Taudinaiheuttajat siemenillä

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Taudinaiheuttajat siemenillä"

Transkriptio

1 Taudinaiheuttajat siemenillä Arja Lilja 1), Jack R. Sutherland 2) 1) Metla, Vantaan toimintayksikkö, PL 18, FI Vantaa 2) Applied Forest Science Ltd St. Ann Street, V8R 5V9 Victoria, B.C., Canada Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute

2 Useat sienilajit tuhoavat siemenen tai aiheuttavat siementen mukana kulkeutuessaan tautia Kukkiin tarttuvia sienilajeja, jotka tuhoavat siemenen kokonaan tai osittain: kuusentalvikkiruoste (Chrysomyxa pirolata), kuusentuomiruoste (Thekospora areolata), koivunsiemenpahka (Ciboria betulae) lepänsiemenpahka (C. alni) Sienten mukana kulkeutuvat lajit - lukuisia Itämisvaiheessa taimettumista haittaavia itämistarmoa alentavia

3 Hyödylliset sienet siementen pinnalla Kaikki siementen mukana leviävät sienet eivät ole haitallisia Osa niistä nopeuttaa itämistä hajottamalla siemenkuorta tai tuottamalla itämistä edistäviä aineita Antagonistiset lajit tuottavat aineita, jotka estävät patogeenien kasvua saavat kasvin tuottamaan puolustusaineita valtaavat tilan ja/tai käyttävät ravinteet juuristosta tai maasta juurten läheisyydessä sienijuuren muodostajat (Rhizoctonia -orkidea)

4 Kuusentalvikkiruoste - Chrysomyxa ledi Ruosteet tarttuvat talviitiöiden välityksellä kuuseen kukinnan aikana ja siementen kehitys häiriytyy Kuusentalvikkiruoste muodostaa pikkukuromansa ja helmi-itiönsä kuusen käpysuomujen ulkopinnassa Kesä- ja talvi-itiöt syntyvät talvikkilajien (Pyrola spp.) lehtien alapinnalla

5 Kuusentuomiruoste - Thekospora areolata Ruosteet tarttuvat talviitiöiden välityksellä kuuseen kukinnan aikana ja siementen kehitys häiriytyy Kuusentuomiruoste talvehtii tuomella tai muilla Prunuslajeilla Tuomiruosteen helmi-itiöt syntyvät käpysuomujen alapinnalle tai kasvaviin versoihin Tummien pallomaisten itiöpesäkkeiden sisältä purkautuu keltaista itiöpölyä

6 Pahkasienet - Ciboria spp. Itämättömissä koivun ja lepän siemenissä näkyvä, tumma, kova solukko on myös kukintoihin tarttuneiden pahkasienten (Ciboria spp.) aiheuttamaa

7 Sirococcus conigenus Havupuilla esiintyvä sieni tartuttaa sekä kasvavia versoja että käpyjä pilaten kävyissä olevia siemeniä Käpyjen pintaan syntyy tummia pahkuroita, kuromapulloja, joissa syntyvät kuromaitiöt levittävät tautia paitsi siemeneen myös ympäristön puiden nuoriin tai vaurioituneisiin versoihin

8 Sirococcus conigenus Siemenen kautta sieni leviää sirkkataimeen aiheuttaen taimipoltteen Kuolevaan taimeen kehittyy kuromapulloja ja kuromaitiöt levittävät tautia edelleen uusiin taimiin Tartunta tapahtuu joko kasvin puutumattomiin osiin tai vauriokohtiin kuten paleltumiin

9 Sirococcus conigenus Siemen-Taimipolte taimista tauti leviää edelleen tartunta kasvin puutumattomiin osiin vauriokohtiin kuten paleltumiin

10 Sirococcus conigenus Metsässä sieni alentaa puiden kasvua, kun vuosikasvaimista osa menetetään infektion takia Timo Kurkela

11 Ympäristöstä siemeniin siirtyvät sienet Käpyjen ja siementen pinta ei ole koskaan täysin puhdas. On laskettu, että grammassa kuusen ja männyn siementä kulkeutuu sienten itiötä tai rihmanpalaa Taimipolte ja juurilaho: Alternaria, Botrytis, Colletotrichum, Fusarium, Phoma, Phomopsis, Trichothecium ja Rhizoctonialajit Itämistarmon heikentyminen: Cladosporium, Penicillium ja Aspergillus-sienet

12 Muut siementen mukana kulkeutuvat mikrobit Paitsi sieniä siementen mukana voi kulkeutua bakteereja, viruksia ja levien kaltaisia mikroorganismeja Bakteerit - märkyys Virukset - lehtipuut Levien kaltainen - Phytophthora cactorum

13 Siemenen fysiologinen tila Varastoinnin aikana lajisto muuttuu Runsaasti sieniä testidätyksessä suodatinpaperialustoilla - huonolaatuinen siemen???? Varastointi -20C ja siemenen kosteus alle 9% Hyvä säilyvyys vuosikymmeniä

14 Tartuntalähteet Keruupaikat - väli-isännät, sairaat puut - hygienia Useimmat siementen sienet tarttuvat siemeneen siementä kerättäessä maa Vaurioituneet siemenet hyönteiset, mekaaniset vauriot Keräys - Varastointi hygienia vain hyvää tavaraa astiat - puhtaus-kuivuus säilytys - puhtaus-viileys-kuivuus ei käpyjä/siemeniä vanhojen päälle

15 Olosuhteet Sieni-itiöiden itäminen ja kasvu lämpimässä C kosteassa 60-80% Harmaahome (Botrytis cinerea) itää ja kasvaa 0 C Geniculodendron -< 0 C

16 Puhdistus Peittaus Lämpökäsittely Useimmat sienet ja virukset kuolevat C 2-3h Haitta: lajiston köyhtyminen Hyödyllisten lajien kuolema Heikkojen patogeenien voimistuminen

17 Siemenen puhtaus Homeettomat ja ehjät kävyt Siementen silmävarainen tarkastelu viljely Röntgen Pesuvesi- mikrokopointi ja/tai viljely Idätystesti suodatinpaperialustoilla viljely Molekulaariset ja immunologiset menetelmät hyöty - nopeus haitta - tiedettävä mitä haetaan

18

19 Tulevaisuuden uhkia Giberella circinata suvuton aste: Fusarium circinata Pitch canker Pinus spp. Lajispesifinen molekulaarinen tunnistustyökalu olemassa vain RealTimePCR:lle

20 Tulevaisuuden uhkia Sphaeropsis sapinea Havupuiden endofyytti alempien oksien kärkien ruskettuminen versojen tummuminen kävyt stressi-koko puu taimitarhat

21 Tulevaisuuden uhkia - ei leviä siementen mukana Mycosphaerella pini syn. Scirrhia pini suvuton aste: Dothiostroma pini Havupuut neulasten ruskettuminen vyöhykkeet red band needle blight

