Toimintakertomus ja tilinpäätös 2010

Transkriptio

1 Toimintakertomus ja tilinpäätös 2010 Sisällysluettelo Toimintakertomus 1 Pankin konsernin tuloslaskelma ja tase 20 Pankin tuloslaskelma ja tase 22 Pankin konsernin rahoituslaskelma 24 Pankin rahoituslaskelma 26 Pankin ja konsernin tuloslaskelman ja taseen liitteenä annettavat tiedot 28 Pankin tilinpäätöksen merkittävimmät laatimisperiaatteet Liitetiedot Hallituksen allekirjoitus 70 Tilintarkastajien merkintä suoritetusta tilintarkastuksesta 70 Luettelo kirjanpitokirjoista, tositteiden lajeista sekä selvitys niiden säilytystavoista 71 Helsingin OP Oyj Postiosoite: PL 670, Helsinki Käyntiosoite: Mikonkatu 13, Helsinki Puhelinvaihde , faksi helsingin@op.fi

2 1 HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS 2010 Helsingin OP Oyj:n (Helsingin OP) pankkiliiketoiminta kääntyi selvään kasvuun vuoden 2010 aikana ja kasvoi yhdeksän prosenttia. Pankin liikevoitto pieneni merkittävästi alhaisesta korkotasosta johtuvan korkokatteen voimakkaan alenemisen seurauksena. Palkkiotuotot kasvoivat hyvin, etenkin varallisuudenhoidon ja rahoituksen tuotot. Hallintokulut pysyivät edellisen vuoden tasolla. Asiakkaille keskittämisetuina kertyvät OP-bonukset kasvoivat selvästi edellisvuodesta. Talletuskanta kasvoi 10 prosenttia viime vuodesta ja nopeinta kasvu oli maksuliiketileillä (22 prosenttia). Rahoitustoiminta kasvoi kahdeksan prosenttia. Luottotappiot ja arvonalentumiset saamisista pienentyivät edellisvuodesta selvästi. Järjestämättömät saamiset kasvoivat 24 prosenttia, mutta niiden osuus luotto- ja takauskannasta säilyi kohtuullisella tasolla. Pankin vakavaraisuus säilyi edelleen riittävällä tasolla. 1. Avainlukuja Muutos Liikevoitto, 1000 euroa 16,7 36,2-53,8 % Kulujen suhde tuottoihin, % 81,9 65,9 16,0 % -yks Oman pääoman tuotto (ROE), % 3,9 8,5-4,5 % -yks Vakavaraisuussuhde, % 9,6 10,6-1,0 % -yks Henkilöstö keskimäärin ,9 % Asiakkaat ,5 % OP-Pohjola-ryhmä Helsingin OP kuuluu OP-Pohjola-ryhmään, joka on johtava suomalainen finanssiryhmä. Se koostuu itsenäisistä osuuspankeista ja niiden keskusyhteisöstä OP-Pohjola osk:sta (aikaisemmin OP-Keskus osk) tytäryhtiöineen. OP-Keskus osk:n toiminta uudelleenorganisoitiin siten, että OP-Pohjola-ryhmän ja sen jäsenpankkien keskitettyjen palveluiden kehittämisestä ja tuottamisesta vastaa keskusyhteisöstä erillinen, OP-Pohjola osk:n kokonaan omistama palveluyhtiö OP-Palvelut Oy. OP-Keskus osk:n nimi muutettiin OP-Pohjola osk:ksi. OP-Pohjola osk toimii koko OP-Pohjola-ryhmän strategisena omistusyhteisönä ja ryhmäohjauksesta ja valvonnasta vastaavana keskusyhteisönä. Helsingin OP on OP-Pohjola osk:n täysin omistama tytäryhtiö. OP-Pohjola osk ja sen jäsenluottolaitokset yhdessä niiden konsolidointiryhmiin kuuluvien yhteisöjen kanssa muodostavat osuuspankkien yhteenliittymän, josta säädetään laissa osuuspankeista ja muista osuuskuntamuotoisista luottolaitoksista ja laissa talletuspankkien yhteenliittymästä. Lakien mukaan keskusyhteisö ja sen jäsenluottolaitokset vastaavat toistensa veloista ja sitoumuksista ja niiden vakavaraisuutta, maksuvalmiutta ja asiakasriskejä valvotaan yhteenliittymän tasolla. OP- Pohjola-ryhmän vakuutusyhtiöt eivät kuulu yhteisvastuun piiriin. Toimintaympäristö Maailmantalous kasvoi vuonna 2010 rivakasti edellisen vuoden syvän taantuman jälkeen. Nousuun tosin ponnistettiin taantuman heikentämältä tasolta ja talouden kehitys vaihteli poikkeuksellisen paljon eri maiden välillä. Suomen talous elpyi selvästi vuonna Vuoden 2009 kansantuotteen romahduksen vaikutukset laajemmalti talouteen jäivät selvästi pelättyä pienemmiksi. Työttömyys alkoi laskea jo vuoden 2010 alkupuolella. Konkurssien määrä laski selvästi lyhyen nousun jälkeen. Vuonna 2011 Suomen talous elpyy edelleen kohtalaisen hyvää vauhtia. Euribor-korot kääntyivät verkkaiseen nousuun 2010 aikana, kun rahoitusmarkkinoiden tilanne alkoi normalisoitua. Euribor-korkojen nousu jäänee vähäiseksi myös vuonna 2011.

3 2 Matalat korot ja vankka kuluttajien luottamus tukivat asuntoluottojen kasvua. Kokonaisuutena pankkien luotto- ja talletuskannan kasvu piristyi hieman vuonna Osakemarkkinoiden kehitys jatkui verrattain vahvana. Suomeen rekisteröityjen rahastopääomien vahva kehitys jatkui ja pääomamarkkinoiden elpyminen tuki edellisvuoden tapaan vakuutussäästöjen kasvua. Olennaiset tapahtumat tilikaudella Toimitusjohtaja Hannu Tonteri jäi eläkkeelle Pankin hallintoneuvosto valitsi uudeksi toimitusjohtajaksi MMM, emba Olli Lehtilän. Olli Lehtilä aloitti tehtävässään Helsingin OP myi Optum Perintäpalveluiden (Optum) liiketoiminnan OP-Pohjola osk:lle Kaupasta saatu myyntitulos 1,8 miljoonaa euroa on kirjattu liiketoiminnan muihin tuottoihin. rakenne ja siinä tapahtuneet muutokset tilikauden aikana in kuuluu pankin lisäksi tytäryrityksenä Helsingin OP-Kiinteistökeskus Oy. in on yhdistelty myös osakkuusyhtiö Kiinteistö Oy Kaisaniemenkatu 1:stä Helsingin OP:n omistusta vastaava osuus. on laatinut konsernitilinpäätöksen, johon on yhdistelty emopankin tilinpäätöksen lisäksi tytäryhtiöiden tilinpäätökset Finanssivalvonnan tilinpäätösstandardin 3.1 edellyttämässä laajuudessa. Koska konsernitilinpäätöksen luvut eivät poikkea olennaisesti emoosuuspankin tilinpäätöksestä, tässä toimintakertomuksessa käsitellään osuuspankin ja sen konsernin toimintaa emo-osuuspankin tilinpäätöksen lukujen perusteella. Merkittävimmät konsernin erät on kerrottu jäljempänä kappaleessa Helsingin OP Pankin konserni. Olennaiset tapahtumat tilikauden päättymisen jälkeen Tulos Helsingin OP:ssa aloitettiin merkittävä organisaatiouudistus tammikuussa Organisaatiouudistuksen tavoitteena on asiakaspalvelun parantaminen sekä tavoitteellisuuden ja aktiivisuuden lisääminen organisaatiota selkiyttämällä ja toimintatapoja uudistamalla. Liikevoittoon vaikuttaneiden päätuotto- ja kuluerien kehitys kolmelta viimeiseltä vuodelta ja vuoden 2010 muutos on kuvattu alla olevassa taulukossa. Tulosanalyysi Muutos, % 2008 Milj. euroa Tuotot Korkokate 53,1 74,5-28,7 78,7 Muut tuotot Tuotot oman pääoman ehtoisista sijoituksista 0,9 0,5 83,3 0,5 Palkkiotuotot, netto 31,0 27,0 14,6 20,5 Arvopaperikaupan ja valuuttatoiminnan nettotuotot 0,2 2,0-91,8-0,1 Myytävissä olevien rahoitusvarojen nettotuotot 0,6 0,0 0,0 Sijoituskiinteistöjen nettotuotot 0,0 0,2-77,7 0,4 Liiketoiminnan muut tuotot 8,8 12,9-31,5 18,5 Yhteensä 41,5 42,6-2,5 39,8 Tuotot yhteensä 94,6 117,0-19,1 118,5 Kulut Henkilöstökulut 34,8 35,0-0,6 33,4 Muut hallintokulut 24,7 24,5 0,6 24,8 Poistot ja arvonalentumiset aineellisista ja aineettomista hyödykkeistä 3,6 3,6-0,9 5,3 Liiketoiminnan muut kulut 14,4 13,9 3,2 11,3 Kulut yhteensä 77,5 77,1 0,5 74,8 Arvonalentumiset luotoista ja muista sitoumuksista 0,5 3,7-87,9 1,3 Liikevoitto (-tappio) 16,7 36,2-53,8 42,4

