TUTKIMUKSEN OHJAAJIEN JA TARKASTAJIEN KOMMENTTEJA TARKASTUSPERIODILTA KOHTEINA TEKSTIT A C:

Transkriptio

1 TUTKIMUKSEN OHJAAJIEN JA TARKASTAJIEN KOMMENTTEJA TARKASTUSPERIODILTA KOHTEINA TEKSTIT A C: Tutkimustekstin tarkastetut versiot A C: A) 2010: Kodin taloustiede taloustieteiden paradigmamuutoksen airut B) 2011: Kodin taloustieteen akatemisoitumisprosessista C) 2012: Kuluttajanäkökulma kodin taloustieteen opetuksessa ja tutkimuksessa [ ] Tarkastajien yhteiset kommentit sanatarkkana jäljennöksenä tekstiin A) 2010: Aila Kervisen käsikirjoitus lisensiaatintutkimukseksi Tarkastajien palaveri Läsnä: Dos. Johanna Leskinen, FT Tero Halonen, Prof. Visa Heinonen Kaikki läsnäolijat olivat samaa mieltä siitä, että käsikirjoituksen sivulla 10 esitetty tutkimusongelma on ongelmallinen. Se kuuluu nykymuodossaan: Miksi kodin taloustiede ei akatemisoiduttuaan vakiintunut yliopistoympäristöönsä? Hedelmällisempää olisi tutkia ongelmaa: Miten kodin taloustieteestä tuli yliopistollinen oppiaine? Silloin keskityttäisiin oppiaineen perustamiseen (siltä osin kuin ei vielä tunnettua; muuten voidaan tiivistää merkittävästi) sekä 1950-luvun ja 1960-luvun alkupuolen vaiheisiin eli professori Saurion aikakauteen. Tällainen ajanjakso olisi paremmin hallittavissa eikä nyt havaittavia ajallisia katkoksia tai selittämättömiä siirtymiä käsikirjoituksessa tarvitsisi selitellä. Lisäksi sivulla 11 on aivan liikaa yksittäisiä kysymyksiä. Niistä pitäisi tiivistää KOR- KEINTAAN kolme keskeisintä, joihin etsittäisiin vastauksia. Näin punainen lanka säilyisi tutkimuksessa paremmin kuin nykymuotoisessa käsikirjoituksessa. Mahdollinen työn otsikko voisi olla Kodin taloustieteen akatemisoituminen Ajallinen tutkimuksen rajaus olisi siis oppiaineen suunnittelu (tiiviisti) ja vaiheet vuosina Myös alun numeroimattomalla otsikolla otsikoitu jakso Aluksi on turha (voidaan poistaa kokonaisuudessaan ilman, että kokonaisuus kärsii). Myös buddhalaisen filosofian pohdinta sivuilla ei kuulu mitenkään tutkimusaiheeseen (ehdotetaan poistamista). Työn taustalla oleva ajatus kodin taloustieteen kuolemasta ei tule perustelluksi. Nykyisessä muodossaan kuluttajaekonomiana oppiaine tuottaa n maisteria vuodessa, lukuisia kandidaatin tutkintoja sekä noin yhden jatkotutkinnon vuosittain. Lisäksi tehdään runsaasti monipuolista tutkimusta. On vaikeata nähdä, miten kuollut tieteenala/oppiaine kykenisi kyseisiin tuotoksiin. Olisi siis viisasta hylätä kyseinen lähtökohta. Näin käykin, jos keskitytään selkeästi oppihistoriaan. Helsingin yliopistossahan on nykyään myös kotitaloustiede oppiaineena (käyttäytymistieteellisessä tiedekunnassa). Erityistä huomiota tulisi kiinnittää työn otsikointiin. Nykymuodossaan monet otsikot eivät toimi. Tämä onnistuu siten, että tiivistetään otsikoksi kustakin luvusta ja alaluvusta sen keskeisin sisältö. Lyhyet ja tiiviit otsikot toimivat paremmin kuin otsikot tyyliin: 5.1 Se, mikä kotitalouden näkökulmasta oli kodin teknologiaa - - tai olikin elintarviketieteiden näkökulmasta ravintokemiaa. Lisensiaatintutkimuksessa olisi tärkeää osoittaa metodista osaamista. Historiantutkimuksen yleisen metodologian esittely ei valaise käsillä olevaa tutkimusta. Pikemmin kuin historiantutkimuksesta (s. 30 alkaen) olisi syytä puhua kodin taloustieteen/kuluttajaekonomian oppihistoriasta. Tiedekuntakehityksen lisäksi olisi mielenkiintoista lukea ajanjakson yliopistomaailmasta yleisesti esim. muiden

2 alojen kehitys, opiskelijat ym. Myös 1940-luvun alussa perustettu Kotitalouskeskus (ja sen vaiheet: kuvailtu Heinosen väitöskirjassa, Heinonen 1998) ja kotitalousalan ammattikuntien kehitys voisi tulla lyhyesti kuvatuksi. Jonnekinhan oppiaineesta valmistuneet maisterit työllistyivät. Olisi myös kiinnostavaa lukea siitä, miten käsillä oleva tutkimus asemoituu yliopistohistorian kenttään. Silloin sukupuolikysymys (naisvaltainen ala) ja naisten asema akateemisessa maailmassa ja 1960-luvulla tematisoituu. Käsikirjoituksessa ei käsitellä juuri kotitalousopetuksen kehitystä. Jotain aiheesta olisi hyvä kirjoittaa (esim. Sysiharju). Ravitsemustutkimukseen ja teknologiaan käytetään sivuja paljon. Jaksoa on syytä tiivistää hyvin merkittävästi. Sen sijaan ja luvun ristiriitoja ja syitä tutkimuksen hataruuteen olisi mielenkiintoista pohtia. Pohdinta tieteenalan tunnusmerkeistä (professionalisoituminen? yliopistohistorian näkökulma) ja paradigmoista olisi paikallaan. Looginen empirismi oli vahvasti vallalla 1950-luvun tieteenfilosofiassa. Tämä painotus näkynee myös kodin taloustieteen opinnäytetöissä (vahva, suorastaan naiivi empirismi). Tapaus Leo Salovaara (sen läpikäyminen) voisi olla kiinnostava. Esimerkiksi sivujen oppihistoriallisessa jaksossa esitetään jo aiemmin monissa lähteissä todettuja asioita (mm. Alapuro, Alestalo & Haavio-Mannila 1992; Heinonen 1998; Heikkinen, Heinonen, Kuusterä & Pekkarinen 2000; Kuitunen & Sullström 1984). Käsikirjoituksessa on muutenkin jaksoja, joihin kaipaisi lisää lähteitä. Esim. sivujen esitys agronomitutkintoon kaavaillusta kotitalouslinjasta kaipaisi tiivistystä. Sivuilla 121, 125, 127 ja 129 esitetyt summat valtion tulo- ja menoarviosta eivät ole kovin informatiivisia (kun ei suhteutettu tai verrattu mihinkään). Tarkastajat ehdottavat niiden poistamista. Tapaus Ella Kitunen tuntuu olevan irrallinen eikä oikein selviä, miten se liittyy itse tutkimukseen. Muutenkin laaja elintarviketieteiden ja esimerkiksi Huhtamäki-yhtymän käsittely menee sivuun tutkimusteemasta, jos hyväksytään kodin taloustieteen akatemisoituminen varsinaiseksi teemaksi. Kaiken kaikkiaan käsikirjoituksessa on paljon tiivistettävää. Tutkimusongelman uusi määrittely sekä ajallinen rajaaminen ovat ensi arvoisen tärkeitä. Painotus nimenomaan kodin