22 Kiitos!

KUUSEN KÄPYRUOSTEET. Kaitera 1 Juha, Tillman-Sutela 1 Eila ja Kauppi 2 Anneli

KUUSEN KÄPYRUOSTEET. Kaitera 1 Juha, Tillman-Sutela 1 Eila ja Kauppi 2 Anneli KUUSEN KÄPYRUOSTEET Kaitera 1 Juha, Tillman-Sutela 1 Eila ja Kauppi 2 Anneli 1 Metsäntutkimuslaitos, Muhoksen toimintayksikkö, Kirkkosaarentie 7, 91500 Muhos 2 Biologian laitos,oulun yliopisto, PL 3000,

Lisätiedot

siemenviljelmillä NordGen Metsä: Tuhoteemapäivä Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.

siemenviljelmillä NordGen Metsä: Tuhoteemapäivä Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla. Hyönteistuholaiset i kuusen siemenviljelmillä NordGen Metsä: Tuhoteemapäivä 18.3.2010 Eevamaria Harala Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi Kuusen

Lisätiedot

Kasvitautien kirjoa onko aihetta huoleen?

Kasvitautien kirjoa onko aihetta huoleen? Kasvitautien kirjoa onko aihetta huoleen? Asko Hannukkala, Erja Huusela-Veistola & Noora Pietikäinen MTT Kasvintuotannontutkimus Kuminasta kilpailukykyä -seminaarit 25.3.2014 Jokioinen, 27.3.2014 Ilmajoki

Lisätiedot

Metsäpatologian laboratorio tuhotutkimuksen apuna. Metsätaimitarhapäivät 23. 24.1.2014 Anne Uimari

Metsäpatologian laboratorio tuhotutkimuksen apuna. Metsätaimitarhapäivät 23. 24.1.2014 Anne Uimari Metsäpatologian laboratorio tuhotutkimuksen apuna Metsätaimitarhapäivät 23. 24.1.2014 Anne Uimari Metsäpuiden vaivat Metsäpuiden eloa ja terveyttä uhkaavat monet taudinaiheuttajat: Bioottiset taudinaiheuttajat

Lisätiedot

Kuusen sienitautien i i torjunnan ajoittaminen taimitarhalla

Kuusen sienitautien i i torjunnan ajoittaminen taimitarhalla NORDGEN METSÄ 18.3.2010 Kuusen sienitautien i i torjunnan ajoittaminen i taimitarhalla Raija-Liisa Petäistö, Metla, Suonenjoki. Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute

Lisätiedot

Metsäpuiden taimituotantoa ja joulupuiden kasvatusta uhkaavat taudit

Metsäpuiden taimituotantoa ja joulupuiden kasvatusta uhkaavat taudit Metsätieteen aikakauskirja k a t s a u s Arja Lilja, Katri Himanen, Anna Poimala ja Marja Poteri Arja Lilja Metsäpuiden taimituotantoa ja joulupuiden kasvatusta uhkaavat taudit Lilja, A., Himanen, K.,

Lisätiedot

t a i m i uutiset 4/ 2007 Tässä numerossa TAIMIJÄTTEESTÄ TUOTTEEKSI? UUSIA LEHTIKUUSIEN ALKUPERIÄ KASVATUS- KOKEISSA

t a i m i uutiset 4/ 2007 Tässä numerossa TAIMIJÄTTEESTÄ TUOTTEEKSI? UUSIA LEHTIKUUSIEN ALKUPERIÄ KASVATUS- KOKEISSA t a i m i uutiset 4/ 2007 Tässä numerossa TAIMIJÄTTEESTÄ TUOTTEEKSI? UUSIA LEHTIKUUSIEN ALKUPERIÄ KASVATUS- KOKEISSA SIEMENSEMINAARISTA VUOTUINEN TAPAHTUMA? TAUDINAIHEUTTAJAT SIEMENILLÄ PHYTOPHTHORA ISOJEN

Lisätiedot

Siementen tulkinta idätystestissä kuusella, männyllä ja koivulla III / 2010

Siementen tulkinta idätystestissä kuusella, männyllä ja koivulla III / 2010 Siementen tulkinta idätystestissä kuusella, männyllä ja koivulla III / 2010 Pekka Helenius Markku Nygren Katri Himanen Sinikka Köylijärvi Eila Tillman-Sutela 1 Hyvä lukija Tämän ohjeen tavoitteena on auttaa

Lisätiedot

Otanta ja idätysnäytteiden valmistus

Otanta ja idätysnäytteiden valmistus Otanta ja idätysnäytteiden valmistus Metsäpuiden siementen idätystestit ISTA:n säännöt ja nykykäytännöt Pekka Helenius Metla / Suonenjoki / Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest

Lisätiedot

Paakkutaimien tautien integroitu torjunta metsätaimitarhoilla. Marja Poteri ja Arja Lilja

Paakkutaimien tautien integroitu torjunta metsätaimitarhoilla. Marja Poteri ja Arja Lilja Paakkutaimien tautien integroitu torjunta metsätaimitarhoilla Marja Poteri ja Arja Lilja 1 Sisällys Marja Poteri ja Arja Lilja. 2013. Paakkutaimien tautien integroitu torjunta metsätaimitarhoilla. Metsäntutkimuslaitos.

Lisätiedot

1.1 Rypsin ja rapsin muut kuin hybridit, muut kuin rehukäyttöön tarkoitetut lajikkeet vähintään - perussiemen 99.9 % - sertifioitu siemen 99.

1.1 Rypsin ja rapsin muut kuin hybridit, muut kuin rehukäyttöön tarkoitetut lajikkeet vähintään - perussiemen 99.9 % - sertifioitu siemen 99. LIITE SIEMENTAVARAN LAATUVAATIMUKSET PERUSSIEMEN JA SERTIFIOITU SIEMEN 1. AITOUS Siementen tulee olla riittävän lajiketunnistettavia ja puhtaita. 1.1 Rypsin ja rapsin muut kuin hybridit, muut kuin rehukäyttöön

Lisätiedot

Metsänuudistamisen laatu Valtakunnan Metsien Inventoinnin (VMI) tulosten mukaan

Metsänuudistamisen laatu Valtakunnan Metsien Inventoinnin (VMI) tulosten mukaan Metsänuudistamisen laatu Valtakunnan Metsien Inventoinnin (VMI) tulosten mukaan NordGen Metsä teemapäivä 3.10.2011 Kari T. Korhonen VMI/Metla Valokuvat: E.Oksanen/Metla / Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet

Lisätiedot

Havupuiden siementen laatua alentavat mikrobit ja niiden torjunta

Havupuiden siementen laatua alentavat mikrobit ja niiden torjunta Metsätieteen aikakauskirja k a t s a u s Katri Himanen Katri Himanen ja Arja Lilja Havupuiden siementen laatua alentavat mikrobit ja niiden torjunta Himanen, K. & Lilja, A. 2011. Havupuiden siementen laatua