4 3 Liikevoittoon vaikuttivat erityisesti korkokatteen ja liiketoiminnan muiden tuottojen pienentyminen sekä palkkiotuottojen kasvu. Perintätoimintaan liittyviä tuottoja on kirjattu liiketoiminnan muihin tuottoihin Optumin liiketoiminnan myyntiin asti. Pankilla on johdannaissopimuksia, joiden arvonmuutos kirjataan arvopaperikaupan ja valuuttatoiminnan nettotuottoihin. Korkokatteen suojaamiseksi hankitut johdannaiset erääntyvät vuoden 2011 aikana. Näiden lisäksi pankki on suojannut luottokannan korkotulovirtaa vuoden 2010 aikana neljällä johdannaissopimuksella. Nämä erääntyvät kolmen ja viiden vuoden päästä. Palkkiot luotonannosta ja varallisuudenhoidosta kasvoivat kuluneena vuonna. Palkkiotuottoihin sisältyy vähennyksenä asiakkaille myönnetyt OP-bonukset, joiden määrä kasvoi edelleen. Joulukuusta 2010 lähtien OP-bonuksia alkoi kertyä asiakkaille myös vakuutusmaksuista. Samalla OP-bonusasiakkaan määritelmä muuttui. Jatkossa OP-bonusasiakkuudessa huomioidaan pankkiasioinnin lisäksi myös vakuutusasiointi. Muutoin palkkiotuottoja kertyi seuraavasti: Palkkiotuotot Muutos, % Milj. euroa Talletuksista 0,5 0,5 1,3 Luotonannosta 9,1 8,1 13,3 Maksuliikkeestä 13,6 13,0 4,9 Arvopapereiden välityksestä ja liikkeeseen laskusta 7,4 5,8 28,4 Omaisuudenhoidosta ja lainopillisista tehtävistä 2,6 2,0 26,5 Takauksista 0,6 0,5 17,8 Vakuutusten välityksestä 11,6 10,9 5,9 Muut 5,5 5,8-4,2 Yhteensä 51,0 46,6 9,4 OP-bonukset -16,6-15,4 7,6 Palkkiotuotot yhteensä 34,4 31,1 10,3 Palkkiokulut 3,4 4,1-17,5 Palkkiotuotot, netto 31,0 27,0 14,6 Luottojen nettomääräiset arvonalentumistappiot pienenivät edellisvuodesta. Luotoista ja takaussaamisista kirjattiin arvonalentumistappioita seuraavasti: Luottojen ja takaussaamisten arvonalentumistappiot Milj. euroa Muutos, % Arvonalentumisten bruttomäärä 1,6 4,3-62,9 Vähennykset -1,1-0,5 111,0 Arvonalentumisten nettomäärä 0,5 3,7-87,9 Arvonalentumiset luotto- ja takauskannasta % 0,0 0,1 Tase ja taseen ulkopuoliset sitoumukset Keskeisiä tase- ja sitoumuseriä Keskeisimpien tase- ja sitoumuserien kehitys kolmelta vuodelta ja vuoden 2010 muutos on kuvattu alla olevassa taulukossa. Keskeisiä tase- ja sitoumuseriä Milj. euroa Muutos, % Tase 5 009, ,3 10, ,8 Luotot 4 635, ,6 7, ,8 Saamistodistukset 33,3 33,3 0,0 33,3 Osakkeet ja osuudet 8,2 9,0-9,8 8,9 Talletukset 3 248, ,0 10, ,0 Oma pääoma 244,0 274,0-10,9 288,3 Taseen ulkopuoliset sitoumukset 745,5 635,8 17,3 590,1

5 4 Asuntoluottojen kysyntä säilyi vilkkaana ja yrityksille myönnettyjen luottojen määrä kasvoi viime vuodesta. Talletukset lisääntyivät varsinkin loppuvuodesta ja kasvussa päästiin hyvään vauhtiin. Rahoitustoiminta Kiinteistöomistukset Uusia luottoja myönnettiin vuoden aikana miljoonaa euroa eli 207 miljoonaa euroa enemmän kuin edellisenä vuonna. Luottokanta yhteensä vuoden lopussa oli miljoonaa euroa ( ). Luottokanta kasvoi hieman enemmän kuin viime vuonna. Helsingin OP välittää asiakkaille myös OP-Kotipankin kulutusluottoja sekä OP-Pohjola-ryhmän kiinnitysluottopankin, OP- Asuntoluottopankki Oyj:n (OPA) myöntämiä asuntoluottoja. siirsi myöntämiään asuntovakuudellisia luottoja OPAlle tilikauden aikana 292 miljoonaa euroa. Rahoitustoiminta Milj. euroa Muutos, % Luotot omasta taseesta 4 635, ,6 7,5 OP-Asuntoluottopankin luotot 903,8 785,4 15,1 OP-Kotipankin luotot 84,0 88,4-5,0 Rahoitusyhtiöluotot 13,8 16,1-14,4 Rahoitustoiminta yhteensä 5 636, ,6 8,3 Järjestämättömät ja nollakorkoiset saamiset tilikauden aikana kehittyivät seuraavasti: Järjestämättömät ja nollakorkoiset saamiset Milj. euroa Muutos, % Järjestämättömät saamiset 16,6 13,4 23,6 Nollakorkoiset saamiset 0,1 0, ,2 Yhteensä 16,7 13,4 24,3 Prosenttia luotto- ja takauskannasta 0,4 0,3 Järjestämättömien saamisten kasvu johtui pääosin yksittäisistä asiakkaista. Näihin luottoihin ei arvella sisältyvän merkittävää luottotappioriskiä. Helsingin OP:n kiinteistöomistukset muodostuvat omassa käytössä olevista kiinteistöistä ja sijoituskiinteistöistä. Kiinteistöomistukset Milj. euroa Omassa käytössä olevat kiinteistöt Sitoutunut pääoma 32,9 32,8 Prosenttia taseesta 0,7 0,7 Sijoituskiinteistöt Sitoutunut pääoma 0,8 0,8 Prosenttia taseesta 0,0 0,0 Käypä arvo 1,3 1,3 Nettotuotto, % -2,9-2,0 Kiinteistöihin sitoutunut pääoma 33,7 33,7 yhteensä Prosenttia taseesta 0,7 0,7 Sitoutunut pääoma muodostuu kiinteistön kirjanpitoarvosta lisättynä osakehuoneistoon kohdistuvalla lainaosuudella. Lisäksi pankilla on sijoituksia kiinteistösijoitusyhtiöissä, joihin sitoutunut pääoma on 0,1 miljoonaa euroa (0,6). Kaikkien kiinteistösijoitusten osuus on 0,7 prosenttia taseesta (0,8). 1 Suluissa vertailuluku

