 oppimistavoitteet RUNGON RAKENNE PUU. Elävä puu ja puuaineksen muodostuminen. Puu-19.210 Puun rakenne ja kemia
Elävä puu ja puuaineksen muodostuminen Puu-19.210 Puun rakenne ja kemia Luennon 2 oppimistavoitteet Osaat nimetä ja tunnistaa puun eri osat (latvusto, runko, oksat, sisäoksat, juuret). Tunnistat ja osaat
Runko: Laho nousee runkoon. Isoja oksia poistettu kaksi kappaletta. Nämä leikkaukset ovat flush cut-leikkauksia.
112. Quercus robur 112. Quercus robur 75 cm syvä onkalo vähän alaviistoon, 54 cm maasta (sensori 1, pohjoinen) Läpimitta 70,7 cm keskimäärin 45 % Kaivettu juuristoalueella. Suuri onkalo sensorien 4 ja
Yersinioiden laboratoriodiagnostiikka: viljely ja fenotyypitys
Yersinioiden laboratoriodiagnostiikka: viljely ja fenotyypitys Suolistobakteerilaboratorio Bakteeri- ja tulehdustautien osasto Kansanterveyslaitos Yersinioosit ja kotimaiset salmonelloosit Ilmoitetut tapaukset
Ilmasto, energia, metsät win-win-win?
Ilmastonmuutoksen primääri syy globaalilla tasolla on fossiilisten polttoaineiden käyttö. Suomen metsillä on vain hyvin marginaalinen rooli ilmastonmuutoksen torjunnassa, mutta parhaimmillaan voimme toimia
Metsien hoito jatkuvapeitteisenä: taloudellien optimointi ja kannattavuus Vesa-Pekka Parkatti, Helsingin yliopisto, Metsätieteiden osasto
Metsien hoito jatkuvapeitteisenä: taloudellien optimointi ja kannattavuus Vesa-Pekka Parkatti, Helsingin yliopisto, Metsätieteiden osasto Taloudellis-ekologinen optimointi -tutkimusryhmä Aino Assmuth,
Talousnäkökulmia jatkuvapeitteiseen metsänhoitoon
Talousnäkökulmia jatkuvapeitteiseen metsänhoitoon Janne Rämö Metsätieteiden laitos, Helsingin yliopisto Taloudellis-ekologinen optimointi -tutkimusryhmä (prof. Tahvonen, Assmuth, Parkatti, Pekkarinen,
ROSEWOOD. Anne-Mari Väisänen. Lapin Metsätalouspäivät 2019 Rovaniemi, European network of Regions On SustainablE WOOD mobilization
1 ROSEWOOD European network of Regions On SustainablE WOOD mobilization Puu kestävästi liikkeelle Euroopassa Anne-Mari Väisänen DD/MM/YYYY Lapin Metsätalouspäivät 2019 Rovaniemi, 14.2.2019 14/02/2019 I
Miksi torajyvä iski viime kesänä?
