Kaikki liikennemuodot kattava liikenteen tietojärjestelmä - KALKATI Osaprojekti 1: Järjestelmän perusteiden määrittely

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kaikki liikennemuodot kattava liikenteen tietojärjestelmä - KALKATI Osaprojekti 1: Järjestelmän perusteiden määrittely"

Transkriptio

1 LIIKENNEMINISTERIÖN 45/98 JULKAISUJA.$,..,/,,.(11(082'27.$77$9$ /,,.(17((17,(72-b5-(67(/0b±.$/.$7, 2VDSURMHNWL-lUMHVWHOPlQSHUXVWHLGHQPllULWWHO\ Liikenneministeriö Helsinki, 1998

2 Julkaisija.89$,/8/(+7, LIIKENNEMINISTERIÖ Julkaisun päivämäärä Tekijät (toimielimestä: toimielimen nimi, puheenjohtaja, sihteeri) KALKATI-ohjausryhmä Puheenjohtaja Petri Jalasto, liikenneministeriö Sihteeri: Juhani Vehviläinen, Viatek Oy Julkaisun laji Tutkimusraportti Toimeksiantaja Liikenneministeriö Toimielimen asettamispvm Julkaisun nimi Kaikki liikennemuodot kattava liikenteen tietojärjestelmä - KALKATI Osaprojekti 1: Järjestelmän perusteiden määrittely Julkaisun osat Tiivistelmä TETRA-ohjelma sisältää kaikkiaan 9 ydinhanketta, joista keskeisin on hanke numero 7 Kaikki liikennemuodot kattava liikenteen tietojärjestelmä - KALKATI. KALKATIn pitkän aikavälin tavoitteena on toteuttaa liikenteen eri sektoreiden toimijoille tieto- ja tiedonvaihtojärjestelmä, joka perustuu avoimeen arkkitehtuuriin ja hajautetun tiedon periaatteelle. KALKATI on käynnistynyt Järjestelmän perusteiden määrittäminen osaprojektina. KALKATIn potentiaalisten käyttäjien ja tiedon tuottajien tietotarpeita selvitettiin asiantuntijahaastattelulla. Lisäksi selvitettiin, onko eri organisaatioilla käynnistymässä KALKATIn pilottiprojekteiksi soveltuvia hankkeita. Tietotarpeiden osalta merkittävimmät mielipide-erot ilmenivät kysyttäessä, millä ehdoilla organisaatio on valmis ostamaan ja luovuttamaan tietoa. Pilottiprojekteja nimesi noin 40 % haastatelluista organisaatioista. KALKATIn kehittäminen edellyttää lainsäädännöllisten ja organisaatiokohtaisten ongelmien ratkaisemista. Lainsäädännöllisten ongelmien ratkaisemiseksi tulee kehittää eri osapuolten välisen tiedonvaihdon periaatteet määrittävät sopimusmallit. Tietojärjestelmän kehittämisen kannalta KALKATIa tarkastellaan tietovarastoinnin näkökulmasta. Tietovarastointi on tekniikka sellaisten ympäristöjen hallintaan, joissa eri toimijoiden tiedot toimivat hyvin erilaisissa ympäristöissä käyttäen erilaisia tietomalleja ja kyselykieliä. KALKATI rakentuu paikkatietojärjestelmän päälle. Paikkatietojärjestelmä toimii runkona, johon voidaan kiinnittää erilaista ominaisuustietoa. KALKATIn toteuttaminen edellyttää koko liikennejärjestelmän kattavan digitaalisen kuvauksen muodostamista. KALKATIn toteuttamisen työvaiheet ovat järjestelmäarkkitehtuurin määrittäminen, pilottien toteutus sekä vaikutusten ja hyötyjen arviointi. Järjestelmäarkkitehtuurityö pitää sisällään public-private partnership -pelisääntöjen määrittämisen, koko liikennejärjestelmän kattavan digitaalisen kuvauksen muodostamisen sekä KALKATI-tulkin ja KALKATI-testausympäristön kehittämisen. Avainsanat (asiasanat) TETRA, liikenne, henkilöliikenne, tavaraliikenne, telematiikka Muut tiedot Sarjan nimi Liikenneministeriön julkaisuja 45/98 Kokonaissivumäärä 45 s. + liitteet 30 s. Jakaja Oy Edita Ab Kieli suomi ISSN Hinta 70 mk Kustantaja Liikenneministeriö ISBN X Luottamuksellisuus julkinen

3 The Publisher '(6&5,37,21 Date of publication MINISTRY OF TRANSPORT AND COMMUNICATIONS FINLAND Authors (from body; name, chairman and secretary of the body) KALKATI management group Research Chairman Petri Jalasto Secretary Juhani Vehviläinen, Viatek Oy Name of the publication Type of publication Assigned by Ministry of Transport and Communications Date when body appointed Transport Information System for All Modes of Transport, KALKATI Sub-project 1: Definition of System Basics Abstract Programme TETRA includes altogether 9 main tasks, which the central one is Transport Information System for All Modes of Transport, KALKATI, which is the task number 7. The longterm objective of the project KALKATI is to create an information and data exchange system for the transport sector based on the principle of open architecture and distributed information. KALKATI has started as a sub-project called Definition of System Basics. The potential KALKATI users and information producers need for information was studied in expert interviews. The most significant differences in opinion appeared in the conditions an organisation would be ready to buy and deliver information. In addition, the projects of various organisations that would be suitable for KALKATI pilot projects were sorted out. Approximately 40% of the organisations named some projects suitable for piloting. The development of KALKATI requires solutions for legislative and organisation-based problems. In order to solve legislative problems, contract models that define the principles of mutual information exchange should be developed. For the purposes of the information system development, KALKATI is viewed from the standpoint of data warehousing. It is a technique used to control such operational environments where information of various users is dealt with in very different environments using various information models and query languages. KALKATI is based on a geographical information system (GIS). It works as a framework, to which various information on qualities can be attached. The implementation of KALKATI would require a digital network that covers the whole transport system. The phases of the implementation of KALKATI are the definition of system architecture, piloting and impact and profit assessment. System architecture work includes defining the rules in publicprivate partnership, creating a digital network that covers the whole transport system as well as developing a KALKATI interpreter and a KALKATI testing environment. Keywords TETRA, transport, passenger transport, goods transport, telematics Miscellaneous Serial name and number Publications of the Ministry of Transport and Communications 45/98 Pages, total 79 Distributed by Edita Ltd Language Finnish ISSN Price ISBN X Confidence status Public FIM 70 Published by Ministry of Transport and Communications

4 (6,38+( Liikennetelematiikka on tärkein yksittäinen liikenteen alueen toimintaa muuttava ja kehittävä tekijä lähitulevaisuudessa tietoyhteiskunta-suomessa. Telematiikkaa hyödynnetään osana mm. kansalaisten liikennepalveluja, liikennejärjestelmän hallintaa, kulkuneuvotekniikkaa, kuljetusten hallinta ja operointia sekä logistisia prosesseja. Liikenneministeriö käynnisti keväällä 1998 kolmivuotisen TETRA-ohjelman (Liikenteen telematiikan rakenteiden tutkimus- ja kehittämisohjelma ). Ohjelman tavoitteena on liikenteen telematiikan perusrakenteiden toteuttaminen siten, että yksityinen sektori voisi nopeasti kehittää ja toteuttaa liikenteen telematiikan tuotteita ja palveluita näiden rakenteiden muodostamalle perustalle. TETRA-ohjelma sisältää kaikkiaan yhdeksän ydinhanketta, joista keskeisin on hanke 7 Kaikki liikennemuodot kattava liikenteen tietojärjestelmä (KALKATI). KALKATIn pitkän aikavälin tavoitteena on toteuttaa liikenteen eri sektoreiden toimijoille tieto- ja tiedonvaihtojärjestelmä, joka perustuu avoimeen arkkitehtuuriin ja hajautetun tiedon periaatteelle. Liikenneministeriö asetti erillisen ohjausryhmän määrittelemään kaikki liikennemuodot kattavan liikenteen tietojärjestelmän perusteita. Ohjausryhmän puheenjohtajana toimi liikenneneuvos Petri Jalasto liikenneministeriöstä ja jäseninä liikenneneuvos Lassi Hilska, yliinsinööri Jussi Sauna-aho ja liikenneneuvos Martti Mäkelä liikenneministeriöstä ja erikoistutkija Risto Kulmala VTT Yhdyskuntatekniikasta. Ohjausryhmän sihteerinä toimi projektipäällikkö Juhani Vehviläinen Viatek Oy:stä. Määrittelytyön laatimisesta on vastannut työryhmä, jonka asiantuntijat on koottu Viatek Oy:stä, Tampereen Viatek Oy:stä, Novogroup Oyj:stä ja MVA:sta. Viatek Oy:stä työhön ovat osallistuneet projektipäällikkö Juhani Vehviläinen ja diplomi-insinööri Mikko Lehtonen. Tampereen Viatek Oy:stä mukana ovat olleet diplomi-insinööri Pekka Eloranta ja suunnittelija Jukka Siren. Novogroup Oyj:stä mukana ovat olleet pääsuunnittelija Timo Horelli, pääsuunnittelija Anne Lehtimäki ja suunnittelija Outi Salonen. MVA:n osuudesta ovat vastanneet johtaja Chris Querée ja vanhempi suunnittelija Martin Charles. Helsingissä syyskuun 30. päivänä 1998 Petri Jalasto Henkilöliikenneyksikön päällikkö

5 6,6b//<6/8(77(/2 -RKGDQWR 7DYRLWWHHW 2.1 Hankkeen lähtökohta Hankkeen tarkoitus ja rajaus Hankkeen tavoitteet Tavoitekäsitteet Pitkän aikavälin tavoite Lyhyen aikavälin tavoitteet Osahankkeen Järjestelmän perusteiden määrittäminen tavoitteet \WNHQQlWÃPXLKLQÃRKMHOPLLQ 3.1 Kansalliset ohjelmat Kansainvälisiä ohjelmia Kytkennät muihin TETRA-hankkeisiin LGRVU\KPlKDDVWDWWHOXW 4.1 Tutkimusmenetelmä ja tavoitteet Haastatellut organisaatiot Visiot Yleistä Henkilöliikennematkan suunnittelu Reaaliaikainen liikennetiedotus Kuljetusten seuranta Johtopäätökset DLNNDWLHGRW 5.1 Paikkatiedon määrittely Paikkatietojen yhteiskäyttö Tausta Paikkatiedon infrastruktuurin kehittäminen Paikkatietoaineistot Paikkatietojen merkitys liikenteen telematiikkasovelluksissa Esimerkkejä standardeista ja digitaalisten kartta-aineistojen soveltamisesta Tieliikenteen GDF (Geographic Data Format) -tiedonsiirtostandardi Merenkulkustandardit - ECDIS NavTechin digitaaliset kartta-aineistot <KWHLVHQÃOLLNHQWHHQÃWLHWRMlUMHVWHOPlQÃNHKLWWlPLQHQ 6.1 Tausta Tavarankuljetuksen tietotarpeet Henkilöliikennematkan tietotarpeet Tietotarpeiden luokittelu Tietotarpeet matkustajan kannalta Informaatioketjun osapuolet... 28

6 6.5 Lainsäädännölliset ja organisaatiokohtaiset lähtökohdat Tausta Lainsäädännölliset lähtökohdat Organisaatiokohtaisia lähtökohtia The Well timed study -tutkimuksessa havaittuja ongelmia ja kehityskohteita Tekninen toteutusratkaisu Tietojärjestelmän kehittämismallit Tietovarastointi Tietojärjestelmän toteutusmalli Liikenteen tietojärjestelmä Paikkatietojärjestelmä KALKATI-tulkin kehittäminen DWNRWRLPHQSLWHHW 7.1 Tausta Kehityspolku Yleistä Järjestelmäarkkitehtuuri Pilottijärjestelmien suunnittelu ja toteutus Vaikutusten ja hyötyjen arviointi Hankkeen päättyminen /,,77((7 1. Sidosryhmähaastattelujen tulokset 2. Käynnissä olevia kehityshankkeita 3. Tietojärjestelmien kehittämisen yleisiä periaatteita

7 8 Ã -2+'$172 Euroopan Unioni on määritellyt ydinkysymykset jäsenmaidensa liikennetelematiikkapalveluiden kehittämisessä. Niiden mukaan muun muassa julkisen ja yksityisen sektorin välisen tiedonvaihdon periaatteita tulee kehittää ja niiden välisten yhteenliittymien puitteet tulee määrittää. Myös telematiikkapalveluiden tuottajien laillinen asema tulee selkeyttää sekä selvittää hallinnollisten liikennetietokantojen yhteenkytkemisen periaatteet. Liikenneministeriö on jo aiemmin selvittänyt, minkälaisia liikennetelematiikan palveluita ja järjestelmiä Suomessa tarvitaan vuonna Liikenneministeriön vetämä Liikennetelematiikan rakenteiden tutkimus- ja kehittämisohjelma (TETRA) tähtää siihen, että vuoden 2005 tavoitetila saavutetaan mahdollisimman tehokkaasti. TETRAohjelman tavoitteeksi on asetettu siirtyminen erillisten hankkeiden sijasta kehittämään liikennetelematiikkaa Suomessa kokonaisvaltaisesti. TETRA-ohjelma sisältää kaikkiaan yhdeksän ydinhanketta, joista keskeisin on seitsemäs hanke, Kaikki liikennemuodot kattava liikenteen tietojärjestelmä - KALKATI. Hankkeen tehtävänä on yhdistää TETRA-ohjelman eri osahankkeiden lopputulokset teknisesti toimivaksi kokonaisratkaisuksi. Kaikkien osahankkeiden pilottien järjestelmäratkaisuiden tulee perustua kehitettävään tiedonsiirtoratkaisuun siten, että toteutettavat pilotit ovat KALKATI-yhteensopivia. Kehitettävän tietojärjestelmän kannalta tärkeimpiä ovat TETRAn hankkeet 8 ja 9. Hankkeessa 8 luodaan edellytykset eri liikennemuotojen erillisten ja yhteisten palveluiden syntymiselle kehittämällä liikennetelematiikan järjestelmäarkkitehtuuria. Hankkeessa 9 tuotetaan tietoa kansainvälisestä järjestelmäarkkitehtuuri- ja standardointityöstä sekä standardeista. Hankkeen 9 tarkoituksena on kerätä standardeja pilottien avuksi ja antaa suosituksia niiden käytöstä. KALKATI on käynnistynyt osaprojektilla Järjestelmän perusteiden määrittäminen. Työssä on selvitetty asiantuntijahaastatteluiden avulla tietojärjestelmän potentiaalisten käyttäjien ja tiedon tuottajien tietotarpeita. Lisäksi on tarkasteltu tietojärjestelmän kehittämisprosessia ja laadittu kehityspolku tavoitetilan saavuttamiseksi Liikenne- ja ympäristöolosuhteiden seurantamenetelmien kehittäminen 2. Satamatoimintojen hallinnan kehittäminen 3. Älykkäät liikennevaloetuisuudet 4. Pienten ja keskisuurten kuorma-autoyritysten telematiikan kehittäminen 5. Liikennetelematiikan vaikutusten seuranta 6. Liikenteen hallintajärjestelmien kehittäminen 7. Kaikki liikennemuodot kattava liikenteen tietojärjestelmä 8. Liikennetelematiikan palveluiden edellytysten kehittäminen 9. Liikennetelematiikan arkkitehtuurin ja standardoinnin ke-.xydããã7(75$kdqnnhhw