6 5 Omassa käytössä olevat kiinteistöt Omassa käytössä oleviksi kiinteistöiksi on luettu kiinteistöt, jotka ovat pankin omassa käytössä konttori-, varasto- tai muina sellaisina tiloina taikka henkilökunnan asumis-, virkistys- tai muussa sellaisessa käytössä, sekä kiinteistöyhteisöjen osakkeet, jotka oikeuttavat tällaisten tilojen hallintaan. Omassa käytössä oleviksi kiinteistöiksi on luettu myös sellaiset suorassa omistuksessa olevat kiinteistöt, joista osa on vuokrattu, mutta vuokrattujen tilojen osuutta ei voida myydä erikseen, ja oman käytön osuus tällaisissa tiloissa on ollut yli viisi prosenttia pinta-alasta. Omassa käytössä olevien kiinteistöjen ja kiinteistöyhteisöjen osakkeiden tasearvoa määritettäessä on otettu lähtökohdaksi hyödykkeen arvo suhteessa liiketoiminnan tulonodotuksiin. Omassa käytössä olevista kiinteistöistä ei ole tehty arvonmuutoksia. Tilikauden aikana hankittiin työsuhdeasunnoksi osakehuoneisto kohteesta Helsingin Eteläinen Hesperiankatu 4. Muita oman käytön kiinteistöhankintoja ei tehty. Sijoituskiinteistöt Sijoituskiinteistöjä omistetaan vuokratuottojen ja omaisuuden arvonnousujen hankkimiseksi. Jos suorassa omistuksessa olevasta kiinteistöstä osa on vuokrattu ja oman käytön osuus on ollut vähäinen (alle viisi prosenttia), kiinteistö on luokiteltu sijoituskiinteistöksi. Lisäksi pankki on sijoittanut kiinteistösijoitusyhtiöiden osakkeisiin 0,1 miljoonaa euroa. Sijoituskäytössä olevia liike-, toimisto- ja teollisuuskiinteistöjä arvostettaessa kiinteistökohtaisena vähimmäistuottovaatimuksena tasearvoa määritettäessä on käytetty 5,5 prosenttia. Kohteiden arvostuksen perustana ovat olleet Corbel Oy:n laatimat arviot niiden käyvistä arvoista. Sijoituskiinteistöihin ei ole tehty tilikauden aikana arvonkorotuksia eikä arvonkorotuksen peruutuksia. Pankin sijoituskiinteistöomaisuus koostuu lähinnä myytävissä olevista rakentamattomista maaalueista, joiden takia nettotuottoprosentti jäi negatiiviseksi. Muun sijoitustoiminnan kehitys Sijoitukset joukkovelkakirjoihin ja muihin saamistodistuksiin pysyivät ennallaan ja olivat vuoden lopussa 33 miljoonaa euroa. Saamiset luottolaitoksilta, joista valtaosan muodostavat saamiset Pohjola Oyj:ltä olivat 249 miljoonaa euroa (117). Osakkeiden ja osuuksien määrä pieneni hieman. myi omistamansa Elisa Oyj:n osakkeet ja Helsingin OP-Kiinteistökeskus maksoi pankin tekemän pääomasijoituksen takaisin. Uudenmaan Pääomarahastoon tehtiin lisäsijoitus. Muiden aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden kuin kiinteistöjen ja kiinteistöosakkeiden kirjanpitoarvo 5,2 miljoonaa euroa oli 0,7 miljoonaa euroa pienempi kuin vuotta aikaisemmin. Vähennys johtuu koneista ja kalustosta kertyneiden poistojen kasvusta. merkitsi huhtikuussa ryhmän keskusyhteisön liikkeelle laskemaa joukkovelkakirjalainaa (OPK I/2010) 20 miljoonalla eurolla.

7 6 Velat yleisölle ja julkisyhteisöille Yleisön talletusten ja muiden velkojen kehitys on kuvattu alla olevassa taulukossa. Muut velat muodostuvat markkinarahaveloista ja valtion varoista välitetyistä lainoista. Velat yleisölle ja julkisyhteisöille Milj. euroa Talletukset Muutos, % Maksuliiketilit 1 965, ,6 22,0 Säästämistilit 223,7 206,5 8,3 Sijoittamistilit 1 023, ,9-8,0 Valuuttatalletukset 37,6 14,6 156,9 Yhteensä 3 248, ,0 10,3 Muut velat 0,2 1,6-87,8 Velat yleisölle ja julkisyhteisöille yhteensä 3 248, ,6 10,2 Asiakasvarat Talletukset 3 248, ,0 10,3 Sijoitusrahastot 613,8 604,4 1,5 Vakuutussäästöt 479,8 401,3 19,6 Asiakasvarat yhteensä 4 341, ,7 9,9 Muun vieraan pääoman ja sitoumusten kehitys Velat luottolaitoksille, jotka muodostuvat lähes kokonaan veloista Pohjola Oyj:lle, kasvoivat miljoonaan euroon (1 225). Pankilla ei ollut liikkeeseen laskettuja joukkovelkakirjalainoja vuoden lopussa (0,7). Muut vieraan pääoman erät muodostuvat lähinnä lyhytaikaisista maksujenvälityseristä sekä tuottojen ja kulujen jaksotuksiin liittyvistä tilinpäätösvaiheen siirtyvistä eristä. Oma pääoma ja varaukset Oman pääoman määrä pieneni ja oli 244 miljoonaa euroa (274). Poistoeroa taseesta purkautui 0,2 miljoonaa euroa sen johdosta, että evl-poistot tehtiin täysimääräisinä ja ne olivat määrältään pienemmät kuin suunnitelmapoistot. Luottotappiovarausta kasvatettiin 26 miljoonaa euroa. Omat varat ja vakavaraisuus Helsingin OP:n vakavaraisuus lasketaan nk. Basel II säännöstön mukaisesti. Luottoriskin pääomavaatimuksen laskentaan käytetään luottoriskin standardimenetelmää. Myös markkinariskien pääomavaatimus lasketaan standardimenetelmällä. Operatiivisten riskien pääomavaatimuksen laskennassa siirryttiin vuoden 2010 aikana perusmenetelmästä standardimenetelmän käyttöön. Vakavaraisuussäännöstö on muuttumassa finanssikriisin seurauksena. Kansainvälisesti valvojien yhteistyönä ollaan muodostamassa nk. Basel III säännöksiä, joilla pyritään estämään finanssikriisien synty tulevaisuudessa. Suurimmat muutokset koskevat luottolaitosten omien varojen sisältöä, likviditeettivaatimuksia ja vähimmäisomavaraisuusastetta. Basel III säännöstön lopullinen sisältö, voimaantulo- ja siirtymäaikataulut ovat vielä avoimena.

8 7 Pankin omat varat ja vakavaraisuus ovat muuttuneet vuoden aikana seuraavasti: Omat varat Milj. euroa Ensisijaiset omat varat 286,7 293,8 Osakepääoma 7,7 7,7 Muut ensisijaiset omat varat 279,3 286,1 - Aineettomat hyödykkeet 0,4 0,0 Muut vähennykset ensisijaisista omista varoista -3,0-1,6 Toissijaiset omat varat 0,0 0,4 Käyvän arvon rahasto ja muut rahastot 0,0 0,4 Muut vähennykset toissijaisista omista varoista 0,0-0,4 Omat varat yhteensä 283,7 292,2 Omien varojen määrä oli tilikauden päättyessä 283,7 miljoonaa euroa ja taseen osoittama oma pääoma 244,0 miljoonaa euroa. Omien varojen ja taseen osoittaman oman pääoman erotus 39,7 miljoonaa euroa johtuu sellaisista omiin varoihin luettavista eristä, jotka eivät sisälly taseen omiin pääomiin sekä omista varoista vähennetyistä eristä. Merkittävimmät tällaiset erät ovat omiin varoihin luetut vapaaehtoiset varaukset ja poistoero laskennallisella verolla vähennettynä (62,1). Omista varoista vähennettyjä eriä ovat mm. aineettomat hyödykkeet (0,4) sekä yli 10 prosentin sijoitukset toisiin luottolaitoksiin, sijoituspalveluyrityksiin ja rahoituslaitoksiin (3,0), laskennalliset verosaamiset tilikauden tappiosta (8,6) sekä suunniteltu voitonjako (10,3). Finanssivalvonnan antaman luottolaitostoiminnasta annetun lain 48 :n 8 momentin mukaisen poikkeusluvan perusteella osuuspankin sijoituksia Pohjola Capital Partners Oy:n (nyk. Vaaka Partners Oy:n) hallinnoimiin pääomarahastoihin on käsitelty vakavaraisuuslaskennassa elinkeinoyhteisöön tehdyn osakesijoituksen tavoin sen sijaan, että ne olisi vähennetty omista varoista. Omien varojen vaatimus Milj. euroa Omien varojen vaatimus Luottoriski Valtio- ja keskuspankkivastuut 0,0 0,0 Luottolaitos- ja 0,1 0,1 sijoituspalveluyritysvastuut Yritysvastuut 93,0 86,8 Vähittäisvastuu 123,7 112,8 Oman pääoman ehtoiset sijoitukset 0,6 0,8 Muut erät 3,6 3,8 Luottoriski yhteensä 220,9 204,3 Markkinariski 0,0 0,0 Operatiivinen riski 15,1 17,1 Yhteensä 236,0 221,5 Vakavaraisuus Milj. euroa Omat varat yhteensä 283,7 292,2 Ensisijaiset omat varat 286,7 293,8 Omien varojen vaatimus 236,0 221,5 Vakavaraisuussuhde, % 9,6 10,6 Vakavaraisuussuhde ensisijaisilla omilla varoilla, % 9,6 10,6 Osuuspankkien yhteenliittymän vakavaraisuus, % * 12,7 12,6 *syyskuussa 2010 Lakisääteinen alaraja vakavaraisuussuhteelle on 8 prosenttia. Ensisijaisilla omilla varoilla lasketun vakavaraisuussuhteen alaraja on 4 prosenttia.

