ÄÄNEKOSKI KORTTELIN 414 JA 415 (OSA) ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVASELOSTUS ,

Transkriptio

1 ÄÄNEKOSKI KORTTELIN 414 JA 415 (OSA) ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVASELOSTUS , KAUPUNGINVALTUUSTO HYVÄKSYNYT

2 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS, JOKA KOSKEE 17. PÄIVÄNÄ ELOKUUTA 2015 PÄIVÄTTYÄ KARTTAA 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT Asemakaavan muutos koskee Äänekosken kaupungin 4. kaupunginosan kortteleita 414 ja 415 (osa) sekä katu- ja liikennealueita. Asemakaavan muutoksella muodostuu Äänekosken kaupungin 4. kaupunginosan korttelit 414 ja 415 (osa) sekä katu- ja liikennealueet. Kaava-alueen sijainti Suunnittelualue sijaitsee Huuhan perhepuiston ja Keskuskoulun välittömässä läheisyydessä noin 0,5 kilometriä Äänekosken keskustasta luoteeseen. Kaavan nimi Korttelin 414 ja 415 (osa) asemakaavan muutos Kaavan päiväys , Kaavan laatija Kaavoituspäällikkö Olli Kinnunen Kaavasuunnittelija Henriikka Lonka Äänekosken kaupunki Kaavoituspalvelut PL Äänekoski Vireilletulo Päätös kaupunginhallituksessa Ilmoitus vireilletulosta (Sisä-Suomen lehti) Nähtävillä Kaavaluonnos (MRA 30 ) Kaavaluonnos (MRA 30 ) Kaavaehdotus (MRA 27 ) Kaavaehdotus (MRA 27 ) Hyväksymispäivämäärä Kaupunginvaltuusto

3 3 SISÄLLYSLUETTELO 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT TIIVISTELMÄ LÄHTÖKOHDAT Alueen yleiskuvaus Luonnonympäristö Rakennettu ympäristö Maanomistus Suunnittelutilanne... 5 Maakuntakaava... 5 Yleiskaava... 5 Asemakaava... 6 Kaavaan liittyvät muut selvitykset ja suunnitelmat ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET Asemakaavan suunnittelun tarve ja käynnistäminen Osallistuminen ja yhteistyö Valmisteluvaihe... 7 Valmisteluvaiheen palautteet ja kaavoittajan vastine Ehdotusvaihe... 9 Ehdotusvaiheen palautteet ja kaavoittajan vastine Asemakaavan tavoitteet Asemakaavan vaihtoehdot ja niiden vertailu Luonnos Luonnos ASEMAKAAVAN KUVAUS KAAVAN VAIKUTUKSET Sosiaaliset ja yhdyskuntataloudelliset vaikutukset Liikenteelliset vaikutukset Vaikutukset rakennettuun ympäristöön Vaikutukset luontoon ja maisemaan ASEMAKAAVAN TOTEUTUS HYVÄKSYTTÄVÄ KAAVAEHDOTUS LIITTEET LIITE 1 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma LIITE ja 1950-luvun pientaloalueiden rakentamisohjeet LIITE 3 Asemakaavan seurantalomake LIITE 4 Yritysvaikutusten arviointi (YRVA)