taloustieteeseen yliopistollisena oppiaineena olisi tärkeää. Siten työstä saadaan hyväksyttävä lisensiaatintutkimus. On muistettava, että myöhemmin 1980-luvun lopussa kuluttajaviranomaiset organisoitiin uudelleen Suomessa. Silloin perustettiin nykyinen Kuluttajavirasto ja sektoritutkimuslaitos Kuluttajatutkimuskeskus, joka on ollut myös kuluttajaekonomian oppiaineen kannalta viisas ja kauas kantoinen ratkaisu. Viimeisen n. 20 vuoden aikana kuluttajatutkimus on osoittanut elinvoimansa maassamme ja vastannut laajenevaan kysyntään kansainvälistä trendiä seuraten. Kehitys vastaa muualla yhteiskunnassa tapahtuneita muutoksia Tarkastaja, FT Tero Halosen lähettämät lisäkommentit sanatarkkana jäljennöksenä tekstiin A) 2010: * paradigmamuutos-termi ei ainakaan käsitelty johdannossa * tutkimuskysymykset eivät voi olla eri johtopäätöksissä kuin tutkimuksen alussa * kiinnitettävä huomiota tieteellisen kirjoittamisen tyyliin eli vältettävä liian elävää kieltä erityisesti otsikoissa * alaviitteissä joskus tietoa ilman että lähde mainittu * ei ole lähes lainkaan käytetty yliopiston vuosikertomuksia, joissa myös laitoksen/oppiaineen vuosikertomukset, myös ohjelmia/opinto-oppaita käytetty vähän * sanomalehtiä ei ole käytetty juuri lainkaan lähteinä * lähdeluetteloissa puutteellisuuksia (esim. ei käy ilmi missä kotiarkisto sijaitsee, komiteamietinnöt eivät ole tutkimuskirjallisuutta, anonyymit lehtiartikkelit eivät kirjallisuutta vaan sanomalehdet ja aikakausjulkaisut omaksi luettelokseen, samoin monet muut kirjallisuuslistassa olevat eivät kuulu sinne) * puuttuu aikaisempi tutkimuskirjallisuus -osio johdannosta omat aikaisemmat kirjoitukset ja tutkimukset puuttuvat; ne pitäisi ehdottomasti mainita, koska niihin viitataan usein käytetty Halonen 2008 enemmän kuin Halonen 2010; pitäisi viitata Halonen 2010,

3 sillä väitöskirja myöhemmin eli se uusin ja korjattu, laajennettu versio s. 35; eri tutkimusten sivumäärillä ei ole mitään merkitystä tutkimusten virheiden tai pienien puutteiden/epätarkkuuksien läpikäyminen ei kuulu tutkimuskirjallisuuden esittelyyn kotitalousopetuksen historiaa käsittelevät tutkimukset kuten Anna-Liisa Sysiharjun teos puuttuu aikaisemman tutkimuskirjallisuuden esittelystä uusinta tutkimusta kuten Touko Perkon tutkimus AIV:n Kalevankadun akatemiasta ei käytetty (tosin ei välttämättä relevantti uuden tutkimusrajauksen kannalta) * alussa ei juurikaan esitelty lähdemateriaalia, enemmänkin tutkimuskirjallisuutta * ei aina merkitty mistä (sanoma)lehdistä artikkelit ovat peräisin * ei aina merkitty selkeästi yksityisarkistojen lähteitä * metodiosuudessa empiriaa (rakenne-luvussa empiriaa) * tutkimuksen näkökulmat huonosti esitetty ja perusteltu: yliopistohistorian näkökulma jää epäselväksi, samoin koulutuksen historian näkökulma; lisää tutkimuskirjallisuutta näkökulmaosuuksiin; mitä Yrjö-Koskisella on tekemistä tieteenhistorian tutkimuksen kanssa? * muutamia ristiriitaisuuksia mm. koskien tulkintaa siitä, miksei haluttu perustaa varsinaista professuuria (molemmilla sama kelpoisuus kuten myöhemmin tulee ilmi; ei siis voida tulkita, että perustettiin ylimääräinen professuuri, koska olisi epäilty ettei varsinaiseen professuuriin löydy riittävän pätevää hakijaa) * tekstissä tuodaan keskellä kerrontaa monesti esiin aikaisempaa tutkimusta: esim. s. 70 Kuokka ; useasti Heinonen ja Halonen ; tällaiset aikaisemman tutkimuskirjallisuuden kommentoinnit kuuluvat enemminkin alaviitteisiin * kontekstualisointi puuttuu: yhteiskunnallinen kehitys, kotitalouden ja kotitalousopetuksen kehitys, yliopiston ja tiedekunnan kehitys; Kotitalouskeskuksen perustaminen vuonna 1941 * henkilönimien kirjoittaminen: käytetään sitä muotoa, jota ko. henkilö itse käytti: esim. s. 44 Rurik Jonathan Pihkala po. Rurik Pihkala, s. 112: Jonni Otto Sauli po. J. O. Sauli, jne. * alaviite 99 (ja muualla samanlaisissa kohdissa): pitäisi kirjoittaa alaviitteeseen, mikä lehti, nro/ julkaisupvm ja sivunumero, ei Anon., sillä kyse on lehden kirjoituksesta; lähdeluettelosta pois kaikki Anon.-ien kirjoittamat artikkelit ja luettelo käytetyistä lehdistä vuosineen * alaviite 407: Vartiovaara 1943 ei ole mainittu lähteissä * Lähteet: arkistolähteisiin pitäisi merkitä arkistojen sijaintipaikka; konsistorin pöytäkirjoista puuttuu vuodet, joiden asiakirjoja käytetty , kommenttipalaute sanatarkkana jäljennöksenä tekstiin B) 2011: Tarkastajien kommentteja MMM Aila Kervisen lisensiaattitutkimukseksi tarkoitettuun käsikirjoitukseen Kodin taloustieteen akatemisoitumisprosessista. Akatemisoituminen 1946 ja professori Elli Saurion toiminnasta kulutusta koskevan opetuksen ja tutkimuksen vakiinnuttamiseksi (Tero Halonen & Johanna Autio) MMM Aila Kervisen monografiamuotoinen käsikirjoitus sisältää kiinnostavaa, ennen julkaisematonta tietoa kodin taloustieteen (vuodesta 1995 kuluttajaekonomia) vakiintumisesta yliopistolliseksi oppiaineeksi sekä oppiaineen ensimmäisen professorin Elli Saurion toiminnasta yliopistollisen opetuksen ja tutkimuksen edistämiseksi vuoteen Tutkija on perehtynyt mittavaan lähdeaineistoon ja raportoinut havaintonsa osin liiankin yksityiskohtaisesti. Raportti ilmentää tutkijan syvällistä kiinnostusta tutkimustehtävään. Käsikirjoituksessa on kuitenkin merkittäviä puutteita ja heikkouksia, jotka liittyvät pääasiassa tieteelliseen kirjoittamiseen eli tieteellisen tiedon esittämiseen (kuten tieteellisen tutkimuksen rakenteeseen) ja historiatutkimuksen metodeihin sekä tutkimuksen keskeneräisyyteen. Näiden puutteiden ja heikkouksien huomioon ottaminen ja korjaaminen ovat välttämättömiä käsikirjoituksen hyväksymiseksi. Tutkijan tulee ottaa huomioon seuraava: Tieteellisen kirjoittamisen edellytykset eivät täysin täyty käsikirjoituksessa. Kirjoitustyyliä rasittaa luettelomaisuus ja hyppelehtiminen teemasta toiseen. Käsikirjoitus on paikoitellen hyvinkin epäjohdonmukainen, mikä viittaa sen keskeneräisyyteen. Käsikirjoituksen johdanto-osassa pitää ilmetä otsikkotasolla ja tiivistetysti tutkimuksen sijoittuminen aikansa yhteiskunnalliseen kontekstiin (eri-