9 8 Vakavaraisuussuhde on heikentynyt hieman johtuen riskipainotettujen sitoumusten ja omien varojen vaatimuksen kasvusta. Tunnuslukujen laskentakaavat: Vakavaraisuussuhde, % Omat varat yhteensä x 8 % Omien varojen vähimmäisvaatimus yhteensä Vakavaraisuussuhde ensisijaisilla omilla varoilla, % Ensisijaiset omat varat yhteensä x 8 % Omien varojen vähimmäisvaatimus yhteensä Helsingin OP Pankin konserni Pankin konsernin liikevoitto pieneni 52,8 prosenttia ja oli 17,8 miljoonaa euroa (37,7). n tase oli vuoden lopussa miljoonaa euroa (4 555). n vakavaraisuussuhde oli 9,7 prosenttia (10,3). Omat varat olivat 287 miljoonaa euroa (287), josta ensisijaiset omat varat 290 miljoonaa euroa (288). n omien varojen vaatimus oli yhteensä 238 miljoonaa euroa (222) ja se koostui seuraavasti: luottoriski 221 miljoonaa euroa (204) ja operatiivinen riski 17 miljoonaa euroa (18). n oman pääoman tuotto (ROE) tilikaudelta (suluissa kaksi edellistä tilikautta) oli 4,1 prosenttia (8,9 ja 9,6), koko pääoman tuotto (ROA) 0,3 prosenttia (0,6 ja 0,7), omavaraisuusaste 6,1 prosenttia (7,0 ja 6,9) ja kulujen suhde tuottoihin 82,2 prosenttia (66,8 ja 66,0). Tunnuslukujen laskukaavat on esitetty Taloudellista kehitystä kuvaavat tunnusluvut -kappaleen yhteydessä. Yhteisvastuu ja yhteisturva Helsingin OP kuuluu osuuspankkien yhteenliittymään, jonka muodostavat yhteenliittymän keskusyhteisö OP-Pohjola osk, osuuspankkien keskusrahalaitoksena toimiva liikepankki Pohjola Oyj, keskusyhteisön muut jäsenluottolaitokset, keskusyhteisön ja jäsenluottolaitoksen konsolidointiryhmiin kuuluvat yhteisöt sekä sellaiset luottolaitokset, rahoituslaitokset ja palveluyritykset, joista edellä mainitut yhteisöt yksin tai yhdessä omistavat yli puolet. OP-Pohjola osk:n jäseniä olivat vuoden lopussa 213 osuuspankkia sekä Pohjola Oyj, Helsingin OP Oyj, OP-Asuntoluottopankki Oyj ja OP-Kotipankki Oyj. Lain mukaan osuuspankkien yhteenliittymää valvotaan konsolidoidusti, ja keskusyhteisö ja sen jäsenluottolaitokset vastaavat viime kädessä toistensa veloista ja sitoumuksista. Keskusyhteisö on velvollinen antamaan jäsenluottolaitoksilleen ohjeita niiden sisäisestä valvonnasta sekä riskienhallinnasta, niiden toiminnasta maksuvalmiuden ja vakavaraisuuden turvaamiseksi sekä yhtenäisten tilinpäätösperiaatteiden noudattamisesta yhteenliittymän yhdistellyn tilinpäätöksen laatimisessa. Keskusyhteisö ja jäsenluottolaitokset ovat yhteisvastuussa niistä selvitystilassa tai konkurssissa olevan keskusyhteisön tai jäsenluottolaitoksen veloista, joita ei saada suoritetuksi sen varoista. Vastuu jakautuu keskusyhteisön ja jäsenluottolaitosten kesken viimeksi vahvistettujen taseiden loppusumman mukaisessa suhteessa. Jos jäsenluottolaitoksen omat varat vähenevät tappioiden vuoksi niin alhaisiksi, että yhteenliittymälaissa säädetyn selvitystilan edellytykset täyttyvät, keskusyhteisöllä on oikeus periä jäsenluottolaitoksiltaan keskusyhteisön säännöissä mainituin perustein ylimääräisiä maksuja tilikauden aikana enintään viisi tuhannesosaa jäsenluottolaitosten viimeksi vahvistettujen taseiden yhteenlasketusta loppusummasta käytettäväksi jäsenluottolaitoksen selvitystilan ehkäisemiseksi tarvittaviin tukitoimiin.

10 9 Talletus- ja sijoitussuoja Luottolaitostoiminnasta annetun lain mukaan talletuspankin on kuuluttava talletussuojarahastoon. OP-Pohjola-ryhmään kuuluvia talletuspankkeja pidetään talletussuojan osalta yhtenä pankkina. Talletussuojarahastosta korvataan tallettajien saamiset OP-Pohjola-ryhmän talletuspankeilta enintään euroon asti. OP-Pohjola-ryhmässä talletuspankkeja ovat osuuspankit, Pohjola Oyj, Helsingin OP Oyj ja OP-Kotipankki Oyj. OP-Pohjola-ryhmä on maksanut vuonna 2010 rahastolle kannatusmaksuja 24,5 miljoonaa euroa. Sijoittajien korvausrahasto maksaa korvauksia ei-ammattimaisille sijoittajille silloin, kun sijoituspalveluyritys tai luottolaitos ei pysty suorittamaan muun kuin tilapäisen maksukyvyttömyyden vuoksi suojan piirissä olevia sijoittajien selviä ja riidattomia saamisia sopimuksen mukaisesti. Korvauksen määrä on 90 prosenttia saamisen määrästä, enintään euroa. OP-Pohjola-ryhmään kuuluvia pankkeja pidetään korvaussuojan osalta yhtenä pankkina. Taloudellista kehitystä kuvaavat tunnusluvut Tunnusluku Oman pääoman tuotto (ROE), % 3,9 8,5 10,0 Koko pääoman tuotto (ROA), % 0,3 0,6 0,8 Omavaraisuusaste, % 6,1 7,0 6,9 Kulujen suhde tuottoihin, % 81,9 65,9 63,1 Tunnuslukujen laskukaavat Oman pääoman tuotto (ROE), % Liikevoitto (-tappio) Tuloverot * x 100 Oma pääoma ja vähemmistön osuus + Tilinpäätössiirtojen kertymä laskennallisella verolla vähennettynä (vuoden alun ja lopun keskiarvo) Koko pääoman tuotto (ROA), % Liikevoitto (-tappio) Tuloverot * x 100 Taseen loppusumma keskimäärin (vuoden alun ja lopun keskiarvo) Omavaraisuusaste, % Oma pääoma ja vähemmistön osuus + Tilinpäätössiirtojen kertymä laskennallisella verolla vähennettynä x 100 Taseen loppusumma Kulujen suhde tuottoihin, % Hallintokulut + Poistot ja arvonalentumiset aineellisista ja aineettomista hyödykkeistä + Liiketoiminnan muut kulut x 100 Korkokate + Tuotot oman pääoman ehtoisista sijoituksista + Nettopalkkiotuotot + Arvopaperikaupan ja valuuttatoiminnan nettotuotot + Myytävissä olevien rahoitusvarojen nettotuotot + Suojauslaskennan nettotulos + Sijoituskiinteistöjen nettotuotot + Liiketoiminnan muut tuotot + Osuus osakkuusyritysten tuloksista (netto) * Tilinpäätössiirtoihin sisältyvä verovaikutus huomioitu

