OPAS OPETTAJIEN VASTAVUOROISEEN YHTEISTYÖHÖN

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "OPAS OPETTAJIEN VASTAVUOROISEEN YHTEISTYÖHÖN"

Transkriptio

1 OPAS OPETTAJIEN VASTAVUOROISEEN YHTEISTYÖHÖN

2 Tietoja projektista ja tästä oppaasta Generational Change in the Teaching Profession (akronyymi 2AgePro) on Grundtvik-projekti, joka rahoitetaan EU:n elinikäisen oppimisen ohjelmasta. Projektin partnerit ovat Tšekin tasavallasta (Charles University in Prague), Suomesta (Oulun yliopisto, joka toimii myös hankkeen koordinaattorina), Saksasta (Ludwig-Maximillians University in Munich), Alankomaista (Utrecht University) ja Ruotsista (Umeå University). Kaksivuotisen projektin tavoitteena on kehittää yhteistyömalleja peruskoulun nuorten (opetuskokemusta 5 vuotta tai vähemmän) ja kokeneiden opettajien (opetuskokemusta 15 vuotta tai enemmän) välille. Mallien tavoitteena on integroida nuoria opettajia nykyistä paremmin koulun kulttuuriin, motivoida opettajia pysymään ammatissaan, antamaan mahdollisuuksia kehittää taitojaan sekä jakamaan kokemuksiaan ja osaamistaan toisten opettajien kanssa. 2AgePro projektin Internet -sivu on osoitteessa Yhteydenotot tähän raporttiin liittyen: Esa Niemi, 2AgePro projektin koordinaattori Oulun yliopisto, Koulutus- ja tutkimuspalvelut PL 7910, OULUN YLIOPISTO puh: (08) tai (0400) web: Tämän julkisen raportin on toimittanut projektin saksalainen partneri ja kirjoittanut 2AgePro projektin konsortio (ks. liite 1.) 2AgePro Consortium, AgePro project has been funded by the European Commission. Responsibility for the content of this document lies with the consortium and not with the European Commission or its agencies and the Commission cannot be held responsible for any use which may be made of the information contained in this document. 2

3 Sisältö Tietoja projektista ja tästä oppaasta... 2 Tiivistelmä Johdanto Yhteenveto kansallisista piloteista Tsekin tasavalta Suomi Saksa Alankomaat Ruotsi Kansallisten mallien analyysi Kansallisten mallien hyvin toimivia ja kehitettäviä elementtejä Tšekki Suomi Saksa Alankomaat Ruotsi Kansallisten toimintamallien keskeisten elementtien koonti Yhteinen eurooppalainen 2Agepro malli opettajien yhteistyön toteuttamiseen AgePro-mallin skriptin määrittely Yhteinen eurooppalainen 2AgePro-malli vastavuoroiseen opettajien yhteistyöhön Yhteenveto Lähteet AgePro hankkeen jäsenet

4 Tiivistelmä Tässä oppaassa kuvataan eurooppalainen malli sukupolvienväliseen yhteistyöhon opettajien välillä. Malli on kehitetty yhteistyössä viiden maan kansallisten mallien pohjalta (Tšekin tasavalta, Suomi, Saksa, Alankomaat ja Ruotsi). 2AgePro projektin tavoitteena on kehittää sukupolvien välinen opettajien yhteistyömalli, joka: a. tukee nuoria opettajia heidän ensimmäisinä työvuosinaan niin, että heillä on tarvittava hiljainen ja käytännöllinen tieto toimiakseen ammatissaan, b. tukee ja motivoi kokeneita opettajia pysymään ammatissaan c. motivoi kokeneita ja eläköityviä opettajia jakamaan ja siirtämään arvokasta osaamistaan ja kokemustaan (esim. käytännön opetustaidot, koulun oman toimintakulttuuurin tuntemus jne.) nuorille opettajille ja d. tukee nuoria opettajia välittämään omaa asiantuntemustaan kokeneille opettajille (uusin tieteellinen tieto ja TVT:n käyttötaidot). 2AgePro projektin konsortio on pilotoinut yhteistyömallit kansallisesti kaikissa viidessä osallistujamaassa. Pilotointiin osallistui 52 opettajaa (25 nuorta opettajaa, joilla on opetuskokemusta 5 vuotta tai vähemmän, 20 kokenutta opettajaa, joilla on opetuskokemusta 15 vuotta tai enemmän sekä 7 näiden ryhmien väliin jääviä opettajia, joilla on 6-14 vuotta opetuskokemusta). Pilotteihin liittyvät haastattelut, kyselyt ja päiväkirjat on toteutettu ja analysoitu kansallisesti. Jokainen partnerimaa on suunnitellut ja toteuttanut oman 2AgePro mallinsa paikallisten lähtökohtien, reunaehtojen ja kulttuuristen taustojen mukaisesti. Tässä oppaassa kuvataan kansallisten pilottien pohjalta kehitetty yhteinen eurooppalainen 2AgePro yhteistyömalli. Viiden kansallisen mallin järjestelmällinen tarkasteleminen on tarpeen, jotta malleja yhdistävien piirteiden tunnistaminen ja niiden maksimaalinen hyödyntäminen olisi mahdollista. Yhteisen mallin kehittämisen tukena käytetään skriptien käsitettä. Skripti on runko tiettyjen jokapäiväisten tilanteiden olosuhteiden, prosessien ja seurauksien kuvaamiseen. Kehitetty yhteinen eurooppalainen 2AgePro malli on skripti, joka kokoaa ja strukturoi opettajien sukupolvien välisen yhteistyön interaktiiviset prosessit. Se koostuu viidestä osasta: (a) Tavoitteet, (b) Aktiviteetit, (c) Vaiheet, (d) Roolit ja (e) Media. Jokaisen yhteistyötiimin, esim. nuorten ja kokeneiden opettajien muodostaman parin tai ryhmän tulee ensimmäiseksi asettaa tavoite toiminnalleen. Tyypillinen tavoite piloteissa oli: Miten voin kommunikoida nykyistä paremmin haastavan vanhemman tai oppilaan kanssa, Yhteisen tavoitteen asettamisen jälkeen opettajien tulee määrittää, millaisilla keinoilla (aktiviteeteilla) he voivat käsitellä asiaa. Tavoitteen tai ongelman ratkaisemiseksi opettajat voivat esimerkiksi sopia, että he keskustelevat aikaisemmista kokemuksista ja tilanteen vaatimista kommunikointitaidoista tai käyttävät roolipeliä vuorovaikutuksen harjoitteluun. Tämän jälkeen valitut aktiviteetit määritellään ja opettajien tulee kuvata valitsemansa työskentelytapa ja -järjestys. Lisäksi opettajien yhteistoiminnallinen malli riippuen siitä, mikä kommunikointimenetelmä (media) on valittuna. Opettajat voivat käyttää tapaamisissaan apuna opettajien 2AgePro -yhteistyökortteja (katso alla) tai he voivat 4

5 käyttää omia mentaaliskriptejä ilman ulkopuolista ohjausta. Viimeinen määriteltävä asia on roolien jakaminen. Roolien jakaminen auttaa yhteistyöhön osallistuvia opettajia lähestymään aihetta eri näkökulmista. Nuori opettaja voi ottaa edellä mainitussa esimerkissä mentorin roolin, sillä hän voi jakaa kokeneelle opettajalle opinnoissaan oppimaansa tietoa. Kokenut opettaja ottaa näin mentoroitavan roolin. Roolien jako ei ole aina selkeä, tai sitä ei tapaamisessa määritellä. Edellä mainitun uudenlaisen rakenteen avulla vertaillaan viiden erilaisen yhteistyömallin hyviä käytäntöjä ja haasteita. Hyväksi havaittujen toimintatapojen perusteella muodostetaan yhteinen eurooppalainen 2AgePro malli. Sen pohjalta esitetään käytännön suosituksia päätöksentekijöille. Hankkeen julkaisussa 6.3. Suunnitelma opettajien valmentamisesta sukupolvien väliseen yhteistyöhön esitettään malli opettajille, koulujen johdolle ja opetusalan kouluttajille suunnatusta täydennyskoulutuksesta, joka edistää opettajasukupolvien välistä yhteistyötä. 5

6 1. Johdanto Tämän oppaan tarkoituksena on arvioida 2AgePro projektissa toteutettuja opettajien vastavuoroisen ja sukupolvien välisen yhteistyön mallin kehittämiseen tähtääviä pilotteja. Kansallisten pilottien avulla oppaaseen on koottu yhteinen eurooppalainen 2AgePro malli opettajien sukupolvien väliseen vastavuoroiseen yhteistyöhön. Pilotoinnin aikana viidessä maassa (Tšekin tasavalta, Suomi, Saksa, Alankomaat ja Ruotsi) suunniteltiin ja toteutettiin kulttuurisiin lähtökohtiin, reunaehtoihin ja olosuhteisiin sopiva kansallinen yhteistyömalli. Tässä oppaassa esitellään myös yhteinen eurooppalainen 2AgePro malli, jota voidaan soveltaa pilottimaita laajemmin. Viiden kansallisen mallin tarkasteleminen on tarpeen, jotta malleja yhdistävien piirteiden tunnistaminen ja niiden maksimaalinen hyödyntäminen olisi mahdollista. Malleja käsitellään uudenlaisella rakenteella, ts. skriptin käsitteen avulla. Teoreettisena lähestymistapana käytettiin pääasiassa yhteistoiminnallisen skriptin käsitettä. Skriptin käsitettä on käyttänyt ensimmäisen kerran Schank ja Abelson vuonna He käyttivät skriptiä viittaamaan kulttuurisesti jaettuun tietoon maailmasta. Ulkoinen skripti on runko, eräänlainen käsikirjoitus, tiettyyn arkipäivän tilanteeseen liittyvistä olosuhteista, prosesseista ja seurauksista. Se tarjoaa yksilöille tietoa siitä, miten toimia tietyn tilanteen kuluessa (Kollar, Fischer & Hesse, 2006). Yhteisen eurooppalaisen 2AgePro yhteistyömallin kehittämisessä kuvattu skripti luo rakenteen opettajien väliselle vuorovaikutukselle ja sitä voidaan käyttää runkona tukemaan ja parantamaan opettajien sukupolvien välistä yhteistyötä. Skripti muodostuu viidestä analyyttisestä osasta: (a) Tavoitteet, (b) Aktiviteetit, (c) Vaiheet, (d) Roolit ja (e) Media (representaatio) (Kollar, Fischer & Hesse, 2006). Skriptit pyrkivät erityisiin tavoitteisiin, eli ne ovat tavoitesuuntautuneita. Niissä oppijoiden, eli opettajien toivotaan saavuttavan tietyn ennalta määritellyn tavoitteen yhdessä toimiessaan. Oppijat osallistuvat eri aktiviteetteihin. Joskus eri aktiviteetit ovat etukäteen määriteltyjä, kuten esimerkiksi ne aktiviteetit, joissa yliopiston henkilökunta toimii organisoijana tai 2AgePro mallin esittelijänä. Muutoin aktiviteetteja ei ole etukäteen määritelty. Skripti ei määrittele ainoastaan mitä aktiviteetteja vaan myös niiden järjestyksen (Kollar, Fischer & Hesse, 2006). Vaikka kansalliset mallit vaihtelevat merkittävästi, on yhteisen ja joustavan 2AgePro mallin ohjeistus selkeä. Kaikki osapuolet aloittivat pilotoinnin rekrytoimalla niihin osallistuvat opettajat ja koulut. Ilmoittautumisajan päätyttyä järjestettiin orientaatiotilaisuus, jossa osallistujille esiteltiin 2AgePro mallin perusteet. Yhden kansallisen pilotin kohdalla järjestettiin lisäksi erillisiä vuorovaikutuskoulutuksia. Skriptien ulkoinen representaatio voi vaihdella: tähän vaikuttaa se, miten ohjeet välitetään yksilöille (Kollar, Fischer & Hesse, 2006). 2AgePro pilottien malleissa representaatio vaihtelee vuorovaikutuksen kanavan (median) muodossa. Kaikki viisi osallistunutta maata käyttivät vuorovaikutuksen kanavina materiaaleja (esim. esitteitä), tieto- ja viestintätekniikan työkaluja (esim. 2AgePro projektin webbisivut), kokouksia ja puheluita. Tässä oppaassa esitetyssä mallissa osallistuville opettajille ja eri instituutioiden edustajille voidaan määritellä eri rooleja. Roolien määrittäminen tukee ja auttaa osallistujia monipuolisemman näkökulman muodostamisessa (Spiro, 6