4 4 2 TIIVISTELMÄ Kaavassa on tarkasteltu Äänekosken keskustan läheisyydessä sijaitsevien kortteleiden 414 ja 415 (osa) käyttötarkoituksia. Suunnittelualue on kooltaan noin 1,7 ha ja se sijaitsee keskeisellä paikalla hyvien kulkuyhteyksien läheisyydessä Koulunmäen omakotitaloalueen ja Hämeentien rajaamalla alueella. Koulunmäen omakotitaloalue rintamamiestaloineen on tyyppiesimerkki ja 1950-lukujen rakennustyylistä. Vuonna 2007 kortteliin 414 laadittiin kerrostalorakentamisen mahdollistava kaavaluonnos, jonka pohjalta järjestettiin työneuvottelu alueen asukkaiden kanssa. Neuvottelussa sovittiin, ettei kortteliin 414 osoiteta kerrostaloasumista eikä korttelin 451 tontteja jaeta pienemmiksi tonteiksi. Kaavan pitkittyneen valmistelun ja sisältömuutosten vuoksi kaavassa päätettiin uusia luonnosvaiheen kuuleminen. Kaavan luonnosvaiheessa alueelle laadittiin kaksi vaihtoehtoista toteutusmallia, jotka eroavat toisistaan kaupungin omistamaan kortteliin 414 osoitetun maankäytön suhteen: - VE 1 kortteli 414 on osoitettu kokonaan pientaloasumiseen - VE 2 kortteli 414 on osoitettu yleisten rakennusten korttelialueeksi Y-3, jolla varaudutaan kaupungin tuleviin tarpeisiin esim. uuden päiväkodin tai koulun osalta. Ehdotusvaiheessa kaavaa päätettiin lähteä valmistelemaan VE 1:n pohjalta pientalorakentamisen mahdollistavaksi. Kortteliin 414 on osoitettu neljä erillistä tonttia, joille voidaan toteuttaa mm. rivi- tai paritaloja alueelle tyypilliseen rakentamistapaan sopeuttaen. Alueelle rakennettaessa tulee soveltuvin osin noudattaa kaavaselostuksen liitteenä olevia ja 1950-luvun pientaloalueiden rakentamisohjeita. 3 LÄHTÖKOHDAT 3.1 Alueen yleiskuvaus Suunnittelualue sijaitsee Äänekosken keskustan välittömässä läheisyydessä Hämeentien ja Koulunmäenkadun välisellä alueella Huuhan perhepuistoa vastapäätä. Suunnittelualue on kooltaan noin 1,7 ha ja se käsittää korttelit 414 ja 415 (osa). Pohjoisesta alue rajautuu Koulunmäen omakotitaloalueeseen. Kulkuyhteydet suunnittelualueelta ovat hyvät; alue sijaitsee monipuolisten palveluiden läheisyydessä. 3.2 Luonnonympäristö Suunnittelualue sijaitsee keskeisellä paikalla rakennetussa kaupunkiympäristössä. Alueella ei ole erityistä luonnonsuojelullista arvoa, eikä se ole liito-oravan tyypillistä elinympäristöä. Korttelissa 414 sijaitsee yksi luvulla rakennettu omakotitalo. Muilta osin kortteli 414 on rakentamatonta sekametsää. Hämeentien ja Koulunmäenkadun risteysalueella sijaitsee suuria mäntyjä, jotka tulee säilyttää. 3.3 Rakennettu ympäristö Suunnittelualueen lähiympäristössä sijaitseva Koulunmäen omakotitaloalue on rakentunut suurimmaksi osaksi 1930-luvun loppupuolella ja 1940-luvun puolivälissä. Louhenkujan varressa sijaitsevat kolme omakotitaloa on rakennettu 1940-luvun puolivälin jälkeen. Osoitteessa Louhenkatu 2 sijaitsevaa omakotitaloa on laajennettu vuonna Talot sijaitsevat Louhenkujan varrella kadun suuntaisesti ja sisäänkäynti asuntoihin tapahtuu sisäpihan puolelta. Tonttiliittymät sijaitsevat sekä Louhenkujan että Louhenkadun puolella. Tontit ovat kooltaan noin 1300 m Maanomistus Kortteli 414 on Äänekosken kaupungin omistuksessa. Korttelissa sijaitseva luvulla rakennettu omakotitalo on siirtynyt kaupungin omistukseen vuonna Louhenkujan ja Louhenkadun välissä sijaitsevat omakotitalotontit ovat kaupungin omistamia vuokratontteja, joissa vuokrasopimukset ovat voimassa vuoden 2025 loppuun saakka.

5 5 3.5 Suunnittelutilanne Maakuntakaava Suunnittelualueella on voimassa Keski-Suomen maakuntakaava, joka on vahvistettu ympäristöministeriössä Suunnittelualue sijaitsee taajamatoimintojen alueen (A) ja keskustatoimintojen alueen (C) rajapinnassa. Suunnittelualueen likimääräinen sijainti on osoitettu sinisellä nuolella. KUVA 1 Ote Keski-Suomen maakuntakaavojen yhdistelmä kartasta Yleiskaava Suunnittelualueella ei ole voimassa olevaa yleiskaavaa. Äänekosken taajamassa on vireillä Äänekoski 2020 osayleiskaavan laatiminen. Osayleiskaavaluonnoksessa (nähtävillä olo ) suunnittelualue on osoitettu merkinnällä AK (kerrostalovaltainen asuntoalue) ja AP (pientalovaltainen asuntoalue). KUVA 2 Ote Äänekoski 2020 osayleiskaavaluonnoksesta

6 6 Asemakaava Alueella on voimassa ja vahvistetut asemakaavat. Suunnittelualue on osoitettu yleisten rakennusten korttelialueeksi (Y), asuinpientalojen korttelialueeksi (AP-1), lähivirkistysalueeksi (VL) sekä autopaikkojen korttelialueeksi (LPA).. KUVA 3 Ote ajantasa-asemakaavasta; suunnittelualue osoitettu punaisella rajauksella.. Kaavaan liittyvät muut selvitykset ja suunnitelmat Äänekosken keskustan kehittämissuunnitelma (Jussi Partanen) Äänekoski 2020 osayleiskaavaluonnos lähtöaineistoineen 4 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 4.1 Asemakaavan suunnittelun tarve ja käynnistäminen Asemakaavan muutos on saatettu vireille tutkittaessa voimassa olevien kaavojen toteutumatta jääneitä alueita Äänekosken taajamassa. Samalla on selvitetty taajamien korttelialueita, joissa voisi olla mahdollista tehostaa maankäyttöä. Suunnittelun kohteena olevan alueen kaava on yli 15 vuotta vanha ja kortteli 414 on jäänyt toteutumatta yleisten rakennusten alueena. Asemakaavan vireilletulosta on päätetty Äänekosken kaupunginhallituksessa Kaavan vireilletulosta ja kaavaluonnoksen nähtävilläolosta on kuulutettu Sisä-Suomen lehdessä sekä suunnittelualueen maanomistajille lähetetyllä kirjeellä