8 9 Ã 7$92,77((7 Ã +DQNNHHQÃOlKW NRKWD Kaikki liikennemuodot kattavasta liikennetietojärjestelmästä tulee laaja asiakokonaisuus. Jo nykyisin on laajoja eri liikennemuotojen tietojärjestelmiä ja niiden avulla kerätään merkittävä määrä erilaista tietoa, esimerkiksi liikenne- ja onnettomuustietoja sekä yritysten tarvitsemia tietoja liikenteestä ja kuljetuksista. On muodostunut liikenne- ja kuljetustietovarastoja, joita päivitetään jatkuvasti. Esimerkkejä edellä mainituista tietovarastoista joko paperimuodossa tai käyttöohjelmineen ovat VALLU (Valtakunnallinen liikennelupajärjestelmä) RDS-TMC (Tielaitoksen käynnistämä tietietopalvelu) Suomen Kulkuneuvot -kirja (joukkoliikenteen aikataulut, jotka päivitetään joukkoliikennemuodosta riippuen kerran tai kaksi vuodessa ja julkaistaan kirjana nykyisin kolme kertaa vuodessa; julkaisijana Suomen Matkailuliitto) Tieliikenteen tietojärjestelmä (Ajoneuvo-, ajokortti-, ajoneuvoverotus- ja autokiinnitysrekisterit; ylläpitäjänä Ajoneuvohallintokeskus) Liikenne- ja kuljetustietojärjestelmä poikkeaa ominaisuuksiltaan muista tietojärjestelmistä. Sen erityispiirteitä ovat suuri joukko tiedontuottajia suuri joukko tiedon tarvitsijoita tulevaisuudessa suuri joukko tiedon välittäjiä ja jalostajia. liikenteen telematiikan järjestelmät ja palvelut asettavat uusia vaatimuksia liikennetietojärjestelmälle, sen toimivuudelle ja tehokkuudelle sekä tiedon laadulle ja kattavuudelle tulevaisuudessa. Nykyisin eri toimijoiden tuottamat palvelut perustuvat pääsääntöisesti omiin erillisjärjestelmiinsä, joiden sisältämät tiedot eivät yleensä ole yhteiskäyttöisiä. Ã +DQNNHHQÃWDUNRLWXVÃMDÃUDMDXV 2VDSXROWHQÃ VXXUHQÃ OXNXPllUlQÃ YXRNVLÃ.$/.$7,KDQNNHHVVDÃ NRKGLVWHWDDQÃ HULW\LVWl KXRPLRWDÃ HULÃ OLLNHQQHÃ MDÃ NXOMHWXVWLHWRYDUDVWRMHQÃ \KWHLVNl\WW LV\\WHHQÃ Tällä pyritään varmistamaan se, että kerran tuotettua tietoa ei tarvitse tuottaa toista kertaa samoin kuin se, että kaikki liikennemuodot kattava liikennetietojärjestelmä on myös tehokas. Järjestelmän ja eri tietovarastojen yhteiskäyttöisyyden kehittämisessä tehdään rajauksia ja valintoja muun muassa seuraavasti: Tavoitetilaa määritettäessä tarkastellaan liikennetietojärjestelmää sekä liikenne- ja kuljetustietojen yhteiskäyttöisyyttä asiakaslähtöisesti, siis matkustajan ja tavaran-

9 10 kuljetuttajan kannalta. Päähuomio kohdistetaan liikenteen ja kuljetusten kahteen ydinprosessiin: matkustaminen tavaran kuljettaminen ( tavaran toimitus myyjältä asiakkaalle ). Matkustajan kannalta tiedostetaan erittelemättä tarkemmin, mitä tietoja tai tietoryhmiä, missä vaiheessa ja keneltä matkustajan sekä matkustuspalveluja tarjoavien eri osapuolten tulee saada (tai vastaavasti toimittaa tietoja), jotta matkanteko kulkutavasta tai matkaketjusta riippumatta sujuisi tehokkaasti, vaivatta, turvallisesti ja ympäristöystävällisesti. Tavarankuljetuttajan kannalta vastaavasti tiedostetaan erittelemättä tarkemmin, mitä tietoja tai tietoryhmiä, missä vaiheessa ja keneltä hänen tai tavarantoimitukseen osallistuvien eri osapuolten tulee saada (tai vastaavasti toimittaa tietoja), jotta tavarantoimitus kuljetustavasta tai kuljetusketjusta riippumatta sujuisi tehokkaasti, aikataulun mukaisesti, turvallisesti ja ympäristöystävällisesti. Ã +DQNNHHQÃWDYRLWWHHW Ã 7DYRLWHNlVLWWHHW KALKATI-hankkeessa määritellään tavoitetila (= pitkän aikavälin tavoite) eli miten ja miltä osin eri organisaatioiden tuottamien liikenne- ja kuljetustietojen tulisi toimia yhteiskäytössä tavoiteajankohtana eli vuoden 2005 tienoilla. Tavoitetilaan päästään asteittain toteuttamalla joukko toimenpiteitä. Siksi lyhyen aikavälin tavoitteet määritellään toimintatavoitteiksi eli mitä pitää tehdä, mihin mennessä ja kenen toimesta. Ã 3LWNlQÃDLNDYlOLQÃWDYRLWH KALKATIn tavoitteena on kehittää liikenteen eri sektoreiden (henkilöliikenne, tavarakuljetukset, logistiikka) toimijoille sekä palveluiden tuottajille tieto- ja tiedonvaihtojärjestelmä, jonka avulla on mahdollista 1. kehittää kattavia palveluja, jotka tyydyttävät käyttäjien tarpeet, ovat monipuolisia, luotettavia, ajantasaisia ja helposti saatavilla olevia 2. tehostaa liikenteen eri sektoreiden toimintaa tietojen yhteiskäyttöisyyden myötä. Tieto- ja tiedonvaihtojärjestelmän avulla edesautetaan liikennemuotojen yhteistyötä ja matkan tai logistisen ketjun eri vaiheisiin liittyvien palveluiden toteuttamista. Tällaisia palveluita ovat muun muassa tiedotus vaihtoehtoisista kulkumahdollisuuksista, joukkoliikenteestä, säästä ja kelistä, liikennetilanteesta ja pysäköintipaikkojen tarjonnasta sekä matkailupalvelut.

10 11 KALKATIn lopputuote on toimiva tieto- ja tiedonvaihtojärjestelmä, joka perustuu avoimeen arkkitehtuuriin ja hajautetun tiedon periaatteeseen. Järjestelmän ydin on tiedonvaihtojärjestelmä, jonka välityksellä eri toimijat voivat hakea muilta toimijoilta tarvitsemiaan tietoja. Järjestelmän avulla liikenteen eri sektoreiden toimijoiden järjestelmät kytketään yhteen loppukäyttäjän kannalta yhtenäiseksi kokonaisuudeksi. Koko KALKATIhankkeen kannalta on oleellista, että sen kehittämisssä mukana olevat sidosryhmät sitoutuvat hankkeen toteuttamiseen. Tielaitos Ilmailulaitos Merenkulkuhallitus Ratahallintokeskus Yritykset Tietoliikenneoperaattorit Kalkati Taksiliitto Matkahuolto Kaupungit YTV VR.XYDÃÃÃ.$/.$7,1ÃVLGRVU\KPLl à /\K\HQÃDLNDYlOLQÃWDYRLWWHHW KALKATI-hankkeen lyhyen tähtäimen tavoitteiden tarkoituksena on muokata ympäristöä sellaiseksi, että tietojärjestelmän fyysinen toteuttaminen on mahdollista. Keskeisessä asemassa ovat public-private partnership-pelisäännöistä sopiminen, koko liikennejärjestelmän kattavan digitaalisen kuvauksen muodostaminen sekä KALKATI-tulkin ja KAL- KATI-testausympäristön kehittäminen. à 2VDKDQNNHHQà -lumhvwhoplqãshuxvwhlghqãpllulwwlplqhq ÃWDYRLWWHHW Järjestelmän perusteiden määrittäminen osahankkeen tavoitteet ovat: järjestelmän tavoitteiden tarkentaminen henkilöliikenteen sekä tavaraliikenteen ja logistiikan osalta osapuolten / toimijoiden (infrastruktuurin / palveluiden tuottajat) määrittely selvittää miten tavoitteet toteutetaan palvelut (yksittäiset ja yhteiset) ja järjestelmän tukemat toiminnot järjestelmän ominaisuuksien määrittely perustuu toimijoiden tietotarpeisiin

11 12 järjestelmän toiminnallisten ja muiden vaatimusten määrittely tietosisältö tiedon oikeellisuus / ajantasaisuus tietosuoja (tietoliikenteen valvonta) ja käyttöoikeudet tiedon hinnoitteluperusteet osapuolten toimivalta ja vastuut liitynnät (rajapinnat) muihin järjestelmiin. Ã.<7.(11b7Ã08,+,1Ã2+-(/0,,1 Ã.DQVDOOLVHWÃRKMHOPDW KALKATI liittyy TETRA-ohjelman kautta useisiin kansallisiin ja kansainvälisiin ohjelmiin, joiden tarkoituksena on liikennetelematiikan kehittämisen edistäminen. TETRAohjelma liittyy suoraan liikenneministeriön hallinnonalan laitosten (Tielaitos, Ratahallintokeskus, Merenkulkulaitos ja Ilmailulaitos) omiin tutkimus- ja kehitysohjelmiin siten, että ohjelman osahankkeiden laitoskohtaiset osuudet sisältyvät laitosten T&Kohjelmiin. Liikenneministeriön omista ohjelmista TETRA-ohjelmaan liittyvät vuonna 1998 käynnistyneet Liikenteen kysyntä ja Kuljetusketju. Molemmat hankkeet ovat KALKATIn kannalta kiinnostavia, edellinen etenkin tietovaraston kautta ja jälkimmäinen tavaraliikenteen järjestelmien kautta. Suomen kuljetusvälineteollisuuden toimintaedellytysten parantamiseksi, verkottumisen edistämiseksi ja yhteisten ratkaisujen löytämiseksi on vuoden 1998 alussa käynnistynyt monivuotinen Kuljetusvälineteollisuuden kehitysohjelma 2000, joka sisältänee myös liikennetelematiikan kehityshankkeita. Suomen itsenäisyyden juhlavuoden rahasto SITRA määrittää vuonna 1998 tietoyhteiskunnan visioita lähtien liikkeelle tietoyhteiskunnan ydinprosesseista, joista yhdeksi on nimetty Liikkuminen ja kuljetus. Liikennetelematiikalla on tässä ydinprosessissa keskeinen osuus. Liikenteen ja matkailun informaatio FIST -ohjelma keskittyy erilaisten tiedotuspalvelujen kehittämiseen. KALKATIn eräänä tavoitteena on loppukäyttäjälle suunnattujen palvelujen välittämiseen tarkoitettujen palvelujärjestelmien luominen. KALKATIn palvelujärjestelmien luominen voisi tapahtua yhteistyössä FIST-ohjelman kanssa. Tekes rahoittaa teknologiaohjelmia, joista lähimmin liikennetelematiikkaan liittyviä ovat erilaiset informaatioteknologian ohjelmat, kuten digitaalinen media, tietoliikenne ja elektroniikka, tietotekniikan sovellukset sekä avaruusteknologia. TETRA-hankkeilla voi olla yhtymäkohtia Tekesin teknologiaohjelmien hankkeiden kanssa.