7 Feltovich, Jacobson & Coulson, 1991). Roolijako ei ole välttämättä aina tarkka (Kollar, Fischer & Hesse, 2006) tai se määritellään vain yhden tapaamisen ajaksi. Yhteinen eurooppalainen 2AgePro malli on luotu jäsentämällä kansalisiin malleihin pohjautuvat kokemukset ja suositukset edellä mainittujen viiden osa-alueen (a-e) mukaisesti. Näin on mahdollista hyvin erilaisten kansallisten mallien hyvien käytäntöjen ja haasteiden vertaileminen. Vertailemalla saadaan myös tieto siitä, mitkä asiat em. osa-alueissa muodostavat yhteisen eurooppalaisen 2AgePro mallin. Tämä on ollut yksi haastavimmista, mutta myös tärkeimmistä askelista analyysissä. 7

8 2. Yhteenveto kansallisista piloteista 2.1. Tsekin tasavalta Tavoitteet Päätavoitteena oli luoda käytännöllinen ja kustannustehokas malli opettajien väliselle yhteistyölle. Tavoitteena oli tarjota edellytykset ja työkalut nuorten (opetuskokemusta alle viisi vuotta) ja kokeneiden (opetuskokemusta yli 15 vuotta) opettajien väliselle yhteistyölle, valvonnalle ja arvioinnille. Lisäksi mallin tavoitteena oli kannustaa ja motivoida opettajia ammatilliseen kehittymisen ja kokemusten vaihtoon heidän jokapäiväisessä työssään. Vaiheet 1. Rekrytointi: Pilotin organisoi Kasvatustieteellisen tiedekunnan Information and Technical Education laitos. Kriittisin vaihe oli opettajien rekrytointi. Opettajien ja koulujen motivointi yhteistyöhankkeeseen ilman erillistä korvausta oli haasteellista. Vaikka tšekkiläisissä kouluissa senioriopettajia on määrällisesti enemmän, sukupolvien välistä vaihtumista ei nähdä ongelmana. Yliopiston tiimi vieraili useissa kouluissa ja esitteli 2AgePro-projektin ja sen yhteistyömallin koulujen rehtoreille ja asiasta kiinnostuneille opettajille. Projektiin osallistui kaksi koulua: yksi alakoulu ja yksi yläkoulu, joista toinen oli pilotissa mukana loppuun asti. 2. Orientaatiotilaisuus: Orientaatiotilaisuus järjestettiin kuukausi ennen kuin opettajien välinen yhteistyö alkoi. Tilaisuudessa yliopiston tiimi esitteli projektin opettajille. Tšekin yhteistyömalli sisältää lyhytkestoisia (viikko), keskipitkiä (kuukausi) ja pitkäkestoisia (4 kuukautta) aktiviteetteja. Keskusteltuaan opettajien kanssa, yliopistotiimi päätti mitkä opettajien tarpeista ja ongelmista on mahdollista ratkaista yhteistoiminnallisesti. Oppimisympäristön käyttökoulutus järjestettiin Moodle-ympäristössä. 3. Koulutus: Pilottiin osallistuville opettajille opastettiin Moodlen käyttöä. 4. Opettajien välinen yhteistyö: Nuori ja kokenut opettaja muodostivat työparin. Työpari tapasi joka viikko ja suoritti viikoittaiset aktiviteetit. Opettajat sopivat raportoivansa tuloksista Moodle-ympäristöön. Koulun hallinnolla oli mahdollisuus tarkkailla opettajien toimintaa Moodlessa. Lisäksi yliopiston edustajat vierailivat opettajien tapaamisissa ja seurasivat ja arvioivat yhteistyömallia, opettajien ammatillisen yhteistyön tehokkuutta sekä tunnistivat ja ratkaisivat esiin tulleita ongelmia. 8

9 5. Päätöstilaisuus: Yliopistotiimi vieraili koululla tavoitteenaan arvioida yhteistyömallia. Pilottiin osallistuneet opettajat arvioivat tapaamisten onnistumista kyselylomakkeen avulla. Roolit 1. Kokenut opettaja: Kokeneen opettajan rooli oli antaa neuvoja opettamiseen, opetusmenetelmiin, kurssin suunnitteluun, hallinnolliseen työhön ja opettajien välisiin suhteisiin liittyen. Kokeneet opettajat analysoivat yhdessä nuoren opettajan kanssa nuoren opettajan työhön liittyviä haasteita sekä ammatillisia kehittymistarpeita. Kokenut opettaja tiedotti säännöllisesti koulun hallintoa nuoren opettajan edistymisestä. 2. Nuori opettaja: Nuoren opettajan tuli tunnistaa omat ammatilliset tarpeet, jotta heidät voitaisiin integroida paremmin kouluyhteisöön. Lisäksi nuoren opettajan tuli kehittää suhteitaan oppilasiin, opettajakollegoihin, koulun hallintoon ja vanhempiin. Nuorelta opettajalta odotettiin, että hän tarjoaa hyviä ideoita opetuksen traditioiden kehittämiseen ja muuttamiseen. 3. Rehtori: Rehtori on vastuussa nuoren opettajan integroimisesta yhteistyöhön. Rehtorille tiedotetaan säännöllisesti nuoren opettajan edistymisestä ja mahdollisista ongelmista. 4. TVT -opettaja: TVT -opettaja tukee nuoren ja kokeneen opettajan välistä yhteistyötä antamalla teknistä tukea tarvittaessa. 5. Yliopiston edustajat: Yliopistotiimin roolina oli toteuttaa pilotti ja arvioida sen edistymistä. Aktiviteetit Yhteistyömalli perustuu lyhyt- (viikko), keski- (kuukausi) ja pitkäkestoisten (4 kuukautta) yhteistyöaktiviteettien menetelmään. Aktiviteetit sisälsivät useita erillisiä toimintoja pilotin eri osapuolten toteuttamina. 1. Kokenut opettaja: Keskusteluihin osallistuminen Nuoren opettajan tarpeiden tunnistaminen Luokkahuonevierailut Palautteen vastaanottaminen Palautteen antaminen Kenttäkurssien yhteissuunnittelu Viikottaisten aktiviteettien reflektointi Opetusmateriaalin valmistaminen Tiedon julkaiseminen web-sivuilla 2. Nuori opettaja: 9

10 Esitystapa Keskusteluihin osallistuminen Luokkahuonevierailut Palautteen vastaanottaminen Palautteen antaminen Kenttäkurssien yhteissuunnittelu Viikoittaisten aktiviteettien reflektointi Opetusmateriaalin valmistaminen Tiedon julkaiseminen web-sivuilla 3. Rehtori: Opettajien välisen yhteistyön tarkkailu Ongelmista keskusteleminen Opettajien välisen yhteistyön arviointi Yhteistoiminnallisen mallin merkityksen selittäminen henkilökunnalle. 4. TVT opettaja: Opettajien välisen yhteistyön tarkkailu Tieto- ja viestintätekniikkaan liittyvistä ongelmista keskusteleminen Tukea opettajien motivaatiota jatkaa yhteistyötä. 5. Yliopisto: Pilotin organisointi ja tarkkailu Tsekissä käytetyt viestintävälineet: 1. Materiaalit: Esitteet, esitelmät, kyselyt 2. Tieto- ja viestintäteknologia (TVT): Pilottiin osallistuneet opettajat hyödynsivät TVT:aa tehokkaasti seuraavasti: kommunikoinnin työkalu osallistujien kesken tuotettujen materiaalien säilytyspaikka kontrollin ja tarkkailun työkalu yhteistyöaktiviteettien suunnittelu, organisointi ja kontrollointi verkkoympäristössä. tiedonkeruu, palautteen saaminen ja reflektointi toteutettiin verkkoympäristössä opetusmateriaalien suunnittelu, valmistaminen ja julkaisu opetustuntien ja kenttäkurssien suunnittelu toteutettiin verkkoympäristössä 3. Kokoukset ja puhelin: Yliopistotiimi järjesti kolme tapaamista: orientaation, kontrollointi- ja päätöstilaisuus. Lisäksi opettajilla oli mahdollisuus olla yhteydessä yliopiston edustajiin puhelimitse. 10

11 2.2. Suomi Tavoitteet Suomalaisen yhteistyömallin päätavoitteita olivat: helpottaa nuorten opettajien työuran ensimmäisiä askeleita auttaa kokeneita opettajia jaksamaan työuran loppuun auttaa opettajien voimaantumista tukea opettajien ammatillista kehittymistä tukea nuorten ja kokeneiden opettajien välistä vastavuoroista yhteistyötä siten, että kokemusperäinen tieto tulee näkyväksi Vaiheet 1. Rekrytointi: Pilotin organisoi Oulun yliopiston Koulutus- ja tutkimuspalvelut yhteistyössä Oulun ja Raahen opetustoimien kanssa. Rekrytointi käynnistyi yhteydenotoilla paikallisiin opetustoimiin ja rehtoreihin. Koska pilotit perustuivat avoimeen, vapaaehtoiseen ryhmätyöskentelyyn, rekrytointi suoritettiin kaupunkikohtaisesti. Kaupunkien opetustoimet ja rehtorit tukivat rekrytointia tiedottamalla pilotista omissa kouluissaan. Sekä Raahessa että Oulussa päätettiin muodostaa ryhmät, jotka olivat avoimia kaikille alueen nuorille ja kokeneille opettajille. Lisäksi päätettiin, että yksi ryhmän jäsenistä toimii ryhmän vetäjänä sekä mentorina muille ryhmään jäsenille. Ryhmän vetäjien vastuulla oli tapaamisten ja ryhmätoimintojen organisointi. Oulun opetustoimi nimesi Oulun ryhmän vetäjän, joka sai koordinoida ryhmän toimintaa työajallaan. Raahen ryhmä valitsi vetäjän keskuudestaan. Myös hän sai koordinoida toimintaa työajallaan. 2. Orientaatiotilaisuus: Opettajille ei jaettu yksityiskohtaisia ohjeita. Orientoituminen perustui ryhmäkeskusteluihin ja ryhmäaktiviteetteihin, joita ryhmän vetäjät koordinoitavat. Orientaatiotilaisuudessa käsiteltiin ryhmän toiminnan reunaehdot: Ryhmän vetäjä toimii mentorina, joka on myös ryhmän jäsen Kaikki ryhmän jäsenet ovat tasavertaisia Ryhmä sopii keskenään mistä ongelmista keskustellaan ja ratkaisuista Ryhmän vetäjä johtaa keskusteluja kysymällä kysymyksiä mutta ei toimi automaattisena ongelmien ratkaisijana Ryhmän toiminta ei perustu suorittamispakkoon Ryhmän jäsenet sitoutuvat sovittuihin pelisääntöihin ja aikatauluihin Aktiviteetit ja keskustelut perustuvat vapaaehtoisiin osallistumiseen ja ovat luottamuksellisia Yliopiston edustajat esittelivät mentoroinnin tausta-ajattelua ja työskentelymallia tilaisuuteen osallistuneille opettajille. 3. Koulutus: Suomessa ei järjestetty erikseen koulutusta. 11