4 tyisesti Suomen tiede-elämä, taloustieteen tutkimus sekä Helsingin yliopisto ja maatalousmetsätieteellinen tiedekunta tuona aikana) ja kuluttajaekonomian tutkimuskenttään, Elli Saurion lyhyt esittely, edelleen tutkimuksen teoreettiset lähtökohdat ja näkökulmat, tutkimusmenetelmä sekä tutkimusaineisto (erityisesti käytetyt lähteet ja tutkimuskirjallisuus) ja sen rajaaminen. Kaikki valinnat (kuten teoreettinen viitekehys, aikarajaus ja käytetyt lähteet) tulee perustella. Johdantoluvussa tulee pääasiassa esitellä tutkimuksen teoreettista viitekehystä eikä tutkimuksen empiriaa. Yhteenveto ja johtopäätökset -luvussa tulee selostaa yhteenvetona tutkimuksen tavoitteet, teoreettismetodiset valinnat, keskeiset empiiriset havainnot ja keskeisimmät vastaukset johdannossa esitettyihin tutkimuskysymyksiin, samoin kuin pohtia ja peilata havaintoja aiempaan tietämykseen ja esittää johtopäätökset (= varsinaiset tulokset). Siispä: Mitä voidaan sanoa kodin taloustieteen akatemisoitumisesta 1940-luvun haasteellisissa yhteiskunnallisissa oloissa ja yliopistoympäristössä? Mitä erityisesti nousee esiin Elli Saurion toiminnassa oppiaineen ensimmäisenä professorina? Mitä voidaan sanoa oppiaineen akatemisoitumisprosessin etenemisestä valittuna aikakautena? Miten tutkimuskysymyksiin onnistuttiin vastaamaan? Miten valitut teoreettis-metodiset ratkaisut toimivat? Entä tutkimuksen lähdekritiikki? Tutkimuksen herättämät jatkotutkimustarpeet tulee esittää johtopäätösten lopussa eikä liitteessä. Empiriaosuudessa kannattaa lyhentää oppituolin perustamiseen liittyvää osuutta, sillä aikaisempi tutkimus on jo tarkastellut sitä, ja keskittyä vielä enemmän Elli Saurion professoriaikaan ja siihen, miten oppiaineen akatemisoitumisprosessi eteni tuolloin. Lähteinä tulisi käyttää myös Helsingin yliopiston vuosikertomuksia ja lukukausiohjelmia. Viittaukset omiin julkaisemattomiin tutkimuksiin pitää poistaa. Käsikirjoituksesta tulee poistaa kaikki viittaukset aiemmin keväällä [2011] pidettyyn lisensiaattiseminaariin tarkastusprosesseineen, sillä ne eivät kuulu tieteelliseen tutkimukseen eivätkä tämän tutkimuksen rajauksiin. Myös perusteeton, vailla lähdeviitteitä oleva yksityisajattelu sekä teoreettisen viitekehyksen ja aikarajauksen ulkopuoliset osuudet tulee poistaa sekä välttää kerrontaa alaviitteissä, jotka on tarkoitettu pääasiassa lähdeviitteille. Sitä vastoin ainakin xx-tasolla otsikoitujen kappaleiden jälkeen tulee tehdä lyhyt yhteenveto ja johdatus seuraavaan teemaan, jotta juoni etenee sujuvasti. Liitteissä on tutkimustehtävän kannalta epäolennaista kuormitusta. Ehdotamme, että liitteet 1, 3 ja 4 jäävät ja muut liitteet poistetaan. Tutkijan tulee kiinnittää erityistä huomiota raportin viimeistelyyn. Helsingissä elokuun 23. päivänä Tero Halonen, FT Johanna Autio, dos Tutkimuksen ohjaajan, kuluttajaekonomian professori Visa Heinosen kirjoittama lähete sanatarkkana jäljennöksen tekstiin C) 2010: LÄHETÄN OHESSA KÄSIKIRJOITUSVERSION KOMMENTOITUNA MUOKATTAVAKSI. MUKANA MYÖS KOOTTUJA KOMMENTTEJA JA HUOMIOITA SIITÄ. TOIVON, ETTÄ NOUDATTAISIT KOMMENTTEJA. ENSINNÄKIN LUKU 2 ON OIKEASTAAN KOKONAI- SUUDESSAAN SOVELTUMATON KOKONAISUUTEEN. EHDOTAN POISTOA. MUU- TOINKIN MUOKKAAMISTA ON SIELLÄ TÄÄLLÄ. PERUSJUONI ALKAA OLLA KYLLÄ- KIN NÄKYVILLÄ. LISÄÄ TEKSTIÄ KAIPAISIN AINEISTOSTA JA METODISTA. OLEN MATKOILLA JUHANNUKSEN JÄLKEEN JA LOMALLA HEINÄKUUN. VOIMMEKO PALATA ASIAAN ELOKUUSSA ESIM. VIIKOLLA 32? HYVÄÄ KESÄÄ! VISA H Työn ohjaajalla, professori Visa Heinosella esitarkastuksessa ollut käsikirjoitukseni [teksti C] saapui kirjeenä takaisin. Käsikirjoituksen marginaaleihin ja riviväleihin oli merkitty runsaasti korjauksia ja kommentteja. Kirjeessä oli lisäksi työn ohjaajan, professori Visa

5 Heinosen laatima yhteenveto tutkimukseni tekstiin lisätyistä kommenteista. Yhteenvedossa oli tekstiä sivun verran. Alla on esitetty ensiksi yhteenvedon teksti sanatarkkana jäljennöksenä. Aila Kervisen käsikirjoitus lisensiaatintutkimukseksi. VH Kommentteja ja huomiota. Käsikirjoitus Kuluttajanäkökulma kodin taloustieteen opetuksessa ja tutkimuksessa professori Elli Saurion virkakaudella on tarkoitettu lisensiaatintutkimuksen käsikirjoitukseksi. Aikaisemmin esitettyihin versioihin nähden työssä on tapahtunut merkittävää edistymistä. Siinä on kuitenkin edelleen tiivistettävää ja kohtia, jotka voisi jättää pois kokonaan. Taustalla on mittava arkistotyö, ja nykyisessä käsikirjoituksen versiossa on paljon ansioita. Kohtuullisella työllä ja noudattamalla ehdotuksia käsikirjoitus on jalostettavissa muotoon, jossa se voisi tulla hyväksytyksi lisensiaatintutkimukseksi. Kuvat teksteineen ovat hienoja. Työn otsikko on kuitenkin edelleen hyvin pitkä. Voisiko siinä olla pääotsikko ja alaotsikko? Tällainen ratkaisu selkiyttäisi otsikointia. Työn lukujen otsikointi on myös edelleen raskas, ja otsikoita olisi hyvä vielä muokata vastaamaan selkeästi kussakin jaksossa esitettyjä asioita. Esitän luvun 2. Kodin taloustieteen taustatieteitä vastaan esitettyä kritiikkiä jättämistä kokonaan pois ja luvun 1. Varhaisin kulutustutkimus Suomessa tiivistämistä. Luku 2 on hyvin ongelmallinen. Sen kytkeytymistä itse tutkimuksen teemaan (luvuissa 3. 