Lisätiedot

Käpytuhotilannetta kuusen siemenviljelmillä käpytuhotutkimuksen tilannetta. Metsätaimitarhapäivät 24.1.2014 Tiina Ylioja Metla Vantaa

Käpytuhotilannetta kuusen siemenviljelmillä käpytuhotutkimuksen tilannetta. Metsätaimitarhapäivät 24.1.2014 Tiina Ylioja Metla Vantaa Käpytuhotilannetta kuusen siemenviljelmillä käpytuhotutkimuksen tilannetta Metsätaimitarhapäivät 24.1.214 Tiina Ylioja Metla Vantaa Sisältö Kertaus käpy ja siementuholaisiin Käpytuhoja vuosilta 26, 27

Lisätiedot

Biologinen kasvinsuojelu

Biologinen kasvinsuojelu Biologinen kasvinsuojelu Heini Koskula Biotus Oy Heini Koskula / Biotus Oy Heini Koskula / Biotus Oy Heini Koskula / Biotus Oy Heini Koskula / Biotus Oy Taustaa petojen käytöstä Mistä on kyse? Petopunkkeja

Lisätiedot

H e l s i n g i n l u o n n o n m o n i m u o t o i s u u s. Kääpien merkitys luonnon toiminnassa. Kaarina Heikkonen, Sami Kiema, Heikki Kotiranta

H e l s i n g i n l u o n n o n m o n i m u o t o i s u u s. Kääpien merkitys luonnon toiminnassa. Kaarina Heikkonen, Sami Kiema, Heikki Kotiranta H e l s i n g i n l u o n n o n m o n i m u o t o i s u u s Kääpien merkitys luonnon toiminnassa Kaarina Heikkonen, Sami Kiema, Heikki Kotiranta Luonnontilaisessa metsässä on paljon lahopuuta ja runsaasti

Lisätiedot

Suomen metsävarat 2004-2005

Suomen metsävarat 2004-2005 Suomen metsävarat 24-2 Korhonen, K.T., Heikkinen, J., Henttonen, H., Ihalainen, A., Pitkänen, J. & Tuomainen, T. 26. Suomen metsävarat 24-2. Metsätieteen Aikakauskirja 1B/26 Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet

Lisätiedot

Sienitaudit ja ravinnehäiriöt

Sienitaudit ja ravinnehäiriöt Sienitaudit ja ravinnehäiriöt TIMO KURKELA SIENITAUDIT Suomessa metsien tautien esiintymisessä on selvin ero pohjoisen ja etelän välillä. Pohjoisessa on muutamia taudinaiheuttajasieniä, joita etelässä

Lisätiedot

Juurikääpä- ja tukkimiehentäituhot kuriin kantojen korjuulla totta vai tarua?

Juurikääpä- ja tukkimiehentäituhot kuriin kantojen korjuulla totta vai tarua? Juurikääpä- ja tukkimiehentäituhot kuriin kantojen korjuulla totta vai tarua? Tuula Piri & Heli Viiri Bioenergiaa metsistä tutkimus- ja kehittämisohjelman loppuseminaari 19.4.2012, Helsinki Juurikääpä

Lisätiedot

Energiapuun korjuu ja kasvatus

Energiapuun korjuu ja kasvatus Energiapuun korjuu ja kasvatus Jaakko Repola Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi Metsähakkeen käyttö Suomen ilmasto- ja energiastrategia 2001:

Lisätiedot

Peittauksella kasvitaudit hallintaan Luomuohrapäivä, Mustiala 17.02.2012. Asko Hannukkala, MTT Kasvintuotannon tutkimus Jokioinen, Peltokasvit

Peittauksella kasvitaudit hallintaan Luomuohrapäivä, Mustiala 17.02.2012. Asko Hannukkala, MTT Kasvintuotannon tutkimus Jokioinen, Peltokasvit Peittauksella kasvitaudit hallintaan Luomuohrapäivä, Mustiala 17.02.2012 Asko Hannukkala, MTT Kasvintuotannon tutkimus Jokioinen, Peltokasvit Siemenessä leviävien tautien torjuntakeinoja luomussa Mahdollisimman

Lisätiedot

Uusia kasvitauteja ilmaantuu maamme taimitarhoille

Uusia kasvitauteja ilmaantuu maamme taimitarhoille Arja Lilja, Jarkko Hantula, Raija-Liisa Petäistö ja Marja Poteri Kasvitautiongelmia taimitarhatuotannossa: havupuiden juurilaho, koivun levälaikku, versosurma, harmaahome ja korot kuusen taimilla Johdanto

Lisätiedot

Vaaralliset kasvintuhoojat

Vaaralliset kasvintuhoojat Saarnen jalosoukko (Agrilus planipennis) Aasianrunkojäärä (Anoplophora glabripennis) Ruskovyökariste (Mycosphaerella dearnessii) Versopolte / tammen äkkikuolema (Phytophthora ramorum) Kuva: Minnesota Department

Lisätiedot

Pensasmustikkaa lisätään varmennetuista taimista

Pensasmustikkaa lisätään varmennetuista taimista Liite 13.10.2008 65. vuosikerta Numero 3 Sivu 13 Pensasmustikkaa lisätään varmennetuista taimista Jaana Laamanen ja Marjatta Uosukainen, MTT Monivuotisia puutarhakasveja lisätään kasvullisesti. Samalla

Lisätiedot

Hakkuutähteiden korjuun vaikutukset kangasmetsäekosysteemin ravinnemääriin ja -virtoihin. Pekka Tamminen Metsäntutkimuslaitos, Vantaa 26.3.

Hakkuutähteiden korjuun vaikutukset kangasmetsäekosysteemin ravinnemääriin ja -virtoihin. Pekka Tamminen Metsäntutkimuslaitos, Vantaa 26.3. Hakkuutähteiden korjuun vaikutukset kangasmetsäekosysteemin ravinnemääriin ja -virtoihin Pekka Tamminen Metsäntutkimuslaitos, Vantaa 26.3.2009 / Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest

Lisätiedot

Alppiruusujen vaivoja Kristian Theqvist

Alppiruusujen vaivoja Kristian Theqvist Alppiruusujen vaivoja Kristian Theqvist Tämä esitys ei kata kaikkia alppiruusujen vaivoja vaan ainoastaan niitä, joista olen tehnyt havaintoja omassa tai muissa puutarhoissa. 1 Varpulude (Stephanitis oberti)

Lisätiedot

Kasvinterveyslainsäädäntö ja sen valvonta

Kasvinterveyslainsäädäntö ja sen valvonta Kasvinterveyslainsäädäntö ja sen valvonta Viheralan kasvinterveysseminaari_säätytalo_24.10.2013 KASVINTERVEYSLAINSÄÄDÄNTÖ Laki kasvinterveyden suojelemisesta (702/2003 muutoksineen) Maa- ja metsätalousministeriön

Lisätiedot

KOTONA, KOULUSSA JA KAUPUNGISSA

KOTONA, KOULUSSA JA KAUPUNGISSA JAKSO ❶2 3 4 5 6 KOTONA, KOULUSSA JA KAUPUNGISSA 4 OLETKO MIETTINYT: Miten sinä voit vaikuttaa omalla toiminnallasi ympäristöösi? Miten kasvit voivat kasvaa niin monenlaisissa paikoissa? Miten kasvien

Lisätiedot

Puu luovuttaa (desorptio) ilmaan kosteutta ja sitoo (adsorptio) ilmasta kosteutta.