7 4.2 Osallistuminen ja yhteistyö Kaavamuutoksessa osallisia ovat: - Suunnittelualueen ja lähiympäristön maanomistajat, vuokramiehet ja asukkaat sekä muut asianosaiset - tekninen lautakunta, ympäristölautakunta - kasvun- ja oppimisenlautakunta - perusturvalautakunta - Ääneseudun Energia Oy - Keski-Suomen pelastuslaitos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on päivätty ja sitä on täydennetty ennen kaavaluonnoksen nähtäville asettamista , ja Lausuntojen pyytämistä Keski-Suomen ELY- keskukselta, Keski-Suomen liitolta ja Liikennevirastolta ei pidetä tarpeellisena, sillä kaavamuutoksella ei ole merkittäviä vaikutuksia ympäristöön tai yleiseen liikenteeseen, eikä sillä ole maakunnallista merkittävyyttä kaavan noudattaessa maakuntakaavan tavoitteita. Edellä mainituista syistä johtuen ei myöskään kaavan aloitusvaiheen viranomaisneuvottelua pidetty tarpeellisena Valmisteluvaihe Valmisteluvaihe I (2007) Valmisteluvaiheen kuulemista varten kaavaluonnos sekä osallistumis- ja arviointisuunnitelma ovat olleet nähtävillä kaupungin ilmoitustaululla ja kaupungin kotisivuilla (MRA 30 ). Kaavaluonnos ja osallistumis- ja arviointisuunnitelma on lähetetty tiedoksi suunnittelualueen maanomistajille yhdessä vireilletulosta ilmoittamisen yhteydessä Kaavaluonnoksesta pyydettiin lausunnot tekniseltä ja ympäristölautakunnalta. Lisäksi kaavaluonnoksesta jätettiin useita mielipiteitä. Kaavaluonnoksesta jätettyjen mielipiteiden johdosta kaavahankkeesta järjestettiin alueen asukkaiden kanssa työneuvottelu. Neuvottelussa sovittiin, ettei kortteliin 414 tulla kaavoittamaan kerrostaloasumista eikä korttelin 415 omakotitalotontteja tulla jakamaan pienemmiksi tonteiksi. Valmisteluvaihe II (2014) Osallisten kanssa järjestettiin uusi työneuvottelu. Neuvottelussa keskusteltiin mm. eri maankäyttövaihtoehdoista korttelin 414 osalta. Kaavan pitkittyneen jatkovalmistelun ja sisältömuutosten johdosta kaavassa päätettiin palata takaisin luonnosvaiheeseen. Lisäksi maanomistustilanne korttelissa 414 on muuttunut; kaupunki on hankkinut omistukseensa koko korttelin. Valmisteluvaiheessa kaavasta on laadittu kaksi vaihtoehtoa, VE 1 ja VE 2. Ehdotusvaiheessa ratkaistaan tarkemmin miltä pohjalta alueen maankäyttöä tullaan jatkossa suunnittelemaan. Kaavan toista valmisteluvaiheen kuulemista varten kaavaluonnokset ovat olleet nähtävillä kaupungin ilmoitustaululla ja kaupungin kotisivuilla (MRA 30 ). Kaavaluonnoksista pyydettiin lausunnot tekniseltä ja ympäristölautakunnalta, kasvun ja oppimisen lautakunnalta, perusturvalautakunnalta, Äänekosken Energia Oy:ltä sekä Keski-Suomen pelastuslaitokselta.

