Matematiikka osa 3: pedagoginen arviointityö
|
|
- Kaarlo Pakarinen
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Matematiikka osa 3: pedagoginen arviointityö Tammikuu 2015 Pirjo Aunio Erityispedagogiikka
2 Pedagogisesta arvioinnista yleisesti Perehdytään Taitojen kehitykseen Oppimisen edistymiseen (spontaani ja tuettu) Oppimisen suunnittelun, toteutuksen, kehittämisen tuki Käytössä monipuoliset tiedonhankinnan menetelmät Pedagoginen arviointityö tallennetaan pedagogisen arvioinnin ja selvityksen dokumentteihin Pirjo Aunio
3 Pedagoginen arviointityö - määrittely Viittaa useimmiten opettajien tekemään lapsen ja nuoren oppimisen arviointiin, joka liittyy tiukasti opetuksen suunnitteluun ja toteutukseen Suomalaiseen opetuksen Erityisopetuksen strategian (2007) Perusopetuslain muutosten myötä (06/2010) Pedagogisen arviointityötä ohjeistaa myös Opetushallituksen esi- ja perusopetuksen opetussuunnitelmien muutokset (1/2011). Kiinteä osa kolmiportaisen tuen mallia (yleinen, tehostettu ja erityinen tuki), jota tarjotaan lapsille oppimisen tueksi 3 Pirjo Aunio
4 Pedagoginen arviointityö - määrittely Käytetään ainakin kahdessa eri merkityksessä: Laajasti: - opettajan tekemään arviointityöhön, minkä avulla opettaja seuraa opetusryhmänsä lasten oppimista - tavoitteena usein myös löytää lisätuen tarpeessa olevat lapset, jotta voi tukea näiden kehitystä Kapeimmillaan: - perusopetuslaissa sekä esi- ja perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa, tehostetun tuen yhteydessä koskemaan lapsen tilanteen ja tuen tarpeen arvioinnin tuloksena syntyvää dokumenttia Pirjo Aunio
5 Oppimisvaikeudet ja arviointi -toimijat Vanhemmat Ryhmän/luokan opettaja Erityisopettaja Oppilashuolto (psykologi, rehtori, terveydenhoitaja, kuraattori) Pirjo Aunio
6 erityisopettaja ryhmän opettaja oppilashuollon ammattilaiset vanhemmat Oppimisvaikeuksien arviointityö lapsi/nuori Pirjo Aunio
7 Erityispedagogisen ajattelun pilarit Oppimisen/kehityksen ymmärtäminen Oppimiseen/kehitykseen puuttuminen (interventio) Oppimisen/kehityksen arviointi (heikkojen löytäminen) 7
8 Kenellä on vaikeuksia oppia laskemaan? matemaattiset oppimisvaikeudet dyskalkulia laskemiskyvyn häiriö ICD-10:5-7% matemaattisesti heikot % 10 persentiili 20 persentiili tavallisesti + erittäin hyvin osaavat Harjoituksen intensiteetti, tarkkuus ja ajallinen pituus kasvaa Berch & Mazzocco (2007) Why is math so hard for some children? The nature and origins of mathematical learning difficulties and disabilities. Geary (2013) Learning Disabilities in Mathematics. Recent advances. In Swanson H.L., Harris, K. & Graham, S. Handbook of Learning Disabilities. Guilford Press, New York. pp
9 Tiedonkeruutapoja pedagogisessa arviointityössä Taitojen kehitys (kehityspsykologia pohjaiset) testi seula tarkastuslista ja arviointiasteikko OPS-pohjaiset formatiiviset arviointitehtävät summatiiviset arviointitehtävät Yhdistelmä oppimisen, opetukseen, kehitykseen ja oppimisympäristö ön liittyvää tietoa haastattelut ja kyselyt havainnointi portfolio reissuvihot kts. Esim. Layton, C.A & Lock, R.H. (2008). Assessing students with special needs to produce quality outcomes. Pearson, New Jersey. Pirjo Aunio
10 Testit Testillä tarkoitetaan jonkin ominaisuuden, soveltuvuuden tai kyvyn selville saamiseksi suoritettavaa tehtäväkokonaisuutta. Testi voi olla: Normiperusteisissa testeissä suoritusta verrataan vertailuaineistoon ja katsotaan, miten yksilö suoriutuu esimerkiksi omaan ikäryhmäänsä nähden. Kriteeriperusteisessa arvioinnissa käytetään etukäteen päätettyjä arviointiperusteita ja yksilön suoritusta arvioidaan niiden pohjalta Pirjo
11 Testit Edut Testejä on helppo käyttää ja tulkita, koska testien käsikirjat ohjaavat toimintaa. Testeillä on vahva teoreettinen ja tutkimuksellinen tausta. Haasteet Testejä ei ole kehitetty kaikille osaamisen alueille ja ikäryhmille. Hinta voi estää testin hankkimisen. Esimerkkejä Matematiikassa: Lukukäsitetesti, Banuca Pirjo
12 Seula pyritään löytämään kaikki sellaiset yksilöt, joiden jotakin piirrettä, esimerkiksi osaamista, tulee arvioida ja seurata tarkemmin tulokset ovat testejä epätarkempia: etsitään kaikkia henkilöitä, joilla on tai saattaa olla tarkasteltava ominaisuus, seulaan jää myös sellaisia, joilla ei sitä todellisuudessa ole. etsitään yksilöitä tarkempaa, esimerkiksi testeillä tehtävää arviointia varten normiperusteisia tai kriteeriperusteisia Pirjo
13 Seula Edut Seulontatutkimuksia on helppo käyttää ja tulkita, koska käsikirjat ohjaavat toimintaa. Seuloissa on teoreettinen ja tutkimuksellinen tausta. Haasteet Seuloja ei ole kehitetty kaikille osaamisen alueille ja ikäryhmille. Joskus voi olla vaikea määritellä, ketkä jäävät seulassa kiinni ja ketkä pääsevät läpi (ns. huolen raja). Esimerkkejä Matematiikassa: LukiMat-ryhmäarviointivälineet Pirjo Aunio
14 Tarkistuslistat ja arviointiasteikot taitoja, edistymistä tai esimerkiksi käyttäytymistä verrataan ennalta sovittuihin standardeihin voidaan tunnistaa esimerkiksi riskilapsia Edut: Tarkistuslistat ja asteikot ovat nopeita täyttää ja pisteyttää. Käyttäminen ei vaadi pitkää koulutusta. Taidoista saadaan kokonaiskuva. Edistymisen laajuus ja syvyys saadaan hyvin esille, seuraaminen ja tavoitteiden arviointi helpottuvat. Tarkistuslistojen ja arviointiasteikkojen avulla voidaan esimerkiksi seurata oppilaan edistymistä tavoitteisiinsa nähden Pirjo
15 Tarkistuslistat ja arviointiasteikot Haasteet: Tekninen sopivuus voi olla kyseenalaista; miten varmistetaan esimerkiksi arvioitsijoiden välisten arviointien vertailtavuus? Tulokset voivat jäädä vajaiksi tai riittämättömiksi, jos arvioitavaa asiaa kuvataan epäselvästi tai liian yleisellä tasolla. Laatiminen ja tulkitsemisen ohjeistaminen vaativat hyvää perehtyneisyyttä aiheeseen. Arvioitsijan subjektiiviset arviot voivat vääristää tulosta (annetaan esimerkiksi pisteitä vaikka lapsi ei oikeasti hallitse asiaa). Joidenkin lasten taitoja voidaan joutua arvioimaan lisäksi muillakin välineillä Pirjo
16 Esimerkki: Matematiikan tarkistuslista matemaattinen suhdetaito Osaa hyvin Osaa jonkin verran Ei hallitse Luokittelu (eniten, vähiten) Sarjoittaminen (koon mukaan) Vertailu (enemmän, vähemmän) Pirjo