7.) ei lukija oikein miellä. Siinä käydään keskustelua, jonka liittymistä itse tutkimusaiheeseen on vaikea hahmottaa. Eikä luvun 2 pois jättäminen mitenkään vaikuta mielestäni kokonaisuuteen. Pikemminkin siten käsikirjoitus paranee. Luvussa 2. taas on esitetty paljon jo aiemmista tutkimuksista tuttua asiaa, jota voisi merkittävästi tiivistää ja viitata tutkimuskirjallisuuteen. Sen sijaan käsikirjoituksessa on edelleen hyvin vähän aineistoista ja erityisesti tutkimusmenetelmistä. Sellaista tekstiä kaipaisi lisää. Tiivistelmästä jättäisin kokonaan pois viimeisen kappaleen. Se on tyylillisesti vähän ongelmallinen eikä siinä mielestäni sanota mitään, minkä pois jättäminen olisi haitaksi. Myös tuo esperantonkielinen tiivistelmä on vähän kummajainen (en ole aiemmin nähnyt missään yliopistollisessa opinnäytteessä). Olen tehnyt käsikirjoituksen marginaaliin monenlaisia tarkistusmerkintöjä. Niihin voidaan palata elokuussa (olen silloin palannut kesälomalta) joko puhelimitse tai kasvokkain. Alaviitteitä on paljon, ja osa niistä on kovin raskaita. Esittäisin alaviitteiden tiivistämistä. Lisäksi merkintä esim. viittaus: Kotler 1980; Wärneryd 1979 on outo. Mitä se oikein tarkoittaa? Jos lukija haluaa tietää, mihin ensisijaisesti viitteessä viitataan, hän etsii aina teoksen käsiinsä ja katsoo sieltä. Ei siis kuulu normaaliin viittauskäytäntöön. Suosittelen esim. teosta Hirsjärvi, Remes & Sajavaara tai uudempi painos): Tutki ja kirjoita. Tammi. Siinä on esitetty opinnäytteiden viittauskäytännöt selkeästi. Kannattaa tarkistaa sieltä. Työssä on myös jonkin verran suomentamattomia vieraskielisiä suoria sitaatteja. Mielestäni on tyylikästä esittää sitaatitkin suomeksi (voi olla esim. alaviitteessä tai liitteessä alkukielellä). On tyylikästä kirjoittaa yhdellä ja samalla kielellä kauttaaltaan. Käsikirjoituksen varsinainen sisältö on mielestäni luvuissa 3. 7., ja se onkin suurelta osin kiinnostavaa. Lukuun 5.2 kaipaisin väliotsikointia. Se on nykyisessä muodossaan kovin pitkä. K. T. Jutilan rooli, Leo Salovaara ja Anitra Karsten ovat hyvin kiinnostavia, ja heidän työnsä tarkasteleminen on hedelmällistä. Tekstissä on kuitenkin siellä täällä luettelomaisuutta, tiivistämismahdollisuuksia ja karsittavaa. Toisinaan siirrytään myös yllättäen ajassa sinne tänne noudattamatta kronologiaa. Se vaikuttaa paikoitellen hämmentävältä. Alalukujen otsikot Osa I lyhyesti, Osa II lyhyesti ja Osa III lyhyesti eivät oikein toimi. Kaipaisin nasevampia otsikoita. Lopussa on turhaa paatoksellisuutta (s. 227). Muuten työ on parantunut merkittävästi aiemmista versioista. Muokkaamalla se on saatavissa hyväksyttävään muotoon. Jos on kysymyksiä, vastaan mielelläni elokuussa. Toivotan hyvää kesää! Visa Heinonen

6 Työn ohjaajalla, professori Visa Heinosella esitarkastuksessa ollut käsikirjoitukseni [teksti C] saapui kirjeenä takaisin. Kirjeessä oli työn ohjaajan, professori Visa Heinosen laatima yhteenveto tutkimukseni tekstiin lisätyistä kommenteista. Alla on listaus käsikirjoituksen marginaaleihin ja riviväleihin merkityistä lukuisista kommenteista. Listaus koskee tekstiä C) 2012, jonka jätin työn ohjaajalle Sanalliset kommentit on toistettu tarkasti. Esimerkiksi välimerkkejä koskevat kommentit on selostettu. Jokaisen kommentin alussa on sulkujen sisään merkitty sivunumero ynnä tarkennus (kappale, alaviite tai muu vastaava tieto). Korjattavaksi ehdotettu tekstikohta on sitaateissa. Sanatarkkaa kommenttia tai selitettä edeltää ajatusviiva. Pelkkien oikeinkirjoitusvirheiden ja virheellisten sanataivutusten korjaukset on jätetty merkitsemättä. Muutamiin kommentteihin olen lisännyt vastakommentin tai vastauksen. Näin täydennetyt kommentit on alla esitetty kursiivilla. Alkusivut: (Tiivistelmä, 3. kpl) ihmisen tuotanto varustettu kysymysmerkillä (Tiivistelmä, viimeinen kpl) laitettu sulkuihin kokonaisuudessaan ja varustettu kysymysmerkillä vastaavat muutokset englanninkielisessä tiivistelmässä (Esipuhe, 2. ja 3. kappaleen kohdalla) TULISIKO MAINITA LAURA HARMAJA (VAIKUTTI SAMALLA TAVOIN AIKAISEMMIN] (Sisällysluettelo) ehdotus, että alaotsikot numeroituna tyyliin olisivat numeroimattomia alaotsikoissa 2.4, 5.4 ja 7.5 kohdalla kolme kertaa sana OTSIKKO. Tarkoitus on, että otsikkomuoto Osa I lyhyesti korvataan toisentyyppisellä otsikolla. Johdanto (3, 1. kpl) kotitalouden talous VAI KODIN TALOUS? (3, 2. kpl) markkinahintaa ja kulutetuksi tulemistaan alleviivattu katkoviivalla (4, 1. kpl) perheeksi ENTÄ YKSIN ASUVAT (NYK. KASVAVA RYHMÄ) (4, 2. kpl) Mika Pantzar & mt.? (4, englanninkielinen lainaus) MIELELLÄÄN SITAATIT SUOMEKSI (4, alaviite n:o 7) KOVIN LAAJA JA YKSITYISKOHTAINEN ALAVIITE (5, 1. kpl) talouden (makrotalouden, kansantalouden) alle on lisätty aaltoviivaa ja oheen on laitettu kysymysmerkki (5, 1. kpl) Allardtin käsitteistön having-osasto PITÄISIKÖ AVATA [Ilmaus on johtaja Eila Kilpiön tekstistä suoraan.] (5, 1. kpl) hurlumhein EI VÄITÖSKIRJATEKSTIÄ [Kyseessä on suora laina tieteellisestä artikkelista, jonka johtaja Eila Kilpiö on kirjoittanut. Kilpiön artikkeli sisältyy teokseen Hyvää elämää. 90 vuotta suomalaista kuluttajatutkimusta (2000)] (5, 1. kpl) citytungoksessa kuin JOURNALISTINEN ILMAUS [Kyseessä on suora lainaus tieteellisestä artikkelista, jonka johtaja Eila Kilpiö on kirjoittanut. Kilpiön artikkeli sisältyy teokseen Hyvää elämää. 90 vuotta suomalaista kuluttajatutkimusta (2000).] (6, alaviitteet 14, 15, 16) KOVIN PITKIÄ, LAAJOJA, RASKAITA ALAVIITTEITÄ (6, alaviite 15) MITÄ VIITTAUKSIA? [kyseessä on Simpuran viittaus lähteisiin, joita oli käyttänyt. Tiedot noista lähteistä löytyvät tutkimukseni lähdeluettelosta.] (7, 1. kpl) Katsottiin siis, että MISSÄ? (7, 2. kpl) luonteeltaan laadullinen MISSÄ MIELESSÄ? (7, viimeinen rivi) tiettyjä MITÄ? (7, alaviitteet 17 ja 18) SUPISTETTAVA, RASITTAVA ALAVIITTEITÄ (8, 1. kpl) opinala alleviivattu katkoviivalla, ei muuta kommenttia (8, 1. kpl lainauksen jälkeen) vanhoja taloustieteitä alleviivaus katkoviivalla ja?