12 4. Opettajien välinen yhteistyö: 1) Oulun ryhmä (vertaisryhmä, nuoria opettajia ja yksi kokenut opettaja): Ryhmän vetäjä (kokenut opettaja) järjesti ensimmäisen tapaamisen, jossa ryhmän jäsenet sopivat käsiteltävät teemat, aikataulun ja ryhmän pelisäännöt. Ryhmä kokoontui jatkossa kerran kuussa, yhteensä viisi kertaa. Jokainen kokoontuminen oli 1,5-2 tunnin pituinen. Aktiviteetit perustuivat ryhmäkeskusteluihin, ryhmäytymisen tukena käytettiin kerronnallisia ja toiminnallisia menetelmiä. 2) Raahen ryhmä (nuoria ja kokeneita opettajia): Ryhmän vetäjä organisoi ensimmäisen tapaamisen, jossa ryhmän jäsenet sopivat yhteisesti aikataulusta ja pelisäännöistä. Ryhmälle annettiin nimeksi Pedagoginen kahvila. Ryhmä kokoontui kuukausittain viisi kertaa, 1,5-2 tuntia kerrallaan. Ryhmän vetäjä ohjasi keskustelua aiheisiin, jotka hän näki tärkeäksi nuorille opettajille. Keskustelut perustuivat avoimeen keskusteluun ja kokemusten vaihtoon. Joihinkin teemoihin orientoiduttiin lukemalla artikkeleita, joita ryhmän vetäjä oli tuonut mukanaan. 5. Päätöstilaisuus: Yliopiston edustajat järjestivät ryhmäkeskustelutilaisuuden 2-3 viikkoa viimeisen tapaamisen jälkeen. Tapaamisessa käsiteltiin ryhmältä saatua palautetta pilotin eri vaiheista. Tapaaminen kuvattiin. Opettajilta kerätty palaute ja kokemukset analysoitiin ja hyödynnettiin 2AgePro-mallin jatkokehittelyssä. Roolit 1. Nuori opettaja: Ryhmän tasavertainen jäsen 2. Kokenut opettaja: Ryhmän tasavertainen jäsen 3. Ryhmän vetäjä: Ryhmän tasavertainen jäsen, joka vastaa ryhmän työskentelyn organisoinnista ja edistää ryhmäkeskusteluja, ei toimi automaattisena ongelmien ratkaisijana 4. Rehtori: Tukee toimintaa ja rekrytointia tiedottamalla koulunsa opettajille pilotista. 5. Opetustoimi: Tukee toimintaa ja nimeää ryhmän vetäjän 6. Yliopisto: Pilotin käynnistäjä ja arvioija Aktiviteetit Pilotti perustui ryhmätyöskentelyyn ja vertaismentorointiin, jotka toteutuivat tapaamisina kasvokkain. Osallistujat sopivat keskusteltavan teeman kullekin tapaamiselle. 1. Nuori opettaja: Keskusteluihin osallistuminen Palautteen antaminen Palautteen vastaanottaminen Opetuskokemusten reflektointi Kokemusperäisen tiedon analysointi ja jakaminen ryhmäkeskusteluissa 2. Kokenut opettaja: Keskusteluihin osallistuminen 12

13 Esitystapa Palautteen antaminen Palautteen vastaanottaminen Opetuskokemusten reflektointi Kokemusperäisen tiedon analysointi ja jakaminen ryhmäkeskusteluissa 3. Ryhmän vetäjä: Tapaamisten organisointi (aika, paikka, yleiset järjestelyt) Keskustelua tukevien/käynnistävien artikkeleiden valitseminen (TVT:n käyttö opetuksessa, haastavanoppilaan/vanhemman kohtaaminen, oman identiteetin löytäminen, erilaisten oppilaiden pedagogiset haasteet, ammattiyhdistystoiminta) Ryhmähengen vahvistaminen kerronnallisten ja toiminnallisten menetelmien avulla. Keskusteluihin osallistuminen Palautteen antaminen Palautteen vastaanottaminen Opetuskokemusten reflektointi Kokemusperäisen tiedon analysointi ja jakaminen ryhmäkeskusteluissa 4. Rehtori: Pilotista tiedottaminen opettajille. Tukea opettajien osallistumista tapaamisiin. 5. Opetustoimi: Antaa resursseja ryhmän vetäjälle Antaa resursseja tapaamisia varten Organisoi orientaatiotapaamisen Tiedottaa rehtoreita ja opettajia mahdollisuudesta osallistua vastavuoroiseen yhteistyöhön. 6. Yliopisto: Organisoi ja toteuttaa pilotin Esittelee toimintamallin, järjestää tapaamisia ja haastatteluja Vastaa kyselyihin Kerää palautetta Arvioi Suomessa käytetyt viestintävälineet: 1. Materiaalit: Esitteet, PowerPoint -esitykset, kyselylomakkeet 2. TVT: TVT:aa hyödynnettiin ryhmien työskentelyn suunnittelussa, organisoinnissa ja toteutuksessa. Muuten TVT:n käyttö luokkahuoneessa oli yksi ryhmäkeskustelujen teemoista. 3. Tapaamiset ja puhelin: Yliopiston ja ryhmän välinen kommunikointi toteutui ryhmän vetäjän välityksellä. Yliopisto järjesti orientaatiotilaisuudet, joissa keskusteltiin pilottien toteutuksista. 13

14 2.3. Saksa Tavoitteet Saksassa 2AgePron tavoitteena on tarjota täydennyskoulutukselle uudenlainen malli, joka perustuu kokeneen ja nuoren opettajan välisen suoran vuorovaikutuksen yhteistyömalleihin. Mallin tavoitteena on tukea nuoria opettajia uran alkuvaiheessa ja rohkaista kokeneita opettajia jatkamaa ammatillista kehittymistään. Vaiheet 1. Rekrytointi: Pilotin suunnitteli ja organisoi Ludwig Maximilians Yliopisto. Yliopiston edustajat olivat yhteydessä yhteen alakouluun, keskikouluun ja oppikouluun. He järjestivät ensimmäisen tapaamisen kussakin koulussa. Tapaamisessa yliopiston edustaja esitteli 2AgePro:n koulun rehtorille ja asiasta kiinnostuneille opettajille. Opettajia, jotka olivat kiinnostuneita osallistumaan pilottiin, pyydettiin ottamaan yhteyttä yliopiston edustajiin joko sähköpostitse tai puhelimitse. 2. Orientaatiotilaisuus: Orientaatiotilaisuudessa opettajilla oli mahdollisuus tutustua toisiinsa, lisäksi yliopiston edustajat esittelivät heille projektin. Tilaisuus koostui seuraavista osista: 3. Parien muodostaminen: Parin valinnan ainoana kriteerinä oli, että osapuolten tuli edustaa eri ikäryhmiä. 4. Teemat ja aikataulusta sopiminen: Parit tekivät yhdessä ajankäytön suunnitelman ja sopivat käytännön asioista, kuten teemoista ja niihin liittyvistä vahvuuksista ja heikkouksista, tapaamisten ajoista ja paikoista, TVT:n käytöstä, kolmannen osapuolen mukaan ottamisesta ja mahdollisista erikoisvälineistä. Osapuolet sitoutuivat sovittuihin käytäntöihin ja aikatauluihin. 5. Yhteistyömallin eri vaiheiden toteuttaminen aktiviteettien avulla: Opettajille jaettiin yhteistyötä varten suunnitellut ohjekortit. Kortit sisälsivät ohjeet opettajien yhteistyölle, teeman keskusteluille, aktiviteetit, tehtävät ja linkit. Ohjekorttien tarkoituksena oli tehdä aktiviteeteista itsestään selviä ja helposti seurattavia. 6. Keskustelu viestintäkäytänteistä: Keskusteltiin ja sovittiin viestintään ja luottamuksellisuuteen liittyvistä säännöistä. 7. Koulutus: Saksassa ei järjestetty erikseen koulutusta. 8. Opettajien välinen yhteistyö: Opettajat sopivat tapaavansa vähintään kolme kertaa kolmen kuukauden aikana. Heillä oli mahdollisuus käyttää yhtä tai useampaa ohjekorttia kolmen kuukauden aikana. Opettajat sopivat, että jokaisen tapaamisen jälkeen täytetään päiväkirja. Päiväkirjaan merkittiin aika, paikka ja 14

15 tapaamisen aihe. Päiväkirjaan kirjattiin myös muut johtopäätökset sekä hyvät ja huonot kokemukset. 9. Päätöstilaisuus: Päätöstilaisuuden tilalla oli yksilökeskusteluja, joissa jokaiselta opettajalta kyseltiin kokemuksia yhteistyöstä. Roolit 1. Nuori opettaja: Nuoren opettajan rooli on kaksitahoinen. Toisaalta kokeneempi opettaja pyysi häntä olemaan kokeneen opettajan mentori, mutta toisaalta hänellä oli mentoroitavan rooli. Nuorta opettajaa pyydettiin tukemaan vanhempaa opettajaa tai jakamaan kokemuksiaan ja keskusteleman aiheista, jotka hänelle olivat tärkeitä. 2. Kokeneet ja keskimääräisen kokemuksen omaavat opettajat: Kokeneella opettajalla oli sama kaksitahoinen rooli. Hän oli sekä mentori että mentoroitava nuoremmalle työtoverilleen, ja pystyi siten hyödyntämään nuoren opettajan tietämystä. Roolit eivät siis olleet kiinteitä, vaan niitä oli mahdollisuus vaihtaa tilanteen niin vaatiessa. Myös keskimääräisen kokemuksen omaavien opettajien rooli oli vastaava. 3. Rehtori: Koulun johto oli tarpeellinen ainoastaan 2AgePro hankkeen esittelyssä koulujen opettajille. Opettajat toteuttivat 2Agepro hankkeen itse. 4. Yliopisto: Yliopiston henkilökunnan tehtävänä oli järjestää ja toteuttaa 2Agepro hanketta kouluissa. Lisäksi yliopiston henkilökunta arvioi ja seurasi pilotteja, teki haastatteluja, seurasi päiväkirjoja ja toteutti loppukyselyn. Aktiviteetit 1. Nuori opettaja: Eri aiheista keskusteleminen Vastavuoroisia luokkavierailuja Palautteen antaminen Palautteen vastaanottaminen Yhteisiä suunnitelmia eri toiminnoista (oppitunteja, retkiä, filmien tekoa, konserttien pitämistä, vanhempien ja opettajienyhteisiä tilaisuuksia) Roolipelin esittäminen vanhempien ja opettajan välisistä ristiriitatilanteista. Oppilaiden tarkkailua käyttäytymiseen liittyvien ongelmien ratkaisemiseksi. 2. Kokenut opettaja Eri aiheista keskusteleminen Vastavuoroisia luokkavierailuja Palautteen antaminen Palautteen vastaanottaminen 15

16 Yhteisiä suunnitelmia eri toiminnoista (oppitunteja, retkiä, filmien tekoa, konserttien pitämistä, vanhempien ja opettajienyhteisiä tilaisuuksia) Roolipelin esittäminen vanhempien ja opettajan välisistä ristiriitatilanteista. Oppilaiden tarkkailua käyttäytymiseen liittyvien ongelmien ratkaisemiseksi. 3. Keskimääräisen kokemuksen omaavat opettajat: Keskusteluja eri aiheista Vastavuoroisia luokkavierailuja Palautteen antaminen palautteen saaminen Yhteisiä suunnitelmia eri toiminnoista (oppitunteja, retkiä, filmien tekoa, konserttien pitämistä, vanhempien ja opettajienyhteisiä tilaisuuksia) Roolipelin esittäminen vanhempien ja opettajan välisistä ristiriitatilanteista. Oppilaiden tarkkailua käyttäytymiseen liittyvien ongelmien ratkaisemiseksi. 4. Rehtori: Opettajien tukeminen Tilojen ja materiaalien järjestäminen yhteistyöhön. 5. Yliopisto: Pilotin järjestäminen ja toteuttaminen Esitysten pitäminen, tapaamisten ja haastattelujen järjestäminen Kysymyksiin vastaaminen Esitystapa Saksassa käytettiin piloteissa seuraavia viestintävälineitä: 1. Materiaalit: sisältökortit, esitteet, powerpoint -esitykset ja päiväkirjat. 2. TVT: Opettajat pystyivät hyödyntämään TVT:tä usealla eri tavalla. He etsivät lisätietoa Internetistä, pitivät yhteyttä tutkijaan ja lähettivät päiväkirjojaan sähköpostitse. Internetin avulla osallistujat pystyivät vastavuoroisesti etsimään viimeisempää tietoa käsiteltävistä asioista. 3. Tapaamiset ja puhelin: Pidettiin aloitus- ja päätöstilaisuudet. Opettajilla oli mahdollisuus ottaa yhteyttä yliopiston henkilökuntaan puhelimitse. 16