17 Opetussuunnitelmapohjainen formatiivinen arviointi seurataan oppimisen edistymistä vaikka päivittäin. käytetään yleensä opettajan tekemiä standardoimattomia tehtäviä kuinka hyvin lapset ovat oppineet juuri opetetun pienen opetuskokonaisuuden Etuja saadun palautteen avulla suunnitellaan opetusta ja täsmennetään opetustavoitteita (arviointitieto ohjaa opetuksen suunnittelua) voidaan selvittää lähtötaso, johon oppimista myöhemmin verrataan edistymisen seuraaminen on erityisen tärkeää silloin, jos oppiminen on puutteellista tai hidasta Pirjo Aunio
18 Opetussuunnitelmapohjainen formatiivinen arviointi Haittoja Oppiaineen opetussuunnitelman hyvä ymmärtäminen on välttämätöntä ennen arvosteluperusteiden luomista. Arviointiprosessista voi tulla opetussuunnitelma, mikä ei ole tarkoitus. Tämä arviointitapa korostaa tuloksia, ei prosessia, joten siitä ei saada tietoa lapsen taidosta yleistää oppimaansa (transfer) Esimerkkejä: Oppikirjojen materiaalissa mukana olevat arviointitehtävät Pirjo
19 Opetussuunnitelmapohjainen summatiivinen arviointi tehdään sarja tehtäviä, joiden tuloksista nähdään edistyminen tietyissä taitokokonaisuuksissa yleisten opetussuunnitelmaan kirjattujen tavoitteiden saavuttaminen. Edut on yleensä teknisesti vahva arviointimenetelmä tulokset ovat informatiivisia opettajille, jolla pitkä kokemus Arvioinnista käy ilmi, miten lapsi, opetus ja oppimisympäristö sopivat opetuksellisesti yhteen. Summatiivisen arvioinnin pohjalta voidaan arvioida esimerkiksi sitä, riittääkö lapselle yleisopetuksen ryhmän tuki Pirjo
20 Opetussuunnitelmapohjainen summatiivinen arviointi Haitat Taitoja arvioidaan erillään oppimisprosessista. Summatiivinen arviointi ei anna tietoa siitä, minkä tyyppinen opetuksen muuttaminen olisi hyödyllisintä. Käyttö vaatii paljon harjaannusta ja tietoa siitä, kuinka hyvin kohteena oleva ikäryhmä osaa arvioitavat asiat. Summapistemääriin perustuvat arviointivälineet eivät tuo kovin hyvin esille edistymistä yksittäisissä osataidoissa. Esimerkki Matematiikka: Makeko Pirjo
21 Haastattelut ja kyselyt ovat tilannesidonnaisia tiedonkeruumenetelmiä, joilla selvitetään eri ihmisten käsityksiä lapsen vahvuuksista ja tarpeista Haastattelut ovat keskusteluja, joiden tarkoituksena on ymmärtää lasta ja hänen oppimistilannettaan. Kyselyt ovat kokoelma eri ihmisiltä (esim. vanhemmilta tai päiväkodin asiantuntijoilta) saatuja kirjallisia vastauksia lasta koskeviin kysymyksiin Pirjo
22 Haastattelut ja kyselyt Edut tarjoavat paljon monipuolista tietoa eri näkökulmista ja lähteistä. Tietoa voidaan käyttää historiallisen ja kehityksellisen tiedon keräämisessä lapsen aikaisemmista vaiheista oppimisvaikeuden määrittelyn tarkkuuden parantamisessa mietittäessä arviointia ja tukitoimia. Opettaja saa tietoa lapsen elämästä koulun ulkopuolella. Muista lähteistä saadun tiedon arviointi tulee helpommaksi. Haasteet Kaikki vastaajat eivät osaa riittävän tehokkaasti ilmaista itseään kirjallisesti. Luottamuksellisen tiedon täytyy pysyä salassa. Haastatteluiden tekeminen ja analysointi vie aikaa ja vaatii osaamista Pirjo
23 Havainnointi Havainnoinnissa seurataan lapsen toimintaa ja kirjataan havainnot muistiin. Havainnointi on systemaattista, ja siinä kerätään tietoa lapsesta hänen omassa oppimisympäristössään. Tieto voi olla määrällistä tai laadullista (kuvailevaa). strukturoitua tai strukturoimatonta. Strukturoidussa havainnoinnissa seurataan ennalta päätettyjä asioita ja arvioidaan lapsen toimintaa esimerkiksi asteikolla osaa taidon I ei osaa taitoa 0 Strukturoimattomassa havainnoinnissa ei ole etukäteen päätetty, mitä piirteitä tarkkaillaan, vaan lapsesta kootaan kuvailevaa tietoa Pirjo
24 Havainnointi Edut voidaan keskittää siihen taitoon tai toimintatapaan, jossa tarvitaan muutosta. Lapsen tehtäväsuuntautunut toiminta ja suoriutuminen erilaisissa tilanteissa ovat tärkeitä tietoja opettajalle. Havainnointi antaa opettajalle tietoa lapsen valmiuksista sekä ohjaa tavoitteiden asettamista. Jos havainnoitsijoita on useampia, saadaan tietoa eri näkökulmista ja eri ympäristöistä. Haasteet Lapset voivat käyttäytyä havainnoijan lähettyvillä eri tavoin kuin normaalisti, ja arvioitsijan täytyy osata ottaa tämä huomioon. Havainnoijan täytyy olla tietoinen eri arviointitekniikoista ja asioista, jotka vaikuttavat arvioinnin luotettavuuteen sekä siitä, mikä tieto on hyödyllistä oppilaan tavoitteiden asettamisen kannalta Pirjo
25 Portfolio kokoelma lapsen tai opettajan arvioimia töitä, joiden avulla nähdään lapsen suoriutuminen ja saavutukset. saadaan käsitys lapsen taitojen tasosta sekä siitä, mitä mieltä lapsi on omista taidoistaan. Etuja joustava ja yksilöllinen tapa dokumentoida ja seurata edistymistä. suora yhteys opetettuun ja opittuun asiaan. arviointi on jatkuvaa. suoriutumista voi arvioida eri näkökulmista. lisäävät lapsen itsetuntemusta ja rohkaisevat osallistumaan Pirjo
26 Portfolio Haittoja riittämätön suunnittelu johtaa kaaokseen niitä ei voi käyttää ainoana menetelmänä Kehityksen dokumentoimiseksi siihen täytyy yhdistää muuta arviointiaineistoa Pirjo
27 Reissuvihkot ja päiväkirjat ovat eri ihmisten kirjoitettuja keskusteluja lasten oppimisesta, käyttäytymisestä ja toiminnasta. Selostuksia kirjoitetaan päivittäin päivittäisistä toiminnoista, lisäksi pannaan muistiin ajatuksia ja reflektointia. Kirjoittaminen on päiväkirjatyyppistä. Lapset kirjoittavat tunteistaan, oppimisestaan, luokkatyöskentelystään ja päivän tapahtumista. Myös vanhemmat ja muut voivat osallistua päiväkirjojen kirjoittamiseen ja kirjoittaa omista huolenaiheistaan ja näkemästään edistymisestä Pirjo
28 Reissuvihkot ja päiväkirjat Edut saa tietoa lapsen omista tunteista, tuntemuksista ja mielipiteistä. Ajatusten ja tuntemusten kirjaaminen säännöllisesti tarjoaa tietoa siitä, miten koulussa tapahtuva työskentely vaikuttaa kotona. Tietoa saadaan vähemmän strukturoidussa muodossa ja eri näkökulmista. Haittoja merkitsevät laajaa laadullisen aineiston keräämistä ja järjestämistä: metodi voi olla aikaa vievä ja työläs. Vaarana on kirjoitusten tulkitseminen eri tavalla kuin kirjoittaja on ajatellut. Yleensä kasvotusten keskusteleminen ohjaa tulkinnat oikeanlaisiksi. Vapaata kirjoittamista ei voi käyttää ainoana arviointitapana, vaan kehittymisen dokumentoimiseksi siihen täytyy yhdistää muuta arviointiaineistoa Pirjo