7 (8, 1. kpl loppurivit) kotitaloustieteitä ja globaaliin tieteeseen alleviivaukset jatkuvalla viivalla ja?? (8, 3. kpl) paitsi kodin [kotitalouden] taloustiede hakasuluissa oleva teksti on yliviivattu [Asetin molemmat termit esille, koska koti on sosiologian termi ja se otettiin käyttöön kodin taloustieteen nimessä vain toiston välttämiseksi. Kotitalous on taloustieteen termejä. Siksi lisäsin sen] (9, 1. kpl) sosiaalipolitiikkaa vastaan suunnattu kritiikki tulisi alleviivaus jatkuvalla viivalla ja kysymysmerkki (9, 2. kpl) Mahdollista on nimittäin -sanoilla alkava lause on merkitty kokonaisuudessaan. LAUSERAKENNE (9, 3. kpl) ajautuneen katastrofitilaan ja resurssitalous on romahtanut?? TÄLLAISIA VÄIT- TEITÄ TULISI KYLLÄ PERUSTELLA [olenhan perustellut. Olen liittänyt noihin lauseisiin alaviitteenä kehotuksen tutustua tutkimuksen lukuun , jossa väitteet perustellaan.] (11, lainaus + alaviite 28) MIKSI NÄIN PITKÄ SITAATTI? TURHAN PITKÄ JA SEIKKAPE- RÄINEN ALAVIITE (12, 2. KPL) olisi tullut olla edellä aikaansa alleviivattu katkoviivalla ja lisätty? (13, alaviite 31 ja teksti alkaen sanoista Sarja julkaistiin Emäntälehdessä ) ONKO TURHAA? (14, 1. kpl) Laura Harmaja julkaisi erittäin paljon, SUHTEESSA MIHIN? (14, 2. kpl) arkistoainekseen tutustuminen tekee mahdolliseksi arvioida sen anti sille tutkimusaiheelle, joka on työstettävänä MUOTOILU (14, 3. kpl, 1. lause) AIVAN LIIAN PITKÄ VIRKE! MITÄ HALUTAAN SANOA? (15, 2. kpl) HYVÄ KUVAUS AINEISTON KERUUSTA (15, alaviite 42) ALAVIITE KOVIN PITKÄ JA SEIKKAPERÄINEN (16, 1. kpl, Viro-maininta) MITEN LIITTYY TÄHÄN TUTKIMUKSEEN? [Mainitsemalla Viron sain tuotua esiin kuluttajaekonomiaan tekemäni pro gradutyön Kuluttajansuojelu Virossa. Professori Visa Heinonen ei ollut hyväksynyt sitä oppikirjassaan olevaan kuluttajaekonomiaan tehtyjen gradujen listaan.] (17, 1. kpl lainauksen jälkeen) 50-luvulla tulivat myyntiin einekset TIETÄÄKSENI JO LUVULLA. (KS. ESIM. HEINONEN 1998, S. 62) EINESSANA SUOMEN KIELEEN ELAN- NON KILPAILUSTA (18, 1. kpl lainauksen jälkeen) Amerikassa SIIS YHDYSVALLOISSA? [Sana Amerikassa on mahdollisesti alkuperäisen lähdetekstin(kurkela) ilmaus.] (18, 1. kpl lainauksen jälkeen) ja muistaa kehitystrendi tutkimuskohteita valittaessa alleviivaus katkoviivalla ja? (18, 1. kpl lainauksen jälkeen) Tilannetta voi pitää tuhlauksena? [Kappaleessa on toistettu Kurkelan sanoja. Lähdeviite (49) on kappaleen lopussa] (18, 2. kpl) TULISI KYLLÄ PERUSTELLA TÄMÄ HYPPÄYS 1980-LUVULLE (20, 3. kpl, lause joka alkaa sanoilla Kodin taloustieteen tutkimusongelmia LAUSERAKENNE (22, 1. kpl:een lopussa) KOKONAINEN UUSI JAKSO & LUKU: OMALLE SIVULLE (23, 1. ja 2. kpl:eet) sivuun on kirjoitettu: TÄSSÄ HYPÄTÄÄN KRONOLOGISESTI (23, 3. kpl, alku) Timo Toivosen mukaan LÄHDE? [On ilmeisesti siirrettävä Toivoseen viittaava lähdeviite kappaleen lopusta aikaisemmaksi] (24, 2. ja 3. kpl) sivuun kirjoitettu harva teksti: TÄTÄ OLISI SYYTÄ TIIVISTÄÄ (24, alaviite 72) Viittaus -sana on ympyröity ja yläpuolella on? (25, 1., 2. ja 3. kpl) kappaleiden kupeella juoksee teksti: NÄMÄ ASIAT ON SELVITETTY JO SEIKKAPERÄISESTI MAINITSEMISSASI LÄHTEISSÄ (26, 2. kpl) MITEN LIITTYY TUTKIMUSAIHEESEEN? (27, 1. ja 2. kpl ja alaviitteet) KAIKKI TÄMÄ ESITETTY AIEMMIN MONISSA LÄHTEISSÄ TIIVISTETTÄVÄ (28, koko teksti) TIIVISTETTÄVÄ (29, koko teksti) ESITETTY MONISSA LÄHTEISSÄ TIIVISTETTÄVÄ

8 (30, 1, kpl) MITEN LIITTYY TUTKIMUSAIHEESEEN (31, koko teksti) MITEN LIITTYY TUTKIMUSAIHEESEEN (32, 1. kpl:een jälkeen) MIKSI HYPPY LUVULLE? (32, viimeisen kpl:een alku) Kotitaloustieteitä ja kulutustaloustiedettä, joihin on sovellettu monen eri tieteenalan teorioita ja tutkimusmetodeja, on kritisoitu sekä yhteiskuntatieteiden että luonnontieteiden taholta. LAUSERAKENNE (33, 1. kpl) KOVIN SEIKKAPERÄISTÄ MUTTA MITEN LIITTYY TUTKIMUSAIHEESEEN? (36, 1. ja 2. kpl) TÄMÄ TUNTUU TÄSSÄ KOVIN IRRALLISELTA JAKSOLTA (36, luvun alku) MITEN LIITTYY TUTKIMUSAIHEESEEN? (37, koko teksti) MITEN LIITTYY TUTKIMUSAIHEESEEN? (37, koko teksti) kysymysmerkkejä?,? (39, koko teksti) MITÄ TEKEMISTÄ TÄLLÄ ON TUTKIMUSAIHEEN KANSSA? (41, koko teksti) kysymysmerkkejä?,? (43, 1. kpl:een loppu) piirretty taaksepäin, lukuun viittaava nuoli ja tekstinä on: TÄMÄ JAKSO EI LIITTY TUTKIMUSAIHEESEEN (49, ennen tekstin alkua) MITEN LIITTYY TUTKIMUSAIHEESEEN?? (50, koko teksti) kysymysmerkkejä?,? (55, luvun alku) EDELLEEN. MITEN LIITTYY TUTKIMUSAIHEESEEN? (58, luvun 2.3. alku) MUTTA MITEN TÄMÄ ALALUKU LIITTYY TUTKIMUSAIHEE- SEEN? [siinäpä se onkin iso ongelma] (59, koko teksti) KUHNIN AJATUKSET OVAT YLEISESTI MELKO TUNNETTUJA. EI TARVITSISI KÄSITELLÄ NÄIN PITKÄSTI. (62, 3. kpl) on ympäröity