Hollanninjalavataudin riskinarvio

Koko: px

Aloita esitys sivulta:

Download "Hollanninjalavataudin riskinarvio"

Kauko Majanlahti
7 vuotta sitten
Katselukertoja:

1 Hollanninjalavataudin riskinarvio Projektiryhmä Salla Hannunen 1 Mariela Marinova-Todorova 1 Anne Uimari 2 Minna Terho 3 1 Elintarviketurvallisuusvirasto Evira 2 Luonnonvarakeskus 3 Helsingin kaupunki

2 Hannunen S, Marinova-Todorova M (2016). Pest Risk Assessment for Dutch Elm Disease. Evira Research Reports 1/2016, 106 p. Saatavilla About Evira Publications Plants Evira Publications

3 1) Hollanninjalavatauti 2) Miksi riskinarvio tehtiin? 3) Miten riskinarvio tehtiin? 4) Riskinarvion johtopäätökset

4 Jalavien sienitauti, jota aiheuttavat Ophiostoma ulmi ja O. novo-ulmi Kuva Joseph OBrien, USDA Forest Service, Bugwood.org

5 Lehdet kellastuvat ja kuihtuvat Versot, oksat ja latvukset kuihtuvat Kuva Audrius Menkis

6 Kuoren alle muodostuu tummia juovia, jotka näkyvät poikkileikkauksessa tummina renkaina Kuva Andrej Kunca, National Forest Centre - Slovakia, Bugwood.org

7 Alttiit puut kuolevat usein yhdessä vuodessa Kuva Audrius Menkis

8 Leviää uusiin kasveihin vektorihyönteisten juurikontaktien välityksellä 2 mm Scolytus scolytus. Kuva Maja Jurc, University of Ljubljana, Bugwood.org Scolytus scolytus toukkakäytäviä. Kuva Gyorgy Csoka, Hungary Forest Research Institute, Bugwood.org

9 On aiheuttanut kaksi pandemiaa ja tappanut suuren osan pohjoisen pallonpuoliskon täysikasvuisista jalavista Kuva Edward L. Barnard, Florida Department of Agriculture and Consumer Services, Bugwood.org

10 Lähimmät esiintymät Vektoreita Viipurissa 2014 Pietari 1998 Viro 1939 Ruotsi 1940-luku

11 Miksi riskinarvio tarvittiin? Ei ole karanteenituhooja Saa liikkua vapaasti Riskinarvio tarvitaan, jos leviäminen Suomeen ja/tai Suomessa halutaan estää, sillä kansainväliseen kauppaan vaikuttavien toimenpiteiden tulee perustua riskinarvioon jos tauti löytyy, päätös toimenpiteistä on tehtävä nopeasti

12 Miten riskinarvio tehtiin? Arvioitiin EPPO* Decision-support scheme for quarantine pests standardin avulla 1) maahantulon todennäköisyys 2) maahan asettumisen todennäköisyys 3) maassa leviämisen todennäköisyys ja nopeus 4) invaasion seurausten vakavuus 5) riskinhallinnan mahdollisuudet *European and Mediterranean Plant Protection Organization

13 EPPO:n riskiarviointistandardi Kvalitatiivinen arvio, joka koostuu riskin osatekijöihin liittyvistä kysymyksistä, kuten Miten todennäköisesti tuhooja pystyy siirtymään leviämisväylältä sopivalle isäntäkasville Suomessa? Kuinka samanlainen ilmasto Suomessa ja tuhoojan nykyisellä levinneisyysalueella on? Kuinka paljon tuhooja nostaisi tuotantokustannuksia? Kuinka todennäköisesti tuhooja vahingoittaisi harvinaisia tai uhanalaisia kasveja?

14 EPPO:n riskiarviointistandardi Kysymyksiin vastataan asteikolla very unlikely unlikely moderately likely likely very likely Vastausten epävarmuus arvioidaan asteikolla low medium high

15 Riskinarvion johtopäätökset Julkaistussa arviossa hollanninjalavatautia aiheuttavat patogeenit ja vektorit käsitellään erikseen Tässä esitetään vain yhteenveto johtopäätöksistä patogeeni-vektori-yhdistelmän suhteen

16 Maahantulo Arvioidut maahantuloväylät Puu ja puiset pakkaukset Taimet Luontainen leviäminen ja leviäminen liikenteen mukana

17 Maahantulo Puu Patogeenit voivat siirtyä puutavarasta eläviin puihin Suomessa vain, jos puutavarassa on myös vektoreita Vektoreita on todennäköisimmin kuorellisessa käsittelemättömässä puutavarassa Suomeen ei tuoda jalavaa raakapuuna eikä kuorellisena käsittelemättömänä sahatavarana Suomeen saattaa tulla kuorellista käsittelemätöntä jalavaa poltto- ja jätepuun tai hakkeen joukossa Very unlikely Medium uncertainty

18 Maahantulo Puiset pakkaukset Patogeenit voivat siirtyä pakkauksista eläviin puihin Suomessa vain, jos pakkauksissa on myös vektoreita Vektoreita on todennäköisimmin kuorellisessa käsittelemättömässä puutavarassa EU:n ulkopuolelta tulevan pakkausmateriaalin tulee täyttää ISPM15 vaatimukset EU:n sisämarkkinoilla liikkuvan pakkausmateriaalin ei tarvitse täyttää ISPM15 vaatimuksia, mutta jalavaa ei todennäköisesti käytetä yleisesti pakkauksissa Very unlikely Medium uncertainty

