Matemaattiset oppimisvaikeudet (69213, 5 op) Osa 3: pedagoginen arviointityö

Transkriptio

1 Matemaattiset oppimisvaikeudet (69213, 5 op) Osa 3: pedagoginen arviointityö Lokakuu 2016 Prof. Pirjo Aunio Erityispedagogiikka

2 Pedagogisesta arvioinnista yleisesti n Perehdytään n Taitojen kehitykseen n Oppimisen edistymiseen (spontaani ja tuettu) n Oppimisen suunnittelun, toteutuksen, kehittämisen tuki n Käytössä monipuoliset tiedonhankinnan menetelmät n Pedagoginen arviointityö tallennetaan pedagogisen arvioinnin ja selvityksen dokumentteihin Pirjo Aunio

3 Pedagoginen arviointityö - määrittely n Viittaa useimmiten opettajien tekemään lapsen ja nuoren oppimisen arviointiin, joka liittyy tiukasti opetuksen suunnitteluun ja toteutukseen n Suomalaiseen opetuksen n Erityisopetuksen strategian (2007) n Perusopetuslain muutosten myötä (06/2010) n Pedagogisen arviointityötä ohjeistaa myös Opetushallituksen esi- ja perusopetuksen opetussuunnitelmien muutokset (1/2011). n Kiinteä osa kolmiportaisen tuen mallia (yleinen, tehostettu ja erityinen tuki), jota tarjotaan lapsille oppimisen tueksi 3 Pirjo Aunio

4 Pedagoginen arviointityö - määrittely n Käytetään ainakin kahdessa eri merkityksessä: n Laajasti: - opettajan tekemään arviointityöhön, minkä avulla opettaja seuraa opetusryhmänsä lasten oppimista - tavoitteena usein myös löytää lisätuen tarpeessa olevat lapset, jotta voi tukea näiden kehitystä n Kapeimmillaan: - perusopetuslaissa sekä esi- ja perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa, tehostetun tuen yhteydessä koskemaan lapsen tilanteen ja tuen tarpeen arvioinnin tuloksena syntyvää dokumenttia Pirjo Aunio

5 erityisopettaja ryhmän opettaja oppilashuollon ammattilaiset vanhemmat Oppimisvaikeuksien arviointityö lapsi/nuori Pirjo Aunio

6 Erityispedagogisen ajattelun pilarit Oppimisen/kehityksen ymmärtäminen Oppimiseen/ kehitykseen puuttuminen (interventio) Oppimisen/kehityksen arviointi (heikkojen löytäminen) 6

7 Kenellä on vaikeuksia oppia laskemaan? matemaattiset oppimisvaikeudet dyskalkulia laskemiskyvyn häiriö ICD-10:5-7% matemaattisesti heikot % 10 persentiili 20 persentiili tavallisesti + erittäin hyvin osaavat Harjoituksen intensiteetti, tarkkuus ja ajallinen pituus kasvaa Berch & Mazzocco (2007) Why is math so hard for some children? The nature and origins of mathematical learning difficulties and disabilities. Geary (2013) Learning Disabilities in Mathematics. Recent advances. In Swanson H.L., Harris, K. & Graham, S. Handbook of Learning Disabilities. Guilford Press, New York. pp

8 Tiedonkeruutapoja pedagogisessa arviointityössä Taitojen kehitys (kehityspsykologia pohjaiset) testi seula tarkastuslista ja arviointiasteikko OPS-pohjaiset formatiiviset arviointitehtävät summatiiviset arviointitehtävät Yhdistelmä oppimisen, opetukseen, kehitykseen ja oppimisympäristö ön liittyvää tietoa haastattelut ja kyselyt havainnointi portfolio reissuvihot kts. Esim. Layton, C.A & Lock, R.H. (2008). Assessing students with special needs to produce quality outcomes. Pearson, New Jersey. Pirjo Aunio

9 Testit n Testillä tarkoitetaan jonkin ominaisuuden, soveltuvuuden tai kyvyn selville saamiseksi suoritettavaa tehtäväkokonaisuutta. n Testi voi olla: n Normiperusteisissa testeissä suoritusta verrataan vertailuaineistoon ja katsotaan, miten yksilö suoriutuu esimerkiksi omaan ikäryhmäänsä nähden. n Kriteeriperusteisessa arvioinnissa käytetään etukäteen päätettyjä arviointiperusteita ja yksilön suoritusta arvioidaan niiden pohjalta Pirjo