29 Tiedonkeruuvälineet lähtötilanteessa ja seuranssa Alkutilanne OPSpohjaiset kokeet + seulat Testit + observointi + haastattelu Portfoliot, päiväkirjat Mikä? Kehityksen seuranta OPSpohjaiset kokeet observointi + haastattelu testit Portfoliot, päiväkirjat Miten? Pirjo Aunio
30 LukiMat oppimisen arviointi Tietopalvelusta löytyy tietoa lapsen oppimisen arvioinnista. Tietopalvelussa kuvataan arvioinnin periaatteita, tavoitteita ja menetelmiä. Taustaa osiossa kuvataan lyhyesti kolmiportaista tuen mallia, erityisopetuksen kehitykseen viime vuosikymmenen aikana vaikuttaneita linjauksia sekä RTI (Response to intervention) Materiaalit osiosta löytyvät LukiMat-palvelun oppimisen arvioinnin välineet sekä käsikirjat välineiden käyttöä ja tulosten tulkintaa varten. Välineet on laadittu lukemisen, kirjoittamisen ja matematiikan tuen tarpeen tunnistamiseen, taitojen tarkempaan arviointiin sekä oppimisen seurantaan. Lukemisen ja kirjoittamisen arviointivälineet on tarkoitettu perusopetuksen luokille 1 ja 2. Matematiikan arviointivälineet on tarkoitettu puolestaan sekä esiopetukseen että perusopetuksen luokille 1 ja Pirjo
31 Pedagogisen arviointityön (osaaminen) ajatusjatkumo Ryhmässä osaaminen Heikon osaamisen tarkempi arviointi Pienryhmä yksilö Oppimisen edistymisen seuraaminen ilman interventiota Intervention aikana ja jälkeen Saavuttaako ikätoverit/ edistyykö? Pirjo Aunio
32 Ensi havainnosta oppimisen tukeen Ensi havainto Lapsen osaamisen kartoitus Tukiresurssien kartoitus Tuen suunnittelu Tuen toteutus Lapsen kehityksen seuraaminen Kts myös Paananen, M., Aro, T., Kultti-Lavikainen & Ahonen, T. (2005) Oppimisvaikeuksien arviointi: psykologin, opettajien ja vanhempien NMI Pirjo Aunio
33 Ensi havainto Vanhemmat vertaavat sisaruksiin saman ikäisiin kavereihin Ryhmän opettajat vertaavat ryhmän osaamiseen uuden ryhmän taitojen kartoitus Kts myös Pirjo Aunio
34 Ensi havainto esikoulu kevät Lukujen luettelu Eteenpäin 10 asti LKM Luvun ja lukumäärän yhdistäminen pienellä lukualueella 1-5 Anna kaksi haarukkaa Missä kuvassa on kolme oravaa? Käsitteet Käsitteet: eteenpäin ja taaksepäin Mene kaksi askelta eteenpäin, Mene yksi askel taaksepäin Vertailukäsitteet enemmän ja vähemmän, eniten, vähiten Pirjo Aunio
35 Ensi havainto 1lk:n kevät Lukujen luettelu Eteenpäin 20 asti LKM Luvun ja lukumäärän yhdistäminen lukualueella 1-10 Suullinen aritmetiikka Yhteen- ja vähennyslasku yksikertaiset suulliset tehtävät pienellä lukualueella Jukalla on 3 omenaa ja hän saa 2 lisää. Kuinka monta omenaa Jukalla on nyt, Kaisalla on 4 tarraa ja hän antaa niistä 2 kaverilleen. Kuinka monta tarraa Kaisalle jää? Symboli aritmetiikka Numeroin esitetyt yhteenlaskut lukualueella 1-10 Pirjo Aunio
36 Ensi havainto 2lk:n kevät Yhteenlasku Numeroin esitetyt yhteenlaskut lukualueella 1-20 Vähennyslasku Numeroin esitetyt vähennyslaskut lukualueella 1-20 Pirjo Aunio
37 Tehtävien vaikeus riippuu: Lukualueesta Onko tukimateriaalia käytössä vai ei? Millainen tukimateriaali on käytössä? Jos lapsi ei osaa, voi samasta tehtävästä tehdä helpomman version (l. tehtävissä perääntyminen) Aikapaineesta sujuvuuden mittaamisessa järkevä Aikarajoite kun halutaan saada mahtumaan tehtäväsetti esimerkiksi yhteen oppituntiin Pirjo Aunio
38 Keskeisten taitojen tutkiminen opettajien mittareita Lukukäsitetesti (Van Luit, Van de Rijt & Aunio, Banuca (Räsänen 2005) (NMI/Julkaisut/Matematiikka-testit) RMAT (Räsänen 2004) (NMI/Julkaisut/Matematiikka-testit) KTLT (Räsänen & Leino, 2005) (NMI/Julkaisut/Matematiikka-testit) MAVALKA 1 ja 2 (Lampinen, Ikäheimo & Dräger, Makeko (Ikäheimo et al. Pirjo Aunio
39 Lukukäsitetesti Hollaninkielestä suomeksi Normi aineistossa 1029 lasta ympäri Suomea sisältää 40 tehtävää. Tehtävät on jaettu 8 alueeseen, joissa kussakin on 5 tehtävää. on yksilötesti (testausaika max 30 min) 4 v 7 kk - 7v 6 kk ikäisille lapsille Pirjo Aunio
40 Lukukäsitetestin osat Vertaileminen Lasta pyydetään tekemään vertailuja erilaisissa kardinaali, ordinaali ja määrä konteksteissa. Tässä mitataan sitä, miten lapsi hallitsee sellaisia käsitteitä, jotka esiintyvät usein vertailtaessa ja myöhemmin matematiikan opetuksessa. Esimerkiksi: eniten, vähiten, korkeampi. Esimerkki tehtävä: Tässä näet puita. Näytä puista se, joka on korkeampi kuin tämä talo Pirjo Aunio 2. Luokitteleminen Lasta pyydetään ryhmittelemään esineitä tiettyjen kriteerien mukaan. Näissä tehtävissä tutkitaan osaavatko lapset samankaltaisuuden tai erilaisuuden perusteella tehdä eron esineiden välillä ja ryhmittää ne. Esimerkki tehtävä: Katso näitä kuvioita. Näytä se kuvio, jossa on kuusi ympyrää, mutta ei yhtään neliötä
41 Lukukäsitetestin osat Vastaavuus Tämä osio sisältää tehtäviä, jotka mittaavat lapsen kykyä ymmärtää yksi-yhteen vastaavuus samaan aikaan esitettävistä esineistä. Esimerkki tehtävä (KJ antaa lapselle 12 palikkaa). Minä olen heittänyt kahta noppaa ja saanut nämä silmäluvut. Pane sinä nyt pöydälle yhtä monta palikkaa (Kj. näyttää kahden nopan kuvaa, joiden silmäluvut ovat 3 ja 4) 4. Järjestäminen Tässä osiossa tehtävät edellyttävät, että lapsi kykenee järjestämään esineitä annettavien kriteerin mukaan. Esimerkki tehtävä (KJ antaa lapselle tehtäväpaperin ja lyijykynän) Tässä näet kissan. Jokainen kissa löytää hiiren. Suuri kissa löytää suuren hiiren ja pieni kissa löytää pienen hiiren. Vedä viivat kissoista oikeisiin hiiriin. Pirjo Aunio
42 Lukukäsitetestin osat Lukusanojen käyttäminen Tässä osiossa mitataan lapsen kykyä käyttää lukusanoja Lukujonossa on kyettävä liikkumaan sekä eteenettä taaksepäin. Esimerkki tehtävä: Näytä lapselle kuvaa ja sano: Näytä kuva, jossa on yhdeksän pistettä. 6. Samanaikainen ja lyhentynyt laskeminen Tämän osion tehtävissä lasta pyydetään laskemaan esineitä joko jonoon järjestettyinä tai epäjärjestyksessä pöydällä. Lasta pyydetään osoittamaan ja numeroimaan esineitä samanaikaisesti. Esimerkki tehtävä: (Kj asettaa 15 palikkaa ilman järjestystä pöydälle niin, että palikoiden väliin jää vähän tilaa) Laske palikat (Lapsi voi osoittaa palikoita ja/tai ottaa ne pois ja laskea samalla.) Pirjo Aunio