suurilla kaarisuluilla. Mitään kommenttitekstiä ei ole. (63, 1. kpl) on ympäröity suluilla (63, 2. ja 3. kpl) TÄMÄ MENEE TAAS OHI TUTKIMUSAIHEESTA. KOSMOLOGIA EI KUULU TUTKIMUSTEEMAAN [Mutta tutkimusteema kuuluu kosmokseen. Miten se olikaan Enqvistkin mainitsi sen perhosen siivenlyönti kantautuu välittömästi läpi maailmankaikkeuden. Kantautuuko tieto siivenlyönnistä tietoverkkoa pitkin vai energiakentän kautta?] (65, 2. kpl lainauksen alapuolella) IRRALLISIA VÄITTEITÄ (65, 3. kpl, alku) Kritiikki näitä vakuutuksia vastaan on jo olemassa tieteen omassa piirissä. alleviivattu katkoviivalla ja varustettu kysymysmerkillä? (s. 66 ja 67, luvun 2.3. loppuosa) JÄTTÄISIN POIS TÄMÄN JAKSON KOKONAAN (67, luvun 2.4. ensimmäinen kpl) VÄITTÄMÄT KYLLÄKIN HYVIN IRRALLISIA (68, 3. kpl kokonaan) kpl on ympäröity kaarisuluilla, ei kommenttikirjoitusta (69, 1. kpl:een yläpuolella) MITÄ TÄSSÄ HALUTAAN SANOA? (69, viimeinen kpl, viimeiset lauseet) sivuun on vedetty pystyviiva ja piirretty? (70, 3. kpl, kokonaan) ympäröity kaarisuluilla, ei kommenttimerkintää (71, alaviitteet , joissa viittaan Visa Heinosen väitöskirjaan) Viittaukset.., Viittaus.. MITÄ TARKOITTAA? [ viittaus tarkoittaa sitä, että Visa Heinonen on vuonna 1998 kirjassaan viitannut esimerkiksi Matthewsiin (1987) ja tutkimukseni lähdeluettelossa on Matthewsia koskevat tiedot. Poimin ne Heinosen kirjan lähdeluettelosta.] (72, 3. kpl, 1. lause) MUOTOILU (72, 3. kpl ja lainaus Margaret Reidiltä) SUOMEKSI [Sitaatin edellä on lause Reid sanoo laatineensa kirjansa kuluttajan näkökulmasta. Sama asia on sitaatissa englanniksi] (72, alaviitteet , joissa viittaan Visa Heinosen väitöskirjaan) Viittaus.. MITÄ TAR- KOITTAA. (73, 2. kpl, lainaus) TARVITAANKO SITAATTI? (73, 3. kpl lainauksineen) TÄSSÄ MENEE KOVIN YKSITYISKOHTAISEKSI (75, 1. kpl kokonaisuudessaan) MITEN TÄMÄ TAAS LIITTYY TUTKIMUSTEEMAAN? (75, 2. kpl lainauksen alla) Cochrane & Bell & on korvattava JA -sanalla

9 (75, luvun 3.2. ensimmäinen kpl) TÄMÄ ON TODETTU AIKA MONESSA LÄHTEESSÄ (79, alaviitteet ) VOIKO TIIVISTÄÄ/KARSIA? (83, koko sivu) TÄMÄ LIIAN LUETTELOMAISTA (84, sivun yläkulmassa tekstiä) TÄSTÄ ALKAEN TEKSTI TOIMII IHAN HYVIN (100, 1. kpl) kun professori Jutila siirtyi uuteen virkaan yliopiston ulkopuolelle sanat uuteen virkaan on alleviivattu ja sivuun kirjoitettu sanat: PITÄISIKÖ TÄSSÄ MYÖS KERTOA, MIHIN (113, 2. kpl, lainaus joka sisältää luettelon syksyllä 1946 kodin taloustieteeseen valituista henkilöistä) ONKO SYYTÄ NÄIN YKSIT.KOHTAISEEN NIMILUETTELOON (ALAVIITTEESEEN)? (117, 2. kpl:een lainaus, joka sisältää nimiluettelon syksyllä 1948 kotitaloustieteitä opiskelemaan valituista henkilöistä) LUETTELO ALAVIITTEESEEN (118, 2. kpl) MENNÄÄNKÖ TÄSSÄ ASIOIDEN EDELLE (119, 1. kpl) [tavanomaisissa?] POIS (120, ensimmäinen lainaus) ONKO SITAATTI TÄSSÄ TARPEEN? (120, toinen lainaus) NÄMÄ ASIAT VOISI KUITATA TIIVISTÄMÄLLÄ JA VIITTAAMAL- LA HALOSEEN YM. (122, 2. ja 3. kpl) TAUSTAA: VOISIKO TIIVISTÄÄ (124, 1. ja 2. kpl) TÄSSÄKIN PALJON YKSITYISKOHTIA KOTITALOUSOPETUKSESTA: VOIKO TIIVISTÄÄ? (125, otsikko lukuun 5.2.) TÄMÄ ON KOVIN PITKÄ ALALUKU SUHTEESSA MUIHIN ( ) [kommentti on asiallinen; alaluku 5.2 on varmaan jaettavissa pariin alalukuun] (125, 3. kpl) KOVIN YKSITYISKOHTAISTA HENKILÖHISTORIAA. VOIKO TIIVISTÄÄ? (125, alaviite n:o 474 Heinonen 1998, 92. Viittaus: Haltia 1949, 152, 153) Viittaus: Haltia 1949 sanat on alleviivattu ja sivuun on piirretty? (126, 2. kpl) LAUSERAKENNE (135, alaviite 517) VOISIKO LAAJOJA ALAVIITTEITÄ TIIVISTÄÄ (KOVIN YKSITYIS- KOHTAISIA)? (137, 2. kpl) OSALLISTUIKO SUOMALAISIA NÄIHIN KOKOUKSIIN (139, 1. kpl) ILMEISESTI KITUNEN OSALLISTUI KOKOUKSEEN (140, 3. kpl:een ensimmäinen lause) Maisteri Elli Saurio puolusti väitöskirjaansa Maalaisemännän ajankäyttö suhteessa talouden laatuun ja henkilörakenteeseen 23. huhtikuuta Väitöskirja perustui vuosina kerättyyn tilastomateriaaliin [jne] MIKSI YHT ÄKKIÄ SIIRRYTÄÄN 1930-LUVULTA 1940-LUVUN LOPULLE? (144, 1. kpl:een yllä) NYT PALATAAN TAAS 1930-LUVULLE? (145, 1, 2 ja 3. kpl) MITEN KAIKKI TÄMÄ LIITTYY TUTKIMUSKYSYMYKSIIN? VOISKO JONKIN VERRAN TIIVISTÄÄ? (146, 1. kpl lainauksen jälkeen) Anonyymi kirjoittaja saattoi olla TÄMÄ SPEKULAATIOTA (146, 1. kpl lainauksen jälkeen) erittäin merkittäviä alleviivattu yhtenäisellä viivalla ja sivuun lisätty sanat MITEN ERITTÄIN MERKITTÄVIÄ? (147, 2. kpl:een ja samalla alaluvun 5.2. loppu) TÄHÄN PÄÄTTYVÄ ALALUKU ON KOVIN PITKÄ XXXXXXXX [XXX tarkoittaa sitä, että tikkukirjaimilla piirretty teksti jatkuu mutta on epäselvyyden vuoksi mahdotonta lukea] (149, 3. kpl) kotitalouspolitiikan eli kuluttajapolitiikan ONKO SAMA ASIA? (150, 1. kpl) HYVÄ (150, 2. kpl) kotitalouspolitiikka (eli kuluttajapolitiikka) ONKO TOSIAAN YKSI YHTEEN! (159, ja 3. kpl, kirjallisuusluetteloita) ONKO KIRJALUETTELOITA SYYTÄ ESITTÄÄ TÄSSÄ (VAI ALAVIITE TAI LIITE)? PITKÄT KIRJALUETTELOT LIITTEESEEN. KIRJA- LUETTELOT LIITTEESEEN (160, 1. ja 2. kpl) ESITYS LUETTELOMAISTA (162, otsikko 6.1.2) MITÄ KRIITTINEN TÄSSÄ YHTEYDESSÄ TARKOITTAA?