Miksi torajyvä iski viime kesänä? Kasvinsuojelupäivä Hämeenlinna 16.1.2018 marja.jalli@luke.fi 1 Teppo Tutkija 16.1.2018 Peltoalan käyttö ruis 1000 ha 1910 2017 Rukiin sato milj kg 1910 2017 2 16.1.2018
KOMISSION TÄYTÄNTÖÖNPANOASETUS (EU) /, annettu ,
EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 3.12.2018 C(2018) 7920 final KOMISSION TÄYTÄNTÖÖNPANOASETUS (EU) /, annettu 3.12.2018, tiettyjen taudinehkäisy- ja taudintorjuntasääntöjen soveltamisesta luetteloitujen tautien
Miksei pelto kasva? Elävän maan toiminnot kasvukunnon perustana
Miksei pelto kasva? Elävän maan toiminnot kasvukunnon perustana Tuomas J. Mattila Yliopistotutkija Helsingin yliopisto, Ruralia Instituutti Seinäjoki 1.2.2018 Rikalan Säätiö Esityksen rakenne Maan kasvukunnon
Tervasroso. Risto Jalkanen. Luonnonvarakeskus. Rovaniemi. Luonnonvarakeskus. Luonnonvarakeskus. Lapin metsätalouspäivät, Rovaniemi
Tervasroso Risto Jalkanen Luonnonvarakeskus Rovaniemi 1 Lapin metsätalouspäivät, Rovaniemi Perinteinen tervasroso Peridermium pini - männystä mäntyyn 2 Lapin metsätalouspäivät, Rovaniemi Aggressiivinen
Aasianrunkojäärä. Tilanne Vantaalla 18.11.2015
Aasianrunkojäärä Tilanne Vantaalla 18.11.2015 Aino-Maija Alanko 18.11.2015 Sisällys Yleistä aasianrunkojäärästä Tilannekatsaus Kivipyykintien esiintymäpaikasta Kartoitukset Jatkotoimenpiteet Aino-Maija
SIMO tutkimuskäytössä. SIMO seminaari 23. maaliskuuta 2011 Antti Mäkinen Simosol Oy
SIMO tutkimuskäytössä SIMO seminaari 23. maaliskuuta 2011 Antti Mäkinen Simosol Oy Alkuvaiheet SIMOn juuret Helsingin Yliopiston metsävarojen käytön laitoksella mahdollistivat ohjelmiston luontevan soveltamisen
KOMISSION TÄYTÄNTÖÖNPANOASETUS (EU) /, annettu ,
EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 18.12.2018 C(2018) 8876 final KOMISSION TÄYTÄNTÖÖNPANOASETUS (EU) /, annettu 18.12.2018, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2016/2031 42 artiklan 1 kohdassa tarkoitettujen
Juurikääpä- ja tukkimiehentäituhot kuriin kantojen korjuulla totta vai tarua?
Juurikääpä- ja tukkimiehentäituhot kuriin kantojen korjuulla totta vai tarua? Tuula Piri & Heli Viiri Bioenergiaa metsistä tutkimus- ja kehittämisohjelman loppuseminaari 19.4.2012, Helsinki Juurikääpä
Runko: Halkeamia ja kuorettomia alueita ja runsaasti lahoa. Laho nousee myös onkalosta tyvellä. Poistettu iso oksa rungosta.
94. Quercus robur 94. Quercus robur 28 cm maasta (sensori 1, pohjoinen) Läpimitta 122,8 cm keskimäärin 70 % Poistettu iso oksa Paljon. Suuri laho-onkalo, joka on yksi metriä syvä sondilla mitattuna. Onkalo
Helsingin puistojen kääpiä. Sami Kiema, Heikki Kotiranta ja Kaarina Heikkonen
Helsingin puistojen kääpiä, ja Kaarina Heikkonen 1 Useimmat käävät ovat lahottajia Käävät ovat sieniä, jotka koostuvat sienirihmastosta ja itiöemistä. Rihmasto on näkymättömissä puun sisällä tai maaperässä.
Vieraslajiriskien hallinta - uutta lainsäädäntöä
Mediatilaisuus 7.12.2015 Vieraslajiriskien hallinta - uutta lainsäädäntöä Maa- ja metsätalousministeriö lainsäädäntöneuvos Pekka Kemppainen Taustalla EU:n vieraslajiasetus o Ehkäistään haitallisten vieraslajien
Runko: Tomografiassa halkeamien takia lahoa sensoreitten 3-4 ja 6-7 välissä. Kaksi isoa pintaruhjetta ja lahoa sensori 4-5 alapuolella.
