Sosiaaliset etäisyydet politiikassa

Transkriptio

1 Sosiaaliset etäisyydet politiikassa Pieksämäen koulukunnan syystapaaminen Kylmän kauden köyhyyspolitiikka - Kannustimet ja selviytyminen Suomessa" Maria Ohisalo, köyhyystutkija, VTM, Itä-Suomen yliopisto

2 Yli 70 tutkijaa, 5 työpakettia, eriarvoisuus monesta näkökulmasta Kaksi Suomea kasvaako eriarvoisuus? Journalistit, valokuvataiteilijat ja yhteiskuntatieteilijät yhdessä Maria Ohisalo

3 Esityksen sisältö 1. Sosiaalinen etäisyys 2. Mitä, keitä mittaamme? 3. Empatiakuilut & solidaarisuusvajeet 4. Päättäjät etäisyyden päässä huono-osaisuudesta 5. Kansalaiskeskusteluissa tuomarointia 6. Britti-esimerkki 7. Lopuksi

4 1. Sosiaalinen etäisyys Ihmisryhmien välinen etäisyys (esim. luokan, statuksen, etnisyyden) vs. fyysinen etäisyys Simmel (1971): ihminen eriytetään valtaa käyttävien toimesta aiemmista sosiaalisista ryhmistään erillisiksi sosiaalipoliittisten toimenpiteiden kohteiksi à syntyy köyhä (huom. Walker) Simmelin mukaan sosiaalipolitiikan, tulonsiirtojen ja palveluiden, tarkoituksena ylläpitää vakiintunutta sosiaalista etäisyyttä väestöryhmien välillä Nykyisellään iso osa suomalaisista on julkisten palveluiden tai tulonsiirtojen piirissä ei köyhiä tarveharkintaisilla etuuksilla elävät sosiaalipummit Titmuss: Flourishing citizenship (universaalien etuuksien piirissä olevat) vs. residuaaleja etuuksia saavat, jotka huonommassa asemassa Suomessa kysytty mm. Suomalaiset ovat/eivät ole samassa veneessä? Maria Ohisalo

5 1. Sosiaalinen etäisyys Emory S. Bogardus, 1930-luku The Bogardus social distance scale mittaa mm. etnisiä suhteita, luokkia, sosiaalisia arvoja ylipäätään Mittaa vastaajien empatiaa, piittaamattomuutta, vihamielisyyttä jne. tiettyjä sosiaalisia suhteita ryhmien ja itsen välillä kohtaan Lähisukulaisina avioliiton kautta (1.00=ei sosiaalista etäisyyttä) Läheisinä ystävinä (2.00) Naapureina samalla kadulla (3.00) Kollegoina samassa työssä (4.00) Kansalaisina maassani (5.00) Ei-kansalaisina, jotka vierailevat maassani (6.00) En päästäisi maahani (7.00) Maria Ohisalo

6 2. Mitä, keitä mittaamme? Suomi on tutkimusten mukaan maailman parhaita maita elaä ja suhteellisen tasa-arvoinen yhteiskunta eriarvoisuus ollut perinteisesti monia muita yhteiskuntia vaḧaïsempaä Toisaalta keskiarvot kertovat vaḧa n hyvinvoinnin ja terveyden jakautumasta vaësto ssa (esim. QOL-, happiness-tutkimukset) Osa suomalaisista on jaä nyt sivuun hyvinvoinnin ja terveyden myo nteisesta kehityksesta Huono-osaisuuden notkelmista löytyy yli suomalaista: asunnottomuus, neulanvaihtopisteet, leipäjonot, oikeuspsykiatria, paperittomat jne. (hard to survey populations) Maria Ohisalo

7 2. Mitä, keitä mittaamme - vaikeasti tavoitettavat ryhmät Hard-to-survey (H2S)-populations (mm. Roger Tourangeau (2014)): Ovat niitä, joiden kohdalla tutkimus vaikeutuu yhdestä tai useammasta seuraavasta syystä: Hard-to-sample (rare populations with no population - specific frame) Hard-to-identify (based on hidden or stigmatizing characteristics) Hard-to-find or contact (mobile populations; pop s with access issues) Hard-to-persuade (resistant; alienated) Hard-to-interview (language barriers) Maria Ohisalo

