ÄÄNEKOSKI ASEMAKAAVAN MUUTOS 4. KAUPUNGINOSAN KORTTELEISSA 414 JA 415 (OSA) KAAVASELOSTUS KAAVALUONNOS

Transkriptio

1 ÄÄNEKOSKI ASEMAKAAVAN MUUTOS 4. KAUPUNGINOSAN KORTTELEISSA 414 JA 415 (OSA) KAAVASELOSTUS KAAVALUONNOS KAUPUNGINVALTUUSTO HYVÄKSYNYT xx.xx.2014

2 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS, JOKA KOSKEE 1. PÄIVÄNÄ HEINÄKUUTA 2014 PÄIVÄTTYÄ KARTTAA 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT Asemakaavan muutos koskee Äänekosken kaupungin 4. kaupunginosan kortteleita 414 ja 415 (osa) sekä katu- ja liikennealueita. Asemakaavan muutoksella muodostuu Äänekosken kaupungin 4. kaupunginosan korttelit 414 ja 415 (osa) sekä katu- ja liikennealueet. Kaava-alueen sijainti Suunnittelualue sijaitsee Huuhan perhepuiston ja Keskuskoulun välittömässä läheisyydessä noin 0,5 kilometriä Äänekosken keskustasta luoteeseen. Kaavan nimi Asemakaavan muutos 4. kaupunginosan kortteleissa 414 ja 415 (osa) Kaavan päiväys Kaavan laatija Kaavoituspäällikkö Olli Kinnunen Kaavasuunnittelija Henriikka Lonka Äänekosken kaupunki Kaavoituspalvelut PL Äänekoski Vireilletulo Päätös kaupunginhallituksessa Ilmoitus vireilletulosta (Sisä-Suomen lehti) Nähtävillä Kaavaluonnos (MRA 30 ) Kaavaluonnos Kaavaehdotus Hyväksymispäivämäärä Kaupunginvaltuusto

3 3 SISÄLLYSLUETTELO 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT TIIVISTELMÄ LÄHTÖKOHDAT Alueen yleiskuvaus Luonnonympäristö Rakennettu ympäristö Maanomistus Suunnittelutilanne... 5 Maakuntakaava... 5 Yleiskaava... 5 Asemakaava... 6 Kaavaan liittyvät muut selvitykset ja suunnitelmat ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET Asemakaavan suunnittelun tarve ja käynnistäminen Osallistuminen ja yhteistyö Asemakaavan tavoitteet Asemakaavan vaihtoehdot ja niiden vertailu... 8 Luonnos Luonnos ASEMAKAAVALUONNOSTEN KUVAUS Vaihtoehto Vaihtoehto KAAVAN VAIKUTUKSET Sosiaaliset ja yhdyskuntataloudelliset vaikutukset Liikenteelliset vaikutukset Vaikutukset rakennettuun ympäristöön Vaikutukset luontoon ja maisemaan ASEMAKAAVAN TOTEUTUS LIITTEET LIITE 1 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma LIITE 2 Asemakaavan seurantalomake