10 Testit Edut n Testejä on helppo käyttää ja tulkita, koska testien käsikirjat ohjaavat toimintaa. n Testeillä on vahva teoreettinen ja tutkimuksellinen tausta. Haasteet n Testejä ei ole kehitetty kaikille osaamisen alueille ja ikäryhmille. n Hinta voi estää testin hankkimisen. Esimerkkejä n Matematiikassa: Lukukäsitetesti, Banuca Pirjo

11 Seula n pyritään löytämään kaikki sellaiset yksilöt, joiden jotakin piirrettä, esimerkiksi osaamista, tulee arvioida ja seurata tarkemmin n tulokset ovat testejä epätarkempia: n etsitään kaikkia henkilöitä, joilla on tai saattaa olla tarkasteltava ominaisuus, seulaan jää myös sellaisia, joilla ei sitä todellisuudessa ole. n etsitään yksilöitä tarkempaa, esimerkiksi testeillä tehtävää arviointia varten n normiperusteisia tai kriteeriperusteisia Pirjo

12 Seula Edut n Seulontatutkimuksia on helppo käyttää ja tulkita, koska käsikirjat ohjaavat toimintaa. n Seuloissa on teoreettinen ja tutkimuksellinen tausta. Haasteet n Seuloja ei ole kehitetty kaikille osaamisen alueille ja ikäryhmille. n Joskus voi olla vaikea määritellä, ketkä jäävät seulassa kiinni ja ketkä pääsevät läpi (ns. huolen raja). Esimerkkejä n Matematiikassa: LukiMat-ryhmäarviointivälineet Pirjo Aunio

13 Tarkistuslistat ja arviointiasteikot n taitoja, edistymistä tai esimerkiksi käyttäytymistä verrataan ennalta sovittuihin standardeihin n voidaan tunnistaa esimerkiksi riskilapsia Edut: n Tarkistuslistat ja asteikot ovat nopeita täyttää ja pisteyttää. n Käyttäminen ei vaadi pitkää koulutusta. n Taidoista saadaan kokonaiskuva. n Edistymisen laajuus ja syvyys saadaan hyvin esille, seuraaminen ja tavoitteiden arviointi helpottuvat. n Tarkistuslistojen ja arviointiasteikkojen avulla voidaan esimerkiksi seurata oppilaan edistymistä tavoitteisiinsa nähden Pirjo

14 Tarkistuslistat ja arviointiasteikot Haasteet: n Tekninen sopivuus voi olla kyseenalaista; miten varmistetaan esimerkiksi arvioitsijoiden välisten arviointien vertailtavuus? n Tulokset voivat jäädä vajaiksi tai riittämättömiksi, jos arvioitavaa asiaa kuvataan epäselvästi tai liian yleisellä tasolla. n Laatiminen ja tulkitsemisen ohjeistaminen vaativat hyvää perehtyneisyyttä aiheeseen. n Arvioitsijan subjektiiviset arviot voivat vääristää tulosta (annetaan esimerkiksi pisteitä vaikka lapsi ei oikeasti hallitse asiaa). n Joidenkin lasten taitoja voidaan joutua arvioimaan lisäksi muillakin välineillä Pirjo

15 Esimerkki: Matematiikan tarkistuslista matemaa%nen suhdetaito Osaa hyvin Osaa jonkin verran Ei hallitse Luoki'elu (eniten, vähiten) Sarjoi'aminen (koon mukaan) Vertailu (enemmän, vähemmän)

16 Opetussuunnitelmapohjainen formatiivinen arviointi n seurataan oppimisen edistymistä vaikka päivittäin. n käytetään yleensä opettajan tekemiä standardoimattomia tehtäviä n kuinka hyvin lapset ovat oppineet juuri opetetun pienen opetuskokonaisuuden Etuja n saadun palautteen avulla suunnitellaan opetusta ja täsmennetään opetustavoitteita (arviointitieto ohjaa opetuksen suunnittelua) n voidaan selvittää lähtötaso, johon oppimista myöhemmin verrataan n edistymisen seuraaminen on erityisen tärkeää silloin, jos oppiminen on puutteellista tai hidasta Pirjo Aunio