12 13 Ã.DQVDLQYlOLVLlÃRKMHOPLD Käynnissä olevista kansainvälisistä ohjelmista tärkeimmät ovat EU:n eri tutkimus- ja kehittämisohjelmat, kuten IT Information technology INFO2000/MLIS Telematics Applications Programme Transport Research Programme TEN Telecom TEN Transport ACTS Advanced Communication Technologies and Services TETRA liittyy läheisimmin TEN Transport -ohjelmaan euroalueellisen VIKING-hankkeen kautta, sillä Tielaitoksen ja Liikenneministeriön rahoittamista osahankkeista pääosa kuuluu VIKING-hankkeeseen. Muihin ohjelmiin yhteys on lähinnä välillinen. TETRA-ohjelma pyrkii hyödyntämään mahdollisimman tehokkaasti EU-projektien tulokset. Ã.\WNHQQlWÃPXLKLQÃ7(75$KDQNNHLVLLQ TETRA-ohjelman hankkeet muodostavat kokonaisuuden, jonka myötä pyritään saavuttamaan ohjelmalle asetettuja tavoitteita. Ohjelma koostuu yhdeksästä tärkeäksi katsotusta hankkeesta: 1. Liikenne- ja ympäristöolosuhteiden seurantamenetelmien kehittäminen 2. Satamatoimintojen hallinnan kehittäminen 3. Älykkäät liikennevaloetuisuudet 4. Pienten ja keskisuurten kuorma-autoyritysten telematiikan kehittäminen 5. Liikennetelematiikan vaikutusten seuranta 6. Liikenteen hallintajärjestelmien kehittäminen 7. Kaikki liikennemuodot kattava liikenteen tietojärjestelmä 8. Liikennetelematiikan palveluiden edellytysten kehittäminen 9. Liikennetelematiikan arkkitehtuurin ja standardoinnin kehittämisen hallinta. KALKATIn yhtenä tavoitteena on TETRA-ohjelman eri osahankkeiden alla toteutettavien pilottijärjestelmien keskinäisen tiedonvaihdon varmistaminen. Kaikkien osahankkeiden pilottien järjestelmäratkaisuiden tulee perustua KALKATIssa kehitettävään tiedonsiirtoratkaisuun siten, että toteutettavat pilotit ovat KALKATI-yhteensopivia. KALKATIn tavoitteiden toteutumisen kannalta tärkeimpiä osahankkeita ovat TETRAn hankkeet 8 ja 9. Hankkeessa 8 luodaan edellytykset eri liikennemuotojen erillisten ja yhteisten palveluiden syntymiselle kehittämällä liikennetelematiikan järjestelmäarkkitehtuuria. Hankkeessa 9 tuotetaan tietoa kansainvälisestä järjestelmäarkkitehtuurityöstä, stan-

13 14 dardointityöstä ja standardeista, joihin KALKATIn ja muiden TETRA-ohjelman pilottiratkaisujen tulee sitoutua. Kuva 3.1 havainnollistaa KALKATIn kehittymispolun pilottien kautta toimivaksi tiedonvaihtojärjestelmäksi ja osahankkeiden 8 ja 9 kytkeytymisen KALKATIin. 6WDQGDUGRLQWLÃ Pilotti 1 Pilotti 2 Pilotti 3... Pilotti N.$/.$7, $UNNLWHKWXXULÃ.XYDÃÃÃ.$/.$7,QÃNHKLWW\PLVSRONX KALKATIn kannalta kiinnostavia osahankkeita ovat 1, 2, 4 ja 6, joiden pilotit voivat soveltua myös KALKATI-viitekehyksen alle. Hankkeen 1 tarkoituksena on kehittää Suomen oloihin soveltuvia liikenne- ja ympäristöolosuhteiden tosiaikaisia seurantamenetelmiä ja niiden yhteiskäyttöisyyttä. Hankkeen 2 tarkoituksena on satamatoimintojen hallinnan kehittäminen muun muassa kuljetuksiin liittyvien tietojen yhteenliittämisen ja kuljetusvaiheiden hallinnan kautta. Hankkeen 4 tavoitteena on määritellä pienten ja keskisuurten kuorma-autoyritysten tarpeisiin pohjautuvat telematiikkajärjestelmät sekä pyrkiä siten muun muassa tehostamaan ja helpottamaan yritysten ja viranomaisten välistä tiedonsiirtoa. Hankkeen 6 tavoitteena on tieliikenteen hallintakeskusten toiminnan ja tietojärjestelmien kehittäminen. Ã 6,'265<+0b+$$67$77(/87 Ã 7XWNLPXVPHQHWHOPlÃMDÃWDYRLWWHHW KALKATI-projektissa toteutettiin asiantuntijahaastattelu, joka kohdistettiin suunnitellun kaikki liikennemuodot kattavan tietojärjestelmän potentiaalisille käyttäjille sekä tiedon tuottajille.

14 15 Haastattelutekniikkana käytettiin teemahaastattelua. Teemahaastattelussa haastateltavan annetaan puhua suhteellisen vapaasti sovitusta aihepiiristä. Ennalta-asetettuja yksityiskohtaisia kysymyksiä vältetään. Keskustelua ohjataan niin, että halutut teemat ja asiakokonaisuudet tulevat käsitellyiksi. Teemahaastattelutekniikka nostaa korostetusti esiin ne asiat, jotka ovat haastateltaville tärkeitä. Yksityiskohtaisessa kysymysten asettelussa voivat haastateltavan kannalta olennaisimmat asiat jäädä suoraviivaisten kysymysten taakse. Teemahaastattelu soveltuu erityisen hyvin KALKATIn kaltaisten uusien laajojen kokonaisuuksien arviointiin. Teemahaastattelussa haastatteluja jatketaan niin kauan, kunnes haastatteluissa ei nouse esiin uusia asioita, vaan vastaukset alkavat toistua. Tämä oli keskeistä tutkimusmenetelmän valinnassa. KALKATIn klusteri on erittäin laaja, joten kaikkien klusteriin kuuluvien organisaatioiden kuuleminen haastattelemalla on erittäin vaikeaa. KALKATIn potentiaalisiksi haastateltaviksi valittiin joukko organisaatioita, joita haastateltiin siihen asti, kunnes haastattelujen tulokset eivät tuottaneet uutta aineistoa. Haastateltaville ilmoitettiin haastatteluista etukäteen postittamalla liikenneministeriön allekirjoittaman kirjeen lisäksi yleisesittely KALKATIsta ja tiivistelmä KALKATIn taustamuistiosta. Haastateltavilla oli näin ollen mahdollisuus tutustua KALKATIn aihepiiriin ja miettiä aihepiiriä oman organisaationsa näkökulmasta. Haastattelujen keskeinen tavoite oli selvittää haastateltujen edustamien organisaatioiden tietotarpeet nyt ja tulevaisuudessa. Haastattelujen teema kiertyi seuraavien ydinkysymysten ympärille: 1. Mitä tietoa organisaatio tarvitsee jokapäiväisessä toiminnassaan nyt ja tulevaisuudessa? 2. Mistä ja missä muodossa organisaatio saa nykyisin tarvitsemaansa tietoa? 3. Mitä tietoa organisaatio tuottaa omia tarpeitaan varten? 4. Minkä tiedon tuottamiseen tulevaisuudessa tulee varautua? 5. Millä ehdoilla organisaation on valmis luovuttamaan tietoa? 6. Millä ehdoilla organisaatio on valmis ostamaan tietoa? 7. Mitä tietoa organisaatio tarvitsee liikennetelemaattisia palvelujaan varten? Lisäksi haastateltavilta kysyttiin, onko heidän edustamallaan organisaatiolla käynnistymässä hankkeita, jotka voisivat olla KALKATIn mahdollisia pilottihankkeita. Myös haastatellun organisaation halukkuutta osallistua mahdollisiin pilottiprojekteihin tiedusteltiin. Ã +DDVWDWHOOXWÃRUJDQLVDDWLRW KALKATI-haastattelut suunnattiin mahdollisimman kattavina eri liikennemuotoja käyttäville ja niille palveluja tuottaville organisaatioille. Organisaatiot edustivat sekä henkilöettä tavaraliikennesektoria. Liikenne- ja logistiikkasektoriin kiinteästi kuuluvien tahojen lisäksi haastattelut suunnattiin myös teleoperaattoreiden ja muiden tahojen suuntaan, joiden merkityksen liikenteen telemaattisten palvelujen tuottajina odotetaan kasvavan. Haastatellut organisaatiot ja haastattelujen tulokset on esitetty liitteessä 1.

15 16 Ã 9LVLRW Ã <OHLVWl Yhteinen piirre eri osapuolten KALKATIin kohdistamille odotuksille on paikkatietojärjestelmä Suomen liikennemuotojen verkoista: tie- ja katuverkosta, rataverkosta, meriväylistä ja lentoyhteyksistä. Paikkatietojärjestelmän tulisi esittää verkot linkkeinä ja solmuina siten, että nämä elementit voivat sisältää ominaisuustietoa, esimerkiksi linkin pituuden, mahdollisen painorajoituksen, liikennemäärän jne. Jotta KALKATI pystyisi tuottamaan liikenne-, kulkumuoto- ja ajoneuvoluokkakohtaisia todellisia etäisyystietoja, järjestelmän linkkien / solmujen tulisi sisältää erilaisia ominaisuustietoja. Tieliikenteen osalta ominaisuustiedot voivat liittyä muun muassa painorajoituksiin, raskaan kaluston läpiajokieltoihin ja kiellettyihin ajosuuntiin. Joukkoliikenteen osalta ominaisuustietoja ovat esimerkiksi tietyllä asemalla, pysäkillä tai terminaalissa pysähtyvät joukkoliikennevälineet sekä joukkoliikennevälineiden vuorot ja reitit. Käytännössä KALKATI-järjestelmä voisi toimia siten, että järjestelmän käyttäjä lataa KALKATI-verkon solmuihin ja linkkeihin niitä ominaisuustietoja, joista on kiinnostunut. Digitaalinen, eri liikennemuotojen solmut ja linkit sisältävä kuvaus voisi olla ladattavissa esimerkiksi internetistä. Halutessaan esimerkiksi painorajoituksia koskevaa tietoa käyttäjä avaisi KALKATI-kartan ja lataisi kuvauksen linkkejä koskevat painorajoitustiedot internetin kautta Tielaitoksen tietojärjestelmästä. Vastaavalla tavalla KALKATIkuvauksen päälle voisi hakea osoitetietoa internetin kautta osoitepalveluita tarjoavalta taholta. Keskeisenä toimintaperiaatteena olisi se, että internet-sivujen yhteyteen voisi liittää KALKATI-formaatissa olevia tiedostoja, jotka lataamalla tiedot saisi esitettyä graafisesti KALKATI-kuvauksen linkeissä ja solmuissa. Ã +HQNLO OLLNHQQHPDWNDQÃVXXQQLWWHOX Joukkoliikenteen reittejä ja aikatauluja koskevat tiedot voitaisiin myös ladata KALKATIkuvauksen päälle. Esimerkiksi suunniteltaessa matkaa Espoon Tapiolasta Tampereelle YTV tuottaisi internetin välityksellä KALKATI-kuvauksen päälle graafisen kuvauksen joukkoliikenteen linjoista Tapiolasta Helsingin rautatieasemalle. Lisäksi linjojen viereen tulostettaisiin tiedot linjan aikataulusta, matka-ajasta ja matkan kustannuksesta. Kilpailevaksi vaihtoehdoksi Taksiliiton internet-palvelin tuottaisi tiedot taksin kustannuksista ja matka-ajasta Tapiolasta rautatieasemalle. Rataverkon linkkejä ja solmuja koskeva tieto tulisi muokata osaksi KALKATI-kuvausta, jolloin VR Osakeyhtiö voisi markkinoida palveluitaan KALKATIn kautta. Tällöin VR Osakeyhtiön internet-sivuilta voisi ladata tietoa junayhteyksistä ja esittää niitä KALKA- TI-kuvauksen päällä graafisesti. VR Osakeyhtiön internet-palvelin tuottaisi tietoa Helsingin rautatieasemalta Tampereelle lähtevistä junayhteyksistä hinta-, aikataulu- ja matkaaikatietoineen.

16 17 Muita vaihtoehtoja voisi tarkastella tiedustelemalla linja-autoliiton palvelimelta linjaautoyhteyksiä Espoon Tapiolasta Tampereelle. Tielaitoksen palvelin tuottaisi reittisuosituksen Tapiolasta Tampereelle suuntaavalle henkilöautolle ja arvioisi ajoajan ottamalla huomioon reitin linkkien ja solmujen ruuhka- ja kelitiedot. Henkilöauton ajoreitin varrella olevia palveluita voisi vastaavasti etsiä internetistä. Reitin varrella olevia matkailukohteita ja urheilutapahtumia koskevia tietoja voisi ladata KALKATI-kuvauksen päälle esimerkiksi Matkailun edistämiskeskuksen internet-palvelimelta tai Suomen Urheiluliiton palvelimelta. Ã 5HDDOLDLNDLQHQÃOLLNHQQHWLHGRWXV Liikenneonnettomuuksissa KALKATIa voitaisiin käyttää reaaliaikaisen liikennetilannetiedon välittämiseen siten, että Tielaitos ja poliisi tuottaisivat KALKATIin tietoa onnettomuuden johdosta katkenneista tieyhteyksistä sekä vaihtoehtoisista reiteistä. Näin reaaliaikainen liikennetilannetieto olisi aina saatavissa yhdestä ja samasta tietolähteestä KALKATIsta. Keskeisin osa tiedoista tulisi voida välittää suoraan ajoneuvoihin esimerkiksi RDS- tai GSM-järjestelmien avulla. Teoriassa voidaan myös ajatella, että maantiekuljetuksia koskevista tiedoista koottaisiin tietokanta, josta voitaisiin hakea tietoa onnettomuuteen joutuneiden ajoneuvojen kuljettamasta tavarasta, lähinnä vaarallisista aineista. KALKATI pystyisi tukemaan pelastuslaitosta liikenneonnettomuuksien yhteydessä tuottamalla tietoa onnettomuuteen joutuneiden ajoneuvojen kuljettamista vaarallisista aineista. Ã.XOMHWXVWHQÃVHXUDQWD Tavaraliikennepuolella kuljetusliikkeiden asiakkaat voisivat asiakastunnuksellaan hakea kuljetuksiensa etenemisestä KALKATI-kuvauksen päälle reaaliaikaista seurantatietoa kuljetusliikkeen internet-palvelimelta. Vastaavasti yksittäinen tavaranlähettäjä voisi suunnitella kuljetuksiaan hakemalla KALKATI-kuvauksen päälle tietoa tavaralinjojen tarjoamista yhteyksistä aikataulu- ja hintatietoineen. Lisäksi viranomaiset voisivat saada tietoa keskinäisen sopimuksen perusteella esimerkiksi vaarallisten aineiden kuljetuksesta vesialueilla. Ã -RKWRSllW NVHW Edellä kuvatut visiot Tapiola Tampere reitin suunnittelusta, reaaliaikaisesta liikennetilannetiedotuksesta ja kuljetusten seurannasta antavat kuvaa tiedonvaihdon perusperiaatteista. Tiedonvaihto organisaatioiden välillä olisi käytännössä eri linkkien ominaisuuksia koskevan tiedon hakemista internetistä ja esittämistä KALKATI-kuvauksen päällä. Keskeistä on sopia KALKATI-kuvauksen päällä esitetävän tiedon formaatti. Tämän jälkeen eri osapuolilla on mahdollisuus vaihtaa KALKATI-muodossa olevaa tietoa internetin välityksellä.