4 4 2 TIIVISTELMÄ Kaavassa on tarkasteltu Äänekosken keskustan läheisyydessä sijaitsevien kortteleiden 414 ja 415 (osa) käyttötarkoituksia. Suunnittelualue on kooltaan noin 1,7 ha ja se sijaitsee keskeisellä paikalla hyvien kulkuyhteyksien läheisyydessä Koulunmäen omakotitaloalueen ja Hämeentien rajaamalla alueella. Koulunmäen omakotitaloalue rintamiestaloineen on tyyppiesimerkki luvun rakennustyylistä. Kaavasta on laadittu vuonna 2007 luonnos, jonka pohjalta järjestettiin työneuvottelu alueen asukkaiden kanssa. Neuvottelussa sovittiin, ettei kortteliin 414 osoiteta kerrostaloasumista eikä korttelin 451 tontteja jaeta pienemmiksi tonteiksi. Kaavan pitkittyneen jatkovalmistelun ja sisältömuutosten vuoksi kaavassa päätettiin palata takaisin luonnosvaiheeseen. Kaavan luonnosvaiheessa alueelle on laadittu kaksi vaihtoehtoista toteutusmallia, jotka eroavat toisistaan kortteliin 414 osoitetun maankäytön suhteen. - VE 1 kortteli 414 on osoitettu kokonaan pientaloasumiseen - VE 2 kortteli 414 on osoitettu yleisten rakennusten korttelialueeksi Y-3, jolla varaudutaan kaupungin tuleviin tarpeisiin esim. uuden päiväkodin tai koulun osalta. Ehdotusvaiheessa ratkaistaan, miltä pohjalta alueen maankäyttöä kehitetään. 3 LÄHTÖKOHDAT 3.1 Alueen yleiskuvaus Suunnittelualue sijaitsee Äänekosken keskustan välittömässä läheisyydessä Hämeentien ja Koulunmäenkadun välisellä alueella Huuhan perhepuistoa vastapäätä. Suunnittelualue on kooltaan noin 1,7 ha ja se käsittää korttelit 414 ja 415 (osa). Pohjoisesta alue rajautuu Koulunmäen omakotitaloalueeseen. Alue sijaitsee hyvien kulkuyhteyksien läheisyydessä ja palveluiden saavutettavuus alueelta on erittäin vaivatonta. 3.2 Luonnonympäristö Suunnittelualue sijaitsee keskeisellä paikalla rakennetussa kaupunkiympäristössä. Alueella ei ole erityistä luonnonsuojelullista arvoa, eikä se ole liito-oravan tyypillistä elinympäristöä. Korttelissa 414 sijaitsee yksi luvulla rakennettu omakotitalo. Muilta osin kortteli 414 on rakentamatonta sekametsää. Hämeentien ja Koulunmäenkadun risteysalueella sijaitsee suuria mäntyjä, jotka tulee säilyttää. 3.3 Rakennettu ympäristö Suunnittelualueen lähiympäristössä sijaitseva Koulunmäen omakotitaloalue on rakentunut suurimmaksi osaksi 1930-luvun loppupuolella ja 1940-luvun puolivälissä. Louhenkujan varressa sijaitsevat kolme omakotitaloa on rakennettu 1940-luvun puolivälin jälkeen. Osoitteessa Louhenkatu 2 sijaitsevaa omakotitaloa on laajennettu vuonna Talot sijaitsevat Louhenkujan varrella kadun suuntaisesti ja sisäänkäynti asuntoihin tapahtuu sisäpihan puolelta. Tonttiliittymät sijaitsevat sekä Louhenkujan että Louhenkadun puolella. Tontit ovat kooltaan noin 1300 m Maanomistus Kortteli 414 on Äänekosken kaupungin omistuksessa. Korttelissa sijaitseva luvulla rakennettu omakotitalo on siirtynyt kaupungin omistukseen vuonna Louhenkujan ja Louhenkadun välissä sijaitsevat omakotitalotontit ovat kaupungin omistamia vuokratontteja, joissa vuokrasopimukset ovat voimassa vuoden 2025 loppuun saakka.

5 5 3.5 Suunnittelutilanne Maakuntakaava Suunnittelualueella on voimassa Keski-Suomen maakuntakaava, joka on vahvistettu ympäristöministeriössä Suunnittelualue sijaitsee taajamatoimintojen alueen (A) ja keskustatoimintojen alueen (C) rajapinnassa. Suunnittelualueen likimääräinen sijainti on osoitettu sinisellä nuolella. KUVA 2 Ote Keski-Suomen maakuntakaavojen yhdistelmä kartasta Yleiskaava Suunnittelualueella ei ole voimassa olevaa yleiskaavaa. Äänekosken taajamassa on vireillä Äänekoski 2020 osayleiskaavan laatiminen. Osayleiskaavaluonnoksessa (nähtävillä olo ) suunnittelualue on osoitettu merkinnällä AK (kerrostalovaltainen asuntoalue) ja AP (pientalovaltainen asuntoalue). KUVA 3 Ote Äänekoski 2020 osayleiskaavaluonnoksesta

