Erilaiset kertomukset ja tekstianalyysin metodit. Metodifestivaali

Koko: px

Aloita esitys sivulta:

Download "Erilaiset kertomukset ja tekstianalyysin metodit. Metodifestivaali 20.8.2015"

Miina Hänninen
8 vuotta sitten
Katselukertoja:

1 Erilaiset kertomukset ja tekstianalyysin metodit Metodifestivaali

2 Mikä on kertomus? Romaani Suullinen kertomus, keskustelumuotoinen kertomus > taiteelliset ja arkipäiväiset kertomukset, luonnottomat ja luonnolliset kertomukset Kauhukirjallisuus, fantasia, runo Sairastumiskertomukset, kertomukset avioerosta Sarjakuva, tietokonepeli, Facebook, Instagram > laji ja medium, rajoitukset ja mahdollisuudet

arkipäiväiset kertomukset, luonnottomat ja luonnolliset kertomukset

3 Miten kertomuksia tutkitaan? Rakenteet: teksti ja representaatio Järjestys, kesto, toistuvuus, moodi, ääni; kertovat tasot (Gérard Genette) Välittyminen: tietoisuuden/mielten esittäminen (Dorrit Cohn, Alan Palmer) Retoriikka: intentiot, subjektiivisuus Kertoja, yleisö, tilanne, tarkoitus, tapahtuma (Wayne C. Booth, James Phelan) Kognitio: mielen keino järjestää aikaa ja tapahtumia, jäsentää maailmaa MITÄ, MISSÄ ja MILLOIN; kvalia (David Herman) Kokemuksellisuus (Monika Fludernik)

Välittyminen: tietoisuuden/mielten esittäminen (Dorrit Cohn, Alan Palmer) Retoriikka: intentiot, subjektiivisuus

4 Kertovat ja kerrotut mielet Mielen läpinäkyvyys (Dorrit Cohn: Transparent Minds 1978) Fiktiivisen tekstin mahdollisuus esittää toisen henkilön mielensisäisyyttä Kokemuksellisuus ja kerronnallisuus (Monika Fludernik: Towards a Natural Narratology 1996) Lukija ja näkökulmat koettuun Mielten saavutettavuus (David Herman: The Emergence of Mind 2011) Tulkinnalliset strategiat, joilla luetaan niin arjen kuin taiteenkin mieliä

Fludernik: Towards a Natural Narratology 1996) Lukija ja näkökulmat koettuun Mielten saavutettavuus

5 Esimerkki: Suomalainen talvipäivä Museoiden TAKO-projektin verkkonäyttely Dokumentaarinen tarinamaailma ja suomalaisten arkipäivän kokemus Teksti Tekstin pohjana haastatteluja, tekijänä yksi tutkija ja yksi web-suunnittelija Julkilausuttuna päämääränä tallentaa jälkipolville mitä elämä oli nyt Tekstillä kolmannen persoonan kertoja, joka kertoo henkilöistä ja tapahtumista; lisäksi suoria lainauksia haastateltavien sanomasta, ajatuksia arjesta Kerronta Kertovat tasot ja äänet Fokalisaatio ja puhekategoriat Kuka kokee? Kuka puhuu?

elämä oli nyt Tekstillä kolmannen persoonan kertoja, joka kertoo henkilöistä ja tapahtumista; lisäksi suoria lainauksia haastateltavien

6 Sisäinen fokalisaatio, lapsiperhe Hämeenlinnasta Janne heräsi katolta tömähtävän lumen ääneen. Sää oli muuttunut suojakeliksi ja lumet lähtivät peltikatolta liikkeelle. Kello ei ollut vasta kuin kuusi joten vielä saattoi hetken torkahtaa. Eeva sen sijaan joutui nousemaan, töihin oli lähdettävä tunnin päästä. tarinamaailmaa kokevan henkilön havainto heti alussa tieto suojakelistä Jannen päättelyä tilanteessa tai myöhemmin vai kertojan selitys? modaaliset verbit saattoi ja oli lähdettävä henkilön näkökulmaa?

Kello ei ollut vasta kuin kuusi joten vielä saattoi hetken torkahtaa.