8 8 Valmisteluvaiheen palautteet ja kaavoittajan vastine Tekninen lautakunta ( ) toteaa lausunnossaan, että kaavaa tulisi lähteä jatkovalmistelemaan vaihtoehdon kaksi pohjalta (kortteli 414 kaavoitettu yleiseen rakentamiseen, Y). Korttelin 415 (osa) osalta lautakunnalla ei ole huomauttamista. Kaavoittajan vastine: Kaupungin tulee asemakaavassa varautua julkisen rakentamisen tarpeisiin päiväkodit, koulut, vanhusten palvelut ym. - pitkälle tulevaisuuteen. Toisaalta keskustan palvelujen läheisyyteen on tarkoituksenmukaista varata tontteja rivitalo- ja kerrostalorakentamista varten etenkin tilanteessa, missä tonttikysynnän voi ennakoida vilkastuvan mm. biotuotetehtaan toteuttamispäätöksen myötä. Alueen asukkaat esittävät mielipiteissään jatkovalmistelun toteuttamista vaihtoehdon 1 pohjalta (kortteli 414 pientalorakentamiseen). Yleistä rakentamista varten kaupungin asemakaavoissa on tyydyttävä määrä aluevarauksia mm. Ääneniemessä, Karhunlähteellä ja Pukkimäellä terveyskeskuksen alueella. Edellä mainittujen seikkojen ja Äänekosken keskustan läheisyydessä sijaitsevien pientalorakentamiseen soveltuvien tonttien rajallisen määrän vuoksi esitetään korttelin 414 ja 415 (osa) asemakaavan muutoksen viemistä ehdotusvaiheeseen asuntorakentamisvaihtoehdon pohjalta. Ympäristölautakunta ( ) huomauttaa meluvaikutusten huomioimisesta ja tarvittaessa meluntorjunnan ohjaamisesta kaavamääräyksillä. Alueelle tulee jättää tai istuttaa riittävästä puustoa ja muuta kasvillisuutta. Kaavoittajan vastine: Lisätään kaavamääräys Hämeentien ja Koulunmäenkadun mahdollisten meluvaikutusten huomioon ottamisesta rakennushankkeen toteuttamisen yhteydessä. Suunnittelualueen Koulunmäenkadun ja Hämeentien risteysalueella on männikön säilyttämistä koskeva määräys. Puiden ja istutusten minimimäärä on esitetty asemakaavan yleismääräyksissä. Kasvun- ja oppimisen lautakunta ( ) toteaa lausunnossaan, että kaavaa tulisi valmistella vaihtoehdon 2 pohjalta (kortteli 414 yleiseen rakentamiseen, Y). Korttelin 415 (osa) osalta lautakunnalla ei ole huomauttamista. Kaavoittajan vastine: Ks. kohta Tekninen lautakunta Perusturvalautakunta ( ) toteaa lausunnossaan, että kaavaa tulisi valmistella vaihtoehdon 2 pohjalta (kortteli 414 yleiseen rakentamiseen, Y). Maankäytön suunnittelussa ja keskustan alueen kehittämisessä tulee huomioida väestön ikärakenteen vanheneminen. Palvelujen läheisyydestä tulee varata riittävästi tontteja, joilla voidaan toteuttaa monimuotoisia ikäihmisten asumis- ja palveluhankkeita. Korttelin kerroskorkeutta tulisi vielä arvioida mm. hissien rakentamiseksi. Kaavoittajan vastine: Ks. kohta Tekninen lautakunta Mielipiteet Kaavaluonnoksista jätettiin kolme mielipidettä, jotka ovat sisällöltään samanlaisia. Mielipiteissä esitetään kaavan jatkovalmistelua toteutettavaksi vaihtoehdon 1 pohjalta (kortteli 414 pientaloasumiseen): asuntorakentamisvaihtoehdossa otetaan huomioon alueen historia ja sopeutuminen lähialueen vallitsevaan rakennuskantaan sekä luonteeseen. Lisäksi vaihtoehdossa 2 esitettyjen toimintojen toteuttamiseen on olemassa toiminnallisesti tehokkaampiakin alueita, esim. terveyskeskuksen lähistöllä. Talousrakennuksille väljempi sijoittamismahdollisuus Louhenkadun puolelle, Louhenkadun osalta kaavaan pihakatumerkintä kuten selostuksessa on todettu.

9 9 Kaavoittajan vastine: Suunnitellaan ehdotusvaihe asuntorakentamisvaihtoehdon pohjalta, ks. kohta Tekninen lautakunta. Täsmennetään kaavaselostusta talousrakennusten sijoittamisen osalta: rakennukset voidaan sijoittaa kaavassa osoitetulle rakennusalalle, käytännössä kookkaammat talousrakennukset sijoitetaan Louhenkadun puolella kaavassa määritellyn sijoittumislinjan mukaisesti. Kaavassa on tarkoitus osoittaa pihakatu merkinnällä Louhenkuja (ei Louhenkatu), korjataan luonnosvaiheen kaavaselostuksessa ollut kirjoitusvirhe. 4.4 Ehdotusvaihe Ehdotusvaihe I Ehdotusvaiheen kuuleminen järjestettiin (MRA 27 ). Kaavasta ei pyydetty lausuntoja eikä siitä toimitettu nähtävilläoloaikana muistutuksia. Ehdotusvaihe II Ehdotusvaiheen nähtävilläolo uusittiin kaupunginhallituksen tekemän päätöksen mukaisesti. Ehdotusvaiheen kuuleminen järjestettiin (MRA 27 ). Kaavasta ei pyydetty lausuntoja. Nähtävilläoloaikana kaupungille toimitettiin yksi muistutus. Ehdotusvaiheen palautteet ja kaavoittajan vastine Jukka Varvikko ja Janne Kautto toteavat muistutuksessaan, että osa kaavan merkinnöistä estää nykyaikaisen kohtuuhintaisen kaupallisen asuntorakentamisen: o rakennusala syvyyssuunnassa liian pieni (terassien ja kuistien rakentaminen estyy) o asunnot rakennettava katuun kiinni (sisäänkäynnit, säilytystilat, rattaat, polkupyörät?) o käynti pihan puolelta (lumityöt, vanhusten kulku vaikeutuu, piharauha menetetään) o julkisivun korkeus 4,5 m (julkisivusta tulee massiivinen "maatalousrakennuksen" tyylinen) o yhtenäinen puuaita taloyhtiöille huoltorasite (routiminen, korjaus, maalaus) o kaavan rakentamisalue "purettavan" rintamamiestalon kohdalla ei salli mahdollisesti myöhemmin toteutettavaa useamman asunnon rakennusta Kaavoittajan vastine: Ehdotusvaiheen kaavaratkaisun tavoitteena on ollut sopeuttaa kortteliin esitetty uudisrakentaminen suunnittelualueelle ja sen lähiympäristölle tyypilliseen rakennustapaan. Rakennusten sijoittamistapaan, materiaaleihin yms. on haettu lähtökohtia ja mallia ympäristön rakentamisesta sekä Äänekoskelle vuonna 1992 laadituista ja luvun pientaloalueiden rakentamisohjeista. Suunnittelualue kuuluu tuossa ohjeessa omaleimaiseksi ja yhtenäiseksi mainittuun Koulunmäen jälleenrakennuskauden alueeseen. Myös suunnittelualueen ja sen lähiympäristön asukkaat ovat aiemmin maankäyttöratkaisusta antamassaan mielipiteessä todenneet, että ratkaisu ottaa huomioon alueen historian ja sopeutuu lähialueella vallitsevaan rakennuskantaan sekä alueen luonteeseen. Jälleenrakennuskauden rakennuksille on rakentamisohjeen mukaan ollut tyypillistä 4-5,5 metrin räystäskorkeus ja rakennusten yhtenäisessä linjassa rajaama katutila. Kaavaehdotuksessa on pyritty muodostamaan alueelle tyypillinen tiivis katutila ja tuotu rakennusmassat mahdollisimman lähelle katualueella sijaitsevaa johtolinjaa. Rakennusten sijoittamistapa ja 1½-kerroksisen rakennustavan mittasuhteet ovat