6 6 Asemakaava Alueella on voimassa ja vahvistetut asemakaavat. Suunnittelualue on osoitettu yleisten rakennusten korttelialueeksi (Y), asuinpientalojen korttelialueeksi (AP-1), lähivirkistysalueeksi (VL) sekä autopaikkojen korttelialueeksi (LPA).. KUVA 4 Ote ajantasa-asemakaavasta Kaavaan liittyvät muut selvitykset ja suunnitelmat Äänekosken keskustan kehittämissuunnitelma (Jussi Partanen) Äänekoski 2020 osayleiskaavaluonnos lähtöaineistoineen 4 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 4.1 Asemakaavan suunnittelun tarve ja käynnistäminen Asemakaavan muutos on saatettu vireille tutkittaessa voimassa olevien kaavojen toteutumatta jääneitä alueita Äänekosken taajamassa. Samalla on selvitetty taajamien korttelialueita, joissa voisi olla mahdollista tehostaa maankäyttöä. Suunnittelun kohteena olevan alueen kaava on yli 15 vuotta vanha ja kortteli 414 on jäänyt toteutumatta. Asemakaavan vireilletulosta on päätetty Äänekosken kaupunginhallituksessa Kaavan vireilletulosta ja kaavaluonnoksen nähtävilläolosta on kuulutettu Sisä-Suomen lehdessä sekä suunnittelualueen maanomistajille lähetetyllä kirjeellä Osallistuminen ja yhteistyö Kaavamuutoksessa osallisia ovat: - Suunnittelualueen ja lähiympäristön maanomistajat, vuokramiehet ja asukkaat sekä muut asianosaiset - tekninen lautakunta, ympäristölautakunta - kasvun- ja oppimisenlautakunta - perusturvalautakunta - Ääneseudun Energia Oy - Keski-Suomen pelastuslaitos

7 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on päivätty ja sitä on täydennetty ennen kaavaluonnoksen nähtäville asettamista , ja Valmisteluvaiheen kuulemista varten kaavaluonnos sekä osallistumis- ja arviointisuunnitelma ovat olleet nähtävillä kaupungin ilmoitustaululla ja kaupungin kotisivuilla (MRA 30 ). Kaavaluonnos ja osallistumis- ja arviointisuunnitelma on myös lähetetty suunnittelualueen maanomistajille yhdessä vireilletulosta ilmoittamisen yhteydessä Kaavaluonnoksesta pyydettiin lausunnot tekniseltä ja ympäristölautakunnalta. Lisäksi kaavaluonnoksesta jätettiin useita mielipiteitä. Kaavaluonnoksesta jätettyjen mielipiteiden johdosta kaavahankkeesta järjestettiin alueen asukkaiden kanssa työneuvottelu. Neuvottelussa sovittiin, ettei kortteliin 414 tulla kaavoittamaan kerrostaloasumista eikä korttelin 415 omakotitalotontteja tulla jakamaan pienemmiksi tonteiksi. Osallisten kanssa järjestettiin uusi työneuvottelu. Neuvottelussa keskusteltiin mm. eri maankäyttövaihtoehdoista korttelin 414 osalta. Kaavan pitkittyneen jatkovalmistelun ja sisältömuutosten johdosta kaavassa päätettiin palata takaisin luonnosvaiheeseen. Lisäksi maanomistustilanne korttelissa 414 on muuttunut: kaupunki on hankkinut omistukseensa koko korttelin. Luonnosvaiheessa kaavasta on laadittu kaksi vaihtoehtoa, VE 1 ja VE 2. Ehdotusvaiheessa ratkaistaan tarkemmin miltä pohjalta alueen maankäyttöä tullaan jatkossa suunnittelemaan. Kaavan toista valmisteluvaiheen kuulemista varten kaavaluonnokset ovat olleet nähtävillä kaupungin ilmoitustaululla ja kaupungin kotisivuilla xx.xx.2014 xx.xx.2014 (MRA 30 ). Kaavaluonnoksista pyydetään lausunnot tekniseltä ja ympäristölautakunnalta, kasvun ja oppimisen lautakunnalta, perusturvalautakunnalta, Äänekosken Energia Oy:ltä sekä Keski- Suomen pelastuslaitokselta. Ehdotuksena kaava on ollut nähtävillä xx.xx. xx.xx.2014 Lausuntojen pyytämistä Keski-Suomen ELY- keskukselta, Keski-Suomen liitolta ja Liikennevirastolta ei pidetä tarpeellisena, sillä kaavamuutoksella ei ole merkittäviä vaikutuksia ympäristöön tai yleiseen liikenteeseen, eikä sillä ole maakunnallista merkittävyyttä kaavan noudattaessa maakuntakaavan tavoitteita. Edellä mainituista syistä johtuen ei myöskään kaavan aloitusvaiheen viranomaisneuvottelua pidetty tarpeellisena Asemakaavan tavoitteet Asemakaavan muutoksen tarkoituksena on päivittää vanhentuneet kaavamerkinnät ja - määräykset nykyisten ohjeiden mukaisiksi. Asemakaavan ajantasaisuus tarkistetaan mm. toteutumatta jääneiden aluevarauksien ja tonttirajauksien osalta. Asemakaavan muutoksen tarkoituksena on myös saattaa vanha kaava digitaaliseen muotoon. Kaavamuutoksen yhteydessä tutkitaan lisäksi korttelissa 415 (osa) sijaitsevien omakotitonttien maankäytön tehostamismahdollisuuksia. Voimassaoleva asemakaava ei aseta korttelin 415 rakennustavalle vastaavanlaisia määräyksiä kuin lähialueen muissa asemakaavoissa on osoitettu. Alueelle rakennettavien uusien pientalojen tulee noudattaa olemassa olevaa rakennustapaa, jolloin alue kokonaisuudessaan sopeutuu hyvin Koulunmäen omakotitaloalueeseen. Kaavan tavoitteena on ohjata tarkemmin rakennustavan toteuttamista. Kaavamuutoksen tavoitteena on päivittää ja selkeyttää nykyistä tienimistöä. Kaavamuutoksen yhteydessä entinen Keskuskuja muutetaan Louhenkujaksi, sillä Keskus-alkuiset nimet ovat aiheuttaneet sekaannusta. Louhenkuja- nimi soveltuu hyvin alueelle, koska läheinen katu on nimeltään Louhenkatu.