11 10 Riskienhallinta Riskienhallinnan periaatteet ja organisointi sekä pankin riskiasema Luottoriskit Riskienhallinta perustuu liiketoimintapäätöksiä tekevien henkilöiden ammattitaitoon ja varovaisuuteen sekä systemaattiseen riskien mittaamiseen, arviointiin ja rajoittamiseen. Riskienhallinnan tärkein tavoite on turvata pankin riskinkantokyky ja varmistaa, ettei toiminnassa oteta niin suurta riskiä, että se vaarantaisi pankin kannattavuuden, vakavaraisuuden tai toiminnan jatkuvuuden. Riskienhallinta on järjestetty OP-Pohjola osk:n jäsenpankeilleen antamien yleisten ohjeiden mukaisesti. OP-Pohjola osk:n johtokunta on asettanut osuuspankkien ja Helsingin OP:n riskinkantokyvylle, kannattavuudelle ja eri riskilajeille valvontarajat, joita niiden ei tule toiminnassaan ylittää. Mikäli valvontaraja rikkoutuu, pankki tekee toimintasuunnitelman, josta ilmenee miten ja millä aikataululla pankin tilanne tulee palautumaan asetetun valvontarajan puitteisiin. Pankin hallintoneuvosto on vahvistanut vakavaraisuutta ja riskien hallintaa koskevat periaatteet. Pankin hallitus vastaa riskienhallinnan riittävyydestä ja on vahvistanut eri riskilajeja koskevat ohjeet sekä asettanut riskirajat riskinkantokyvylle ja keskeisimmille riskimittareille. Riskirajojen ajantasaisuus suhteessa pankin liiketoiminnan tilaan ja kehitykseen tarkistetaan vuosittain. Hallitus valvoo riskienhallintaa ja seuraa säännöllisesti pankin riskinkantokykyä ja riskitilannetta. Hallitus käsittelee pankin riskiaseman kokonaisuutena neljä kertaa vuodessa. Pankissa on nimetty riskienhallintapäällikkö, joka toimii myös compliance officerina. Helsingin OP:n johto ja riskienhallintapäällikkö vastaavat riskienhallinnan toteutuksesta hallituksen vahvistamien ohjeiden mukaisesti sekä raportoivat hallitukselle, hallintoneuvostolle ja OP-Pohjola osk:lle säännöllisesti pankin liiketoiminnasta, riskinkantokyvystä ja riskiasemasta. Pankin suhtautuminen riskinottoon on maltillinen. Riskinkantokyvyn riittävyyttä suhteessa pankin riskeihin arvioidaan riskimittareiden ja OP-Pohjola osk:n tuottaman, riskien pohjalta lasketun taloudelliseen pääomaan perustuvan, laskentamallin avulla. Pääomasuunnittelulla varmistetaan, että pankin riskit on kartoitettu kattavasti ja että pankilla on riittävä riskinkantokyky nykyisiin ja ennakoituihin riskeihin nähden. Lisäksi sen avulla varmistetaan, että pankin kasvu-, kannattavuusja riskinkantokyvyn tavoitteet ovat tarkoituksenmukaisia ja keskenään johdonmukaisesti asetettu. Pääomasuunnitelma sisältää mm. tavoitteet pääomatasolle sekä varautumissuunnitelman riskinkantokykyyn vaikuttavien odottamattomien tilanteiden varalle. Omien varojen riittävyys turvataan ensisijaisesti pitämällä pankin kannattavuus kohtuullisella tasolla. Pankin riskinkantokyky on riittävä ja riskiasema on vakaa. Luottoriskillä tarkoitetaan sitä, että asiakas ei mahdollisesti täytä luottosuhteesta syntyviä velvoitteitaan eikä asetettu vakuus ole riittävä kattamaan pankin saamista. Luottoriskien hallinnan tarkoituksena on vähentää luottotappioiden todennäköisyyttä jo ennen luottopäätöstä sekä toisaalta rajoittaa ja estää jo tehtyihin luottopäätöksiin liittyvien riskien toteutuminen. Luottoriskiä hallitaan luottoprosessin yhteydessä asiakasvalinnalla ja vakuuksin sekä jatkuvana toimintana seurannan, arvioinnin ja korjaavien toimenpiteiden kautta. liiketoiminnassa luotonanto tapahtuu ensisijaisesti asiakkaan riittävän ja todennetun velanhoitokyvyn perusteella. Luottopäätökset perustuvat vahvistettuihin päätöksenteko-ohjeisiin, asiakkaan luottokelpoisuusluokkaan, maksukykyyn ja vakuuksiin, joiden tulee yleensä olla turvaavat. Seurannassa kiinnitetään huomiota myös luotonannon toimialakohtaisiin keskittymiin. Osittain vakuudeton luotonanto on mahdollista vain poikkeustapauksissa riskienhallintaa koskevien ohjeiden määrittelemällä tavalla. Pankin luottokanta on vakuutettu Osuuspankkien Keskinäisessä Vakuutusyhtiössä (OVY). OVYn vakuutuskäsittely myös tukee pankin laadukasta luottoprosessia analysoimalla asiakkaan

12 11 Markkinariskit velanhoitokyvyn riittävyyden ja vakuuksien turvaavuuden tietyn vastuumäärän ylittävistä asiakaskokonaisuuksista. Pankilla ei ole asiakaskokonaisuuksia, joiden asiakasriski (asiakasvastuut vähennyserät huomioiden) ylittäisi luottolaitoslain asettaman 25 prosentin rajan pankin omista varoista. Viiden suurimman asiakaskokonaisuuden asiakasriskien (asiakasvastuut vähennyserät huomioiden) yhteismäärä oli 67 prosenttia pankin omista varoista. Sellaisten asiakaskokonaisuuksien, joiden asiakasriskien yhteismäärä pankissa ylitti 10 prosenttia pankin omista varoista, oli yhteensä 59 prosenttia pankin omista varoista. Vuonna 2010 luotto- ja takaustappioiden nettomäärä oli 0,02 prosenttia luotto- ja takauskannasta. Pankin säännöllisesti tekemän tulevien luottotappioriskien kartoituksen perusteella suurimpien asiakkaiden taholta ei ole odotettavissa olennaisia tappioita. Pankin järjestämättömät ja nollakorkoiset saamiset olivat 0,4 prosenttia luotto- ja takauskannasta. Markkinariskeihin sisällytetään likviditeetti- (rahoitus-), korko-, valuuttakurssi-, osake- ja kiinteistöriskit. Markkinariskien hallinnan tavoitteena on tunnistaa, mitata, rajoittaa, seurata ja valvoa pankin markkinariskejä siten, että pankin kannattavuus tai vakavaraisuus ei vaarannu. Markkinariskien hallinta on osa pankin sisäistä valvontaa ja liiketoiminnan johtamista sekä vakavaraisuuden hallintaprosessia. Markkinariskien hallinnasta pankki on vahvistanut erillisen toimintaohjeen. Rahoitusriskillä tarkoitetaan pankin kykyä selviytyä maksuvelvoitteista. Rahoitusriski koostuu rakenteellisesta rahoitusriskistä ja maksuvalmiusriskistä. Rakenteellista rahoitusriskiä seurataan luotonannon ja sen rahoituksen maturiteettirakenteen erolla. Maksuvalmiusriskiä seurataan pankin tulo- ja menokassavirtojen erona ja maksuvalmius hoidetaan Pohjola Pankin shekkitilin kautta. Rakenteellista rahoitusriskiä hallitaan OP-Pohjola-ryhmän likviditeetin hallintastrategian ja OP- Pohjola osk:n hallintoneuvoston hyväksymistä ryhmätason riskirajoista johdettujen valvontarajojen avulla. Pankin rahoitusvarojen ja -velkojen jakauma on kuvattu liitetiedoissa. Korkoriskillä tarkoitetaan korkojen muutosten aiheuttamaa epävarmuutta pankin tulokselle ja kannattavuudelle. Korkoriski aiheutuu sijoituksen ja hankinnan toisistaan poikkeavista korkosidonnaisuuksista tai korontarkistusajankohdista. Korkoriski näkyy toteutuessaan taseen nykyarvon muutoksena ja korkotuloksen muutoksena. Pankin korkoriskiä hallitaan ensisijaisesti otto- ja antolainauksen tuotevalikoimalla ja -ehdoilla. Toissijaisesti pankki voi suojata taseensa korkoriskiä korkojohdannaisilla OP-Pohjola-ryhmässä käytössä olevien suojauksen toimintamallien mukaisesti. Johdannaissuojaus voidaan toteuttaa joko nimettyihin sopimuksiin kohdistettuna tai ns. taloudellisena suojauksena. Taloudellisen suojauksen avulla suojataan tiettyä riskipositiota tai kassavirtaa tulevaisuuden arvonmuutoksia vastaan sovellettavan riskienhallintastrategian mukaisesti. Helsingin OP on suojannut taloudellisen suojauksen avulla sekä tasetta korkojen laskulta että luottokannan korkotulovirtaa. Vuonna 2008 tehtyjen johdannaissopimusten nimellisarvo on 120 miljoonaa euroa ja vuonna 2010 tehtyjen johdannaissopimusten yhteismäärä on nimellisarvoltaan 50 miljoonaa euroa. liiketoiminnassa valuuttakurssiriskillä tarkoitetaan valuuttakurssimuutosten pankille aiheuttamaa tulosriskiä tai markkina-arvon muutosriskiä. Avoin valuuttapositio syntyy, kun samassa valuutassa olevien saamisten ja velkojen määrät poikkeavat toisistaan. OP-Pohjolaryhmässä valuuttakurssiriski keskitetään Pohjola in, ja yksittäisen pankin valuuttapositio rajoittuu käytännössä matkavaluuttakassaan. Osakeriskillä tarkoitetaan julkisesti noteerattavien osakkeiden ja muiden vastaavien instrumenttien markkinakurssimuutosten aiheuttamaa tulosriskiä ja markkina-arvojen muutosriskiä. Helsingin OP:n osakeriski on vähäinen eikä sijoitustoiminta ei ole pankin ydinliiketoimintaa. Kiinteistöriskillä tarkoitetaan Helsingin OP:n ja sen konserniyhtiöiden omistuksessa oleviin kiinteistöihin tai kiinteistöyhteisöjen osakkeisiin ja osuuksiin kohdistuvaa arvonalenemis-, tuotto- ja vahingoittumisriskiä. Pankin kiinteistöt on vakuutettu käyvästä arvostaan. Pankin hallitus käsittelee