17 18 Haastattelujen perusteella vaikuttaa siltä, että suuren osan KALKATIn tiedoista tulisi olla maksuttomia. Vastaavasti merkittävä osa joukkoliikenteen asiakkaista kokee, että KALKATIn joukkoliikennettä koskevat tiedot ovat osa joukkoliikenteen markkinointia, josta asiakkaan ei tarvitse maksaa. Suuren yleisön maksuttomaksi odottamien palveluiden lisäksi KALKATI muodostaa hyvän pohjan tarjota myös maksullisia palveluja. Osoiterekisteri vaikuttaa palvelulta, josta oltaisiin valmiit maksamaan, mikäli rekisterin tiedot ovat ajantasalla ja käyttö on vaivatonta. Haastateltavien oli melko helppo linjata organisaation kanta tietotarpeisiin liittyviin ydinkysymyksiin. Sen sijaan yksityiskohtaisempiin tietojen luovuttamista ja ostamista koskeviin kysymyksiin ja niihin liittyviin ehtoihin oli vaikeampi ottaa kantaa, koska KALKATIjärjestelmää ei ole vielä kovin yksityiskohtaisesti määritetty. Organisaation edustajien ei ollut helppoa linjata mitä tietoa myytäisiin tai ostettaisiin ja millä ehdoin. Seuraavat linjaukset korostuivat: julkisen sektorin sisällä tietoja vaihdettaisiin maksutta vastavuoroisuusperiaatteella julkinen sektori suhtautuu varauksella siihen, että tietoja luovutettaisiin maksutta yksityiselle sektorille, koska tämän pelätään johtavan siihen, että yksityinen sektori jalostaa tietoja ja myy ne eteenpäin yritykset eivät koe, että heidän tiedoillaan olisi merkitystä muille, ja siksi yritykset suhtautuvat tietojen luovuttamiseen varauksella yritykset ovat valmiita ostamaan tietoa, jonka hinta-laatu suhde on kohdallaan. Toisaalta yritykset ovat tottuneet saamaan julkiselta sektorilta joitain tietoja maksutta ja näiden tai vastaavien tyyppisten tietojen muuttamista maksulliseksi saatetaan oudoksua. Ã 3$,..$7,('27 Ã 3DLNNDWLHGRQÃPllULWWHO\ Paikkatieto kuvaa kohteita tai ilmiöitä, jotka on joko suoraan tai epäsuorasti paikannettu maanpinnan suhteen (CEN/TC 287). Paikkatieto on todellisuuden kohdetta kuvaavien sijainti-, ominaisuus- ja yhteystietojen muodostama kokonaisuus sekä tietojen laatua koskevat tiedot (JHS 116). Paikkatietoaineistot ovat tietokonemuodossa olevia kartta- ja rekisteritietoja, jotka kuvaavat ympäröivää todellisuutta ja siihen liittyviä suunnitelmia, kuten tiestöä, tarkoituksenmukaisella tavalla pelkistäen ja luokitellen. Paikkatietoaineistoksi tietoaineiston tekee erityisesti se, että kuvatut kohteet ja ilmiöt on paikannettu joko suoraan koordinaatein tai viitaten yksikäsitteisin tunnuksin toisiin koordinaatein paikannettuihin kohteisiin. Koska sijaintitieto voi liittyä muihin erilaisiin tietoihin, voidaan tietoja hyödyntää niiden alkuperäistä käyttötarkoitusta laajemmin. Tämä tapahtuu yhdistelemällä eri tietoaineistoja sijainnin perusteella ja analysoimalla kohteiden ja ilmiöiden sijaintia suhteessa toisiinsa. Koordinaatit tekevät mahdolliseksi tietojen havainnollistamisen karttana. Paikkatiedot ovat oleellinen osa yhteiskunnan tietovarantoa ja tärkeä elementti, kun pyritään hallitsemaan ihmisten, ympäristön ja organisaatioiden välistä toimintaa. Paikkatie-

18 19 totekniikka tarjoaa keinoja muun muassa ympäristön tilan seurantaan ja yhteiskunnan infrastruktuurin tehokkaaseen ylläpitoon. Paikkatiedon erityispiirteet, erityisesti sijaintitiedon tarjoama tietoaineistojen yhdistelymahdollisuus, korostavat perusrakenteessa yhteistoiminnan ja yhteensopivuuden merkitystä. Geometriselta rakenteeltaan paikkatietoaineistot ovat tyypillisesti pisteistöjä, verkostoja, aluejakoja tai ruudustoja. Geometriatieto voidaan kuvata joko vektorigeometrisen tai rasterigeometrisen mallin mukaisesti. Liikennesovellusten kannalta merkitystä on lähinnä vektorigeometrisillä malleilla. Vektorigeometrisen mallin mukaan kohteet kuvataan tavallisesti pisteinä, viivoina tai alueina. à 3DLNNDWLHWRMHQÃ\KWHLVNl\WW à 7DXVWD Maa- ja metsätalousministeriö asetti vuonna 1993 paikkatietojen yhteiskäytön yhteistyöryhmän PYRYn. Sen tehtävänä oli toimia yhteistyö- ja neuvotteluelimenä paikkatietojen yhteiskäytön edistämiseksi. PYRYn toimikausi oli Yhteistyöryhmän tehtäväksi annettiin muun muassa käsitellä ja valmistella tietojen käytön hinnoittelua, käyttöoikeuksia ja tietosuojaa sekä päällekkäisen tiedonkeruun purkua ja yhteiskäyttösopimuksia koskevat asiat seurata ja valmistella hakemistopalvelujen ja aineistokohtaisten tietopalvelujen toteuttamista, tietojen yhteensopivuutta sekä tietojen hyväksikäyttöä koskevat asiat ohjata ja valmistella tietojen siirtoa ja kuvaamista sekä sisällön harmonisointia koskevat asiat à 3DLNNDWLHGRQÃLQIUDVWUXNWXXULQÃNHKLWWlPLQHQ Paikkatiedon infrastruktuurin kehittämisen lähtökohdaksi on määritetty infrastruktuurin kuusi keskeistä osa-aluetta. Niille on asetettu seuraavat tavoitteet, joilla tähdätään optimaaliseen tulokseen paikkatietojen keruussa, ylläpidossa ja hyödyntämisessä: 1. Organisaatiot ja yhteistoiminta Osapuolten roolien ja tehtävien tulisi olla selkeitä ja organisaatioiden pitäisi toimia yhteistyössä välttäen päällekkäistä työtä. 2. Tietovarannot ja tietojen yhdisteltävyys Paikkatietojen tulisi olla ajallisesti ja alueellisesti kattavia ja yhteensopivia vastaten käyttäjien tarpeita sekä sisällöltään että laadultaan.

19 20 3. Tietojärjestelmät ja yhteentoimivuus Organisaatioiden tietojärjestelmien ja sovellusten tulisi paikkatietojen yhteiskäytön tavoitteen mukaisesti muodostaa yksi kokonaisuus, jossa sovellukset pystyvät hyödyntämään eri tietojärjestelmien paikkatietovarantoja. 4. Tietoverkot, palvelut ja tavoitettavuus Verkkojen tulisi olla kattavia ja paikkatietopalveluja olisi kehitettävä siten, että ne ovat helposti tavoitettavissa. 5. Sääntely ja sen tarkistaminen Työnjaon tulisi toimia kitkatta ja paikkatietovarantoja olisi voitava hyödyntää tietosuojaa loukkaamatta ja tietoturvaa vaarantamatta. 6. Osaaminen ja sen kanavointi Jotta paikkatietoja osattaisiin laajasti hyödyntää, olisi paikkatietotekniikan mahdollisuudet tunnettava. Ã 3DLNNDWLHWRDLQHLVWRW LIS-projektin suunnittelemassa ja toteuttamassa paikkatietohakemistossa on kuvattu kaikkiaan 21 organisaation paikkatietoaineistot. KALKATIn kannalta merkityksellisiä paikkatietoaineistoja on muun muassa seuraavilla organisaatioilla: Karttakeskus Oy kunnat Maanmittauslaitos Tielaitos. KALKATIn kannalta erityisen kiinnostava paikkatietoaineisto on koko pääkaupunkiseudun alueen kattava digitaalinen tie- ja katukartta. Digitaalinen tie- ja katukartta projektissa tuotettiin tietokanta, jonka avulla voidaan laskea edullisimmat reitit koko pääkaupunkiseudulla, esimerkiksi jakeluliikennettä varten. Lisäksi projektissa kehitettiin menetelmät ja ohjelmistot ominaisuustietojen, kuten kääntymiskieltojen, kadun yksisuuntaisuuden ja muiden ajorajoitusten, lisäämiseen numeeriseen tie- ja katukarttaan. Projektin eräänä tavoitteena oli löytää liikenteen rajoitustietojen ensirekisteröintiin ja ajantasaistukseen sellainen toimintamalli, joka olisi käyttökelpoinen koko maassa. Työ tehtiin Espoon, Helsingin ja Vantaan sekä Karttakeskus Oy:n yhteistyönä. Ã 3DLNNDWLHWRMHQÃPHUNLW\VÃOLLNHQWHHQÃWHOHPDWLLNNDVRYHOOXNVLVVD Automaattisen tietojenkäsittelyn, koordinaattipaikannuksen ja tietoliikennetekniikan nopea kehitys luovat pohjan uusille GIS-sovelluksille. Liikenteen telemaattisia sovelluksia varten tietokantoihin tulee viedä ajoneuvoliikenteen osalta väyläluokkien ja geometrian lisäksi erikoistietoa, joita ovat esimerkiksi osoitetiedot ja liikennemääräykset (kadun yksisuuntaisuus, kääntymiskiellot, aika- ja ajoneuvotyyppikohtaiset rajoitukset yms.).

20 21 Liikenteen telemaattiset sovellukset tarkastelevat väyläverkkoa hierarkkisena liikenteenohjausverkkona, jonka tarvitsema katuluokittelu poikkeaa painetun kartan luokittelusta. Katuverkon ominaisuustietojen tuottaminen voidaan jakaa seuraaviin vaiheisiin: väyläverkon keskilinjan geometrian (koordinaattien) rekisteröinti osoitetietojen rekisteröinti väylien luokittelu ominaisuustietojen lisääminen. Liikenteen telemaattisissa sovelluksissa esimerkiksi kadun tärkeimpiä ominaisuuksia ovat yksisuuntaisuus ja kääntymiskiellot. Näihin liittyy lisämääreitä kuten aika- ja ajoneuvokohtaisia rajoituksia. Ã (VLPHUNNHMlÃVWDQGDUGHLVWDÃMDÃGLJLWDDOLVWHQÃNDUWWDDLQHLVWRMHQÃVRYHOWDPLVHVWD Ã 7LHOLLNHQWHHQÃ*')Ã*HRJUDSKLFÃ'DWDÃ)RUPDWÃWLHGRQVLLUWRVWDQGDUGL GDF on Euroopan Unionin hyväksymä siirtostandardi järjestelmien väliseen tie- ja katuverkon tietojen siirtoon. GDF on lisäksi CEN:in hyväksymä esistandardi. GDF:n mukaan jokaiseen katujen keskilinjojen leikkauskohtaan on muodostettava risteyssolmu, jonka avulla katujen ajosuunnat ja kääntymiskiellot ilmoitetaan järjestelmään. Logistiikkasovelluksissa esimerkiksi edullisimman reitin laskentaa varten katuverkkoa voidaan pelkistää yhdistämällä alkeistason tieosia ja esittämällä monimutkaisetkin risteykset ja liittymät pisteinä. Tällöin GDF:ssä puhutaan katuverkon eri tasoista. GDF sisältää kohdeluettelon, ominaisuustietojen (attribuuttien) luettelon, kohteiden väliset riippuvuudet, käsitemallin siirtomediat sekä aineistoon liittyviä oheistietoja, kuten koordinaatisto, sijaintitarkkuus sekä kohteiden ominaisuuksien ja relaatioiden virheprosentit. GDF määrittää karttatiedon muodon. Sitä voidaan käyttää vaihdettaessa karttapohjaista tietoa eri järjestelmien välillä. GDF määrittää standardit tieympäristön kuvaukselle, luokittelulle ja koodaukselle. Mahdollisia tietoja ovat esimerkiksi tien geometria (linkit, solmut) nimistö (kadunnimet, osoitteet) navigointiin liittyvä tieto (kääntymis- ja ajorajoitukset) maantieteellis-hallinnollinen informaatio (hallinnolliset alueet tai postinumeroalueet) maantieteellinen informaatio (joet, järvet, rautatiet) kiinnostavat kohteet (hotellit, turistikohteet). Muuttuvat tiedot, kuten onnettomuudet tai liikenneruuhkat, eivät kuulu standardiin, mutta on mahdollista, että ne lisätään standardiin myöhemmin.

21 22 KALKATI tulee sisältämään karttatietoa kuten tiennimet, reittitiedot ja rajoitukset. GDF pystyy käsittelemään näitä kaikkia. KALKATIn tulee myös tukea karttatietojen välittämistä, johon GDF on tarjoaa yhden mahdollisuuden. GDF ei sovellu hyvin karttatietokäyttöliittymän rakentamiseen, vaan GIS-tuotteet ovat tähän suositeltavampia. Mikäli KALKATI sisältää karttapohjaisia sovelluksia, ei GDF:ää tule määritellä sisäiseksi karttaformaatiksi, mutta sitä voidaan käyttää karttatietojen välitysstandardina. GDF ei myöskään sovellu dynaamisen liikennetiedon välittämiseen tai varastointiin, vaan DATEX tarjoaa siihen paremmat mahdollisuudet. DATEX on ERTI- COn (Eurooppalaisen tieliikenteen telematiikan yhteistyöorganisaation) johtama ohjelma, jonka tarkoituksena on tieliikenteen tiedonvaihdon kehittäminen. GDF voi toimia yleisenä paikannustietojen hakujärjestelmänä tiedonsiirrossa. Se ei kuitenkaan välttämättä ole paras mahdollinen tässä roolissa, koska sen liittäminen muihin järjestelmiin voi olla vaikeaa. Ã 0HUHQNXONXVWDQGDUGLWÃÃ(&',6 ECS - Electronic Chart System -yleisnimityksellä kutsutaan sellaista karttanäyttölaitetta, joka kykenee esittämään karttaa. Laitteen käyttämän karttamateriaalin on tuottanut joko yksityis- tai viranomaistaho ja se on julkaistu rasteri- tai vektorimuodossa. ENC - Electronic Navigational Chart - on viranomaisen julkaisema vektoripohjainen karttamateriaali. Sen koodaus noudattaa IHO:n - International Hydrographic Organization - standardia S-57. Ko. standardi kuvaa elektronisessa merikortissa käytetyt kartografiset objektit ja niiden ominaisuudet. Sen jakelu- ja päivitysjärjestelyt on julkaistu IHO:n standardissa S-52. ECDIS on sellainen ECS-laite, joka on tyyppihyväksytty standardin IEC 1174 mukaan ja joka käyttää tarkasteluhetkellä ENC karttamateriaalia. Ã 1DY7HFKLQÃGLJLWDDOLVHWÃNDUWWDDLQHLVWRW NavTech tuottaa navigoitavia karttatietokantoja Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa. Tietokannat ovat yksityiskohtaisia, digitaalisia esityksiä tieverkosta. NavTechin tietokannat ovat riittävän perusteellisia, täsmällisiä ja tarkkoja soveltuakseen yksityiskohtaiseen, ovelta ovelle tapahtuvaan reitinohjaukseen. Kuhunkin tieosaan voidaan liittää yli 150 ominaisuustietoa, kuten kadunnimet, osoitealueet ja kääntymisrajoitukset. Lisäksi tietokanta sisältää informaatiota sadoista tuhansista, yli 40 luokkaan jaotelluista kiinnostavista kohteista, kuten ravintolat, huoltoasemat, poliisiasemat ja sairaalat. NavTechin tietokantaa käyttävät kaikki kaupalliset, yksityiskohtaista reitinopastusta tarjoavat ajoneuvonavigointituotteet Pohjois-Amerikassa ja myös suurin osa eurooppalaisista tuotteista.