8 8 4.4 Asemakaavan vaihtoehdot ja niiden vertailu Luonnos 2007 Suunnittelutyön ensimmäisessä luonnosvaiheessa vuonna 2007 alueelle laadittiin kaavaluonnos, jossa kortteli 414 osoitettiin hissillisten kerrostalojen korttelialueeksi ja korttelin 415 (osa) omakotitalotontit osoitettiin jaettavaksi kahdeksi erilliseksi tontiksi. Valmisteluvaiheen kuulemisessa kaavasta saatiin runsaasti mielipiteitä lähiseudun asukkailta ja kaavaluonnos herätti voimakasta vastustusta. Kerrostalorakentamista kyseiseen kortteliin 414 ei pidetty yleisesti kannatettavana ajatuksena eikä korttelin 415 (osa) tonttien jakamista pidetty hyvänä vaihtoehtona. KUVA 5 Kaavaluonnos 2007 KUVA 6 Havainnekuva (Arkkitehtisuunnittelu Jukka Tikkanen)

9 Luonnos 2014 Luonnosvaiheen jatkovalmistelussa vuonna 2014 alueelle laadittiin kaksi vaihtoehtoista toteutusmallia (VE 1 ja VE 2). Vaihtoehdot eroavat toisistaan Äänekosken kaupungin omistamaan kortteliin 414 osoitettujen toimintojen suhteen. VE 1: Vaihtoehdossa yksi kortteliin 414 on osoitettu sijoitettavaksi Koulunmäen omakotitaloalueeseen sopeutuvaa pientalorakentamista kaavamerkinnöillä AP-8 ja AO-2. - Asuinpientalojen korttelialueella, AP-8, suunnittelualueen Koulunmäenkadun puoleiseen reunaan on mahdollista sijoittaa mm. pienehköjä rivitaloja. - Erillispientalojen korttelialueella, AO-2, alueelle on mahdollista rakentaa kolme omakoti- tai paritaloa ja olemassa oleva omakotitalo korttelissa 414 säilytetään. - AO-2- tontille saa sijoittaa talousrakennuksen tai autotallin yhteyteen yhden 30 k- m 2 :n suuruisen sivuasunnon - rakennusten sijoittamistapa, materiaalit, muoto ja mittasuhteet on sopeuduttava olemassa oleviin rakennuksiin ja ympäristöön - kerrosluku I u ½ ja tonttitehokkuus e= 0,3 Vaihtoehdossa yksi kortteli 415 (osa) on osoitettu erillispientalojen korttelialueeksi (AO-2) siten, että nykyinen tonttijako säilyy. - asuinrakennusten rakennusalat nykyisillä paikoillaan Louhenkujan varrella, talousrakennusten rakennusalat tontin sivuilla ja tontin keskellä rakentamaton istutettava alueenosa - AO-2- tontille saa sijoittaa talousrakennuksen tai autotallin yhteyteen yhden 30 k- m 2 :n suuruisen sivuasunnon - kerrosluku I u ½ ja tonttitehokkuus e= 0,3 Louhenkuja muutetaan pihakaduksi. 9 KUVA 7 Kaavaluonnos 2014, VE 1