17 2.4. Alankomaat Tavoitteet Alankomaiden vastavuoroisen yhteistyön malli tarjoaa koulutuksellista, sosiaalista ja/tai teknistä tukea perusasteen, keskiasteen ja korkeakoulujen opettajille. Malli pohjautuu ja laajentaa ohjauksen ajatusta sekä tukee vastavuoroisen yhteistyön oppimisprosessia. Vastavuoroisen yhteistyön mallin perimmäinen tarkoitus on oppimisen ja opettamisen ilon vahvistamisella motivoida ja kannustaa sekä kokeneiden että nuorien opettajien halua pysyä ammatissa. Yhdessä oppiminen luo kouluissa käytäntöön perustuvan oppimisyhteisön. Vaiheet 1. Rekrytointi: Rekrytointiprosessin järjesti ILVOS, Utrechtin yliopisto, yhteistyössä kutsuttujen koulujen johdon kanssa. Osallistuminen oli vapaaehtoista, jotta oppimisprosessille saataisiin hyvä ja kannustava aloitus. Ensimmäisessä vaiheessa jaettiin opettajille tietoa 2AgePro hankkeesta henkilökohtaisten kontaktien ja ILVOS n verkkosivujen kautta. Jaettu tieto sisälsi tietoa työskentelytavoista, työmäärästä, aikataulun sekä nuori opettaja - kokenut opettaja oppimisen hyödyt. 2. Orientaatiotilaisuus: Ensimmäinen osa 3 tuntisesta orientaatiotapaamisesta oli opettajien tutustuttamista toinen toisiinsa. Jokainen opettaja keskusteli ohjaajan kanssa. Keskustelussa nostettiin esille oppimistavoitteet sekä painotettiin halua osallistua ja sitoutua projektiin. Seuraavaksi muodostettiin sukupolvienvälisiä yhteistyöpareja. Ohjeistuksen tarkoituksena oli saada aikaan spontaania parienmuodostusta, joka pohjautuisi ymmärtämykseen, aikaisempiin vastavuoroisiin kokemuksiin sekä samanlaisiin ainekohtaisiin ja oppimisprosessin tavoitteisiin. Tilaisuuden päätteeksi parit sopivat aikatauluista. 3. Koulutus: Koulutus jaettiin kolmeen osaan. Yksi ryhmä koostui ainoastaan nuorista opettajista, toinen ryhmä pelkästään kokeneista opettajista ja kolmas ryhmä koostui molemmista opettajaryhmistä. Ryhmissä esiteltiin perusteita ohjaukseen. Lisäksi sekä nuorista että kokeneista opettajista koottua ryhmää koulutettiin parityöskentelyyn. Tämä koostui observoinnista, tietojen ja taitojen jakamisesta, erilaisuuden hyväksymisestä ja palautteen antamisesta. 4. Opettajien välinen yhteistyö: Nuori ja kokenut opettaja työskentelivät pareittain. Näissä tapaamisissa opettajat pohtivat useita eri aiheita. Vastavuoroisia ohjausmenetelmiä käytettiin ja oppimismateriaaleja tuotettiin yhdessä. Tällä tavoin he pystyivät jakamaan tietoja ja taitoja, pohtimaan parempia käytänteitä tai toimintatapoja sekä lisäämään ja syventämään tietoa ja tiettyjä taitoja. Työskentelysessioiden aikana, ja niiden jälkeen, opettajat vaihtoivat kokemuksiaan, pohtivat oppimistuloksia, tekivät parannusehdotuksia parityöskentelyyn ja mahdollisesti hankkivat ja kehittivät tieto- ja viestintäteknisiä valmiuksiaan. Jokaisen tapaamiseen liittyi tehtäviä, esimerkiksi tietyn oppitunnin 17

18 didaktisen osion valmistelua, oppimisprosessin ja tulosten reflektointia, kokemusten syventämistä ja soveltamista, TVT-taitojen hankkimista tai lisäämistä. 5. Päätöstilaisuus: Erillisen päätöstilaisuuden järjestämiselle ei ollut tarvetta, sillä vastavuoroisen yhteistyön mallin toteuttaminen jatkui projektin päätyttyä. Roolit Malliin osallistuvien henkilöiden roolit. 1. Kokenut opettaja: Tasaveroisia kumppaneita ryhmässä. Kokenut opettaja toimi mentorina ja myös mentoroitavana nuoremmalle kollegalleen. Näin hän oppi myös nuoren opettajan tiedoista. Roolit eivät siis olleet kiinteitä, vaan niitä oli mahdollisuus vaihtaa tilanteen niin vaatiessa. 5. Nuori opettaja: Tasaveroisia kumppaneita ryhmässä. Toisaalta kokeneempi opettaja pyysi häntä olemaan kokeneen opettajan mentori, mutta toisaalta hänellä oli mentoroitavan rooli. Nuorta opettajaa pyydettiin tukemaan vanhempaa opettajaa tai jakamaan kokemuksiaan ja keskusteleman aiheita, jotka hänelle olivat tärkeitä. 2. Ohjaaja: Yliopiston henkilökunnan tehtävänä oli järjestää keskusteluja opettajien välillä, arvioida ja seurata pilottia, toisin sanoen järjestää sekä yksilö- että yhteisiä haastattelutilaisuuksia. Tehtävänä oli myös pilotin toteutuksen ja arvioinnin käynnistäminen. 3. Oppija: Nuori ja kokenut opettaja olivat oppijan rooleissa. Toiminnallaan ja kokeiluillaan he saavuttivat uutta tietoa ja täydensivät omaa ammatillista osaamistaan. 4. Johtaminen: Projektin ja mahdollisten opettajien toimintatapojen muutosten hyväksyminen. Aktiviteetit 1. Kokenut opettaja: Yhteisten heikkouksien ja vahvuuksien identifiointi Henkilökohtaisten oppimiskysymysten muotoileminen Vastavuoroisen yhteistyön, oppimisen tavoitteiden ja lopputuloksen määrittely Vastavuoroinen luokkaobservointi Ohjaamisen, reflektoinnin, opetuskokemusten reflektoinnin, implisiittisen tiedon esilletuomisen ja opetukseen liittyvien uskomusten työstäminen Tietojen ja taitojen jakaminen Oppimisprosessin ja tulosten reflektointi Oppimisprosessin ja tulosten arviointi 2. Nuori opettaja: Yhteisten heikkouksien ja vahvuuksien identifiointi Henkilökohtaisten oppimiskysymysten muotoileminen 18

19 Vastavuoroisen yhteistyön, oppimisen tavoitteiden ja lopputuloksen määrittely Vastavuoroinen luokkaobservointi Ohjaamisen, reflektoinnin, opetuskokemusten reflektoinnin, implisiittisen tiedon esilletuomisen ja opetukseen liittyvien uskomusten työstäminen Tietojen ja taitojen jakaminen Oppimisprosessin ja tulosten reflektointi Oppimisprosessin ja tulosten arviointi 3. Oppimisyhteisön ulkopuolinen ohjaaja Nuorten ja kokeneiden opettajien tapaamisten järjestäminen Ohjelman laatiminen tapaamisiin Parien ja ryhmien haastatteleminen Tapahtumien ja kokemusten raportointi Tulosten tarkastelu, menettelytapojen analysointi Yhteistyön järjestäminen pareittain ja ryhmässä Tietojen ja taitojen rittävyyden/riittämättömyyden arviointi, potentiaalien reflektointi 4. Johtaminen: Pilotin toteutuksen ja jatkumisen mahdollistaminen Mahdollisti luokkahuoneiden/luokkien toimimisen yhtenä osana opettajien oppimisprosessia Osallistuville opettajille uskon ja luottamuksen antaminen Vastavuoroisen oppimisen toteutuksessa ajan ja taloudellisten mahdollisuuksien antaminen Antoi yliopiston henkilökunnan tutkia opettajiaan Oli kiinnostunut tämän tyyppisen aikuisopiskelun tuloksista Esitystapa Alankomaissa piloteissa käytettiin seuraavia viestintävälineitä: 1. Materiaalit: Hollannin tiimi on hyödyntänyt tekstejä ohjauksesta, hiljaisesta tiedosta sekä kokemukseen ja ikään liittyvistä karikoista. Tekstien lisäksi kuvallinen materiaali oli tärkeässä roolissa yhteistyöistunnoissa. Tiettyjä opetukseen liittyviä ongelmia videokuvattiin; kouluttajat pystyivät siten kommentoimaan tilannetta ja antamana palautetta. Suunnitelmat ja menettelytavat olivat saatavilla PowePoint -esityksinä, lisäksi blogissa oli saatavilla muita havaintomateriaaleja. Pelejä (opaskortit) käytettiin syventämään ongelman tiettyjä näkökulmia. 2. TVT: TVT:tä käytettiin vastavuoroisen viestintäkanavan osana kyselyjen, oppimistehtävien, raportoinnin ja palautteenannon muodossa. Toisinaan tietoa jaettiin esimerkiksi Googlen välityksellä. Myös pelejä, blogeja ja YouTubea käytettiin. 3. Tapaamiset ja puhelin: Tehtävien ohjeistukset, keskustelut tietyistä ongelmista pareittain tai ryhmissä sekä kouluttajan luennot toteutettiin kaikki vastavuoroisen 19

20 2.5. Ruotsi yhteistyön ja oppimisen periaatteella. Soiteltiin myös puheluita. Järjestettiin orientaatio- ja koulutustilaisuuksia. Tavoitteet Pilotin pääasiallinen tavoite oli luoda ja testata vastavuoroista yhteistyön mallia, jossa Uumajan kunnan eri alakoulujen nuoret ja kokeet opettajien jakoivat ajatuksiaan. Vaiheet 1. Rekrytointi: Ruotsalaiset projektinvetäjät Uumajan yliopiston kasvatustieteen laitokselta ottivat yhteyttä Uumajan kuntaan ja rehtorien johtokuntaan (Executive Board of Headmasters). Viranomaiset ja muut tahot hyväksyivät pilotin. Ennen tapaamista kouluviranomaisten kanssa, projektin johtajien piti saada eettinen lausunto Ruotsin paikalliselta tutkimusasioiden neuvostolta (Regional Ethical Research Board). Lausunto helpottaa 2AgePro projektin tuomista alueelle ja muiden osallistuvien yhteistyötahojen, kuten esimerkiksi rehtoreiden ja opettajien, sitouttamista projektiin. Opettajat rekrytoitiin kunnan opetustoimen ja rehtoreiden kautta. Ennen pilotin aloittamista jokaisen opettajan kanssa sovittiin henkilökohtainen tapaaminen. Tapaamisessa opettajia tiedotettiin projektista ja pyydettiin kertomaan toiveistaan ja tarpeistaan tulevaa pilottia koskien. 2. Orientaatiotilaisuus: Orientaatiotilaisuudessa käsiteltiin ja vahvistettiin opettajien yhteistyötapaamisten aikataulu koko pilottitutkimuksen ajalle. Aikataulu lähetettiin myös niille opettajille, jotka eivät pystyneet osallistumaan orientaatiotilaisuuteen. Näin opettajat pystyivät sovittamaan oman osallistumisensa sekä pilottitutkimukseen että normaaleihin oppitunteihinsa ja työhönsä koulussa. Orientaatiotilaisuudessa käsiteltiin ja vahvistettiin myös pilottitutkimuksen seuraavien säännöllisten tapaamisten sisältö. 3. Koulutus: Ruotsissa ei järjestetty erikseen koulutusta. 4. Opettajien välinen yhteistyö: Ruotsissa opettajat tapasivat kuusi kertaa, kukin tapamainen kesti kolme tuntia. Yliopiston edustajat, yhdessä nuorten ja kokeneiden opettajien kanssa, osallistuivat tapaamisiin. Opettajat tekivät yhteistyötä monilla eri tavoilla, sekä ryhmätapaamisten aikana että tapaamisten ulkopuolella. Tapaamisten aikana he keskustelivat jokapäiväisistä ongelmista ja haasteista, joita he kohtasivat opettajina luokkahuoneissaan, käytävillä ja muissa tilanteissa työpaikoillaan. Haasteita ja ongelmia käsiteltiin didaktiikan avulla. Tästä esimerkkinä on mm. kuinka opettaa tiettyä ainetta tai aihealuetta tietyissä tilanteissa, ja kuinka olla vuorovaikutuksessa oppilaisiin, vanhempiin, työtovereihin ja koulun johtajiin. Tapaamisten ulkopuolella nekin opettajat, jotka eivät koskaan aiemmin tai erittäin harvoin olivat ottaneet toisiin opettajiin keskusteluyhteyttä, ryhtyivät pitämään yhteyttä vaihtaakseen ideoita ja ehdotuksia sekä antamaan ja vastaanottamaan tukea. 20

Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön

Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön Aikuisopiskelijan viikko tarjoaa mainion tilaisuuden toteuttaa tapahtumia yhteistyössä oman alueen eri organisaatioiden kanssa.