10 keskeiset osatekijät, mikäli uudisrakentaminen halutaan sopeuttaa Koulunmäen alueen olemassa olevaan rakennettuun ympäristöön. Muistutuksen perusteella kaavamääräyksiä esitetään tarkistettavaksi seuraavasti: o merkitään pihan puoleinen rakennusala ohjeelliseksi: ei estettä terassien ja kuistien rakentamiselle o poistetaan ehdotuksesta määräys, joka edellyttää asuntojen sisäänkäynnin järjestämisen pihan puolelta o lisätään tontin aitaamisvaihtoehdoksi pensasaita Kaavamääräyksessä esitetty vähintään 4,5 metrin julkisivukorkeus ei estä haluttaessa yksikerroksisten asuntojen rakentamista: rakennuksiin on mahdollista jättää varaus mahdollisesti myöhemmin toteutettavalle yläkerran rakentamiselle. Kaava luo edellytykset alueella sijaitsevan rintamamiestalon säilyttämiselle, mutta on myös mahdollista korvata rakennus nykyisen talon linjaan sijoittuvilla omakoti- tai paritaloilla. Yhtenäisen korttelirakenteen turvaamiseksi ei ole syytä poiketa kaavaehdotuksessa esitetystä rakennusten sijoittumislinjasta. Kaavaehdotuksen tarkistukset voivat osaltaan olla helpottamassa rakennusten suunnittelua ja toteutusta kohteessa, joka sijaitsee näyttävällä ja edustavalla paikalla palvelujen välittömässä läheisyydessä. Tällaisen alueen erityispiirteet tulisi ottaa huomioon tulevaa rakentamista ohjaavissa kaavamääräyksissä Asemakaavan tavoitteet Asemakaavan muutoksen tarkoituksena on päivittää vanhentuneet kaavamerkinnät ja - määräykset nykyisten ohjeiden mukaisiksi. Asemakaavan ajantasaisuus tarkistetaan mm. toteutumatta jääneiden aluevarauksien ja tonttirajauksien osalta. Asemakaavan muutoksen tarkoituksena on myös saattaa vanha kaava digitaaliseen muotoon. Kaavamuutoksen yhteydessä tutkitaan lisäksi korttelissa 415 (osa) sijaitsevien omakotitonttien maankäytön tehostamismahdollisuuksia. Voimassaoleva asemakaava ei aseta korttelin 415 rakennustavalle vastaavanlaisia määräyksiä kuin lähialueen muissa asemakaavoissa on osoitettu. Alueelle rakennettavien uusien pientalojen tulee noudattaa olemassa olevaa rakennustapaa, jolloin alue kokonaisuudessaan sopeutuu hyvin Koulunmäen omakotitaloalueeseen. Kaavan tavoitteena on ohjata tarkemmin rakennustavan toteuttamista. Kaavamuutoksen tavoitteena on päivittää ja selkeyttää nykyistä tienimistöä. Kaavamuutoksen yhteydessä entinen Keskuskuja muutetaan Louhenkujaksi, sillä Keskus-alkuiset nimet ovat aiheuttaneet sekaannusta. Louhenkuja- nimi soveltuu hyvin alueelle, koska läheinen katu on nimeltään Louhenkatu.