17 Opetussuunnitelmapohjainen formatiivinen arviointi Haittoja n Oppiaineen opetussuunnitelman hyvä ymmärtäminen on välttämätöntä ennen arvosteluperusteiden luomista. n Arviointiprosessista voi tulla opetussuunnitelma, mikä ei ole tarkoitus. n Tämä arviointitapa korostaa tuloksia, ei prosessia, joten siitä ei saada tietoa lapsen taidosta yleistää oppimaansa (transfer) Esimerkkejä: Oppikirjojen materiaalissa mukana olevat arviointitehtävät Pirjo

18 Opetussuunnitelmapohjainen summatiivinen arviointi n tehdään sarja tehtäviä, joiden tuloksista nähdään edistyminen tietyissä taitokokonaisuuksissa n yleisten opetussuunnitelmaan kirjattujen tavoitteiden saavuttaminen. Edut n on yleensä teknisesti vahva arviointimenetelmä n tulokset ovat informatiivisia opettajille, jolla pitkä kokemus n Arvioinnista käy ilmi, miten lapsi, opetus ja oppimisympäristö sopivat opetuksellisesti yhteen. n Summatiivisen arvioinnin pohjalta voidaan arvioida esimerkiksi sitä, riittääkö lapselle yleisopetuksen ryhmän tuki Pirjo

19 Opetussuunnitelmapohjainen summatiivinen arviointi Haitat n Taitoja arvioidaan erillään oppimisprosessista. n Summatiivinen arviointi ei anna tietoa siitä, minkä tyyppinen opetuksen muuttaminen olisi hyödyllisintä. n Käyttö vaatii paljon harjaannusta ja tietoa siitä, kuinka hyvin kohteena oleva ikäryhmä osaa arvioitavat asiat. n Summapistemääriin perustuvat arviointivälineet eivät tuo kovin hyvin esille edistymistä yksittäisissä osataidoissa. Esimerkki n Matematiikka: Makeko Pirjo

20 Haastattelut ja kyselyt n ovat tilannesidonnaisia tiedonkeruumenetelmiä, joilla selvitetään eri ihmisten käsityksiä lapsen vahvuuksista ja tarpeista n Haastattelut ovat keskusteluja, joiden tarkoituksena on ymmärtää lasta ja hänen oppimistilannettaan. n Kyselyt ovat kokoelma eri ihmisiltä (esim. vanhemmilta tai päiväkodin asiantuntijoilta) saatuja kirjallisia vastauksia lasta koskeviin kysymyksiin Pirjo

21 Haastattelut ja kyselyt Edut n tarjoavat paljon monipuolista tietoa eri näkökulmista ja lähteistä. n Tietoa voidaan käyttää n historiallisen ja kehityksellisen tiedon keräämisessä lapsen aikaisemmista vaiheista n oppimisvaikeuden määrittelyn tarkkuuden parantamisessa n mietittäessä arviointia ja tukitoimia. n Opettaja saa tietoa lapsen elämästä koulun ulkopuolella. n Muista lähteistä saadun tiedon arviointi tulee helpommaksi. Haasteet n Kaikki vastaajat eivät osaa riittävän tehokkaasti ilmaista itseään kirjallisesti. n Luottamuksellisen tiedon täytyy pysyä salassa. n Haastatteluiden tekeminen ja analysointi vie aikaa ja vaatii osaamista Pirjo

22 Havainnointi n Havainnoinnissa seurataan lapsen toimintaa ja kirjataan havainnot muistiin. n Havainnointi on systemaattista, ja siinä kerätään tietoa lapsesta hänen omassa oppimisympäristössään. n Tieto voi olla määrällistä tai laadullista (kuvailevaa). n strukturoitua tai strukturoimatonta. n Strukturoidussa havainnoinnissa seurataan ennalta päätettyjä asioita ja arvioidaan lapsen toimintaa esimerkiksi asteikolla osaa taidon I ei osaa taitoa 0 n Strukturoimattomassa havainnoinnissa ei ole etukäteen päätetty, mitä piirteitä tarkkaillaan, vaan lapsesta kootaan kuvailevaa tietoa Pirjo