43 Lukukäsitetestin osat Tuloksen laskeminen Tässä osiossa mitataan onnistuneeseen laskemiseen ja viimeinen-sana (last word) vastaukseen. Tässä osiossa lapsi ei saa osoittaa laskettavia esineitä. Yleensä kysymykset ovat muotoa: Kuinka monta X tässä on?. Esimerkki tehtävä (Kj asettaa 18 palikkaa kolmeen kuuden palikan jonoon niin, että palikoiden väliin jää vähän tilaa) Kuinka monta palikkaa tässä on? (Lapsi ei saa osoittaa palikoita.) 8. Lukujen tuntemisen soveltaminen Tässä osiossa mitataan lapsen kykyä käyttää lukusysteemiä avukseen, kun hänen tulee ratkaista arkeen liittyviä pulmia. Nämä tilanteet on esitetty kuvina. Esimerkki tehtävä (Kj. näyttää kuviota, jossa on 7 kuulaa) Sinulla on seitsemän kuulaa. Kadotat niistä kaksi Kuinka monta kuulaa sinulla on vielä jäljellä?. Näytä se kuvio, jossa on oikea vastaus. (Kj näyttää alinna olevaa kuvioriviä). Pirjo Aunio
44 Banuca (Räsänen 2005) Lukukäsitteen ja laskutaidon hallinnan testi 7-9 vuotiaille Yksilö tai ryhmä ei kielellistä tuottamista tai kirjaimin kirjoitetun tekstin lukutaitoa vaativia tehtäviä Psykologien ja erityisopettajien käyttöön Enimmillään 40 min (20-40 min) Pirjo Aunio
45 Tehtävä (1-4) Vertailu: määrä Banucan tehtävät ja taitovaatimukset (1) Taidot Käsitteet enemmän vähemmän Visuaalinen arviointi Laskeminen: yhteenlasku Luetteleminen 0-20 Yhteenlaskun käsite Arabialaiset numerot Vastaavuus: määrä ja luku Luetteleminen 0-20 Arabialaiset numerot Yksi yhteen -vastaavuus Laskeminen: vähennyslasku Luetteleminen 0-20 Arabialaiset numerot Yhteenlaskun käsite Pirjo Aunio
46 Banucan tehtävät ja taitovaatimukset (2) Tehtävä (5-9) Taidot Lukujono Vertailu: luvut Vastaavuus: sanottu ja luku Laskeminen: luvut Aritmeettinen päättely Arabialaiset numerot Lukujen luetteleminen (lukualue yli 20) Kymmenjärjestelmä Arabialaiset numerot Kymmenjärjestelmä Visuaalinen tarkkaavaisuus ja muisti Kielellinen ymmärtäminen Kielellinen muisti Kymmenjärjestelmä Sujuva laskutaito yksinumeroisilla luvuilla Kymmenjärjestelmä Laskualgoritmit Päättelykyky Sujuva laskutaito Pirjo Aunio
47 Banucan 3 tehtävä kokonaisuutta (3) NO Tehtävä Koko testi 1 Vertailu: määrä x x 2 Laskeminen: yhteenlasku x x Lyhyt: Lukukäsite 3 Vastaavuus: määrä ja luku X X X 4 Laskeminen: vähennyslasku X X X 5 Lukujono X X 6 Vertailu: luvut X X 7 Vastaavuus: sanottu ja luku X 8 Laskeminen: luvut X x 9 Aritmeettinen päättely X Lyhyt: Laskutaito Pirjo Aunio
48 Milloin käyttää Banucan eri versioita? Tehtäväkokonaisuus Lyhytversio: Lukukäsite Lyhytversio: Laskutaito Koko testi Käytä kun Lapsi on käynyt alle 2 vuotta koulua Vanhemman lapsen yleinen älyllinen kehitystaso on alhainen Vanhemmalla lapsella on neurologisia häiriöitä tai havaintotoimintojen (näkö, kuulo) häiriöitä, jotka ovat voineet viivästyttää kognitiivista kehitystä Lapsi on käynyt vähintään 2 vuotta koulua Lapsen älyllinen kehitystaso on normaalin rajoissa Tehtävien tekoaika ei riitä koko testin suoriutumiseen. Lapsi on käynyt vähintään 2 vuotta koulua Lapsen älyllinen kehitystaso on normaalin rajoissa Tehtävien tekoaika riittää koko testin suoriutumiseen. Pirjo Aunio
49 RMAT- Laskutaidon testi vuotiaille Psykologien ja erityisopettajien käyttöön Kohteena lapset, joilla epäillään olevan laskutaidossa viivettä luokkatasoon tai saatu opetus huomioiden Ryhmässä tai yksilö 10 minuuttia Pirjo Aunio
50 KTLT-Laskutaidon testi Yksilö- tai ryhmämuotoista arviointia varten Psykologi ja erityisopettaja Peruslaskujen hallinta ja soveltaminen 7-9 luokka + ammatilliset koulut normiperustainen seula 40 minuuttia Pirjo Aunio
51 Mavalka 1 ja 2 Lapsen matematiikan valmiudet Lukukäsite Lukujonot Lukumäärän säilyvyys MAVALKA 1 * esiopetuksen erityisryhmille ja starttiluokan oppilaille * lukuvuoden alussa ja puolivälissä * noin minuuttia MAVALKA 2 *esiopetuksen alussa ja puolivälissä sekä 1. luokan alussa ja erityisopetuksessa * kesto noin 25 minuuttia Pirjo Aunio
52 Makeko E/1 mitä oppilas osaa ja mitä hän ei osaa keskeisistä matematiikan sisällöistä esiopetuksen alussa ja lopussa sekä 1. luokan alussa Ryhmätesti Tekoaika noin minuuttia Pirjo Aunio
53 Arviointivälineiden hintoja Lukukäsitetesti 135,50 euroa Banuca 100 euroa Mavalka 146,60 euroa Makeko hinta riippuvainen kunnan koulujen ja oppilaiden lukumäärästä Pirjo Aunio
Matemaattiset oppimisvaikeudet (69213, 5 op) Osa 3: pedagoginen arviointityö
Matemaattiset oppimisvaikeudet (69213, 5 op) Osa 3: pedagoginen arviointityö Lokakuu 2016 Prof. Pirjo Aunio Erityispedagogiikka Pedagogisesta arvioinnista yleisesti n Perehdytään n Taitojen kehitykseen
LisätiedotOppimisen pedagoginen arviointi yläkoulussa Pedagoginen arviointityö oppimisvaikeuksien näkökulmasta
Oppimisen pedagoginen arviointi yläkoulussa Pedagoginen arviointityö oppimisvaikeuksien näkökulmasta Pirjo Aunio dosentti, yliopistonlehtori (erityispedagogiikka) Helsingin yliopisto Pirjo.aunio@helsinki.fi
LisätiedotOppimisen pedagoginen arviointi Pedagoginen arviointityö oppimisen haasteiden näkökulmasta
Oppimisen pedagoginen arviointi Pedagoginen arviointityö oppimisen haasteiden näkökulmasta Pirjo Aunio dosentti, yliopistonlehtori (erityispedagogiikka) Helsingin yliopisto Pirjo.aunio@helsinki.fi 20.11.2012
LisätiedotMatemaattiset oppimisvaikeudet (EDUK213, 5 op) Osa 3: pedagoginen arviointityö
Matemaattiset oppimisvaikeudet (EDUK213, 5 op) Osa 3: pedagoginen arviointityö Lokakuu 2018 Prof. Pirjo Aunio Erityispedagogiikka Pedagogisesta arvioinnista yleisesti Perehdytään Taitojen kehitykseen Oppimisen
LisätiedotMatematiikka osa 2: matemaattiset oppimisvaikeudet
Matematiikka osa 2: matemaattiset oppimisvaikeudet Tammikuu 2014 Erityispedagogiikka Videolinkki http://www.studerenmetdyscalculie.be/synopsis 2 Kenellä on vaikeuksia oppia laskemaan? matemaattiset oppimisvaikeudet
LisätiedotTuire Koponen, PsT Projektikoordinaattori, NMI
www.lukimat.fi Tuire Koponen, PsT Projektikoordinaattori, NMI 1 Valtakunnanlaajuinen käyttäjille ilmainen verkkopalvelu Opettajille, psykologeille ja muille kasvatusalanammatilaisille sekä vanhemmille
LisätiedotInklusiivinen koulu. Lähikouluperiaate ERITYISOPETUKSEN STRATEGIA. Oikeus saada tukea
ERITYISOPETUKSEN STRATEGIA korostaa ennalta ehkäisevän ja varhaisen tuen merkitystä tehostettu tuki (yleisten tukitoimenpiteiden tehostaminen määrällisesti ja laadullisesti sekä opetuksen järjestäminen
LisätiedotOppilas Vanhemmat Opettaja Erityisopettaja Esiopetusryhmä miettii ja ilmoittaa tuotoksensa myöhemmin.
OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN VARHAINEN HAVAINNOINTI JA SEURANTA esi Oppilas Vanhemmat Opettaja Erityisopettaja Esiopetusryhmä miettii ja ilmoittaa tuotoksensa myöhemmin. 1-2lk Oppilaan : läksyjen teon Oppilaan
LisätiedotMATEMATIIKKA VUOSILUOKAT 1-2 (päivitetty )
MATEMATIIKKA VUOSILUOKAT 1-2 (päivitetty 16.12.2015) Merkitys, arvot ja asenteet T1 tukea oppilaan innostusta ja kiinnostusta matematiikkaa kohtaan sekä myönteisen minäkuvan ja itseluottamuksen kehittymistä
LisätiedotOppilaan taitojen seuranta: Havainnointi Kokeet Vanhempaintapaamiset Todistusarviointi Ryhmähavainnointi Wilma: poissaolon seuranta
Oppimisen ja koulunkäynnin tuen tarpeiden suunnitelmallinen seulonta tuen järjestämiseksi Oppilas Vanhemmat Opettaja Erityisopettaja esi kasvun ja hyvinvoinnin lapsikohtaiset keskustelut, lapsen oppimissuunnitelma
LisätiedotOpetuksen tavoite: T1 tukea oppilaan innostusta ja kiinnostusta matematiikkaa kohtaan sekä myönteisen minäkuvan ja itseluottamuksen kehittymistä
MATEMATIIKKA JOENSUUN SEUDUN OPETUSSUUNNITELMASSA Merkitys, arvot ja asenteet Opetuksen tavoite: T1 tukea oppilaan innostusta ja kiinnostusta matematiikkaa kohtaan sekä myönteisen minäkuvan ja itseluottamuksen
LisätiedotOppimisen arviointi uusissa perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa. Erja Vitikka Opetusneuvos
Oppimisen arviointi uusissa perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa Erja Vitikka Opetusneuvos Vuoden 2014 opetussuunnitelman perusteiden päälinjauksia Lainsäädännön määrittelemän arvioinnin pedagogisen
LisätiedotKatsaus LukiMatiin. ITK2013, 10.-12.4.2013 Hämeenlinna. S Johanna Manninen, Niilo Mäki Instituutti
Katsaus LukiMatiin ITK2013, 10.-12.4.2013 Hämeenlinna S 11.4.2013 1 LukiMat verkkopalvelu www.lukimat.fi S Hanketta rahoittaa Opetus- ja kulttuuriministeriö (I-vaihe 2007-2009, II-vaihe 2010-2011 ja III-vaihe
LisätiedotMATEMAATTISET OPPIMISVAIKEUDET
JOHDANTO JOHDANTO Nykyinen yhteiskuntamme vaatii kaikilta matemaattisten taitojen hallintaa, ja näin on todennäköisesti myös tulevaisuudessa. Jokainen meistä käyttää joitakin matemaattisia perustaitoja
LisätiedotARVIOINTI Esiopetuksen opsin perusteissa
ARVIOINTI Esiopetuksen opsin perusteissa OPStuki 2016 TYÖPAJA 3 Rauma 23.9.2015 Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteet: luku 4.2. Arviointi opetuksen ja oppimisen tukena Opetushallituksen esiopetuksen
LisätiedotTuen tarpeen tunnistaminen
Tuen tarpeen tunnistaminen Matematiikan arviointi ensimmäinen luokka Käyttäjän opas Niilo Mäki Instituutti, 2011 Koponen, T., Salminen, J., Aunio, P. & Polet, J. LukiMat - Oppimisen arviointi: Matematiikan
LisätiedotOPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI KOULUARJESSA
OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI KOULUARJESSA PERUSOPETUSLAKI Perusopetuslain muutos voimaan 1.1.2011 Lain lähtökohtana on oppilaan oikeus saada oppimiseen ja koulunkäyntiin tarvitsemansa tuki oikea-aikaisesti
LisätiedotKoulun nimi: Tiirismaan koulu
Koulun nimi: Tiirismaan koulu OPS2016 Arviointi, Tiirismaan peruskoulun ops-työpaja 28.10.2014 Mitä ovat uuden opetussuunnitelman (2016) mukaisen arvioinnin keskeiset tehtävät? Ohjata oppimaan Tukea kehitystä
LisätiedotYksilölliset opintopolut
Yksilölliset opintopolut Maija Koski, opettaja Työhön ja itsenäiseen elämään valmentava opetus ja ohjaus, Valmentava 2, autisminkirjon henkilöille, Pitäjänmäen toimipaikka Opetuksen ja ohjauksen suunnittelu
LisätiedotMatemaattiset oppimisvaikeudet
Matemaattiset oppimisvaikeudet Matemaattiset taidot Lukumäärien ja suuruusluokkien hahmottaminen synnynnäinen kyky, tarkkuus (erottelukyky) lisääntyy lapsen kasvaessa yksilöllinen tarkkuus vaikuttaa siihen,
LisätiedotSiilinjärven alakoulujen opettajat Marja Rytivaara, Kasurilan koulu 1
Siilinjärven alakoulujen opettajat 4.4.2017 Marja Rytivaara, Kasurilan koulu 1 Ohjelma Klo 13.45 Asiaa arvioinnista formatiivisesta arvioinnista oppiaineiden arvioinnista nivelvaiheiden arvioinnista Asiaa
Lisätiedot7.3 Tehostettu tuki Pedagoginen arvio
7.3 Tehostettu tuki Oppilaalle, joka tarvitsee oppimisessaan tai koulunkäynnissään säännöllistä tukea tai samanaikaisesti useita tukimuotoja, on pedagogiseen arvioon perustuen annettava tehostettua tukea
LisätiedotTuen tarpeen tunnistaminen
Tuen tarpeen tunnistaminen Matematiikan arviointi esiopetus Käyttäjän opas Niilo Mäki Instituutti, 2011 Koponen, T., Salminen, J., Aunio, P. & Polet, J. LukiMat - Oppimisen arviointi: Matematiikan tuen
LisätiedotOppilaan yleinen, tehostettu, erityinen tuki. Tea Kiviluoma
Oppilaan yleinen, tehostettu, erityinen tuki Tea Kiviluoma 7.2.2018 Kolmiportainen tuki lakiin 2010. Tuki on määritelty asteittain muuttuvaksi, mitä kuvataan yleisen, tehostetun (POL 16a ) ja erityisen
LisätiedotMATEMATIIKKA. Elina Mantere Helsingin normaalilyseo elina.mantere@helsinki.fi. Elina Mantere
MATEMATIIKKA Helsingin normaalilyseo elina.mantere@helsinki.fi OPPIAINEEN TEHTÄVÄ Kehittää loogista, täsmällistä ja luovaa matemaattista ajattelua. Luoda pohja matemaattisten käsitteiden ja rakenteiden
LisätiedotOppimisen arviointi uusissa opetussuunnitelman perusteissa. Ops-työpajakoulutus Helsinki
Oppimisen arviointi uusissa opetussuunnitelman perusteissa Ops-työpajakoulutus 21.10.2015 Helsinki Perusopetuslaki 628/1998 22 Oppilaan arviointi Oppilaan arvioinnilla pyritään ohjaamaan ja kannustamaan
Lisätiedot4.4 OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI ILMAJOELLA
4.4 OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN ILMAJOELLA Ilmajoella perusopetuksen oppilaille annettava oppimisen ja koulunkäynnin tuki on muuttunut kolmiportaiseksi. Tuki jaetaan kolmeen tasoon: 1. yleinen tuki, 2.
LisätiedotPainotettu opetus ja erityinen tuki opetussuunnitelman perusteissa
Painotettu opetus ja erityinen tuki opetussuunnitelman perusteissa Ops-koordinaattori Tuija Vänni 16.3.2016 Vänni 2016 1 4.3: Eriyttäminen opetussuunnitelman perusteissa ohjaa työtapojen valintaa perustuu
LisätiedotPerusopetuksen uudistuvat normit. Opetusneuvos Pirjo Koivula Opetushallitus
Perusopetuksen uudistuvat normit Opetusneuvos Pirjo Koivula Opetushallitus Perusopetuslain muuttaminen Erityisopetuksen strategiatyöryhmän muistio 11/2007 Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmaan
LisätiedotOhjaus- ja tukitoimia osana kolmiportaista tukea. Pedagogisten ratkaisujen malleja. Tukitoimi Yleinen tuki Tehostettu tuki Erityinen tuki
Ohjaus- ja tukitoimia osana kolmiportaista tukea. Pedagogisten ratkaisujen malleja. Tukitoimi Yleinen tuki Tehostettu tuki Erityinen tuki eriyttäminen opetuksessa huomioidaan oppilaan opetusta voidaan
LisätiedotPerusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015
Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015 Sivistyslautakunta 27.8.2015 2 Sisältö 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2. Perusopetukseen valmistavan opetuksen tavoitteet...