Puu luovuttaa (desorptio) ilmaan kosteutta ja sitoo (adsorptio) ilmasta kosteutta. Puun kosteus Hygroskooppisuus Puu luovuttaa (desorptio) ilmaan kosteutta ja sitoo (adsorptio) ilmasta kosteutta. Tasapainokosteus Ilman lämpötilaa ja suhteellista kosteutta vastaa puuaineen tasapainokosteus.

Lisätiedot

KASVITAUTIEN HALLINTA LUOMUVIHANNESVILJELYSSÄ

KASVITAUTIEN HALLINTA LUOMUVIHANNESVILJELYSSÄ KASVITAUTIEN HALLINTA LUOMUVIHANNESVILJELYSSÄ 1. Useimpia vihanneskasveja vioittavat taudit 1.1 Pahkahome Pahkahome (Sclerotinia sclerotiorum) vioittaa useimpia vihanneskasveja sipuleita lukuun ottamatta.

Lisätiedot

Solukkolisäyksen mahdollisuudet havupuiden taimituotannossa

Solukkolisäyksen mahdollisuudet havupuiden taimituotannossa Solukkolisäyksen mahdollisuudet havupuiden taimituotannossa BIOKOKKOLA 28.10.2015 Tuija Aronen 1 Tuija Aronen 11.2.2015 EAKR-hanke Kasvullinen lisäys osaamista ja teknologiaa biotalouden tueksi 2011-14

Lisätiedot

Metsien ja niihin liittyvän yritystoiminnan merkitys Suomessa 2000-luvulla

Metsien ja niihin liittyvän yritystoiminnan merkitys Suomessa 2000-luvulla Metsien ja niihin liittyvän yritystoiminnan merkitys Suomessa 2000-luvulla Metsien käytön tulevaisuus Suomessa ohjausryhmän kokous Salon Suomusjärvellä 12.5.2009 Katja Lähtinen, Varttunut tutkija Metla,

Lisätiedot

Haavan (Populus tremula) ja hybridihaavan (P.

Haavan (Populus tremula) ja hybridihaavan (P. Risto Kasanen Uhkaavatko sienitaudit haavan ja hybridihaavan viljelyä? e e m t a Johdanto Haavan (Populus tremula) ja hybridihaavan (P. tremula P. tremuloides) sienitauteja (patogeenejä) ei Suomessa ole

Lisätiedot

Maljalta metsään -kuusen solukkoviljely tänään. Saila Varis

Maljalta metsään -kuusen solukkoviljely tänään. Saila Varis Maljalta metsään -kuusen solukkoviljely tänään Saila Varis Kasvullinen lisäys osaamista ja teknologiaa biotalouden tueksi Laadukkaan kuusen siemenmateriaalin saatavuus ajoittain huono johtuen kukinnan

Lisätiedot

Peter Fritzén/ ProAgria-Suomen Talousseura/ 11.3.2010

Peter Fritzén/ ProAgria-Suomen Talousseura/ 11.3.2010 Peter Fritzén/ ProAgria-Suomen Talousseura/ 11.3.2010 Miksi öljykasvien keskisadot ovat käytännön viljelyssä jäänet kauas niiden satopotentiaalista Yksi selittävä tekijä voi olla viljelytekniikan hallinta

Lisätiedot

Tunne puuraaka-aineen lahoviat

Tunne puuraaka-aineen lahoviat Tunne puuraaka-aineen lahoviat Alkusanat Tämän oppaan tarkoituksena on helpottaa sellutehtaille tulevan raaka-aineen lahovikojen tunnistamista. Opas antaa tietoa puunhankinnassa, puun mittauksessa ja vastaanotossa

Lisätiedot

Kirkkokadun koulu Nurmes Sisäilmaongelmat & mikrobit 13.9.2012. Minna Laurinen, Rakennusterveysasiantuntija Marika Raatikainen, Sisäilma-asiantuntija

Kirkkokadun koulu Nurmes Sisäilmaongelmat & mikrobit 13.9.2012. Minna Laurinen, Rakennusterveysasiantuntija Marika Raatikainen, Sisäilma-asiantuntija Kirkkokadun koulu Nurmes Sisäilmaongelmat & mikrobit 13.9.2012 Minna Laurinen, Rakennusterveysasiantuntija Marika Raatikainen, Sisäilma-asiantuntija Rakennuksiin liittyvät sisäympäristöongelmat ovat yleisiä,

Lisätiedot

Kannonnoston vaikutukset juurikääpä- ja tukkimiehentäituhoihin sekä lahopuulajistoon

Kannonnoston vaikutukset juurikääpä- ja tukkimiehentäituhoihin sekä lahopuulajistoon Kannonnoston vaikutukset juurikääpä- ja tukkimiehentäituhoihin sekä lahopuulajistoon Tuula Piri, Heli Viiri & Juha Siitonen Metsäntutkimuslaitos NordGen Metsä teemapäivä 3.10.2011, Lahti 5.10.2011 1 Sekä

Lisätiedot

Ajankohtaista herneen ja härkäpavun viljelystä. Antti Laine

Ajankohtaista herneen ja härkäpavun viljelystä. Antti Laine Ajankohtaista herneen ja härkäpavun viljelystä Antti Laine 27.09.2013 Kotimaista valkuaista herneestä KOVA-herne hanke 2002-04 1.Viljelytekniikkaa, 2. herneen käyttöä ruokinnassa lypsykarjalla, sioilla,

Lisätiedot

Haitalliset vieraat tuotantokasvit sekä taudit ja tuholaiset. Terho Hyvönen Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus (MTT) & Työryhmä

Haitalliset vieraat tuotantokasvit sekä taudit ja tuholaiset. Terho Hyvönen Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus (MTT) & Työryhmä Haitalliset vieraat tuotantokasvit sekä taudit ja tuholaiset Terho Hyvönen Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus (MTT) & Työryhmä Esitelmän sisältö Maa- ja metsätalouden vieraslajiston erityispiirteitä

Lisätiedot

1/29/2014. Metsätaimitarhatuotteet. Rauno Kataja 2014. Jaottelu. Kasvualustat. Lannoitteet. Muut. Odotukset turpeelle ja lannoitteille