Lisätiedot

Avustuksen hakija (hallinnollisesti vastuullinen verkoston jäsen) ja hankkeen koordinaattori Organisaatio Inarin kunta Ulla Hynönen

Avustuksen hakija (hallinnollisesti vastuullinen verkoston jäsen) ja hankkeen koordinaattori Organisaatio Inarin kunta Ulla Hynönen 1. Taustatiedot Raportoitavan Osaava-kehittämishankkeen nimi/nimet Osaava hanke Opetuksella tulevaisuuteen Avustuksen hakija (hallinnollisesti vastuullinen verkoston jäsen) ja hankkeen koordinaattori Organisaatio

Lisätiedot

Miksi oppijoiden osallistamista Aikuisoppijan viikon toteuttamisessa tarvitaan? MALLI: OPPIJOIDEN OSALLISTAMINEN AIKUISOPPIJAN VIIKON TOTEUTTAMISESSA

Miksi oppijoiden osallistamista Aikuisoppijan viikon toteuttamisessa tarvitaan? MALLI: OPPIJOIDEN OSALLISTAMINEN AIKUISOPPIJAN VIIKON TOTEUTTAMISESSA Oppijan osallistamisen malli Aikuisoppijan viikon toteuttamisessa Miksi oppijoiden osallistamista Aikuisoppijan viikon toteuttamisessa tarvitaan? Aikuisoppijoiden osallistuminen Aikuisoppijan viikon (AOV)

Lisätiedot

Johtamalla muutokseen Opetusalan johtamisen foorumi 5.6.2014. Pääjohtaja Aulis Pitkälä Opetushallitus

Johtamalla muutokseen Opetusalan johtamisen foorumi 5.6.2014. Pääjohtaja Aulis Pitkälä Opetushallitus Johtamalla muutokseen Opetusalan johtamisen foorumi 5.6.2014 Pääjohtaja Aulis Pitkälä Opetushallitus Johtamisen haasteita Oppimistulosten heikkeneminen Valtion talouden tasapainottaminen, julkisten menojen

Lisätiedot

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson 1 Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson Arvoisa ohjausryhmän puheenjohtaja rehtori Lauri Lantto, hyvä työseminaarin puheenjohtaja suomen

Lisätiedot

Hyvät käytännöt seminaari Lappeenrannassa 18.12.2007. työelämäsuhteiden ja osaamisen kehittämisvälineenä

Hyvät käytännöt seminaari Lappeenrannassa 18.12.2007. työelämäsuhteiden ja osaamisen kehittämisvälineenä Hyvät käytännöt seminaari Lappeenrannassa 18.12.2007 MENTOROINTI työelämäsuhteiden ja osaamisen kehittämisvälineenä Ullamaija Kauppinen Marja'Liisa Vesterinen KM, SHO fil.toht., kauppatiet.lis. projektipäällikkö

Lisätiedot

A! PEDA INTRO (5 op)

A! PEDA INTRO (5 op) A! PEDA INTRO (5 op) LP 1: Minä yliopisto-opettajana Oppimispalvelut Yliopistopedagoginen koulutus Miia Leppänen (SCI) ja Päivi Kinnunen (BIZ) 3.2.2016 Ohjaajat ja yhteystiedot Miia Leppänen Asiantuntija

Lisätiedot

Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset

Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset Fasilitointi: Kati Korhonen-Yrjänheikki, TEK; Dokumentointi työpajassa: Ida Mielityinen, TEK; Fläppien dokumentointi tulosraporttia varten:

Lisätiedot

HARJOITTELUOHJE OPISKELIJALLE

HARJOITTELUOHJE OPISKELIJALLE Opettajan pedagogiset opinnot yliopisto-opettajille Pilottikoulutus 2011-2013, Oulun yliopisto, kasvatustieteiden tiedekunta Harjoittelu (laaja-alainen opettaja) 7 op HARJOITTELUOHJE OPISKELIJALLE Harjoittelusta

Lisätiedot

Vaihtoehto A. Harjoittelu Oulun seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto B. Harjoittelu Rovaniemen seudun harjoitteluverkostossa

Vaihtoehto A. Harjoittelu Oulun seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto B. Harjoittelu Rovaniemen seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto A. Harjoittelu Oulun seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto B. Harjoittelu Rovaniemen seudun harjoitteluverkostossa Ohjeet opiskelijalle Vaihtoehdoissa A ja B opiskelija harjoittelee joko

Lisätiedot

AKUT-pilotti. Pirkanmaan ympäristökeskus Mari Peltonen Markku Vainio Kesäkuu 2009. Pirkanmaan ympäristökeskus

AKUT-pilotti. Pirkanmaan ympäristökeskus Mari Peltonen Markku Vainio Kesäkuu 2009. Pirkanmaan ympäristökeskus AKUT-pilotti Mari Peltonen Markku Vainio Kesäkuu 2009 Hankkeen tausta - AKUT-pilotti käynnistyi Pirkanmaan ympäristökeskuksessa syksyllä 2007 - pääteemaksi valikoitui Senioriasiantuntijuuden siirto Pirkanmaan

Lisätiedot

* * * * * *-merkistä tavoitteisiin ja sisältöön *-merkistä tehtäviin. Opiskelijaohjaajakoulutus 3 op Lähiopetus 18,5 h Verkko-opiskelu 62 h

* * * * * *-merkistä tavoitteisiin ja sisältöön *-merkistä tehtäviin. Opiskelijaohjaajakoulutus 3 op Lähiopetus 18,5 h Verkko-opiskelu 62 h Opiskelijaohjaajakoulutus 3 op Lähiopetus 18,5 h Verkko-opiskelu 62 h Verkkostartti 2 x 1,5 h Verkkotyöskenteltyöskenteltyöskentely Verkko- Verkko- 1. 2. 3. Lähipäivä Lähipäivä Lähipäivä * 25 h * 21 h

Lisätiedot

YOYO-hankkeen väliarviointiseminaari 30.11.2011 Opinto-ohjaajat Laura Juuti ja Kaija Kumpukallio Itäkeskuksen lukio

YOYO-hankkeen väliarviointiseminaari 30.11.2011 Opinto-ohjaajat Laura Juuti ja Kaija Kumpukallio Itäkeskuksen lukio Pienryhmäohjauksen mahdollisuuksia lukiossa - kokemuksia Itäkeskuksen lukiosta YOYO-hankkeen väliarviointiseminaari 30.11.2011 Opinto-ohjaajat Laura Juuti ja Kaija Kumpukallio Itäkeskuksen lukio Lukion

Lisätiedot

Learning by doing tekemällä ammatin oppiminen, pedagogiikan kehittämishanke

Learning by doing tekemällä ammatin oppiminen, pedagogiikan kehittämishanke Learning by doing tekemällä ammatin oppiminen, pedagogiikan kehittämishanke 2 Pedagoginen kehittäminen Ilmiöperusteinen oppiminen Learnig by doing tekemällä oppiminen Kokemuksellinen oppiminen 3 Toteuttajataho

Lisätiedot

TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN OPETUSKÄYTÖN OSAAMINEN (1-6 lk.) OSAAMISEN KEHITTÄMISTARVEKARTOITUS

TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN OPETUSKÄYTÖN OSAAMINEN (1-6 lk.) OSAAMISEN KEHITTÄMISTARVEKARTOITUS 1/4 Koulu: Yhteisön osaamisen kehittäminen Tämä kysely on työyhteisön työkalu osaamisen kehittämistarpeiden yksilöimiseen työyhteisön tasolla ja kouluttautumisen yhteisölliseen suunnitteluun. Valtakunnallisen

Lisätiedot

Yhteisöllisen toimintatavan jalkauttaminen!

Yhteisöllisen toimintatavan jalkauttaminen! Yhteisöllisen toimintatavan jalkauttaminen! Käyttöönoton vaiheet Yrityksen liiketoimintatavoitteet Yhteisöllisen toimintatavan käyttöalueet Työkalut Hyödyt yritykselle Hyödyt ryhmälle Hyödyt itselle Miten

Lisätiedot

Projektinhallinnan periaatteita ja hyviä käytänteitä - case Leonardo da Vinci

Projektinhallinnan periaatteita ja hyviä käytänteitä - case Leonardo da Vinci Projektinhallinnan periaatteita ja hyviä käytänteitä - case Leonardo da Vinci Esityksen sisältö: Hankkeen johtaminen ja partneriyhteistyö Seuranta ja raportointi Levitys ja hankkeen vaikuttavuus Hankkeen

Lisätiedot

OPETTAJANKOULUTUSLAITOS, RAUMA

OPETTAJANKOULUTUSLAITOS, RAUMA OPETTAJANKOULUTUSLAITOS, RAUMA Verme-hankkeen Vastuullinen johtaja Tuula Laes Koordinaattori Susanne Leväniemi TURUN YLIOPISTO, OPETTAJANKOULUTUSLAITOKSEN RAUMAN YKSIKKÖ JÄRJESTÄÄ VERME VERTAISRYHMÄMENTOROINNIN

Lisätiedot

Vesa Närhi. Koko luokan ohjaaminen, työrauhan perusta

Vesa Närhi. Koko luokan ohjaaminen, työrauhan perusta , Pst Niilo Mäki Instituutti ja Itä-Suomen yliopisto Koko luokan ohjaaminen, työrauhan perusta Työrauha Kaikille toimintamalli Luokanopettajien konsultatiivinen koulutus, PsT Itä-Suomen yliopisto ja Niilo

Lisätiedot

Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa

Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa Ohjeet opiskelijalle Opiskelija harjoittelee omassa opetustyössään ammatillisessa koulutuksessa. Opetusharjoittelussa keskeisenä tavoitteena

Lisätiedot

Osaamisen kehittäminen vertaismentoroinnin avulla - Teemalliset vertaismentorointiryhmät

Osaamisen kehittäminen vertaismentoroinnin avulla - Teemalliset vertaismentorointiryhmät Osaamisen kehittäminen vertaismentoroinnin avulla - Teemalliset vertaismentorointiryhmät Vertaismentorointi on opetusalalla voimakkaasti lisääntyvä erinomainen osaamisen kehittämisen keino, jonka etuja

Lisätiedot

Miten minun tulisi toimia, jotta toimisin oikein?