LisätiedotEspoon suomenkielinen perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma
Espoon suomenkielinen perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Sisällys 1 Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 1 3 Perusopetukseen valmistavan opetuksen tavoitteet ja keskeiset
LisätiedotSanallinen arviointi ja hyviä normien mukaisia arviointikäytänteitä. Pirjo Koivula Opetusneuvos
Sanallinen arviointi ja hyviä normien mukaisia arviointikäytänteitä Pirjo Koivula Opetusneuvos 12 Sanallinen arviointi 2 Arviointi lukuvuoden päättyessä Opintojen aikainen arviointi sisältää myös oppimisprosessin
LisätiedotPerusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Kauniainen 2016
Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Kauniainen 2016 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat Kauniaisissa 2. Toimintakulttuuri 3. Opetuksen tavoitteet ja keskeiset sisällöt
LisätiedotTervetuloa Hannunniitun kouluun!
Tervetuloa Hannunniitun kouluun! Yhdessä kulkien, matkalla kasvaen, kaikesta oppien. - Saara Mälkönen 2015- PERUSOPETUS Perusopetuksen on annettava mahdollisuus monipuoliseen kasvuun, oppimiseen ja terveen
LisätiedotKolmiportainen oppilaan tuki opetussuunnitelman perusteissa. Aija Rinkinen opetusneuvos Yleissivistävän koulutuksen kehittäminen Opetushallitus
Kolmiportainen oppilaan tuki opetussuunnitelman perusteissa Aija Rinkinen opetusneuvos Yleissivistävän koulutuksen kehittäminen Opetushallitus Laki perusopetuslain muuttamisesta 642/2010 Erityisopetusta
LisätiedotArvioinnin linjaukset perusopetuksessa. Erja Vitikka 2017
Arvioinnin linjaukset perusopetuksessa Erja Vitikka 2017 Arvioinnin kaksi tehtävää Arvioinnin yksilöllinen luonne Opiskelun ohjaaminen ja kannustaminen sekä oppilaan itsearvioinnin edellytysten kehittäminen
LisätiedotLyhyt oppimäärä uudistuvista opetussuunnitelmien perusteista
Lyhyt oppimäärä uudistuvista opetussuunnitelmien perusteista KUNTAKOORDINAATTORIEN NEUVOTTELUPÄIVÄ Oppilas- ja opiskelijahuollon palvelurakenteen ja laadun kehittäminen Pirjo Koivula Opetusneuvos 1 Perusopetuslain
LisätiedotPALAUTE KOULUSTA 1 (6)
1 (6) PALAUTE KOULUSTA Hyvä opettaja, Oppilas on tulossa Satakunnan keskussairaalan lastenneurologian yksikköön tutkimuksiin. Koulutilanteen kartoitus on osa tutkimusta ja yhteistyö opettajan kanssa on
LisätiedotEräitä oppilaan arvioinnin yleisiä kysymyksiä. Kielitivolin koordinaattoritapaaminen Helsinki Opetusneuvos Kristiina Ikonen
Eräitä oppilaan arvioinnin yleisiä kysymyksiä Kielitivolin koordinaattoritapaaminen Helsinki 5.11.2010 Opetusneuvos Kristiina Ikonen Oppilaan arvioinnin merkitys ja tehtävä opetussuunnitelman perusteissa
LisätiedotINFOA: Matematiikan osaaminen lentoon!
1(5) INFOA: Matematiikan osaaminen lentoon! Ilmaisia koulutuksia! Opetushallitus on myöntänyt Lapin yliopistolle määrärahan koulutushankkeelle Matematiikan osaaminen lentoon: pedagogista ymmärrystä ja
LisätiedotVUOSILUOKKIIN SITOMATON ESI-JA ALKUOPETUS TOHOLAMMILLA, OPETUSSUUNNITELMA
VUOSILUOKKIIN SITOMATON ESI-JA ALKUOPETUS TOHOLAMMILLA, OPETUSSUUNNITELMA 1. Vuosiluokkiin sitomattoman alkuopetuksen määrittely Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa (2014) määritellään vuosiluokkiin
LisätiedotTehtäväorientoituneisuus. Keskittyminen ja pitkäjänteisyys työskentelyssä. Työn aloittaminen ja loppuun saattaminen.
1. LK TYÖSKENTELYTAIDOT Mitä sisältää? Millaista hyvä osaaminen? Osaat työskennellä itsenäisesti Tehtäväorientoituneisuus. Keskittyminen ja pitkäjänteisyys työskentelyssä. Työn aloittaminen ja loppuun
LisätiedotLaatu ja tasa-arvo esiopetuksessa
Laatu ja tasa-arvo esiopetuksessa Motivaatio ja oppiminen: Eskarista kouluun siirryttäessä Jari-Erik Nurmi & Kaisa Aunola, Ulla Leppänen, Katja Natale,, Jaana Viljaranta, Marja Kristiina Lerkkanen,, Pekka
LisätiedotLapinlahden kunta. Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma
Lapinlahden kunta Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Sivistyslautakunta 14.8.2012 Peruspalvelulautakunta xx.xx.2012 Tämä opetussuunnitelma perustuu opetushallituksen määräykseen DNO
LisätiedotVALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA
VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA Pudasjärven perusopetuksen opetussuunnitelmaa täydentävä suunnitelma 2010 Valmistavan opetuksen opetussuunnitelman sisältö 1. VALMISTAVAN OPETUKSEN PERUSTEET...3
LisätiedotPedagogisen arvion ja pedagogisen selvityksen kirjaaminen esi- ja perusopetuksessa
Pedagogisen arvion ja pedagogisen selvityksen kirjaaminen esi- ja perusopetuksessa 12.10.2011 Pyhäntä 18.10.2011 Kestilä 3.11.2011 Rantsila Erityisluokanopettaja Pia Kvist Ohjaava opettaja Raisa Sieppi
LisätiedotEsimerkkejä formatiivisesta arvioinnista yläkoulun matematiikan opiskelussa
Esimerkkejä formatiivisesta arvioinnista yläkoulun matematiikan opiskelussa Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2014, luku 6, Oppimisen arviointi: Oppilaan oppimista ja työskentelyä on arvioitava
LisätiedotMatematiikan opetuksen keskeiset tavoitteet
Matematiikan opetuksen keskeiset tavoitteet Tukimateriaalia eriyttämiseen: Mihin kannattaa keskittyä silloin, kun oppilaalla on vaikeuksia perusasioiden oppimisessa luokilla 1 2, 3 4 ja 5 6 sekä 7 9 Olemme
LisätiedotErityisopetuksen strategia kehittämistoiminnan suuntaajana
Erityisopetuksen strategia kehittämistoiminnan suuntaajana Pirjo Koivula Opetusneuvos Opetushallitus 16.4.2009 Opiskelun ja hyvinvoinnin tuen järjestämistä koskeva perusopetuslain sekä esi- ja perusopetuksen
LisätiedotTOINEN KELPO-AALTO. Hokusain aalto
TOINEN KELPO-AALTO Aalto syntyy, kun tuuli tarttuu vesimolekyyleihin ja ne lähtevät pyörivään liikkeeseen. Rikkoutuneeseen vedenpintaan syntyy lisää kitkaa, jolloin tuuli tarttuu siihen paremmin- - (Wikipedia,