22 23 Ã <+7(,6(1Ã/,,.(17((1Ã7,(72-b5-(67(/0b1Ã.(+,77b0,1(1 Ã 7DXVWD Kaikki liikennemuodot kattava liikenteen tietojärjestelmä kytkee yhteen liikenteen eri sektoreiden toimijoiden ylläpitämät järjestelmät loppukäyttäjän kannalta yhtenäiseksi kokonaisuudeksi. Tietojärjestelmä mahdollistaa sen, että kulloinkin tarvittava tieto voidaan hakea yhdestä lähteestä riippumatta siitä, onko kyseessä laajan organisaation, yrityksen vai yksittäisen kuluttajan tietotarpeiden tyydyttäminen. Järjestelmä tarvitaan tyydyttämään liikenne- ja kuljetussektorin sekä logistisen ketjun palveluiden tuottamisessa syntyvät tietotarpeet. Liikenne- ja kuljetuspalvelut edellyttävät oikeita ja ajantasaisia tietoja. Tietojärjestelmän kautta vaihdetaan ja välitetään eri tasoista liikennejärjestelmään ja liikenteeseen liittyvää tietoa. Suomessa on useita tietokantoja ja -järjestelmiä, joita käytetään organisaatiokohtaisesti oman operatiivisen toiminnan suunnitteluun sekä informaatio- ja muiden kuluttajapalveluiden tarjoamiseen. Palveluiden tuottajina toimivat pääasiassa sellaiset informaation tuottajat, jotka ovat yleensä kiinnostuneita ainoastaan omaan toimintaansa suoranaisesti liittyvän informaation välittämisestä. Tuotettavan informaation yhdistäminen yhteiseen, kaikki liikennemuodot kattavaan tietojärjestelmään tarjoaa uusia mahdollisuuksia sekä nykyisten organisaatioiden oman toiminnan tehostamiseen että yksittäisen kuluttajan parempaan palveluun. Yhtenäinen tietojärjestelmä on edellytys myös erilaisten ajantasaisten ja laadukkaiden lisäarvopalveluiden kehittämiselle. Kuvassa 6.1 on havainnollistettu, kuinka tieto- ja tiedonvaihtojärjestelmän avulla myös logistisen ketjun toimijoilla on mahdollista saada käyttöönsä palveluiden toteuttamisessa tarvitsemiaan muiden toimijoiden tietoja. 7RLPLWWDMD +XROLQWD 9DUDVWRLQWL.XOMHWXV 9LUDQ $VLDNDV NlVLWWHO\ RPDLQHQ 7LODXVWRLPLWXVSURVHVVL 7,('27 7,('219$,+72-b5-(67(/0b 7,(72 7$53((7 Kuljetusta tukevat tiedot väylänpitäjiltä yms..xydããã/rjlvwllndqãwlhgrqydlkwrmlumhvwhoplã/0ã0lhwlqw MlÃMDÃPXLVWLRLWDÃ%Ã

23 24 Ã 7DYDUDQNXOMHWXNVHQÃWLHWRWDUSHHW Tavarankuljetuksen tietotarpeet luokitellaan a) liikenneverkkoa sekä liikenne- ja kuljetusoloja koskeviin pysyviin, muuttuviin ja tosiaikaisiin tietoihin b) tavarantoimitustapahtumaa koskeviin tietoihin. Taulukossa 6.1 on tarkasteltu tavarankuljetuksen tietotarpeita yleensä. Tietotarpeet tavarankuljetuksessa tieliikenteessä ovat pääosin taulukon 6.3 mukaisia, minkä vuoksi taulukkoon ei ole merkitty niitä tarpeita erikseen. 7DXOXNNRÃÃÃ7DYDUDQNXOMHWXVWHQÃWLHWRWDUSHHW 3\V\YlWÃWLHGRW 0XXWWXYDWÃWLHGRW 7RVLDLNDLVHWÃWLHGRW 7DYDUDQWRLPLWXV WDSDKWXPDDÃNRV NHYDWÃWLHGRWÃDVLD NLUMDW kartta-, osoite- ja paikkatiedot liikenneverkkotiedot (tiestö- ja katu-, rataverkko, satama-, lentoasema- ja muut terminaalitiedot) perusaikataulut rahti- (tai sopimus-) hinnat terminaalien ja pysäkkien / laitureiden sijainnit erityiskuljetuksia (vaaralliset aineet, ylisuuret kuljetukset) koskevat tiedot/luvat vuorot ja reitit päivitetyt aikataulut päivitetyt liikenne-verkkotiedot ennalta tiedossa olevat tapahtumat ennalta tiedossa olevat muutokset liikennöinnissä/kuljetuksissa varaukset liikennevälineen odotus- / lähtöaika liikennevälineen sijainti reitillä odottamattomat muutokset liikennöinnissä /kuljetuksissa ja poikkeusjärjestelyt tarjous- ja tilausasiakirjat kuljetusasiakirjat laskutus- ja maksuasiakirjat viranomaisasiakirjat erityisasiakirjat Jotta valtakunnallista liikennetietojärjestelmää osataan kehittää niin, että se palvelee hyvin paitsi tavarankuljetusta myös koko tavarantoimitusta, on tavarankuljetusten tietotarpeet nähtävä osana koko tavarantoimitus- eli kauppatapahtumaa.

24 25 Seuraavassa käsitellään lyhyesti tavarantoimitustapahtumaan liittyviä tietoja käyttäen lähteenä liikenneministeriön Logistiikkaputken EDI - hankkeen loppuraporttia /1/, jossa tavarantoimitusta ja sen tiedonsiirtotarvetta on tarkasteltu syvällisesti. Yksinkertaistettu kuvaus tavarantoimituksesta ilmenee kuvasta <<-b * toimittaja * laskuttaja * maksun saaja * rahdin maksaja.8/-(77$-$ 7DUMRXVÃÃWLODXVWLHGRW.XOMHWXVWLODXVWLHGRW /lkhw\vwlhgrw.xomhwxvwlodwlhgrw 7$9$5$ /DVNX 267$-$ * tilaaja * vastaanottaja * laskutettava * maksaja 5$+$.XYDÃ Ã <NVLQNHUWDLVWHWWXÃ NXYDXVÃ WDYDUDQWRLPLWXNVHQÃ HOLÃ WDYDUDNDXSDQÃ WLHWRÃ PDWH ULDDOLÃMDÃUDKDYLUURLVWDÃRVWDMDQÃMDÃP\\MlQÃYlOLOOl Tavarantoimitustapahtuma on monivaiheinen prosessi, jossa on useita osapuolia ja merkittävä määrä tietojen (asiakirjojen) siirtoa eri osapuolten välillä. Osapuolten määrä ja tiedonsiirron tarve osapuolten välillä riippuu kaupan lajista. Perusasiakirjojen määrä kauppatapahtumaa kohden vaihtelee kaupan lajin mukaan on esitetty taulukossa 6.2 7DXOXNNRÃÃÃ3HUXVDVLDNLUMRMHQÃPllUlÃNDXSSDWDSDKWXPDDÃNRKGHQ Kaupan laji kotimaan kauppa EU:n sisäkauppa kauppa ns. kolmansien maiden kanssa Perusasiakirjojen lukumäärä 26 kpl 31 kpl 34 kpl Kuljetuksia koskevien perusasiakirjojen lukumäärä 12 kpl 14 kpl 14 kpl Tämän lisäksi tulevat ns. erityisasiakirjat, kuten vaarallisia aineita, ylisuuria kuljetuksia yms. koskevat asiakirjat ja luvat. /1/ Logistiikkaputken EDI, Kaupan asiakirjasiirron tehostaminen, Liikenneministeriö, Julkaisuja 37/98.

LIIKENNETELEMATIIKAN PERUSRAKENTEIDEN KEHITTÄMINEN

LIIKENNETELEMATIIKAN PERUSRAKENTEIDEN KEHITTÄMINEN LIIKENNETELEMATIIKAN PERUSRAKENTEIDEN Erikoistutkija Risto Kulmala VTT Yhdyskuntatekniikka, PL 1902, 02044 VTT puh (09) 456 4990, fax (09) 464 850, Risto.Kulmala@vtt.fi JOHDANTO Liikennetelematiikka, eli

Lisätiedot

DIGIROAD. Kansallinen tie- ja katutietojärjestelmä

DIGIROAD. Kansallinen tie- ja katutietojärjestelmä 1 Kansallinen tie- ja katutietojärjestelmä Ajoneuvopääteseminaari 19.3.2002 Johtava konsultti Pekka Petäjäniemi 2 -hankkeen tavoitteet Kehittää kansallinen tie- ja katutietojärjestelmä, joka mahdollistaa

Lisätiedot

Miksi HEILI-ohjelma 3.6.2003. Yli-insinööri Seppo Öörni Liikenne- ja viestintäministeriö

Miksi HEILI-ohjelma 3.6.2003. Yli-insinööri Seppo Öörni Liikenne- ja viestintäministeriö Miksi HEILI-ohjelma 3.6.2003 Yli-insinööri Seppo Öörni Liikenne- ja viestintäministeriö 1 HEILI Henkilöliikenteen info-ohjelma Edistää yhteistyötä henkilöliikenteen tiedotuspalveluiden ja joukkoliikenteen

Lisätiedot

Joukkoliikenteen reititys- ja aikataulupalvelu (MATKA.FI)

Joukkoliikenteen reititys- ja aikataulupalvelu (MATKA.FI) Liikennetelematiikan kansallinen arkkitehtuuri Valtakunnallinen joukkoliikenteen reititys- ja aikataulupalvelu (MATKA.FI) Versio 0.9 06.03.2005 Tavoite Joukkoliikenteen reititys- ja aikataulupalvelu (MATKA.FI)

Lisätiedot

Digitraffic ja liikennetelematiikan palvelut. Risto Kulmala VTT Rakennus- ja yhdyskuntatekniikka

Digitraffic ja liikennetelematiikan palvelut. Risto Kulmala VTT Rakennus- ja yhdyskuntatekniikka Digitraffic ja liikennetelematiikan palvelut VTT Rakennus- ja yhdyskuntatekniikka Sisältö Palvelujen arvoketjut ja -verkot Digitrafficin merkitys eri palveluille Päätelmiä 3.9.2002 Digitraffic-seminaari

Lisätiedot

Ohjelman internetsivut

Ohjelman internetsivut FITS Lisätietoja Ohjelman internetsivut www.vtt.fi/rte/projects/fits Ministeriön internetsivut www.mintc.fi Ohjelman johtoryhmän puheenjohtaja Liikenneneuvos Matti Roine liikenne- ja viestintäministeriö

Lisätiedot

Projektin tilanne. Tavaraliikenteen telematiikka-arkkitehtuuri Liikenne- ja viestintäministeriö

Projektin tilanne. Tavaraliikenteen telematiikka-arkkitehtuuri Liikenne- ja viestintäministeriö Projektin tilanne Tavaraliikenteen telematiikka-arkkitehtuuri Liikenne- ja viestintäministeriö Tehtyä työtä Syksyn mittaan projektiryhmä on kuvannut tavaraliikenteen telematiikkaarkkitehtuurin tavoitetilan

Lisätiedot

Maastotietokannan ylläpito

Maastotietokannan ylläpito Maastotietokannan ylläpito Kuntien paikkatietoseminaari 10.-11.2.2015 Risto Ilves Kehityspäällikkö, Maastotietotuotanto Maanmittauslaitos Sisältö Nykytoiminta lyhyesti Kansallinen maastotietokanta hanke

Lisätiedot

Innovatiivisen liikennejärjestelmän. tiekartta. Satu Innamaa, Elina Aittoniemi, Hanna Askola ja Risto Kulmala INTRANS-ohjelma, VTT

Innovatiivisen liikennejärjestelmän. tiekartta. Satu Innamaa, Elina Aittoniemi, Hanna Askola ja Risto Kulmala INTRANS-ohjelma, VTT Innovatiivisen liikennejärjestelmän operoinnin tiekartta Satu Innamaa, Elina Aittoniemi, Hanna Askola ja Risto Kulmala INTRANS-ohjelma, VTT 2 Tausta INTRANS-ohjelmalla tuetaan alan yhteisiä ponnisteluja

Lisätiedot

Datan jalostamisesta uutta liiketoimintaa yhteistyo lla. Vesa Sorasahi Miktech Oy 20.11.2014

Datan jalostamisesta uutta liiketoimintaa yhteistyo lla. Vesa Sorasahi Miktech Oy 20.11.2014 Datan jalostamisesta uutta liiketoimintaa yhteistyo lla Vesa Sorasahi Miktech Oy 20.11.2014 Käsitteitä Avointa tietoa ovat ne digitaaliset sisällöt ja datat, joita kuka tahansa voi vapaasti ja maksutta

Lisätiedot

Liikennetiedotus digi-tv:ssä -pilottiprojekti

Liikennetiedotus digi-tv:ssä -pilottiprojekti Liikennetiedotus digi-tv:ssä pilottiprojekti Liikennetelematiikan kansallinen arkkitehtuuri 1.0 27.1.2005 Liikennetiedotus digi-tv:ssä -pilottiprojekti Tavoite Arkkitehtuuri kuvaa, kuinka liikennetiedot

Lisätiedot

Henkilöliikenteen telematiikan kansallinen järjestelmäarkkitehtuuri TelemArk

Henkilöliikenteen telematiikan kansallinen järjestelmäarkkitehtuuri TelemArk Henkilöliikenteen telematiikan kansallinen järjestelmäarkkitehtuuri TelemArk 29.6.2001 Tausta ja tavoitteet! Henkilöliikenteen kansallista järjestelmäarkkitehtuuria tarvitaan ohjaamaan liikennetelematiikan