7 Visuaalinen fokalisaatio, palvelutalon asukas Lahdesta Aamu: Titta nähdään hänen huoneistonsa ulkopuolelta

8 Lahti Ilta: Kuvakulma selän Takaa (over-the-shoulder shot)

9 Lahti Ilta: näkökulmakuva (point of view shot)

10 Lahti Titta on 76-vuotias vanhusten palvelutalossa asuva nainen. Hän muutti taloon noin kaksi vuotta sitten sairasteltuaan pitkään. Kun vuokra-asunto meni myyntiin, palvelutalo tarjosi "turvaverkoston", jota itsekseen asuvalla, perheettömällä naisella ei ollut. Lähisukulaiset asuivat joko kaukana tai olivat itsekin iäkkäitä. Päätös palvelutaloon muuttamisesta oli lopulta helppo. Muutos itsenäisestä elämästä osaksi palvelutalon isoa, erilaisista ihmisistä muodostuvaa yhteisöä vaatii sopeutumista. Asukkailla on omat asunnot keittiöineen, joita voi vapaasti sisustaa mieleisekseen ja elää itsenäistä elämää. Myös "vapauksia" laitoksen arkirutiineista voi ottaa. Titta esimerkiksi nauttii toisinaan aamiaisensa omassa huoneessaan. Hän haluaa torjua laitostumista ja tehdä niin pitkälle asioita itse kuin mahdollista, vaikka sairaus välillä hankaloittaakin toimintaa. Aiemmin Titta harrasti aktiivisesti kulttuuria sekä matkusteli, mutta nykyään tekeminen rajoittuu kotipiiriin. Työurallaan kansainvälisissä tehtävissä toiminut Titta pitää kielitaitoaan yllä lukemalla mm. saksankielisiä kirjoja ja katsomalla saksalaisia poliisisarjoja. Myös historialliset ja eri kulttuureista kertovat dokumentit kiinnostavat.

Päätös palvelutaloon muuttamisesta oli lopulta helppo. Muutos itsenäisestä elämästä osaksi palvelutalon isoa, erilaisista ihmisistä muodostuvaa yhteisöä vaatii sopeutumista.

11 Kertojan ja henkilön äänten sekoittuminen, lapsiperhe Helsingistä Myös Atro oli jo aikaisin jalkeilla. Hänellä puolestaan ei tänään olisi kiire mihinkään. Nyt oli meneillään työjakso, jolloin hän saattoi olla kotona ja kirjoittaa käsikirjoitusta syksyllä ensi-iltansa saavaan näytelmään. Yksi työpalaveri oli kuitenkin sovittu tälle päivälle, mutta sekin pidettäisiin kotona. Aivan ensimmäiseksi oli kuitenkin mentävä Eppu-koiran kanssa lenkille. henkilön kielellinen positio: tänään, nyt, aivan ensimmäiseksi ; kotona persoonamuodot ( hän ) ja aikamuodot (preesens>imperfekti ja futuuri>konditionaali) kertojan positiosta vapaa epäsuora esitys? mahdollinen alkuperäinen lausuma taustalla, haastatteluaineistossa?

Yksi työpalaveri oli kuitenkin sovittu tälle päivälle, mutta sekin pidettäisiin kotona. Aivan ensimmäiseksi oli kuitenkin mentävä Eppu-koiran kanssa lenkille.

12 Kertoja kehystää lainauksia, eläkeläispariskunta Liedosta "Simo aina, tota aikasemmin joskus sano, et, et mikset sä hänel koskaan tommottoo lällynlällyn puhu ja mää sanosin et Martti ei koskaan pahaa sanaa sano mul, nii" Lea [Martti-kissasta nauraen] kertojan johtolauseet ovat harvinaisia mitä epäkerrottu viestii? puolison (verbaalinen) väkivalta?

et Martti ei koskaan pahaa sanaa sano mul, nii" Lea [Martti-kissasta nauraen] kertojan

13 Suomalainen talvipäivä Fiktion keinot dokumentaarisessa ympäristössä tarinan ulkopuolinen kertoja ja sisäinen fokalisaatio kertojan ja henkilön näkökulmien sekoittuminen sekä kokemuksen että kielen tasolla kertoja valitsee, muokkaa ja kehystää materiaalin Fiktiiviset keinot tuottavat kuvattujen henkilöiden kokemuksellisuutta Toisaalta ne aiheuttavat epävarmuuden intentioista: kuka milloinkin puhuu ja väittää Kenen näkökulmasta asiat ovat mahdollisia, välttämättömiä tms.? Kuka milloinkin sanallistaa esitystä? Miten paljon materiaalia on valikoitu ja muokattu? Mistä kertovat muutamat suoran lainauksen kehystykset? Yhdistämällä kertomuksentutkimuksen kieltä ja mieliä erittelevät metodit voi tarkemmin tutkia sekä, kuka puhuu/kertoo että kuka väittää/kokee/ajattelee Kenen näkemyksiä suomalaisesta talvipäivästä näyttely välittää

puhuu ja väittää Kenen näkökulmasta asiat ovat mahdollisia, välttämättömiä tms.? Kuka milloinkin sanallistaa esitystä? Miten paljon materiaalia on valikoitu ja muokattu?

14 Lisätietoja Monitieteinen kertomuksentutkimuksen keskus Narrare Tampereen yliopistossa The Travelling Concepts of Narrative. Toim. Matti Hyvärinen, Mari Hatavara ja Lars-Christer Hydén. John Benjamin Studies in Narrative, Narrative Theory, Literature, and New Media. Narrative Minds and Virtual Worlds, toim. Mari Hatavara, Matti Hyvärinen, Maria Mäkelä ja Frans Mäyrä. Routledge Interdisciplinary Perspectives on Literature, 2015.

John Benjamin Studies in Narrative, 2013. Narrative Theory, Literature, and New Media.

Samankaltaiset tiedostot

Mitä ihmettä on kertomuksentutkimus? MARI HATAVARA METODIFESTIVAALI 19.8.2015

Mitä ihmettä on kertomuksentutkimus? MARI HATAVARA METODIFESTIVAALI 19.8.2015 Mitä on kertomus? Kognitiivinen lähestymistapa otapa ja väline ajatella ooletus toisen mielensisällöistä ja pyrkimyksistä Retorinen