1/29/2014. Metsätaimitarhatuotteet. Rauno Kataja 2014. Jaottelu. Kasvualustat. Lannoitteet. Muut. Odotukset turpeelle ja lannoitteille Metsätaimitarhatuotteet Rauno Kataja 2014 Jaottelu 1 Kasvualustat 2 Lannoitteet 3 Muut 4 Odotukset turpeelle ja lannoitteille 2 1 1 Kasvualustat 3 Kasvualustat Päätuote White 420 F6 W Yleisturve kaikille

Lisätiedot

Avomaan vihannesviljely

Avomaan vihannesviljely Avomaan vihannesviljely 1 I. Vihannesten ryhmittely markkinointikestävyyden mukaan 1.TUOREVIHANNEKSET suhteellisen nopeasti pilaantuvia suuri haihdutuspinta nopea hengitys, vähän vararavintoa, korjataan

Lisätiedot

MTTK MAATALOUDEN TUTKIMUSKESKUS

MTTK MAATALOUDEN TUTKIMUSKESKUS MTTK MAATALOUDEN TUTKIMUSKESKUS Tiedote 22/91 Desinfiointiaineiden soveltuvuus pelto- ja kasvihuonetuotannossa HANNA AVIKAINEN1, PIRKKO HARJU2, HILKKA KOPONEN3 MERJA MANNINEN2, BEATA MEINANDER 3 ja RISTO

Lisätiedot

Kotimaisen luomusipulin tuotannon haasteita

Kotimaisen luomusipulin tuotannon haasteita Kotimaisen luomusipulin tuotannon haasteita Sari Iivonen, Helsingin yliopiston Ruralia-instituutti 12.12.2013 1 Luomusipulin tuotanto Suomessa Luomutuotanto 2013 Etelä-Savo, ha Koko Suomi, ha Peruna 6,0

Lisätiedot

Metsään peruskurssi, luento 4 Taimikonhoito ja taimikon varhaishoito

Metsään peruskurssi, luento 4 Taimikonhoito ja taimikon varhaishoito Metsään peruskurssi, luento 4 Taimikonhoito ja taimikon varhaishoito Lassi Hakulinen 2.10.2013 TAIMIKON VARHAISHOITO JA TAIMIKONHOITO - kehitysluokat, yleistä taimikonhoidosta - taimikon varhaishoito -

Lisätiedot

Suomi elää metsästä. Elääkö Suomi metsäluonnosta?

Suomi elää metsästä. Elääkö Suomi metsäluonnosta? Suomi elää metsästä Elääkö Suomi metsäluonnosta? Suomalaisille luonnonvarat ja yhteys luontoon on sanottu olevan hyvinvointimme perusta. Maailman talous on kriisissä ja myös luonnon tasapaino on enemmän

Lisätiedot

Kasvitautien hallinnan merkitys ja mahdollisuudet

Kasvitautien hallinnan merkitys ja mahdollisuudet Kasvitautien hallinnan merkitys ja mahdollisuudet Peppi Laine, MTT Kasvinsuojelu, Jokioinen Taudin esiintymisen edellytykset: Taudille suotuisa säätila??? Kylvösiemen, peittaus, muokkaus, viljelykierto,

Lisätiedot

Teemapäivä metsänuudistamisesta norjalaisittain

Teemapäivä metsänuudistamisesta norjalaisittain Teemapäivä metsänuudistamisesta norjalaisittain Pohjoismainen siemen- ja taimineuvosto NordGen Skog järjesti Oslossa maaliskuussa teemapäivän Föryngelse skogens fundament. Paikalla oli reilut viisikymmentä

Lisätiedot

Mehiläislevitteinen biologinen täsmätorjunta mansikan ja vadelman harmaahomeen torjunnassa

Mehiläislevitteinen biologinen täsmätorjunta mansikan ja vadelman harmaahomeen torjunnassa Mehiläislevitteinen biologinen täsmätorjunta mansikan ja vadelman harmaahomeen torjunnassa Tutkimuksesta kilpailukykyä marjan- ja hedelmänviljelyyn ja mehiläistalouteen Ruralia Instituutti, Mikkeli 2.2.2010

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 9/2013 1 (6) Yleisten töiden lautakunta Ko/4 26.03.2013

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 9/2013 1 (6) Yleisten töiden lautakunta Ko/4 26.03.2013 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 9/2013 1 (6) 143 Yleisten töiden lautakunnan lausunto Terhi Koulumiehen valtuustoaloitteesta koskien mahdollisimman luonnonmukaisten menetelmien käyttöä viheralueiden hoidossa

Lisätiedot

Tarttuvien eläintautien huomioiminen luonnonlintuja käsiteltäessä

Tarttuvien eläintautien huomioiminen luonnonlintuja käsiteltäessä WWF Koulutus: Öljyyntyneiden lintujen käsittely, pesu ja hoito, Tarttuvien eläintautien huomioiminen luonnonlintuja käsiteltäessä Laila Rossow Tarttuvien tautien Erikoiseläinlääkäri Tarttuva eläintauti?

Lisätiedot

Perunateknologian kehittäminen Karjalan tasavallassa 2007-2009 Taudit

Perunateknologian kehittäminen Karjalan tasavallassa 2007-2009 Taudit Perunateknologian kehittäminen Karjalan tasavallassa 2007-2009 Taudit Lea Hiltunen 21.4.2009 Suurimmat perunan tuottajamaat 2007 Määrä (tn) 1. Kiina 72 040 000 2. Venäjä 36 784 200 3. Intia 26 280 000

Lisätiedot

Mikrobiryhmät. Bakteeriviljelmät

Mikrobiryhmät. Bakteeriviljelmät Mikrobit Kuuluvat moneen eri eliökunnan ryhmään (bakteereihin, arkkeihin, alkueliöihin ja sieniin lisäksi virukset) Hajottajia (lahottajat ja mädättäjät), patogeeneja (taudinaiheuttajia), tuottajia (yhteyttävät),

Lisätiedot

VANTAA. Brunaberget KASVIMAKROFOSSIILITUTKIMUS 2011

VANTAA. Brunaberget KASVIMAKROFOSSIILITUTKIMUS 2011 VANTAA Brunaberget KASVIMAKROFOSSIILITUTKIMUS 2011 Tutkimusraportti Mia Lempiäinen-Avci Turun yliopisto Biologian laitos Kasvimuseo / Paleoetnobotaniikan laboratorio 2011 JOHDANTO Vantaan Brunabergetissä

Lisätiedot

Bioenergiapotentiaali Itä- Suomessa

Bioenergiapotentiaali Itä- Suomessa Bioenergiapotentiaali Itä- Suomessa Antti Asikainen, Metla BioE-BioD - sidosryhmätyöpaja 12.4.2012, Joensuu Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi

Lisätiedot

SISÄLLYS. Kannen kuva makrofossiilinäytteenottoa Lohjan Haukilahdessa Kuvannut: Satu Koivisto

SISÄLLYS. Kannen kuva makrofossiilinäytteenottoa Lohjan Haukilahdessa Kuvannut: Satu Koivisto Kasvimakrofossiilitutkimus Lohja Haukilahti 2008 Santeri Vanhanen 2008 2 SISÄLLYS Kasvimakrofossiilitutkimus Lohja Haukilahti 2008 4 Taulukko 1. Näytteiden tiedot. 6 Taulukko 2. Hiiltyneet kasvinjäänteet.