11 Asemakaavan vaihtoehdot ja niiden vertailu Luonnos 2007 Suunnittelutyön ensimmäisessä luonnosvaiheessa vuonna 2007 alueelle laadittiin kaavaluonnos, jossa kortteli 414 osoitettiin hissillisten kerrostalojen korttelialueeksi ja korttelin 415 (osa) omakotitalotontit osoitettiin jaettavaksi kahdeksi erilliseksi tontiksi. Valmisteluvaiheen kuulemisessa kaavasta saatiin runsaasti mielipiteitä lähiseudun asukkailta ja kaavaluonnos herätti voimakasta vastustusta. Kerrostalorakentamista kyseiseen kortteliin 414 ei pidetty yleisesti kannatettavana ajatuksena eikä korttelin 415 (osa) tonttien jakamista pidetty hyvänä vaihtoehtona. KUVA 4 Kaavaluonnos 2007 KUVA 5 Havainnekuva (Arkkitehtisuunnittelu Jukka Tikkanen)

12 Luonnos 2014 Luonnosvaiheen jatkovalmistelussa vuonna 2014 alueelle laadittiin kaksi vaihtoehtoista toteutusmallia (VE 1 ja VE 2). Vaihtoehdot eroavat toisistaan Äänekosken kaupungin omistamaan kortteliin 414 osoitettujen toimintojen suhteen. VE 1: Vaihtoehdossa yksi kortteliin 414 on osoitettu sijoitettavaksi Koulunmäen omakotitaloalueeseen sopeutuvaa pientalorakentamista kaavamerkinnöillä AP-8 ja AO-2. - Asuinpientalojen korttelialueella, AP-8, suunnittelualueen Koulunmäenkadun puoleiseen reunaan on mahdollista sijoittaa mm. pienehköjä rivitaloja. - Erillispientalojen korttelialueella, AO-2, alueelle on mahdollista rakentaa kolme omakoti- tai paritaloa ja olemassa oleva omakotitalo korttelissa 414 säilytetään. - AO-2- tontille saa sijoittaa talousrakennuksen tai autotallin yhteyteen yhden 30 k- m 2 :n suuruisen sivuasunnon - rakennusten sijoittamistapa, materiaalit, muoto ja mittasuhteet on sopeuduttava olemassa oleviin rakennuksiin ja ympäristöön - kerrosluku I u ½ ja tonttitehokkuus e= 0,3 Vaihtoehdossa yksi kortteli 415 (osa) on osoitettu erillispientalojen korttelialueeksi (AO-2) siten, että nykyinen tonttijako säilyy. - asuinrakennusten rakennusalat nykyisillä paikoillaan Louhenkujan varrella, talousrakennusten rakennusalat tontin sivuilla ja tontin keskellä rakentamaton istutettava alueenosa - AO-2- tontille saa sijoittaa talousrakennuksen tai autotallin yhteyteen yhden 30 k- m 2 :n suuruisen sivuasunnon - kerrosluku I u ½ ja tonttitehokkuus e= 0,3 Louhenkuja muutetaan pihakaduksi. 12

13 13 KUVA 6 Kaavaluonnos 2014, VE 1 KUVA 7 Havainnekuva, kaavaluonnos 2014, VE 1 (Kaavoituspalvelut)

14 VE 2: Voimassaolevassa kaavassa kortteli 414 on osoitettu yleistenrakennusten korttelialueeksi (Y). Kaavaluonnoksen vaihtoehdossa kaksi kortteli 414 on osoitettu kaavamerkinnällä Y-3, jolloin varaudutaan tulevaisuudessa esiin nouseviin tarpeisiin. Tulevaisuudessa kaupunki tulee tarvitsemaan valmiita Y-merkinnällä kaavoitettuja tontteja, joihin voi sijoittaa mm. päiväkoti-, koulu- ja vanhuspuolen toimintaa. - kortteli 414 yleiseen rakentamisen (Y-3): alueelle saa sijoittaa julkisia tai yksityisiä koulu- ja päiväkotipalveluja, sosiaali- ja terveydenhuoltoa palvelevia rakennuksia sekä tavanomaiseen asumiseen rinnastettavaa palveluasumista - kerrosluku ½ k II, tonttitehokkuus e= 0,4 Kortteli 415 ja Louhenkuja sama kuin vaihtoehdossa yksi. 14 KUVA 8 Kaavaluonnos 2014, VE 2