23 Havainnointi Edut n voidaan keskittää siihen taitoon tai toimintatapaan, jossa tarvitaan muutosta. n Lapsen tehtäväsuuntautunut toiminta ja suoriutuminen erilaisissa tilanteissa ovat tärkeitä tietoja opettajalle. n Havainnointi antaa opettajalle tietoa lapsen valmiuksista sekä ohjaa tavoitteiden asettamista. n Jos havainnoitsijoita on useampia, saadaan tietoa eri näkökulmista ja eri ympäristöistä. Haasteet n Lapset voivat käyttäytyä havainnoijan lähettyvillä eri tavoin kuin normaalisti, ja arvioitsijan täytyy osata ottaa tämä huomioon. n Havainnoijan täytyy olla tietoinen eri arviointitekniikoista ja asioista, jotka vaikuttavat arvioinnin luotettavuuteen sekä siitä, mikä tieto on hyödyllistä oppilaan tavoitteiden asettamisen kannalta Pirjo

24 Portfolio n kokoelma lapsen tai opettajan arvioimia töitä, joiden avulla nähdään lapsen suoriutuminen ja saavutukset. n saadaan käsitys lapsen taitojen tasosta sekä siitä, mitä mieltä lapsi on omista taidoistaan. Etuja n joustava ja yksilöllinen tapa dokumentoida ja seurata edistymistä. n suora yhteys opetettuun ja opittuun asiaan. n arviointi on jatkuvaa. n suoriutumista voi arvioida eri näkökulmista. n lisäävät lapsen itsetuntemusta ja rohkaisevat osallistumaan Pirjo

25 Portfolio Haittoja n riittämätön suunnittelu johtaa kaaokseen n niitä ei voi käyttää ainoana menetelmänä n Kehityksen dokumentoimiseksi siihen täytyy yhdistää muuta arviointiaineistoa Pirjo

26 Reissuvihkot ja päiväkirjat n ovat eri ihmisten kirjoitettuja keskusteluja lasten oppimisesta, käyttäytymisestä ja toiminnasta. n Selostuksia kirjoitetaan päivittäin päivittäisistä toiminnoista, lisäksi pannaan muistiin ajatuksia ja reflektointia. n Kirjoittaminen on päiväkirjatyyppistä. n Lapset kirjoittavat tunteistaan, oppimisestaan, luokkatyöskentelystään ja päivän tapahtumista. n Myös vanhemmat ja muut voivat osallistua päiväkirjojen kirjoittamiseen ja kirjoittaa omista huolenaiheistaan ja näkemästään edistymisestä Pirjo

27 Reissuvihkot ja päiväkirjat Edut n saa tietoa lapsen omista tunteista, tuntemuksista ja mielipiteistä. n Ajatusten ja tuntemusten kirjaaminen säännöllisesti tarjoaa tietoa siitä, miten koulussa tapahtuva työskentely vaikuttaa kotona. n Tietoa saadaan vähemmän strukturoidussa muodossa ja eri näkökulmista. Haittoja n merkitsevät laajaa laadullisen aineiston keräämistä ja järjestämistä: metodi voi olla aikaa vievä ja työläs. n Vaarana on kirjoitusten tulkitseminen eri tavalla kuin kirjoittaja on ajatellut. Yleensä kasvotusten keskusteleminen ohjaa tulkinnat oikeanlaisiksi. n Vapaata kirjoittamista ei voi käyttää ainoana arviointitapana, vaan kehittymisen dokumentoimiseksi siihen täytyy yhdistää muuta arviointiaineistoa Pirjo

28 Tiedonkeruuvälineet lähtötilanteessa ja seuranssa Alkutilanne OPS-pohjaiset kokeet + seulat Testit + observointi + haastattelu Portfoliot, päiväkirjat Mikä? Kehityksen seuranta OPSpohjaiset kokeet observointi + haastattelu testit Portfoliot, päiväkirjat Miten? Pirjo Aunio

29 LukiMat oppimisen arviointi Tietopalvelusta löytyy tietoa lapsen oppimisen arvioinnista. n Tietopalvelussa kuvataan arvioinnin periaatteita, tavoitteita ja menetelmiä. n Taustaa osiossa kuvataan lyhyesti kolmiportaista tuen mallia, erityisopetuksen kehitykseen viime vuosikymmenen aikana vaikuttaneita linjauksia sekä RTI (Response to intervention) Materiaalit osiosta löytyvät LukiMat-palvelun oppimisen arvioinnin välineet sekä käsikirjat välineiden käyttöä ja tulosten tulkintaa varten. n Välineet on laadittu lukemisen, kirjoittamisen ja matematiikan tuen tarpeen tunnistamiseen, taitojen tarkempaan arviointiin sekä oppimisen seurantaan. n Lukemisen ja kirjoittamisen arviointivälineet on tarkoitettu perusopetuksen luokille 1 ja 2. n Matematiikan arviointivälineet on tarkoitettu puolestaan sekä esiopetukseen että perusopetuksen luokille 1 ja Pirjo