10 KUVA 8 Havainnekuva, kaavaluonnos 2014, VE 1 (Kaavoituspalvelut) 10

11 VE 2: Voimassaolevassa kaavassa kortteli 414 on osoitettu yleistenrakennusten korttelialueeksi (Y). Kaavaluonnoksen vaihtoehdossa kaksi kortteli 414 on osoitettu kaavamerkinnällä Y-3, jolloin varaudutaan tulevaisuudessa esiin nouseviin tarpeisiin. Tulevaisuudessa kaupunki tulee tarvitsemaan valmiita Y-merkinnällä kaavoitettuja tontteja, joihin voi sijoittaa mm. päiväkoti-, koulu- ja vanhuspuolen toimintaa. - kortteli 414 yleiseen rakentamisen (Y-3): alueelle saa sijoittaa julkisia tai yksityisiä koulu- ja päiväkotipalveluja, sosiaali- ja terveydenhuoltoa palvelevia rakennuksia sekä tavanomaiseen asumiseen rinnastettavaa palveluasumista - kerrosluku ½ k II, tonttitehokkuus e= 0,4 Kortteli 415 ja Louhenkuja sama kuin vaihtoehdossa yksi. 11 KUVA 9 Kaavaluonnos 2014, VE 2

12 12 5 ASEMAKAAVALUONNOSTEN KUVAUS VE 1 kortteli 414 Vaihtoehdossa yksi kortteli 414 on kaavoitettu kokonaisuusuudessaan pientaloasumiseen kaavamerkinnöillä AP-8, Asuinpientalojen korttelialue, ja AO-2, Erillispientalojen korttelialue. AP- 8 alueelle on mahdollista sijoittaa maksimissaan kolme asuinpientaloa, jotka voidaan toteuttaa yhtiömuotoisesti. Kaavamerkintä AO-2 sallii alueelle rakennettavaksi kolme erillispientaloa, jotka tulee rakentaa kiinni Louhenkujan puoleiseen rakennusalan sivuun. Olemassa oleva omakotitalo Hämeentien varressa säilytetään. Suunnittelualueen tulevien rakennusten sopeutuminen olemassa olevaan ympäristöön on varmistettu kerrosluvun ja sitovien rakennusalojen lisäksi tonttikohtaisilla aluevarauksilla. Tonttien keskiosat tulee jättää rakentamattomiksi alueiksi ja talousrakennukset sijoitetaan tonttien reunoille tai takaosaan. VE 2 kortteli 414 Vaihtoehdossa kaksi kortteli 414 on kaavoitettu merkinnällä Y-3, Yleisten rakennusten korttelialue. Kaavamerkinnällä on rajattu alueelle sijoitettavaa toimintaa käsittämään koulu- ja päiväkotipalvelut sekä sosiaali- ja terveydenhuoltoa palvelevat rakennukset ja tavanomaiseen asumiseen rinnastettava asuminen. Kummassakin vaihtoehdossa kortteli 415 (osa) on kaavoitettu pientaloasumiseen kaavamerkinnällä AO-2, Erillispientalojen korttelialue. Talousrakennus tulee rakentaa kiinni Louhenkadun puoleisen rakennusalan sivuun. Kummassakin vaihtoehdossa, VE 1 ja VE 2, Louhenkuja on kaavoitettu pihakaduksi, jolloin voidaan varmistaa kadun liikennemäärän ja ajonopeuden säilyminen jatkossakin alueelle sopivana (20 km/ h). Pihakadulla saa ajaa moottoriajoneuvolla ainoastaan kadun varressa sijaitseville kiinteistöille ja erikseen osoitetuille pysäköintipaikoille. Louhenkujan aluevarausta on laajennettu korttelin 414 alueelle, jolloin mahdollistetaan pienimuotoisen kääntöpaikan rakentaminen Louhenkujan loppupäähän. 5.1 Vaihtoehto 1 AP-8 Asuinpientalojen korttelialue Koulunmäen varsi on kaavoitettu asuinpientaloalueeksi, jonne on mahdollista toteuttaa mm. yhtiömuotoisoa rivitaloja. Korttelialueelle on osoitettu kahdelle tontille kolme erillistä rakennusalaa, jolloin alue on mahdollista toteuttaa myös kahtena erillisenä hankkeena. Louhenkujan ja Koulunmäenkadun risteyksessä sijaitseva tontti on kooltaan pienempi, noin 1100 m 2, ja sille on mahdollista toteuttaa yksi asuinpientalo. Korttelialueen Koulunmäenkadun ja Hämeentien puoleinen tontti on kooltaan suurempi, noin 2400 m 2, ja sille on mahdollista toteuttaa kaksi erillistä asuinpientaloa. Alueelle saa sijoittaa maksimissaan 9 metriä leveän asuinrakennuksen. Julkisivujen päämateriaalina tulee käyttää ympäristöön sopeutuvaa maalattua lautaa. Rakennusten tulee muodostaa olemassa olevien ja korttelin muiden rakennusten kanssa muodoltaan ja mittasuhteiltaan yhtenäinen kokonaisuus. Rakennuksen maksimileveydellä ja julkisivujen päämateriaalilla varmistetaan rakennuksen sopeutuminen olemassa olevaan rakennuskantaan. Alueen tehokkuusluku on 0,30 ja kerrosluku I u ½, jolloin alueen uudet rakennukset sopeutuvat osaksi olemassa olevaa ympäristöä. ajo Kaavassa ei ole osoitettu uusia tonttiliittymiä Koulunmäenkadulta. Kulku tonteille tapahtuu Louhekujan ja olemassa olevan liittymän kautta.