Pintaruhjeita, lahoa 290. Tilia cordata 290. Tilia cordata 126 cm maasta (sensori 1, pohjoinen) Läpimitta 48,7 cm keskimäärin 48 % Kaivettu juuristoalueella. Pintaruhjeita ja lahoa. Iso, kuollut oksa Asfaltti
Mitä museo voi tehdä Wikimedian & Wikipedian kanssa
Mitä museo voi tehdä Wikimedian & Wikipedian kanssa Wikipedia Recent Changes Map Valtakunnalliset museopäivät, Inari 26.5.2016 Heikki Kastemaa Mitä tein Raahessa lauantaina? Luettelo Raahen patsaista ja
Fungi infecting cultivated moss can also cause diseases in crop plants
Fungi infecting cultivated moss can also cause diseases in crop plants SEMINAR ON PEST RISK ASSESSMENT 2-3 October 2012, Helsinki, Finland 9.10.2012 1 Fungi infecting cultivated moss can also cause diseases
Hakkuutähteiden korjuun vaikutukset kangasmetsäekosysteemin ravinnemääriin ja -virtoihin. Pekka Tamminen Metsäntutkimuslaitos, Vantaa 26.3.
Hakkuutähteiden korjuun vaikutukset kangasmetsäekosysteemin ravinnemääriin ja -virtoihin Pekka Tamminen Metsäntutkimuslaitos, Vantaa 26.3.2009 / Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest
Metsätuhojen torjunta monimuotoisuutta tukien. Sini Eräjää, Metsätuholakityöpaja,
Metsätuhojen torjunta monimuotoisuutta tukien Sini Eräjää, Metsätuholakityöpaja,14.11.2011 Metsälaki 1 Tämän lain tarkoituksena on edistää metsien taloudellisesti, ekologisesti ja sosiaalisesti kestävää
MATKAILUALAN TIETEELLISIÄ LEHTIÄ julkaisufoorumin tasoluokittain
MATKAILUALAN TIETEELLISIÄ LEHTIÄ julkaisufoorumin tasoluokittain 11042014 Julkaisufoorumin päivitysten vuoksi tasoluokka kannattaa aina tarkistaa julkaisufoorumin julkaisukanavan haku -sivulta: http://www.tsv.fi/julkaisufoorumi/haku.php?lang
Energiapuun korjuun hyödyt ja haitat metsien terveydelle
Energiapuun korjuun hyödyt ja haitat metsien terveydelle Tuula Piri ja Heli Viiri 1 ForestEnergy2020 7.10.2015 9.10.2015 Energiapuuharvennukseen liittyvät tuhoriskit Energiapuuharvennukset ja nuorten metsien
A274101 TIETORAKENTEET JA ALGORITMIT
A274101 TIETORAKENTEET JA ALGORITMIT PUURAKENTEET, BINÄÄRIPUU, TASAPAINOTETUT PUUT MIKÄ ON PUUTIETORAKENNE? Esim. Viereinen kuva esittää erästä puuta. Tietojenkäsittelytieteessä puut kasvavat alaspäin.
Metsätalous TOT 10/2003. Metsuri jäi puun alle TOT-RAPORTIN AVAINTIEDOT. Metsätalous 02. Puun kaataminen. Moottorisaha TOT-RAPORTTIEN HYÖDYNTÄMINEN
TOT-RAPORTTI Metsuri jäi puun alle 10/03 TOT-RAPORTIN AVAINTIEDOT Tapahtumakuvaus 56-vuotias metsuri NN oli kaatamassa suurta kuusta, joka oli kaatuessaan osunut lahoon koivuun. Koivu oli katkennut noin
RESPIRATORY SYNCYTIAL VIRUS (RSV)
RESPIRATORY SYNCYTIAL VIRUS (RSV) Infektioiden torjuntapäivät 8.11.2018 Espoo, Dipoli 8.11.2018 Respiratory syncytial virus/ Niina Ikonen 1 RS-VIRUS Virus eristettiin 1956 Aiheuttaa vuosittaisia epidemioita
Viherympäristöliiton hyväksymät
Viherympäristöliiton hyväksymät Taimitarhakasvien lajitteluohjeet viherrakentamiseen Nämä ovat Viherympäristöliitto ry:n suositus taimitarhakasvien lajittelu- ja niputusohjeiksi. Jos näitä ohjeita sovelletaan
Suomi elää metsästä. Elääkö Suomi metsäluonnosta?