Lisätiedot

Havaintoja nurmen sienitaudeista 2014

Havaintoja nurmen sienitaudeista 2014 Havaintoja nurmen sienitaudeista 2014 InnoTietoa! -hanke Raija Suomela, MTT Ruukki Taudin runtelemaa timotei-nurminata kasvustoa 3.9.2014. Kuva: Raija Suomela Nurmentuotannossa pyritään yhä suurempiin

Lisätiedot

Valkuaiskasvien kasvinsuojeluhaasteet

Valkuaiskasvien kasvinsuojeluhaasteet Valkuaiskasvien kasvinsuojeluhaasteet Erja Huusela-Veistola & Asko Hannukkala MTT Kasvintuotannon tutkimus etunimi.sukunimi@mtt.fi OMAVARA-hankkeen loppuseminaari 19.3.2013 Kasvintuhoojariskit valkuaiskasveilla

Lisätiedot

Ihmiskunta, energian käyttö ja ilmaston muutos

Ihmiskunta, energian käyttö ja ilmaston muutos Ihmiskunta, energian käyttö ja ilmaston muutos Hannu Ilvesniemi Metla / Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi Maailman väkiluvun muutos viimeisen

Lisätiedot

Kuorirokko, maltokaarivirus ja muut maassa pitkään säilyvät perunan taudit

Kuorirokko, maltokaarivirus ja muut maassa pitkään säilyvät perunan taudit 1 Kuorirokko, maltokaarivirus ja muut maassa pitkään säilyvät perunan taudit SPK Viljelijäkoulutus, Tyrnävä 16.12.2013 Kuorirokko juurissa Asko Hannukkala Helsingin yliopisto, Maataloustieteiden laitos

Lisätiedot

Maa- ja metsätalousministeri

Maa- ja metsätalousministeri MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ ASETUS nro 17/ Päivämäärä Dnro 8.6.20 1692/14/20 Voimaantulo- ja voimassaoloaika 24.6.20 - toistaiseksi Muuttaa Öljy- ja kuitukasvien siemenkaupasta annetun maa- ja metsätalousministeriön

Lisätiedot

ABS Consult Oy/Unto Kovanen Konalankuja 4 00390 HELSINKI MIKROBIMÄÄRITYS RAKENNUSMATERIAALINÄYTTEISTÄ

ABS Consult Oy/Unto Kovanen Konalankuja 4 00390 HELSINKI MIKROBIMÄÄRITYS RAKENNUSMATERIAALINÄYTTEISTÄ Kansanterveyslaitos Folkhälsoinstitutet LUONNOS RAPORTTI K0624M ABS Consult Oy/Unto Kovanen Konalankuja 4 00390 HELSINKI MIKROBIMÄÄRITYS RAKENNUSMATERIAALINÄYTTEISTÄ Kaivokselan koulusta otetuissa näytteissä

Lisätiedot

Luennon 3 oppimistavoitteet. Solulajit PUUSOLUT. Luennon 3 oppimistavoitteet. Puu-19.210 Puun rakenne ja kemia

Luennon 3 oppimistavoitteet. Solulajit PUUSOLUT. Luennon 3 oppimistavoitteet. Puu-19.210 Puun rakenne ja kemia Solulajit Puu-19.210 Puun rakenne ja kemia Luennon 3 oppimistavoitteet Osaat luokitella puusolut ja ymmärrät niiden tehtävät ja sijainnin puusolukossa. Tunnistat havupuiden ja lehtipuiden solukot mikroskooppikuvista.

Lisätiedot

Jäävuorisalaatin sekä kukka- ja parsakaalin viljely. Veikko Hintikainen Projektipäällikkö MTT Mikkeli 12.4.2011

Jäävuorisalaatin sekä kukka- ja parsakaalin viljely. Veikko Hintikainen Projektipäällikkö MTT Mikkeli 12.4.2011 Jäävuorisalaatin sekä kukka- ja n viljely Veikko Hintikainen Projektipäällikkö MTT Mikkeli Sisältö Viljelyn edellytykset Tuotannon suunnittelu Jäävuorisalaattilajikkeita Kukkakaalilajikkeita Parsakaalilajikkeita

Lisätiedot

OHJEITA METSANVIUELUALLE

OHJEITA METSANVIUELUALLE ~.. OHJEITA METSANVIUELUALLE Paljasjuuriset taimet PIDÄ TAIMET TUOREINA Paakkutaimet......... Pura säkit ja laita taiminiput löysättyinä valeistutukseen varjoisaan ja kosteaan maastokohtaan ei kuitenkaan

Lisätiedot

JOHTOALUEIDEN VIERIMETSIEN HOITO

JOHTOALUEIDEN VIERIMETSIEN HOITO JOHTOALUEIDEN VIERIMETSIEN HOITO Keskijännitelinjojen (20 kv) vierimetsät 4.12.2014 Lähteenä mm. Johtoalueiden vierimetsien hoito -esite Suomen metsäkeskus, Pohjois-Pohjanmaa Julkiset palvelut Irmeli Ruokanen

Lisätiedot

Luomutorjunta. 1) Ennakoiva torjunta. Taudeista ja tuholaisista puhdas taimi- ja siemenmateriaali

Luomutorjunta. 1) Ennakoiva torjunta. Taudeista ja tuholaisista puhdas taimi- ja siemenmateriaali 1 / 5 27.4.2013 12:14 Luomutorjunta Luonnonmukainen tautien ja tuholaisten torjunta 1) Ennakoiva torjunta Taudeista ja tuholaisista puhdas taimi- ja siemenmateriaali Kasvualustan hyvä kunto - maan mikrobisto

Lisätiedot

Puun arvoketjujen laskenta kehittyy - CASE: Sahauskustannusten laskenta

Puun arvoketjujen laskenta kehittyy - CASE: Sahauskustannusten laskenta Puun arvoketjujen laskenta kehittyy - CASE: Sahauskustannusten laskenta Heikki Korpunen Metla Parkano Metsätieteen päivä 2009 Teknologiklubi Tieteiden talo WOOD VALUE Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet

Lisätiedot

hinnoitteluun ja puukauppaan

hinnoitteluun ja puukauppaan Työkaluja puutavaran hinnoitteluun ja puukauppaan PUU tutkimus ja kehittämisohjelman väliseminaari 6.9.2012 Sokos Hotel Vaakuna, Hämeenlinna Jukka Malinen Metla / Joensuu Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet

Lisätiedot

Kaikki 17 punavaahteraa tutkittiin silmämääräisesti tyviltä latvoihin saakka. Apuna käytettiin kiikaria ja 120 cm:n terässondia.