8 2. Mitä, keitä mittaamme? H2S-ryhmät muodostavat huono-osaisten ryhma n, jonka elintaso, ela ma nlaatu ja ela ma ntapa eroavat laadullisesti hyvaösaisten suomalaisten ela ma ntilanteesta Tavoitetaan ennemmin kolmannen kuin julkisen sektorin kautta Esimerkiksi leipäjonoissa käyvillä huono-osaisuus kasautuu (Ohisalo et al. 2015b) à enää vain taloudellinen tuki ei riitä jopa 40 % kävijöistä kasautuneesti huono-osaisia: huono-osaisuutta taloudellisella, sosiaalisella ja terveydellisellä ulottuvuudella 1/3 taloudellisesti huono-osaisia 1/4 ei-kasautuneesti huono-osaisia, silti huono-osaisia vs. väestö Maria Ohisalo

9 2. Mitä, keitä mittaamme? Mittaamme vain osan hyvinvointia ja usein vain resursseja (tulo-, varallisuuserot, minimibudjetit jne.) Hyvinvoiva enemmistö vs. huono-osaisuuden notkelmat ryhmien välinen sosiaalinen etäisyys on kasvanut eri ihmisryhmät eivät enää tunnista toistensa kokemusmaailmoja ja todellisuuksia Henkilökohtainen tai läheinen kokemus taloudellisista vaikeuksista ja sosiaaliturvan varassa elämisestä auttaa ymmärtämään huono-osaisten tilannetta paremmin (esim. Kallio & Kouvo 2015; Niemelä 2011; HS 2015) Syntyy empatiakuiluja ja solidaarisuusvajeita sekä niistä aiheutuvia huonoosaisuuden notkelmia Maria Ohisalo

10 Esim. Ohisalo, Laihiala & Saari (2015a): Huono-osaisuuden notkelmiin sijoittuvat ihmiset kokevat pa rjaä va nsa ela ma ssaä n vaëstoä heikommin, omaavat heikomman hyvinvoinnin ja elämänlaadun kokemuksen terveysneuvontapisteissa kaÿvaẗ pa rjaä vaẗ ruoka-avussa kaÿvia heikommin (huom. leipäjonoissa ei huono-osaisin Suomi) heikoin pa rjaä misen kokemus on terveysneuvontapisteissa kaÿvilla nuoremmilla ika ryhmilla seka naisilla (huono-osaisen naisen mallit?) HUOM: Viela heikommassa asemassa ovat ne huumeidenkaÿtta jaẗ, jotka eivaẗ kykene edes neulanvaihtopisteisiin asti ja joita ei ole tavoitettu Vastaavasti ruoka-apu ei tavoita esimerkiksi kotiensa vangeiksi jaä neita liikuntarajoitteisia Maria Ohisalo

11 Elämänlaatu Fyysinen"terveys" 4" Elintaso" 3,5" 3" 2,5" 2" 1,5" 1" Henkinen"terveys" Elämä" Kansalaiskysely" Ruoka<apu" Terveysneuvonta" (Ohisalo et al. 2015)

12 3. Empatiakuilut ja solidaarisuusvajeet Empatiakuilut ja solidaarisuusvajeet sosiaalisen etäisyyden sääntelymekanismeina rajoittavat ja vahvistavat luokkien, kulttuurien ja statusten vaikutusta luomalla muukalaisuutta tuottavia rajoja Empatiakuilu: Huono-osaisten olemassaolosta ei haluta tietää eikä heitä haluta kohdata. Kärjistäen yksilö näyttää sitä laiskemmalta ja apua ansaitsemattomammalta, mitä kauempaa häntä katsotaan. Solidaarisuusvaje: viitataan tilanteeseen, jossa esiintyy haluttomuutta osallistua yhteiskunnan heikoimpien tulonsiirtojen ja palveluiden rahoitukseen samalla, kun hyvinvoiva enemmistö rahoittaa mielellään sellaisia etuuksia ja palveluita, joita se itse käyttää (Saari 2015, 94 97). Maria Ohisalo