13 13 AO-2 Erillispientalojen korttelialue Korttelin 414 alueelle on kaavoitettu neljä omakotitalotonttia, joista yksi on rakennettu. Alueelle voidaan rakentaa yksi- tai kaksi asuntoisia pientaloja, jotka tulee rakentaa kiinni kadunpuoleisen rakennusalan sivuun. Tontit ovat kooltaan noin 1000 m 2 : suuruisia. Kaavamääräyksellä varmistetaan Koulunmäen omakotitaloalueen aikakaudelle tyypillisen rakennusten sijoittelutyylin toteutuminen myös korttelissa 414. Julkisivujen päämateriaalina tulee käyttää ympäristöön sopeutuvaa maalattua lautaa tai rapattua pintaa. Rakennusten tulee muodostaa olemassa olevien rakennusten kanssa muodoltaan ja mittasuhteiltaan yhtenäinen kokonaisuus. t-1 Tonttien reunat ja takaosat on osoitettu kaavamerkinnällä t-1, Rakennusala, jolle saa sijoittaa talousrakennuksen. Alueelle on mahdollista sijoittaa talousrakennuksen tai autotallin yhteyteen tonttikohtaisesti yksi 30 k-m 2 :n suuruinen sivuasunto. Kaavamääräyksellä mahdollistetaan tehokkaampi maankäyttö olemassa olevaan ympäristöön sopeutuvalla tavalla. Alueen tehokkuusluku on 0,30 ja kerrosluku I u ½. LPA Autopaikkojen korttelialue Korttelissa 415 sijaitseva autopaikkojen korttelialue on läheisessä korttelissa 334 sijaitsevan Keskuskoulun käytössä. 5.2 Vaihtoehto 2 AO-2 Erillispientalojen korttelialue Kaavamääräys on sama kuin vaihtoehdossa 1 (kts kohta 5.1). Y-3 Yleisten rakennusten korttelialue Korttelin 414 alue on kaavoitettu yhdeksi tontiksi, jonka koko on noin 7200 m 2 : ä. Alueelle voidaan sijoittaa julkisia tai yksityisiä koulu- ja päiväkotipalveluja sekä lisäksi sosiaali- ja terveydenhuoltoa palvelevia rakennuksia ja tavanomiseen asumiseen rinnastettavaa palveluasumista. Alueen tehokkuusluku on 0,40 ja kerrosluku ½ k II. LPA Autopaikkojen korttelialue Korttelissa 415 sijaitseva autopaikkojen korttelialue on läheisessä korttelissa 334 sijaitsevan Keskuskoulun ja korttelin 414 käytössä. 6 KAAVAN VAIKUTUKSET 6.1 Sosiaaliset ja yhdyskuntataloudelliset vaikutukset Kunnallistekniikan osalta suunnittelualue sijaitsee keskeisellä paikalla ydinkeskustan läheisyydessä. Kaupunkirakenne on jo valmiiksi muodostunutta. Alueelle rakennettavat uudet rakennukset liittyvät tiiviisti kaupungin ydinkeskustaan ja kunnallisteknisiin verkostoihin. Molemmissa vaihtoehdoissa esitetty uusi rakentaminen olemassa olevan asutuksen ja Huuhan perhepuiston väliin on sopusoinnussa lähiympäristön maankäytön kanssa. Tulevalla maankäytöllä ei arvioida olevan haitallisia sosiaalisia vaikutuksia.