Kaikki 17 punavaahteraa tutkittiin silmämääräisesti tyviltä latvoihin saakka. Apuna käytettiin kiikaria ja 120 cm:n terässondia. Acer rubrum / Punavaahterat Kaikki 17 punavaahteraa tutkittiin silmämääräisesti tyviltä latvoihin saakka. Apuna käytettiin kiikaria ja 120 cm:n terässondia. Tällaisilta leikkausten tulisi näyttää Havainnot

Lisätiedot

Miten hometoksiinit hallintaan?

Miten hometoksiinit hallintaan? Miten hometoksiinit hallintaan? Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto VYR Turvallisuustyöryhmä ja viljan turvallisuustietoseuranta; MTT, Evira, ProAgria Viljan punahome ja hometoksiinit, uusi vai uusvanha

Lisätiedot

Metsämaassa juurista tihkuvat monenlaiset hiiliyhdisteet

Metsämaassa juurista tihkuvat monenlaiset hiiliyhdisteet Sari Timonen Mykorritsasienet ja muut hyödylliset mikrobit puiden juuristoissa Metsämaassa juurista tihkuvat monenlaiset hiiliyhdisteet houkuttelevat maaperän mikrobeja luokseen. Niinpä puunjuurien läheisyydessä

Lisätiedot

Puusolut ja solukot. Puu-19.210 Puun rakenne ja kemia 2007 Henna Sundqvist, VTT

Puusolut ja solukot. Puu-19.210 Puun rakenne ja kemia 2007 Henna Sundqvist, VTT Puusolut ja solukot Puu-19.210 Puun rakenne ja kemia 2007 Henna Sundqvist, VTT Luennon oppimistavoitteet Osaat nimetä ja tunnistaa puun eri osat Tunnistat havupuiden ja lehtipuiden pääsolutyypit. Tiedät,

Lisätiedot

Katsaus metsätuhotilanteeseen. Koulutuskiertue 2013 Seinäjoki 29.10.2013 Hannu Heikkilä

Katsaus metsätuhotilanteeseen. Koulutuskiertue 2013 Seinäjoki 29.10.2013 Hannu Heikkilä Katsaus metsätuhotilanteeseen Koulutuskiertue 2013 Seinäjoki 29.10.2013 Hannu Heikkilä Pahimmat tuhonaiheuttajat ja uhkat Metsätuholain perustelut (Metla) Metsätuhot vuonna 2012 (Metla, Esa Heino ja Antti

Lisätiedot

Metsänkäsittelyn vaikutukset Suomen metsien marja- ja sienisatoihin

Metsänkäsittelyn vaikutukset Suomen metsien marja- ja sienisatoihin Metsänkäsittelyn vaikutukset Suomen metsien marja- ja sienisatoihin Mikko Kurttila, Jari Miina & Kauko Salo Luonnontuotteista terveyttä? - haasteet ja mahdollisuudet Ekosysteemipalvelut ja ihmisen terveys

Lisätiedot

Celest Formula M ja Zardex G. Tehokas ja onnistunut TILAPEITTAUS. 2 x UUTUUS!

Celest Formula M ja Zardex G. Tehokas ja onnistunut TILAPEITTAUS. 2 x UUTUUS! Celest Formula M ja Zardex G Tehokas ja onnistunut TILAPEITTAUS 2 x UUTUUS! Peittaus on vakuutus hyvälle sadolle Peittaus on hyvän sadon vakuutus. Taudinaiheuttajat haittaavat siemenen itämistä ja kasvin

Lisätiedot

Luontolähtöistä. räjähtävää taudinhallintaa

Luontolähtöistä. räjähtävää taudinhallintaa Luontolähtöistä räjähtävää taudinhallintaa Inspiraatio luonnosta Luontolähtöisen kasvinsuojeluaineen kehityskaari Medallion TL:n vaikuttava aine, fludioksoniili, kuuluu fenyylipyrolien kemikaaliluokkaan

Lisätiedot

Kurtturuusu uhka rannikon kasvillisuudelle

Kurtturuusu uhka rannikon kasvillisuudelle Kurtturuusu uhka rannikon kasvillisuudelle Kurtturuusu uhka rannikon kasvillisuudelle Kurtturuusu (Rosa rugosa) on Koillis-Aasian rannikolta 1900-luvun alussa Suomeen tuotu vieraslaji, joka leviää erityisesti

Lisätiedot

Penicillium brevicompactum sienen entsyymiaktiivisuuden säilyminen ympäristönäytteissä

Penicillium brevicompactum sienen entsyymiaktiivisuuden säilyminen ympäristönäytteissä Sisäilmastoseminaari 2014 Helsingin Messukeskus 13.3.2014 Penicillium brevicompactum sienen entsyymiaktiivisuuden säilyminen ympäristönäytteissä Salmela A, Moisa J, Reponen T, Pasanen P Ympäristötieteen

Lisätiedot

Vuosilustot ilmastohistorian tulkkina

Vuosilustot ilmastohistorian tulkkina Esitelmä Voitto Valio Viinasen Inarin rajahistoria II kirjan julkistamistilaisuudessa Inarin Siidassa 16.12.2006 Vuosilustot ilmastohistorian tulkkina Mauri Timonen Metla, Rovaniemen tutkimusyksikkö Metsäntutkimuslaitos

Lisätiedot

Männyn laatukasvatus Jari Hynynen. Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi

Männyn laatukasvatus Jari Hynynen. Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi Männyn laatukasvatus Jari Hynynen Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi Johdanto Suomen metsien luontaiset edellytykset soveltuvat hyvin laatupuun

Lisätiedot

Kasvitautien hallinta luomutuotannossa Rokua 6.11.2013

Kasvitautien hallinta luomutuotannossa Rokua 6.11.2013 Kasvitautien hallinta luomutuotannossa Rokua 6.11.2013 Asko Hannukkala Erikoistutkija/Yliopistonlehtori MTT Kasvintuotannon tutkimus, Jokioinen Helsingin yliopisto, Maataloustieteiden laitos Kuvat: Asko

Lisätiedot

Kasvatusajat mikrobiologisissa asumisterveystutkimuksissa

Kasvatusajat mikrobiologisissa asumisterveystutkimuksissa Kasvatusajat mikrobiologisissa asumisterveystutkimuksissa Anne Hyvärinen, erikoistutkija, dosentti 8.10.2011 1 Näytteet osa kokonaisuutta Näytteenotto ja näytteiden analysointi ovat osa kokonaisuutta,

Lisätiedot

Katkonta - ensimmäinen jalostuspäätös vai raaka-aineen hinnan määritystä?