Suomi elää metsästä Elääkö Suomi metsäluonnosta? Suomalaisille luonnonvarat ja yhteys luontoon on sanottu olevan hyvinvointimme perusta. Maailman talous on kriisissä ja myös luonnon tasapaino on enemmän
Taimikonhoidon vaikutukset metsikön
Taimikonhoidon vaikutukset metsikön jatkokehitykseen ja tuotokseen Saija Huuskonen Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi Sisältö 1. Taimikonhoidon
Sanna Nikunen ELL 4.10.2012
Sanna Nikunen ELL 4.10.2012 Kuuluu heimoon Orthomyxoviridae, joka jaetaan kahteen sukuun; Influenssa A- ja B- virukset sekä influenssa C-virukset A-virukset eläimillä ja ihmisillä, B- virukset harvinaisempia,
Toimenpiteet: tarkkailtava
31.8.2017 1 ( 8) PUIDEN KUNTOARVIO 16.8.2017 Jankan tila Tontin puusto käytiin läpi silmämääräisesti arvioiden sekä käyttäen apuna resistograph -mikroporaa. Mahdollista uutta rakentamista varten kuntoarviossa
Putkilokasveilla juuret ottavat veden. Sammalet ottavat vettä koko pinnallaan.
Joensuun yliopisto Metsätieteellinen tiedekunta Mallikysymyksiä ja -vastauksia valintakokeeseen 008 BIOLOGIA1. Veden kulkeutuminen kasveissa. Ydinasiat: Putkilokasveilla juuret ottavat veden. Sammalet
OHJE PUIDEN ISTUTTAMISEEN LIITO-ORAVIEN KULKUREITEILLE JA ELINALUEILLE ESPOON YMPÄRISTÖKESKUS Kuva: Heimo Rajaniemi, Kuvaliiteri
OHJE PUIDEN ISTUTTAMISEEN LIITO-ORAVIEN KULKUREITEILLE JA ELINALUEILLE ESPOON YMPÄRISTÖKESKUS 2016 Kuva: Heimo Rajaniemi, Kuvaliiteri 2 OHJE PUIDEN ISTUTTAMISEEN LIITO-ORAVIEN KULKUREITEILLE JA ELINALUEILLE
Punahome ja muut ajankohtaiset asiat viljojen kasvinsuojelussa
Punahome ja muut ajankohtaiset asiat viljojen kasvinsuojelussa Päivi Parikka Marja Jalli MTT Kasvintuotannon tutkimus etunimi.sukunimi@mtt.fi Pohjanmaan Peltopäivä 29.7.2014 900 KASVUKAUDEN LÄMPÖSUMMA
OULUN YLIOPISTO, BIOLOGIAN LAITOS Puututkimus
OULUN YLIOPISTO, BIOLOGIAN LAITOS Puututkimus Puu on yksilö, lajinsa edustaja, eliöyhteisönsä jäsen, esteettinen näky ja paljon muuta. Tässä harjoituksessa lähestytään puuta monipuolisesti ja harjoitellaan
Laskennallinen menetelmä puun biomassan ja oksien kokojakauman määrittämiseen laserkeilausdatasta
Laskennallinen menetelmä puun biomassan ja oksien kokojakauman määrittämiseen laserkeilausdatasta Pasi Raumonen, Mikko Kaasalainen ja Markku Åkerblom Tampereen teknillinen ylipisto, Matematiikan laitos
BCG rokotusmuutoksen vaikutukset lasten tuberkuloosin diagnostiikkaan. Eeva Salo lasten infektiosairauksien erikoislääkäri HUS LNS
BCG rokotusmuutoksen vaikutukset lasten tuberkuloosin diagnostiikkaan Eeva Salo lasten infektiosairauksien erikoislääkäri HUS LNS Lapsen tuberkuloosi on nyky-suomessa harvinainen tauti ei ole tuttu lääkäreille
Miten eri viljelykasvit vaikuttavat maan rakenteeseen