14 6.2 Liikenteelliset vaikutukset Kaavasta ei aiheudu merkittäviä liikenteellisiä vaikutuksia. Korttelin 414 toteuduttua liikennemäärät Hämeentiellä ja Koulumäenkadun alkupäässä tulevat lisääntymään jonkin verran. Kaava ei aiheuta muutoksia liikenteellisiin järjestelyihin. Louhenkadun rakentaminen pihakaduksi luo edellytykset kevyenliikenteen kannalta merkittävän väylän turvallisuuden parantamiselle Vaikutukset rakennettuun ympäristöön Kaava luo edellytykset uudisrakentamisen sopeuttamiselle olemassa olevaan ympäristöön. Kaavaan on tarkoitus liittää Äänekosken kaupungin laatimat luvun pientaloasumisen rakennustapaohjeet. 6.4 Vaikutukset luontoon ja maisemaan Korttelin 414 rakentamaton osa on sekametsää, joka ei ole liito-oravalle tyypillistä elinympäristöä. Alueella ei ole muutenkaan merkittäviä luonto- tai maisema-arvoja. Kaavaratkaisulla ei ole haitallisia vaikutuksia luontoon ja maisemaan. 7 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS Tavoitteena on saada asemakaavan muutos hyväksytyksi vuoden 2014 aikana. Äänekoskella xx.xx.2014 ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI - KAAVOITUSPALVELUT Kaavoituspäällikkö Olli Kinnunen Kaavasuunnittelija Henriikka Lonka

15 ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI KORTTELIN 414 JA 415 (OSA) ASEMAKAAVAN MUUTOS LIITE 1 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63 ) , tark , tark , tark SUUNNITTELUALUE Suunnittelun kohteena on Huuhan perhepuiston ja Keskuskoulun välittömässä läheisyydessä sijaitseva Koulunmäenkadun, Hämeentien ja Louhenkadun rajaama alue. Suunnittelualue sijaitsee noin 0,5 km Äänekosken torilta luoteeseen. KUVA 1 Suunnittelualueen sijainti 2. SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET Alueen voimassa oleva asemakaava on vahvistettu Voimassa olevassa kaavassa Keskujan, Koulunmäenkadun ja Hämeentien rajaama alue on kaavoitettu yleisten rakennusten korttelialueeksi (Y). Alueella on yksi 1950-luvulla rakennettu omakotitalo, muu osa korttelista on rakentamatonta harvahkoa sekametsää. Keskuskujan ja Louhenkadun välissä sijaitsevan kolmen omakotitalon kaavamerkintä on AP-1 (asuinpientalojen korttelialue, rakennusten enimmäispituus 20 m). Korttelin Koulunmäenkatuun rajautuvassa päädyssä on koulun opettajien pysäköintialue (kaavamerkintä LPA, pysäköintipaikkojen korttelialue). Yleisten rakennusten korttelialue (Y) on kaupungin omistuksessa. Kaupungin luovuttamien vuokratonttien vuokrasopimukset Keskuskujan ja Louhenkadun välissä (kortteli 415) ovat voimassa vuoteen 2025 saakka. Kaavamuutoksen tavoitteena on päivittää vanhentuneet kaavamerkinnät- ja määräykset nykyisten ohjeiden mukaisiksi. Asemakaavan ajantasaisuus tarkistetaan mm. toteutumatta jääneiden aluevaruksien ja tonttirajauksien osalta. Vanha asemakaava viedään digitaaliseen muotoon. Suunnittelun yhteydessä selvitetään lisäksi korttelin 415 maankäytön tehostamismahdollisuudet siten, että kaava ohjaisi nykyistä kiinteämmin nykyisen Keskuskujan ja Louhenkadun varsien rakennustapaa. Tavoitteeksi asetetaan säilyttää Keskuskujan puolella nykyinen rakennustapa. Korttelin Louhenkadun puoleisen rakentamisen osalta voidaan mahdollistaa rakentamisen sopeuttaminen Louhenkadun varrella sijaitseviin omakotitaloihin.

16 2.1 Keski-Suomen maakuntakaava Keski-Suomen maakuntakaavojen yhdistelmä kartassa esitetään yhdellä kartalla voimassa ja vahvistettavana olevat maakuntakaavat. Kartta sekä merkinnät ja määräykset ovat epävirallisia. Viralliset lainvoimaiset ja vahvistettavana olevat maakuntakaavat löytyvät Keski-Suomen liiton internet-sivuilta ( Keski-Suomen virallinen maakuntakaava on vahvistettu ympäristöministeriössä Suunnittelualueen likimääräinen sijainti on osoitettu sinisellä nuolella. Maakuntakaavojen yhdistelmä kartassa suunnittelualue sijaitsee taajamatoimintojen alueen (A) ja keskustatoimintojen alueen (C) rajapinnassa. KUVA 2 Ote Keski-Suomen maakuntakaavojen yhdistelmä kartasta 2.2 Yleiskaava Suunnittelualueella ei ole voimassa olevaa yleiskaavaa. Äänekosken taajamassa on vireillä Äänekoski 2020 osayleiskaavan laatiminen. Osayleiskaavaluonnoksessa (nähtävillä olo ) suunnittelualue on osoitettu merkinnällä AK (kerrostalovaltainen asuntoalue) ja AP (pientalovaltainen asuntoalue). KUVA 3 Ote Äänekoski 2020 osayleiskaavaluonnoksesta