19 Maahantulo Taimet Taimissa ei todennäköisesti ole vektoreita, koska Vektorit lisääntyvät vain kuolleissa, riittävän paksuissa oksissa, mieluiten suurissa puissa Taimitarhoilla tehdään toimenpiteitä saastunnan estämiseksi Taimiaineistolainsäädäntö edellyttää, että taimet ovat vapaita kasvintuhoojista Suomeen tuodaan vain vähän jalavan taimia Unlikely Low uncertainty

20 Maahantulo Luontainen leviäminen ja leviäminen liikenteen mukana Tautia esiintyy Pietarissa, Ruotsissa ja Virossa Uskotaan levinneen liikenteen mukana Norjassa Liikenne Pietarista, Ruotsista ja Virosta Suomeen on vilkasta Vektorit voivat levitä luontaisesti ainakin 8 km vuodessa Jalavia esiintyy Pietarin ja Suomen rajan välillä sekä Kaakkois-Suomessa Ahvenanmaalla, saaristossa ja rannikolla Moderately likely Medium uncertainty

21 Asettuminen Ilmasto on todennäköisesti suotuisa patogeeneille ja vektoreille ainakin eteläisimmässä Suomessa Tautia esiintyi Suomessa 1960-luvulla, ja se aiheutti tyypillisiä oireita (vektoreita ei esiintynyt, tauti hävitettiin) Neljän erilaisen ilmastovertailun perusteella patogeenejä ja vektoreita esiintyy nykyisin vastaavissa ilmastoissa Jalavat ovat harvinaisia ja niiden esiintymät ovat eristyneitä Likely Medium uncertainty

22 Maassa leviäminen Vektorit voivat levitä luontaisesti ainakin 8 km vuodessa ja liikenteen mukana huomattavasti nopeammin, mutta jalavat ovat harvinaisia ja niiden esiintymät eristyneitä Taimien mukana leviäminen voi olla nopeaa, mutta taimissa ei kovin todennäköisesti ole vektoreita Puutavaran mukana leviäminen voi olla nopeaa, mutta useimmiten puutavara päätyy alueelle, jolla ei ole jalavia High rate of spread Medium uncertainty

23 Jalavien esiintymät Linkki hallinnon karttapalveluun

24 Arvioidut vaikutustyypit Taloudelliset Ympäristö Sosiaaliset Vaikutukset

25 Taloudelliset vaikutukset Tauti voisi tappaa jalavia puistoissa, pihoilla ja kadunvarsilla Tauti voisi levitä kaupunkinen sisällä ja (epätodennäköisemmin) kaupunkien välillä Kaupunkien jalavien arvo on suuri ( /puu) yhteensä > milj. Puiden uusiminen olisi kallista ( /puu) jos kuolleisuus 1 %, yht. > 0,4 0,6 milj. jos kuolleisuus 4 %, yht. > 1,3 2 milj. jos kuolleisuus 100 %, yht. > milj. Major Low uncertainty

26 Ympäristövaikutukset Vuori- ja kynäjalava on luokiteltu Suomessa uhanalaisiksi, vaarantuneiksi lajeiksi Vuori- ja kynäjalavalehdot on luokiteltu Suomessa äärimmäisen uhanalaisiksi elinympäristöiksi Jalavien harvinaisuus ja niiden esiintymien eristyneisyys ei suosi taudin leviämistä Suomessa Massive Medium uncertainty

27 Sosiaaliset vaikutukset Taudilla olisi esteettisiä vaikutuksia kaupungeissa, mutta jalavat eivät ole yleisiä kaupunkipuita Moderate Low uncertainty

28 Riskinhallinnan mahdollisuudet Maahantulon estäminen Koska luontainen leviäminen on todennäköisin leviämisväylä, kaupan rajoittaminen ei todennäköisesti olisi mahdollista Maahan asettumisen estäminen Maassa leviämisen estäminen Vaikutusten hallinta

29 Asettumisen ja leviämisen estäminen Taudin kartoittaminen on hankalaa, koska sitä ei voida määrittää silmävaraisesti Taudin hävittäminen edellyttää kaikkien sairaiden puiden ja niiden lähellä olevien puiden hävittämistä juurineen Useimmat yritykset hävittää tai estää taudin leviämistä (esim. USA & UK) ovat epäonnistuneet Jalavien harvinaisuus ja niiden esiintymien eristyneisyys helpottaisi toimenpiteitä Suomessa Hävittäminen voisi onnistua Leviämisen estäminen voisi onnistua

30 Tärkeimmät epävarmuuden lähteet Miten usein jalavaa on Suomeen tuotavan poltto- ja jätepuun tai hakkeen joukossa? Miten todennäköisesti vektorit lisääntyvät taimissa? Kuinka yleisiä jalavat ovat Viipurin ja Suomen rajan välillä? Miten tehokkaasti vektorit leviävät silloin, kun jalavalaikkujen välinen matka on niin suuri kuin Suomessa? Kuinka todennäköistä liikenteen mukana leviäminen on?

31 Yhteenveto Invaasion todennäköisyys Leviäminen: melko todennäköistä Asettuminen: todennäköistä Vaikutukset Taloudelliset: merkittävät Ympäristö: merkittävät Sosiaaliset: pienet Medium uncertainty Hallinta Maahantulon estäminen: ei todennäköisesti mahdollista Asettumisen/leviämisen estäminen: hankalaa ja kallista, mutta joissain tilanteissa mahdollista

Samankaltaiset tiedostot

Maa-, metsä- ja puutarhatalouden kasvintuhoojien priorisointimalli FinnPRIO

Maa-, metsä- ja puutarhatalouden kasvintuhoojien priorisointimalli FinnPRIO Kasvintuhoojien priorisointi hankkeen loppuseminaari 9.9.2014 Juha Tuomola Elintarviketurvallisuusvirasto Evira Riskinarvioinnin