Miten eri viljelykasvit vaikuttavat maan rakenteeseen Merja Myllys Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus Jokioinen valokuvat: Markus Gustafsson RaHa-seminaari 22.1.2013 . juurten välityksellä Juuren
MUUTOS. Kari Mielikäinen. Metla/Arvo Helkiö
PUUNTUOTANTO JA ILMASTON MUUTOS Punkaharju 16.10.2008 Kari Mielikäinen M t ä t tki Metsäntutkimuslaitos l it Metla/Arvo Helkiö METSÄKUOLEMAN ENNUSTEET Terveysongelmat 1970- ja 1980 -luvuilla Vakava neulaskato
Kuinka ilmasto vaikuttaa metsien hiilinieluihin ja metsätuhoihin? Climforisk
Kuinka ilmasto vaikuttaa metsien hiilinieluihin ja metsätuhoihin? Climforisk Mikko Peltoniemi Tieteiden talo 29.11.2011 www.metla.fi/life/climforisk LIFE09 ENV/FI/000571 Climate change induced drought
Teemapäivä metsänuudistamisesta norjalaisittain
Teemapäivä metsänuudistamisesta norjalaisittain Pohjoismainen siemen- ja taimineuvosto NordGen Skog järjesti Oslossa maaliskuussa teemapäivän Föryngelse skogens fundament. Paikalla oli reilut viisikymmentä
Kestävän kehityksen tavoitteiden linkityksen huomioiminen Suomen kehityspolitiikassa
Kestävän kehityksen tavoitteiden linkityksen huomioiminen Suomen kehityspolitiikassa Kansainvälisen luonnonvarapolitiikan yhteistyöverkoston tilaisuus 28.3.2018 Henri Horn, Energia-alan neuvonantaja Ulkoministeriö,
Aasianrunkojäärä ja muut tulokaslajit. Aino-Maija Alanko Metsänterveysseminaari
Aasianrunkojäärä ja muut tulokaslajit Aino-Maija Alanko Metsänterveysseminaari 18.5.2016 Sisältö Aasianrunkojäärä Biologiaa Levinneisyys Isäntäkasvit Leviäminen Merkitys Vantaan tapaus Kartoitettavat metsätuhoojat
Metsien vertailutason määrittäminen taustat ja tilanne
Asia: U 5/2017 vp Valtioneuvoston kirjelmä eduskunnalle Euroopan komission ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi uusiutuvista lähteistä peräisin olevan energian käytön edistämisestä
Jättiputki. Tunnistaminen. Jättiputken siementaimet ovat vaahteranlehtimäisiä.
Jättiputki Tunnistaminen Jättiputken siementaimet ovat vaahteranlehtimäisiä. 2-3 vuotiaan kasvin lehtien lehdyköiden reunat ovat karkea- ja terävähampaisia, lehtiruodissa usein punaisia pilkkuja tai se
Lahopuutarha: kaupunkiekologiaa käytännössä
Lahopuutarha: kaupunkiekologiaa käytännössä Jari Niemelä Kaupunkiekologian professori Helsingin yliopisto www.helsinki.fi/yliopisto 9.4.2013 1 Mitä kaupunkiekologia on? Urban ecology integrates both basic
LED-valojen käyttö kasvitutkimuksessa
LED-valojen käyttö kasvitutkimuksessa Minna Kivimäenpää, Jarmo Holopainen Itä-Suomen yliopisto, Ympäristötieteen laitos (Ympäristöekofysiologia), Kuopio Johanna Riikonen Metsäntutkimuslaitos (Taimitarhatutkimus),
Tuloksia porkkanan varastotautikartoituksista
Tuloksia porkkanan varastotautikartoituksista Asko Hannukkala Porkkanan viljelyn ajankohtaispäivä 17.1.218 Jokioisilla Luonnonvarakeskus Tautikartoitus varastokaudella 216 217 Seurattiin syksyllä 216 nostettujen