Miten minun tulisi toimia, jotta toimisin oikein? Miten minun tulisi toimia, jotta toimisin oikein? Verkkopohjainen dilemmakeskustelu sosiaali- ja terveysalan opiskelijoiden eettisen ajattelun kehittäjänä Soile Juujärvi ja Kaija Pesso SULOP 2013 3/7/2013

Lisätiedot

Virvatuli-itsearviointi ja arviointiaineiston käyttö

Virvatuli-itsearviointi ja arviointiaineiston käyttö Virvatuli-itsearviointi ja arviointiaineiston käyttö Virvatuli-mallin rakenne: Viisi arviointialuetta 1. Oppilaat - oppilaitoksen toiminnan ja opetuksen vaikutukset oppilaassa 2. Opettajat - Opettajien

Lisätiedot

KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen

KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen Terttu Virtanen Aikuiskoulutusjohtaja Helsingin tekniikan alan oppilaitos Ammatillisen aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen oleellinen osa oppilaitosten

Lisätiedot

ARVIOINTI Esiopetuksen opsin perusteissa

ARVIOINTI Esiopetuksen opsin perusteissa ARVIOINTI Esiopetuksen opsin perusteissa OPStuki 2016 TYÖPAJA 3 Rauma 23.9.2015 Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteet: luku 4.2. Arviointi opetuksen ja oppimisen tukena Opetushallituksen esiopetuksen

Lisätiedot

MITÄ KUULUU OPETTAJALLE - Opettajat Suomessa 2014

MITÄ KUULUU OPETTAJALLE - Opettajat Suomessa 2014 MITÄ KUULUU OPETTAJALLE - Opettajat Suomessa 2014 Opetushallitus 10.11.2014, Helsinki Opetusneuvos Armi Mikkola Uusia opettajatietoja käytettävissä: OECD:n Teaching and Learning International Survey TALIS

Lisätiedot

ETÄOPETUS KOUVOLAN SEUDUN AMMATTIOPISTOSSA. - TVT - strategia

ETÄOPETUS KOUVOLAN SEUDUN AMMATTIOPISTOSSA. - TVT - strategia ETÄOPETUS KOUVOLAN SEUDUN AMMATTIOPISTOSSA - TVT - strategia YLEISTÄ Ajanmukaisen tieto- ja viestintätekniikan riittävä hallitseminen on yksi merkittävimmistä yksilön elinikäisen oppimisen avaintaidoista

Lisätiedot

Yleisopas. Suomi. IQWBL - Improving Quality in Work-Based Learning 2010-1-FI1-LEO05-03042 LLP 2007-2013 Leonardo da Vinci Transfer of Innovation

Yleisopas. Suomi. IQWBL - Improving Quality in Work-Based Learning 2010-1-FI1-LEO05-03042 LLP 2007-2013 Leonardo da Vinci Transfer of Innovation Yleisopas Suomi IQWBL - Improving Quality in Work-Based Learning 2010-1-FI1-LEO05-03042 LLP 2007-2013 Leonardo da Vinci Transfer of Innovation Sisältö 1 Yleistietoutta työssäoppimisesta... 3 2 Osapuolten

Lisätiedot

LIIKKUMISEN OHJAUKSEN OHJELMA 2012-2013 LOHJELMA2 TULOSKORTTI

LIIKKUMISEN OHJAUKSEN OHJELMA 2012-2013 LOHJELMA2 TULOSKORTTI Hankkeen nimi: Liikkuva 2012-2013 Hankkeen lyhyt yleiskuvaus ja tavoitteet Hankkeen päämääränä oli kannustaa 13-19-vuotiaita nuoria tekemään viisaita liikkumisvalintoja koulu- ja vapaa-ajanmatkoillaan.

Lisätiedot

MATEMATIIKKA. Elina Mantere Helsingin normaalilyseo elina.mantere@helsinki.fi. Elina Mantere

MATEMATIIKKA. Elina Mantere Helsingin normaalilyseo elina.mantere@helsinki.fi. Elina Mantere MATEMATIIKKA Helsingin normaalilyseo elina.mantere@helsinki.fi OPPIAINEEN TEHTÄVÄ Kehittää loogista, täsmällistä ja luovaa matemaattista ajattelua. Luoda pohja matemaattisten käsitteiden ja rakenteiden

Lisätiedot

OPPISOPIMUSKOULUTUKSEN ERITYISPIIRTEET. Omnian oppisopimustoimisto Tarmo Välikoski, oppisopimusjohtaja

OPPISOPIMUSKOULUTUKSEN ERITYISPIIRTEET. Omnian oppisopimustoimisto Tarmo Välikoski, oppisopimusjohtaja OPPISOPIMUSKOULUTUKSEN ERITYISPIIRTEET Omnian oppisopimustoimisto Tarmo Välikoski, oppisopimusjohtaja Oppisopimuskoulutus on käytännönläheistä Oppisopimuskoulutus on ammatillisen koulutuksen järjestämismuoto,

Lisätiedot

Sulautuva ohjaus oikeaan aikaan ja oikeassa paikassa

Sulautuva ohjaus oikeaan aikaan ja oikeassa paikassa Opintoasiain ja Peda forum päivät 2011, 23.8.2011 Työpaja 3 Sulautuva ohjaus oikeaan aikaan ja oikeassa paikassa Tiina Pyrstöjärvi ja Leila Saramäki Koulutus ja kehittämispalvelu Aducate, Avoin yliopisto

Lisätiedot

- 10 askelta paremaan vapaaehtoistoimintaan (Karreinen, Halonen, Tennilä) Visio, 2. painos 2013

- 10 askelta paremaan vapaaehtoistoimintaan (Karreinen, Halonen, Tennilä) Visio, 2. painos 2013 Kouluttajapankki 1. Kouluttajan nimi - Lari Karreinen 2. Oppiarvo, ammatti, asiantuntemus - VTM, aikuiskouluttaja, järjestöjohtamisen erikoisammattitutkinto 3. Mahdolliset suosittelijat tai muut referenssit

Lisätiedot

HILJAINEN TIETO KONKARILTA NOVIISILLE (Hiljaisen tiedon siirtyminen autetussa asumisessa projekti 2005-2006)

HILJAINEN TIETO KONKARILTA NOVIISILLE (Hiljaisen tiedon siirtyminen autetussa asumisessa projekti 2005-2006) HILJAINEN TIETO KONKARILTA NOVIISILLE (Hiljaisen tiedon siirtyminen autetussa asumisessa projekti 2005-2006) Projektityö on ollut osa Johtamisen erikoisammattitutkinnon suorittamista 2005-2007 Projektin

Lisätiedot

Kv-viikot Metropolian terveys- ja hoitoalalla

Kv-viikot Metropolian terveys- ja hoitoalalla Kv-viikot Metropolian terveys- ja hoitoalalla Kajaanin kielten ja viestinnän opettajien vastuuopettajapäivät 10.-11.2.2015 Katja Hämäläinen, Metropolia amk Kansainvälisyysviikot terveys-ja hoitoalalla:milloin?

Lisätiedot

KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014. Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus

KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014. Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014 Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus Opettajuuden tulevaisuuden taitoja Sisältö- ja pedagoginen tietous: aineenhallinta, monipuoliset opetusmenetelmät

Lisätiedot

Arjen tietoyhteiskunta - hanke

Arjen tietoyhteiskunta - hanke Arjen tietoyhteiskunta - hanke 1 Arjen tietoyhteiskunta hanke Liikenne- ja viestintäministeriön, opetusministeriön ja Opetushallituksen yhteinen hanke vuosina 2008-2010 Tieto- ja viestintätekniikan hyödyntämistä

Lisätiedot

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS LUMA-seminaari 15.1.2013 1 Opetussuunnitelmatyön kokonaisuus 2 Yleissivistävän koulutuksen uudistaminen

Lisätiedot

Ohjevihko on tuotettu YVI- hankkeessa.

Ohjevihko on tuotettu YVI- hankkeessa. Kuvat ClipArt Yrittäjyyskasvatus oppimisen perustana -ohjevihkonen on tarkoitettu yleissivistävän opettajankoulutuksen opiskelijoiden ja ohjaajien käyttöön. Materiaali on mahdollista saada myös PowerPoint

Lisätiedot

ERASMUS KOULUISSA 12.9.2013. Stefano De Luca Eurooppalainen Suomi ry

ERASMUS KOULUISSA 12.9.2013. Stefano De Luca Eurooppalainen Suomi ry ERASMUS KOULUISSA Eurooppalainen Vapaaehtoispalvelu - EVS volunteers 18-30 v. nuori tulee Suomeen vapaaehtoispalveluun suomalaiselle yleishyödyllisille organisaatioille (esim. järjestöjä, kunnallisia toimijoita,

Lisätiedot

TYÖHYVINVOINTIA MENTOROINNISTA. Anni Paalumäki Turun kauppakorkeakoulu. Työhyvinvointi ja työssä jaksaminen Labquality Days 2016, 12.2.

TYÖHYVINVOINTIA MENTOROINNISTA. Anni Paalumäki Turun kauppakorkeakoulu. Työhyvinvointi ja työssä jaksaminen Labquality Days 2016, 12.2. TYÖHYVINVOINTIA MENTOROINNISTA Anni Paalumäki Turun kauppakorkeakoulu Työhyvinvointi ja työssä jaksaminen Labquality Days 2016, 12.2.2016 JOHTAVA AJATUSKULKU TÄSSÄ Lähtökohtana yksilön vastuu omasta työhyvinvoinnistaan

Lisätiedot

Sosiaalisen median koulutus- ja tukipalvelujen vakiinnuttaminen osaksi tukipalveluyksikön toimintaa

Sosiaalisen median koulutus- ja tukipalvelujen vakiinnuttaminen osaksi tukipalveluyksikön toimintaa Sosiaalisen median koulutus- ja tukipalvelujen vakiinnuttaminen osaksi tukipalveluyksikön toimintaa Sari H. Pitkänen ja Taina Rytkönen-Suontausta Opinto- ja opetuspalvelut Itä-Suomen yliopisto Miten sosiaalinen

Lisätiedot

Työkirja tietoteknisen oppimistehtävän suunnitteluun innovatiiviseksi

Työkirja tietoteknisen oppimistehtävän suunnitteluun innovatiiviseksi Työkirja tietoteknisen oppimistehtävän suunnitteluun innovatiiviseksi Mieti oppimistehtäväsi tavoitteita ja vastaa muutamalla sanalla kysymyksiin Oppimistehtävän nimi: Pedagogiikka 1. Oppimista syntyy

Lisätiedot

TeamCHAMPION TeamCHAMPION wiki.tut.fi/champion

TeamCHAMPION TeamCHAMPION wiki.tut.fi/champion 1 TYÖPAJAN ASKELEET 2 Valmistautuminen Alustus Tiimitilanteet Tiimiroolit Tulokset Analysointi Toimenpiteet Yhteenveto VALMISTAUTUMINEN 3 Työpajan luonti Fasilitoija luo tiimiroolityökaluun uuden työpajan.

Lisätiedot

Pedagoginen mentorointi (4 op)

Pedagoginen mentorointi (4 op) Pedagoginen mentorointi (4 op) 2012 Esittelyt ja alkutunnelmia Kuka olen, mistä ja millaisesta opistosta tulen ja mitä siellä teen työkseni? Tuntemukset tällä hetkellä/odotukset tälle koulutukselle? Miten

Lisätiedot

Kuvataide. Vuosiluokat 7-9

Kuvataide. Vuosiluokat 7-9 Kuvataide Vuosiluokat 7-9 Kuvataiteen tehtävänä on kulttuurisesti moniaistisen todellisuuden tutkiminen ja tulkitseminen. Kuvataide tukee eri oppiaineiden tiedon kehittymistä eheäksi käsitykseksi maailmasta.

Lisätiedot

Kodin ja koulun yhteistyö 2.0 vanhempien osallisuus tulevaisuuden koulussa

Kodin ja koulun yhteistyö 2.0 vanhempien osallisuus tulevaisuuden koulussa Kodin ja koulun yhteistyö 2.0 vanhempien osallisuus tulevaisuuden koulussa Kotkan perusopetuksen pajapäivä, 10.10.2015 Tuija Metso Suomen Vanhempainliitto Vanhempainyhdistysten yhteistyöjärjestö noin 1350

Lisätiedot

Osaaminen, tarve ja toteutus kohtaavat Korkeakouludiplomikokeilu

Osaaminen, tarve ja toteutus kohtaavat Korkeakouludiplomikokeilu Osaaminen, tarve ja toteutus kohtaavat Korkeakouludiplomikokeilu Palkkahallinnossa olisi töitä.. Paljonko jäisi opiskeltavaa, kun olen Yritys kasvaa ja pitäisi johtaa Nuoret esimiehet ovat lujilla ja heille

Lisätiedot

Suositus henkilökohtaistamisen ohjaukseen näyttötutkinnon eri vaiheissa

Suositus henkilökohtaistamisen ohjaukseen näyttötutkinnon eri vaiheissa Suositus henkilökohtaistamisen ohjaukseen näyttötutkinnon eri vaiheissa Ohjauksen palvelutuokiot Satakunnan Opin ovi ja yhteistyötä koulutukseen! Satakunnan Opin ovi ja yhteistyötä koulutukseen! projektit

Lisätiedot

SOME opetuskäytössä blogin käyttö opetuksessa

SOME opetuskäytössä blogin käyttö opetuksessa SOME opetuskäytössä blogin käyttö opetuksessa TIES462 Virtuaaliset oppimisympäristöt-kurssi Sanna Kainulainen 2014 Miksi tämä aihe? SOMEn käyttö on yleistynyt Miksi SOMEn käyttö kouluissa ja oppilaitoksissa

Lisätiedot

Uusi osaaja-verkostolle suunnattu täydennyskoulutus

Uusi osaaja-verkostolle suunnattu täydennyskoulutus Uusi osaaja-verkostolle suunnattu täydennyskoulutus InnoOmnia tarjoaa vuonna 2011 seuraavat koulutuskokonaisuudet uusi osaajaverkostolle opetushallituksen rahoittamana maksuttomana täydennyskoulutuksena.