10 (164, sivun varsinaisen tekstin kaksi viimeistä riviä) lauseen, joka alkaa sanoilla Tohtori Havanto, josta kaavailtiin, sivuun on merkitty kehotus LAUSERAKENNE (165, 1. kpl) Tästä myöhemmin. EI OLE KOKONAINEN VIRKE (ESIM. TÄHÄN PALA- TAAN MYÖHEMMIN) (170, 3. kpl:een loppu)??? (171, 2. kpl:een viimeinen lause) LAUSERAKENNE (174, 1. kpl) LUETTELOMAISTA ESITYSTÄ (174, 2. kpl ja siinä taulukko 2) TÄSSÄ TOISTOA (ONKO TIIVISTETTÄVISSÄ) (176, 1. kpl:een viimeinen lause) TÄMÄ ON HIEMAN YKSIOIKOINEN TULKINTA (177, 1. ja 2. kpl) KIINNOSTAVAA (178, luvun 7.2. alku) LEO SALOVAARA: KIINNOSTAVA ALALUKU (180, alaviitteet 635 ja 636) LAUSERAKENNE. MITÄ TARKOITTAA? (182, 3. kpl ja lause joka alkaa sanalla lausunnossaan ) LAUSERAKENNE (183, 2. kpl) maan omasta talouselämästä alleviivattu katkoviivalla ja sivuun lisätty sanat: MINKÄ MAAN? (183, 2. kpl, lause ennen lainausta] lupasi uusia alleviivattu katkoviivalla ja sivuun lisätty? (184, 3. kpl) ominaista taloudellisen toiminnan rahalla mittaamattomuus MUOTOILU (185, 1. kpl) kenties sana on alleviivattu katkoviivalla mutta sanallinen kommentti puuttuu (185, 3. kpl ja lause, joka alkaa sanoilla Professori Hugo Pipping, joka oli yhdistellyt ) LAUSE- RAKENNE (186, luvun 7.3. alkukappale) KIINNOSTAVAA (186, 4. kpl ja lause, joka alkaa sanalla Ajankohtana ) LAUSERAKENNE (187, 1. laaja kpl lainauksineen) KIINNOSTAVAA (188, taulukko 3) elintalouden perusteet ELINTALOUS?? [elintalous on professori Saurion kehittämiä uudissanoja. Kerron tästä asiasta sivulla 189 (alaviitteet 668 ja 669)] (188, 3. kpl) esperanto 1960-luvulla MITÄ TEKEMISTÄ KOTITALOUSTIETEEN KANSSA? [saman kysymyksen voisi esittää ravintokemian suhteen: Mitä tekemistä oli ravintokemian pakollisella kurssilla taloustieteen kanssa? No, esperanto olisi mahdollistanut kodin taloustieteen kansainvälistymisen termistöineen + ei-ylioppilaat olisivat oppineet sen helposti] (189, 1. kpl) elintalouden perusteet MITÄ MAHTAA TARKOITTAA? [termin tarkoitus kerrotaan samassa kappaleessa heti taulukon alla] (189, 3. kpl) kuluttajamatematiikkaa sana on vahvasti alleviivattu ja viereen on piirretty? [en ymmärrä tätä ohjeistusta, sillä opinto-ohjelman mukaan prof. Elfving luennoi ruotsiksi kuluttajamatematiikkaa.] (190, luvun 7.4. alussa) MIKSI NYT TAKAISIN 1920-LUVULLE? (190, 2. kpl ja lause mikä alkaa sanoilla Suomen Kotitalouskeskus ) koko mainittu lause on alleviivattu yhtäjaksoisella viivalla mutta viereen ei ole merkitty selitystä, mitä vikaa lauseessa on (190, 2. kpl) sivuun kirjoitettu: KIINNOSTAVAA (191, 2. kpl:een alku) MIKSI SIIRRYTÄÄN 1950-LUVULLE? (193, 2. kpl) sulautettiin KÄSITTÄÄKSENI KYSEESSÄ OLI YKSI JA SAMA ORGANISAATIO [Kotitalouskeskuksen nimeksi tuli 1972 Kotitalous- ja kuluttaja-asiain tutkimuskeskus ja vasta 1990 siitä tuli osa Kuluttajatutkimuskeskusta. Asia kerrotaan tutkimuksen sivulla 220] (194, alaviite 689) Heinonen 1998, 196. Viittaus: Kotitalouskeskuksen toimintakertomus , 8. sana viittaus on ympyröity ja sivuun piirretty? (196, 2. kpl) sanat kodin tutkimuslaitoksen perustamista valtionlaitoksena Helsingin yliopiston yhteyteen on alleviivattu yhtenäisellä viivalla ilman mitään selitettä (196, alaviitteet 699 ja 700) tarkastaja huomauttaa taas siitä, että alaviitteessä on sanoja viittaus tai viittaukset (197, alaviite 707) taas tarkastaja huomauttaa viittaus -sanan käytöstä

11 (199, alaviite 714) tietyt kollegat?? TÄLLAINEN VIHJAILEVA ESITYSTAPA EI KUULU JATKO-OPINNÄYTTEISIIN [Professori Roine hääri kulisseissa professori Saurion kaatamiseksi.] (203, 1. kpl) tallentui sana on katkoviivalla alleviivattu ja sivuun on kirjoitettu: MIHIN? (203, 2. kpl ja lause, mikä alkaa sanoilla Komitean, jonka puheenjohtajaksi kutsuttiin ) LAU- SERAKENNE (204, 2. kpl heti lainauksen jälkeen) talousopettajia sana on alleviivattu ja sivuun kirjoitettu: SIIS KOTITALOUSOPETTAJIA [Lähteissä oli käytetty sanoja talousopettaja ja kotitalousopettaja toistensa synonyymeina] (205, 1. ja 2. kpl) TÄSSÄ ESITYS HIEMAN LUETTELOMAISTA (207, 2. kpl) KIINNOSTAVAA (208, 3. kpl) kuluttajamatematiikkaa ja kuluttajamatematiikan sanat on alleviivattu katkoviivalla ja viereen on piirretty kaksi kertaa merkki? [Vuoden 1965 asiapapereissa on ollut termi kuluttajamatematiikka.] (210, 2. kpl) Professori