13 Kuvio 1. Kuinka paljon yhteiskunnan tulisi tarjota apua ruoka-avussa käyville sen mukaan onko ruoka-avusta kokemusta (%) (Helsingin Sanomien näyte, N=8853, p<0,001). Ei lainkaan 6,3 % 43,2 % 33,5 % 17,1 % Tuttavissa 4,3 % 36,4 % 36,1 % 23,2 % Lähipiirissä 3,7 % 34,9 % 35,7 % 25,7 % Omassa elämässä 6,5 % 23,1 % 28,0 % 42,4 % 0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 80% 90% 100% Ei lainkaan apua Jonkin verran apua Melko paljon apua Erittäin paljon apua

14 4. Päättäjät etäisyyden päässä huono-osaisuudesta Eduskuntaan päässeiden sosioekonominen tausta poikkeaa äänioikeutettujen joukosta eduskuntaan esim.: pääsi yhä koulutetumpia (valituista 70 prosentilla korkeakouluasteen tutkinto) naisten osuus ehdokkaissa ja valituissa oli noin 40 % pyrki syntyperältään ulkomaalaisia vain 2,5 prosenttia ehdokkaista yksinasuvia äänioikeutetuista neljännes, ehdokkaista viidennes äänioikeutettuihin verrattuna eduskuntaan valituilla oli 2,7-kertaisesti ja ehdolla olleisiin verrattuna noin kaksinkertaisesti rahaa käytettävissään (Tilastokeskus 2015) Äänestäminen ja sen eriarvoistuminen (mm. Grönlund & Wass 2016) à päätöksentekijät ryhmänä erkaantuneet huono-osaisuudesta

15 4. Päättäjät etäisyyden päässä huono-osaisuudesta Päättäjät sosiaalisen etäisyyden päässä + tutkitun tiedon pohjalta parannetaan vain osan hyvinvointia à huono-osaisuuden notkelmat jäävät hoitamatta à tai korvataan apu järjestöjen ja seurakuntien toimilla à depolitisoidaan kysymyksiä, kuten leipäjonot, yksinäisyys à tarjotaan politiikkatoimien sijaan lähimmäisapua ja välittämistä Mitä enemmän politiikan tasolla siirrytään kohti tarveharkintaisuutta ja epämääräisiä, sääntelemättömiä avunmuotoja ja köyhyyspolitiikkaa, sitä enemmän tämä näkyy myös asenteissa Maria Ohisalo

16 5. Kansalaiskeskusteluissa tuomarointia Esimerkki, kuinka erilaiset käytännöt tuottavat ja ylläpitävät muukalaisuutta Laihiala & Ohisalo (2016, tulossa mahd. Janus) Verkkokeskustelijoiden käsitykset ruoka-avun saajien ansaitsevuudesta van Oorschotin ansaitsevuuden kriteerien (tarve, kontrolli, identiteetti, asenne, vastavuoroisuus) kautta Ansaitsevuuden kriteereistä korostuu voimakkaimmin tarve. Tarpeen arviointi ilmenee usein yhdessä kontrollin eli huono-osaisen oman tai yhteiskunnan vastuun korostamisen kanssa. Identiteetin kriteeri näkyy erityisesti siinä, kuinka verkkokeskustelut rakentavat ja ylläpitävät sosiaalista etäisyyttä ihmisryhmien välillä. Kiitollisuutta (asenne) tai vastapalvelusta (vastavuoroisuus) ei vaadita, sillä ruoka-avun jonottaminen mielletään itsessään nöyryyttäväksi Maria Ohisalo