Lisätiedot

11.10.2013 Tekijän nimi

11.10.2013 Tekijän nimi 11.10.2013 Tekijän nimi Arkkitehtuuri kehittämisen välineenä Kokonaisarkkitehtuuri hallitun muutoksen avaimena Etelä-Savon maakuntaliitto 10.10.2013 Markku Nenonen Tutkijayliopettaja Mikkelin ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

Liikennepolitiikan suunnan tarkistaminen Antti Rainio ja Risto Kulmala

Liikennepolitiikan suunnan tarkistaminen Antti Rainio ja Risto Kulmala Uusi arjen tietoyhteiskunta Liikennepolitiikan suunnan tarkistaminen Antti Rainio ja Risto Kulmala Kriittisiä kehitystekijöitä Kuinka teknologian mahdollisuudet hyödynnetään? Miten kuljetusten tehokkuutta

Lisätiedot

Finnish R&D Programme on ITS Infrastructure and Services - Ohjelman tavoitteet ja toimintaperiaatteet

Finnish R&D Programme on ITS Infrastructure and Services - Ohjelman tavoitteet ja toimintaperiaatteet Finnish R&D Programme on ITS Infrastructure and Services - Ohjelman tavoitteet ja toimintaperiaatteet FITS-koordinaattori Risto Kulmala VTT Yhdyskuntatekniikka 15.3.2001 Liikennetelematiikka ja FITS KÄYTTÄJÄT

Lisätiedot

Liikennetiedot Yleisradion palveluissa

Liikennetiedot Yleisradion palveluissa Liikennetiedot Yleisradion palveluissa Liikennetelematiikan kansallinen arkkitehtuuri Esimerkki 1.0 19.05.2004 Liikennetiedot Yleisradion palveluissa Tavoite Arkkitehtuuri kuvaa, kuinka Yleisradio saa

Lisätiedot

Toimintakuvaus häiriönhallinnan tilanteesta

Toimintakuvaus häiriönhallinnan tilanteesta Toimintakuvaus häiriönhallinnan tilanteesta Jukka Lähesmaa SysOpen Oyj SysOpen Oyj VTT EP-Logistics Jukka Lähesmaa 22.4.2002 Tavoitteet > kuvata liikenteen häiriönhallinnan nykytilanne tie, rautatie- ja

Lisätiedot

Mitä pitäisi nyt tehdä liikenteen telematiikassa? Onko telematiikka kallista?

Mitä pitäisi nyt tehdä liikenteen telematiikassa? Onko telematiikka kallista? Mitä pitäisi nyt tehdä liikenteen telematiikassa? Onko telematiikka kallista? Risto Kulmala VTT Risto Kulmala 16.10.2003 Esityksen sisältö > Ratkaistavat ongelmat > Mitä telematiikalla voidaan tehdä? >

Lisätiedot

Tiina Tuurnala Merenkulkulaitos. Paikkatietomarkkinat Helsingin Messukeskus

Tiina Tuurnala Merenkulkulaitos. Paikkatietomarkkinat Helsingin Messukeskus Tiina Tuurnala Merenkulkulaitos Paikkatietomarkkinat 3.11.2009 Helsingin Messukeskus 9.11.2009 on paikkatietoinfrastruktuurin toteuttamiseen ja hyödyntämiseen liittyvän tiedon ja kokemusten vaihdon foorumi.

Lisätiedot

Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 2013 2015. Tampereen kaupunki

Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 2013 2015. Tampereen kaupunki Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 2013 2015 Tampereen kaupunki 28.3.2013 TAMPERE Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 1 PAIKKATIETO JA PAIKKATIETOINFRASTRUKTUURI KÄSITTEENÄ Paikkatiedolla tarkoitetaan

Lisätiedot

LIIKENNEVIRASTON DIGIROAD-PALVELU

LIIKENNEVIRASTON DIGIROAD-PALVELU LIIKENNEVIRASTON DIGIROAD-PALVELU MIKÄ ON DIGIROAD? Digiroad on kansallinen tie- ja katutietojärjestelmä, joka sisältää teiden ja katujen keskilinjan geometriatiedot sekä liikkumisen suunnittelua palvelevat

Lisätiedot

OULA TelemArk - arkkitehtuuri

OULA TelemArk - arkkitehtuuri OULA TelemArk - arkkitehtuuri Fax +358 (0)8 551 3870 www.buscom.fi Date: 9.12.2004 Page: 1 Versiohistoria Versio Pvm Tekijä Muutoksen kuvaus 0.01 02.03.2004 Pvu Ensimmäinen versio. 0.02 11.03.2004 Pvu

Lisätiedot

TETR. TETRA - Liikenteen telematiikan rakenteiden tutkimus- ja kehittämisohjelma 1997-2000. Ohjelman kuvaus

TETR. TETRA - Liikenteen telematiikan rakenteiden tutkimus- ja kehittämisohjelma 1997-2000. Ohjelman kuvaus LIIKENNEMINISTERIÖN MIETINTÖJÄ JA MUISTIOITA B:41/97 TETR TETRA - Liikenteen telematiikan rakenteiden tutkimus- ja kehittämisohjelma 1997-2000 Ohjelman kuvaus Liikenneministeriö Helsinki, 1997 ISSN 1237-7449

Lisätiedot

Case: Helsinki Region Infoshare - pääkaupunkiseudun tiedot avoimiksi

Case: Helsinki Region Infoshare - pääkaupunkiseudun tiedot avoimiksi Case: Helsinki Region Infoshare - pääkaupunkiseudun tiedot avoimiksi Projektipäällikkö Ville Meloni Forum Virium Helsinki 5.4.2011 Hankkeen yhteenveto Avataan Helsingin seutua koskevaa tietoa kaikkien

Lisätiedot

Toimintakuvaus häiriönhallinnan tilanteesta

Toimintakuvaus häiriönhallinnan tilanteesta Toimintakuvaus häiriönhallinnan tilanteesta 1 Nykytilanne Prosessi Pelastustoiminnassa onnettomuustilanteessa organisaatiolla yhteinen prosessi Liikenteen hallinnassa ja tiedotuksessa kullakin oma prosessi

Lisätiedot

Älyä ja tietoa liikenteeseen Asta Tuominen Liikennevirasto

Älyä ja tietoa liikenteeseen Asta Tuominen Liikennevirasto Älyä ja tietoa liikenteeseen Asta Tuominen Liikennevirasto 13.3.2014 Sisältö Liikennevirasto lyhyesti Lähivuosina meillä ja maailmalla Liikenneviraston strategia Mitä älyliikenne tarkoittaa? Esimerkkejä

Lisätiedot

Miten Tiehallinto käyttää hyödykseen telematiikan järjestelmiä palvellessaan suomalaisia liikkujia?

Miten Tiehallinto käyttää hyödykseen telematiikan järjestelmiä palvellessaan suomalaisia liikkujia? 1 Miten Tiehallinto käyttää hyödykseen telematiikan järjestelmiä palvellessaan suomalaisia liikkujia? 2 Tiehallinnon toiminta-ajatus: Tiehallinto vastaa Suomen yleisistä teistä. Tiehallinto tarjoaa yhteiskunnan

Lisätiedot

Open Data Tampere Region Kickoff 20.2.2013 Avoimen datan käyttömahdollisuudet liikenteessä

Open Data Tampere Region Kickoff 20.2.2013 Avoimen datan käyttömahdollisuudet liikenteessä Open Data Tampere Region Kickoff 20.2.2013 Avoimen n käyttömahdollisuudet liikenteessä Liikenneinsinööri Mika Kulmala Tampereen kaupunki Tarvitaan uusia innovatiivisia ratkaisuja liikkumiseen ja liikenteeseen

Lisätiedot

ITS Finland esiselvitys

ITS Finland esiselvitys ITS Finland esiselvitys Raine Hautala VTT Rakennus- ja yhdyskuntatekniikka Liikenne- ja viestintäministeriö VTT Jussa Consulting Traficon Oy SysOpen Oyj Raine Hautala # 1 Taustaa Liikennetelematiikan merkitys

Lisätiedot

Esittely: Helsinki Region Infoshare Seudun tietovarannot avoimiksi. Ville Meloni ja Pekka Vuori

Esittely: Helsinki Region Infoshare Seudun tietovarannot avoimiksi. Ville Meloni ja Pekka Vuori Esittely: Helsinki Region Infoshare Seudun tietovarannot avoimiksi Ville Meloni ja Pekka Vuori 6.6.2011 Hankkeen yhteenveto Avataan Helsingin seutua koskevaa tietoa kaikkien saataville, vapaasti ja maksutta

Lisätiedot

Julkaisun laji Opinnäytetyö. Sivumäärä 43

Julkaisun laji Opinnäytetyö. Sivumäärä 43 OPINNÄYTETYÖN KUVAILULEHTI Tekijä(t) SUKUNIMI, Etunimi ISOVIITA, Ilari LEHTONEN, Joni PELTOKANGAS, Johanna Työn nimi Julkaisun laji Opinnäytetyö Sivumäärä 43 Luottamuksellisuus ( ) saakka Päivämäärä 12.08.2010

Lisätiedot

Metsäpalveluyrittäjän tietojärjestelmä

Metsäpalveluyrittäjän tietojärjestelmä Metsäpalveluyrittäjän tietojärjestelmä Metsäpalveluyrittäjän kasvuohjelman päätösseminaari Hämeenlinnassa 25.11.2014 Mikko Nurmi, Metsätalouden kehittämiskeskus TAPIO Metsäpalveluyritysten tarve tietojärjestelmälle

Lisätiedot

Miten Helsingin seudun liikennettä voidaan hallita telematiikan avulla?

Miten Helsingin seudun liikennettä voidaan hallita telematiikan avulla? 1 Miten Helsingin seudun liikennettä voidaan hallita telematiikan avulla? Rita Piirainen Tiejohtaja Uudenmaan tiepiiri 2 Helsingin seudun liikenteen hallinnan kehittäminen PKS:n liikenneneuvottelukunta

Lisätiedot

AVOIN DATA AVAIN UUTEEN Seminaarin avaus Kansleri Ilkka Niiniluoto Helsingin yliopisto

AVOIN DATA AVAIN UUTEEN Seminaarin avaus Kansleri Ilkka Niiniluoto Helsingin yliopisto AVOIN DATA AVAIN UUTEEN Seminaarin avaus 1.11.11 Kansleri Ilkka Niiniluoto Helsingin yliopisto TIETEELLINEN TIETO tieteellinen tieto on julkista tieteen itseäänkorjaavuus ja edistyvyys tieto syntyy tutkimuksen

Lisätiedot

9,.,1* Tielaitos. Uudenmaan tiepiirin liikenteen hallinnan strategia, Osaraportti 2 13/1999. Liikenteen hallinnan ja liikennetelematiikan strategia

9,.,1* Tielaitos. Uudenmaan tiepiirin liikenteen hallinnan strategia, Osaraportti 2 13/1999. Liikenteen hallinnan ja liikennetelematiikan strategia Uudenmaan tiepiirin liikenteen hallinnan strategia, Osaraportti 2 Tielaitos Liikenteen hallinnan ja liikennetelematiikan strategia Tielaitoksen selvityksiä 13/1999 Helsinki 1999 TIEHALLINTO Uudenmaan tiepiiri

Lisätiedot

Liikenneongelmat ja telematiikka. Matti Roine 16.10.2003

Liikenneongelmat ja telematiikka. Matti Roine 16.10.2003 Liikenneongelmat ja telematiikka Matti Roine 16.10.2003 1 Suomen tietoyhteiskuntamallin ongelmia Tietoyhteiskunnan ja teollisen ajan hallinnon rakenteiden välinen ristiriita, raskaat ja byrokraattiset

Lisätiedot

Rakentamisen 3D-mallit hyötykäyttöön

Rakentamisen 3D-mallit hyötykäyttöön Rakentamisen 3D-mallit hyötykäyttöön 1 BIM mallien tutkimuksen suunnat JAO, Jyväskylä, 22.05.2013 Prof. Jarmo Laitinen, TTY rakentamisen tietotekniikka Jarmo Laitinen 23.5.2013 Jarmo Laitinen 23.5.2013

Lisätiedot

JHS XXX Kansallisen tie- ja katuverkostoaineiston ylläpito ja ylläpitotietojen dokumentointi. Matti Pesu / Liikennevirasto 9.4.

JHS XXX Kansallisen tie- ja katuverkostoaineiston ylläpito ja ylläpitotietojen dokumentointi. Matti Pesu / Liikennevirasto 9.4. JHS XXX Kansallisen tie- ja katuverkostoaineiston ylläpito ja ylläpitotietojen dokumentointi Matti Pesu / Liikennevirasto 9.4.2014 Esityksen sisältö Mikä on Digiroad? Suosituksen tausta ja tavoitteet Valmistelussa

Lisätiedot

Joukkoliikenteen ennustepalvelu

Joukkoliikenteen ennustepalvelu Ennustepalvelun arkkitehtuuri Liikennetelematiikan kansallinen arkkitehtuuri Versio 1.0 Pvm 27.11.2008 Joukkoliikenteen ennustepalvelu Tavoite Dokumentin tarkoitus Dokumentit tarkoitus on dokumentoida

Lisätiedot

KMTK - Digiroad -yhteistyö. KMTK on osa Suomen itsenäisyyden satavuotisjuhlavuoden ohjelmaa

KMTK - Digiroad -yhteistyö. KMTK on osa Suomen itsenäisyyden satavuotisjuhlavuoden ohjelmaa KMTK - Digiroad -yhteistyö KMTK on osa Suomen itsenäisyyden satavuotisjuhlavuoden ohjelmaa 1 Tieverkon toimijoita, aineistoja ja järjestelmiä Liikennevirasto - Digiroad (VVH ja OTH) Maanmittauslaitos -

Lisätiedot

Liikennekaari Tieto -alatyöryhmä. Kokous

Liikennekaari Tieto -alatyöryhmä. Kokous Liikennekaari Tieto -alatyöryhmä Kokous 11.5.2016 Seuraa https://www.youtube.com/watch?v=c9razyevuhq Kysymykset / kommentit: http://screen.io/lvm Määritelmät 1) kuljetuspalvelulla henkilöiden tai tavaroiden

Lisätiedot

Henkilöliikenteen info-ohjelma HEILI

Henkilöliikenteen info-ohjelma HEILI Henkilöliikenteen info-ohjelma (HEILI) Edistää yhteistyötä henkilöliikenteen tiedotuspalveluiden ja joukkoliikenteen häiriötilanteiden hallinnan toteuttamiseksi Vuosina 2001-2004 Henkilöliikenteen info-ohjelma