13 12 Operatiiviset riskit Strategiset riskit pankin kiinteistöomistukset ja niihin liittyvät riskit sekä investointi-, korjaus- ja muut toimenpiteet säännöllisesti. Seurannassa kiinnitetään huomiota muun muassa kiinteistöihin sitoutuneen pääoman määrään suhteessa pankin taseeseen ja sijoituskiinteistöjen sitoutuneelle pääomalle saatavaan nettotuottoon sekä käypiin arvoihin. Helsingin OP ei harjoita varsinaista kiinteistöliiketoimintaa, vaan kiinteistöomistukset muodostuvat pääasiallisesti omassa käytössä olevista toimitilakiinteistöistä. Vuoden 2010 lopussa kiinteistösijoituksiin (ml. omistukset kiinteistösijoitusyhtiöissä) sitoutuneen pääoman määrä oli 0,7 prosenttia taseen loppusummasta. Sijoituskiinteistöihin sitoutuneen pääoman tuotto oli -2,9 prosenttia. Pankin sijoituskiinteistöt ovat lähinnä myytävissä olevia rakentamattomia maa-alueita, joiden takia nettotuottoprosentti jäi negatiiviseksi. Operatiivisella riskillä tarkoitetaan riskiä siitä, että puutteellisesti toimivista sisäisistä prosesseista, henkilöistä ja järjestelmistä tai ulkoisista tapahtumista aiheutuu tappiota. Operatiivisten riskien hallinnan tavoitteena on tunnistaa ja arvioida mahdollisia ja toteutuneita operatiivisia riskejä sekä kehittää riskejä ennaltaehkäiseviä toimintatapoja ja yrityskulttuuria. Operatiiviset riskit arvioidaan säännöllisesti ja riskitilanne raportoidaan hallitukselle kokonaisuutena kaksi kertaa vuodessa. Vuonna 2010 operatiivisista riskeistä pankille aiheutuneet tappiot olivat vähäisiä. Strategisella riskillä tarkoitetaan väärin valitun liiketoimintastrategian johdosta syntyviä menetyksiä. Strategista riskiä vähennetään jatkuvalla suunnittelulla, joka perustuu analyyseihin ja ennusteisiin asiakkaiden tulevista tarpeista, eri toimialojen ja markkina-alueiden kehityksestä sekä kilpailutilanteesta. Asiakkaat ja palveluverkosto sai vuoden 2010 aikana uutta asiakasta. Kaikkiaan pankilla oli vuoden 2010 lopussa ( ) asiakasta. Pankilla on 36 toimipistettä sekä Verkko- ja puhelinpalvelut -yksikkö, joista kaikista asiakas saa henkilökohtaista palvelua. Konttorit tarjoavat täyden palvelun yksityisasiakkaille ja päivittäistä rahaasioiden hoitoa pienille yrityksille. Yritys- ja yhteisöasiakkaita palvelevat Yritys- ja yhteisöpankki Mikonkadulla sekä yrityskonttorit Helsingin keskustassa, Itä-Helsingissä, Espoossa ja Vantaalla. Vakuutuspalveluja saa 28 toimipisteestä. Henkilökohtaisen palvelun rinnalla Helsingin OP tarjoaa kattavat ja pankin aukioloajoista riippumattomat palveluvaihtoehdot. Asiakkaiden käytettävissä ovat internet-, puhelin- ja mobiilipalvelut. Maksuautomaatit poistuvat käytöstä helmikuun 2011 alussa. Sähköisten pankkipalveluiden käyttö kasvoi edelleen vuoden 2010 aikana. Vuoden lopussa jo lähes 98 prosenttia asiakkaiden peruspalvelutapahtumista tehtiin sähköisinä itsepalveluina. Internetpalveluiden käyttö lisääntyi nopeimmin. Myös sähköisen E-laskun käyttö on lisääntynyt vuoden aikana. Helsingin OP-Kiinteistökeskuksella on 22 toimipistettä, joista 16 sijaitsee Helsingin OP:n toimipisteen yhteydessä. Näiden lisäksi Helsingin OP-Kiinteistökeskuksella on toimipisteitä Haagassa, Herttoniemessä, Kampissa, Korsossa ja Sipoossa. Varallisuudenhoito Asiakkaiden finanssivarallisuus (talletukset, sijoitusrahastot, vakuutussäästöt, joukkovelkakirjalainat ja osakkeet) kasvoi vuoden aikana 14 prosenttia. Varojen jakautuminen eri tuotteiden kesken muuttui jälleen voimakkaasti. Talletukset kasvoivat 10 prosenttia, sijoitusrahastosijoitusten arvo nousi kaksi prosenttia ja vakuutussäästöjen arvo nousi 20 prosenttia. Osakesijoitukset kasvoivat 33 prosenttia ja erilaisten joukkovelkakirjalainojen määrä