15 15 5 ASEMAKAAVAN KUVAUS Ehdotusvaiheessa kahden luonnosvaiheen nähtävilläolon jälkeen on pääosiltaan rakentamaton kortteli 414 kaavoitettu kokonaan pientaloasumiseen kaavamerkinnällä AP-8. Asuinpientalojen korttelialueelle on mahdollista sijoittaa omakotitaloja, kytkettyjä omakotitaloja, paritaloja tai rivitaloja, jotka voidaan toteuttaa myös yhtiömuotoisesti. Tonttien lukumäärä täsmentyy erikseen laadittavassa tonttijaossa. Uudisrakentamisessa ja myös olemassa olevien rakennusten kunnostamisessa on korostettu alueen sijoittumista jälleenrakennuskaudelle tyypillisellä rakentamistavalla toteutetun alueen reunaan: alueen rakentamisessa tulee soveltuvin osin noudattaa kaavaselostuksen liitteenä olevia ja 1950-luvun pientaloalueiden rakentamisohjeita. Asemakaavassa kortteli 414 on jaettu neljäksi tontiksi, jotka ovat kooltaan noin 1100 m m 2. Pienin tontti sijaitsee nykyisen omakotitalon kohdalla (tontti numero 12) ja tonteista suurin sijoittuu Koulunmäenkadun varteen (tontti numero 11). Korttelin tehokkuusluku on 0,3, jolloin tonttien rakennusoikeudet vaihtelevat tonttikohtaisesti välillä noin k-m 2. Hämeentien puolelle kaavoitettu lisärakentaminen sijoittuu samaan linjaan olemassa olevan omakotitalon kanssa, jonka säilyttäminen on mahdollista. Vaihtoehtoisesti nykyisen rakennuksen paikalle voidaan rakentaa uusi asuinrakennus ja samalle tontille rakennusalan määrittelemällä tavalla mahdollisesti myös toinen talo. Korttelin uusien rakennusten sopeutuminen olemassa olevaan ympäristöön on varmistettu mm. kattokaltevuutta ja kerroslukua koskevilla määräyksillä, sitovilla rakennusaloilla ja tonttikohtaisilla aluevarauksilla. Rakennukset on sijoitettu kadun suuntaisesti olemassa olevan rakennuskannan mukaisesti. Louhenkujan puoleiset asuinrakennukset tulee rakentaa kiinni kadun puoleiseen tontin rajaan. Autopaikoitus ja oleskelupihat sijoittuvat korttelin keskiosaan. Tonttikohtaiset leikkialueet on osoitettu kaavassa ohjeellisilla merkinnöillä. Leikkialueet voidaan rakentaa myös eri tonttien yhteisiksi alueiksi. Kahden tontin kulkuyhteys järjestetään olemassa olevan liittymän kautta Koulunmäenkadun puolelta, Hämeentien puolelta on kortteliin liittymäkielto. Louhenkujalta on yhteys olemassa olevien omakotitalotonttien lisäksi kolmelle kortteliin 414 suunnitellulle tontille. Korttelin 414 pysäköinti järjestetään tonttikohtaisesti korttelin sisällä. Louhenkujan pihakadulle mahdollisesti sijoitettavien pysäköintipaikkojen toteuttamismahdollisuus selviää katusuunnittelun yhteydessä. Kortteli 415 (osa) on kaavoitettu pientaloasumiseen kaavamerkinnällä AO-2, Erillispientalojen korttelialue. Uudet kookkaammat talousrakennukset tulee rakentaa kiinni Louhenkadun puoleisen rakennusalan sivuun. Louhenkuja on kaavoitettu pihakaduksi, jolloin voidaan varmistaa alhainen nopeus (20 km/h) kevyen liikenteen toiminnalle tärkeällä kadulla. Pihakadulla saa ajaa moottoriajoneuvolla ainoastaan kadun varressa sijaitseville kiinteistöille ja erikseen osoitetuille pysäköintipaikoille. Louhenkujan päähän on suunniteltu pienimuotoinen kääntöpaikka.

16 16 AP-8 Asuinpientalojen korttelialue Koulunmäenkadun-Louhenkujan-Hämeentien rajaama kortteli on kaavoitettu asuinpientalojen alueeksi, jonne on mahdollista toteuttaa mm. yhtiömuotoisia rivitaloja. Korttelialueelle on osoitettu neljä tonttia rakennusaloineen, mutta alue on mahdollista toteuttaa tonttijaon osalta myös kaavassa esitetystä poiketen: tonttijakoa ei hyväksytä kaavan yhteydessä vaan alueelle tulee laatia erillinen sitova tonttijako. Korttelin rakentamattomat tontit ovat kooltaan noin m 2 siten, että suurin tontti sijoittuu Koulunmäenkadun varteen. Suurimmalle tontille on mahdollista toteuttaa esimerkiksi kaksi neljän huoneiston rivitaloyhtiö. ja pienimmälle tontille kolmen asunnon rivitaloyhtiö. Korttelialueen Koulunmäenkadun ja Hämeentien risteysalueella sijaitseva tontti on kooltaan 1930 m 2 ja sille on myös mahdollista toteuttaa esimerkiksi neljän huoneiston rivitaloyhtiö. Hämeentien varressa sijaitsevalla tontilla (numero 12) oleva omakotitalo on mahdollista säilyttää, mutta tontille on mahdollista rakentaa myös esimerkiksi paritalo tai kaksi erillistä omakotitaloa. k-6 Julkisivujen päämateriaalina tulee käyttää ympäristöön sopeutuvaa maalattua lautaa. Rakennusten tulee muodostaa olemassa olevien ja korttelin muiden rakennusten kanssa muodoltaan ja mittasuhteiltaan yhtenäinen kokonaisuus. Alueen tehokkuusluku on 0,30 ja kerrosluku I u ½, jolloin alueen uudet rakennukset sopeutuvat osaksi olemassa olevaa ympäristöä. ajo AO-2 Kulkuyhteys olemassa olevalle omakotitalolle (tontti 12) on osoitettu ajoyhteys merkinnällä nykyistä tietä pitkin. Louhenkujalla ajoyhteys tonteille 9 ja 10 on suunniteltu järjestettäväksi yhteisjärjestelynä tonttien välisen rajan kohdalta. Erillispientalojen korttelialue Korttelin 415 alueelle on kaavoitettu omakotitalotontit nykyisen tonttijaon mukaisesti. Alueelle voidaan rakentaa yksi- tai kaksi asuntoisia pientaloja, jotka tulee rakentaa Louhenkujan puolella olemassa olevien rakennusten määrittämään linjaan. Tontit ovat kooltaan noin 1300 m 2 :n suuruisia. Vastaavantyyppisellä kaavamääräyksellä kuin korttelissa 414 varmistetaan Koulunmäen omakotitaloalueen aikakaudelle tyypillisen rakennustavan toteutuminen myös korttelissa 415. Julkisivujen päämateriaalina tulee käyttää ympäristöön sopeutuvaa maalattua lautaa tai rapattua pintaa. Rakennusten tulee muodostaa olemassa olevien rakennusten kanssa muodoltaan ja mittasuhteiltaan yhtenäinen kokonaisuus. t-1 Tonttien reuna- ja takaosat on osoitettu kaavamerkinnällä t-1: rakennusala, jolle saa sijoittaa talousrakennuksen. Alueelle on mahdollista sijoittaa talousrakennuksen tai autotallin yhteyteen tonttikohtaisesti yksi 30 k-m 2 :n suuruinen sivuasunto. Käytännössä mahdollisen sivuasunnon käsittävä talousrakennus sijoittunee tontin Louhenkadun puoleisen rakennusalan rajaan, mutta runkosyvyydeltään pienempiä talousrakennuksia on mahdollista sijoittaa myös tonttien sivurajojen tuntumaan Kaavamääräyksellä mahdollistetaan tehokkaampi maankäyttö olemassa olevaan ympäristöön sopeutuvalla tavalla tonttien keskiosien jäädessä pihaalueiksi. Alueen tehokkuusluku on 0,30 ja kerrosluku I u ½.