Lisätiedot

Kuvailulehti. Korkotuki, kannattavuus. Päivämäärä 03.08.2015. Tekijä(t) Rautiainen, Joonas. Julkaisun laji Opinnäytetyö. Julkaisun kieli Suomi

Kuvailulehti. Korkotuki, kannattavuus. Päivämäärä 03.08.2015. Tekijä(t) Rautiainen, Joonas. Julkaisun laji Opinnäytetyö. Julkaisun kieli Suomi Kuvailulehti Tekijä(t) Rautiainen, Joonas Työn nimi Korkotuetun vuokratalon kannattavuus Ammattilaisten mietteitä Julkaisun laji Opinnäytetyö Sivumäärä 52 Päivämäärä 03.08.2015 Julkaisun kieli Suomi Verkkojulkaisulupa

Lisätiedot

Jyväskylän kaupunki SOPIMUS DIGIROAD-TIETOJÄRJESTELMÄN TIETOJEN YLLÄPIDOSTA

Jyväskylän kaupunki SOPIMUS DIGIROAD-TIETOJÄRJESTELMÄN TIETOJEN YLLÄPIDOSTA Jyväskylän kaupunki SOPIMUS DIGIROAD-TIETOJÄRJESTELMÄN TIETOJEN YLLÄPIDOSTA Sopimus Digiroad-tietojärjestelmän tietojen ylläpidosta 2/6 1. Sopijapuolet Liikennevirasto Jyväskylän kaupunki Opastinsilta

Lisätiedot

Paikkatietojärjestelmät

Paikkatietojärjestelmät Paikkatietojärjestelmät Engl. GIS, Geographical Information Systems. Paikkatieto on tietoa, johon liittyy maantieteellinen sijainti (koordinaatit). Paikkatieto esitetään taulukkona jossa on kunkin sijainnin

Lisätiedot

Harmonisoidun KuntaGML:n toteuttaminen kuntien tietojärjestelmiin - Kuntien Paikkatietopalvelun rajapintahanke

Harmonisoidun KuntaGML:n toteuttaminen kuntien tietojärjestelmiin - Kuntien Paikkatietopalvelun rajapintahanke HANKE-ESITTELY Toukokuu 2006 Harmonisoidun KuntaGML:n toteuttaminen kuntien tietojärjestelmiin - Kuntien Paikkatietopalvelun rajapintahanke Pasi Lappalainen, Suunnittelukeskus Oy HALLITUS FCG Finnish Consulting

Lisätiedot

Rautateiden henkilöliikennepaikat esteettömiksi Pysäkkien palvelutasoa kehitetään

Rautateiden henkilöliikennepaikat esteettömiksi Pysäkkien palvelutasoa kehitetään Rautateiden henkilöliikennepaikat esteettömiksi Pysäkkien palvelutasoa kehitetään Arja Aalto 3.6.2015 Liikennevirasto vastaa Suomen teistä, rautateistä ja vesiväylistä sekä liikennejärjestelmän kokonaisvaltaisesta

Lisätiedot

UUSI PYSÄKKITYÖKALU - koulutus

UUSI PYSÄKKITYÖKALU - koulutus UUSI PYSÄKKITYÖKALU - koulutus 29.4.2014 Susanna Kymäläinen / Liikennevirasto Kouluttajat Tietopalveluasiantuntija Susanna Kymäläinen / Liikennevirasto Susanna.kymalainen@liikennevirasto.fi, p. 040 6766

Lisätiedot

PortNetin vaikuttavuuden arviointi

PortNetin vaikuttavuuden arviointi PortNetin vaikuttavuuden arviointi FITS-kevättapaaminen 10.4.2003 Raine Hautala & Pekka Leviäkangas 10.4.2003 PortNet > Kansallinen merenkulun tavaraliikenteen eri osapuolia palveleva sovellus > PortNet-palvelulla

Lisätiedot

Toimeenpano vuonna 2011 Loppuraportointi

Toimeenpano vuonna 2011 Loppuraportointi Kansallinen paikkatietostrategia 2010-2015 Toimeenpano vuonna 2011 Loppuraportointi Pekka Sarkola Poscon Oy 9.2.2012 Visio 2015 Paikkatietoinfrastruktuuri on parantanut palvelun ja päätöksenteon laatua

Lisätiedot

Avoimen datan vaikutuksia tiedontuottajan toimintaan

Avoimen datan vaikutuksia tiedontuottajan toimintaan Avoin data ja liiketoiminta Avoimen datan vaikutuksia tiedontuottajan toimintaan SKS/Poligonin talviseminaari 3.2.2011 Antti Kosonen MML Tietopalvelukeskus MML ja avoin data 2011 alusta MML on tarjonnut

Lisätiedot

Paikkatiedot käyttöön! -hanke

Paikkatiedot käyttöön! -hanke Digitalisaatioryhmä 15.12.2015 Paikkatiedot käyttöön! -hanke Hanke, jolla edistetään ja tuetaan paikkatietojen ja paikannuksen tehokasta käyttöä laaja-alaisesti. Välineinä paikkatietoihin liittyvän osaamisen,

Lisätiedot

Telemaattisten palveluiden tarpeellisuus - käyttäjien mielipiteet ja liikennepoliittiset tavoitteet

Telemaattisten palveluiden tarpeellisuus - käyttäjien mielipiteet ja liikennepoliittiset tavoitteet Telemaattisten palveluiden tarpeellisuus - käyttäjien mielipiteet ja liikennepoliittiset tavoitteet Virpi Anttila, Merja Penttinen ja Heidi Sandberg VTT Rakennus- ja yhdyskuntatekniikka Liikennetelematiikka

Lisätiedot

AINO Ajantasaisen liikenneinformaation Ohjelma

AINO Ajantasaisen liikenneinformaation Ohjelma AINO Ajantasaisen liikenneinformaation Ohjelma www.aino.info Koordinaattori Risto Kulmala VTT Hankesihteeri Juhani Vehviläinen Jussa Consulting AINO Ajantasaisen liikenneinformaation Ohjelma Päämääränä

Lisätiedot

PARHAAT KÄYTÄNNÖT KÄYTÄNNÖSSÄ JAPANI 2006. EGLO vuosiseminaari 30.5.2006

PARHAAT KÄYTÄNNÖT KÄYTÄNNÖSSÄ JAPANI 2006. EGLO vuosiseminaari 30.5.2006 PARHAAT KÄYTÄNNÖT KÄYTÄNNÖSSÄ JAPANI 2006 Liikenteen ja logistiikan innovaatiohanke EGLO vuosiseminaari 30.5.2006 Työn tavoite Työn päätavoitteena on liikennetelematiikan kansainvälisen huippuosaamisen

Lisätiedot

Johdatus paikkatietoon

Johdatus paikkatietoon Johdatus paikkatietoon - Paikkatieto tutuksi - PAIKKATIETOPAJA hanke 9.5.2007 Paikkatiedon määritelmiä Paikannettua kohdetta tai ilmiötä kuvaava sijaintitiedon ja ominaisuustiedon looginen kokonaisuus

Lisätiedot

Helsinki Region Infoshare Pääkaupunkiseudun tiedon avaaminen

Helsinki Region Infoshare Pääkaupunkiseudun tiedon avaaminen Helsinki Region Infoshare Pääkaupunkiseudun tiedon avaaminen Projektipäällikkö Ville Meloni Forum Virium Helsinki 2.11.2011 - MML Paikkatietomarkkinat 2011 Helsinki Region Infoshare Kehitetään tiedontuottajien

Lisätiedot

Sijainnin merkitys Itellassa GIS. Jakelun kehittämisen ajankohtaispäivä

Sijainnin merkitys Itellassa GIS. Jakelun kehittämisen ajankohtaispäivä Jakelun kehittämisen ajankohtaispäivä Karttajärjestelmällä havainnollisuutta, tehokkuutta ja parempaa asiakaspalvelua Käytännön kokemuksia pilotoinneista ja käytössä olevista karttajärjestelmistä Juha

Lisätiedot

LifeData Luonnonvaratiedon avoimuus uusien ratkaisujen lähtökohtana. Sanna Marttinen (LYNET) Riitta Teiniranta (SYKE) Eero Mikkola (Luke)

LifeData Luonnonvaratiedon avoimuus uusien ratkaisujen lähtökohtana. Sanna Marttinen (LYNET) Riitta Teiniranta (SYKE) Eero Mikkola (Luke) LifeData 2011-2015 Luonnonvaratiedon avoimuus uusien ratkaisujen lähtökohtana Sanna Marttinen (LYNET) Riitta Teiniranta (SYKE) Eero Mikkola (Luke) 1.12.2015 http://www.metla.fi/life/lifedata/ Luonnonvara-

Lisätiedot

FITS 1 ohjelma-alue. Liikennetelematiikan palvelujen edellytykset Yhteenveto toiminnasta

FITS 1 ohjelma-alue. Liikennetelematiikan palvelujen edellytykset Yhteenveto toiminnasta FITS 1 ohjelma-alue Liikennetelematiikan palvelujen edellytykset Yhteenveto toiminnasta pj Matti Roine, LVM ja Seppo Öörni, LVM sihteeri Markus Väyrynen, Sito FITS 1 > Tavoitteet > Toiminta > Tulokset

Lisätiedot

Digiroad kohti ajantasaista tie- ja katuverkon aineistoa

Digiroad kohti ajantasaista tie- ja katuverkon aineistoa Digiroad kohti ajantasaista tie- ja katuverkon aineistoa DR2 uudistus ja SURAVAGE prosessi Nordiskt Vägforum 6.5.2014 Digiroad uudistuksen keskeiset tavoitteet Digiroad muodostaa Kansallisen pysäkkirekisterin

Lisätiedot

Tavaraliikenteen telematiikka-arkkitehtuuri Tavaraliikenteen TelemArk

Tavaraliikenteen telematiikka-arkkitehtuuri Tavaraliikenteen TelemArk Tavaraliikenteen telematiikka-arkkitehtuuri Tavaraliikenteen TelemArk FITS Hankealue 1: Palveluiden edellytykset Hankeryhmän kokous 24.1.2002 SysOpen Oyj ja Insinööritoimisto Logisma Oy 1 Hankeryhmän kokous

Lisätiedot

Avoin DATA Avoin tieto Seminaari Mikkelissä. Juha Ropponen

Avoin DATA Avoin tieto Seminaari Mikkelissä. Juha Ropponen Avoin DATA Avoin tieto Seminaari 22.4.2013 Mikkelissä Juha Ropponen Eurooppa 2020 visio ja sen kolme toisiaan vahvistavaa prioriteettia: Älykäs kasvu: Kestävä kasvu: Osallistava kasvu: osaamiseen ja innovointiin

Lisätiedot

Liikenne palveluna Mobility-as-a-service

Liikenne palveluna Mobility-as-a-service Liikenne palveluna Mobility-as-a-service Sähköisen liikenteen foorumi Dipoli, 14.5.2014 Raine Hermans Tekes Paneelikeskustelun ja työpajan tavoitteet 1. Mobility as a Service ajattelun syventäminen 2.

Lisätiedot

Itä-Suomen liikennestrategia. Itä-Suomen elinkeinoelämän ja asukkaiden tarpeita palveleva uuden sukupolven liikennejärjestelmä

Itä-Suomen liikennestrategia. Itä-Suomen elinkeinoelämän ja asukkaiden tarpeita palveleva uuden sukupolven liikennejärjestelmä Itä-Suomen liikennestrategia Itä-Suomen elinkeinoelämän ja asukkaiden tarpeita palveleva uuden sukupolven liikennejärjestelmä Ihmisten liikkuminen -näkökulma 1 Strategia on kaikkien toimijoiden yhteinen

Lisätiedot

Multimodaalisilla ratkaisuilla kohti asiakaslähtöisempiä liikkumisen palveluja. ECOMM 2014 jälkiseminaari 24.9.2014 Jenni Eskola

Multimodaalisilla ratkaisuilla kohti asiakaslähtöisempiä liikkumisen palveluja. ECOMM 2014 jälkiseminaari 24.9.2014 Jenni Eskola Multimodaalisilla ratkaisuilla kohti asiakaslähtöisempiä liikkumisen palveluja ECOMM 2014 jälkiseminaari 24.9.2014 Jenni Eskola Liikkumistili kohti yhteiskäyttöisyyttä ja liikkumisen palveluja 23.9.2014

Lisätiedot

Paikkatiedon kehittämisohjelma

Paikkatiedon kehittämisohjelma Paikkatiedon kehittämisohjelma 2011-2014 Toimeenpanon toteutumisen tilannekatsaus, siht. Outi Hermans Tiivistelmä Strategiset päämäärät Missio: Kaupungin tehtävänä on palvella kuntalaisiaan ja alueellaan

Lisätiedot

Hostingpalvelujen. oikeudelliset kysymykset. Viestintäviraston Abuse-seminaari 2012. Jaakko Lindgren

Hostingpalvelujen. oikeudelliset kysymykset. Viestintäviraston Abuse-seminaari 2012. Jaakko Lindgren Hostingpalvelujen oikeudelliset kysymykset Viestintäviraston Abuse-seminaari 2012 Jaakko Lindgren Legal Counsel Tieto, Legal jaakko.lindgren@tieto.com Esittely Jaakko Lindgren Legal Counsel, Tieto Oyj

Lisätiedot

Perustietovarantojen rajapintaratkaisun sidosryhmät - yhteenveto PERA-määrittely Liite 2

Perustietovarantojen rajapintaratkaisun sidosryhmät - yhteenveto PERA-määrittely Liite 2 Perustietovarantojen rajapintaratkaisun sidosryhmät - yhteenveto PERA-määrittely Liite 2 Päiväys: 31.5.2011 versio 0.9 Sidosryhmä Kuvaus Sidosryhmän rooli Sidosryhmän tehtävät ja vastuut Tietojen luovuttaja

Lisätiedot

Kansallisen paikkatietoportaalin kehittäminen

Kansallisen paikkatietoportaalin kehittäminen Kansallisen paikkatietoportaalin kehittäminen 20.9.2010 VN periaatepäätös Valtioneuvoston periaatepäätökseen 21.6.2007 kansallisen tietoyhteiskuntapolitiikan tavoitteista vuosina 2007-2011 on kirjattuna:

Lisätiedot

Paikkatietoalustahanke (MMM)

Paikkatietoalustahanke (MMM) Paikkatietoalustahanke (MMM) Osakokonaisuudet Tekninen Paikkatietoalusta Määritellään, suunnitellaan ja toteutetaan julkisen hallinnon yhteinen paikkatiedon palvelualusta Maankäyttöpäätökset Muodostetaan

Lisätiedot

Kansallinen palveluarkkitehtuuri ja maksaminen. Julkisen hallinnon ICT-toiminto Yksikön päällikkö Riku Jylhänkangas 19.5.2014. Miksi?