17 5. Kansalaiskeskusteluissa tuomarointia Esimerkki, kuinka erilaiset käytännöt tuottavat ja ylläpitävät muukalaisuutta Laihiala & Ohisalo (2016, tulossa mahd. Janus) Perinteistä köyhäinapua muistuttavat leipäjonot köyhyyspolitiikkana mahdollistavat suomalaiseen hyvinvointivaltioon huonosti istuvan ehdollisen ansaitsevuuskeskustelun. à kun ruoka-avun toimintaa ei säädellä, eikä avunsaamiskriteereitä pidetä yhdenmukaisina, mahdollistuvat kansalaisten tuomiot avunsaajista à määrittelyvalta huono-osaisista päätyy hyvinvointivaltiolta yksilöille à myös tuomiot kohdentuvat yksilöihin ja heidän tarpeisiinsa à sama näkyy toimeentulotuessa Kela 2016: ttt-riippuvuus kasvaa Maria Ohisalo

18 6. Britti-esimerkki Joseph Rowntree Foundation, The Talking about poverty project: tutkijat ja kansalaiskeskustelut Avoid talking about needs the public equates this only with basic subsistence needs, not in terms of wider resources and living standards. Emphasise the link between material resources and self-determination to move away from the idea that any resources beyond subsistence needs are luxuries. Be explicit about how poverty constrains people s opportunities, enabling the public to think more about social context, structures and systems. Maria Ohisalo

19 Kuva: Ohisalo 2015

20 Leipäjonokuva tähän Esityksen nimi / Tekijä Kuva: Laihiala 2014

21 7. Lopuksi Vaikeasti tavoitettavat ryhmät saatava mukaan tutkimuksiin hyvinvointiharhan välttäminen kohdennukset heikoimmassa asemassa oleviin + ennaltaehkäisy Ihmisten subjektiivinen kokemus nostettava tilastojen rinnalle Toimistoista kohti jalkautuvampaa työotetta matalan kynnyksen apu usein paikka tavoittaa muuten vaikeasti tavoitettavia kuinka antaa kalan oheen myös onki? (julkinen & 3.sektori yhdessä) Osallisuus, toimijuus, palveluiden suunnittelu yhdessä Stigman vähentäminen (leipäjonot ja narkkarileimat ) Ongelmien politisointi! Äänestämättömyyden syyt yhteydessä huono-osaisuuteen tavoitteeksi nostaa eri ryhmien äänestysaktiivisuutta? Ehdokkaaksi saatava laajemmin erilaisia sosioekonomisia taustoja omaavia ihmisiä Maria Ohisalo

22

23 Kuva: Arto Timonen 2016 Esityksen nimi / Tekijä

24 Ohisalo Maria, Laihiala Tuomo & Saari, Juho (2015a) Huono-osaiset hyvinvoinnin keskellä: ruokaavussa ja terveysneuvontapisteissä käyvien elämässä pärjääminen ja hyvinvointikokemukset. Julkaistu Teologisessa Aikakauskirjassa 2015 (lyhennetty verkkoversio) Saari, Juho (2015) Huono-osaiset Elämän edellytykset yhteiskunnan pohjalla. Helsinki: Gaudeamus. Simmel, Georg (1971) The Poor. In D. Levine (edit.) Georg Simmel. Chicago: Chicago Press. Tourangeau, Roger, Brad Edwards, Timothy P. Johnson, Kirk M. Wolter, Nancy Bates (2014) Hard-to- Survey Populations. Cambridge: Cambridge University Press. Ohisalo, Maria, Laihiala, Tuomo & Saari, Juho (2015b) Huono-osaisuuden ulottuvuudet ja huonoosaisuuden kasautuminen leipäjonoissa. Yhteiskuntapolitiikka 2015; 80 (5): Kallio, Johanna & Kouvo, Antti (2015) Street-level Bureaucrats and the General Public s Deservingness.Perceptions of Social Assistance Recipients in Finland. Social Policy & Administration 49 (3), Niemelä, Mikko (2008) Perceptions of the causes of poverty in Finland. Acta sociologica 51(1), Helsingin Sanomat HS:n suuri köyhyyskysely: monien mielestä köyhyys on ihmisen oma syy. Grönlund, Kimmo & Wass, Hanna (2016) Poliittisen osallistumisen eriytyminen Eduskuntavaalitutkimus 2015 (toim.) Oikeusministeriön selvityksiä ja ohjeita 28/2016. Joseph Rowntree Foundation, The Talking about poverty project: buffer

25 Kiitos!