17 17 LPA Autopaikkojen korttelialue Korttelissa 415 sijaitseva autopaikkojen korttelialue on läheisessä korttelissa 334 sijaitsevan Keskuskoulun käytössä. 6 KAAVAN VAIKUTUKSET 6.1 Sosiaaliset ja yhdyskuntataloudelliset vaikutukset Kunnallistekniikan osalta suunnittelualue sijaitsee keskeisellä paikalla ydinkeskustan läheisyydessä ja alue on rakennettua ympäristöä. Alueelle rakennettavat uudet rakennukset liittyvät tiiviisti kaupungin ydinkeskustaan ja kunnallisteknisiin verkostoihin. Uusi rakentaminen olemassa olevan asutuksen ja Huuhan perhepuiston väliin on sopusoinnussa lähiympäristön maankäytön kanssa. Tulevalla maankäytöllä ei arvioida olevan haitallisia sosiaalisia vaikutuksia. 6.2 Liikenteelliset vaikutukset Kaavasta ei aiheudu merkittäviä liikenteellisiä vaikutuksia. Korttelin 414 rakentamisen myötä liikennemäärät Koulumäenkadun alkupäässä tulevat lisääntymään jonkin verran. Kaava ei aiheuta muutoksia liikenteellisiin järjestelyihin. Louhenkujan rakentaminen pihakaduksi luo edellytykset kadulla lisääntyvän autoliikenteen ja kevyenliikenteen turvalliselle yhteensovittamiselle myös ympäristövaikutuksiltaan myönteisellä tavalla. 6.3 Vaikutukset rakennettuun ympäristöön Kaava luo edellytykset uudisrakentamisen sopeuttamiselle olemassa olevaan ympäristöön. Rakentamisessa tulee soveltuvin osin noudattaa liitteenä olevan kaupungin laatiman julkaisun ja 1950-luvun pientaloalueiden rakentamisohjeet periaatteita. 6.4 Vaikutukset luontoon ja maisemaan Korttelin 414 rakentamaton osa on sekametsää, joka ei ole liito-oravalle tyypillistä elinympäristöä. Alueella ei ole muutenkaan merkittäviä luonto- tai maisema-arvoja. Kaavaratkaisulla ei ole haitallisia vaikutuksia luontoon ja maisemaan. 7 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS Tavoitteena on saada asemakaavan muutos hyväksytyksi vuoden 2015 aikana. Äänekoskella ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI - KAAVOITUSPALVELUT Kaavoituspäällikkö Olli Kinnunen Kaavasuunnittelija Henriikka Lonka

18 18 8 HYVÄKSYTTÄVÄ KAAVAEHDOTUS päivättyä asemakaavaehdotusta on tarkistettu nähtävilläolon ( ) jälkeen. Tarkistettu kaavaehdotus on päivätty Tarkistetusta asemakaavaehdotuksesta on poistettu kaavamääräys: ju-7 Julkisivupinnan ja vesikaton leikkauskohdan vähimmäiskorkeus tulee olla 4,50 metriä. Kyseessä on ei olennainen muutos, joten kaavaehdotuksen uudelleen nähtäville asettaminen ei ole tarpeellista (maankäyttö- ja rakennusasetus 32 ). Äänekoskella ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI - KAAVOITUSPALVELUT Kaavoituspäällikkö Olli Kinnunen Kaavasuunnittelija Henriikka Lonka