14 13 pieneni 11 prosenttia. Vuoden lopussa talletukset olivat miljoonaa euroa, sijoitusrahastopääomat olivat 614 miljoonaa euroa, vakuutussäästöt 480 miljoonaa euroa, osakesijoitukset miljoonaa euroa ja joukkovelkakirjalainat 171 miljoonaa euroa. Pankin varallisuudenhoitopalveluista saamat palkkiot kasvoivat edellisestä vuodesta 35 prosenttia 12,9 miljoonaan euroon. Yritys- ja yhteisöasiakkaat Finanssikriisin jälkeen talouden kasvu on ollut hidasta ja yrityksillä on edelleen käyttämätöntä kapasiteettia. Sen vuoksi yritysten investointitarpeet ovat olleet vähäisiä. Käyttöpääomatarpeiden ja yrityskauppojen lisääntymisen vuoksi yritysluottokanta Suomessa kääntyi kasvuun oltuaan edellisvuonna nollan tuntumassa. Helsingin Op:n yritysluottokanta kasvoi kahdeksan prosenttia ja oli vuoden lopussa miljoonaa euroa. Kannan kasvu saavutettiin 490 miljoonan euron uusluotonannolla. Yritys- ja yhteisöasiakas -liiketoiminnon talletuskanta oli miljoonaa euroa (994). Asiakasvarat yhteensä olivat miljoonaa euroa (1 121). Yritysasiakkaiden lukumäärä vuoden vaihteessa oli Henkilöstön palkitsemisjärjestelmät Helsingin OP kuuluu OP-Pohjola-ryhmän yhteiseen OP-Henkilöstörahastoon. Henkilöstörahasto on työntekijöiden pitkän tähtäimen palkitsemismuoto. maksaa henkilöstörahastolle voittopalkkioita ennalta sovittujen periaatteiden mukaan. Rahaston jäsen voi nostaa rahastoosuuksia rahaston säännöissä mainituin perustein. Pankissa on käytössä myös johdon pitkän aikavälin palkitsemisjärjestelmä, jonka perusteella järjestelyyn kuuluvat henkilöt voivat saada palkkion Pohjola Oyj:n osakkeina. Palkkion suuruus määräytyy asetettujen tavoitteiden ja niiden toteutumisen perusteella ja se suoritetaan ansainta- ja sitouttamisjakson kuluttua. Lisäksi pankissa on käytössä henkilöstölle erillinen lyhyen aikavälin palkitsemisjärjestelmä, joka koostuu tiimi- ja henkilökohtaisista palkkioista. Henkilöstö Osaaminen ja erinomainen asiakaspalvelu ovat Helsingin OP:n keskeisiä menestystekijöitä ja ne ovat pankissa jatkuvan kehittämisen kohteena. Ammatillista osaamista vahvistettiin pääasiassa pankin monipuolisten sisäisten koulutusohjelmien sekä OP-Pohjola-ryhmän koulutusohjelmien avulla. Keskeinen kehittämisen teema oli lisäksi työssä oppimisen vahvistaminen eri menetelmin. Valmentava johtaminen ja vastuullinen vaikuttaminen olivat edelleen keskeisesti esillä. Vuoden lopussa työsuhteessa pankkiin oli 762 henkilöä. Vastaava luku edellisen vuoden lopussa oli 792 henkilöä. Vuoden aikana työsuhteessa oli keskimäärin 788 henkilöä. Vastaava luku edellisenä vuonna oli 811. Optumin myynnin yhteydessä pankista siirtyi OP-Pohjola osk:iin 69 työntekijää. Pankissa tehtiin loppuvuodesta henkilöstötutkimus, jonka tulokset kokonaisuutena olivat hyvää tasoa. Useimpien osa-alueiden osalta oli tapahtunut hienoista myönteistä kehitystä. Tutkimuksen osa-alueet olivat yksilöön liittyvät keskeiset asiat, työyhteisön toiminta, johtaminen, esimiestyö, työhyvinvointi sekä sisäinen työnantajakuva. Henkilöstötutkimuksen osoittamia vahvuuksiamme ovat mm. se, että koetaan, että selkeät tavoitteet ohjaavat toimintaamme, osaamista on riittävästi ja voimavarat työhön ovat hyvät.

15 14 Helsingin OP Pankin hallinnointijärjestelmä Yhtiökokous Helsingin OP:n omistaja käyttää päätösvaltaansa yhtiökokouksessa. Varsinainen yhtiökokous pidetään vuosittain ennen toukokuun loppua Helsingissä, Espoossa, Kauniaisissa tai Vantaalla. Kokouksessa on esitettävä tilinpäätös, tilintarkastuskertomus ja hallintoneuvoston lausunto tilinpäätöksestä ja tilintarkastuskertomuksesta ja päätettävä seuraavista asioista: - tuloslaskelman ja taseen sekä konsernituloslaskelman ja konsernitaseen vahvistamisesta - toimenpiteistä, joihin vahvistetun taseen ja konsernitaseen mukainen voitto tai tappio antaa aihetta - vastuuvapauden myöntämisestä hallintoneuvoston ja hallituksen jäsenille sekä toimitusjohtajalle - palkkion määräämisestä hallintoneuvoston puheenjohtajalle, jäsenille ja tilintarkastajille - hallintoneuvoston jäsenten ja tilintarkastajien lukumäärästä ja - valittava hallintoneuvoston jäsenet sekä tilintarkastajat ja tarvittaessa varatilintarkastaja. Yhtiökokous pidettiin Hallintoneuvosto Pankin toimintaa valvoo hallintoneuvosto, johon kuuluu kuusitoista (16) jäsentä, jotka valitaan kolmeksi vuodeksi kerrallaan varsinaisesta yhtiökokouksesta kolmen vuoden kuluttua seuraavan varsinaisen yhtiökokouksen päättymiseen saakka. Hallintoneuvoston jäsenistä eroaa vuosittain kolmannes toimiajan mukaan. Hallintoneuvoston jäsenten eroamisikä on 65 vuotta, kuitenkin siten että tämän iän täyttänyt henkilö saa toimia tehtävässään seuraavan varsinaisen yhtiökokouksen päättymiseen saakka. Hallintoneuvoston jäsen saa kuulua toisen liikeyrityksen hallintoon. Muun kuin osuuspankkien yhteenliittymän keskusyhteisön, sen jäsenluottolaitoksen tai niiden konsolidointiryhmiin kuuluvan luottolaitoksen tai sijoituspalveluyrityksen hallintoon hallintoneuvoston jäsen saa kuitenkin kuulua vain hallintoneuvoston suostumuksella. Hallintoneuvoston tehtävänä on yhtiöjärjestyksen mukaan valvoa hallituksen ja toimitusjohtajan hoitamaa pankin hallintoa. Hallintoneuvosto voi antaa hallitukselle ohjeita asioissa, jotka ovat laajakantoisia tai periaatteellisesti tärkeitä. Hallintoneuvoston on erityisesti: - vahvistettava hallituksen jäsenten lukumäärä sekä valittava ja vapautettava hallituksen jäsenet sekä määrättävä edellä mainittujen muiden kuin toimitusjohtajan tai toimitusjohtajan varamiehen palkkaedut - valittava ja vapautettava toimitusjohtaja ja toimitusjohtajan sijainen. Ennen kuin toimitusjohtajan toimi täytetään tai toimitusjohtaja vapautetaan tehtävästään, on asiasta hankittava lausunto osuuspankeista ja muista osuuskuntamuotoisista luottolaitoksista annetun lain 3 :ssä tarkoitetulta osuuspankkien yhteenliittymän keskusyhteisöltä, jolle on lausuntoa varten toimitettava tointa hakeneiden hakemusasiakirjat; - annettava varsinaiselle yhtiökokoukselle lausunto tilinpäätöksestä ja konsernitilinpäätöksestä sekä tilintarkastuskertomuksesta; sekä - käsiteltävä muut hallintoneuvostolle lain mukaan kuuluvat tehtävät. Hallintoneuvosto kokoontui vuonna 2010 yhteensä kolme kertaa. Hallintoneuvoston tarkastusvaliokunta Helsingin OP:n yhtiöjärjestyksen 10 :n mukaan hallintoneuvoston tehtävänä on valvoa hallituksen ja pankin toimitusjohtajan hoitamaa pankin hallintoa. Hallintoneuvosto on valinnut keskuudestaan kolmijäsenisen tarkastusvaliokunnan. Tarkastusvaliokunnan on kiinnitettävä huomiota erityisesti siihen, että Helsingin OP:tä ja sen konsernia johdetaan ammattitaitoisesti terveitä ja varovaisia liikeperiaatteita noudattaen lain, sääntöjen, viranomaismääräysten ja annettujen ohjeiden sekä hallintoneuvoston vahvistamien vakavaraisuuden hallinnan periaatteiden mukaisesti.