Katkonta - ensimmäinen jalostuspäätös vai raaka-aineen hinnan määritystä? Katkonta - ensimmäinen jalostuspäätös vai raaka-aineen hinnan määritystä? Puupäivä, torstaina 27.10.2011 Jukka Malinen Metla / Joensuu Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research

Lisätiedot

Biolaitoskompostien vaikutus maan terveyteen ja humuspitoisuuteen

Biolaitoskompostien vaikutus maan terveyteen ja humuspitoisuuteen Biolaitoskompostien vaikutus maan terveyteen ja humuspitoisuuteen Mauritz Vestberg 1, Sanna Kukkonen 1, Päivi Parikka 1, Martin Romantschuk 2 1 Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus, MTT 2 Helsingin

Lisätiedot

Uusi vuosi, uudet kujeet - Kurkistus Aerobiologian laboratorion vuoteen 2016. Sirkku Häkkilä

Uusi vuosi, uudet kujeet - Kurkistus Aerobiologian laboratorion vuoteen 2016. Sirkku Häkkilä Uusi vuosi, uudet kujeet - Kurkistus Aerobiologian laboratorion vuoteen 2016 Sirkku Häkkilä Asumisterveysasetus ja mikrobikasvun osoittaminen Terveyshaittaa selvitettäessä on mittauksessa ja näytteenotossa

Lisätiedot

Ihmiskunta, energian käyttö ja ilmaston muutos

Ihmiskunta, energian käyttö ja ilmaston muutos Ihmiskunta, energian käyttö ja ilmaston muutos Hannu Ilvesniemi Metla / Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi Maailman väkiluku, miljardia Maailman

Lisätiedot

RUOKOHELVEN VILJELY, KORJUU JA KÄYTTÖ POLTTOAINEEKSI. Virpi Käyhkö

RUOKOHELVEN VILJELY, KORJUU JA KÄYTTÖ POLTTOAINEEKSI. Virpi Käyhkö RUOKOHELVEN VILJELY, KORJUU JA KÄYTTÖ POLTTOAINEEKSI Virpi Käyhkö Ruokohelpi kasvina Monivuotinen, jopa 10 vuotta samalla kylvöllä kasvava heinäkasvi Muodostaa tiheän 1,5-2 metriä korkean kasvuston toisesta

Lisätiedot

Ajankohtaista ja näkymiä energiapuun mittauksessa

Ajankohtaista ja näkymiä energiapuun mittauksessa Ajankohtaista ja näkymiä energiapuun mittauksessa Metsäenergiafoorumi Joensuu 23.11.2010 Jari Lindblad Metsäntutkimuslaitos, Itä-Suomen alueyksikkö, Joensuu jari.lindblad@metla.fi 050 391 3072 www.metla.fi/metinfo/tietopaketit/mittaus

Lisätiedot

Vierasperäisten patogeenien aiheuttama uhka metsille. Jarkko Hantula

Vierasperäisten patogeenien aiheuttama uhka metsille. Jarkko Hantula Vierasperäisten patogeenien aiheuttama uhka metsille Jarkko Hantula Suomen metsät ovat terveitä Suomen metsät ovat kansainvälisessä vertailussa terveitä Juurikäävät krooninen ongelma tuhojen arvo noin

Lisätiedot

Pakkaukset Siemenet Parhaat metsät kasvavat huippulaatuisesta siemenestä. TAIMITARHAT Kerimäki Saarijärvi

Pakkaukset Siemenet Parhaat metsät kasvavat huippulaatuisesta siemenestä. TAIMITARHAT Kerimäki Saarijärvi Pakkaukset Siemenet Parhaat metsät kasvavat huippulaatuisesta siemenestä. Männyn metsäkylvössä kannattaa aina käyttää perimältään parasta mahdollista siementä. TAIMITARHAT Taimitarhantie 800 Puhelin 00

Lisätiedot

Teijo Nikkanen 27.11.2012. Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi

Teijo Nikkanen 27.11.2012. Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi Teijo Nikkanen 27.11.2012 Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi 27.11.2012 Metlan metsägeneettisessä rekisterissä tietoja 1800 puusta, jotka ovat

Lisätiedot

Tehtävät Lukuun 17. Symbioosi 1. Tehtävä 1. Eliökunnat

Tehtävät Lukuun 17. Symbioosi 1. Tehtävä 1. Eliökunnat Tehtävät Lukuun 17. Tehtävä 1. Eliökunnat a)mihin kahteen ryhmään eliöt jaetaan solurakenteen perusteella? ja tumalliset ja virukset aitotumalliset ja esitumalliset ja eliöt b) Mikä ero on näiden kahden

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Rakennusmateriaalinäytteen mikrobimääritys suoraviljelymenetelmällä Marja Hänninen, Maija Kirsi, Liisa Kujanpää, Outi Lindroos, Sirpa Rautiala ja Marjut Reiman 2 Mikrobikasvusto sisätiloissa

Lisätiedot

Jättiputki. Tunnistaminen. Jättiputken siementaimet ovat vaahteranlehtimäisiä.

Jättiputki. Tunnistaminen. Jättiputken siementaimet ovat vaahteranlehtimäisiä. Jättiputki Tunnistaminen Jättiputken siementaimet ovat vaahteranlehtimäisiä. 2-3 vuotiaan kasvin lehtien lehdyköiden reunat ovat karkea- ja terävähampaisia, lehtiruodissa usein punaisia pilkkuja tai se

Lisätiedot

KASVINSUOJELUTIEDOTE

KASVINSUOJELUTIEDOTE KASVINSUOJELUTIEDOTE KASVINVILJELY 128 J PERUNAN LEHTIPOLTE Tässä tiedotteessa käsitellään lehtipoltetta ja sen torjuntaa. Lisäksi tässä kerrotaan sekaannuksen vaaroista, joita muun muassa eri ravinteiden

Lisätiedot

Mikä on elollista ja mikä on elotonta? Elollinen tietenkin elää ja eloton ei elä. Pitäisikö tätä miettiä tarkemmin?

Mikä on elollista ja mikä on elotonta? Elollinen tietenkin elää ja eloton ei elä. Pitäisikö tätä miettiä tarkemmin? ELÄKÖÖN ELÄMÄ Elollinen ja eloton Mikä on elollista ja mikä on elotonta? Elollinen tietenkin elää ja eloton ei elä. Pitäisikö tätä miettiä tarkemmin? Luonto Maapallolla jaetaan elolliseen ja elottomaan

Lisätiedot

Hygieniavaatimukset kauneushoitoloissa ja ihon läpäisevissä toimenpiteissä

Hygieniavaatimukset kauneushoitoloissa ja ihon läpäisevissä toimenpiteissä Hygieniavaatimukset kauneushoitoloissa ja ihon läpäisevissä toimenpiteissä Ympäristöterveydenhuollon alueelliset koulutuspäivät 09.09.2014 Oulu Päivi Aalto Esityksen sisältö Taudinaiheuttajat ja tartuntariskit

Lisätiedot

Suometsätalouden vesistövaikutukset

Suometsätalouden vesistövaikutukset Suometsätalouden vesistövaikutukset Leena Finér Metsäntutkimuslaitos Soiden ja turvemaiden vesistövaikutukset seminaari 17.10.2012 / 18.10.2012 Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest

Lisätiedot