Kansallinen palveluarkkitehtuuri ja maksaminen. Julkisen hallinnon ICT-toiminto Yksikön päällikkö Riku Jylhänkangas 19.5.2014. Miksi? Kansallinen palveluarkkitehtuuri ja maksaminen ICT-toiminto Yksikön päällikkö Riku Jylhänkangas 19.5.2014 Miksi? Taloudellinen tilanne synkkä Osaaminen on Suomen vahvuus, sitä on hyödynnettävä kaikin tavoin

Lisätiedot

Logistiikan optimointi- ja ohjausjärjestelmä TCS-Opti

Logistiikan optimointi- ja ohjausjärjestelmä TCS-Opti Logistiikan optimointi- ja ohjausjärjestelmä TCS-Opti Taustaa.. Logistiikan ohjaus on fyysisten toimintojen ja koko logistiikan suunnittelua, kehitystä ja valvontaa. Siihen liittyvät järjestelmät voidaan

Lisätiedot

JHS-järjestelmä ja avoimet teknologiat. Tommi Karttaavi

JHS-järjestelmä ja avoimet teknologiat. Tommi Karttaavi JHS-järjestelmä ja avoimet teknologiat Tommi Karttaavi 13.5.2008 JHS-järjestelmä (historiaa) Valtioneuvoston päätös valtionhallinnon sisäisistä standardeista 7.9.1977 Valtiovarainministeriö vahvisti valtionhallinnon

Lisätiedot

PUHELINNUMERON SIIRRETTÄVYYS KIINTEÄN VERKON JA MATKAVIESTINVERKON VÄLILLÄ. Viestintäviraston suosituksia 314/2008 S

PUHELINNUMERON SIIRRETTÄVYYS KIINTEÄN VERKON JA MATKAVIESTINVERKON VÄLILLÄ. Viestintäviraston suosituksia 314/2008 S 15.2.2008 PUHELINNUMERON SIIRRETTÄVYYS KIINTEÄN VERKON JA MATKAVIESTINVERKON VÄLILLÄ n suosituksia 314/2008 S Suositus 314/2008 S 1 (5) Julkaisija Tekijät Pekka Sillanmäki KUVAILULEHTI Asiakirjan päivämäärä

Lisätiedot

Geodesian päivä 10.9.2014. Matti Holopainen, Suomen Kuntaliitto

Geodesian päivä 10.9.2014. Matti Holopainen, Suomen Kuntaliitto Geodesian päivä 10.9.2014 Verkosto-toimintamalli tavoitteena? - alkuperäinen tiedon tuottaja järjestää rajapinnan - tarvitsija noutaa tarvitsemansa ajantasaisen tiedot rajapinnasta PROSESSI + RAJAPINTA

Lisätiedot

Projektinhallintaa paikkatiedon avulla

Projektinhallintaa paikkatiedon avulla Projektinhallintaa paikkatiedon avulla Tampereen Teknillinen Yliopisto / Porin laitos Teemu Kumpumäki teemu.kumpumaki@tut.fi 25.6.2015 1 Paikkatieto ja projektinhallinta Paikkatiedon käyttäminen projektinhallinnassa

Lisätiedot

Karttapalvelu -kurssi Lounaispaikan karttapalveluiden kehittäminen

Karttapalvelu -kurssi Lounaispaikan karttapalveluiden kehittäminen Karttapalvelu -kurssi Lounaispaikan karttapalveluiden kehittäminen Sanna Jokela Aiheet tänään Lounaispaikka ja sen tavoitteet lyhyesti Mitä karttapalvelun suunnittelu vaatii? Mitä haasteita ja mahdollisuuksia

Lisätiedot

JHS-hanke-ehdotus: KMTK Rakennukset ja rakenteet - kohteet

JHS-hanke-ehdotus: KMTK Rakennukset ja rakenteet - kohteet JHS-hanke-ehdotus: KMTK Rakennukset ja rakenteet - kohteet Pekka Luokkala KMTK on osa Suomen itsenäisyyden satavuotisjuhlavuoden ohjelmaa 1 Esityksen sisältö Mistä KMTK:ssa ja kohdemallinnuksessa on kyse?

Lisätiedot

Paikkatietojen tietotuotemäärittely

Paikkatietojen tietotuotemäärittely Paikkatietojen tietotuotemäärittely Esityksen sisältö: Mikä on paikkatietotuote? Mikä on paikkatietotuoteseloste? Kuka paikkatietotuotteita määrittelee? Mikä on paikkatietotuoteselosteen sisältö? Mitä

Lisätiedot

Liikkumisen ohjaus olennainen osa uutta liikennepolitiikkaa

Liikkumisen ohjaus olennainen osa uutta liikennepolitiikkaa Liikkumisen ohjaus olennainen osa uutta liikennepolitiikkaa Saara Jääskeläinen, liikenne- ja viestintäministeriö Liikkumisen ohjaus ohjelman avajaistilaisuus 30.9.2010 Liikkumisen ohjaus Liikkumisen ohjauksella

Lisätiedot

Älykäs liikenne ja EU:n vihreät kuljetuskäytävät. Jari Gröhn

Älykäs liikenne ja EU:n vihreät kuljetuskäytävät. Jari Gröhn Älykäs liikenne ja EU:n vihreät kuljetuskäytävät Jari Gröhn Liikenne 2010-luvulla Ilmastotyö on iso urakka Suomen talouden rakenne muuttuu Tuottavuusvaatimukset puristavat Julkinen talous on tiukkaa Innovaatiot

Lisätiedot

Paikkatietopoliittinen selonteko, yrityssektori

Paikkatietopoliittinen selonteko, yrityssektori Paikkatietopoliittinen selonteko, yrityssektori Väliraportti Sito Parhaan ympäristön tekijät Sisältö Tilanne ja aikataulu Sähköiset kyselyt ja haastattelut Työpajojen kuvaus Nostoja haastattelusta Huom!

Lisätiedot

Länsi-Uudenmaan liikennejärjestelmäsuunnitelma. 3.10.2013 Riitta Murto-Laitinen Erkki Vähätörmä

Länsi-Uudenmaan liikennejärjestelmäsuunnitelma. 3.10.2013 Riitta Murto-Laitinen Erkki Vähätörmä Länsi-Uudenmaan liikennejärjestelmäsuunnitelma 3.10.2013 Riitta Murto-Laitinen Erkki Vähätörmä Mikä on liikennejärjestelmäsuunnitelma ja miksi sitä tehdään? Liikennejärjestelmä sisältää liikenteen kokonaisuuden,

Lisätiedot

Digitalisoituvan liikenteen tulevaisuusnäköaloja Pirkanmaalla. Johtaja, professori Jorma Mäntynen WSP Finland Oy

Digitalisoituvan liikenteen tulevaisuusnäköaloja Pirkanmaalla. Johtaja, professori Jorma Mäntynen WSP Finland Oy Digitalisoituvan liikenteen tulevaisuusnäköaloja Pirkanmaalla Johtaja, professori Jorma Mäntynen WSP Finland Oy Teknologioiden valtavirtaistuminen 2 Tulevaisuus on muutakin kuin teknologiaa Arvo 1 Arvo

Lisätiedot

MIETINTÖJÄ JA MUISTIOITA B X/2001 KUNTIEN ROOLI DIGIROAD-JÄRJESTELMÄSSÄ

MIETINTÖJÄ JA MUISTIOITA B X/2001 KUNTIEN ROOLI DIGIROAD-JÄRJESTELMÄSSÄ MIETINTÖJÄ JA MUISTIOITA B X/2001 KUNTIEN ROOLI DIGIROAD-JÄRJESTELMÄSSÄ LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖN MIETINTÖJÄ JA MUISTIOITA B X/2001 KUNTIEN ROOLI DIGIROAD-JÄRJESTELMÄSSÄ Liikenne- ja viestintäministeriö

Lisätiedot

Kansallinen digitaalinen kirjasto - toiminnan säädöspohja. Tekijänoikeusneuvos Viveca Still

Kansallinen digitaalinen kirjasto - toiminnan säädöspohja. Tekijänoikeusneuvos Viveca Still Kansallinen digitaalinen kirjasto - toiminnan säädöspohja Tekijänoikeusneuvos Viveca Still Kansallisen digitaalisen kirjaston säädöspohjasta yleisesti Ei erillistä säädöspohjaa Tulevaisuuden tarve? Organisatoriset,

Lisätiedot

Suomi Venäjä liikenne

Suomi Venäjä liikenne Suomi Venäjä liikenne Logistiikkapäivä, Kotka Lassi Hilska 30.5.2011 Venäjän liikenne? Liikenteen määristä Yhteistyömuodoista ja vaikuttamistavoista Käytännön hankkeista 2 Kuorma-autoliikenne vilkkaimmilla

Lisätiedot

1. Yleiset periaatteet ja julkaisutiedot 2

1. Yleiset periaatteet ja julkaisutiedot 2 Työsuojelurahasto Ohje 1 Työsuojelurahaston rahoittamien hankkeiden PAINETUT JA VERKOSSA JULKAISTAVAT LOPPURAPORTIT Sisältö sivu 1. Yleiset periaatteet ja julkaisutiedot 2 1.1. Yleiset periaatteet. 2 1.2.

Lisätiedot

Paikkatietojen tietotuotemäärittely

Paikkatietojen tietotuotemäärittely Paikkatietojen tietotuotemäärittely Esityksen sisältö: Mikä on paikkatietotietotuote? Mikä on paikkatietotuotemäärittely? Kuka paikkatietotuotteita määrittelee? Mikä on paikkatietotuotemäärittelyn sisältö?

Lisätiedot

Liikennetelematiikan rakenteiden ja palveluiden t&k-ohjelma

Liikennetelematiikan rakenteiden ja palveluiden t&k-ohjelma Liikennetelematiikan rakenteiden ja palveluiden t&k-ohjelma Finnish R&D Programme on ITS Infrastructures and Services Risto Kulmala 23.5.2001 Liikennetelematiikka ja FITS KÄYTTÄJÄT Yritykset - Viranomaiset

Lisätiedot

Paikkatiedon yksilöivät tunnukset. Pekka Sarkola

Paikkatiedon yksilöivät tunnukset. Pekka Sarkola Paikkatiedon yksilöivät tunnukset Pekka Sarkola Taustaa - Inspire Inspire-direktiivi (2007/2/EY) edellyttää soveltamisalallaan yksilöiviä ulkoisia kohdetunnisteita, jolla tarkoitetaan alkuperäisen tiedon

Lisätiedot

Paikkatiedon tulevaisuus

Paikkatiedon tulevaisuus Paikkatiedon tulevaisuus Yksityismetsätalouden metsänhoitajien vierailu TE:llä 11.10.2007 Juhani Tervo Pääarkkitehti, GIS Iso skaala erilaisia paikkatietojärjestelmiä Paikkatieto tietojärjestelmissä Paikkatietojärjestelmä

Lisätiedot

Ympäristölainsäädäntö seuranta ja vaikuttaminen Loppuraportti - tiivistelmä

Ympäristölainsäädäntö seuranta ja vaikuttaminen Loppuraportti - tiivistelmä Ympäristölainsäädäntö seuranta ja vaikuttaminen Loppuraportti - tiivistelmä Ympäristölainsäädäntö seuranta ja vaikuttaminen Loppuraportti Tiivistelmä Huhtikuu 2007 1 1 Hankkeen tausta ja tarpeet EU:n ympäristösäätely

Lisätiedot

ESTEETÖN NAVIGOINTI. Ari Virtanen

ESTEETÖN NAVIGOINTI. Ari Virtanen ESTEETÖN NAVIGOINTI Ari Virtanen NOPPA Näkövammaisten opastusjärjestelmän pilottiprojekti Liikenne- ja viestintäministeriön matkustajainformaation visio: Vuonna 2006 kuka tahansa saa henkilökohtaisesti

Lisätiedot

POROT. Porotalouden paikkatietokanta ja sen hyödyntäminen maankäytön suunnittelussa. Kari Oinonen, SYKE,

POROT. Porotalouden paikkatietokanta ja sen hyödyntäminen maankäytön suunnittelussa. Kari Oinonen, SYKE, POROT Porotalouden paikkatietokanta ja sen hyödyntäminen maankäytön suunnittelussa Kari Oinonen, SYKE, 14.05.2012 Lähtökohtia hankkeelle Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet (VAT) edellyttävät poronhoitotarpeiden

Lisätiedot

Ammatillinen opettajakorkeakoulu

Ammatillinen opettajakorkeakoulu - Ammatillinen opettajakorkeakoulu 2 JYVÄSKYLÄN KUVAILULEHTI AMMATTIKORKEAKOULU Päivämäärä 762007 Tekijä(t) Merja Hilpinen Julkaisun laji Kehittämishankeraportti Sivumäärä 65 Julkaisun kieli Suomi Luottamuksellisuus

Lisätiedot

Matkapuhelinpohjaiset pysäköinnin informaatiopalvelut

Matkapuhelinpohjaiset pysäköinnin informaatiopalvelut Matkapuhelinpohjaiset pysäköinnin informaatiopalvelut Ari Jaatinen, Suunnittelukymppi Oy Jyrki Rautkivi, Mopasol Oy Lasse Salonen, Sysopen Oyj Ohjelma-alue 6. Älykäs liikenteenohjaus FITS raportti 23/2003

Lisätiedot

Liikenteen ja kuljetusten seuranta. Sami Luoma Tiehallinto - Liikenteen palvelut

Liikenteen ja kuljetusten seuranta. Sami Luoma Tiehallinto - Liikenteen palvelut Liikenteen ja kuljetusten seuranta Sami Luoma Tiehallinto - Liikenteen palvelut 15.03.2001 Taustaa Liikenteen hallinnan toimintalinjat Peruspalvelut joukkotiedotus häiriön hallinta Painopiste ajantasainen

Lisätiedot

Kansallinen paikkatietostrategia - päivitetty versio

Kansallinen paikkatietostrategia - päivitetty versio Kansallinen paikkatietostrategia - päivitetty versio 1.4.2014 Paikkatietostrategia 2005-2010 ensimmäisen kansallisen paikkatietostrategian (Paikkatietoasiain neuvottelukunta) Painopiste: paikkatietoinfrastruktuurin

Lisätiedot