16 15 Tarkastusvaliokunnalle on toimitettava viranomaisten, keskusyhteisön ja tilintarkastajan laatimat pankkia koskevat tarkastuskertomukset. Tarkastusvaliokunnan on esitettävä havaintonsa tarkastuskertomuksista ja muusta pankin hallinnosta ainakin kerran vuodessa hallintoneuvostolle. Hallitus Toimitusjohtaja Hallitus johtaa pankin toimintaa. Pankin sääntöjen mukaan hallituksen on edistettävä Helsingin OP:n etua huolellisesti ja hoidettava sen asioita lakien ja pankin sääntöjen sekä hallintoneuvoston vahvistaman ohjesäännön mukaan. Hallituksella on yleinen toimivalta päättää kaikista pankin hallintoon ja muihin asioihin liittyvistä kysymyksistä, jotka lain tai sääntöjen mukaan eivät kuulu yhtiökokoukselle, hallintoneuvostolle tai toimitusjohtajalle. Hallitus vastaa pankin strategisesta johtamisesta sekä ohjaa ja valvoo pankin toimivaa johtoa. Hallituksen lakimääräisenä tehtävänä on huolehtia siitä, että pankin kirjanpidon ja varainhoidon valvonta on asianmukaisesti järjestetty. Hallitukseen kuuluu alkaen hallintoneuvoston yhdeksi kalenterivuodeksi kerrallaan valitsemat vähintään neljä ja enintään seitsemän muuta jäsentä. Vuonna 2010 voimassa olleen yhtiöjärjestyksen mukaan toimitusjohtaja oli toimiaikanaan hallituksen jäsen. Vuoden 2010 hallituksessa oli toimitusjohtajan lisäksi kuusi jäsentä. Hallituksen jäsenen yläikäraja on 65 vuotta, kuitenkin siten, että tämän iän täyttänyt jäsen saa toimia tehtävässään sen kalenterivuoden loppuun, jona hän täyttää 65 vuotta. Hallitus on päätösvaltainen, kun saapuvilla on enemmän kuin puolet sen jäsenistä. Päätökseksi tulee se mielipide jota enemmän kuin puolet läsnä olevista on kannattanut tai johon puheenjohtaja äänten mennessä tasan on yhtynyt. Vuosittain ensimmäisessä jäsentensä valintaa seuraavassa kokouksessaan hallitus valitsee keskuudestaan puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan. Hallituksen puheenjohtajaksi tai varapuheenjohtajaksi ei saa valita Helsingin OP:n toimitusjohtajaa tai toimihenkilöä. Tällaista määräystä ei ole yhtiöjärjestyksessä eikä ohjesäännöissä, mutta kanta on corporate governancen hengen mukainen. Hallituksen jäsen saa kuulua toisen liikeyrityksen hallintoon. Kuulumisesta toisen liikeyrityksen hallintoon on kuitenkin ilmoitettava hallitukselle. Muun kuin osuuspankkien yhteenliittymän keskusyhteisön, sen jäsenluottolaitoksen ja niiden konsolidointiryhmään kuuluvan luottolaitoksen tai sijoituspalveluyrityksen hallintoon hallituksen puheenjohtaja, toimitusjohtaja ja toimitusjohtajan sijainen saavat kuulua vain hallintoneuvoston luvalla ja muu hallituksen jäsen vain hallituksen luvalla. Kertomusvuonna hallituksen kokouksia oli 12. Toimitusjohtajan tehtävänä on Helsingin OP:n toiminnan välitön johto lain, yhtiöjärjestyksen, ohjesäännön, yhtiökokouksen, hallintoneuvoston ja hallituksen päätösten ja ohjeiden mukaisesti. Toimiin, jotka pankin toiminnan laajuus ja laatu huomioon ottaen ovat epätavallisia tai laajakantoisia, toimitusjohtaja saa ryhtyä vain, jos hallitus on hänet siihen valtuuttanut tai hallituksen päätöstä ei voida odottaa aiheuttamatta pankin toiminnalle olennaista haittaa. Toimitusjohtajan lakimääräisenä tehtävänä on huolehtia, että pankin kirjanpito on lain mukainen ja että pankin varainhoito on järjestetty luotettavalla tavalla. Toimitusjohtaja vastaa siitä, että hallitus saa pankin tilaa sekä sen liiketoiminnan kehitystä ja hoitoa koskevat selvitykset. Toimitusjohtaja vastaa myös siitä, että pankin toiminta on hallituksen vahvistamien toimintasuunnitelmien mukaisesti tehokasta ja kannattavaa, toimintaympäristön muutoksiin sopeutuvaa ja riskeiltään hallittua. Toimitusjohtajan ja toimitusjohtajan sijaisen valitsee pankin hallintoneuvosto. Toimitusjohtajaa avustaa johtoryhmä. Toimitusjohtajan vanhuuseläkeikä on 63 vuotta. Eläke-etuudet määräytyvät muutoin eläkelainsäädännön ja OP-Pohjola-ryhmän omien eläkejärjestelmien mukaisesti. Toimitusjohtajan noudattama irtisanomisaika on 6 kuukautta ja työnantajan noudattama irtisanomisaika on 6 kuukautta, jolloin hänelle irtisanomisajan palkan lisäksi suoritetaan korvauksena 12 kuukauden rahapalkkaa vastaava korvaus. Helsingin OP:n toimitusjohtaja Hannu Tonteri jäi eläkkeelle vuoden 2010 lopussa ja uutena toimitusjohtajana aloitti Olli Lehtilä vuoden 2011 alussa.

17 16 Hallintoneuvoston ja hallituksen jäsenten palkkiot ja muut etuudet Hallintoneuvoston jäsenten palkkioista päättää yhtiökokous. Kokouksessa tehdyn päätöksen mukaan hallintoneuvoston puheenjohtajalle maksetaan palkkiota 400 euroa kokoukselta sekä euron vuosipalkkio ja muille jäsenille 200 euroa kokoukselta. Päivärahat sekä matka- ja majoituskulujen korvaukset maksetaan pankin matkustussäännön mukaisesti. Hallituksen jäsenten palkkioista päättää hallintoneuvosto. Hallitukseen kuuluville jäsenille maksetaan palkkiona 400 euroa kuukaudessa sekä 400 euroa kokoukselta lukuun ottamatta keskusyhteisökonsernin edustajia, joille ei makseta palkkioita. Päivärahat sekä matka- ja majoituskulujen korvaukset maksetaan pankin matkustussäännön mukaisesti. Hallinnointielinten jäsenet Hallintoneuvosto (Hallintoneuvosto valittiin ) Puheenjohtaja: Usvasalo Marja Inkeri, ( ), KTM, Espoo Varapuheenjohtaja: Hulkkonen Jukka Tapani, ( ), metsänhoitaja, toimitusjohtaja, Halikko Muut jäsenet: Alaperä Pentti Johannes, ( ), ekonomi, toimitusjohtaja, Tornio Elonheimo-Hietala Sanna, ( ), KTM, markkinointipäällikkö, Helsinki Harjuniemi Matti Juhani, ( ), FK, puheenjohtaja, Helsinki *Huotari Päivi Hannele, ( ), VT, toimitusjohtaja, Espoo Kangasniemi Erkki Kalervo, ( ), voim.op., Kauniainen Kullberg Mirja-Leena, ( asti), yo-merk., toimitusjohtaja, Helsinki Lievonen Kirsi-Marja Irmeli, ( ), OTL, henkilöstöjohtaja, Helsinki * Manninen Kari Antero, ( ), DI, toimitusjohtaja, Mikkeli Näsi Olli Alpo Valter, ( ), VT, toimitusjohtaja, Huittinen Rajakangas Marja-Liisa ( ), YTM, viestintäjohtaja, Helsinki Suominen Matti, ( ), PhD, KTM, professori, Helsinki *Tarkkanen Olli Pertti Juhani, ( ), VT, toimitusjohtaja, Seinäjoki Tukiainen Matti Tapani, ( ), yo, johtaja, Lohja Vidgren Mika, ( ), FaT, dosentti, apteekkari, Kuopio *Hallintoneuvoston tarkastusvaliokunnan jäsen Hallitus Puheenjohtaja ( asti) Nimi: Karhinen Reijo Tapani Syntymävuosi: 1955 Koulutus: KTM Ammatti/tehtävä: Pääjohtaja, OP-Pohjola osk:n johtokunnan puheenjohtaja Kotipaikka: Helsinki Hallituksen jäsenyyden alkamispäivä: Keskeiset samanaikaiset luottamustehtävät: Finanssialan Keskusliitto: hallituksen puheenjohtaja European Banking Federation: hallituksen jäsen Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen: hallituksen jäsen Keskuskauppakamari: hallituksen jäsen Luottokunta: hallintoneuvoston jäsen Unico Banking Group: Steering Committeen jäsen Pohjola Oyj: hallituksen puheenjohtaja Varapuheenjohtaja ( asti ja puheenjohtaja alkaen) Nimi: Vepsäläinen Tony Eerik Syntymävuosi: 1959