EU:N OA- VAATIMUKSET (HORISONTTI 2020) OPENAIRE2020:N GOLD OA PILOTTI OA-REMIX 8.5.2015 KIMMO KOSKINEN
EU:N OA- VAATIMUKSET (HORISONTTI 2020) OPENAIRE2020:N GOLD OA PILOTTI OA-REMIX 8.5.2015 KIMMO KOSKINEN ESITYKSEN SISÄLTÖ PERUSTELUJA AVOIMUUDELLE EU:N OA-VAATIMUKSET KULTAINEN OA AVOIMEN TUTKIMUSDATAN
Lauri Korhonen. Kärkihankkeen latvusmittaukset
Lauri Korhonen Kärkihankkeen latvusmittaukset Latvuspeittävyys ( canopy cover ) Väljästi määriteltynä: prosenttiosuus jonka latvusto peittää maanpinnasta Tarkasti määritettynä*: se osuus määräalasta, jonka
Ilmastoon reagoivat metsän kasvun mallit: Esimerkkejä Suomesta ja Euroopasta
Ilmastoon reagoivat metsän kasvun mallit: Esimerkkejä Suomesta ja Euroopasta MMT Sanna Härkönen Metsäasiantuntija sanna.harkonen@bitcomp.fi Sisältö SISÄLTÖ Metsän kasvun ennustaminen: tulevaisuuden haasteita
Haitalliset vieraat tuotantokasvit sekä taudit ja tuholaiset. Terho Hyvönen Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus (MTT) & Työryhmä
Haitalliset vieraat tuotantokasvit sekä taudit ja tuholaiset Terho Hyvönen Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus (MTT) & Työryhmä Esitelmän sisältö Maa- ja metsätalouden vieraslajiston erityispiirteitä
Prestop ja Prestop Mix -valmisteet biologiseen taudintorjuntaan mansikalla ja vadelmalla. Päivi Heino Verdera Oy/Lallemand Plant Care
Prestop ja Prestop Mix -valmisteet biologiseen taudintorjuntaan mansikalla ja vadelmalla Päivi Heino Verdera Oy/Lallemand Plant Care Prestop Gliocladium catenulatum J1446 Juuristotautien torjunta mansikalla
PUUNJALOSTUS, PUUTAVARALAJIT, MITTA JA LAATUVAATIMUKSET OSIO 6
PUUNJALOSTUS, PUUTAVARALAJIT, MITTA JA LAATUVAATIMUKSET OSIO 6 Suomen puunjalostus ja sen merkitys eri puutavaralajit ja niiden laadun vaikutus puunjalostukseen puunjalostusmuodot 1 Puu on ekologinen materiaali
Harvennuspuun raaka-aineominaisuudet ja puutuotemahdollisuudet
Harvennuspuun raaka-aineominaisuudet ja puutuotemahdollisuudet Harvennusmännyn ja harvennuspuusta valmistettujen rakennepuutuotteiden lujuusominaisuudet Reeta Stöd, Tapio Wall, Henrik Heräjärvi, Harri
Harjavallan sulaton raskasmetallipäästöt
Mg vuodessa 25 2 15 Harjavallan sulaton raskasmetallipäästöt Cu Ni Zn Pb 1 5 1985 1988 1991 1994 1997 2 23 Outokumpu Oy Keskimääräinen vuosilaskeuma Harjavallan tutkimusgradientilla vuosina 1992-1998 7
Kvantitatiivisen PCR:n käyttö mikrobivaurion toteamisessa
Kvantitatiivisen PCR:n käyttö mikrobivaurion toteamisessa Maria Valkonen, Kaisa Jalkanen, Martin Täubel, Anne Hyvärinen 31.3.2014 Sisäilmastoseminaari 2014 1 Tausta Asumisterveysoppaan mukaiset sisäympäristön
Solun toiminta. II Solun toiminta. BI2 II Solun toiminta 6. Kasvien vesi- ja ravinnetalous