17 2.3 Asemakaava Alueella on voimassa ja vahvistetut asemakaavat. Suunnittelualue on osoitettu yleisten rakennusten korttelialueeksi (Y), asuinpientalojen korttelialueeksi (AP-1), lähivirkistysalueeksi (VL) sekä autopaikkojen korttelialueeksi (LPA). KUVA 4 Ote ajantasa-asemakaavasta. 3. VAIKUTUSTEN ARVIOINTI Kaavasta arvioitavia vaikutuksia ovat: - sosiaaliset ja yhdyskuntataloudelliset vaikutukset - liikenteelliset vaikutukset - vaikutukset rakennettuun ympäristöön - vaikutukset luontoon ja maisemaan Vaikutusten arviointi suoritetaan kaavaselostuksessa kaavoittajan toimesta. 4. OSALLISET Kaavamuutoksessa osallisia ovat: - Suunnittelualueen ja lähiympäristön maanomistajat, vuokramiehet ja asukkaat sekä muut asianosaiset - tekninen lautakunta, ympäristölautakunta - kasvun ja oppimisen lautakunta - perusturvalautakunta - Ääneseudun Energia Oy - Keski-Suomen pelastuslaitos

18 5. OSALLISTUMINEN JA VUOROVAIKUTUKSEN JÄRJESTÄMINEN Osalliset voivat esittää mielipiteensä suunnitelmasta kahden nähtävilläolovaiheen aikana. Kaava asetetaan maankäyttö- ja rakennuslain mukaisesti nähtäville ensin valmisteluvaiheen kuulemista varten ja sen jälkeen ehdotuksena. Kaavan vireilletulosta ja nähtävillä oloista kuulutetaan kaupungin ilmoitustaululla, kaupungin kotisivuilla ( ja Sisä-Suomen lehdessä sekä ÄKS- Äänekosken Kaupunkisanomissa. Kaavasuunnitelma sekä osallistumis- ja arviointisuunnitelma ovat nähtävillä kaupungin kaavoituspalveluissa ja kotisivuilla. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta voi antaa palautetta kaavoittajalle (ks. yhteystiedot) ja sen riittävyydestä on mahdollisuus esittää Keski-Suomen ELY-keskukselle neuvottelun käymistä kaavaehdotuksen nähtäville asettamiseen asti. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa on mahdollista täydentää suunnittelun kuluessa. Kaavasta pyydetään lausunnot Äänekosken tekniseltä ja ympäristölautakunnalta, kasvun ja oppimisen lautakunnalta, perusturvalautakunnalta, Ääneseudun Energia Oy:ltä sekä pelastuslaitokselta. Keski-Suomen ELY-keskukselta ei ole tarpeen pyytää lausuntoja; kaavamuutoksella ei ole merkittäviä vaikutuksia ympäristöön tai yleiseen liikenteeseen eikä sillä ole maakunnallista merkittävyyttä kaavan noudattaessa maakuntakaavan tavoitteita. Mainituista syistä johtuen myöskään kaavan aloitusvaiheen viranomaisneuvottelua ei pidetä tarpeellisena. 6. AIKATAULU Kaavan valmisteluvaiheen nähtävilläolo on järjestetty Pitkittyneen jatkovalmistelun ja sisältömuutosten vuoksi kaavassa on palattu takaisin luonnosvaiheeseen. Luonnosvaiheen toinen nähtävilläolo järjestetään kesällä 2014, jolloin tavoiteaikataulun mukaan kaava tulee ehdotuksena nähtäville vuoden 2014 aikana. 7. YHTEYSTIEDOT Äänekosken kaupunki Kaavoituspalvelut Hallintokatu ÄÄNEKOSKI Kaavoituspäällikkö Olli Kinnunen olli.kinnunen@aanekoski.fi Kaavasuunnittelija Henriikka Lonka, henriikka.lonka@aanekoski.fi