LisätiedotKYSELYLOMAKE OPETTAJALLE JA ERITYISOPETTAJALLE
KYSELYLOMAKE OPETTAJALLE JA ERITYISOPETTAJALLE luokka-asteille 1-6 Oppilaan nimi: _ Luokka: Koulun yhteystiedot: Osoite _ Puhelin Luokanopettaja/luokanvalvoja: Nimi: Puhelin: Sähköposti: _ Kuinka kauan
LisätiedotKasvun, oppimisen ja koulunkäynnin tuki
Kasvun, oppimisen ja koulunkäynnin tuki Luonnos kasvun, oppimisen ja koulunkäynnin tuen opetussuunnitelman perusteteksteiksi Nyt esitetyt muutokset perustuvat käytännön työstä saatuihin kokemuksiin, palautteisiin
LisätiedotVESO yläkoulun opettajat. OPS 2016 ARVIOINTI Jokivarren koululla
VESO yläkoulun opettajat OPS 2016 ARVIOINTI Jokivarren koululla 29.3.2017 Oppimisen arviointi Erja Vitikka 6.3.2015 Laaja-alainen osaaminen Laaja-alaisella osaamisella tarkoitetaan tietojen, taitojen,
LisätiedotPari sanaa arvioinnista
Pari sanaa arvioinnista Joensuun seudun ops Jokaisella oppilaalla on oikeus opetussuunnitelman mukaiseen opetukseen jokaisena työpäivänä (Perusopetuslaki 30) Mitä minun tulee tehdä, liittyen oppiainekohtaisiin
LisätiedotMatematiikan tehtävät
Matematiikan tehtävät ensimmäinen luokka syksy Nimi: Luokka/ryhmä: Päivämäärä: Kokonaispisteet: / 56p 2 MSH: Vertailu a b c d a b c d a b c d a b c d 3 MSH: Vertailu a b c d a b c d / 2p 4 MSH: Vertailu
LisätiedotMOT-hanke. Metodimessut 29.10.2005 Jorma Joutsenlahti & Pia Hytti 2. MOT-hanke
Dia 1 MOT-hanke Mat ematiikan Oppimat eriaalin Tutkimuksen hanke 2005-2006 Hämeenlinnan OKL:ssa Metodimessut 29.10.2005 Jorma Joutsenlahti & Pia Hytti 1 MOT-hanke Osallistujat:13 gradun tekijää (8 gradua)
LisätiedotPerusopetukseen valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma. Outokummun kaupunki
Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Outokummun kaupunki 2 Sisältö 1 Perusopetuksen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2 Perusopetuksen valmistavan opetuksen tavoitteet ja keskeiset
LisätiedotOPISKELIJOIDEN AIKAISEMPIEN TIETOJEN MERKITYS OPPIMISELLE AVOIMEN PEDAKAHVILA TELLE HAILIKARI
OPISKELIJOIDEN AIKAISEMPIEN TIETOJEN MERKITYS OPPIMISELLE AVOIMEN PEDAKAHVILA TELLE HAILIKARI 29.10.2013 TAVOITTEET TÄNÄÄN Osallistujat Tunnistavat mikä merkitys opiskelijoiden aikaisemmalla tiedolla on
LisätiedotTuen tarpeen tunnistaminen
Tuen tarpeen tunnistaminen Matematiikan arviointi toinen luokka Käyttäjän opas Niilo Mäki Instituutti, 2011 Koponen, T., Salminen, J., Aunio, P. & Polet, J. LukiMat - Oppimisen arviointi: Matematiikan
LisätiedotTUEN KOLMIPORTAISUUDEN TOTEUTTAMINEN PERUSOPETUKSESSA
TUEN KOLMIPORTAISUUDEN TOTEUTTAMINEN PERUSOPETUKSESSA YLEINEN TUKI (jokaiselle oppilaalle tilapäisesti annettava tuki) Oppilas on jäänyt jälkeen opetuksesta tai on muuten tilapäisesti tuen tarpeessa TAI
LisätiedotToimintakulttuuri. Arviointikulttuuri
Koulutuksen tavoitteet Säädökset ja perusta Lait ja määräykset Opintojenaikainen arviointi Usko Itseen oppijana Oman oppimisprosessin ymmärtäminen Työpaja 1 tavoitteet Toimintakulttuuri Arvostelusta oppimisen
LisätiedotLiikkuva koulu Turku Najat Ouakrim-Soivio (Tutkijatohtori/ HY) Monipuolinen arviointi Mitä ja miten?
Liikkuva koulu Turku 141017 Najat Ouakrim-Soivio (Tutkijatohtori/ HY) Monipuolinen arviointi Mitä ja miten? TYÖPAJAN TAVOITTEENA ON: I Selkiyttää näkemystä sitä, mitä monipuolisella arvioinnilla tarkoitetaan.
LisätiedotKolmiportainen tuki Marjatta Takala
Kolmiportainen tuki Marjatta Takala 14.9.2011 1 Integraatio ja inkluusio Meillä on erityiskouluja ja -luokkia Integroitujen määrä lisääntyy koko ajan Inkluusio tavoitteena Erityinen tuki Tehostettu tuki
LisätiedotLuova opettaja, luova oppilas matematiikan tunneilla
Luova opettaja, luova oppilas matematiikan tunneilla ASKELEITA LUOVUUTEEN - Euroopan luovuuden ja innovoinnin teemavuoden 2009 päätösseminaari Anni Lampinen konsultoiva opettaja, Espoon Matikkamaa www.espoonmatikkamaa.fi
LisätiedotPerusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala
Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala 10.8.2015 Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä 2015 (2014)
LisätiedotPerusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015
Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät Sivistystoimiala 10.8. Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä Kaikki vastaajat
LisätiedotOpetuksen suunnittelun lähtökohdat. Keväällä 2018 Johanna Kainulainen
Opetuksen suunnittelun lähtökohdat Keväällä 2018 Johanna Kainulainen Shulmanin (esim. 1987) mukaan opettajan opetuksessaan tarvitsema tieto jakaantuu seitsemään kategoriaan: 1. sisältötietoon 2. yleiseen
LisätiedotMiten arvioimme oppimista? Lahden perusopetus. Arvioinnin päivä Lahden perusopetuksen opettajille
Miten arvioimme oppimista? Lahden perusopetus Arvioinnin päivä Lahden perusopetuksen opettajille 10.2.2018 Mistä oppimista tukeva arviointikulttuuri muodostuu? Koulu vaikuttaa merkittävästi siihen, millaisen
LisätiedotKYSELYLOMAKE OPETTAJALLE JA ERITYISOPETTAJALLE
KYSELYLOMAKE OPETTAJALLE JA ERITYISOPETTAJALLE luokka-asteille 1-6 Oppilaan nimi: Luokka: Koulun yhteystiedot: Osoite Puhelin Luokanopettaja/luokanvalvoja: Nimi: Puhelin: Sähköposti: Kuinka kauan olet
LisätiedotKOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA
KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA Imatran kaupunki Hyvinvointipalvelut Lasten ja nuorten palvelut 1 Huoltajalle Hyvään esiopetus- ja koulupäivään kuuluvat laadukas opetus, kasvua ja kehitystä
LisätiedotPÄÄTTÖARVIOINTI SEINÄJOEN YLÄKOULUISSA
PÄÄTTÖARVIOINTI SEINÄJOEN YLÄKOULUISSA Yhteisiä nostoja opetussuunnitelman 2014 perusteista, opetussuunnitelmasta 2016 sekä Opetushallituksen laatimista arvioinnin linjauksista opetussuunnitelmaan 2004.
LisätiedotPerusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala
Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala 10.8.2015 Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä 2015 (2014)
LisätiedotEsiopetuksen. valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma
Esiopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Nurmijärven kunta Varhaiskasvatuspalvelut Sivistyslautakunta x.1.2016 x www.nurmijarvi.fi Sisältö 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat
LisätiedotHELSINGIN YLIOPISTON VIIKIN NORMAALIKOULUN
HELSINGIN YLIOPISTON VIIKIN NORMAALIKOULUN MATEMATIIKAN OPETUSSUUNNITELMA TAVOITTEET 1. LUOKALLE - kykenee keskittymään matematiikan opiskeluun - kykenee kertomaan suullisesti matemaattisesta ajattelustaan
LisätiedotO K L A M I R J A TA R N A N E N
TUTKIVA OPPIMINEN JA ARVIOINTI O K L A 1 2 0 9 2 0 1 8 M I R J A TA R N A N E N KOHTI AKTIIVISTA OPPIMISTA Keskeistä aktiivissa lähestymistavoissa Oppija on keskiössä; hän on aktiivinen Oppimista suunnitellaan,
LisätiedotYMPÄRISTÖOPPI. Marita Kontoniemi Jyväskylän normaalikoulu marita.kontoniemi@norssi.jyu.fi
YMPÄRISTÖOPPI Marita Kontoniemi Jyväskylän normaalikoulu marita.kontoniemi@norssi.jyu.fi OPPIAINEEN TEHTÄVÄ Rakentaa perusta ympäristö- ja luonnontietoaineiden eri tiedonalojen osaamiselle Tukea oppilaan
LisätiedotNeuropsykiatrinen valmennus osana kolmiportaista tukea
Neuropsykiatrinen valmennus osana kolmiportaista tukea Laki perusopetuslain muuttamisesta 642/2010 Tavoitteena - vahvistaa esi- ja perusopetuksessa oppilaan oikeutta saada tukea riittävän varhain ja joustavasti
LisätiedotLukemisvaikeuden arvioinnista kuntoutukseen. HYVÄ ALKU- messut Jyväskylä, Elisa Poskiparta, Turun yliopisto, Oppimistutkimuksen keskus
Lukemisvaikeuden arvioinnista kuntoutukseen HYVÄ ALKU- messut Jyväskylä, 2.- 3.9. 2004 Elisa Poskiparta, Turun yliopisto, Oppimistutkimuksen keskus Tapa tunnistaa sanoja vaihtelee lukutaidon kehittymisen
LisätiedotB3. Tukea tarvitsevan oppilaan arviointi vastauksia osallistujien kysymyksiin tietoisku opiskelun erityisistä painoalueista eriyttämisen menetelmänä
B3. Tukea tarvitsevan oppilaan arviointi vastauksia osallistujien kysymyksiin tietoisku opiskelun erityisistä painoalueista eriyttämisen menetelmänä Perusopetusasetus 1998/852 10 Arviointi opintojen aikana
Lisätiedot8 Oppimisen ja koulunkäynnin tuki
8 Oppimisen ja koulunkäynnin tuki Tuen tarpeiden arviointi ja tarvittavan tuen tarjoaminen kuuluvat opettajan työhön ja kaikkiin opetustilanteisiin. Tuki rakennetaan opettajien sekä tarvittaessa muiden
LisätiedotKasvun, oppimisen, ja koulunkäynnin tuki
Kasvun, oppimisen, ja koulunkäynnin tuki Tuen kolmiportaisuus: yleinen, tehostettu ja erityinen Hanna-Mari Sarlin, opetustoimen ylitarkastaja hanna-mari.sarlin@avi.fi Tuen tarvetta aiheuttavat: } Matemaattiset
LisätiedotESIOPETUS-1-2 LUOKKA OMA OPPIMISPOLKU
Väritä yhdessä aikuisen kanssa: ESIOPETUS-- LUOKKA OMA OPPIMISPOLKU nimi: kun harjoittelet tietoa tai taitoa kun osaat tiedon tai taidon kun osaat tiedon tai taidon ja voisit opettaa sen toisille. MATEMATIIKKA
LisätiedotFormatiivinen arviointi Miten arvioinnilla edistetään oppimista?
Formatiivinen arviointi Miten arvioinnilla edistetään oppimista? Katja Elo katja.elo@tuusula.fi luokanopettaja Tuusulan kunta Tuusulan OPS2016 arviointityöryhmän jäsen OPS2016: Arvioinnin merkitys oppilaalle
LisätiedotOppimisen arviointi uusissa opetussuunnitelman perusteissa. Erja Vitikka, Opetushallitus Helsinki
Oppimisen arviointi uusissa opetussuunnitelman perusteissa Erja Vitikka, Opetushallitus 1.10.2015 Helsinki Perusopetuslaki 628/1998 22 Oppilaan arviointi Oppilaan arvioinnilla pyritään ohjaamaan ja kannustamaan
LisätiedotJyväskylän normaalikoulu - opetusharjoittelu 2
Opetusharjoittelu 3 OKLS3039 (8 op) Kevät 2018 Jyväskylän normaalikoulu - opetusharjoittelu 2 Harjoittelun osaamistavoitteet/ops Opintojakson suoritettuaan opiskelija osaa arvioida ja antaa palautetta
LisätiedotTuen tarpeen tunnistaminen. Lukemisen ja kirjoittamisen arviointi. Käyttäjän opas. ensimmäinen luokka
Tuen tarpeen tunnistaminen Lukemisen ja kirjoittamisen arviointi ensimmäinen luokka Käyttäjän opas Niilo Mäki Instituutti, 2011 Salmi, P., Eklund, K., Järvisalo, E. & Aro, M. LukiMat - Oppimisen arviointi:
LisätiedotAjatuksia arvioinnista. Marja Asikainen ja työpajaan osallistujat Yhteinen tuotos julkaistaan HYOL:n sivuilla
Ajatuksia arvioinnista Marja Asikainen ja työpajaan osallistujat Yhteinen tuotos julkaistaan HYOL:n sivuilla OPS 2014 ja arviointi Opintojen aikaisella arvioinnilla pyritään ohjaamaan oppimista, kannustamaan
LisätiedotPerusopetuslain muutos
Perusopetuslain muutos 16 Tukiopetus ja osa-aikainen erityisopetus Oppilaalla, joka on tilapäisesti jäänyt jälkeen opinnoissaan tai muutoin tarvitsee oppimisessaan lyhytaikaista tukea, on oikeus saada
LisätiedotOppimisen arviointi uusissa lisäopetuksen opetussuunnitelman perusteissa. Erja Vitikka Opetushallitus
Oppimisen arviointi uusissa lisäopetuksen opetussuunnitelman perusteissa Erja Vitikka Opetushallitus 17.3.2015 LUKU 6 OPPIMISEN ARVIOINTI JA PALAUTE SEKÄ TODISTUKSET LISÄOPETUKSESSA 6.1 Oppimista tukeva
LisätiedotOppimista tukeva, yhteisöllinen arviointi
Oppimista tukeva, yhteisöllinen arviointi Nokia 16.9.2015 Päivi Nilivaara 1 17.9.2015 Mikä edistää oppimista? Resurssit Opiskeluun käytetty aika Palautteen anto Tvt opetusvälineenä Kotitausta Luokalle
LisätiedotOPS Minna Lintonen OPS
26.4.2016 Uuden opetussuunnitelman on tarkoitus muuttaa koulu vastaamaan muun yhteiskunnan jatkuvasti muuttuviin tarpeisiin. MINNA LINTONEN Oppilaat kasvavat maailmaan, jossa nykyistä suuremmassa määrin
LisätiedotHELSINGIN YLIOPISTON VIIKIN NORMAALIKOULUN MATEMATIIKAN OPETUSSUUNNITELMA TAVOITTEET 1. LUOKALLE
HELSINGIN YLIOPISTON VIIKIN NORMAALIKOULUN MATEMATIIKAN OPETUSSUUNNITELMA TAVOITTEET 1. LUOKALLE kykenee keskittymään matematiikan opiskeluun kykenee kertomaan suullisesti matemaattisesta ajattelustaan
LisätiedotLapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma
Lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma Esiopetuspaikka/päiväkoti Lapsen nimi Toimintavuosi 1/12 Lapsen oma osio (täytetään kotona) PIIRRÄ TÄHÄN KOTONA OMA KUVASI 2/12 Nämä asiat osaan jo Erityisen taitava
LisätiedotOPPILAAN ARVIOINNISTA OPPIMISEN ARVIOINTIIN alkaen
OPPILAAN ARVIOINNISTA OPPIMISEN ARVIOINTIIN 1.8.2016 alkaen Uusi opetussuunnitelma astuu voimaan 1.8.2016 ja se otetaan käyttöön portaittain. Lukuvuonna 2016 2017 uuden opetussuunnitelman mukaan opiskelevat
LisätiedotLapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma
Laukaan kunta Sivistysosasto Lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma Salassa pidettävä Arkistointiohje; AMS Peruskoulut Lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma Lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma tehdään
LisätiedotMatematiikan opetuksen keskeiset tavoitteet yläkouluikäisten valmistavassa opetuksessa
Matematiikan opetuksen keskeiset tavoitteet yläkouluikäisten valmistavassa opetuksessa Olemme valinneet opetussuunnitelman perusteiden 2014 tavoitteiden, sisältöjen ja hyvän osaamisen kuvausten pohjalta
LisätiedotTukea tarvitseva oppilas ja arviointi
Tukea tarvitseva oppilas ja arviointi Tuen tarpeet luokissa Syksyllä 2017 Suomen perusopetuksen oppilaista 9,7% sai tehostettua tukea ja 7,7% erityistä tukea. (Tilastokeskus) Arvioidaan, että 20-25 prosentilla
LisätiedotTuen tarpeen tunnistaminen. Matematiikan arviointi toinen luokka
Tuen tarpeen tunnistaminen Matematiikan arviointi toinen luokka Sisältö Käsikirja Käyttäjän opas Tekninen opas Syksy Esitysohjeet opettajalle Lapsen tehtävälomake Tarkistuslomake Talvi Esitysohjeet opettajalle
Lisätiedot