Saurion kiinnostus esperantoa kohtaan. Tarkastaja kysyy: ONKO TÄMÄ LÄHINNÄ KURIOSITEETTI? (211, 1. ja 2. kpl) VOISIKO TIIVISTÄÄ? (221, 1. kpl) TÄTÄ KOHTAA OLISI MIELESTÄNI HYVÄ HIEMAN LIEVENTÄÄ [Lainaan kappaleessa professori Ralf Heleniuksen sanoja. Olisiko oikein mennä niitä lieventämään?] (221, alaviite 795) viittauksia on alleviivattu aaltoviivalla ja varustettu merkillä? (226, 4. kpl) TÄMÄ AIKA EPÄSELVÄ KAPPALE?? [Jätin tutkimukseni työn ohjaajan tarkastettavaksi 7. toukokuuta Ilmoitin sähköpostiviestinä, että loppuyhteenveto on kirjoitettava uudelleen. Kirjoitin sen liian nopeasti samana päivänä, jolloin jätin tekstin tarkastukseen.] (227, 1. kpl) TÄMÄ HIEMAN TURHAN PAATOKSELLISTA OPINNÄYTTEESEEN Kesäkuu Puhelinkeskustelussa professori Heinonen suullisesti kielsi viittaamasta niin sanotun Rooman klubin raportteihin. Professori perusteli kieltonsa sillä, että mainituissa raporteissa esitetyt asiat ovat kiistanalaisia. Professori Heinonen esitti myös, että luku n:o 2 [tekstissä C] olisi kokonaisuudessaan poistettava. [vastakommentti n:o 1] Esimerkiksi Rooman klubille rakennettu maailmanmalli on MIT:n tutkijoiden hengentuote. MIT tarkoittaa kuuluisaa Massachusetts Institute of Technology -opinahjoa. Esimerkiksi FL, MMT Antti Gustav Ahlström täydensi vuonna 1966 opintojaan Yhdysvalloissa suorittaen MIT:ssä Master of Science tutkinnon pääaineenaan ravitsemuspatologia.(lähde: M-m td, kokouspöytäkirja Liite 33 :ään). Samassa lähteessä kerrotaan, että tri Ahlström in väitöskirjatyössä on rottakokeisiin perustuvilla tutkimuksilla selvitetty raudan saantia ja hyväksikäyttöä, joita koskevassa kirjallisuudessa esitetyissä tiedoissa on ollut melkoista ristiriitaisuutta. Siis tri Ahlströmille kuuluisan MIT:n tutkijat soivat opetuksellaan lisää pätevyyttä ja tri Ahlströmille tiedekuntansa katsoi ansioksi ristiriitaisiin tutkimustuloksiin puuttumisen uusin tutkimuksin. Eikö Rooman klubin raporteista vaiti oleminen sillä perusteella, että klubin tutkimuksen kohteena olevat asiat jäätiköiden sulaminen mukaan luettuna ovat kiistanalaiset tarkoita sitä että Suomen tieteessä tehdään tutkimusta vain ulkomaisen tutkimuksen jo selvittämistä, varmoista aiheista? [vastakommentti n:o 2] Rakentaessani tekstiä C, noudatin tarkastaja Aution suullista lausumaa (1, alla) ja työn ohjaajan professori Visa Heinosen elokuussa 2011 suullisesti julkituomia korjauskehotteita (2 4, alla). Elokuusta 2011 lähtien olen tutkimusprosessia jatkaessani koko ajan pitänyt mielessäni seuraavat neljä muistutusta: 1. on kirjoitettava täysin uusi työ 2. on esitettävä enemmän lähteitä 3. on keskityttävä kuluttaja-asioihin 4. on kartettava väittämiä, joihin ei liitä myös lähdetietoja

12 Luku 2 eli Kodin taloustieteen taustatieteitä vastaan esitettyä kritiikkiä (s ) sisältää professori Visa Heinosen elokuussa 2011 kaipaamat lähdetiedot niihin lisensiaatintyössä esittämiini väitteisiin, joista lähdetiedot puuttuivat (kts. kohta 4, yllä). Kävi kuitenkin niin, ettei työn ohjaaja lausu yhtään kiitoksen sanaa kaipaamiensa lähteiden löytymisestä. Hän ei innostu asioihin, joihin monet tutkijat ovat menneinä vuosikymmeninä innostuneet ja uhranneet asioiden selvittämiseen paljon aikaa ja vaivaa. Työn ohjaaja, professori Visa Heinonen jatkaa konemaisesti kerran valitsemallaan karsintalinjalla: tutkijan olisi poistettava tutkimustulostensa perusta. Tekstiversioissa C ja D sen perustan kokonaisuudessa on keskeinen juuri luku n:o 2. Hauskaa oli, että tekstiversioissa A ja B ilman monipuolisia lähteitä olleet, tutkimuksen arkistoaineistojen perusteella eli aineistolähtöisesti muotoutuneet radikaaleilta kuulostaneet väittämäni ovat itse asiassa kaukana radikaaleista. Havaitsin, että väittämäni toistivat tutkimustuloksia, joita oli tieteen piirissä jo vuosikymmeniä sitten esitetty monen eri tieteen mandaatilla taloustieteet mukaan lukien ja lukuisien tutkijoiden toimesta. Tosiasia on, että en lisensiaatintyössäni esittänyt mitään uusia näkökulmia. Korkeintaan esitin sellaisia näkökohtia, joihin työn ohjaaja ja tarkastajat eivät olleet perehtyneet mutta tätähän ei sellaisenaan voida pitää tutkimuksen kirjoittajan virheenä. Myös luonnontieteiden, kuten biologian ja fysiikan teorioiden, esiin tuomiselle on vankat perusteet. Ensinnäkin: koska elämme yhdessä ja samassa maailmassa, tieteiden on välttämättä tuettava toisiaan. Toiseksi: nykyään pyritään tutkimuksissa poikkitieteisyyteen. On havaittu kannatettavaksi yrittää madaltaa aikaisemmin jyrkkinä korkeuteen kohonneita eri tieteiden välisiä raja-aitoja. Kuluttajatutkimus jos mikä on poikkitieteistä. Niin ainakin väitetään kirjallisuudessa