Solun toiminta II Solun toiminta 6. Kasvien vesi- ja ravinnetalous 1. Avainsanat 2. Vesi nousee kasveihin lähes ilman energian kulutusta 3. Putkilokasvin rakenne ja toiminta 4. Ilmarakojen toiminta ja
Metsänhoidon perusteet
Metsänhoidon perusteet Kasvupaikkatekijät, metsätyypit ja puulajit Matti Äijö 18.9.2013 1 KASVUPAIKKATEKIJÄT JA METSÄTYYPIT kasvupaikkatekijöiden merkitys puun kasvuun metsätalousmaan pääluokat puuntuottokyvyn
OJS-palvelun kehittäminen. Artiva-seminaari Johanna Lilja
OJS-palvelun kehittäminen Artiva-seminaari 4.2.2015 Johanna Lilja Open Journal Systems OJS Public Knowledge Projectin (PKP) kehittämä avoin julkaisujärjestelmä, joka sisältää koko julkaisun toimitusprosessin
Vieraslajit hallintaan
Maa- ja metsätalousvaliokunta Eduskunta 12.11.2015 Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi vieraslajeista aiheutuvien riskien hallinnasta sekä luonnonsuojelulain ja metsästyslain muuttamisesta (HE 82/2015
Metsämaassa juurista tihkuvat monenlaiset hiiliyhdisteet
Sari Timonen Mykorritsasienet ja muut hyödylliset mikrobit puiden juuristoissa Metsämaassa juurista tihkuvat monenlaiset hiiliyhdisteet houkuttelevat maaperän mikrobeja luokseen. Niinpä puunjuurien läheisyydessä
KI-78-09-820-FI-C. Auringon salaisuus
KI-78-09-820-FI-C Auringon salaisuus Auringon salaisuus Julkaisutoimisto ISBN 978-92-79-12506-5 OIKEUDELLINEN HUOMAUTUS Euroopan komissio tai kukaan sen puolesta toimiva henkilö ei vastaa seuraavien tietojen
Ovatko tulokaspatogeenit uhka Suomen metsille? Tässä esiteltävien tutkimusten tekijät. Suomen tärkeimmät luontaisesti esiintyvät metsätaudit
Ovatko tulokaspatogeenit uhka Suomen metsille? Jarkko Hantula Jarkko Hantula Metsäntutkimuslaitos Vantaan tutkimuskeskus Tässä esiteltävien tutkimusten tekijät rja Lilja, Heikki Nuorteva & Jarkko Hantula
Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 8. helmikuuta 2018 (OR. en) Jeppe TRANHOLM-MIKKELSEN, Euroopan unionin neuvoston pääsihteeri
Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 8. helmikuuta 2018 (OR. en) 6015/18 AGRILEG 23 PHYTOSAN 4 SEMENCES 3 SAATE Lähettäjä: Saapunut: 7. helmikuuta 2018 Vastaanottaja: Kom:n asiak. nro: Euroopan komission
Teabepäeva korraldamist toetab Euroopa Liit Eesti riikliku mesindusprogrammi 2013 2016 raames
Teabepäeva korraldamist toetab Euroopa Liit Eesti riikliku mesindusprogrammi 2013 2016 raames Eesti mesinike suvine teabepäev Koht ja aeg: Olustvere Teenindus- ja Maamajanduskooli ruumides, 11.07.2015.a.
Toimiva maaperän mikrobisto
Toimiva maaperän mikrobisto Maaperäilta Lohjan Kisakalliossa Ansa Palojärvi Luke Turku ansa.palojarvi@luke.fi 4.12.2018 Elävä maa toimiva mikrobisto 2 5.12.2018 Peltomaan ravintoverkko Juuret Kuollut eloperäinen
Vain vahvat selviytyvät?