30 Pedagogisen arviointityön (osaaminen) ajatusjatkumo Ryhmässä osaaminen Heikon osaamisen tarkempi arviointi Pienryhmä yksilö Oppimisen edistymisen seuraaminen ilman interventiota Intervention aikana ja jälkeen Saavuttaako ikätoverit/ edistyykö? Pirjo Aunio

31 Ensi havainnosta oppimisen tukeen Ensi havainto Lapsen osaamisen kartoitus Tukiresurssien kartoitus Tuen suunnittelu Tuen toteutus Lapsen oppimisen seuraaminen Pirjo Aunio

32 Ensi havainto n Vanhemmat vertaavat Ø sisaruksiin Ø saman ikäisiin kavereihin n Ryhmän opettajat vertaavat Ø ryhmän osaamiseen Ø uuden ryhmän taitojen kartoitus Pirjo Aunio

33 Ensi havainto esikoulu kevät Lukujen luettelu Eteenpäin 10 asti LKM Luvun ja lukumäärän yhdistäminen pienellä lukualueella 1-5 Anna kaksi haarukkaa Missä kuvassa on kolme oravaa? Käsitteet Käsitteet: eteenpäin ja taaksepäin Mene kaksi askelta eteenpäin, Mene yksi askel taaksepäin Vertailukäsitteet enemmän ja vähemmän, eniten, vähiten Pirjo Aunio

34 Ensi havainto 1lk:n kevät Lukujen luettelu Eteenpäin 20 asti LKM Luvun ja lukumäärän yhdistäminen lukualueella 1-10 Suullinen aritmetiikka Yhteen- ja vähennyslasku yksikertaiset suulliset tehtävät pienellä lukualueella Jukalla on 3 omenaa ja hän saa 2 lisää. Kuinka monta omenaa Jukalla on nyt, Kaisalla on 4 tarraa ja hän antaa niistä 2 kaverilleen. Kuinka monta tarraa Kaisalle jää? Symboli aritmetiikka Numeroin esitetyt yhteenlaskut lukualueella 1-10 Pirjo Aunio

35 Ensi havainto 2lk:n kevät Yhteenlasku Numeroin esitetyt yhteenlaskut lukualueella 1-20 Vähennyslasku Numeroin esitetyt vähennyslaskut lukualueella 1-20 Pirjo Aunio

36 Tehtävien vaikeus riippuu: n Lukualueesta n Onko tukimateriaalia käytössä vai ei? n Millainen tukimateriaali on käytössä? n Jos lapsi ei osaa, voi samasta tehtävästä tehdä helpomman version (l. tehtävissä perääntyminen) n Aikapaineesta n sujuvuuden mittaamisessa järkevä n Aikarajoite kun halutaan saada mahtumaan tehtäväsetti esimerkiksi yhteen oppituntiin Pirjo Aunio

37 Keskeisten taitojen tutkiminen opettajien mittareita n Lukukäsitetesti (Van Luit, Van de Rijt & Aunio, n Banuca (Räsänen 2005) (NMI/Julkaisut/Matematiikka-testit) n n RMAT (Räsänen 2004) (NMI/Julkaisut/Matematiikka-testit) KTLT (Räsänen & Leino, 2005) (NMI/Julkaisut/Matematiikka-testit) n MATTE Matematiikan sanallisten tehtävien ratkaisutaidon ja laskutaidon arviointi (Kajamies, Vauras, Kinnunen & Iskala 2003) n MAVALKA 1 ja 2 (Lampinen, Ikäheimo & Dräger, n Makeko (Ikäheimo et al. n ALVA Ammattilaskennan valmiuksien kartoitus (Ikäheimo et al. n Kymppikartoitus Pirjo Aunio

38 Yhteenveto pedagogisesta arviointityöstä n Monipuolisuus n Moniammattillisuus n Jatkuvuus Pirjo Aunio