Lisätiedot

Hiljaisen tietämyksen johtaminen

Hiljaisen tietämyksen johtaminen Hiljaisen tietämyksen johtaminen Uudista ja uudistu 2009 Hiljainen tietämys on osa osaamista Hiljainen ja näkyvä tieto Hiljainen tieto Tiedämme enemmän kuin kykenemme ilmaisemaan *) kokemusperäistä, alitajuista

Lisätiedot

Sosiaalisen median käyttö autokaupassa. Autoalan Keskusliitto ry 3/2012 Yhdessä Aalto Yliopisto, Helsingin kauppakorkeakoulu opiskelijatiimi

Sosiaalisen median käyttö autokaupassa. Autoalan Keskusliitto ry 3/2012 Yhdessä Aalto Yliopisto, Helsingin kauppakorkeakoulu opiskelijatiimi Sosiaalisen median käyttö autokaupassa Autoalan Keskusliitto ry 3/1 Yhdessä Aalto Yliopisto, Helsingin kauppakorkeakoulu opiskelijatiimi Sosiaalinen media suomessa Kaikista suomalaisista yli % on rekisteröitynyt

Lisätiedot

Tietoasiantuntijoiden osaamisen kehittyminen, kontekstina hanketoiminta ja moniammatillinen yhteistyö

Tietoasiantuntijoiden osaamisen kehittyminen, kontekstina hanketoiminta ja moniammatillinen yhteistyö Tietoasiantuntijoiden osaamisen kehittyminen, kontekstina hanketoiminta ja moniammatillinen yhteistyö Informaatiotutkimuksen yhdistyksen seminaari 13.11.2015 Hanna Lahtinen Sisältö 1. Taustaa 2. Tutkimuksen

Lisätiedot

Oppilaan polku hanke (9/2014-12/2016)

Oppilaan polku hanke (9/2014-12/2016) Oppilaan polku hanke (9/2014-12/2016) Hankkeen tavoitteina on henkilökohtaisten laitteiden käytön lisääminen opetuksessa, näille parhaiten soveltuvan oppimisympäristön valitseminen, testaaminen ja käyttöönotto,

Lisätiedot

PALAUTEKYSELYN TULOKSET

PALAUTEKYSELYN TULOKSET Mentorointiohjelma 2014 PALAUTEKYSELYN TULOKSET 18.11.2014, n=72 Mentorointiohjelma 2014 0 FAKTAT 18.11.2014 31 paria Helsingissä 20 paria Tampereella 9 paria Oulussa 120 ammattilaista 6-11/2014 RILin

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN SUOMALAIS-VENÄLÄISEN KOULUN VISIO

ITÄ-SUOMEN SUOMALAIS-VENÄLÄISEN KOULUN VISIO ITÄ-SUOMEN SUOMALAIS-VENÄLÄISEN KOULUN VISIO Itä-Suomen koulu on oppilaistaan välittävä yhtenäinen suomalais-venäläinen kielikoulu - Monipuolisilla taidoilla ja avaralla asenteella maailmalle Tavoitteet

Lisätiedot

Arviointisuunnitelma 1.8.2015 alkaen toistaiseksi voimassa olevaa L 630/1998, 13 (muutettu L 787/2014) Arvioinnin opasta.

Arviointisuunnitelma 1.8.2015 alkaen toistaiseksi voimassa olevaa L 630/1998, 13 (muutettu L 787/2014) Arvioinnin opasta. Arviointisuunnitelma Arviointisuunnitelma on osa Raahen Porvari- ja Kauppakoulun 1.8.2015 alkaen toistaiseksi voimassa olevaa Opetushallituksen määräyksiin perustuvien liiketalouden perustutkinnon (Dno

Lisätiedot

Opintovierailut. Euroopan unionin. poikittaisohjelma. opintovierailut koulutuksen asiantuntijoille

Opintovierailut. Euroopan unionin. poikittaisohjelma. opintovierailut koulutuksen asiantuntijoille Opintovierailut Euroopan unionin poikittaisohjelma opintovierailut koulutuksen asiantuntijoille Opintovierailut-ohjelma Opintovierailut on osa Elinikäisen oppimisen ohjelman poikittaisohjelmaa. Ohjelman

Lisätiedot

Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma

Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma SISÄLLYS 1 Ohjauksen järjestämisen rakenteet, sisällöt, tavoitteet ja toimintatavat... 4 1.1 Vuosiluokat 1-2... 4 1.1.1 Tavoitteet... 4 1.1.2 Sisällöt

Lisätiedot

Yhteisöllisyyden toteuttaminen verkko-opetuksessa

Yhteisöllisyyden toteuttaminen verkko-opetuksessa Liiketoiminta kehittyy kehity sinäkin. Yhteisöllisyyden toteuttaminen verkko-opetuksessa Tieturi Oy / Arja Sipola HTC Santa Maria, Tammasaarenkatu 5, 00180 Helsinki, Finland www.tieturi.fi (09) 431 551

Lisätiedot

TYÖVALTAINEN OPPIMINEN / TOP-Laaja

TYÖVALTAINEN OPPIMINEN / TOP-Laaja TYÖVALTAINEN OPPIMINEN / TOP-Laaja tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus 10ov Oikeaa työssäoppimista 4ov Teoriaopiskelua työelämässä 6 ov 1. Työprosessin hallinta tarvitseville lapsille

Lisätiedot

Sosiaalinen media ja opettajan tvt-taidot: mitä opettajan pitäisi osata? 16.4.2012 Katrina Vartiainen

Sosiaalinen media ja opettajan tvt-taidot: mitä opettajan pitäisi osata? 16.4.2012 Katrina Vartiainen Sosiaalinen media ja opettajan tvt-taidot: mitä opettajan pitäisi osata? 16.4.2012 Katrina Vartiainen Sosiaalinen media? Sosiaalinen media (some) liittyy internetin vuorovaikutteisiin ryhmätyö- ja julkaisujärjestelmiin,

Lisätiedot

OPAS OHJAAJALLE ohjaajana toimiminen

OPAS OHJAAJALLE ohjaajana toimiminen OPAS OHJAAJALLE ohjaajana toimiminen 2 JOHDANTO Tämä opas on tarkoitettu työpaikkaohjaajille, jotka ohjaavat opiskelijoita työelämässä. Opas sisältää tietoa ohjaajana toimimisesta. Oppaassa käsitellään

Lisätiedot

Ulkomailta toteutetussa rekrytoinnissa ei ole riittävän ä vakiintuneita aiemman osaamisen ja koulutuksen täydentämisen malleja.

Ulkomailta toteutetussa rekrytoinnissa ei ole riittävän ä vakiintuneita aiemman osaamisen ja koulutuksen täydentämisen malleja. Kielitaidon ja EU-/ETA maiden ulkopuolella hankitun osaamisen täydentäminen terveysalalla -työryhmä Laatia nykytilan kuvaus EU-/ETA maiden ulkopuolella hankitun terveydenhuollon ammattipätevyyden tunnistamisen

Lisätiedot

Arviointi ja palaute käytännössä

Arviointi ja palaute käytännössä Arviointi ja palaute käytännössä Merja Ellilä Arvioinnista Oppimista ohjaavan arvioinnin merkitys ohjattavan oppimisen tukemista ja suuntaamista tietojen, taitojen ja asenteiden arvioimista ohjattavan

Lisätiedot

Ravintola-alan oppisopimuskoulutuksen nykytila ja mahdollisuudet

Ravintola-alan oppisopimuskoulutuksen nykytila ja mahdollisuudet Ravintola-alan oppisopimuskoulutuksen nykytila ja mahdollisuudet Tiina Suorsa Spring House Oy 1.3.2016 STAFFPOINT SPRING HOUSE SAIMA SOFT Yleistä haastattelukyselystä Ravintola-alan oppisopimuskoulutuksen

Lisätiedot

Yleissivistävä koulutus uudistuu

Yleissivistävä koulutus uudistuu Yleissivistävä koulutus uudistuu Johtaja Jorma Kauppinen Opetushallitus Opetusalan johtamisen foorumi / Lukion uudistamisen johtaminen Helsinki 5.6.2013 Yleissivistävä koulutus uudistuu: Opetussuunnitelmatyö

Lisätiedot

Kerhotoiminta mahdollistaa lahjakkuuden ja erityisvahvuuden tukemisen Leo Pahkin

Kerhotoiminta mahdollistaa lahjakkuuden ja erityisvahvuuden tukemisen Leo Pahkin Kerhotoiminta mahdollistaa lahjakkuuden ja erityisvahvuuden tukemisen Leo Pahkin Täällä saa tehdä niitä asioita, joista on kiinnostunut Kerhojen tarjoamista eri lahjakkuuden alueiden tukemiseen Kerhoissa

Lisätiedot

Kehitys- ja urakeskustelu urakehitysmahdollisuuksien ja uudelleensijoittumisen edistäjänä

Kehitys- ja urakeskustelu urakehitysmahdollisuuksien ja uudelleensijoittumisen edistäjänä 1 Kehitys- ja urakeskustelu urakehitysmahdollisuuksien ja uudelleensijoittumisen edistäjänä Miten tuloksellisia keskusteluja työurasta käydään? Mistä hyvä työurakeskustelu koostuu? Miksi urakehitysmahdollisuuksista

Lisätiedot

Osaaminien20.11.2014 ja 21.11.2014 Peruskoulupäivät

Osaaminien20.11.2014 ja 21.11.2014 Peruskoulupäivät Osaaminien20.11.2014 ja 21.11.2014 Peruskoulupäivät Peruskoulupäivät 2014 Osaaminen monilukutaito, laaja-alainen osaaminen, teknologiaoppiminen, monialainen oppiminen, osallisuus Työskentelyn kulku Ajatuksia

Lisätiedot

AOTT-mestari täydennyskoulutus. Lisätietoja: Anni Karttunen anni.karttunen@sakky.fi +358 (0)44 785 86 90

AOTT-mestari täydennyskoulutus. Lisätietoja: Anni Karttunen anni.karttunen@sakky.fi +358 (0)44 785 86 90 AOTT-mestari täydennyskoulutus Sisältö 1. Johdanto......................... 3 2. Koulutuksen tavoitteet ja tehtävä................ 3 3. Koulutuksen kohderyhmä................... 4 4. Valmistava koulutus.....................