Vain vahvat selviytyvät? Mobiiliopiskelu- ja sisällöntuotantokäytännöt oppimisympäristö-ekosysteemin tulokaslajina Sairanen & Syvänen ITK-tutkijatapaaminen 21.4. OPTEK-hanke Tämä tutkimus on tehty osana
Juurilahoa aiheuttavan yksitumaisen Rhizoctonia-sienen torjunta kuumavesikäsittelyllä
Folia Forestalia tiedonanto Sari Iivonen, Arja Lilja ja Leo Tervo Juurilahoa aiheuttavan yksitumaisen Rhizoctonia-sienen torjunta kuumavesikäsittelyllä Iivonen, S., Lilja, A. & Tervo, L. 1996. Juurilahoa
Vastuullinen liikenne. Yhteinen asia.
Aviation Safety Agreement Between The United States and The European Community FAA / EASA BASA ryhmäpäällikkö Juha Kivelä Vastuullinen liikenne. Yhteinen asia. Sopimus Astui voimaan 1.5.2011 2 Sopimuksen
TARTUNTATAUDIT Ellen, Olli, Maria & Elina
TARTUNTATAUDIT Ellen, Olli, Maria & Elina ELIMISTÖN PUOLUSTUSKYKY Immuniteetti eli vastutuskyky on elimistön kyky suojautua tarttuvilta taudeilta Jos tauteja aiheuttavat mikrobit uhkaavat elimistöä, käynnistyy
Håkansbölen kartanon työväenmäki Matti Liski ja Niina Alapeteri Maisema-arkkitehtitoimisto Näkymä Oy PUUT 29.1.2008 LIITE 2 nro alue nro laji Suomalainen nimi halkaisija (cm) kuntoluokk a ikäluokka Muut
Määräaikaisen suojelusopimuksen optimaalinen pituus
1 Määräaikaisen suojelusopimuksen optimaalinen pituus Monimuotoisuustutkimuksen seminaari, Metla Vantaa 22.3.2012 2 Tutkijaryhmä Artti Juutinen (Metla, OY, Metsähallitus) Pasi Reunanen (JY) Mikko Mönkkönen
Luonnon monimuotoisuus Suomen EU pj kaudella - Kohti post 2020
Luonnon monimuotoisuus Suomen EU pj kaudella - Kohti post 2020 Marina von Weissenberg, ympäristöneuvos Ympäristöministeriö LYMO 15.5.2019 Biodiversiteettisopimus 1992 Luonnon biologista monimuotoisuutta
Kuminan rengaspunkin runsaus yllätti
Kuminan rengaspunkin runsaus yllätti Erja Huusela-Veistola MTT Kasvintuotannon tutkimus Kasvinsuojelun syyspuinti Ilmajoki 1.11.2011 LIFE08 ENV/FIN/000604 PesticideLife-hanke on saanut Euroopan Yhteisön
Katsaus metsätuhotilanteeseen. Koulutuskiertue 2013 Seinäjoki 29.10.2013 Hannu Heikkilä
Katsaus metsätuhotilanteeseen Koulutuskiertue 2013 Seinäjoki 29.10.2013 Hannu Heikkilä Pahimmat tuhonaiheuttajat ja uhkat Metsätuholain perustelut (Metla) Metsätuhot vuonna 2012 (Metla, Esa Heino ja Antti
Omenan lisäversoisuustauti ja kemppien torjunta
Omenan lisäversoisuustauti ja kemppien torjunta Tuomo Tuovinen 34. Hedelmän- ja marjanviljelyn talviluentopäivät Omenan lisäversoisuustauti Apple Proliferation AP o Isäntäkasvi: Omenapuut Malus spp. o
Pesässä on aina yli 20 C ja sikiöinnin aikana yli 30 C, suhteellinen kosteus sikiöalalla on yli 90 %
Mehiläiset ja taudit Mehiläispesässä on runsaasti hiilihydraatteja, valkuaisia ja rasvoja Lisäksi siellä on suuri joukko tiiviissä kosketuksessa toisiinsa olevia toukkia ja aikuisia mehiläisiä Sama hengitysilma