Lisätiedot

Ryhmätyö 1 EQAVET-suosituksen ohjeellisten kuvaajien hyödyntäminen

Ryhmätyö 1 EQAVET-suosituksen ohjeellisten kuvaajien hyödyntäminen Ryhmätyö 1 EQAVET-suosituksen ohjeellisten kuvaajien hyödyntäminen Taustaa Ammatillisen koulutuksen laadunvarmistuksen eurooppalaisen viitekehyksen perustamisesta annetussa suosituksessa (EQAVET-suositus)

Lisätiedot

15 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN

15 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN Hyväksymismerkinnät 1 (5).5.2015 Tämä asiakirjan osio kuvaa ammattiosaamisen näyttöä. Näyttötutkinnossa tutkintotilaisuuden järjestelyt ja osaamisen arviointi toteutuvat sosiaali- ja terveysalan tutkintotoimikunnan

Lisätiedot

Tulevaisuuden oppiminen - ajatuksia muutoksesta. Ahola, Anttonen ja Paavola

Tulevaisuuden oppiminen - ajatuksia muutoksesta. Ahola, Anttonen ja Paavola Tulevaisuuden oppiminen - ajatuksia muutoksesta Ahola, Anttonen ja Paavola Työelämän tulevaisuudesta 2 miljardia katoaa vuoteen 2030 mennessä (tehdastyö, kaivostyö, viljely, koulutus jne.) Suomessa oleva

Lisätiedot

Sustainability in Tourism -osahanke

Sustainability in Tourism -osahanke 25.3.2013 Päivi Lappalainen Matkailun ja elämystuotannon osaamiskeskus Osaprojektin tavoitteet Osaprojektin tavoitteena oli työpajojen ja tilaisuuksien kautta koota yritysten näkemyksiä ja tarvetta vastuullisen

Lisätiedot

Pedagoginen mentorointi (4 op) 16.3.2012

Pedagoginen mentorointi (4 op) 16.3.2012 Pedagoginen mentorointi (4 op) 16.3.2012 Ohjelma 10.00 12.00 Päivän avaus 12.00 13.00 Lounas Katsaus viime kertaan Yhteisten pedagogisten käytänteiden luomista 13.00 15.00 Ryhmien ohjauksen käytänteet:

Lisätiedot

Opettaja pedagogisena johtajana

Opettaja pedagogisena johtajana Eeva Hujala Tampereen yliopisto Opettaja pedagogisena johtajana Potkua pedagogiikkaan Turussa 29.4.2014 Wanha wirsi Pohjanmaalta Asioiden paljous usein näköalat peittää anna silloin rohkeus syrjään kaikki

Lisätiedot

JS PARTNERS OY:N VALMENNUKSET

JS PARTNERS OY:N VALMENNUKSET JS PARTNERS OY:N VALMENNUKSET Palaute Ajankäyttö Työhyvinvointi Myynti Yhteistyö Työyhteisötaidot Kehityskeskustelu Esimiestaidot Asiakaspalvelu Vuorovaikutus Rekrytointi Tutkimukset ja kartoitukset Vaativat

Lisätiedot

Suunnitelman laatija(t): Hannu Sääskilahti, Eero Kukkonen, Juha Nikkinen, Samuli Pirkkiö, Eino Jaakola. 1 Hankkeen tavoitteet... 2

Suunnitelman laatija(t): Hannu Sääskilahti, Eero Kukkonen, Juha Nikkinen, Samuli Pirkkiö, Eino Jaakola. 1 Hankkeen tavoitteet... 2 1 (5) Päivämäärä: 17.11.2008 Osahankkeen nimi Suunnitelman laatija(t): Hannu Sääskilahti, Eero Kukkonen, Juha Nikkinen, Samuli Pirkkiö, Eino Jaakola Toimintamallin kehittäminen työssäoppimisen ajantasaiseen,

Lisätiedot

Työssäoppiminen (ammattillinen peruskoulutus) ja työpaikkaohjaajan tehtävät. Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu

Työssäoppiminen (ammattillinen peruskoulutus) ja työpaikkaohjaajan tehtävät. Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu Työssäoppiminen (ammattillinen peruskoulutus) ja työpaikkaohjaajan tehtävät Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu Työssäoppiminen ammatillisessa peruskoulutuksessa Kaikissa toisen asteen

Lisätiedot

Miten tuetaan opettajan osaamisen kehittymistä ja työssä jaksamista Vantaalla

Miten tuetaan opettajan osaamisen kehittymistä ja työssä jaksamista Vantaalla Miten tuetaan opettajan osaamisen kehittymistä ja työssä jaksamista Vantaalla Elinikäisen oppimisen neuvoston ja Opetusalan Ammattijärjestö OAJ:n yhteinen teemaseminaari Paula Ylöstalo-Kuronen Opettajan

Lisätiedot

O Osaava-ohjelma Programmet Kunnig

O Osaava-ohjelma Programmet Kunnig n taustaa Hallitusohjelman tavoite "Opettajan työn houkuttelevuutta parannetaan kehittämällä työolosuhteita. Koulutuksen järjestäjille säädetään velvoite huolehtia siitä, että henkilöstö saa säännöllisesti

Lisätiedot

Tekijä: Pirkko Jokinen. Osaamisen arviointi

Tekijä: Pirkko Jokinen. Osaamisen arviointi Tekijä: Pirkko Jokinen Osaamisen arviointi Arviointi kohdistuu Osaamisen eli pätevyyden arviointiin = tutkinnon edellyttämät oppimistulokset (learning outcomes) Arvioidaan tiedot, taidot ja asenteet Opintojakson

Lisätiedot

Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15

Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15 Ammatillisen peruskoulutuksen valtionavustushankkeiden aloitustilaisuus Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15 Opetusneuvos Leena.Koski@oph.fi www.oph.fi Hankkeen vaikuttavuuden

Lisätiedot

Opetushenkilöstö Punkaharju

Opetushenkilöstö Punkaharju Opetuksen arviointi Sivistysltk 18.6.2012 20 Kevät 2012 Opetushenkilöstö Punkaharju Koulu (Punkaharju) 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % Kulennoisten koulu Punkasalmen koulu Särkilahden koulu Koulu (Punkaharju)

Lisätiedot

Osaamisen kehittyminen työelämähankkeessa Suomen Akatemian vaikuttavuuden indikaattorikehikon näkökulmasta. Päivi Immonen-Orpana 11/28/2011

Osaamisen kehittyminen työelämähankkeessa Suomen Akatemian vaikuttavuuden indikaattorikehikon näkökulmasta. Päivi Immonen-Orpana 11/28/2011 Osaamisen kehittyminen työelämähankkeessa Suomen Akatemian vaikuttavuuden indikaattorikehikon näkökulmasta Päivi Immonen-Orpana 11/28/2011 Taustaa Laurea-ammattikorkeakoulun opiskelijat ovat osallistuneet

Lisätiedot

TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN OPETUSKÄYTÖN OSAAMINEN (7-9 lk.) OSAAMISEN KEHITTÄMISTARVEKARTOITUS

TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN OPETUSKÄYTÖN OSAAMINEN (7-9 lk.) OSAAMISEN KEHITTÄMISTARVEKARTOITUS 1/5 Koulu: Yhteisön osaamisen kehittäminen Tämä kysely on työyhteisön työkalu osaamisen kehittämistarpeiden yksilöimiseen työyhteisön tasolla ja kouluttautumisen yhteisölliseen suunnitteluun. Valtakunnallisen

Lisätiedot

KuntaKesu2 Joensuu 6.11.2014 Anneli Rautiainen Opetusneuvos, Esi- ja perusopetus. Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi

KuntaKesu2 Joensuu 6.11.2014 Anneli Rautiainen Opetusneuvos, Esi- ja perusopetus. Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi KuntaKesu2 Joensuu 6.11.2014 Anneli Rautiainen Opetusneuvos, Esi- ja perusopetus 21. vuosisadan oppimisen taidot Yhteistyö Tiedon rakentaminen ja kriittinen ajattelu ICT Ongelmanratkaisu ja innovaatio

Lisätiedot

Matkailun muuttuva maailma kulttuuritietous ja kansainvälisyys (3 osp) Opintokokonaisuuden teema: (kirjatkaa työnimi tähän)

Matkailun muuttuva maailma kulttuuritietous ja kansainvälisyys (3 osp) Opintokokonaisuuden teema: (kirjatkaa työnimi tähän) Matkailun muuttuva maailma kulttuuritietous ja kansainvälisyys (3 osp) Opintokokonaisuuden teema: (kirjatkaa työnimi tähän) Tekijät: opiskelija 1 (kirjoita tähän oma nimesi) opiskelija 2 (kirjoita tähän

Lisätiedot

A1. OPS-UUDISTUS JA TEKNOLOGIA Oppiaineiden näkökulmia Taide- ja taitoaineet

A1. OPS-UUDISTUS JA TEKNOLOGIA Oppiaineiden näkökulmia Taide- ja taitoaineet A1. OPS-UUDISTUS JA TEKNOLOGIA Oppiaineiden näkökulmia Taide- ja taitoaineet VALTAKUNNALLISET VIRTUAALIOPETUKSEN PÄIVÄT 8.-9.12.2014, Helsinki, Messukeskus Mikko Hartikainen Opetushallitus Kuvataiteen

Lisätiedot

Sulautuva ohjaus ja neuvonta opiskelijan tueksi

Sulautuva ohjaus ja neuvonta opiskelijan tueksi Sosiaalinen media koulutuksen tiedotuksessa, neuvonnassa ja ohjauksessa 30.8.2010 Sulautuva ohjaus ja neuvonta opiskelijan tueksi Tiina Pyrstöjärvi ja Leila Saramäki Koulutus- ja kehittämispalvelu Aducate,

Lisätiedot

Workshop: Verkostot ja niiden merkitys sihteerin/assistentin työssä. 8.2.2010 Paasitorni

Workshop: Verkostot ja niiden merkitys sihteerin/assistentin työssä. 8.2.2010 Paasitorni Workshop: Verkostot ja niiden merkitys sihteerin/assistentin työssä 8.2.2010 Paasitorni Verkostot sihteerin ja assistentin työssä ammatilliset yhdistykset kollegat muissa yrityksissä henkilökohtaiset kontaktit

Lisätiedot

Turengin yhteiskoulussa tarjoamme oppilaille uudenlaiset valmiudet menestyä tulevaisuudessa: uskallamme kokeilla ja ottaa riskejä.

Turengin yhteiskoulussa tarjoamme oppilaille uudenlaiset valmiudet menestyä tulevaisuudessa: uskallamme kokeilla ja ottaa riskejä. Turengin yhteiskoulussa tarjoamme oppilaille uudenlaiset valmiudet menestyä tulevaisuudessa: uskallamme kokeilla ja ottaa riskejä. Monipuoliset oppimisympäristöt ja -menetelmät, oppimisen ilo ja koulutettu

Lisätiedot

Kaari-työhyvinvointikysely - esimiehen opas

Kaari-työhyvinvointikysely - esimiehen opas Kaari-työhyvinvointikysely - esimiehen opas Valmistaudu kyselyyn vinkkilista esimiehelle vinkkilista työyhteisölle Valmistaudu kyselyyn - vinkkilista esimiehelle Missä tilaisuudessa/palaverissa työyhteisönne

Lisätiedot

KAMU - Kaveriohjausta maahanmuuttajille

KAMU - Kaveriohjausta maahanmuuttajille KAMU - Kaveriohjausta maahanmuuttajille Vapaaehtoistoiminnan harjoittelu - oppimisen arviointilomake sosionomiopiskelijoille Lomake täytetään vapaaehtoistoiminnan harjoittelun (4. Harjoittelu) lopuksi

Lisätiedot

OPETUSTOIMEN HENKILÖSTÖKOULUTUS

OPETUSTOIMEN HENKILÖSTÖKOULUTUS OPETUSTOIMEN HENKILÖSTÖKOULUTUS Yhden päivän mittaiset (6h) koulutustilaisuudet: "Tulevaisuuden koulu - mitä suuntaviivoja ops2016 antaa koulun ja opetuksen kehittämiseen" - uuden opetussuunnitelmaluonnoksen

Lisätiedot

1. Oppimisen ohjaamisen osaamisalue. o oppijaosaaminen o ohjausteoriaosaaminen o ohjausosaaminen. 2. Toimintaympäristöjen kehittämisen osaamisalue

1. Oppimisen ohjaamisen osaamisalue. o oppijaosaaminen o ohjausteoriaosaaminen o ohjausosaaminen. 2. Toimintaympäristöjen kehittämisen osaamisalue Sivu 1 / 5 Tässä raportissa kuvaan Opintojen ohjaajan koulutuksessa oppimaani suhteessa koulutukselle asetettuihin tavoitteisiin ja osaamisalueisiin. Jokaisen osaamisalueen kohdalla pohdin, miten saavutin

Lisätiedot